Kenen tulee maksaa haja-asutuksen kulut?

Luin taas jos­ta­kin artik­ke­lin, jos­sa sur­ku­tel­tiin ankei­ta olo­ja ahtais­sa kau­pun­geis­sa ja ihan­noi­tiin har­vaa­na­su­tun oma­ko­tia­su­tuk­sen autuut­ta. Usko­taan, että kir­joit­ta­ja on oikeas­sa. On ihmis­par­ko­ja, jot­ka jou­tu­vat parem­man puut­tues­sa asu­maan sul­lot­tui­na ahtai­siin kau­pun­kei­hin ja nii­tä onnek­kai­ta, jot­ka ovat pääs­seet väl­jän oma­ko­tia­su­tuk­sen ihanuuteen.

Tuo väl­jän asu­mi­sen iha­nuus ei syn­ny ihan ilmai­sek­si, kos­ka vähän kaik­ki mak­saa enem­män: kou­lu­kyy­dit, säh­kö­verk­ko, vie­mä­rit, tie­verk­ko, pos­tin­ka­to, teleyh­teyk­sien vetä­mi­nen ja niin edel­leen, mut­ta se kan­nat­taa mak­saa, kos­ka onhan se elä­mi­nen tar­peek­si kau­ka­na naa­pu­reis­ta niin taivaallista.

Kenen pitää mak­saa väl­jän asu­mi­sen tuot­ta­mat kulut; nii­den onnel­lis­ten, jot­ka pää­se­vät täs­tä iha­nuu­des­ta naut­ti­maan vai nii­den sur­ku­tel­ta­vien rauk­ko­jen, jot­ka jou­tu­vat asu­maan sul­lot­tui­na pimei­siin, saas­tu­nei­siin ja tur­mel­tu­nei­siin kaupunkeihin?

  Minä ymmär­rän, että soli­daa­ri­sil­la tasa­ta­rif­feil­la tue­taan kuih­tu­via maa­lais­ky­liä, kos­ka eihän ole jäl­jel­le jää­nei­den vika, että muut muut­ta­vat pois. Mut­ta eikö se, että kau­pun­kien ker­ros­ta­loa­suk­kaat jou­tu­vat mak­sa­maan kehys­kun­tien oma­ko­tia­suk­kai­den pit­kien etäi­syyk­sien aiheut­ta­mat kulut, ole joten­kin väärin?

70 vastausta artikkeliin “Kenen tulee maksaa haja-asutuksen kulut?”

  1. Haja-asu­mi­sen tuke­mi­nen on jo kään­ty­nyt pää­lael­leen kun raken­nus­lu­pa­pää­tök­sis­sä kiel­le­tään asu­mi­nen haja-alueil­la sil­lä perus­teel­la että se on yhteis­kun­nal­le lii­an kallista.

    Esim vaki­nai­sen asun­non raken­ta­mi­nen saa­reen on mones­sa kun­nas­sa kiel­let­ty kokonaan.

  2. Jos jou­tuu itse mak­sa­maan kau­ka­na asu­mi­sen kaik­ki kulut, niin mil­läs sit­ten rahoi­te­taan kak­si autoa, las­ten kän­ny­kät, uusin tau­lu­te­le­vi­sio, ulko­maan­mat­ka ja laa­tu­vii­nit. Niin ja Lapin hiihtoreissu.

  3. Ole­te­taan, että väl­jäs­ti asu­va liik­kuu autol­la (ehkä jopa kak­si autoa per per­he) ja kaik­ki autoi­luun liit­ty­vät verot ja vero­luon­tei­set mak­sut eivät mene kor­va­merk­kaa­mat­to­maan suu­reen pataan.

    Min­kä ver­ran autoi­li­ja saa suo­raan takai­sin ties­tön kun­nos­sa­pi­don yms. muo­dos­sa? Min­kä ver­ran jää rahaa jäl­jel­le sub­ven­toi­da jouk­ko­lii­ken­net­tä ja haja-asu­tusa­lu­een kal­liim­paa kunnallistekniikkaa?

    Tun­tuu välil­lä oudol­ta, että toi­ses­ta tas­kus­ta vaa­di­taan kor­va­mer­kat­tua oikeu­den­mu­kai­suut­ta yhden asian suh­teen (vaik­ka park­ki­pai­kat) ja toi­ses­ta tas­kus­ta vie­dään kor­va­merk­kaa­ma­ton­ta rahaa koh­tuul­li­sen pal­jon, ilman että sitä vas­taa­vas­ti huomioidaan.

  4. Ote­taan nämä kon­kreet­ti­set aiheet:
    kou­lu­kyy­dit, säh­kö­verk­ko, vie­mä­rit, tie­verk­ko, pos­tin­ka­to, teleyh­teyk­sien vetäminen

    Kou­lu­kyy­dit: Kun­nat mak­sa­vat, eli kun­ta­lai­set kun­nal­lis­ve­roi­na. Lie­nee suht koht tasa­päis­tä, jos kun­nan raken­ne on tasai­nen, ts suu­rin osa käyt­tää koulukyytejä.

    Säh­kö­verk­ko: Säh­köyh­tiöil­lä on mah­dol­li­suus periä liit­ty­mis­mak­su­ja ja ener­gian­siir­to­mak­su­ja kulu­ja vastaavasti.

    Vie­mä­rit: Kun­nil­la mah­dol­li­suus periä liit­ty­mis- ja käyt­tö­mak­su­ja kus­tan­nuk­sia vastavasti.

    Tie­verk­ko: Yksi­tyis­tei­den kun­nos­sa­pi­to tie­o­sak­kai­den vas­tuul­la, val­tio yllä­pi­tää suu­rin­ta osaa ties­tös­tä, mut­ta kerää myös veroi­na reip­paat tulot.

    Pos­tin­kan­to: Täs­sä ei tarif­fe­ja las­ke­ta kus­tan­nuk­sia vas­taa­vik­si, kiel­tä­mät­tä maa­seu­dun asuk­kaat hyö­ty­vät hieman.

    Teleyh­tey­det: Teleyh­tiöt voi­vat hin­noi­tel­la liit­ty­mis­mak­sun­sa ja tar­jo­ta eri­lai­sia yhteyk­siä esim eri nopeuk­sil­la eri osoitteisiin.

    Niin että oli­ko muu­ta suur­ta epä­koh­taa kuin pos­ti­lii­ken­ne, ja kou­lu­kyy­dit joil­tain osin?

    1. Ymmär­tääk­se­ni säh­köön liit­ty­vien mak­su­jen on olta­va samat koko kun­nan alu­eel­la, niin kes­kus­tan ker­ros­ta­lois­sa kuin syn­kän met­sän kes­kel­lä. Teleyh­tiöi­den on tar­jot­ta­va vähin­tään megan yhteyt­tä kaik­kial­la maas­sa, jokin oikeus­e­lin tai´-asiamies päät­ti juu­ri, että kun­ta ei saa tar­jo­ta asuk­kail­leen koti­pal­ve­lua kir­kon­ky­läs­sä, jos ei pys­ty tar­joa­maan sitä myös syrjäkulmilla.

  5. Osmo,

    Kuin­ka suu­ri osa näis­tä haja-asu­tusa­lu­eel­le muut­ta­jis­ta muut­taa sin­ne omas­ta halustaan? 

    Kan­ta­kau­pun­kiin ei mah­du enem­pää ihmi­siä kuin mitä sin­ne raken­ne­taan asuin­huo­neis­to­ja. Jos Hel­sin­ki ei raken­na riit­tä­väs­ti asun­to­ja kes­kus­taan, niin se ei ole kenen­kään muun kuin Hel­sin­gin kau­pun­gin oma vika. 

    Käsi­tyk­se­ni on se, että mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä halu­aa asua kan­ta­kau­pun­gis­sa — huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin siel­lä on asun­to­ja. Ja että mer­kit­tä­vä mää­rä halu­aa asua pien­ta­loa­lueil­la. Har­vem­pi sit­ten halu­aa asua kerrostalolähiössä. 

    Kan­ta­kau­pun­gin har­ja­kor­keu­den nos­to ja teho­kas raken­ta­mi­nen oli­si paras­ta, mitä kau­pun­ki voi­si teh­dä ympä­ris­töl­le. Lai­te­taan Her­ne­saa­ren ja kes­ki-Pasi­lan perus­ra­ken­nus­kor­keu­dek­si 15–20 ker­ros­ta, jon­ka pääl­le saa vie­lä raken­taa nii­tä 40+ ker­rok­si­sia, niin johan alkaa muut­to­vir­ta kään­ty­mään takai­sin Helsinkiin.

  6. Kuu­lui­si mak­saa itse, jos ker­ta ihan kuuses­sa asu­mi­sen ilos­ta asuu kuuses­sa, mut­ta eikös se muut­ta­mi­nen­kin mak­sa­nut aika pal­jon… infran raken­ta­mi­sen muodossa?

  7. Minä ymmär­rän, että soli­daa­ri­sil­la tasa­ta­rif­feil­la tue­taan kuih­tu­via maa­lais­ky­liä, kos­ka eihän ole jäl­jel­le jää­nei­den vika, että muut muut­ta­vat pois.
    Minä en ymmär­rä tätä­kään. Saman asian voi­si hoi­taa pai­kal­li­siin elin­kus­tan­nuk­siin indek­soi­duil­la suo­ril­la tulo­tuil­la. Syr­jä­seu­duil­la väes­tö on omien havain­to­je­ni mukaan vie­lä pola­ri­soi­tu­nem­paa tulo­jen mukaan kuin kau­pun­geis­sa. Toi­saal­ta on hyvä­tu­loi­sia suur­ti­lal­li­sia, lää­kä­rei­tä, yrit­tä­jiä, pape­ri­työ­läi­siä, varak­kai­ta paluu­muut­ta­nei­ta elä­ke­läi­siä, jne. Ja sit­ten toi­saal­ta raken­ne­työt­tö­myy­den koet­te­le­mia tavik­sia ja pien­vil­je­li­jöi­tä. Tuon hyvin­voi­van väen todel­li­nen osto­voi­ma on alhai­sis­ta asuin­ku­luis­ta joh­tuen huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin vas­taa­val­la väes­tön­osal­la kau­pun­geis­sa, ja minus­ta hei­dän sub­ven­toi­mi­sen­sa on sekä älyön­tä että epäoikeudenmukaista.

    Sitä­pait­si se kivi­kau­pun­gin rokot­ta­mi­nen on maan tapa. Vii­mei­sin esi­merk­ki, pos­ti­di­rek­tii­vi. Itel­lan arvion mukaan jake­lu­vel­voi­te, eli siis se että joka puo­lel­le maa­ta pitää jakaa pos­tia vii­te­nä päi­vä­nä vii­kos­sa samaan hin­taan, mak­saa sil­le 100 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Minis­te­ri Lin­den rau­hot­te­li eduskunnassa:

    Haluai­sin myös koros­taa sitä, että EU:ssa olim­me ainoa maa, joka pyr­ki saa­maan tämän vii­den päi­vän jake­lun direk­tii­vin sisäl­lök­si, ja sii­nä jäim­me täy­sin yksin. Mut­ta halu­tes­sam­me voim­me esi­mer­kik­si mää­ri­tel­lä kaik­ki vii­den päi­vän tai osoit­teel­lis­ta pos­tia jaka­vat toi­mi­jat yleis­pal­ve­lu­yri­tyk­sik­si ja sitä kaut­ta niil­le tulee tämä vii­den päi­vän jakeluvelvoite.

    Ja tot­ta­han toki me haluam­ma, kos­ka oli­si­han se nyt kau­hea aja­tus että oli­si yksi­tyi­siä jake­lu­yri­tyk­siä ja lisää pal­ve­lu­va­li­koi­maa kau­pun­ki­seu­duil­la. Saat­tai­si­vat pen­te­leet jopa syö­dä auto­mar­ket­tien kas­sa­vir­taa. Ja se että kaik­ki muut maat on eri miel­tä ei suin­kaan tar­koi­ta sitä että oli­sim­me vää­räs­sä, vaan sitä että olem­me kan­sal­li­sel­la asialla.

  8. Ymmär­tääk­se­ni säh­köön liit­ty­vien mak­su­jen on olta­va samat koko kun­nan alu­eel­la, niin kes­kus­tan ker­ros­ta­los­sa kuin syn­kän met­sän keskellä. ”

    Säh­kö­lai­tok­sel­la ei ole yhte­näis­hin­noit­te­lu­vel­voi­tet­ta liit­ty­mis­sä, syr­jä­seu­duil­la toi­mii ns raken­ta­mis­mak­su , jol­la kate­taan liit­ty­mä­joh­don rakentaminen .
    Lapin säh­köis­tä­mi­nen teh­tiin lop­puu 80-luvul­la pää­osin KTM:n avus­tuk­sil­la ja työl­li­syys­työ­nä eikä kaik­kea perit­ty asiakkailta.
    Itse asias­sa monel­la säh­kö­lai­tok­sel­la on edel­leen myös kaa­va-alu­eel­la tuo raken­ta­mis­mak­su, mut­ta se on könt­ti ja suu­ruu­del­taan sato­ja euroja

  9. Osmo:

    Minä ymmär­rän, että soli­daa­ri­sil­la tasa­ta­rif­feil­la tue­taan kuih­tu­via maa­lais­ky­liä, kos­ka eihän ole jäl­jel­le jää­nei­den vika, että muut muut­ta­vat pois.

    häh? Miten niin ei ole? Eikö ole myös­kään minun vika, jos teen type­rän pää­tök­sen amma­tin­va­lin­nas­sa­ni tai jos­sain muus­sa pit­kä­ai­kai­ses­sa inves­toin­nis­sa? Mei­dän ei kan­na­ta sub­ven­toi­da type­riä pää­tök­siä, kos­ka sil­loin saam­me nii­tä lisää.

  10. Ant­ti, ei pidä paik­kaan­sa. Eikös val­tio­kin pis­tä täs­sä parin vuo­den sisään jotain luok­kaa pari­sa­taa milt­siä taka­hi­kiöi­den laa­ja­kais­ta­verk­koon, kun nii­tä ei yllät­täen saa­da mark­ki­naeh­toi­ses­ti vedet­tyä (lue: taka­hi­kiä­läi­set eivät arvos­ta nope­aa net­ti­liit­ty­mää niin pal­jon, että oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan sen todel­li­sia rakennuskustannuksia)

  11. Kuten Ant­ti tote­si, haja-asu­tusa­lu­eel­la (nk. ydin­maa­seu­dul­la) asu­van kulut mak­saa nykyi­sin mitä suu­rim­mas­sa mää­rin haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­va itse. Köyh­ty­neet maa­lais­kun­nat huo­leh­ti­vat nykyi­sin lähin­nä kun­nan kes­kus­taa­ja­man infras­ta ja pal­ve­luis­ta. Haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­va toki myös käyt­tää nii­tä, mut­ta taa­ja­mien infra ja pal­ve­lut pitäi­si jär­jes­tää taa­ja­mis­sa asu­vil­le myös ilman haja-asu­tusa­luei­den tuot­ta­maa lisäkuormitusta. 

    Haja-asu­tusa­lueil­la vii­mei­siä kylä­kou­lu­ja ollaan jo lak­kaut­ta­mas­sa ja mui­ta jul­ki­sia pal­ve­lu­ja ei enää käy­tän­nös­sä ole. Jopa vesi‑, vie­mä­ri- ja tie­to­lii­ken­neyh­teyk­sien raken­ta­mi­nen hoi­de­taan nykyi­sin haja-asu­tusa­lueil­la suu­rel­ta osin itse, tal­koo­työ­nä yllä­pi­det­ty­jen vesio­suus­kun­tien toimesta. 

    Jos kun­nan koti­pal­ve­lu vie­lä jou­tuu jotain syr­jä­kul­mien demen­ti­aa sai­ras­ta­vaa van­hus­ta sil­loin täl­löin perään­kat­so­maan, en pitäi­si tätä hir­veän suu­re­na vero­va­ro­jen väärinkäyttönä.

  12. Siis mikä ei pidä paik­kaan­sa? Omas­sa säh­kö­las­kus­sa­ni siir­to­hin­nan osuus on mitä lie, pari kymp­piä kuus­sa? Epäi­len että Hel­sin­gin Ener­gian kas­sas­ta hyö­tyy joku ihan muu taho kuin perä­ky­län takakamaripojat.

    Samoin net­tiyh­teys, en enää muis­ta jos­ko ihan puh­taas­ti pk seu­dul­la toi­mi­via ope­raat­to­rei­ta on, esim Wel­ho? Ei tart­te maa­lai­sil­le rahaa kaa­taa sii­tä­kään tuutista.

  13. Mie­li­pi­tee­si oli­si vali­di jos maa­seu­dul­la ei oli­si muu­ta teh­tä­vää Suo­men kan­san­ta­lou­des­sa, elin­kei­noe­lä­mäs­sä ja kult­tuu­ris­sa kuin toi­mia “maa­lais­ten” asui­na­lu­ee­na. Kyl­lä maa­seu­dul­la on kui­ten­kin ihan oikei­ta ammat­te­ja ja elin­kei­no­ja jois­ta koko Suo­mi hyö­tyy erit­täin paljon. 

    Olen itsea­sias­sa vähän yllät­ty­nyt tämän kir­joi­tuk­sen asen­teel­li­suu­des­ta maa­seu­tua koh­taan, vaik­ka tie­sin­kin että kan­na­tat tihe­ää kau­pun­kia­su­mis­ta. Tämä vah­vis­taa käsi­tys­tä­ni vih­reis­tä puo­lu­ee­na joka suo­je­lee ja kehit­tää luontoa/maaseutua Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta käsin.

    1. Tämä ei ollut kan­nan­ot­to maaweu­tua vaan maa­seu­dul­la asu­via pen­de­löi­jiä vas­taan. Jä sitä, ettei meil­lä vie­lä­kään osa­ta raken­taa maa­seu­dul­la kyliä.

  14. Osmo, ei myös­kään sovi unoh­taa, että jokai­nen asun­to, mitä ei raken­ne­ta kes­kus­taan on yksi asun­to haja-asu­tusa­lu­eel­le lisää. 

    Päät­te­ly­ket­ju täs­mäl­leen sama kuin Osmon omas­sa “kaik­ki kulu­tet­tu säh­kö on raja­hai­tal­taan hii­li­säh­köä” tekstissä.

    1. Olen­kin täs­tä juu­ri läh­dös­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­taan kaa­voit­ta­maan lisää asun­to­ja Helsinkiin.

  15. Pitäi­si nyt mää­ri­tel­lä haja-asu­tusa­lue täs­sä kes­kus­te­lus­sa. Puhum­me­ko Tuusu­las­ta vai Kai­nuun syrjäkylistä?

    Mikä­li puhum­me Osmon sokean vihan koh­tee­na ole­vis­ta pää­kau­pun­ki­se­dun kehys­kun­ta­lai­sis­ta, niin veik­kaan­pa, että he mak­sa­vat kyl­lä vero­tu­loi­na sen mitä saa­vat­kin ja vähän päälle. 

    Sen sijaan köy­hät pik­ku­kun­nat ovat saa­ma­puo­lel­la, se on selvä. 

    Joku voi­si pitää rik­kau­te­na ja voi­ma­va­ra­na (sic!) Suo­men moni­muo­toi­suut­ta. On har­vaan asut­tua maa­seu­tua, pie­niä kir­kon­ky­liä, idyl­li­siä pik­ku­kau­pun­ke­ja, kau­nii­ta oma­ko­tia­luei­ta iso­jen taa­ja­ma­kes­kus­ten lie­peil­lä, puu­tar­ha­mai­sia lähiöi­tä ja urbaa­nia syket­tä Suo­men mit­ta­kaa­van “suur­kau­pun­geis­sa”.

    Kyl­lä sii­tä jotain minus­ta voi maksaakin. 

    Vähem­män mie­lel­lä­ni olen mak­sa­mas­sa alko­ho­lis­tin mak­san­siir­toa, liha­van laih­du­tus­leik­kaus­ta tai tupa­koi­van stent­tiä. Omia valin­to­ja nekin.

  16. Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mis­ta tue­taan myös työ­mat­ka­vä­hen­nys­ten muo­dos­sa. Täs­sä aina­kin on kysees­sä sel­keä tulon­siir­to kau­pun­ki­lai­sil­ta haja-asukkaille.

  17. Syl.“Eikös val­tio­kin pis­tä täs­sä parin vuo­den sisään jotain luok­kaa pari­sa­taa milt­siä taka­hi­kiöi­den laa­ja­kais­ta­verk­koon, kun nii­tä ei yllät­täen saa­da mark­ki­naeh­toi­ses­ti vedettyä ”

    Eikös Osmo tar­koi­ta täs­sä tuusu­loi­ta. Tar­koi­tat­ko Syl myös taka­hi­kiäl­lä tuusu­loi­ta. Kyl­lä näis­sä pai­kois­sa on toi­mi­va laajakaista…

  18. Maa­seu­dul­la on aiem­min asut­tu työn takia, ei jon­kun val­mis­ma­ri­na­di­ta­lon vuoksi.

  19. Noin kak­si kol­mas­osaa pää­kau­pun­ki­seu­dun kehys­kun­tiin tapah­tu­vis­ta muu­tois­ta on aina­kin osin pakon sane­le­maa. Kau­em­mas kes­kus­tois­ta muu­te­taan, kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­jen hin­ta­ta­so on asu­mis­tar­pee­seen näh­den lii­an korkea”

    Kir­joit­taa Kaup­pa­leh­ti Kulut­ta­ja­tut­ki­mus­kes­kuk­sen tut­ki­muk­ses­ta. Ja mui­na syi­nä mm esi­kau­pun­kien ja lähiöi­den huo­no palvelutaso. 

    No, sopii­han sitä fla­nee­ra­ta Espal­la ja mot­kot­taa miten veron­mak­sa­jat ei vaan ymmär­rä mis­sä ja miten pitää asua ja elää.

  20. Eihän se Taka­hi­kiä nyt niin mah­dot­to­mas­sa pai­kas­sa ole. Hikiä (1035 asu­kas­ta) on Haus­jär­ven kun­nan taa­ja­ma, Rii­hi­mäel­tä pari­kym­men­tä kilo­met­riä itään. Taka­hi­ki­ää en löy­tä­nyt kar­tal­ta, mut­ta ole­tet­ta­vas­ti se on sii­nä lähet­ty­vil­lä. Hikiä näyt­tää nopeal­la läpia­jol­la ihan toi­mi­val­ta kyläl­tä, aina­kin jos sat­tuu ole­maan koto­na tai met­säs­sä viih­ty­vää tyyppiä.
    Asian ydin ei kyl­lä var­maan­kaan ollut pai­kan­ni­mis­sä eikä hel­sin­ki­läi­sen muut­to Taka­hi­kiäl­le ole yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, jos muut­ta­ja tukeu­tuu siel­lä ole­mas­sao­le­viin pai­kal­li­siin pal­ve­lui­hin ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin. Jon­ki­nas­tei­nen ongel­ma sii­tä tulee, jos muut­ta­ja edel­leen käy työs­sä Hel­sin­gis­sä omal­la autol­la ja hoi­taa kaup­pa-asian­sa jos­sain mat­kan var­rel­la sijait­se­vas­sa megaostoshelvetissä.

  21. Pitäi­si pureu­tua tiu­kem­min maa­seu­dun yksi­tyi­sau­toi­luun. Ruuh­ka­mak­sut toi­si­vat sin­ne­kin kai­vat­tua kuria tur­haan huviajeluun.

    Samoin odo­tan, että val­tion kus­tan­ta­mat tukiai­set “maa­seu­tuam­mat­tei­hin” lope­te­taan, eikä tue­ta enää auto­maat­ti­ses­ti sitä, että vil­jel­lään tai ollaan viljelemättä.

  22. Kukin mak­sa­koon omat kulun­sa, pait­si ne jot­ka ei pysty. 

    Ihan niin kuin sen pääs­te­tyn hii­li­diok­si­din hin­nan pitäi­si näkyä polt­toai­neen hin­nas­sa niin kou­lu­kul­je­tuk­sel­la­kin pitäi­si olla hin­ta. Miten muu­ten ihmi­set voi­si­vat teh­dä jär­ke­viä pää­tök­siä mihin rahan­sa ja työ­pa­nok­sen­sa laittavat?

    Nii­tä jot­ka eivät perus­jut­tu­ja pys­ty mak­sa­maan voi­daan sit­ten vero­va­roil­la hel­pa­ta, mak­san täs­tä mie­lel­lä­ni. Asuin­paik­ka ei täs­sä ole tär­kein kri­tee­ri, mut­ta jos ne neuk­ku­kuu­tio­lai­set pal­jon tuke­vat maa­seu­dun mum­moa ja se on hel­pos­ti näh­tä­vis­sä niin luu­li­si poliit­tis­ta pai­net­ta syn­ty­vän. Väit­täi­sin että jos tuke­vat niin se ei ole nyt hel­pos­ti näh­tä­vis­sä, saa todis­taa vääräksi.

  23. Kun kenel­lä­kään ei ollut pures­kel­lum­pia luku­ja, eikä kes­kus­te­lua ko. aihees­ta tun­nu syn­ty­vän, niin hah­mo­tel­laan hieman:

    Vuon­na 2007 val­tio kerä­si tie­lii­ken­tees­tä hie­man yli 6 mil­jar­dia euroa vero­ja ja vero­luon­tei­sia mak­su­ja. Meno­ja oli vajaa mil­jar­di, joten sano­taan jaet­ta­vaa jää­neen 5 mil­jar­dia. Tie­ver­kos­to on pak­ko yllä­pi­tää oli yksi­tyi­sau­toi­lia tai ei (raken­ta­mi­nen, jake­lu vähit­täis­kaup­poi­hin, jul­ki­nen lii­ken­ne, häly­tys­ajo­neu­vot…), joten tuo­kaan mil­jar­di ei var­si­nai­ses­ti mene pel­käs­tään yksityisautoilulle.

    Suo­men val­tion bud­jet­ti oli vuon­na 2007 43,3 mil­jar­dia (wiki­pe­dia).

    Tie­lii­ken­teen vero­tuk­sel­la mak­set­tiin siis yli 10% koko val­tion bud­je­tis­ta. Tuom­moi­sil­la rahoil­la saa jo hie­man muu­ta­kin, kuin pari park­ki­paik­kaa ja vähän jouk­ko­lii­ken­teen subventointia.

    Läh­de: http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/ (vasem­mal­ta vali­kos­ta “autoi­lun verotus”)

  24. Entäs se point­ti ettei­vät useat hyvin haja-asu­te­tuis­sa kun­nis­sa asu­vat (esim. Ylä-Savo, jos­ta itse­kin olen kotoi­sin) ovat hyvin onnet­to­mia ja yksi­näi­siä, juu­ri haja-asu­tuk­sen takia.

  25. Osmo tar­koit­taa kai­ke­ti sitä, että nykyi­set monen­kir­ja­vat tuki­jär­jes­tel­mät, mm tasa­ta­rif­fit, tasoit­ta­vat lii­al­li­ses­ti etäi­syyk­sien aiheut­ta­maa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen lisä­kus­tan­nus­ta ja tämä joh­taa epä­ta­lou­del­li­seen kes­kus­ta- ja yhdyskuntarakenteeseen. 

    Oli­si hyvä tie­tää tukien koko­nais­mää­rä. Sii­nä tut­ki­mus­koh­de, jota kes­kus­ta­puo­lue ja kes­kus­ta­pa­koi­set kun­ta­lai­set eivät halua tehtävän.

    Työs­sä­käy­vien vero­vä­hen­nys työ­mat­ka­ku­luis­ta on yksi täl­lai­nen jo kau­an vai­kut­ta­nut raken­ne­te­ki­jä. Hel­sin­gin seu­dun kehys­kun­tien on ollut tosi vai­kea­ta saa­da pää­tet­tyä siir­ty­mi­ses­tä jouk­ko­lii­ken­teen seu­tu­ta­rif­fi­järjs­tel­mään, kos­ka kun­ta­lai­sis­ta suu­ri osa, pen­de­löi­jät, sii­tä vero­vä­hen­ny­se­dun pie­nen­tyes­sä kär­si­si­vät. Kun­ta sen sijaan sai­si jär­jes­te­lys­tä lisätuloja.

  26. N : Maa­seu­dun mum­mo on syn­ty­nyt mökis­sään, teh­nyt ikän­sä töi­tä ihan sii­nä lähi­maas­tos­sa ja käy­nyt kau­pun­gis­sa vain pakos­ta. Mum­mo on kyl­lä kodin­hoi­toa­pun­sa ja ter­veys­kes­kus­kyy­tin­sä ansain­nut. Nämä McMan­sio­nei­taan pykää­vät uus-maa­lai­set, jot­ka vain siir­tä­vät kau­pun­ki­lai­sen elä­män­ta­pan­sa hal­vim­mal­le mah­dol­li­sel­le maa­pa­lal­le, ovat aivan eri asia.

  27. Minä taas luin sen kulut­ta­ja­tut­ki­muk­sen vah­vis­ta­van lähin­nä sen min­kä arki­ko­ke­muk­sen perus­teel­la jo tie­tää, eli kau­as muu­te­taan sen takia että riit­tä­vän kokoi­sek­si kat­sot­tuun asun­toon ei ole lähem­pä­nä varaa. Mikä on yksi syy lisää nau­raa ääneen niil­le seli­tyk­sil­le joi­den­ka mukaan kyse on jon­kin­lai­ses­ta kult­tuu­ri­te­ki­jäs­tä, tyy­lin suo­ma­lai­nen ehdoin tah­doin halu­aa asua kes­kel­lä metsää.

  28. Lii­ken­teen ja haja-asu­tuk­sen aiheut­ta­mat jul­ki­set tulot ja menot eivät ole sama asia kuin yhteis­kun­nal­li­set tulot ja menot. Vaan ei syyl­lis­te­tä, eihän ihmis­tie­teis­sä ihmi­sel­lä muu­ten­kaan ole mitään osuut­ta ihmi­sen käy­tök­seen, pai­no­voi­maa se vain on.

  29. Suo­mes­sa on tasan yksi kau­pun­ki, jon­ka kes­kus­tas­sa, eli var­si­nai­sen eheän kau­pun­ki­ra­ken­teen sisäl­lä, asuu mer­kit­tä­väs­ti mui­ta­kin kuin opis­ke­li­joi­ta ja van­huk­sia. Se on Hel­sin­ki. Ker­ros­ta­lo­lä­hiöis­sä kukaan ei halua asua. Jokai­sel­la taas ei ole varaa lait­taa 600ke sadan neliön kämp­pään kiin­ni. Har­val­la on sii­hen edes halua. Täy­tyi­si ensik­si olla kau­pun­ke­ja, jois­sa voi­si asua, jot­ta nii­hin voi­si muuttaa.

    Van­hat puu­kau­pun­kia­lu­eet monis­sa Suo­men kau­pun­geis­sa voi­si­vat toi­mia esi­merk­kei­nä sel­lai­sis­ta alueis­ta, joi­hin työs­sä­käy­vät ja per­heel­li­set­kin halua­vat muut­taa. Tii­vis­tä asu­mis­ta ilman lähiön tun­nel­maa ja sitä, että kadut ovat täyn­nä kän­ni­re­mua­jia pe klo 18 — su klo 06.

  30. Aika moni pen­de­löi joka juma­lan vii­kon­lop­pu mökil­leen, sii­vut yhteen­sä usein 500 kilo­met­riä. Mil­loin Osmo avaat kes­kus­te­lun täs­tä erit­täin epäe­ko­lo­gi­ses­ta har­ras­tuk­ses­ta. Maa­seu­dun pääs­sä on tal­via­sut­ta­va mök­ki kaik­ki­ne ver­mei­neen, säh­köi­neen ja vesi­joh­toi­neen. Tuo jos mikään on ympä­ris­töä tuhoa­vaa kal­lis­ta touhua.

  31. Hen­ki­nen insi­nöö­ri lai­na­si auto­lob­ba­ri­jär­jes­tön lukuja:“Menoja oli vajaa miljardi”

    Mitä­hän tuo­hon on las­ket­tu mukaan? Onko tuos­sa vain val­tion tei­den kun­nos­sa­pi­toon ja raken­ta­mi­seen kulu­neet rahat? Tuon pääl­le­hän auto­lii­ken­ne aiheut­taa onnet­to­muuk­sia, joi­den uhre­ja jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to jou­tuu kor­jai­le­maan ja lisäk­si kun­nat mak­sa­vat omien katu­jen­sa kun­nos­sa­pi­don omas­ta pussistaan. 

    Tämän pääl­le tulee vie­lä autoi­lun aiheut­ta­mat saas­teet ja melu, joi­ta ei tie­ten­kään eri­tyi­ses­ti rahal­la kor­va­ta, mut­ta hait­taa ihmis­ten hyvin­voin­nil­le niis­tä sil­ti on. Kysei­sel­lä hyvin­voin­ti­hai­tal­la on jokin rahal­li­nen arvo. Niis­tä vero­tuk­sel­la kor­vaa­mis­ta voi aja­tel­la sil­lä tavoin, että kyse on mak­sus­ta, jon­ka saa­des­saan muut hyväk­sy­vät ne saas­teet. Tie­ten­kään tämä ei mene ihan 1:1 kär­si­mys­ten suh­tees­sa, kos­ka auto­ve­ro­tuk­sen kaut­ta hyö­tyä saa­vat kaik­ki, myös ne, joil­le ei autoi­lun saas­teis­ta ole mitään haittaa.

  32. jou­ni lund­qvist: “Maa­seu­dun pääs­sä on tal­via­sut­ta­va mök­ki kaik­ki­ne ver­mei­neen, säh­köi­neen ja vesijohtoineen.”

    Mök­kia­sia on kum­mal­li­nen, omas­ta ikä­luo­kas­ta­ni en tun­ne ketään joka oli­si sel­lais­ta hank­ki­nut, mut­ta toi­saal­ta leh­ti­jut­tu­jen perus­teel­la vai­kut­taa sil­tä kuin mök­ke­jä edel­leen myytäisiin.

  33. http://www.samulilintula.net/?p=511

    Sivuan tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa­ni tätä aihet­ta: miten vesi­huol­los­sa *kun­nan sisäl­lä* siir­re­tään rahaa tii­viis­ti asu­vien tas­kus­ta har­vaan asu­vien tas­kuun. Alle­vii­vat­ta­koon vas­tais­ten vir­heel­lis­ten tul­kin­to­jen vält­tä­mi­sek­si, että vesi­huol­los­sa ongel­ma ei ole Hel­sin­ki-Vih­ti- tai Tur­ku-Nousiai­nen-akse­lil­la vaan yhden kun­nan sisäl­lä. Samas­ta peri­aat­tees­ta kui­ten­kin on kyse.

  34. On met­sä synk­kä ja sik­si jää, vai jääkö?
    Tämä hel­sin­ki­läi­nen perus­kiel­tei­syys maa­seu­tua koh­taan peit­to­aa men­nen tul­len maa­lai­sen perus­kiel­tei­syy­den Hel­sin­kiä kohtaan. 

    Me näis­sä hiköis­sä asu­vat nimi­te­tään kevyes­ti sii­pei­li­jöik­si, vaik­ka mak­sam­me kor­keat verom­me muki­se­mat­ta. Vaik­ka emme olek­kaan nii­tä eri­tyi­ses­ti inhot­tu­ja maan­vil­je­li­jöi­tä. Vaik­ka työ­mat­kam­me on lyhyt ja vaik­ka perus­pal­ve­lut löy­ty­vä muu­ta­man sadan met­rin etäi­syy­del­tä. Vaik­ka läm­mi­täm­me talom­me uusiu­tu­val­la ener­gial­la ja säh­kö­kin tuo­te­taan tuu­li­voi­mal­la. Myös tääl­lä maal­la on kas­va­via toi­mi­via taa­ja­mia. Esi­mer­kik­si tuo jo mai­nit­tu Hikiä ja saman kun­nan Ryttylä.

    Maa­seu­tu on osa Suo­mea ja suo­ma­lai­suut­ta sii­nä kuin Hel­sin­gin seu­tu­kin, mis­tä myös sitä maa­seu­tua löy­tyy. Ja maan­vil­je­lyn alas­ajo ei ole viisasta

    Ja ne todel­li­set syr­jä­seu­dut ovat­kin sit­ten erik­seen. Ankei­ta seu­tu­ja, jois­sa asuu lähin­nä elä­ke­läi­siä. Res­pek­tiä vähän hei­dän­kin elämälleen.

    Min­ka­lai­nen alue luo­ki­tel­laan haja-asutusalueeksi?
    Tien­vart­ta reu­nus­ta­va pel­toau­keat maa­ti­loi­neen vai yksit­täi­set mum­mon­mö­kit pusi­koi­tu­neen paket­ti­pel­lon vierellä?

    1. Kyse ei ollut aidos­ti maa­seu­dul­la asu­vis­ta vaan nois­ta kes­kus­kau­pun­kien ympä­ris­tö­kun­tien pendelöijistä.

  35. Mar­ko Hami­lo: “Onko mis­sää arvioi­ta, kuin­ka suu­ri pot­ti tämä tuki on suu­ruus­luo­kal­taan on?”

    Olen hiu­kan haa­ru­koi­nut tuo­ta tuen suu­ruut­ta val­tion meno­jen ja tulo­jen osal­ta, ja pää­ty­nyt noin 7 mil­jar­diin euroon vuo­des­sa; ks.
    http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/. Las­kel­ma perus­tuu v. 2006 tie­toi­hin, mut­ta tilan­ne ei lie­ne olen­nai­ses­ti muuttunut.

    Edel­lä poh­di­tut infra­struk­tuu­riin liit­ty­vät pal­ve­lu­vel­voit­teet nii­den yllä­pi­tä­jil­le eivät siis ole muka­na las­kel­mas­sa, ja maa­ta­lous­tuet, jot­ka suu­rim­mak­si osak­si ovat siis muka­na, ovat sii­nä 0,7 mrd lii­an pie­net. Mui­ta­kin pie­nem­piä jut­tu­ja puuttuu.

    Kuten teks­teis­tä­ni ilme­nee, eivät nuo pit­kien etäi­syyk­sien välit­tö­mäs­ti aiheut­ta­mat kulut ole se pahin ongel­ma, vaan vähäi­ses­tä kes­kit­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­va tuot­ta­vuu­den mene­tys lähes kai­kes­sa yhteis­kun­nan toiminnassa.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 5.11.2009 kel­lo 20:50 “ympä­ris­tö­kun­tien pendelöijistä”

    Arva­sin jo kom­men­teis­ta. — En otta­nut huo­mioon että Hel­sin­gis­tä kat­soen Suo­mi lop­puu kehä III:seen.

    Ter­vei­set tääl­tä aidol­ta maa­seu­dul­ta. — Tai­dan­pa lait­taa vähän tak­kaan pui­ta kun täh­ti­tai­vas­kin on noin kir­kas; voi tul­la kyl­mä yö.

  37. Samu­li: Lii­ken­tees­tä on kus­tan­nuk­sia, joi­ta on vai­kea hin­noi­tel­la. Halusin nime­no­maan näke­myk­siä ko. kus­tan­nuk­sis­ta, kos­ka kovin uskot­ta­vaa ana­lyy­sia en ole kos­kaan pääs­syt lukemaan.

    Lisäk­si yhdis­tin haja-asu­tusa­lu­een elä­män­tyy­lin lisään­ty­nee­seen tar­pee­seen yksi­tyi­sau­toil­la. Jos­tain syys­tä itse aloi­tuk­ses­ta tuli heti mie­leen, että haja-asu­jat loi­si­si­vat ja nii­tä pitäi­si verot­taa lisää.

  38. Mis­sä Te oikein kuljette?
    Se, että ihmi­nen asuu jos­sain, ei kai ole pit­kiin aikoi­hin ollut mikään syy val­tion tahol­ta muut­taa vero­tus­käy­tän­töä. Kun­nal­lis­ve­ro sit­ten ihan eri jut­tu. Jos OS:n aja­tus­ta vähän jat­kai­si, niin mik­si mun vero­ra­hoil­la tue­taan vasem­mis­toa, hyy­sä­tään pako­lai­sia jne. Eihän tää hom­ma voi men­nä näin. Ker­ran nel­jäs­sä vuo­des­sa jokai­nen voi yrit­tää asioi­hin vai­kut­taa. Vih­reät voi­si­vat siis ottaa asiak­seen ilmoit­taa, että haja-aluei­den tuke­mi­nen kau­pun­ki­lais­ten veroil­la on lope­tet­ta­va. Ei tai­da onnistua.

  39. Täs­sä­hän on pie­nen ajan sisään Osmo ilmais­sut nega­tii­vi­set tun­teen­sa espoo­lai­sia sekä ympä­rys­kun­ta­lai­sia koh­taan. Tämä on vih­reil­lä mel­ko ylei­nen näke­mys käsittääkseni.

    Ker­ro siis Osmo: saa­pi­ko hesan ulko­puo­lel­la olla elämää?

    1. Täs­sä­hän on pie­nen ajan sisään Osmo ilmais­sut nega­tii­vi­set tun­teen­sa espoo­lai­sia sekä ympä­rys­kun­ta­lai­sia koh­taan. Tämä on vih­reil­lä mel­ko ylei­nen näke­mys käsittääkseni.

      Täs­sä sekoi­te­taan ihmis­ten ja sää­dös­ten syyl­lis­tä­mi­nen. Yri­tän koko ajan sanoa, että ongel­ma­na on lain­sää­dän­nön heik­kous, joka joh­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajaan­tu­mi­seen. Pet­rus­vi­ka tie­tys­ti on sii­nä, ettei­vät YTV-kun­nat kaa­voi­ta riit­tä­väs­ti. Sii­hen taas syy­nä on se, ettei niil­lä ole varaa toteut­taa kaa­vo­ja sii­nä tah­dis­sa. Jos Vita­nen ei muu­ta per­hei­neen kau­as, tar­vit­see Lah­ti­sen muut­taa, kos­ka asun­to­ja jär­ke­vis­sä pai­kois­sa ei ole riit­tä­väs­ti. Juu­ri teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan suu­ri osa pen­de­löin­ti­kun­tiin muut­ta­jis­ta muut­taa pakon edes­sä. Ei se sil­loin hei­dän vikan­sa ole.

  40. Täs­tä videos­ta tulee­kin mie­leen autois­tu­mi­sen pii­loon jää­vät lisä­ku­lut. Ben­saa kuluu puol tun­tia ja viral­li­sia ajo­ki­lo­met­re­jä ei synny.

    http://www.youtube.com/watch?v=QNp08unPspU

    Mä olen inzi­nöö­ri­nä oppi­nut puo­les­sa vuo­si­sa­das­sa, että aika­tark­kaan kol­mas­osal­la nais­su­ku­kun­taa on lobo­to­mia­po­ti­laan hah­mo­tus­ky­ky ja moto­riik­ka. Siis aivan syn­nyn­näi­ses­ti, eikä se kyky har­joit­te­le­mal­la para­ne. Poti­laal­la molem­mat aivo­puo­lis­kot näke­vät omal­la sil­mäl­lään, teke­vät itse­näi­ses­ti pää­tök­siä, ja puo­lis­ko­jen väli­set yhtey­det puut­tu­vat. Näi­tä ihni­siä ei pitäi­si pääs­tää min­kään­lai­sen lii­ken­ne­vä­li­neen ohjai­miin, siis ikinä.

    Eikä tiet­ty yhteis­kun­taa­kaan pitäi­si raken­taa sel­lai­sek­si, että ole­te­taan kaik­kien ihmis­ten ole­van kyke­ne­viä itse ohjas­ta­maan moottoriajoneuvoja.

  41. Osmon pen­de­löin­ti­mää­il­mas­sa on aimo annos nurk­ka­pat­rioot­tis­ta kun­nal­lis­po­li­tiik­kaa. Lii­ken­ne on hyvä kep­pi­he­vo­nen peit­tää tämä kuntapolitikointi. 

    Jokai­nen kun­ta hamu­aa itsel­leen hyviä veron­mak­sa­jia. Nur­mi­jär­vi on menes­ty­nyt, mut­ta kal­lii­ta viu­lu­ja sil­le­kin on syntynyt,kun lap­si­per­heet tar­vit­se­vat mel­koi­sen ifran ympärilleen.

    Jokai­nen kun­ta­po­lii­tik­ko kat­se­lee sil­mät tapil­laan väes­tö­ke­hi­tys­tään, jos suun­ta on alas­päin, punai­nen lamp­pu syt­tyy ja semi­naa­ri­kier­ros alkaa. Kon­sult­te­ja palkataan.

    Tämä kaik­ki sik­si, että kun­ta pys­tyi­si suo­riu­tu­maan edus­kun­nan sää­tä­mis­tä pal­ve­luis­ta. 90 pro­sent­tia kun­nan menois­ta on laki­sää­tei­siä, ja sii­hen tar­vi­taan hyviä veronmaksajia. 

    Hel­sin­ki ei sii­nä oikein menes­ty, kun ei ole raken­nus­maa­ta enää muu­ta kuin ylös­päin. Lap­si­per­heet eivät kai­paa ava­ruut­ta vaan piha­maa­ta. Sii­nä tämän pen­de­löin­nin kes­kei­nen syy.

  42. Jos ostaa huol­toa­se­mal­ta säm­py­län, niin sen­kin hin­nas­ta on jotain 50% vero­ja, säm­py­län­te­ki­jän palk­ka­ve­rot, sosi­aa­li­tur­va­mak­sut, ALV… Pitäi­si­kö nämä tulot käyt­tää säm­py­lä­tuo­tan­non tukemiseen?

    Sum­mat on ulko­muis­tis­ta, eli toden­nä­köi­ses­ti päin hon­kia, mut­ta ihan sen esit­tä­mi­sek­si mikä Auto­lii­ton las­ken­ta­ta­vas­sa on päin lyh­ty­pyl­väs­tä: Suo­mes­sa käy­te­tään autoi­hin 12 mil­jar­dia vuo­des­sa, täs­tä vero­ja on 7 mil­jar­dia. Jos tuo sum­ma kulu­tet­tai­siin johon­kin muu­hun, niin sii­tä vero­jen osuus oli­si noin 5 mil­jar­dia euroa. Lisäk­si tulee vähen­tää auto­lii­ken­teen sub­ven­tiot, käy­tän­nös­sä työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set vero­tuk­ses­sa jot­ka tai­taa olla puo­li­sen mil­jar­dia. Eli todel­li­nen hait­ta­ve­ro on ehkä jotain mil­jar­din kah­den luok­kaa, mikä on minus­ta taso­na suht kohdallaan.

    Sii­tä olen AL:n kans­sa samaa miel­tä että tapa mil­lä tuo sum­ma kerä­tään on päin hon­kia, sen pitäi­si koh­dis­tua käyt­töön ja pai­kal­li­ses­ti. Auton oston vero­tus toi­mii ihan samoin kuin kuu­kausi­li­pun käyt­töön ohjaa­mi­nen jouk­ko­lii­ken­tees­sä, könt­tä­mak­su sitout­taa ja kan­nus­taa käyt­töön. Taus­ta­syy tähän on se että auto­ve­ro­tus näh­dään pikem­min­kin tulo­läh­tee­nä kuin ohjausmaksuna.

  43. Hei haloo, olet­te­ko te huo­mioi­neet ilmas­ton­muu­tos­ta lain­kaan? Ette­kö te seu­raa IPCC:tä ja mui­ta näi­tä asioi­ta ymmär­tä­viä taho­ja? Ette­hän te ole edes vih­rei­tä vaan jotain mer­ko­noo­me­ja! Meri­ve­den pin­ta nousee lähi­vuo­si­na 40 met­riä joten mitä jär­keä on raken­taa kan­ta­hel­sin­kiin enää mitään! Jär­ke­vän suu­rui­sil­la tie­tul­leil­la esim. 100 e / kes­kus­taan tule­mi­nen sekä kiin­teis­tö­ve­ro­jen reip­pail­la koro­tuk­sil­la sai­sim­me ohjat­tua asu­mis­ta ylen­pä­nä ole­vil­le maille.

    1. Lähi­vuo­si­na 40 met­riä? Tue­to onj oten­kin men­nyt minul­ta ohi. Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­ses­sa varau­du­taan kah­den met­rin nousuun.

  44. Eli­na
    “Vähem­män mie­lel­lä­ni olen mak­sa­mas­sa alko­ho­lis­tin maksansiirtoa”

    Alko­ho­lis­tit eivät saa mak­saa. Ainoas­taan rai­tis­tu­nut ja tar­peek­si kau­an ilman vii­naa ollut ihmi­nen voi saa­da mak­san. Mut­ta kodit­to­mat ovat 16x nor­mi­kan­sa­lais­ta enem­män päi­vys­tyk­ses­sä. Tämä poruk­ka pitäis kyl­lä sysä­tä jon­ne­kin muu­al­le kuin nor­maa­lien ihmis­ten päivystykseen.

    Prio­ri­soin­ti on aina ollut ole­mas­sa ja vaik­ka kuin­ka leh­dis­sä pol­jet­tai­siin jal­kaa että “ihmi­se­lä­mä on korvaamaton”.

  45. Meren­pin­nan nousu 40 met­ril­lä edel­lyt­täi­si meri­ve­den tila­vuu­den kas­vua 14 mil­joo­nal­la kuu­tio­ki­lo­met­ril­lä. Kun kaik­kiin maa­il­man man­ner­jää­ti­köi­hin on vet­tä varas­toi­tu­nut vain noin tuplas­ti tämän ver­ran niin läm­pö­laa­je­ne­mi­sen­kin huo­mioo­not­taen tuol­lai­nen edel­lyt­täi­si todel­la kata­stro­faa­lis­ta ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä, siis puhu­taan rei­lus­ti yli kym­me­nes­tä astees­ta. IPCC:n worst case ‑ske­naa­rio oli aina­kin 2007 rapor­tis­sa vie­lä 59 cm nousu vuo­si­sa­dan lop­puun mennessä.

    Jos tar­kas­te­lu­vä­lik­si ote­taan 100 vuot­ta niin ei toki mikään pak­ko juu­ri Hel­sin­kiin raken­taa. Olen­nais­ta on lähin­nä se, että jos yhteis­kun­nan toi­min­ta­ra­ken­ne pysyy nykyi­se­nä, raken­ta­mis­ta pitää tii­vis­tää, ei niin­kän se, mis­sä tämä tapah­tuu. Jos raken­ta­mi­sen ohjau­tu­mis­ta vää­ris­tä­vät sub­ven­tiot ja verot pois­te­taan ja ulkois­vai­ku­tuk­set saa­daan lei­vot­tua sisään kus­tan­nuk­siin, mark­ki­nat kyl­lä rat­kai­se­vat asian jol­lain aika­vä­lil­lä. Toki jos työt ja pal­ve­lut saa­daan hajau­tet­tua sin­ne mis­sä ihmi­set asu­vat ja pien­ta­lo­jen ener­gia­te­hok­kuus koh­dal­leen, Suo­mi voi­daan tie­ten­kin asut­taa ihan niin har­vaan kuin halu­taan. Täl­lä het­kel­lä vai­kut­tai­si kui­ten­kin sil­tä, että tek­ni­ses­tä kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta (vai sen vuok­si?) tren­di vie toi­seen suun­taan eli yhä kes­kit­ty­neem­piin työpaikka‑, kaup­pa- ja pal­ve­lu­ryp­päi­siin samaan aikaan kun asu­tus hajaan­tuu kuin hau­li­kol­la ammut­tu­na, mikä on erit­täin huo­no yhtä­lö ympä­ris­tön kannalta.

  46. Noh noh, Pir­jo. Jotain rajaa. Tuo­han oli­si mil­joo­nan ihmi­sen tsu­na­mi jos se mei­dän koti­lah­dil­lam­me tapah­tui­si. Jos aikoi­sim­me hal­li­ta tilan­teen siten, että kai­kil­la oli­si asun­to ja elä­mä­kin sisä­maas­sa kun meri val­taa Suo­men ran­ni­kon lähi­vuo­si­na, pitäi­si voi­mal­li­sen eva­kuoin­nin olla jo käyn­nis­sä. Tuo­han oli­si Kar­ja­laa­kin isom­pi eva­kuoin­ti väki­mää­rän puolesta.

    Pir­jo­ko arve­lee tie­tul­leil­la ohja­tun asun­to­jen han­kin­nan ole­van ratkaisu? 

    HS 19.10.2009: Tut­ki­ja: Saa­ri­val­tioi­den val­mis­tau­dut­ta­va ilmas­to­pa­ko­lai­suu­teen:

    Enpä tie­dä kuin­ka monet Tyy­nen­me­ren saa­ret ovat enää asu­mis­kel­poi­sia vuon­na 2100. Meren­pin­ta on nouse­mas­sa yli met­ril­lä vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä”, arvioi fidz­hi­läi­nen ilmas­to­tut­ki­ja Pat­rick Nunn.

    Kes­kus­te­lus­sa nimi­merk­ki Maa­il­man ystä­vä ker­toi jon­kun jää­tik­kö­tut­ki­jan puhu­neen 40 metristä. 

    On nämä maa­il­man­lo­pun lah­kot aina yhtä mie­len­kiin­toi­sia. Seu­ra­sin pari vuot­ta sit­ten aste­roi­di­koh­kaus­ta netis­sä (aste­roi­di pyyh­käi­si lähel­tä Maa­ta ohi).

    Mut­ta ei huol­ta: minä kier­rä­tän kaik­ki mei­dän ros­kat – ja mikä vie­lä parem­pi, olen huo­mat­ta­vas­ti vähen­tä­nyt jät­tei­den tuot­toa. Minä pelas­tan maailman. 😀

  47. Se että, Juuson luvuin, puo­let man­ner­jääs­tä sulai­si SADASSA VUODESSA edel­lyt­täi­si täy­sin pos­ke­ton­ta läm­pö­ti­lan nousua. Muu­ten­kin epäi­len että Pir­jo on rölli.

  48. Olen anta­nut ker­toa itsel­le­ni että suo­ma­lais­ten kor­keas­ta vero­kan­nas­ta joh­tu­vil­la har­vem­mil­la auto-ostok­sil­la oli­si kan­san­ta­lou­del­li­sia­kin etu­ja: aina­kin vaih­to­ta­se oli­si koko lail­la eri näköi­nen jos auto­ve­ro oli­si nol­las­sa ja uuteen autoon vaih­det­tai­siin useammin. 

    Kan­nat­taa­ko Suo­men pyr­kiä rat­kai­sui­hin, jot­ka siir­tä­vät rahaa koti­mai­ses­ta kulu­tuk­ses­ta japa­ni­lai­sen ja kes­ki-euroop­pa­lai­sen auto­teol­li­suu­den pussiin?

  49. Käsit­tääk­se­ni jos­kus aiem­min maa­pal­lon his­to­rias­sa läm­pö­ti­la on ollut kor­keam­pi ja man­ner­jää­tä on ollut vähem­män; ilman­kos­teus on ollut suu­rem­pi ja pil­viä enem­män (ei juu­ri suo­raa aurin­gon­va­loa maan pin­nal­le); maa­pe­rä on ollut suu­rel­ta osin sois­tu­nut­ta. Kai­ken kaik­ki­aan olo­suh­teet ovat olleet inhi­mil­li­sin mit­ta­rein ikä­vät, mut­ta meren­pin­ta ei ole ollut huo­mat­ta­van korkealla.

  50. Vil­len poh­dis­ke­lu liit­tyy kym­me­nien mil­joo­nien vuo­sien takai­siin asioi­hin. 150 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten man­te­reet oli­vat yhdes­sä ja meri­vir­rat ym. täy­sin toi­ses­sa asen­nos­sa. Se oli mm jura­kau­den jät­ti­läis­ten aikaa.

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen tai jääh­ty­mi­nen ei ole outoa luon­non­his­to­rias­sa, jää­kausia tulee ja menee, mut­ta nykyi­nen läm­pe­ne­mi­nen on ihmi­sen aiheut­ta­ma ja vai­kut­taa nopeas­ti mei­dän ja las­tem­me elä­mään. Tämä on pit­käl­le ihmis­kun­ta­po­liit­ti­nen kysymys. 

    Luon­to kyl­lä tai­puu tähän­kin muu­tok­seen. Jää­kar­hu kato­aa ja pal­jon muu­ta, mut­ta on nii­tä suku­puut­to­aal­to­ja ollut ennen­kin, vii­mek­si 65 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten. Sii­tä huo­li­mat­ta meil­lä on suu­ri vas­tuu myös nykyluonnosta.

    Kat­so­kaa vaik­ka ker­tauk­sen vuok­si elo­ku­va AL Gor­den epä­miel­lyt­tä­vä totuus. Sii­nä se on.

    JOUNI LUNDQVIST
    luon­non­his­to­rian opettaja

  51. Pir­jo Mebele

    Meri­ve­den pin­ta nousee lähi­vuo­si­na 40 met­riä joten mitä jär­keä on raken­taa kan­ta­hel­sin­kiin enää mitään!

    Ruo­kin täs­sä trol­lia hyvien tapo­jen vas­tai­ses­ti… Jos luku on oikeas­ti IPCC:n mal­lis­ta, niin sii­nä tai­taa olla pilk­ku­vir­he. 40 met­rin nousus­sa meni­si kyl­lä koko Hel­sin­ki, Tur­ku ja muut­kin ran­nik­ko­kau­pun­git “lähi­vuo­si­na” aika­lail­la koko­naan asuin­kel­vot­to­mik­si. Jäl­jel­le jää­neil­lä pik­kusaa­ril­la ei juu­ri mitään teki­si. No, tuli­si­han tilai­suus pis­tää nykyi­sen sisä­maan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ker­ral­la kun­toon ja teh­dä Jyväs­ky­läs­tä pää­kau­pun­ki kuten on ehdoteltu.

    Pari vuot­ta sit­ten Maik­ka­rin uuti­sis­sa luet­tiin mui­den säh­kei­den jou­kos­sa sil­mää räpäyt­tä­mät­tä jos­tain ilmas­to­mal­lis­ta saa­tu ennus­te seit­se­män met­rin nousus­ta seu­raa­vien vii­den­kym­me­nen vuo­den aika­na. Uuti­sank­ku­rin ilme­kään ei väräh­tä­nyt eikä lyhyt­tä säh­ket­tä kom­men­toi­tu mil­lään lail­la, mikä tai­taa ker­toa jotain ylei­sen ymmär­ryk­sen tasos­ta. Jutus­sa olis var­maan pitä­nyt olla sana ‘maa­il­man­lop­pu’ niin se olis ehkä herät­tä­nyt jotain kriit­tis­tä ajattelua.

  52. Joku sanoi, että nobel­pal­ki­tun AL Goren doku­ment­tie­lo­ku­va epä­miel­lyt­tä­vä totuus löy­tyy netis­tä. Nör­tit var­maan osaa­vat sel­vit­tää, löy­tyy­kö. Sii­nä elo­ku­vas­sa ker­ro­taan, mitä voi­si tapah­tua, jos val­ta­mer­ten pin­ta nousee. Ihan oikees­ti, se elo­ku­va kan­nat­taa katsoa.

  53. Täs­sä unoh­de­taan sel­lai­nen asia, että haja-asu­tusa­lue on pää­asias­sa val­mii­na, siel­lä on val­miit talot, tiet, säh­köt, vedet jne… mitä muu­ta kulua sii­tä on, kuin se kul­ke­mi­nen sil­le, joka siel­tä töi­hin kulkee.

    Eikö yhteis­kun­nan kan­nal­ta ole pal­jon kal­liim­paa siir­tää asu­tus­ta jon­nek­kin muu­al­le, eli raken­taa kaik­ki uudes­taan ja asut­taa ihmi­set sin­ne, mis­sä se sit­ten oli­si hal­vem­paa laskennallisesti.

  54. Mis­säs päin Soi­nin­vaa­ra itse asus­te­lee? Ettei vaan Eirassa?

    Pie­ni­palk­kai­sel­la PK-seu­dul­la työs­ken­te­le­väl­lä on
    kak­si vaih­toeh­toa: asua alem­man sosi­aa­li­luo­kan alueil­la ja kuun­nel­la kai­ket yöt huma­lais­ten ym. möli­nää tai sit­ten ajaa töi­hin jos­tain vähän kau­em­paa mut­ta hyvin nukkuneena.

    Vih­rei­den kau­na ok-talos­sa asu­via koh­taan on kyl­lä jotain käsittämätöntä.

  55. Vih­rei­den kau­na ok-talos­sa asu­via koh­taan on kyl­lä jotain käsittämätöntä.”

    Vih­reät eivät ole pan­neet tik­kua ris­tiin asu­mi­sen kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­sek­si Hel­sin­gis­sä, vaik­ka poliit­ti­nen voi­ma jo riit­täi­si johonkin.
    Suo­mes­sa nime­no­maan kor­keat asu­mis­kus­tan­nuk­set teke­vät meis­tä koy­hem­piä kes­ki-euroop­pa­lai­siin verrattuna
    Asu­mis­kus­tan­nus­ten osuus elin­kus­tan­nuk­sis­ta on nous­sut 50-luvun 10 % nykyi­seen 30 %:iin

    1. Vih­reät ovat puo­lus­ta­neet voi­mak­kaas­ti HITAS-jär­jes­tel­mää, jol­la asun­to­jen hin­taa alen­ne­taan hin­ta­sään­nös­te­lyl­lä — täy­sin tie­toi­si­na sii­tä, että tähän liit­tyy myös huo­no­ja piirteitä.

  56. Täy­tyy tode­ta, että kaa­voit­ta­mi­nen ei ole oikein hans­kas­sa tuol­la Uuden­maan Kepulandiassakaan.
    Talo­ja syn­tyy 1–10 talon ryp­päis­sä kär­ry pol­ku­jen var­teen kau­ka­na pal­ve­luis­ta ja se edel­lyt­tää kah­ta autoa talou­des­sa ja kor­kei­ta infrakuluja.

    Tähän­kin ajaa se, että kun­nat ovat ahnei­ta ja peri­vät kun­tien kes­kus­ta-alueil­la yli­hin­taa tonteista.
    Kun­tien, Hel­sin­ki mukaan lukien , pitäi­si tar­jo­ta oma­ko­ti­tont­te­ja 10000 kpl:tta ja 3–6 kuu­kau­den kes­ki­pal­kan hintaisina.Ja tie­tys­ti pal­ve­lu­jen läheltä.

    Vaih­toeh­to­jen lisää­mi­nen pudot­tai­si raken­ta­mi­sen ja asu­mi­sen hintaa

  57. On pari tut­ta­vaa, jot­ka teke­vät toi­sen tilin muut­ta­mal­la täy­sin kor­peen, mis­sä ei edes lin­ja-auto­ja kul­je. Verot­ta­ja mak­saa kivat kor­vauk­set ihan vain ilmoi­tuk­sen perusteella:

    Asun­non ja työ­pai­kan väli­sis­tä mat­ka­kus­tan­nuk­sis­ta saa vero­tuk­ses­sa vähen­tää oma­vas­tuu­osuu­den ylit­tä­vän osan.
    Oma­vas­tuu­osuus on vuon­na 2009 600 euroa ja vuon­na 2008 500 euroa. Vähen­nyk­sen enim­mäis­mää­rä on 7.000 euroa.

    Kulut las­ke­taan hal­vim­man (ylen­sä jul­ki­sen) kul­ku­neu­von käy­tön mukaan. Eri­tyis­ta­pauk­sis­sa vähen­nys myön­ne­tään hen­ki­lö­au­ton käy­tön mukaan, esim. jos:

    jul­kis­ta kul­ku­neu­voa ei ole lain­kaan käytettävissä
    käve­ly­mat­ka yhteen suun­taan on vähin­tään 3 km
    odo­tusai­ka (ei mat­kus­tusai­ka) meno-paluu­mat­kal­la on vähin­tään kak­si tuntia”

  58. On kyl­lä täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, että jos päät­tää että joka tapauk­ses­sa halu­aa kul­kea autol­la töi­hin, verot­ta­ja pal­kit­see avo­kä­ti­ses­ti sii­tä, että muut­taa paik­kaan jos­ta ei todel­la­kaan jul­ki­sil­la pää­se. Tämä joh­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­seen entisestään. 

    Paras­ta oli­si pois­taa työ­mat­ka­ku­lu­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus koko­naan, mut­ta jos sitä ei uskal­le­ta teh­dä aina­kaan ker­ta­laa­kis­ta niin väli­mal­lin rat­kai­su oli­si kiin­teä kilo­met­ri­kor­vaus joka las­ket­tai­siin vaik­ka­pa sen mukaan mitä ko. välin kul­ke­mi­nen bus­sil­la mak­sai­si, jos bus­si ko. välil­lä kul­ki­si, riip­pu­mat­ta sii­tä kul­kee­ko oikeas­ti vai­ko ei. Ja ylä­ra­jak­si esim. 50 km. Sääs­täi­si verot­ta­jan­kin duu­nia kun ei tar­vit­si­si joka vero­vel­vol­li­sen koh­dal­la tut­kia että pää­see­kö tätä väliä nyt jul­ki­sil­la vai ei.

    (Lisä­tään vie­lä, että poik­keuk­se­na voi­si­vat olla amma­tit jois­sa itse työ edel­lyt­tää oman auton käyt­töä. Hei­dän osal­taan kulut var­maan voi­si vähen­tää enti­seen tapaan. Ympä­ri Suo­mea reis­saa­vat muu­ta­mat kaup­pa­rat­sut nyt voi­vat asua mis­sä vaan, sil­lä ei ole koko­nai­suu­den kan­nal­ta mer­ki­tys­tä, olen­nais­ta oli­si saa­da suu­ret mas­sat vähen­tä­mään auton käyt­töä työmatkoilla.)

  59. Eli siis vie­lä rau­ta­lan­gas­ta: Nykyi­nen todel­li­siin kus­tan­nuk­siin perus­tu­va vero­vä­hen­ny­soi­keus kor­vat­tai­siin kilo­met­ri­kor­vauk­sel­la joka perus­tui­si esim. Mat­ka­huol­lon tak­soi­hin. Ylä­ra­ja­na oli­si esi­mer­kik­si 50 km suun­taan­sa ja lisäk­si jon­kin­lai­nen oma­vas­tuu­osuus, esi­mer­kik­si sama kuin nykyi­sin (600 euroa vuodessa).

  60. Hei,

    Kau­pan aukioloajat:
    — eikö meil­lä val­lit­se vapaa mark­ki­na­ta­lous, vai hal­lit­see­ko sitä näen­näi­syys? Esim. ruot­sis­sa ovat mar­ke­tit olleet auki vuo­si­kym­me­niä klo 07 — 22, joka päi­vä! EU:n sisäl­lä on vapaa tuot­tei­den ja pal­ve­lu­jen liik­ku­vuus .. entä ihmis­ten. Haluat­te rajoit­taa ihmis­ten liik­ku­mis­ta mar­ket­tiin, Hel­sin­kiin (ruuh­ka­mak­su) ja min­ne vie­lä, absur­dia .. arroganttia .. 

    Täl­lä­kin het­kel­lä ympä­ri vuo­den Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan eliit­ti voi käy­dä sun­nun­tai­na kau­pas­sa, esim Lidl > 400 m² + muut ( se on sitä demo­kra­ti­aa ). Sama pätee Tor­nioon, sil­lä muu­ten tor­nio­lai­set kävi­si­vät sun­nun­tai­na 200 m pääs­sä Haa­pa­ran­nas­sa kau­pas­sa. Jol­loin lii­ke­voi­tot, alv’t + muut mak­sut valui­si­vat ruot­siin. Järkevää !! 

    Kau­ko­läm­pö vih­re­ää ener­gi­aa .. ? Kaa­ri­nan kau­pun­ki päät­tää korot­taa kau­ko­läm­pö­mak­su­ja pai­ka­tak­seen edus­tus­me­no­jaan. Kau­ko­läm­pö tuo­te­taan kivi­hii­lel­lä (For­tum Naan­ta­li) — ne pas­sii­vi­ta­lot jot­ka huo­men­na läm­piä­vät omal­la aurinko/tuulienergialla saa­vat vih­reän “ruuh­ka­mak­sun” kiin­teis­tö­ve­ron muo­dos­sa 3000€ + indeksi/v jot­ta ne saa­daan samal­le vii­val­le kau­ko­läm­pö­ta­lo­jen kans­sa tai vaih­toeh­toi­ses­ti koti­polt­to kri­mi­na­li­soi­daan tms, kapi­ta­lis­mi on erit­täin ove­la virit­tä­mään anso­ja (vrt. sub-prime). 

    Entä Lilius: hän aje­lee yksik­seen ja asus­te­lee säh­kö­läm­mit­tei­ses­sä kiin­teis­tös­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Ei ruuh­kia, ei lii­ken­teen melua, ei ros­ka­sak­kia. Rajan­yli­tys Hel­sin­kiin mak­saa 200€/kerta, kun­nal­lis­ve­ro on las­ket­tu 5 %:iin, kau­ko­läm­pö­mak­su on nos­tet­tu 30-ker­tai­sek­si. Kau­pun­gin tulot = ennal­laan. Mut­ta Lilius on net­to­voit­ta­ja alhai­sen vero­pro­sen­tin vuoksi.

    - vai kuinka?

  61. Kyl­lä tämän pen­de­löin­nin syyt ovat ehkä siel­lä pää­kal­lon­pai­kal­la. Olet­te pääs­tä­neet maan ja sitä myö­tä asun­to­jen hin­nat nouse­maan pil­viin. Yhdis­tä­kää kun­tien kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka 50 km:n säteel­lä Kata­ja­no­kal­ta ja lait­ta­kaa niin pal­jon raken­nus­maa­ta kier­toon, että hin­ta tulee var­mas­ti alas. Sii­tä on hyö­tyä sekä kau­pun­ki­lai­sil­le että var­si­nai­sil­le maa­seu­dun elin­kei­noil­le. Sil­loin ehkä jopa maa­ta kan­nat­tai­si vil­jel­lä siel­lä ete­läs­sä­kin, esim. His­tas­sa, jos se ei sovel­lu rakentamiseen.

Vastaa käyttäjälle K-Veikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.