Kenen tulee maksaa haja-asutuksen kulut?

Luin taas jostakin artikke­lin, jos­sa surkutelti­in ankei­ta olo­ja ahtais­sa kaupungeis­sa ja ihan­noiti­in har­vaana­su­tun omako­ti­a­su­tuk­sen autu­ut­ta. Usko­taan, että kir­joit­ta­ja on oike­as­sa. On ihmis­parko­ja, jot­ka joutu­vat parem­man puuttues­sa asumaan sul­lot­tuina ahtaisi­in kaupunkei­hin ja niitä onnekkai­ta, jot­ka ovat päässeet väljän omako­ti­a­su­tuk­sen ihanuuteen.

Tuo väljän asumisen ihanu­us ei syn­ny ihan ilmaisek­si, kos­ka vähän kaik­ki mak­saa enem­män: koulukyy­dit, sähköverkko, viemärit, tiev­erkko, postinka­to, teley­hteyk­sien vetämi­nen ja niin edelleen, mut­ta se kan­nat­taa mak­saa, kos­ka onhan se elämi­nen tarpeek­si kaukana naa­pureista niin taivaallista.

Kenen pitää mak­saa väljän asumisen tuot­ta­mat kulut; niiden onnel­lis­ten, jot­ka pää­sevät tästä ihanu­ud­es­ta naut­ti­maan vai niiden surkuteltavien raukko­jen, jot­ka joutu­vat asumaan sul­lot­tuina pimeisi­in, saas­tuneisi­in ja turmeltuneisi­in kaupunkeihin?

  Minä ymmär­rän, että sol­i­daarisil­la tasa­tar­if­feil­la tue­taan kui­h­tu­via maalaiskyliä, kos­ka eihän ole jäl­jelle jäänei­den vika, että muut muut­ta­vat pois. Mut­ta eikö se, että kaupunkien ker­rostaloa­sukkaat joutu­vat mak­samaan kehyskun­tien omako­ti­a­sukkaiden pitkien etäisyyk­sien aiheut­ta­mat kulut, ole jotenkin väärin?

70 vastausta artikkeliin “Kenen tulee maksaa haja-asutuksen kulut?”

  1. Haja-asumisen tukem­i­nen on jo kään­tynyt päälaelleen kun raken­nuslu­pa­päätök­sis­sä kiel­letään asum­i­nen haja-alueil­la sil­lä perus­teel­la että se on yhteiskun­nalle liian kallista.

    Esim vak­i­naisen asun­non rak­en­t­a­mi­nen saa­reen on mon­es­sa kun­nas­sa kiel­let­ty kokonaan.

  2. Jos joutuu itse mak­samaan kaukana asumisen kaik­ki kulut, niin mil­läs sit­ten rahoite­taan kak­si autoa, las­ten kän­nykät, uusin taulutele­vi­sio, ulko­maan­mat­ka ja laatu­vi­init. Niin ja Lapin hiihtoreissu.

  3. Olete­taan, että väljästi asu­va liikkuu autol­la (ehkä jopa kak­si autoa per per­he) ja kaik­ki autoilu­un liit­tyvät verot ja verolu­on­teiset mak­sut eivät mene kor­vamerkkaa­mat­tomaan suureen pataan.

    Minkä ver­ran autoil­i­ja saa suo­raan takaisin tiestön kun­nos­s­api­don yms. muo­dos­sa? Minkä ver­ran jää rahaa jäl­jelle sub­ven­toi­da joukkoli­iken­net­tä ja haja-asu­tusalueen kalli­im­paa kunnallistekniikkaa?

    Tun­tuu välil­lä oudol­ta, että tois­es­ta taskus­ta vaa­di­taan kor­vamerkat­tua oikeu­den­mukaisu­ut­ta yhden asian suh­teen (vaik­ka parkkipaikat) ja tois­es­ta taskus­ta viedään kor­vamerkkaam­a­ton­ta rahaa kohtu­ullisen paljon, ilman että sitä vas­taavasti huomioidaan.

  4. Ote­taan nämä konkreet­tiset aiheet:
    koulukyy­dit, sähköverkko, viemärit, tiev­erkko, postinka­to, teley­hteyk­sien vetäminen

    Koulukyy­dit: Kun­nat mak­sa­vat, eli kun­ta­laiset kun­nal­lisveroina. Lie­nee suht koht tas­apäistä, jos kun­nan rakenne on tasainen, ts suurin osa käyt­tää koulukyytejä.

    Sähköverkko: Sähköy­htiöil­lä on mah­dol­lisu­us per­iä liit­tymis­mak­su­ja ja ener­gian­si­ir­tomak­su­ja kulu­ja vastaavasti.

    Viemärit: Kun­nil­la mah­dol­lisu­us per­iä liit­tymis- ja käyt­tö­mak­su­ja kus­tan­nuk­sia vastavasti.

    Tiev­erkko: Yksi­ty­is­tei­den kun­nos­s­api­to tieosakkaiden vas­tu­ul­la, val­tio ylläpitää suur­in­ta osaa tiestöstä, mut­ta kerää myös veroina reip­paat tulot.

    Postinkan­to: Tässä ei tar­if­fe­ja las­ke­ta kus­tan­nuk­sia vas­taaviksi, kieltämät­tä maaseudun asukkaat hyö­tyvät hieman.

    Teley­htey­det: Teley­htiöt voivat hin­noitel­la liit­tymis­mak­sun­sa ja tar­jo­ta eri­laisia yhteyk­siä esim eri nopeuk­sil­la eri osoitteisiin.

    Niin että oliko muu­ta suur­ta epäko­htaa kuin pos­tili­ikenne, ja koulukyy­dit joil­tain osin?

    1. Ymmärtääk­seni sähköön liit­tyvien mak­su­jen on olta­va samat koko kun­nan alueel­la, niin keskus­tan ker­rostalois­sa kuin synkän met­sän keskel­lä. Teley­htiöi­den on tar­jot­ta­va vähin­tään megan yhteyt­tä kaikkial­la maas­sa, jokin oikeuselin tai´-asiamies päät­ti juuri, että kun­ta ei saa tar­jo­ta asukkailleen koti­palvelua kirkonkylässä, jos ei pysty tar­joa­maan sitä myös syrjäkulmilla.

  5. Osmo,

    Kuin­ka suuri osa näistä haja-asu­tusalueelle muut­ta­jista muut­taa sinne omas­ta halustaan? 

    Kan­takaupunki­in ei mah­du enem­pää ihmisiä kuin mitä sinne raken­netaan asuin­huoneis­to­ja. Jos Helsin­ki ei raken­na riit­tävästi asun­to­ja keskus­taan, niin se ei ole kenenkään muun kuin Helsin­gin kaupun­gin oma vika. 

    Käsi­tyk­seni on se, että merkit­tävä määrä ihmisiä halu­aa asua kan­takaupungis­sa — huo­mat­tavasti enem­män kuin siel­lä on asun­to­ja. Ja että merkit­tävä määrä halu­aa asua pien­taloalueil­la. Harvem­pi sit­ten halu­aa asua kerrostalolähiössä. 

    Kan­takaupun­gin har­jako­rkeu­den nos­to ja tehokas rak­en­t­a­mi­nen olisi paras­ta, mitä kaupun­ki voisi tehdä ympäristölle. Laite­taan Her­ne­saaren ja kes­ki-Pasi­lan perus­raken­nusko­rkeudek­si 15–20 ker­rosta, jon­ka päälle saa vielä rak­en­taa niitä 40+ ker­roksisia, niin johan alkaa muut­tovir­ta kään­tymään takaisin Helsinkiin.

  6. Kuu­luisi mak­saa itse, jos ker­ta ihan kuuses­sa asumisen ilosta asuu kuuses­sa, mut­ta eikös se muut­ta­mi­nenkin mak­sanut aika paljon… infran rak­en­tamisen muodossa?

  7. Minä ymmär­rän, että sol­i­daarisil­la tasa­tar­if­feil­la tue­taan kui­h­tu­via maalaiskyliä, kos­ka eihän ole jäl­jelle jäänei­den vika, että muut muut­ta­vat pois.
    Minä en ymmär­rä tätäkään. Saman asian voisi hoitaa paikallisi­in elinkus­tan­nuk­si­in indek­soiduil­la suo­ril­la tulo­tu­il­la. Syr­jäseuduil­la väestö on omien havain­to­jeni mukaan vielä polar­isoitunem­paa tulo­jen mukaan kuin kaupungeis­sa. Toisaal­ta on hyvä­tu­loisia suur­tilal­lisia, lääkäre­itä, yrit­täjiä, paper­i­työläisiä, varakkai­ta palu­umuut­tanei­ta eläkeläisiä, jne. Ja sit­ten toisaal­ta raken­netyöt­tömyy­den koet­telemia taviksia ja pienvil­jeli­jöitä. Tuon hyv­in­voivan väen todel­li­nen ostovoima on alhai­sista asuinku­luista johtuen huo­mat­tavasti suurem­pi kuin vas­taaval­la väestönos­al­la kaupungeis­sa, ja minus­ta hei­dän sub­ven­toimisen­sa on sekä älyön­tä että epäoikeudenmukaista.

    Sitä­pait­si se kivikaupun­gin rokot­ta­mi­nen on maan tapa. Viimeisin esimerk­ki, pos­tidi­rek­ti­ivi. Itel­lan arvion mukaan jakelu­velvoite, eli siis se että joka puolelle maa­ta pitää jakaa pos­tia viitenä päivänä viikos­sa samaan hin­taan, mak­saa sille 100 miljoon­aa euroa vuodessa. Min­is­teri Lin­den rauhot­teli eduskunnassa:

    Halu­aisin myös korostaa sitä, että EU:ssa olimme ain­oa maa, joka pyr­ki saa­maan tämän viiden päivän jakelun direk­ti­ivin sisäl­lök­si, ja siinä jäimme täysin yksin. Mut­ta halutes­samme voimme esimerkik­si määritel­lä kaik­ki viiden päivän tai osoit­teel­lista pos­tia jaka­vat toim­i­jat yleis­palveluyri­tyk­sik­si ja sitä kaut­ta niille tulee tämä viiden päivän jakeluvelvoite.

    Ja tot­ta­han toki me halu­am­ma, kos­ka olisi­han se nyt kauhea aja­tus että olisi yksi­ty­isiä jakeluyri­tyk­siä ja lisää palvelu­va­likoimaa kaupunkiseuduil­la. Saat­taisi­vat pen­teleet jopa syödä automar­ket­tien kas­savir­taa. Ja se että kaik­ki muut maat on eri mieltä ei suinkaan tarkoi­ta sitä että olisimme väärässä, vaan sitä että olemme kansal­lisel­la asialla.

  8. “Ymmärtääk­seni sähköön liit­tyvien mak­su­jen on olta­va samat koko kun­nan alueel­la, niin keskus­tan ker­rostalos­sa kuin synkän met­sän keskellä. ”

    Sähkölaitok­sel­la ei ole yht­enäishin­noit­telu­velvoitet­ta liit­tymis­sä, syr­jäseuduil­la toimii ns rak­en­tamis­mak­su , jol­la kate­taan liit­tymäjo­hdon rakentaminen .
    Lapin sähköistämi­nen tehti­in lop­puu 80-luvul­la pääosin KTM:n avus­tuk­sil­la ja työl­lisyystyönä eikä kaikkea perit­ty asiakkailta.
    Itse asi­as­sa monel­la sähkölaitok­sel­la on edelleen myös kaa­va-alueel­la tuo rak­en­tamis­mak­su, mut­ta se on könt­ti ja suu­ru­udeltaan sato­ja euroja

  9. Osmo:

    Minä ymmär­rän, että sol­i­daarisil­la tasa­tar­if­feil­la tue­taan kui­h­tu­via maalaiskyliä, kos­ka eihän ole jäl­jelle jäänei­den vika, että muut muut­ta­vat pois.

    häh? Miten niin ei ole? Eikö ole myöskään min­un vika, jos teen type­r­än päätök­sen ammat­in­valin­nas­sani tai jos­sain muus­sa pitkäaikaises­sa investoin­nis­sa? Mei­dän ei kan­na­ta sub­ven­toi­da type­r­iä päätök­siä, kos­ka sil­loin saamme niitä lisää.

  10. Antti, ei pidä paikkaansa. Eikös val­tiokin pistä tässä parin vuo­den sisään jotain luokkaa parisa­taa milt­siä takahik­iöi­den laa­jakaistaverkkoon, kun niitä ei yllät­täen saa­da markki­nae­htois­es­ti vedet­tyä (lue: takahik­iäläiset eivät arvos­ta nopeaa net­tili­it­tymää niin paljon, että oli­si­vat valmi­ita mak­samaan sen todel­lisia rakennuskustannuksia)

  11. Kuten Antti tote­si, haja-asu­tusalueel­la (nk. ydin­maaseudul­la) asu­van kulut mak­saa nyky­isin mitä suurim­mas­sa määrin haja-asu­tusalueel­la asu­va itse. Köy­htyneet maalaiskun­nat huole­hti­vat nyky­isin lähin­nä kun­nan keskus­taa­ja­man infra­s­ta ja palveluista. Haja-asu­tusalueel­la asu­va toki myös käyt­tää niitä, mut­ta taa­jamien infra ja palve­lut pitäisi jär­jestää taa­jamis­sa asuville myös ilman haja-asu­tusaluei­den tuot­ta­maa lisäkuormitusta. 

    Haja-asu­tusalueil­la viimeisiä kyläk­oulu­ja ollaan jo lakkaut­ta­mas­sa ja mui­ta julk­isia palvelu­ja ei enää käytän­nössä ole. Jopa vesi‑, viemäri- ja tietoli­iken­ney­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen hoide­taan nyky­isin haja-asu­tusalueil­la suurelta osin itse, talkootyönä ylläpi­det­ty­jen vesio­su­uskun­tien toimesta. 

    Jos kun­nan koti­palvelu vielä joutuu jotain syr­jäkul­mien demen­ti­aa sairas­tavaa van­hus­ta sil­loin täl­löin peräänkat­so­maan, en pitäisi tätä hirveän suure­na verovaro­jen väärinkäyttönä.

  12. Siis mikä ei pidä paikkaansa? Omas­sa sähkölaskus­sani siir­to­hin­nan osu­us on mitä lie, pari kymp­piä kuus­sa? Epäilen että Helsin­gin Ener­gian kas­sas­ta hyö­tyy joku ihan muu taho kuin peräkylän takakamaripojat.

    Samoin net­tiy­hteys, en enää muista josko ihan puh­taasti pk seudul­la toimivia oper­aat­tor­e­i­ta on, esim Wel­ho? Ei tartte maalaisille rahaa kaataa siitäkään tuutista.

  13. Mielip­i­teesi olisi vali­di jos maaseudul­la ei olisi muu­ta tehtävää Suomen kansan­taloudessa, elinkei­noelämässä ja kult­tuuris­sa kuin toimia “maalais­ten” asuinalueena. Kyl­lä maaseudul­la on kuitenkin ihan oikei­ta ammat­te­ja ja elinkeino­ja joista koko Suo­mi hyö­tyy erit­täin paljon. 

    Olen itseasi­as­sa vähän yllät­tynyt tämän kir­joituk­sen asen­teel­lisu­ud­es­ta maaseu­tua kohtaan, vaik­ka tiesinkin että kan­natat tiheää kaupunki­a­sum­ista. Tämä vahvis­taa käsi­tys­täni vihreistä puolueena joka suo­jelee ja kehit­tää luontoa/maaseutua Helsin­gin keskus­tas­ta käsin.

    1. Tämä ei ollut kan­nan­ot­to maaweu­tua vaan maaseudul­la asu­via pen­delöi­jiä vas­taan. Jä sitä, ettei meil­lä vieläkään osa­ta rak­en­taa maaseudul­la kyliä.

  14. Osmo, ei myöskään sovi uno­htaa, että jokainen asun­to, mitä ei raken­neta keskus­taan on yksi asun­to haja-asu­tusalueelle lisää. 

    Päät­te­lyketju täs­mälleen sama kuin Osmon omas­sa “kaik­ki kulutet­tu sähkö on raja­haital­taan hiil­isähköä” tekstissä.

    1. Olenkin tästä juuri lähdössä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taan kaavoit­ta­maan lisää asun­to­ja Helsinkiin.

  15. Pitäisi nyt määritel­lä haja-asu­tusalue tässä keskustelus­sa. Puhum­meko Tuusu­las­ta vai Kain­u­un syrjäkylistä?

    Mikäli puhumme Osmon sokean vihan kohteena ole­vista pääkaupunkise­dun kehyskun­ta­lai­sista, niin veikkaan­pa, että he mak­sa­vat kyl­lä vero­tu­loina sen mitä saa­vatkin ja vähän päälle. 

    Sen sijaan köy­hät pikkukun­nat ovat saama­puolel­la, se on selvä. 

    Joku voisi pitää rikkaut­e­na ja voimavarana (sic!) Suomen mon­imuo­toisu­ut­ta. On har­vaan asut­tua maaseu­tua, pieniä kirkonkyliä, idyl­lisiä pikkukaupunke­ja, kau­ni­ita omako­tialuei­ta iso­jen taa­ja­makeskusten liepeil­lä, puu­tarhamaisia lähiöitä ja urbaa­nia syket­tä Suomen mit­takaa­van “suurkaupungeis­sa”.

    Kyl­lä siitä jotain minus­ta voi maksaakin. 

    Vähem­män mielel­läni olen mak­samas­sa alko­holistin mak­san­si­ir­toa, liha­van lai­h­du­tusleikkaus­ta tai tupakoivan stent­tiä. Omia val­in­to­ja nekin.

  16. Yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­mista tue­taan myös työ­matkavähen­nys­ten muo­dos­sa. Tässä ainakin on kyseessä selkeä tulon­si­ir­to kaupunki­laisil­ta haja-asukkaille.

  17. Syl.“Eikös val­tiokin pistä tässä parin vuo­den sisään jotain luokkaa parisa­taa milt­siä takahik­iöi­den laa­jakaistaverkkoon, kun niitä ei yllät­täen saa­da markki­nae­htois­es­ti vedettyä ”

    Eikös Osmo tarkoi­ta tässä tuusu­loi­ta. Tarkoi­tatko Syl myös takahik­iäl­lä tuusu­loi­ta. Kyl­lä näis­sä paikois­sa on toimi­va laajakaista…

  18. Maaseudul­la on aiem­min asut­tu työn takia, ei jonkun valmis­mari­na­di­talon vuoksi.

  19. “Noin kak­si kol­ma­sosaa pääkaupunkiseudun kehyskun­ti­in tapah­tu­vista muu­toista on ainakin osin pakon sanele­maa. Kauem­mas keskus­toista muute­taan, kos­ka pääkaupunkiseudun asun­to­jen hin­tata­so on asum­is­tarpeeseen näh­den liian korkea”

    Kir­joit­taa Kaup­pale­hti Kulut­ta­jatutkimuskeskuk­sen tutkimuk­ses­ta. Ja muina syinä mm esikaupunkien ja lähiöi­den huono palvelutaso. 

    No, sopi­ihan sitä fla­neer­a­ta Espal­la ja motkot­taa miten veron­mak­sa­jat ei vaan ymmär­rä mis­sä ja miten pitää asua ja elää.

  20. Eihän se Takahik­iä nyt niin mah­dot­tomas­sa paikas­sa ole. Hik­iä (1035 asukas­ta) on Hausjär­ven kun­nan taa­ja­ma, Riihimäeltä parikym­men­tä kilo­metriä itään. Takahik­iää en löytänyt kar­tal­ta, mut­ta oletet­tavasti se on siinä lähet­tyvil­lä. Hik­iä näyt­tää nopeal­la läpi­a­jol­la ihan toimi­val­ta kylältä, ainakin jos sat­tuu ole­maan kotona tai met­sässä viihtyvää tyyppiä.
    Asian ydin ei kyl­lä var­maankaan ollut paikan­nimis­sä eikä helsinkiläisen muut­to Takahik­iälle ole yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, jos muut­ta­ja tukeu­tuu siel­lä ole­mas­saole­vi­in paikallisi­in palvelui­hin ja työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­in. Jonk­i­nasteinen ongel­ma siitä tulee, jos muut­ta­ja edelleen käy työssä Helsingis­sä oma­l­la autol­la ja hoitaa kaup­pa-asiansa jos­sain matkan var­rel­la sijait­sevas­sa megaostoshelvetissä.

  21. Pitäisi pureutua tiukem­min maaseudun yksi­ty­isautoilu­un. Ruuhka­mak­sut toisi­vat sin­nekin kai­vat­tua kuria turhaan huviajeluun.

    Samoin odotan, että val­tion kus­tan­ta­mat tuki­aiset “maaseu­tu­am­mat­tei­hin” lopete­taan, eikä tue­ta enää automaat­tis­es­ti sitä, että vil­jel­lään tai ollaan viljelemättä.

  22. Kukin mak­sakoon omat kulun­sa, pait­si ne jot­ka ei pysty. 

    Ihan niin kuin sen pääste­tyn hiilid­iok­sidin hin­nan pitäisi näkyä polt­toaineen hin­nas­sa niin koulukul­je­tuk­sel­lakin pitäisi olla hin­ta. Miten muuten ihmiset voisi­vat tehdä järke­viä päätök­siä mihin rahansa ja työ­panok­sen­sa laittavat?

    Niitä jot­ka eivät perusjut­tu­ja pysty mak­samaan voidaan sit­ten verovaroil­la hel­pa­ta, mak­san tästä mielel­läni. Asuin­paik­ka ei tässä ole tärkein kri­teeri, mut­ta jos ne neukkukuu­ti­o­laiset paljon tuke­vat maaseudun mum­moa ja se on hel­posti nähtävis­sä niin luulisi poli­it­tista painet­ta syn­tyvän. Väit­täisin että jos tuke­vat niin se ei ole nyt hel­posti nähtävis­sä, saa todis­taa vääräksi.

  23. Kun kenel­läkään ei ollut pureskel­lumpia luku­ja, eikä keskustelua ko. aiheesta tun­nu syn­tyvän, niin hah­motel­laan hieman:

    Vuon­na 2007 val­tio keräsi tieli­iken­teestä hie­man yli 6 mil­jar­dia euroa vero­ja ja verolu­on­teisia mak­su­ja. Meno­ja oli vajaa mil­jar­di, joten san­o­taan jaet­tavaa jääneen 5 mil­jar­dia. Tiev­erkos­to on pakko ylläpitää oli yksi­ty­isautoil­ia tai ei (rak­en­t­a­mi­nen, jakelu vähit­täiskaup­poi­hin, julki­nen liikenne, häly­tysajoneu­vot…), joten tuokaan mil­jar­di ei varsi­nais­es­ti mene pelkästään yksityisautoilulle.

    Suomen val­tion bud­jet­ti oli vuon­na 2007 43,3 mil­jar­dia (wikipedia).

    Tieli­iken­teen vero­tuk­sel­la mak­set­ti­in siis yli 10% koko val­tion bud­jetista. Tuom­moisil­la rahoil­la saa jo hie­man muu­takin, kuin pari parkkipaikkaa ja vähän joukkoli­iken­teen subventointia.

    Lähde: http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/ (vasem­mal­ta valikos­ta “autoilun verotus”)

  24. Entäs se point­ti etteivät use­at hyvin haja-asute­tuis­sa kun­nis­sa asu­vat (esim. Ylä-Savo, jos­ta itsekin olen kotoisin) ovat hyvin onnet­to­mia ja yksinäisiä, juuri haja-asu­tuk­sen takia.

  25. Osmo tarkoit­taa kaiketi sitä, että nykyiset mon­enkir­ja­vat tuk­i­jär­jestelmät, mm tasa­tar­if­fit, tasoit­ta­vat liial­lis­es­ti etäisyyk­sien aiheut­ta­maa yhdyskun­tarak­en­teen lisäkus­tan­nus­ta ja tämä johtaa epä­taloudel­liseen keskus­ta- ja yhdyskuntarakenteeseen. 

    Olisi hyvä tietää tukien kokon­ais­määrä. Siinä tutkimusko­hde, jota keskustapuolue ja keskustapakoiset kun­ta­laiset eivät halua tehtävän.

    Työssäkäyvien verovähen­nys työ­matkaku­luista on yksi täl­lainen jo kauan vaikut­tanut raken­netek­i­jä. Helsin­gin seudun kehyskun­tien on ollut tosi vaikea­ta saa­da päätet­tyä siir­tymis­es­tä joukkoli­iken­teen seu­tu­tar­if­fi­jär­jstelmään, kos­ka kun­ta­lai­sista suuri osa, pen­delöi­jät, siitä verovähen­nyse­dun pienen­tyessä kär­si­sivät. Kun­ta sen sijaan saisi jär­jestelystä lisätuloja.

  26. N : Maaseudun mum­mo on syn­tynyt mökissään, tehnyt ikän­sä töitä ihan siinä lähi­maas­tossa ja käynyt kaupungis­sa vain pakos­ta. Mum­mo on kyl­lä kod­in­hoitoa­pun­sa ja ter­veyskeskuskyytin­sä ansain­nut. Nämä McMan­sioneitaan pykäävät uus-maalaiset, jot­ka vain siirtävät kaupunki­laisen elämän­ta­pansa halvim­malle mah­dol­liselle maa­palalle, ovat aivan eri asia.

  27. Minä taas luin sen kulut­ta­jatutkimuk­sen vahvis­ta­van lähin­nä sen minkä arkikoke­muk­sen perus­teel­la jo tietää, eli kauas muute­taan sen takia että riit­tävän kokoisek­si kat­sot­tuun asun­toon ei ole lähempänä varaa. Mikä on yksi syy lisää nau­raa ääneen niille seli­tyk­sille joiden­ka mukaan kyse on jonkin­lais­es­ta kult­tuu­ritek­i­jästä, tyylin suo­ma­lainen ehdoin tah­doin halu­aa asua keskel­lä metsää.

  28. Liiken­teen ja haja-asu­tuk­sen aiheut­ta­mat julkiset tulot ja menot eivät ole sama asia kuin yhteiskun­nal­liset tulot ja menot. Vaan ei syyl­lis­tetä, eihän ihmisti­eteis­sä ihmisel­lä muutenkaan ole mitään osu­ut­ta ihmisen käytök­seen, pain­ovoimaa se vain on.

  29. Suomes­sa on tasan yksi kaupun­ki, jon­ka keskus­tas­sa, eli varsi­naisen eheän kaupunki­rak­en­teen sisäl­lä, asuu merkit­tävästi muitakin kuin opiske­li­joi­ta ja van­huk­sia. Se on Helsin­ki. Ker­rostalolähiöis­sä kukaan ei halua asua. Jokaisel­la taas ei ole varaa lait­taa 600ke sadan neliön kämp­pään kiin­ni. Har­val­la on siihen edes halua. Täy­ty­isi ensik­si olla kaupunke­ja, jois­sa voisi asua, jot­ta niihin voisi muuttaa.

    Van­hat puukaupunkialueet monis­sa Suomen kaupungeis­sa voisi­vat toimia esimerkkeinä sel­l­ai­sista alueista, joi­hin työssäkäyvät ja per­heel­lisetkin halu­a­vat muut­taa. Tiivistä asum­ista ilman lähiön tun­nel­maa ja sitä, että kadut ovat täyn­nä kän­nire­mua­jia pe klo 18 — su klo 06.

  30. Aika moni pen­delöi joka jumalan viikon­lop­pu mökilleen, siivut yhteen­sä usein 500 kilo­metriä. Mil­loin Osmo avaat keskustelun tästä erit­täin epäekol­o­gis­es­ta har­ras­tuk­ses­ta. Maaseudun päässä on talvi­a­sut­ta­va mök­ki kaikkine ver­mei­neen, sähköi­neen ja vesi­jo­htoi­neen. Tuo jos mikään on ympäristöä tuhoavaa kallista touhua.

  31. Henk­i­nen insinööri lainasi autolob­bar­i­jär­jestön lukuja:“Menoja oli vajaa miljardi”

    Mitähän tuo­hon on las­ket­tu mukaan? Onko tuos­sa vain val­tion tei­den kun­nos­s­api­toon ja rak­en­tamiseen kuluneet rahat? Tuon päälle­hän autoli­ikenne aiheut­taa onnet­to­muuk­sia, joiden uhre­ja julki­nen ter­vey­den­huolto joutuu kor­jaile­maan ja lisäk­si kun­nat mak­sa­vat omien katu­jen­sa kun­nos­s­api­don omas­ta pussistaan. 

    Tämän päälle tulee vielä autoilun aiheut­ta­mat saas­teet ja melu, joi­ta ei tietenkään eri­tyis­es­ti rahal­la kor­va­ta, mut­ta hait­taa ihmis­ten hyv­in­voin­nille niistä silti on. Kyseisel­lä hyv­in­voin­ti­haital­la on jokin rahalli­nen arvo. Niistä vero­tuk­sel­la kor­vaamista voi ajatel­la sil­lä tavoin, että kyse on mak­sus­ta, jon­ka saadessaan muut hyväksyvät ne saas­teet. Tietenkään tämä ei mene ihan 1:1 kär­simys­ten suh­teessa, kos­ka autovero­tuk­sen kaut­ta hyö­tyä saa­vat kaik­ki, myös ne, joille ei autoilun saasteista ole mitään haittaa.

  32. jouni lundqvist: “Maaseudun päässä on talvi­a­sut­ta­va mök­ki kaikkine ver­mei­neen, sähköi­neen ja vesijohtoineen.”

    Mökki­a­sia on kum­malli­nen, omas­ta ikälu­okas­tani en tunne ketään joka olisi sel­l­aista han­kkin­ut, mut­ta toisaal­ta lehti­jut­tu­jen perus­teel­la vaikut­taa siltä kuin mökke­jä edelleen myytäisiin.

  33. http://www.samulilintula.net/?p=511

    Sivuan tuos­sa kir­joituk­ses­sani tätä aihet­ta: miten vesi­huol­los­sa *kun­nan sisäl­lä* siir­retään rahaa tiivi­isti asu­vien taskus­ta har­vaan asu­vien tasku­un. Alle­vi­ivat­takoon vas­tais­ten virheel­lis­ten tulk­in­to­jen vält­tämisek­si, että vesi­huol­los­sa ongel­ma ei ole Helsin­ki-Vihti- tai Turku-Nou­si­ainen-akselil­la vaan yhden kun­nan sisäl­lä. Samas­ta peri­aat­teesta kuitenkin on kyse.

  34. On met­sä synkkä ja sik­si jää, vai jääkö?
    Tämä helsinkiläi­nen peruskiel­teisyys maaseu­tua kohtaan peit­toaa men­nen tullen maalaisen peruskiel­teisyy­den Helsinkiä kohtaan. 

    Me näis­sä hiköis­sä asu­vat nimitetään kevyesti siipeil­i­jöik­si, vaik­ka mak­samme korkeat veromme mukise­mat­ta. Vaik­ka emme olekkaan niitä eri­tyis­es­ti inhot­tu­ja maanvil­jeli­jöitä. Vaik­ka työ­matkamme on lyhyt ja vaik­ka perus­palve­lut löy­tyvä muu­ta­man sadan metrin etäisyy­deltä. Vaik­ka läm­mitämme talomme uusi­u­tu­val­la ener­gial­la ja sähkökin tuote­taan tuulivoimal­la. Myös tääl­lä maal­la on kas­vavia toimivia taa­jamia. Esimerkik­si tuo jo mainit­tu Hik­iä ja saman kun­nan Ryttylä.

    Maaseu­tu on osa Suomea ja suo­ma­laisu­ut­ta siinä kuin Helsin­gin seu­tukin, mis­tä myös sitä maaseu­tua löy­tyy. Ja maanvil­je­lyn alasajo ei ole viisasta

    Ja ne todel­liset syr­jäseudut ovatkin sit­ten erik­seen. Ankei­ta seu­tu­ja, jois­sa asuu lähin­nä eläkeläisiä. Respek­tiä vähän hei­dänkin elämälleen.

    Minkalainen alue luokitel­laan haja-asutusalueeksi?
    Tien­vart­ta reunus­ta­va pel­toaukeat maatiloi­neen vai yksit­täiset mum­mon­mök­it pusikoituneen paket­tipel­lon vierellä?

  35. Marko Hami­lo: “Onko mis­sää arvioi­ta, kuin­ka suuri pot­ti tämä tuki on suu­ru­us­lu­okaltaan on?”

    Olen hiukan haarukoin­ut tuo­ta tuen suu­ru­ut­ta val­tion meno­jen ja tulo­jen osalta, ja pää­tynyt noin 7 mil­jardi­in euroon vuodessa; ks.
    http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/. Laskel­ma perus­tuu v. 2006 tietoi­hin, mut­ta tilanne ei liene olen­nais­es­ti muuttunut.

    Edel­lä pohdi­tut infra­struk­tu­uri­in liit­tyvät palvelu­velvoit­teet niiden ylläpitäjille eivät siis ole mukana laskel­mas­sa, ja maat­aloustuet, jot­ka suurim­mak­si osak­si ovat siis mukana, ovat siinä 0,7 mrd liian pienet. Muitakin pienem­piä jut­tu­ja puuttuu.

    Kuten tek­steistäni ilme­nee, eivät nuo pitkien etäisyyk­sien välit­tömästi aiheut­ta­mat kulut ole se pahin ongel­ma, vaan vähäis­es­tä keskit­tymis­es­tä aiheutu­va tuot­tavu­u­den mene­tys läh­es kaikessa yhteiskun­nan toiminnassa.

  36. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 5.11.2009 kel­lo 20:50 “ympäristökun­tien pendelöijistä”

    Arvasin jo kom­menteista. — En ottanut huomioon että Helsingistä kat­soen Suo­mi lop­puu kehä III:seen.

    Ter­veiset täältä aidol­ta maaseudul­ta. — Taidan­pa lait­taa vähän takkaan pui­ta kun tähti­taivaskin on noin kirkas; voi tul­la kylmä yö.

  37. Samuli: Liiken­teestä on kus­tan­nuk­sia, joi­ta on vaikea hin­noitel­la. Halusin nimeno­maan näke­myk­siä ko. kus­tan­nuk­sista, kos­ka kovin uskot­tavaa ana­lyysia en ole koskaan päässyt lukemaan.

    Lisäk­si yhdis­tin haja-asu­tusalueen elämän­tyylin lisään­tyneeseen tarpeeseen yksi­ty­isautoil­la. Jostain syys­tä itse aloituk­ses­ta tuli heti mieleen, että haja-asu­jat loi­si­si­vat ja niitä pitäisi verot­taa lisää.

  38. Mis­sä Te oikein kuljette?
    Se, että ihmi­nen asuu jos­sain, ei kai ole pitki­in aikoi­hin ollut mikään syy val­tion tahol­ta muut­taa vero­tuskäytän­töä. Kun­nal­lisvero sit­ten ihan eri jut­tu. Jos OS:n aja­tus­ta vähän jatkaisi, niin mik­si mun verora­hoil­la tue­taan vasem­mis­toa, hyysätään pako­laisia jne. Eihän tää hom­ma voi men­nä näin. Ker­ran neljässä vuodessa jokainen voi yrit­tää asioi­hin vaikut­taa. Vihreät voisi­vat siis ottaa asi­ak­seen ilmoit­taa, että haja-aluei­den tukem­i­nen kaupunki­lais­ten veroil­la on lopetet­ta­va. Ei tai­da onnistua.

  39. Tässähän on pienen ajan sisään Osmo ilmais­sut negati­iviset tun­teen­sa espoolaisia sekä ympäryskun­ta­laisia kohtaan. Tämä on vihreil­lä melko yleinen näke­mys käsittääkseni.

    Ker­ro siis Osmo: saapiko hesan ulkop­uolel­la olla elämää?

    1. Tässähän on pienen ajan sisään Osmo ilmais­sut negati­iviset tun­teen­sa espoolaisia sekä ympäryskun­ta­laisia kohtaan. Tämä on vihreil­lä melko yleinen näke­mys käsittääkseni.

      Tässä sekoite­taan ihmis­ten ja säädösten syyl­listämi­nen. Yritän koko ajan sanoa, että ongel­mana on lain­säädän­nön heikkous, joka johtaa yhdyskun­tarak­en­teen hajaan­tu­miseen. Petrusvi­ka tietysti on siinä, etteivät YTV-kun­nat kaavoita riit­tävästi. Siihen taas syynä on se, ettei niil­lä ole varaa toteut­taa kaavo­ja siinä tahdis­sa. Jos Vita­nen ei muu­ta per­hei­neen kauas, tarvit­see Lah­tisen muut­taa, kos­ka asun­to­ja järke­vis­sä paikois­sa ei ole riit­tävästi. Juuri teh­dyn tutkimuk­sen mukaan suuri osa pen­delöin­tikun­ti­in muut­ta­jista muut­taa pakon edessä. Ei se sil­loin hei­dän vikansa ole.

  40. Tästä videosta tuleekin mieleen autois­tu­misen piiloon jäävät lisäku­lut. Ben­saa kuluu puol tun­tia ja viral­lisia ajok­ilo­me­tre­jä ei synny.

    http://www.youtube.com/watch?v=QNp08unPspU

    Mä olen inz­inöörinä oppin­ut puo­lessa vuo­sisadas­sa, että aikatarkkaan kol­ma­sos­al­la nais­sukukun­taa on lobot­o­mi­apoti­laan hah­mo­tuskyky ja motori­ik­ka. Siis aivan syn­nyn­näis­es­ti, eikä se kyky har­joit­tele­mal­la parane. Poti­laal­la molem­mat aivop­uoliskot näkevät oma­l­la silmäl­lään, tekevät itsenäis­es­ti päätök­siä, ja puolisko­jen väliset yhtey­det puut­tuvat. Näitä ihnisiä ei pitäisi päästää minkään­laisen liiken­nevä­li­neen ohjaimi­in, siis ikinä.

    Eikä tiet­ty yhteiskun­taakaan pitäisi rak­en­taa sel­l­aisek­si, että olete­taan kaikkien ihmis­ten ole­van kykeneviä itse ohjas­ta­maan moottoriajoneuvoja.

  41. Osmon pen­delöin­timääil­mas­sa on aimo annos nurkka­p­a­tri­oot­tista kun­nal­lispoli­ti­ikkaa. Liikenne on hyvä kep­pi­hevo­nen peit­tää tämä kuntapolitikointi. 

    Jokainen kun­ta hamuaa itselleen hyviä veron­mak­sajia. Nur­mi­järvi on men­estynyt, mut­ta kalli­ita viu­lu­ja sillekin on syntynyt,kun lap­siper­heet tarvit­se­vat melkoisen ifran ympärilleen.

    Jokainen kun­tapoli­itikko kat­se­lee silmät tapil­laan väestöke­hi­tys­tään, jos suun­ta on alaspäin, punainen lamp­pu syt­tyy ja sem­i­naarikier­ros alkaa. Kon­sult­te­ja palkataan.

    Tämä kaik­ki sik­si, että kun­ta pysty­isi suo­ri­u­tu­maan eduskun­nan säätämistä palveluista. 90 pros­ent­tia kun­nan menoista on lak­isääteisiä, ja siihen tarvi­taan hyviä veronmaksajia. 

    Helsin­ki ei siinä oikein men­esty, kun ei ole raken­nus­maa­ta enää muu­ta kuin ylöspäin. Lap­siper­heet eivät kaipaa avaru­ut­ta vaan pihamaa­ta. Siinä tämän pen­delöin­nin keskeinen syy.

  42. Jos ostaa huoltoase­mal­ta sämpylän, niin senkin hin­nas­ta on jotain 50% vero­ja, sämpylän­tek­i­jän palkkaverot, sosi­aal­i­tur­va­mak­sut, ALV… Pitäisikö nämä tulot käyt­tää sämpylä­tuotan­non tukemiseen?

    Sum­mat on ulko­muis­tista, eli toden­näköis­es­ti päin honkia, mut­ta ihan sen esit­tämisek­si mikä Autoli­iton lasken­tatavas­sa on päin lyhtypylvästä: Suomes­sa käytetään autoi­hin 12 mil­jar­dia vuodessa, tästä vero­ja on 7 mil­jar­dia. Jos tuo sum­ma kulutet­taisi­in johonkin muuhun, niin siitä vero­jen osu­us olisi noin 5 mil­jar­dia euroa. Lisäk­si tulee vähen­tää autoli­iken­teen sub­ven­tiot, käytän­nössä työ­matkavähen­nyk­set vero­tuk­ses­sa jot­ka taitaa olla puolisen mil­jar­dia. Eli todel­li­nen hait­tavero on ehkä jotain mil­jardin kah­den luokkaa, mikä on minus­ta tasona suht kohdallaan.

    Siitä olen AL:n kanssa samaa mieltä että tapa mil­lä tuo sum­ma kerätään on päin honkia, sen pitäisi kohdis­tua käyt­töön ja paikallis­es­ti. Auton oston vero­tus toimii ihan samoin kuin kuukausilipun käyt­töön ohjaami­nen joukkoli­iken­teessä, könt­tä­mak­su sitout­taa ja kan­nus­taa käyt­töön. Taus­ta­syy tähän on se että autovero­tus nähdään pikem­minkin tuloläh­teenä kuin ohjausmaksuna.

  43. Hei haloo, olet­teko te huomioi­neet ilmas­ton­muu­tos­ta lainkaan? Ettekö te seu­raa IPCC:tä ja mui­ta näitä asioi­ta ymmärtäviä taho­ja? Ette­hän te ole edes vihre­itä vaan jotain merkonoome­ja! Merive­den pin­ta nousee lähivu­osi­na 40 metriä joten mitä järkeä on rak­en­taa kan­ta­helsinki­in enää mitään! Järkevän suu­ruisil­la tietulleil­la esim. 100 e / keskus­taan tulem­i­nen sekä kiin­teistövero­jen reip­pail­la koro­tuk­sil­la saisimme ohjat­tua asum­ista ylen­pänä oleville maille.

    1. Lähivu­osi­na 40 metriä? Tue­to onj otenkin men­nyt min­ul­ta ohi. Helsin­gin kaavoituk­ses­sa varaudu­taan kah­den metrin nousuun.

  44. Eli­na
    “Vähem­män mielel­läni olen mak­samas­sa alko­holistin maksansiirtoa”

    Alko­holis­tit eivät saa mak­saa. Ain­oas­taan raitis­tunut ja tarpeek­si kauan ilman viinaa ollut ihmi­nen voi saa­da mak­san. Mut­ta kodit­tomat ovat 16x normikansalaista enem­män päivystyk­sessä. Tämä poruk­ka pitäis kyl­lä sysätä jon­nekin muualle kuin nor­maalien ihmis­ten päivystykseen.

    Pri­or­isoin­ti on aina ollut ole­mas­sa ja vaik­ka kuin­ka lehdis­sä pol­jet­taisi­in jalkaa että “ihmiselämä on korvaamaton”.

  45. Meren­pin­nan nousu 40 metril­lä edel­lyt­täisi merive­den tilavu­u­den kasvua 14 miljoon­al­la kuu­tiok­ilo­metril­lä. Kun kaikki­in maail­man man­ner­jäätiköi­hin on vet­tä varas­toitunut vain noin tuplas­ti tämän ver­ran niin läm­pölaa­jen­e­misenkin huomioonot­taen tuol­lainen edel­lyt­täisi todel­la katas­tro­faal­ista ilmas­ton läm­pen­e­mistä, siis puhutaan reilusti yli kymmen­estä asteesta. IPCC:n worst case ‑ske­naario oli ainakin 2007 rapor­tis­sa vielä 59 cm nousu vuo­sisadan lop­pu­un mennessä.

    Jos tarkastelu­vä­lik­si ote­taan 100 vuot­ta niin ei toki mikään pakko juuri Helsinki­in rak­en­taa. Olen­naista on lähin­nä se, että jos yhteiskun­nan toim­intarakenne pysyy nykyisenä, rak­en­tamista pitää tiivistää, ei niinkän se, mis­sä tämä tapah­tuu. Jos rak­en­tamisen ohjau­tu­mista vääristävät sub­ven­tiot ja verot pois­te­taan ja ulkois­vaiku­tuk­set saadaan leiv­ot­tua sisään kus­tan­nuk­si­in, markki­nat kyl­lä ratkai­se­vat asian jol­lain aikavälil­lä. Toki jos työt ja palve­lut saadaan hajautet­tua sinne mis­sä ihmiset asu­vat ja pien­talo­jen ener­giate­hokku­us kohdalleen, Suo­mi voidaan tietenkin asut­taa ihan niin har­vaan kuin halu­taan. Täl­lä het­kel­lä vaikut­taisi kuitenkin siltä, että teknis­es­tä kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta (vai sen vuok­si?) tren­di vie toiseen suun­taan eli yhä keskit­tyneem­pi­in työpaikka‑, kaup­pa- ja palveluryp­päisi­in samaan aikaan kun asu­tus hajaan­tuu kuin haulikol­la ammut­tuna, mikä on erit­täin huono yhtälö ympäristön kannalta.

  46. Noh noh, Pir­jo. Jotain rajaa. Tuo­han olisi miljoo­nan ihmisen tsuna­mi jos se mei­dän koti­lahdil­lamme tapah­tu­isi. Jos aikoisimme hal­li­ta tilanteen siten, että kaikil­la olisi asun­to ja elämäkin sisä­maas­sa kun meri val­taa Suomen ran­nikon lähivu­osi­na, pitäisi voimallisen evakuoin­nin olla jo käyn­nis­sä. Tuo­han olisi Kar­jalaakin isom­pi evakuoin­ti väkimäärän puolesta.

    Pir­joko arvelee tietulleil­la ohjatun asun­to­jen han­k­in­nan ole­van ratkaisu? 

    HS 19.10.2009: Tutk­i­ja: Saari­val­tioiden valmis­taudut­ta­va ilmastopako­laisu­u­teen:

    “Enpä tiedä kuin­ka mon­et Tyy­nen­meren saaret ovat enää asumiskelpoisia vuon­na 2100. Meren­pin­ta on nouse­mas­sa yli metril­lä vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä”, arvioi fidzhiläi­nen ilmas­to­tutk­i­ja Patrick Nunn.

    Keskustelus­sa nim­imerk­ki Maail­man ystävä ker­toi jonkun jäätikkö­tutk­i­jan puhuneen 40 metristä. 

    On nämä maail­man­lop­un lahkot aina yhtä mie­lenki­in­toisia. Seurasin pari vuot­ta sit­ten aster­oidikohkaus­ta netis­sä (aster­oi­di pyyhkäisi läheltä Maa­ta ohi).

    Mut­ta ei huol­ta: minä kier­rätän kaik­ki mei­dän roskat – ja mikä vielä parem­pi, olen huo­mat­tavasti vähen­tänyt jät­tei­den tuot­toa. Minä pelas­tan maailman. 😀

  47. Se että, Juu­son luvuin, puo­let man­ner­jäästä sulaisi SADASSA VUODESSA edel­lyt­täisi täysin pos­ke­ton­ta läm­pöti­lan nousua. Muutenkin epäilen että Pir­jo on rölli.

  48. Olen antanut ker­toa itsel­leni että suo­ma­lais­ten korkeas­ta verokan­nas­ta johtuvil­la harvem­mil­la auto-ostok­sil­la olisi kansan­taloudel­lisi­akin etu­ja: ainakin vai­h­to­tase olisi koko lail­la eri näköi­nen jos autovero olisi nol­las­sa ja uuteen autoon vai­hdet­taisi­in useammin. 

    Kan­nat­taako Suomen pyrk­iä ratkaisui­hin, jot­ka siirtävät rahaa koti­mais­es­ta kulu­tuk­ses­ta japani­laisen ja kes­ki-euroop­palaisen auto­te­ol­lisu­u­den pussiin?

  49. Käsit­tääk­seni joskus aiem­min maa­pal­lon his­to­ri­as­sa läm­pöti­la on ollut korkeampi ja man­ner­jäätä on ollut vähem­män; ilmankos­teus on ollut suurem­pi ja pil­viä enem­män (ei juuri suo­raa auringonva­l­oa maan pin­nalle); maaperä on ollut suurelta osin sois­tunut­ta. Kaiken kaikki­aan olo­suh­teet ovat olleet inhimil­lisin mittarein ikävät, mut­ta meren­pin­ta ei ole ollut huo­mat­ta­van korkealla.

  50. Villen pohdiskelu liit­tyy kym­me­nien miljoonien vuosien takaisi­in asioi­hin. 150 miljoon­aa vuot­ta sit­ten man­tereet oli­vat yhdessä ja merivir­rat ym. täysin toises­sa asen­nos­sa. Se oli mm jurakau­den jät­tiläis­ten aikaa.

    Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen tai jäähtymi­nen ei ole outoa luon­non­his­to­ri­as­sa, jääkau­sia tulee ja menee, mut­ta nykyi­nen läm­pen­e­m­i­nen on ihmisen aiheut­ta­ma ja vaikut­taa nopeasti mei­dän ja lastemme elämään. Tämä on pitkälle ihmiskun­tapoli­it­ti­nen kysymys. 

    Luon­to kyl­lä taipuu tähänkin muu­tok­seen. Jääkarhu katoaa ja paljon muu­ta, mut­ta on niitä sukupu­ut­toaal­to­ja ollut ennenkin, viimek­si 65 miljoon­aa vuot­ta sit­ten. Siitä huoli­mat­ta meil­lä on suuri vas­tuu myös nykyluonnosta.

    Kat­sokaa vaik­ka ker­tauk­sen vuok­si eloku­va AL Gor­den epämiel­lyt­tävä totu­us. Siinä se on.

    JOUNI LUNDQVIST
    luon­non­his­to­ri­an opettaja

  51. Pir­jo Mebele

    Merive­den pin­ta nousee lähivu­osi­na 40 metriä joten mitä järkeä on rak­en­taa kan­ta­helsinki­in enää mitään!

    Ruokin tässä trol­lia hyvien tapo­jen vas­tais­es­ti… Jos luku on oikeasti IPCC:n mallista, niin siinä taitaa olla pilkku­virhe. 40 metrin nousus­sa menisi kyl­lä koko Helsin­ki, Turku ja muutkin ran­nikkokaupun­git “lähivu­osi­na” aikalail­la kokon­aan asuinkelvot­tomik­si. Jäl­jelle jääneil­lä pikkusaar­il­la ei juuri mitään tek­isi. No, tulisi­han tilaisu­us pistää nykyisen sisä­maan kaupunkisu­un­nit­telu ker­ral­la kun­toon ja tehdä Jyväskylästä pääkaupun­ki kuten on ehdoteltu.

    Pari vuot­ta sit­ten Maikkarin uuti­sis­sa luet­ti­in muiden sähkei­den joukos­sa silmää räpäyt­tämät­tä jostain ilmas­tom­a­llista saatu ennuste seit­semän metrin nousus­ta seu­raavien viidenkymme­nen vuo­den aikana. Uuti­sankkurin ilmekään ei värähtänyt eikä lyhyt­tä sähket­tä kom­men­toitu mil­lään lail­la, mikä taitaa ker­toa jotain yleisen ymmär­ryk­sen tasos­ta. Jutus­sa olis var­maan pitänyt olla sana ‘maail­man­lop­pu’ niin se olis ehkä herät­tänyt jotain kri­it­tistä ajattelua.

  52. Joku sanoi, että nobel­palk­i­tun AL Goren doku­ment­tieloku­va epämiel­lyt­tävä totu­us löy­tyy netistä. Nör­tit var­maan osaa­vat selvit­tää, löy­tyykö. Siinä eloku­vas­sa ker­ro­taan, mitä voisi tapah­tua, jos val­tamerten pin­ta nousee. Ihan oikeesti, se eloku­va kan­nat­taa katsoa.

  53. Tässä uno­hde­taan sel­l­ainen asia, että haja-asu­tusalue on pääasi­as­sa valmi­ina, siel­lä on valmi­it talot, tiet, sähköt, vedet jne… mitä muu­ta kulua siitä on, kuin se kulkem­i­nen sille, joka sieltä töi­hin kulkee.

    Eikö yhteiskun­nan kannal­ta ole paljon kalli­im­paa siirtää asu­tus­ta jon­nekkin muualle, eli rak­en­taa kaik­ki uud­estaan ja asut­taa ihmiset sinne, mis­sä se sit­ten olisi halvem­paa laskennallisesti.

  54. Mis­säs päin Soin­in­vaara itse asustelee? Ettei vaan Eirassa?

    Pieni­palkkaisel­la PK-seudul­la työsken­televäl­lä on
    kak­si vai­h­toe­htoa: asua alem­man sosi­aalilu­okan alueil­la ja kuun­nel­la kaiket yöt humalais­ten ym. mölinää tai sit­ten ajaa töi­hin jostain vähän kauem­paa mut­ta hyvin nukkuneena.

    Vihrei­den kau­na ok-talos­sa asu­via kohtaan on kyl­lä jotain käsittämätöntä.

  55. “Vihrei­den kau­na ok-talos­sa asu­via kohtaan on kyl­lä jotain käsittämätöntä.”

    Vihreät eivät ole pan­neet tikkua ris­ti­in asumisen kus­tan­nusten alen­tamisek­si Helsingis­sä, vaik­ka poli­it­ti­nen voima jo riit­täisi johonkin.
    Suomes­sa nimeno­maan korkeat asumiskus­tan­nuk­set tekevät meistä koy­hempiä kes­ki-euroop­palaisi­in verrattuna
    Asumiskus­tan­nusten osu­us elinkus­tan­nuk­sista on nous­sut 50-luvun 10 % nykyiseen 30 %:iin

    1. Vihreät ovat puo­lus­ta­neet voimakkaasti HITAS-jär­jestelmää, jol­la asun­to­jen hin­taa alen­netaan hin­tasään­nöste­lyl­lä — täysin tietoisi­na siitä, että tähän liit­tyy myös huono­ja piirteitä.

  56. Täy­tyy tode­ta, että kaavoit­ta­mi­nen ei ole oikein han­skas­sa tuol­la Uuden­maan Kepulandiassakaan.
    Talo­ja syn­tyy 1–10 talon ryp­päis­sä kär­ry polku­jen var­teen kaukana palveluista ja se edel­lyt­tää kah­ta autoa taloudessa ja korkei­ta infrakuluja.

    Tähänkin ajaa se, että kun­nat ovat ahnei­ta ja perivät kun­tien keskus­ta-alueil­la yli­hin­taa tonteista.
    Kun­tien, Helsin­ki mukaan lukien , pitäisi tar­jo­ta omakoti­tont­te­ja 10000 kpl:tta ja 3–6 kuukau­den keskipalkan hintaisina.Ja tietysti palvelu­jen läheltä.

    Vai­h­toe­hto­jen lisäämi­nen pudot­taisi rak­en­tamisen ja asumisen hintaa

  57. On pari tut­tavaa, jot­ka tekevät toisen tilin muut­ta­mal­la täysin kor­peen, mis­sä ei edes lin­ja-auto­ja kul­je. Verot­ta­ja mak­saa kivat kor­vauk­set ihan vain ilmoituk­sen perusteella:

    “Asun­non ja työ­paikan väli­sistä matkakus­tan­nuk­sista saa vero­tuk­ses­sa vähen­tää omavas­tu­u­o­su­u­den ylit­tävän osan.
    Omavas­tu­u­o­su­us on vuon­na 2009 600 euroa ja vuon­na 2008 500 euroa. Vähen­nyk­sen enim­mäis­määrä on 7.000 euroa.

    Kulut las­ke­taan halvim­man (ylen­sä julkisen) kulkuneu­von käytön mukaan. Eri­ty­istapauk­sis­sa vähen­nys myön­netään henkilöau­ton käytön mukaan, esim. jos:

    julk­ista kulkuneu­voa ei ole lainkaan käytettävissä
    käve­ly­mat­ka yhteen suun­taan on vähin­tään 3 km
    odotu­sai­ka (ei matkus­tu­sai­ka) meno-palu­umatkalla on vähin­tään kak­si tuntia”

  58. On kyl­lä täysin käsit­tämätön­tä, että jos päät­tää että joka tapauk­ses­sa halu­aa kulkea autol­la töi­hin, verot­ta­ja palk­it­see avokä­tis­es­ti siitä, että muut­taa paikkaan jos­ta ei todel­lakaan julk­isil­la pääse. Tämä johtaa yhdyskun­tarak­en­teen hajoamiseen entisestään. 

    Paras­ta olisi pois­taa työ­matkaku­lu­jen verovähen­nysoikeus kokon­aan, mut­ta jos sitä ei uskalleta tehdä ainakaan ker­ta­laak­ista niin väli­mallin ratkaisu olisi kiin­teä kilo­metriko­r­vaus joka las­ket­taisi­in vaikka­pa sen mukaan mitä ko. välin kulkem­i­nen bus­sil­la mak­saisi, jos bus­si ko. välil­lä kulk­isi, riip­pumat­ta siitä kul­keeko oikeasti vaiko ei. Ja ylära­jak­si esim. 50 km. Säästäisi verot­ta­jankin duu­nia kun ei tarvit­sisi joka verov­elvol­lisen kohdal­la tutkia että pääseekö tätä väliä nyt julk­isil­la vai ei.

    (Lisätään vielä, että poikkeuk­se­na voisi­vat olla ammatit jois­sa itse työ edel­lyt­tää oman auton käyt­töä. Hei­dän osaltaan kulut var­maan voisi vähen­tää entiseen tapaan. Ympäri Suomea reis­saa­vat muu­ta­mat kaup­pa­rat­sut nyt voivat asua mis­sä vaan, sil­lä ei ole kokon­aisu­u­den kannal­ta merk­i­tys­tä, olen­naista olisi saa­da suuret mas­sat vähen­tämään auton käyt­töä työmatkoilla.)

  59. Eli siis vielä rauta­lan­gas­ta: Nykyi­nen todel­lisi­in kus­tan­nuk­si­in perus­tu­va verovähen­nysoikeus kor­vat­taisi­in kilo­metriko­r­vauk­sel­la joka perus­tu­isi esim. Matkahuol­lon tak­soi­hin. Ylära­jana olisi esimerkik­si 50 km suun­taansa ja lisäk­si jonkin­lainen omavas­tu­u­o­su­us, esimerkik­si sama kuin nyky­isin (600 euroa vuodessa).

  60. Hei,

    Kau­pan aukioloajat:
    — eikö meil­lä val­litse vapaa markki­na­t­alous, vai hal­lit­seeko sitä näen­näisyys? Esim. ruot­sis­sa ovat mar­ketit olleet auki vuosikym­meniä klo 07 — 22, joka päivä! EU:n sisäl­lä on vapaa tuot­tei­den ja palvelu­jen liikku­vu­us .. entä ihmis­ten. Halu­at­te rajoit­taa ihmis­ten liikku­mista mar­ket­ti­in, Helsinki­in (ruuhka­mak­su) ja minne vielä, absur­dia .. arroganttia .. 

    Täl­läkin het­kel­lä ympäri vuo­den Helsin­gin ydinkeskus­tan eli­it­ti voi käy­dä sun­nun­taina kau­pas­sa, esim Lidl > 400 m² + muut ( se on sitä demokra­ti­aa ). Sama pätee Tornioon, sil­lä muuten tornio­laiset kävi­sivät sun­nun­taina 200 m päässä Haa­paran­nas­sa kau­pas­sa. Jol­loin liikevoitot, alv’t + muut mak­sut valuisi­vat ruot­si­in. Järkevää !! 

    Kaukoläm­pö vihreää ener­giaa .. ? Kaari­nan kaupun­ki päät­tää korot­taa kaukoläm­pö­mak­su­ja paikatak­seen edus­tus­meno­jaan. Kaukoläm­pö tuote­taan kivi­hi­ilel­lä (For­tum Naan­tali) — ne pas­si­iv­i­talot jot­ka huomen­na lämpiävät oma­l­la aurinko/tuulienergialla saa­vat vihreän “ruuhka­mak­sun” kiin­teistöveron muo­dos­sa 3000€ + indeksi/v jot­ta ne saadaan samalle viivalle kaukoläm­pö­talo­jen kanssa tai vai­h­toe­htois­es­ti kotipolt­to krim­i­nal­isoidaan tms, kap­i­tal­is­mi on erit­täin ovela virit­tämään anso­ja (vrt. sub-prime). 

    Entä Lil­ius: hän ajelee yksik­seen ja asustelee sähköläm­mit­teisessä kiin­teistössä Helsin­gin keskus­tas­sa. Ei ruuhkia, ei liiken­teen melua, ei roskasakkia. Rajanyl­i­tys Helsinki­in mak­saa 200€/kerta, kun­nal­lisvero on las­ket­tu 5 %:iin, kaukoläm­pö­mak­su on nos­tet­tu 30-ker­taisek­si. Kaupun­gin tulot = ennal­laan. Mut­ta Lil­ius on net­tovoit­ta­ja alhaisen vero­pros­entin vuoksi.

    - vai kuinka?

  61. Kyl­lä tämän pen­delöin­nin syyt ovat ehkä siel­lä pääkallon­paikalla. Olette päästäneet maan ja sitä myötä asun­to­jen hin­nat nouse­maan pil­vi­in. Yhdis­täkää kun­tien kaavoitus­poli­ti­ik­ka 50 km:n säteel­lä Kata­janokalta ja lait­takaa niin paljon raken­nus­maa­ta kier­toon, että hin­ta tulee var­masti alas. Siitä on hyö­tyä sekä kaupunki­laisille että varsi­naisille maaseudun elinkeinoille. Sil­loin ehkä jopa maa­ta kan­nat­taisi vil­jel­lä siel­lä etelässäkin, esim. His­tas­sa, jos se ei sovel­lu rakentamiseen.

Vastaa käyttäjälle K-Veikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.