Alfa-kassan kauhistus

Vii­kon­lop­pu­na levi­si Ylen uutis­ten levit­tä­mä ank­ka, että SATA-komi­tea esit­täi­si Suo­meen pakol­lis­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta ja Ruot­sin-tyyp­pis­tä Alfa-kas­saa. Voi loh­dut­taa kau­his­tu­nei­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen edus­ta­jia, että täl­lais­ta ei suun­ni­tel­la. On asias­ta toki kes­kus­tel­tu, kuten vähän kai­kis­ta muis­ta­kin asiois­ta, mut­ta komi­teal­la ei ole halu­ja nos­taa yli­mää­räis­tä rii­taa työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kanssa.

SAK:n teki kui­ten­kin asias­ta jul­ki­lausu­man. Sii­nä ker­ro­taan, että työt­tö­myys­tur­va ei para­ne uusia kas­so­ja perus­ta­mal­la vaan pitäi­si paran­taa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van ehto­ja. Uuteen kas­saan haas­kau­tui­si 250 mil­joo­naa euroa, joka sekin pitäi­si käyt­tää mie­luum­min tur­van parantamiseen.

SAK:n jul­ki­lausu­maa luke­mal­le ei voi ymmär­tää, mis­tä on kyse ja mis­tä tuo 250 mil­joo­nan euron menoe­rä tulee. Teks­tin perus­teel­la voi­si jopa luul­la, että se tuli­si uuden kas­san hal­lin­to­ku­luis­ta. Kyse on sii­tä, että osa pal­kan­saa­jis­ta ei kuu­lu mihin­kään kas­saan, eivät­kä siis ole oikeu­tet­tu­ja ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan, mut­ta hei­dän palk­kaa­mi­ses­taan peri­tään kui­ten­kin vakuu­tus­mak­sua tuo 250 mil­joo­naa euroa.  Uusi kas­sa tar­koit­tai­si, että nämä­kin tuli­si­vat vakuu­tuk­sen pii­riin ja tuo hei­dän tur­haan mak­sa­man­sa 250 mil­joo­naa euroa ”mene­tet­täi­siin”.

Koko­naan ilman vai­ku­tus­ta nuo vakuut­ta­mat­to­mien vakuu­tus­mak­sut eivät mene. Kun sil­lä pää­see perus­päi­vä­ra­hal­le työ­mark­ki­na­tuen sijaan, mah­dol­li­sen puo­li­son mah­dol­li­set tulot eivät vai­ku­ta päi­vä­ra­han suu­ruu­teen. Sin­kut eivät saa tätä­kään vähäis­tä etua. Pari­suh­tees­sa elä­vien­kin osal­ta vakuu­tus­mak­su­tu ovat monin­ker­tai­sia tuo­hon hyö­tyyn ver­rat­tu­na. Per­tus­päi­vä­ra­hal­la ole­vien saa­ma hyö­ty sii­tä, ettei puo­li­son tulo­ja vähen­ne­tä, on kor­kein­taan 10 mil­joo­naa euroa.

Jos nuo nyt vakuut­ta­mat­to­mat liit­tyi­si­vät vaik­ka SAK:n työt­tö­myys­kas­so­jen jäse­nik­si, sekin mak­sai­si 250 mil­joo­naa euroa. Miten SAK aikoo tätä uhkaa­vaa rahan­me­noa torjua?

Mik­si pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt niin hir­veäs­ti pel­kää­vät, että kaik­ki kaik­ki pal­kan­saa­jat vakuu­tet­tai­siin työt­tö­myyt­tä vas­taan? Tätä ei tie­ten­kään ole sove­lias­ta sanoa, mut­ta sano­taan sil­ti: pää­sy ansio­si­don­nai­sen pii­riin on aiem­min ollut mer­kit­tä­vin syy ammat­ti­jär­jes­töi­hin. Näin oli ennen, mut­ta näin ei ole enää. Ne, jot­ka eivät jos­tain syys­tä halua mak­saa jäsen­mak­su­ja, voi­vat liit­tyä Loi­maan kas­saan ja ovat san­koin jou­koin liit­ty­neet­kin. Loi­maan kas­sa on jo sel­väs­ti suu­rin työt­tö­myys­kas­sa ja nuo­ris­sa ikä­luo­kis­sa se on suo­ras­taan dominoiva.

Minus­ta nuor­ten­kin pitäi­si liit­tyä ammat­ti­jär­jes­töi­hin. Ymmär­rän, että moni vie­rok­suu sitä, että pal­kas­ta pidä­te­tään rahaa dema­rei­den puo­lue­tu­keen ja ymmär­rän myös nii­tä nuo­ria, joi­ta kis­mit­tää se, että van­hat jär­jes­tö­jy­rät pitä­vät hei­dät huo­lel­li­ses­ti pää­tök­sen­teon ulko­puo­lel­la. Sil­ti ihmi­nen on tur­va­ton yksin työ­mark­ki­noil­la. Sitä pait­si, nykyi­set ay-jää­rät edus­ta­vat bio­lo­gi­ses­ti väis­ty­vää sukupolvea.

80 vastausta artikkeliin “Alfa-kassan kauhistus”

  1. Ei yllät­tä­ne ketään, että apu­ra­ha­tut­ki­jat ovat täs­sä­kin asias­sa väliin­pu­toa­jia. Tie­teen­te­ki­jöi­den lii­ton jäse­nek­si voi liit­tyä (kuten itse­kin olen teh­nyt), mut­ta työt­tö­myys­kas­san jäse­nek­si ei pää­se ennen kuin saa jos­tain palk­ka­suh­teen. Myös­kään Loi­maan kas­sa ei ota jäse­nik­si MYEL-vakuutettuja.

  2. Jos ottaa esi­mer­kik­si IT-alan, jol­la työs­ken­te­lee pal­jon nuo­ria ihmi­siä, niin en yhtään ihmet­te­le mik­si nuo­ret alka­vat kaih­taa ammattiliittoja.

    Alal­la on todel­la pal­jon pie­les­sä esim. yli­töi­den kor­vaa­mi­sen ja töi­den ulkois­ta­mi­sen Aasi­aan kans­sa, mut­ta ammat­ti­liit­to­ja ei juu­ri kiinnosta.

    Yksi huo­mion arvoi­nen seik­ka tuli esiin eilen uuti­soin­nis­sa. Kun UPM ker­toi isois­ta irti­sa­no­mi­sis­ta, niin hal­li­tus oli heti lupaa­mas­sa eri­tyis­tu­kea irti­sa­no­tuil­le. Sama­na päi­vä­nä Nokia Sie­mens Networks ker­toi isois­ta irti­sa­no­mi­sis­ta (joi­den vai­ku­tus Suo­meen ei tosin vie­lä ihan sel­vä), mut­ta mitään mai­nin­taa eri­tyis­tues­ta ei mainittukaan.

    On aika sel­vää, että val­tion ja ammat­ti­liit­to­jen kiin­nos­tus on suun­tau­tu­nut perin­teis­tä teol­li­suut­ta koh­taan. IT ala pär­jät­köön omillaan.

  3. Ylei­sen työt­tö­myys­kas­sa YTK:n (eli Loi­maan kas­san) jäsen­mak­su tänä vuon­na on 67 euroa ja sum­man saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Monil­le tämä on pik­ku kus­tan­nus jäse­nyy­des­tä saa­ta­vaan tur­vaan ver­rat­tu­na. Ainoa vai­va on teh­dä liit­ty­mis­pää­tös ja mak­saa ker­ran vuo­des­sa tule­va jäsenyyslasku.

    Loi­maan kas­sa” on hal­pa moniin mui­hin kas­soi­hin ver­rat­tu­na jo pel­käs­tään sen vuok­si, ettei se sijait­se pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, kuten useim­mat muut palkansaajakassat.

    Mut­ta parem­pi rat­kai­su oli­si, että kaik­ki työn­te­ki­jät oli­si­vat vakuu­tet­tu auto­maat­ti­ses­ti samas­sa val­tion kas­sas­sa taval­la tai toi­sel­la. Sil­loin nykyi­set pie­net­kin vai­vat oli­si­vat pois­sa ja kukaan ei menet­täi­si tur­vaan­sa vahin­gos­sa sat­tu­vien inhi­mil­lis­ten unoh­dus­ten vuok­si tai sen takia, ettei ole ehti­nyt taik­ka ymmär­tä­nyt miet­ti­mään asiaa.

    Kun kaik­ki työn­te­ki­jät oli­si­vat yhdes­sä kas­sas­sa, niin kas­so­jen hal­lin­to­kus­tan­nuk­set pie­ni­si­vät mer­kitt­tä­väs­ti. Kas­so­jen ei myös­kään tar­vit­si­si panos­taa tur­hia euro­ja mark­ki­noin­tiin. Lisäk­si tie­to­tek­nii­kas­sa sääs­tet­täi­siin mer­kit­tä­viä summia. 

    Veik­kai­sin, että kai­kil­le yhtei­sen kas­san jäsen­mak­su jäi­si kas­so­jen nykyi­ses­sä rahoi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä 50 euron tasol­le (sääs­tö 17 euroa/henkilö/vuosi) ja sääs­töt oli­si­vat ehkä 5 mil­joo­naa euroa vuodessa.

    Kepu­lai­set­kin saa­tai­siin uuden yhteis­kas­san taak­se, jos uusi kas­sa haja­si­joi­tet­tai­siin maa­kun­taan, vaik­ka­pa Loimaalle.

    Eli onko SATA-komi­tea ja nykyi­nen hal­li­tus todel­la niin nyn­nyn­nyn­ny­jä, ettei­vät uskal­la suu­tut­taa bio­lo­gi­ses­ti väis­ty­viä ay-jää­riä, vaik­ka oli­si saa­ta­vis­sa pläk­ki­sel­viä paran­nuk­sia ja sääs­tö­jä aikai­sek­si? Ilmeisesti.

  4. Ammat­ti­jär­jes­tö­jen pahin ongel­ma on juu­ri tuo puo­lue­val­tai­suus (ja eten­kin SDP). Nyky­muo­toi­sia ammat­tiyh­dis­tyk­siä ei oikein voi kuvi­tel­la pitä­vän­sä mis­sään arvos­sa, joh­tuen juu­ri puoluekytkennöistä.

    Puo­lu­eet ovat yli­pää­tään demo­kra­tian vas­tai­nen ins­ti­tuu­tio, ja nii­den tuke­mis­ta tuli­si vält­tää vii­mei­seen saakka.

  5. Olen­ko­han ymmär­tä­nyt vää­rin? Voi­ko tämä todel­la olla totta?

    Kei­tä ovat nuo hen­ki­löt, joi­den pal­kois­ta peri­tään 250 mil­joo­naa euroa “yli­mää­räis­tä” työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua, vaik­ka he eivät he eivät kuu­lu kas­soi­hin eivät­kä siten saa mak­suil­leen vas­ti­ket­ta ansio­si­don­nai­se­na työttömyysturvana?

    Jouk­koon kuu­luu var­mas­ti suu­ri­tu­loi­sia, jot­ka eivät väli­tä kuu­lua kas­soi­hin. Mut­ta sak­kiin mah­tuu var­mas­ti myös pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sia, jot­ka ovat unoh­ta­neet asian tai eivät viit­si taik­ka ymmär­rä vaivautua.

    Ymmär­sin Osmon kir­joi­tuk­ses­ta, että näil­le nyt kas­soi­hin kuu­lu­mat­to­mil­le jou­dut­tai­siin mak­sa­maan samai­set 250 mil­joo­naa euro­ja lisä­tu­kia, jos nämä oli­si­vat auto­maat­ti­ses­ti kassassa. 

    Eli onko nyt niin, että näil­tä kas­so­ja vie­ro­ku­vil­ta ja unoh­ta­vil­ta rau­koil­ta nyky­jär­jes­tel­mä “varas­taa” 250 mil­joo­naa työt­tö­myys­kas­so­jen jäse­nil­le, jois­ta useim­mat ovat siis pal­kan­saa­ja­jär­jes­tö­jen jäseniä?

    Minus­ta nyky­jär­jes­tel­mä on suo­ras­taan mätä. Rik­kaat pors­kut­ta­vat hyvin eikä heis­tä niin väliä, mut­ta sys­tee­mi jät­tää monet vähä­va­rai­set talou­del­li­ses­ti vai­ke­aan tilanteeseen. 

    Vasem­mis­to­puo­luei­den pitäi­si puo­lus­taa köy­him­piä “ryös­tet­ty­jä”, mut­ta ne eivät sitä tee, kos­ka eivät halua suu­tut­taa ay-pomo­ja, jot­ka rahoit­ta­vat hei­dän toimintaansa. 

    Muut puo­lu­eet kat­so­vat “ryös­tä­mis­tä” toi­met­to­ma­na, kos­ka eivät uskal­la puut­tua asiaan. 

    Ja onhan se elin­kei­noe­lä­mä, joka on ollut sopi­mas­sa jär­jes­te­lys­tä, myös iso kokoo­muk­sen rahoit­ta­ja. Sik­si Katai­nen on hil­jaa, vaik­ka myös monet hänen suu­ri­tu­loi­set tuki­jan­sa tule­vat “ryös­te­tyk­si”.

    Jos jär­jes­tel­mä toi­mii kuva­tul­la taval­la, kysei­nen pas­ka­ka­sa pitäi­si räjäyt­tää mah­dol­li­sim­man nopeasti.

    1. Tämä menee siis niin, että val­tio rahoit­taa työt­tö­myys­tur­vas­ta peruspäivärahan/työmarkkinatuen suu­rui­sen osuu­den sekä pel­kän perus­tur­van varas­sa ole­vil­ta että ansio­päi­vä­ra­haa saa­vil­ta. Ansio­päi­vä­ra­has­sa sen osuu­den, mikä menee yli perus­päi­vä­ra­han, rahoit­ta­vat “työ­nan­ta­jat ja työn­te­ki­jät” yhdes­sä. Suu­rim­man osan mak­sa­vat työ­nan­ta­jat. Kos­ka ei tuli­si kuu­loon­kaan, että työ­nan­ta­jan mak­su oli­si pie­nem­pi niis­tä, jot­ka eivät kuu­lu kas­saan, työ­nan­ta­jat mak­sa­vat vakuu­tus­mak­sua myös kas­saan kulu­mat­to­mis­ta. Täl­lä­kin rahoi­tet­tiin aika­naan ansio­si­don­nais­ta, mut­ta häve­liäi­syys­syis­tä tämä raha menee nyt val­tion poh­jat­to­maan kas­saan — muo­dol­li­ses­ti sil­lä rahoi­te­taan sitä perus­päi­vä­ra­hao­suut­ta, mut­ta tämä on sil­män­kään­tö­temp­pu, kos­ka kas­saan kulu­mat­to­mat eivät jou­du rahoit­ta­maan perus­päi­vä­ra­hao­suut­ta. Nykyi­sin myös työn­te­ki­jän palk­ka­kui­tis­sa on työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su, joka menee myös kas­saan kuu­lu­mat­to­mil­ta ja jota koh­del­laan ilmei­ses­ti samal­la taval­la kuin kuin tuo­tä työ­nan­ta­jan mak­sa­maa osuutta.
      Jos kas­saan kuu­lu­mat­to­mil­le pe4rustettaisiin oma kas­sa — tasi jos kaik­ki liit­tyi­si­vät ole­mas­sa ole­viin kas­soin — tuo vakuut­ta­mat­to­mien raha­vir­ta val­tiol­le tyreh­tyi­si ja tämä mak­sai­si 250 mil­joo­naa euroa.
      Työt­tö­myys­kas­san jäsen­mak­suil­la pei­te­tään muis­taak­se­ni noin kym­me­nen pro­sent­tia jär­jes­tel­män kuluis­ta, sitä 90 pro­sent­tia pää­se­vät kaik­ki mak­sa­maan, mut­ta vain sen 10 pro­sent­tia mak­sa­neet hyö­ty­vät jotain mak­suis­taan. Ay-liik­keen kas­soi­hin­kin voi teo­rias­sa liit­tyä liit­ty­mät­tä ammat­ti­liit­toon, mut­ta har­va tie­tää tätä. Sik­si tämä kas­sa­käy­tän­tö on ay-liik­keel­le niin tär­keä. Pal­jon rationaalise4mpaa oli­si, jos meil­lä oli­si val­tiol­li­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus, jon­ka hoi­tai­si Kela. Kas­so­jen tei­to­ko­ne­jär­jes­tel­mät ovat aika antiik­ki­sia, min­kä vuok­si mak­sa­tus ei toi­mi, jos vaik­ka sat­tuu työt­tö­mä­nä teke­mään jon­kin pie­nen keikan.

  6. Loi­maan kas­sa ei vali­tet­ta­vas­ti neu­vot­te­le työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Loi­maan kas­san valit­se­va nuo­ri ei vält­tä­mät­tä ajat­te­le asi­aa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, vaan halu­aa ainoas­taan var­mis­taa oman ansio­si­don­nai­sen työttömyysturvansa.

  7. Ansio­si­don­nai­nen oli­si syy­tä irot­taa täy­sin kas­sois­ta ja muis­ta, aina­kin sil­tä osin, kuin rahat mene­vät vero­luon­teis­ten mak­su­jen kautta.
    Eri jut­tu oli­si jos kas­san jäsen­mak­su oikeas­ti kat­tai­si kas­san kulut, mut­ta näin­hän ei ole. Onnek­si on tuo Loi­maan Kassa.

    Toi­nen mys­ti­nen asia on työ­eh­to­so­pi­muk­set. Mie­les­tä­ni näis­tä kes­kei­set ylei­set koh­dat tuli­si siir­tää lain­sää­dän­töön. Lain siis tuli­si tar­jo­ta riit­tä­vä poh­ja, jos­ta voi­si poi­ke­ta sit­ten työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la tai muil­la sopi­muk­sil­la tiet­tyyn rajaan asti. Nyt kaik­ki neu­vot­te­lut on halut­tu mono­po­li­soi­da tuon­ne jär­je­tö­lin­nak­kei­siin, pai­kal­li­sel­la tasol­la jär­ke­vät rat­kai­sut ovat kiellettyjä.

    Oleel­lis­ta oli­si antaa neu­von­taa ja tie­toa, antaa mah­dol­li­suuk­sia teh­dä sopi­muk­set sopi­val­la tasol­la. Ei tai­da olla työn­te­ki­jän eikä työ­na­ta­jan­kaan, että ainoa tapa käy­dä töis­sä on kah­dek­sas­ta nel­jään ja poik­keuk­sia ei sallita.

    Parem­pi oli­si kes­kit­tyä miten epä­tyy­pil­li­set työ­suh­teet saa­daan hoi­det­tua kun­toon, epä­nor­maa­lit työ­ajat, työ­ajan jakau­mat, epä­nor­maa­lit loma-ajat, komen­nuk­set, matkustamiset… 

    Nyt ollaan kes­ki­ty­tyy sii­hen, että jär­je­töt halua­vat beto­noi­da kai­ken ja eri­tyi­ses­ti pie­nem­mät yri­tyk­set käyt­tä­vät aikan­sa sii­hen miten työ­eh­to­so­pi­muk­sia saa­daan kier­ret­tyä kaik­kien suos­tu­muk­sel­la. Oli­si parem­pi kes­kit­tyä sii­hen, että asiat saa­daan sovit­tua kun­nol­la ja oikein, ja jos sopi­muk­seen ei pääs­tä pai­kal­li­sel­la tasol­la tuli­si vas­ta lii­ton sopimukset.

    Mut­ta nyt on täl­lai­nen brez­ne­vi­läi­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa asias­ta mitään tie­tä­mät­tö­mät ovat ne joi­den varaan neu­vot­te­lut jätetään.

    Hyvä esi­merk­ki on nämä ERTO:n yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set ICT alal­la, esim. sitoo omaa työ­paik­kaa ja yksi­kään työn­te­ki­jä ei tai­da olla ERTO:n jäsen, vaan lähes kaik­ki kuu­lu­vat mui­hin liit­toi­hin, tai ovat kuulumatta.

    Vois­han sitä tie­ten­kin itse liit­tyä ERTOon ja äänes­tää itsen­sä luot­ta­mus­mie­hek­si, niin sai­si nekin edut. irti­sa­no­mis suo­jan yms.

    Yhteen­ve­to­na voi­sin sanoa, että jos jotain suur­ta muu­tos­ta ei tapah­du, niin kes­ki­tyn sii­hen, että sovin omat asia­ni itse ja annan lii­to­jen puu­has­tel­la kes­ke­nään tur­hia pape­ri­ta ja yri­tän pysyä niis­tä mah­dol­li­sim­man kaukana.

    Pal­jon parem­pi tapa oli­si esi­mer­kik­si yri­tys X:n työn­te­ki­jäyh­dis­tys, joka sit­ten voi­si halu­tes­saan kuu­lua johon­kin liit­toon. Voi­daan tie­ten­kin jakaa duu­na­rit ja toi­mi­hen­ki­löt eri yhdis­tyk­siin, jos niin halu­taan. Luul­ta­vas­ti tol­lai­sel­le kaik­kia edus­ta­val­le yhdis­tyk­sel­le, mis­sä voi­si jopa vai­kut­taa pää­tök­seen oli­si pal­jon parem­mat mah­dol­li­suu­det saa­da jotain aikai­sek­si, kuin näil­lä kes­ke­nään rii­te­le­vil­lä liitoilla.

  8. Osmo:

    Minus­ta nuor­ten­kin pitäi­si liit­tyä ammat­ti­jär­jes­töi­hin… …Sil­ti ihmi­nen on tur­va­ton yksin työmarkkinoilla.

    MITÄ!?!? Miten niin ihmi­nen on työ­mark­ki­noil­la yhtään sen enem­män yksin kuin mil­lään muil­la­kaan mark­ki­noil­la? Pitäi­si­kö minun liit­tyä myös par­tu­ri­pal­ve­lui­ta osta­vaan kar­tel­liin, että par­tu­ri­pal­ve­lui­den tar­joa­jat eivät pää­se hyväk­si­käyt­tä­mään monopolivoimaansa?

    Ihmi­nen ei tar­vit­se yhtään sen enem­pää tur­vaa työ­mark­ki­noil­la kuin mil­lään muil­la­kaan mark­ki­noil­la, kos­ka kil­pai­lu pitää kaik­kien mark­ki­naos­a­puo­lien itsek­käät mie­li­ha­lut kurissa.

    Työ­nan­ta­jien kil­pai­lun seu­rauk­se­na työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan suun­nil­leen hei­dän tuot­ta­vuu­den mukaan. Ammat­ti­lii­tot sabo­toi­vat tätä meka­nis­mia yrit­tä­mäl­lä rent-see­ka­ta ammat­ti­liit­toi­hin kuu­lu­mat­to­mien kustannuksella.

    Toi­vot­ta­vas­ti kaik­ki nuo­ret ovat sen ver­ran epäit­sek­käi­tä ja pit­kä­jän­tei­ses­ti ajat­te­le­via, että hyl­kää­vät nämä kar­tel­lit, jot­ka kyl­lä paran­ta­vat jäse­nien­sä elin­ta­so lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hei­ken­tä­vät työ­nan­ta­jien toi­min­tae­del­ly­tyk­siä seu­rauk­se­na pie­nem­mät pal­kat ja vähem­män työ­tä ja tie­tys­ti kuse­vat koko lop­pu­väes­töä nil­koil­le jatkuvasti.

    Sep­po S: Mil­lä ihmeen perus­teel­la sinä uskot, että val­tio pys­tyi­si pyö­rit­tä­mään kas­saa yhtä tehok­kaas­ti kuin kes­ke­nään asiak­kais­ta kil­pai­le­vat kas­sat? Pitä­si­kö val­tion val­mis­taa auto­ja­kin, kun sil­loin ne voi­si­vat sääs­tää suun­nit­te­lu­kus­tan­nuk­sis­sa, kes­kit­tää mate­ri­aa­li­han­kin­nat ja sääs­tää hallintokuluissa?

    Olen kans­sa­si sii­tä samaa miel­tä, että on type­rää, että kas­san jäse­nyys on niin vah­vas­ti tuet­tua, että on täy­sin idioot­ti­mais­ta jät­täy­tyä sel­lai­sen ulko­puo­lel­le, mut­ta että sel­lai­nen vaih­toeh­to sil­ti tar­jo­taan. Paras­ta oli­si teh­dä niin, että pie­nim­mät kus­tan­nuk­set peri­vä kas­sa oli­si ole­tus-vaih­toeh­to, johon kaik­ki pal­kan­saa­jat kuu­lui­si­vat, jos eivät tie­ten tah­toen vaih­tai­si kassaa.

    Tai noh… se oli­si toi­sek­si paras vaih­toeh­to. Paras­ta oli­si lopet­taa koko työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen tuke­mi­nen jul­ki­sis­ta varois­ta. Jokai­nen voi­si vapaa­eh­toi­ses­ti ostaa työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen vakuu­tus­yh­tiös­tä tai liit­tyä johon­kin vakuutusosuuskuntaan.

  9. On aika sel­vää, että val­tion ja ammat­ti­liit­to­jen kiin­nos­tus on suun­tau­tu­nut perin­teis­tä teol­li­suut­ta kohtaan.

    Sil­tä se näyt­tää. Päi­vän Ilta­sa­no­mis­sa Metal­li­lii­ton viral­li­nen koo­mik­ko Put­ko­nen tokai­si että hyvin­voin­ti syn­tyy teol­li­suu­des­ta. Ei siis esi­mer­kik­si tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta, vaan ihan vaan sii­tä että on mah­dol­li­sim­man iso­ja teol­li­suus­lai­tok­sia. Ja tämän­kin takia on Put­ko­sen mukaan vää­rin että esi­mer­kik­si Outo­kum­mun tai Rau­ta­ruu­kin “sato­jen mil­joo­nien” inves­toin­te­ja ener­gia­te­hok­kaam­paan teräs­tuo­tan­toon ei hyvi­te­tä niil­le pääs­tö­kiin­tiöis­sä. Tyh­mem­pi voi­si kuvi­tel­la että pääs­tö­ra­joi­tuk­set nime­no­maan paran­ta­vat energ­gia­te­hok­kai­den yksi­köi­den kilpailukykyä.

  10. Ville_:

    Ansio­si­don­nai­nen oli­si syy­tä irot­taa täy­sin kas­sois­ta ja muis­ta, aina­kin sil­tä osin, kuin rahat mene­vät vero­luon­teis­ten mak­su­jen kautta.
    Eri jut­tu oli­si jos kas­san jäsen­mak­su oikeas­ti kat­tai­si kas­san kulut, mut­ta näin­hän ei ole. Onnek­si on tuo Loi­maan Kassa.

    Sot­ket nyt kas­sat ja ammat­ti­lii­tot. Kyl­lä AY-sidon­nais­ten kas­so­jen jäsen­mak­su kat­taa vain kas­san kulut. Nii­hin­kin (ei siis pel­käs­tään Loi­maan kas­saan) voi kuu­lua suo­raan ilman ammat­tiyh­dis­tyk­sen jäse­nyyt­tä. Esi­mer­kik­si insi­nöö­rien ja eko­no­mien IAET-kas­san jäsen­mak­su on 45 euroa eli rei­lus­ti pie­nem­pi kuin Loi­maan kas­sal­la. AY-lii­ke vaan tehok­kaas­ti pimit­tää tie­don omien kas­so­jen­sa suorajäsenyydestä.

  11. Täs­sä kas­sa-asias­sa olen ihme­tel­lyt sen suh­det­ta yhdis­ty­mis­va­pau­teen. (Var­maan asia on poh­dit­tu aika­naan perustuslakivaliokunnassa.)

    Miten val­tion varo­ja voi­daan jakaa vali­koi­dus­ti sen perus­teel­la kuu­luu­ko johon­kin yhdis­tyk­seen tai ei?

  12. Tee­mu Kemppainen:

    Loi­maan kas­sa ei vali­tet­ta­vas­ti neu­vot­te­le työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Loi­maan kas­san valit­se­va nuo­ri ei vält­tä­mät­tä ajat­te­le asi­aa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, vaan halu­aa ainoas­taan var­mis­taa oman ansio­si­don­nai­sen työttömyysturvansa.

    Tai sit­ten nuo­ret nimen omaan ajat­te­le­vat pit­käl­lä täh­täi­mel­lä (heil­lä on sii­hen suu­rim­mat kan­nus­ti­mat, kos­ka he ovat työ­mark­ki­noil­la vie­lä pit­kän ajan kulut­tua…) ja hyl­kää­vät ammat­ti­lii­tot. Työ­eh­dot ovat niin moni­mut­kai­sia ja yksi­löl­li­siä asioi­ta, että niis­tä on ihan jär­je­tön­tä päät­tää keskitetysti.

  13. Osmo:

    Suu­rim­man osan mak­sa­vat työnantajat.

    Tar­koi­tat var­maan, että suu­rin osa tulee työ­an­ta­jan kas­sas­ta, mut­ta (lähes) koko sum­man mak­saa työntekijä.

  14. Sel­ven­tä­vän kom­men­tin jäl­keen jään ihmet­te­le­mään tulo­ve­ron mää­räy­ty­mis­tä sen perus­teel­la onko yhdis­tyk­sen jäsen vai­ko ei.

    Nyt kun kor­keas­ti­kin kou­lu­tet­tua väkeä on vapaal­la työt­tö­mä­nä niin joku voi­si ottaa asiak­seen teh­dä vero­va­li­tuk­sen tuos­ta lait­to­mas­ti peri­tys­tä työt­tö­myys­va­kuu­tus­ve­ros­ta ja valit­taa lop­puun asti.

    Sen lisäk­si että vero saat­taa rik­koa Suo­men lakia voi se olla kan­sain­vä­lis­ten ja EU ‑sopi­mus­ten vastainen.

  15. kil­pai­lu pitää kaik­kien mark­ki­naos­a­puo­lien itsek­käät mie­li­ha­lut kuris­sa’ (Art­tu­ri)
    Näin var­maan on jol­lain sel­lai­sel­la pla­nee­tal­la, jos­ta löy­tyy liber­taa­ri­set puh­taat mark­ki­nat. Mut­ta me nyt jou­dum­me elä­mään reaa­li­ka­pi­ta­lis­mis­sa, jos­sa mark­ki­noi­den isoim­mat tahot vää­ris­tä­vät kil­pai­lua min­kä ehti­vät. Kän­ny­tä ne ensin tuo­hon aat­tee­see­si, me tul­laan sit­ten perästä.

  16. Art­tu­ri tote­si, että “työ­nan­ta­jien kil­pai­lun seu­rauk­se­na työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan suun­nil­leen hei­dän tuot­ta­vuu­den mukaan”. Näin tilan­ne ei kui­ten­kaan ole.

    Kii­nan maa­seu­dul­la on edel­leen sato­jen mil­joo­nien maa­työ­läis­ten työ­voi­ma­re­ser­vi, jon­ka työ­elä­mään pää­syä sää­del­lään muut­to­ra­joi­tuk­sil­la. Sik­si työ­nan­ta­jil­la on edel­leen vaih­toeh­to­ja. Jos palk­ka ei miel­ly­tä, perus­te­taan hiki­pa­ja Kiinaan.

    Tämän vuok­si taval­li­sel­la työn­te­ki­jäl­lä on heik­ko neu­vot­te­lu­voi­ma työ­mark­ki­noil­la, ellei hänel­lä sit­ten ole todel­la jotain eri­tyis­tä annettavaa. 

    Toi­saal­ta pörs­siyh­tiöil­lä on vel­vol­li­suus teh­dä osak­kee­no­mis­ta­jil­le voit­toa niin pal­jon kuin sie­lu sie­tää ja lain­sää­dän­tö antaa perik­si. Tämä pakot­taa pörs­siyh­tiöt aja­maan palk­ka­ku­lut niin alas kuin mah­dol­lis­ta oli tuot­ta­vuus sit­ten sitä tai tätä.

    Eli on niil­lä ammat­tiyh­dis­tyk­sil­lä edel­leen mer­ki­tys­tä. Sik­si kun­nol­lis­ta ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­taa ei edes sal­li­ta Kiinassa.

    Työt­tö­mys­kas­so­jen pyö­rit­tä­mi­nen on yksin­ker­tais­ta. Kas­sa tekee täs­mäl­leen sen, min­kä lain­sää­dän­tö mää­rää, soo­loil­la ei saa. Täl­lai­sis­sa olois­sa kes­kit­tä­mi­nen kan­nat­taa. Ei tar­vi­ta kuin yksi tie­to­jär­jes­tel­mä ja yksi jäsen­re­kis­te­ri, joh­ta­ja, juris­ti sekä lee­gio asioi­den käsittelijöitä.

    Mer­kit­tä­vä kus­tan­nus­sääs­tö saa­daan, kun kas­sa siir­re­tään pää­kau­pun­gis­ta maa­seu­dul­le, jos­sa pal­kat ovat pie­nem­mät ja asun­not hal­vem­mat. Sii­nä on Loi­maan kas­san yksi menes­tys­te­ki­jä. Mut­ta ehkä tule­vai­suu­des­sa kas­soil­la on työn­te­ki­jöi­tä Intias­sa, jos se työ­voi­ma­pu­la tulee.

    Tilan­ne työt­tö­myys­kas­sois­sa on aivan toi­nen kuin lii­ke-elä­män kil­pai­lus­sa, jos­sa hyvin usein pie­net inno­va­tii­vi­set yksi­köt menes­ty­vät parem­min kuin val­tiol­li­set laitokset.

  17. Art­tu­ri:

    Työ­eh­dot ovat niin moni­mut­kai­sia ja yksi­löl­li­siä asioi­ta, että niis­tä on ihan jär­je­tön­tä päät­tää keskitetysti.”

    Puhe siis a) moni­mut­kai­suu­des­ta ja b) yksilöllisyydestä.

    Työ­eh­to­jen moni­mut­kai­suus juu­ri puol­taa sitä, että on useim­mi­ten työn­te­ki­jän etu että liit­to juris­tei­neen hoi­taa neu­vot­te­lut yksit­täis­ten maal­li­koi­den sijaan. Lisäk­si yhteen­liit­tou­tu­neil­la työn­te­ki­jöil­lä on neu­vot­te­lu­pöy­däs­sä huo­mat­ta­vas­ti enem­män neu­vot­te­lu­voi­maa kuin yksi­näi­sel­lä teki­jäl­lä. Tätä nyt var­maan ei kukaan kiistä. 

    Mitä työ­eh­to­jen yksi­löl­li­syy­teen tulee, olen kans­sa­si osit­tain samaa mieltä.

  18. Lurk­ki sanoi­kin jo kai­ken tar­peel­li­sen Artturille.

    Työ­eh­to­so­pi­mus­ten neu­vot­te­lun lisäk­si mer­kit­tä­vä ay-jäse­nyy­den etu on neu­von­ta, neu­vot­te­lu ja asian­ajo työ­oi­keu­del­li­sis­sa ongel­mis­sa ja rii­dois­sa. Lain­sää­dän­nös­tä välin­pi­tä­mä­tön tai tie­tä­mä­tön työ­nan­ta­ja, joka ei usko työn­te­ki­jän tul­kin­toi­hin ja vaa­ti­muk­siin on mel­ko ylei­nen näky työ­elä­mäs­sä. Jot­kut usko­vat ammat­ti­lii­ton edus­ta­jien kans­sa neu­vo­tel­taes­sa ja jot­kut vas­ta rosik­ses­sa. Puhu­mat­ta­kaan aidois­ta tulkintaongelmista. 

    Itse kärä­jöin­ti työ­suh­de­rii­dois­sa (sil­loin kun sii­hen työn­te­ki­jä uskal­taa läh­teä) on suh­teet­to­man kal­lis­ta, ja usein ilman ammat­ti­lii­ton tar­ve­har­kin­tais­ta (ja vali­tet­ta­vas­ti lii­toit­tain vaih­te­le­vaa) tukea moni työn­te­ki­jä oli­si pahas­sa kuses­sa. Voi­si jopa väit­tää, että tämä on monil­la aloil­la jo liit­to­jen ydin­teh­tä­vä, kun ne ovat ymmär­ret­tä­vän voi­mat­to­mia esim. IT-alan ver­ti­kaa­li­sen disin­te­graa­tion ja kan­sain­vä­li­syy­den edessä.

  19. Osmo:“Paljon rationaalise4mpaa oli­si, jos meil­lä oli­si val­tiol­li­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus, jon­ka hoi­tai­si Kela. ”

    En ymmär­rä, miten tämä oli­si ratio­naa­li­sem­paa kuin tuo Art­tu­rin ehdot­ta­ma, eli romu­tet­tai­siin koko ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va ja sen rahoi­tus pakol­li­sis­ta työ­nan­ta­ja­mak­suis­ta ja vapaa­eh­toi­sis­ta jäsen­mak­suis­ta, ja sit­ten ihmi­set sai­si­vat halu­tes­saan ottaa täy­sin vapail­ta vakuu­tus­mark­ki­noil­ta itsel­leen sopi­van työttömyysturvavakuutuksen. 

    Tämä ei muut­tai­si mihin­kään ihmis­ten perus­tur­vaa työt­tö­myy­den iskies­sä, vaan se oli­si tur­vat­tu sil­lä val­tiol­ta tule­val­la perus­päi­vä­ra­hal­la, mut­ta ihmi­sil­lä lie­nee hyvin eri­lai­sia tar­pei­ta sen suh­teen, miten hyvin halua­vat suo­ja­ta itsen­sä mah­dol­li­sel­ta tulo­jen putoa­mi­sel­ta työt­tö­myy­den vuoksi. 

    Piik­kiin vedet­tyä asun­to­lai­naa mak­sa­va per­heel­li­nen liu­ku­hih­na­duu­na­ri oli­si var­maan halu­kas otta­maan suo­jan, joka tur­vai­si tulot hyvin ja pit­käk­si aikaa, vaik­ka tämä mak­sai­si vähän enemmän.

    Sen sijaan joku yksi­na­su­va kor­keas­ti kou­lu­tet­tu saat­tai­si uskoa pys­ty­vän­sä hank­ki­maan uuden työ­pai­kan suh­teel­li­sen nopeas­ti ja toi­saal­ta oli­si val­mis otta­maan isom­man loven tuloi­hin­sa. Hänel­le sopi­si hal­vem­pi huo­nom­man tur­van anta­va vakuutus. 

    Joku kol­mas ei kat­soi­si tar­vit­se­van­sa koko vakuu­tus­ta, vaan varau­tui­si itse mah­dol­li­siin tulo­jen las­kuun sääs­tä­mäl­lä ja meno­jen las­ke­mi­sel­la. Nyky­sys­tee­mis­sä tuo sääs­tä­mi­nen­kin on teh­ty kiro­sa­nak­si, kos­ka vas­tik­kee­ton­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea ei saa, jos on ollut niin fik­su, että on hyvi­nä aikoi­na pan­nut rahaa sukanvarteen. 

    Nykyi­sen mal­lin ongel­ma­na on se, että sen lisäk­si että tuo rahoi­tus­puo­li on noin pie­les­sä (kaik­ki mak­saa ja vain osa saa), myös tur­va on sama tuloi­hin ver­ran­nol­li­nen mää­rä ja kes­tää saman aikaa riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­lais­ta vakuu­tus­ta ihmi­set oikeas­ti tarvitsevat. 

    Jos tätä työt­tö­myys­tur­va­va­kuu­tus­ta ver­tai­si auto­va­kuut­ta­mi­seen, niin se tar­koit­tai­si sitä, että kaik­kien pitäi­si mak­saa kas­kos­ta ja sil­ti se oli­si joil­le­kin vain lii­ken­ne­va­kuu­tus ja tämän lisäk­si sii­hen oli­si­vat pako­tet­tu­ja nekin, jot­ka pitä­vät itse­ään niin hyvi­nä aja­ji­na, ettei­vät usko koko kas­koa kos­kaan tar­vit­se­van­sa. Parem­pi oli­si sama kuin auto­va­kuu­tuk­ses­sa, eli on pakol­li­nen lii­ken­ne­va­kuu­tus, joka vas­taa perus­päi­vä­ra­haa, ja sen pääl­le kukin hank­kii sel­lai­sen kas­kon (halua­mil­laan oma­vas­tuil­la) kuin haluaa. 

    Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni, mik­si jon­kun mie­les­tä työn­te­ki­jäs­tä itses­tään joh­tu­mat­to­man työt­tö­myy­den aiheut­ta­maan tulo­jen las­kuun pitäi­si käyt­tää eri­lais­ta vakuu­tus­ta­paa kuin talon pala­mi­seen tai auton mälläämiseen.

  20. Työs­sä­käy­vät opis­ke­li­jat lie­ne­vät mer­kit­tä­vä ryh­mä joka mak­saa noi­ta mak­su­ja (ja työ­nan­ta­ja mak­saa näi­den työs­tä noi­ta mak­su­ja) mut­ta joka ei ole itse oikeu­tet­tu mihin­kään tukiai­siin. Kas­saan on tur­haa liit­tyä, kun työt­tö­myy­den uha­tes­sa opin­to­tu­ki on sil­ti ainoa lohtu.

  21. Kyse­hän ei ole vain työt­tö­myys­tur­vas­ta vaan myös val­ta­po­li­tii­kas­ta ja työn ja pää­oman ris­ti­rii­das­ta joka ei, vih­reis­tä hai­hat­te­luis­ta huo­li­mat­ta, ole kadon­nut eikä katoa mihinkään. 

    Mikä­li Alfa-kas­sa syn­tyi­si, katoai­si ammat­tiyh­dis­tys­liik­keel­tä huo­mat­ta­vas­ti mer­ki­tys­tä ja pai­nos­tus­voi­maa. Vaik­ka jot­kut liber­taa­rit asial­le hur­rai­si­vat­kin, tar­koit­tai­si tämä hyvin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­pia aiko­ja taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le. On syy­tä muis­taa, että tämän­kal­tai­ses­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa työn­te­ki­jöi­den puol­ta pitää ainoas­taan ammat­ti­liit­to ja jos­sain mää­rin val­tio, ei kukaan muu. 

    Teo­reet­ti­nen kes­kus­te­lu on toki haus­kaa, mut­ta jos­kus oli­si hyvä ottaa huo­mioon todel­li­nen­kin maa­il­ma ja omien toi­mien seu­rauk­set siel­lä. Ay-liik­keen mer­ki­tys on Suo­mes­sa, kuten muis­sa­kin poh­jois­mais­sa, ollut huo­mat­ta­va. Enim­mäk­seen vai­ku­tus on ollut posi­tii­vi­nen niin yksit­täis­ten hen­ki­löi­den kuin koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta. Tätä vas­taan toi­mi­mi­nen on pyr­ki­mis­tä myös sel­keäs­ti raa­em­paan maa­il­maan jos­sa yksit­täi­set ihmi­set jou­tu­vat yksin koh­taa­maan mark­ki­noi­den ja työ­nan­ta­jien heil­le kasaa­mat vaa­teet. Täl­lais­ta­ko Soi­nin­vaa­ra meil­le haluaa?

  22. Ajat­te­le­va ihmi­nen voi liit­tyä Loi­maan kas­saan ja omaan jär­jes­töön­sä ilman sitä kas­saa, jos se on edul­li­sem­paa. Tie­tenkn, jos uskoo kaik­keen, mitä jär­jes­tö lupaa.
    Joten­kin tun­tuu, että Loi­maan kas­san poruk­ka on höl­möä väkeä jne. Eihän se niin mene. Jär­ke­vä ihmi­nen kyl­lä mak­saa jäsen­mak­sun, jos uskoo sil­lä todel­la saa­van­sa muta­kin, kun jon­kun lehden/kk/v.
    Ymmär­rän, että yhdis­tyk­set sopi­vat tie­tyis­tä jutuis­ta koko poruk­kan­sa puo­les­ta, mut­ta jokai­nen yks

  23. Ay-liik­keen mer­ki­tys on Suo­mes­sa, kuten muis­sa­kin poh­jois­mais­sa, ollut huomattava.”

    On se ollut, vaan onko enää?

    Puo­luei­den (eri­tyi­ses­ti ay-liik­keen “omis­ta­ja­puo­luei­den”, Vas. lii­ton ja SDP:n) viral­li­nen kan­ta ajaa lopul­ta ay-jär­jes­tö­jen omis­ta kan­na­no­tois­ta yli. Eivät­kä SDP:n tai Vasem­mis­to­lii­ton työ­voi­ma­po­liit­ti­set näke­myk­set juu­ri eroa vaik­ka­pa Kes­kus­tan tai Kokoo­muk­sen näkemyksistä.

    Jos ay-jär­jes­töt ajai­si­vat aidos­ti jäsen­ten­sä etua, eivät­kä sidos­puo­lu­een­sa, voi­sin itse­kin liittyä.

  24. On aika sel­vää, että val­tion ja ammat­ti­liit­to­jen kiin­nos­tus on suun­tau­tu­nut perin­teis­tä tilai­suut­ta koh­taan. IT ala pär­jät­köön omillaan.”

    Nämä perin­tei­set alat ovat hyvin jär­jes­täy­ty­nei­tä ja ne ovat tot­tu­neet koviin ottei­siin työ­nan­ta­ja ja val­tio­ta vas­taan, joten niil­lä on poliit­tis­ta pai­noa ja sen voi­maa kunnioitetaan.
    Kun yhteis­kun­ta on koven­tu­nut ja yri­tys­joh­ta­jat ovat paa­tu­nei­ta kon­nia niin hei­hin puree vain voima.
    Ja nämä perin­tei­set kän­sä­kou­rat ovat lii­ton ja sen edus­ta­jien taka­na, joten neu­vot­te­lu­pöy­däs­sä työn­te­ki­jä­puo­li on uskottava

    IT ‑ala jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on heik­ko, ihmi­set kuvit­te­le­vat, että he ovat samas­sa venees­sä ja työ­nan­ta­ja huo­leh­tii heistä

    Työ­an­ta­ja myös­kin tie­tää, että IT alan luot­ta­mus­mie­hen ei ole hen­ki­lös­tö taka­naan eikä ala työ­tais­te­luun tai aina­kin se kaa­tuu vähäi­seen osanottoon

    .Niin­pä työ­nan­ta­jan tar­vit­see vain hymyil­lä kau­niis­ti neu­vot­te­lu­pöy­däs­sä, mihin­kään ei tar­vit­se taipua.
    IT alan työn­te­ki­jät ovat pul­la­mös­söä, jota nyky-yhteis­kun­nas­sa pot­ki­taan pää­hän, kos­ka eivät kyke­ne huo­leh­ti­maan oikeuksistaan.

    Nyky-yhteis­kun­nas­sa rat­kai­see voima

  25. Nyky­sys­tee­mis­sä tuo sääs­tä­mi­nen­kin on teh­ty kiro­sa­nak­si, kos­ka vas­tik­kee­ton­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea ei saa, jos on ollut niin fik­su, että on hyvi­nä aikoi­na pan­nut rahaa ”

    Nyky-yhteis­kun­ta perus­tuu kulu­tuk­seen, nime­no­maan yksi­tyi­seen kulutukseen.
    Sak­sa kaa­tui taan­tu­maan 2000 luvun tait­tees­sa, kun työt­tö­myys­tur­vaa lei­kat­tiin ja sääs­tö­as­te pon­nah­ti 5 % 14 %:iin.
    Jos hen­ki­löt jou­tu­vat hen­ki­lö­ko­ha­ti­ses­ti varau­tu­maan jokai­seen ris­kiin niin kulu­tus lak­kaa ja yhteis­kun­ta pää­tyy kivikauteen

  26. Täl­lä­kin rahoi­tet­tiin aika­naan ansio­si­don­nais­ta, mut­ta häve­liäi­syys­syis­tä tämä raha menee nyt val­tion poh­jat­to­maan kas­saan – muo­dol­li­ses­ti sil­lä rahoi­te­taan sitä perus­päi­vä­ra­ha osuut­ta, mut­ta tämä on sil­män­kään­tö­temp­pu, kos­ka kas­saan kuu­lu­mat­to­mat eivät jou­du rahoittamaan ”

    TVR eli Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton sivuil­ta saa toi­sen­lai­nen­kin käsityksen.
    Eli TVR kerää rahat työ­nan­ta­jil­ta ja työn­te­ki­jöil­tä mak­sui­na eli mak­sut pää­ty­vät TVR:lle, ei val­tiol­le ? Vai kier­tä­vät­kö ne val­tion kaut­ta TVR:n kassaan ??

    Val­tiol­ta TVR kerää perus­päi­vä­ra­hao­suu­den ansio­si­don­nais­ta saa­vien osalta.
    TVR mak­saa myös kaik­ki ansio­si­don­nai­set työttömyyskorvaukset .
    Liit­to­jen kas­so­jen teh­tä­vä­nä on vain byro­kra­tian rat­taat toimiminen.

    TVR tilit­tää myös työt­tö­myys­päi­vä­ra­has­ta ker­ty­vät elä­ke­mak­sut eläkeyhtiöille.

    Kela on Kepun man­daat­ti ja his­to­ria juon­taa aikaan, kun maa­seu­dun väes­tön ainoa elä­ke oli kansaneläke.
    Kepu on himoin­nut man­daa­til­la lisää val­taa eli elä­ke­va­ro­ja ja ansio­si­don­nais­ta työttömyysturvaa.

    Sen jäl­keen se oli­si suu­rem­pi val­lan­käy­tön lin­na­ke kuin val­tio ja Huuh­ta­nen suu­rem­pi kin­gi kuin Van­ha­nen , Keva on hyvä esimerkki

    Kela mak­saa työt­tö­myys­kor­vauk­sia n 200000 hen­ki­löl­le per kuu­kausi, TVR n 80000 eli lop­pu­jen lopuk­si har­va saa ansiosidonnaista.

  27. Miten niin ihmi­nen on työ­mark­ki­noil­la yhtään sen enem­män yksin kuin mil­lään muil­la­kaan mark­ki­noil­la? Pitäi­si­kö minun liit­tyä myös par­tu­ri pal­ve­lui­den tar­joa­jat eivät pää­se hyväk­si­käyt­tä­mään monopolivoiman?

    Ihmi­nen ei tar­vit­se yhtään sen enem­pää tur­va työ­mark­ki­noil­la kuin mil­lään muil­la­kaan mark­ki­noil­le, kos­ka kil­pai­lu pitää kaik­kien mark­ki­naos­a­puol­ten itsek­käät mie­li­ha­lut kurissa.

    Kulut­ta­ja Osta­jat voi­vat todel­la­kin liit­tyä yhteen.
    Inter­ne­tis­sä voit liit­tyä vaik­ka­pa säh­kön­siir­to liittoumaan .

    Mark­ki­nat eivät kos­kaan toi­mi ide­aa­lis­ti, on aina syi­tä, jot­ka rajoit­ta­vat mark­ki­noi­den vapautta.
    Esim ato­mi­voi­maa ei anne­ta kaik­kien raken­taa , on usei­ta syi­tä, esim Ira­nin ato­mi­voi­maa yri­te­tään rajoit­ta tai Suo­mes­sa­kin luvan saa­vat vain harvat.

    Työ­voi­ma­mark­ki­nat­kaan eivät ole täy­del­li­set , ensin­nä­kin yri­tys­ten joh­ta­mi­ses­sa työ­voi­ma on kol­lek­tii­vi, jota koh­del­laan kollektiivina.
    Se on yri­tys­joh­ta­mi­sen läh­tö­koh­ta eli yksi­löl­li­siä sopi­muk­sia työ­voi­man kans­sa ei teh­dä eikä neu­vo­tel­la työ­eh­dois­ta yksi­löi­den kanssa.

    Toi­sek­si yri­tyk­siä on pal­jon vähem­män kuin työn­te­ki­jöi­tä joten syn­tyy hel­pos­ti monen­lai­sia luon­nol­li­sia mono­po­le­ja esim alu­eel­li­sia tai alakohtaisia.Työntekijällä on taas monen­lai­sia rajoi­tuk­sia vaih­taa alaa tai paikkakuntaa.

    Kol­man­nek­si yri­tys­ten omis­ta­jien ja joh­ta­jien int­res­sit yhdis­ty­vät monis­sa yhdis­tyk­sis­sä ja tie­don­vaih­to esim pal­kois­ta on kattavaa.
    Työn­te­ki­jöil­lä on har­voin samaa tie­toa, kos­ka saa­ta­vil­la ole­va tie­to on yleisluontoisempaa.
    Yri­tyk­sis­tä jul­kais­ta­vat tie­dot ovat hyvin yleis­luon­toi­sia ja yri­tys­ten pää­tök­sen­te­ko ei ole jul­kis­ta eikä läpinäkyvää.

    Tut­ki­mus­ten mukaan pal­kat ovat alle mark­ki­na­hin­to­jen , jos jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on alhai­nen ja yli jos jär­jes­täy­ty­mi­nen yhdes­sä lain­sää­dän­nön kans­sa antaa työn­te­ki­jöil­le ylivallan.

    Asioi­ta ei voi kat­soa tyn­ny­ris­tä neu­lan­reiän kaut­ta, kuten jot­kut tätä maa­il­maa tarkastelevat

  28. lurk­ki:

    mark­ki­noi­den isoim­mat tahot vää­ris­tä­vät kil­pai­lua min­kä ehtivät.

    Työ­nan­ta­jil­la on har­voin mono­po­li­voi­maa, kos­ka ihmis­ten ammat­ti­tai­to sovel­tuu use­aan eri teh­tä­vään. Vaik­ka tilan­ne voi­si näyt­tää­kin täl­tä jol­la­kin pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la, jon­ka yli­voi­mai­ses­ti suu­rin työ­nan­ta­ja on joku pape­ri­teh­das, niin tämä­kin on har­haa. Ihmi­set voi­vat muuttaa.

    Sep­po S:

    Tämä pakot­taa pörs­siyh­tiöt aja­maan palk­ka­ku­lut niin alas kuin mah­dol­lis­ta oli tuot­ta­vuus sit­ten sitä tai tätä.

    Niin, siis pörs­siyh­tiöt ei ole mikään yksi koko­nai­suus, joka opti­moi, vaan eri pörs­siyh­tiöt kil­pai­le­vat kes­ke­nään ja opti­moi­vat omaa tulostaan.

    Minä uskon (kuten ilmei­ses­ti sinä­kin), että pörs­siyh­tiöt eivät vihaa rahaa. Täs­tä seu­raa, että jos jol­le­kin työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan alle hänen tuot­ta­vuu­ten­sa jon­kun toi­sen yhtiön kan­nat­taa tar­jo­ta hänel­le työ­paik­kaa vähän parem­mal­la palkalla.

    Työt­tö­mys­kas­so­jen pyö­rit­tä­mi­nen on yksin­ker­tais­ta… …Mer­kit­tä­vä kus­tan­nus­sääs­tö saa­daan, kun kas­sa siir­re­tään pää­kau­pun­gis­ta maa­seu­dul­le, jos­sa pal­kat ovat pie­nem­mät ja asun­not hal­vem­mat. Sii­nä on Loi­maan kas­san yksi menes­tys­te­ki­jä. Mut­ta ehkä tule­vai­suu­des­sa kas­soil­la on työn­te­ki­jöi­tä Intias­sa, jos se työ­voi­ma­pu­la tulee. Tilan­ne työt­tö­myys­kas­sois­sa on aivan toi­nen kuin lii­ke-elä­män kilpailussa.

    hmmmmm.… joku ei nyt täs­mää. Jos sen kas­san pyö­rit­tä­mi­nen on ker­ta niin yksin­ker­tais­ta, niin miten voi olla mah­dol­lis­ta, että ainoas­taan Loi­maan kas­sa on alka­nut inno­voi­maan ja pyö­rit­tää toi­min­taan­sa muu­al­ta kuin pääkaupunkiseudulta?

    Luu­let­ko, että on toden­nä­köi­sem­pää, että jos meil­lä on vaan yksi val­tion pyö­rit­tä­mä kas­sa, se ymmär­tää siir­tää toi­min­tan­sa Inti­aan, vai onko toden­nä­köi­sem­pää, että jos kas­sat jot­ka kil­pai­le­vat kes­ke­nään asiak­kais­ta ja yrit­tä­vät pai­naa kus­tan­nuk­si­aan alas kek­si­vät eka­na nämä tavat säästää?

    Tee­mu Kemp­pai­nen: Niin siis monel­la on tämä vais­to, että kun on kyse moni­mut­kai­ses­ta asias­ta, niin sil­loin pitää luot­taa mark­ki­noi­den sijaan asian­tun­ti­joi­hin. Mark­ki­nat ovat kui­ten­kin tehok­kain mene­tel­mä tie­don aggre­goi­mi­sek­si, eli siis että mark­ki­nat löy­tä­vät kes­ki­mää­rin par­haan rat­kai­sun, joka voi sit­ten vapaas­ti levi­tä kaik­kien käyttöön.

    Se on toki sel­vää, että työn­te­ki­jöil­lä on enem­män neu­vot­te­lu­voi­maa, jos he liit­ty­vät yhteen. Sik­si toi­von­kin, että nuo­ret eivät oli­si niin itsek­käi­tä kuin aikai­sem­mat suku­pol­vet eivät­kä muo­dos­tai­si kar­tel­le­ja, jot­ka kuse­vat kar­tel­lin ulko­puo­li­sia nilkoille.

    Hen­ri: Minul­la ei ole yhtään mitään valit­ta­mis­ta ammat­ti­liit­to­jen toi­min­nas­sa, kun he vaa­ti­vat työ­nan­ta­jia nou­dat­ta­maan teke­mi­ään sopimuksia.

    Minä vas­tus­tan pel­käs­tään nii­den kar­tel­lio­mi­nai­suuk­sia, eli pal­kan sää­tä­mis­tä mark­ki­na­pal­kan ylä­puo­lel­le sil­lä seu­rauk­sel­la, että osa työ­tä halua­vis­ta jää ilman, sosia­lie­tu­jen koro­tuk­sia, jot­ka rajoit­ta­vat työn tar­jon­taa sil­lä seu­rauk­sel­la, että pal­kat nouse­vat ja koti­mai­sen teol­li­suu­den tuke­mis­ta rahal­li­ses­ti ja tul­lein, jot­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat ulko­maa­lai­set työn­te­ki­jät kär­si­vät ja kulut­ta­jat ja veron­mak­sa­jat jou­tu­vat maksumiehiksi.

    Impi Umpi­lam­pi:

    On syy­tä muis­taa, että tämän­kal­tai­ses­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa työn­te­ki­jöi­den puol­ta pitää ainoas­taan ammat­ti­liit­to ja jos­sain mää­rin val­tio, ei kukaan muu.

    Miten olis se työn­te­ki­jä itse? Ei mark­ki­noil­la tart­te sen kum­mem­paa tukea tai tur­vaa. Yri­tä vaik­ka itse: käy ruo­ka­kau­pas­sa, suu­ta­ris­sa, lue puis­tos­sa kir­jaa jne. Kai­ken voi hoi­taa ilman, että val­tio tai ay-lii­ke pitää sinun puo­lia tipan ver­taa. Työ­mark­ki­nat eivät poik­kea muis­ta markkinoista.

    Lii­an vanha:

    Jos hen­ki­löt jou­tu­vat hen­ki­lö­ko­ha­ti­ses­ti varau­tu­maan jokai­seen ris­kiin niin kulu­tus lak­kaa ja yhteis­kun­ta pää­tyy kivikauteen

    Joo, kos­ka on aukot­to­mas­ti näy­tet­ty toteen, että kek­sin­tö, joka aloit­ti maan­vil­je­lyn oli maa­ta­lous­tuet. Sitä seu­rausi hyväs­sä tah­dis­sa tal­le­tus­suo­ja, työt­tö­myys­kor­vaus, elä­ke ja pakol­li­set vuo­si­lo­mat ja sii­tä se sit­ten läh­ti ihmis­kun­nan kehi­tys. Län­si­mai­nen sivis­tys alkoi tun­ne­tus­ti sii­tä, että jos­sain Aegean­me­ren ran­nal­la perus­tet­tiin kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö ja alet­tiin jaka­maan taiteilija-apurahoja.

  29. Työ­nan­ta­jil­la on har­voin mono­po­li­voi­maa, kos­ka ihmis­ten ammat­ti­tai­to sovel­tuu use­aan eri teh­tä­vään. Vaik­ka tilan­ne voi­si näyt­tää­kin täl­tä jol­la­kin pie­nel­lä paikkakunnalla”

    Suu­ril­la työ­nan­ta­jil­la on myös poliit­tis­ta voi­maa, jol­la kar­ko­te­taan työ­voi­mas­ta kil­pai­le­vat yritykset:
    Esim Raa­hes­sa Rau­ta­ruu­kin kau­pun­gin eli­mis­sä ole­vat joh­ta­jat torp­pa­si­vat Koneen tor­ni­hak­keen, Erics­so­nin teh­das ei saa­nut laa­jen­nus­lu­paa etc
    Näin estet­tiin kil­pai­lu työ­voi­mas­ta p

  30. Täy­del­li­sen kil­pai­lun vaa­ti­muk­set Wiki­pe­dian mukaan, har­voin­pa nuo toe­tu­tu­vat, sen estää jo tuo yri­tys­ten joh­ta­mis­ta­pa, jos­sa työ­voi­ma on kolekktiivi

    Talous­tie­teel­li­sen teo­rian mukaan täy­del­li­sen kil­pai­lun mark­ki­nat syn­ty­vät, kun seu­raa­vat ehdot toteutuvat:

    Mark­ki­noil­la on pal­jon osta­jia ja myyjiä
    Yksit­täi­set mark­ki­na­toi­mi­jat ovat pie­niä, joten yksit­täis­ten osta­jien tai myy­jien teoil­la ei ole mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta tois­ten osta­jien tai myy­jien tekoi­hin. Mark­ki­nal­la toi­mi­vat myy­jät eivät voi vai­kut­taa hin­taan: hin­ta on mark­ki­na­me­ka­nis­min asettama. 

    Homo­gee­ni­suus

    Hyö­dyk­keet ovat täy­del­li­siä subs­ti­tuut­te­ja, eli kaik­kien myy­jien tar­joa­mat hyö­dyk­keet ovat kes­ke­nään täs­mäl­leen samanlaisia. 

    Täy­del­li­nen informaatio 

    Kaik­ki osta­jat ja myy­jät tie­tä­vät kaik­kien myy­jien aset­ta­mat hinnat. 

    Tasa­ver­tai­nen pää­sy tuo­tan­to­te­ki­jöi­den markkinoille 

    Kai­kil­la mark­ki­noil­la toi­mi­vil­la yri­tyk­sil­lä on yhtä­läi­nen mah­dol­li­suus hank­kia tuo­tan­to­tek­no­lo­gi­aa ja tuotantotekijöitä. 

    Mark­ki­noil­le on vapaa pääsy 

    Mikä tahan­sa yri­tys voi vapaas­ti tul­la mark­ki­nal­le ja pois­tua markkinalta. ”

  31. Joo, kos­ka on aukot­to­mas­ti näy­tet­ty toteen, että kek­sin­tö, joka aloit­ti maan­vil­je­lyn oli maa­ta­lous­tuet. Sitä seu­rausi hyväs­sä tah­dis­sa tal­le­tus­suo­ja, työt­tö­myys­kor­vaus, elä­ke ja pakol­li­set vuo­si­lo­mat ja sii­tä se sit­ten läh­ti ihmiskunnan ”

    Nuo ovat vain yhtei­ses­ti saa­dun hyvän jaka­mis­ta kai­kil­le yhteis­kun­nan jäsenille.
    Jo kivi­kau­del­la saa­lis­ta­jat jakoi­vat saa­liin myös niil­le, jot­ka eivät osallistuneet/kyenneet osa­li­tu­maan saalistamiseen

  32. Ja mitä tulee “itse­neu­vo­tel­tui­hin” sopi­muk­siin niin mik­si­kä esim NHL:n mil­jo­nää­ri pelaa­jil­la on ammat­tiyh­dis­tys ja sen pääl­le vie­lä mana­ge­rit ja laki­mie­het neu­vot­te­le­mas­sa sopimuksia ?
    Kyl­lä­hän hui­pul­le työ­nan­ta­ja mak­saa ja kil­pai­lee heis­tä ? Työ­an­ta­jan­han pitäi­si auto­maat­ti­ses­ti mak­saa tuot­ta­vuut­ta vas­taa­vas­ti huip­pu­palk­kaa eikä täl­lai­sia tuki­jouk­ko­ja tarvittaisi ?

    Ja Räik­kö­nen mak­saa 20 % tulois­taan mana­ge­ril­le + erik­seen vie­lä laki­mie­sar­mei­ja lle, jot­ta he neu­vot­te­le­vat sopimukset.
    Näin vaik­ka Kimin pitäi­si olla huip­pu, jos­ta kilpaillaan ??

  33. Lii­an vanha:

    Mark­ki­nat eivät kos­kaan toi­mi ide­aa­lis­ti, on aina syi­tä, jot­ka rajoit­ta­vat mark­ki­noi­den vapautta.

    Juu­ri näin. Täs­tä ei seu­raa, että on hyö­dyl­lis­tä, että työn­te­ki­jät muo­dos­ta­vat kar­tel­le­ja, vaan päin vas­toin. Ne kar­tel­lit rajoit­ta­vat mark­ki­noi­den vapaa­ta toi­min­taa lisää.

    Täy­del­li­sen kil­pai­lun puu­te ei ole syy antaa työn­te­ki­jöi­den muo­dos­taa kartelleja.

    Toi­sek­si yri­tyk­siä on pal­jon vähem­män kuin työntekijöitä

    Täl­lä ei ole mitään merkitystä.

    Tut­ki­mus­ten mukaan pal­kat ovat alle mark­ki­na­hin­to­jen , jos jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on alhai­nen ja yli jos jär­jes­täy­ty­mi­nen yhdes­sä lain­sää­dän­nön kans­sa antaa työn­te­ki­jöil­le ylivallan.

    Mitä ihmet­tä tar­koit­taa, että pal­kat ovat alle mark­ki­na­hin­to­jen? Jär­jes­täy­ty­mi­sen ongel­ma on nimen omaan se, että se nos­taa pal­kat yli mark­ki­na­hin­to­jen, eli että osa työ­voi­mas­ta on työt­tö­mä­nä, vaik­ka oli­si­vat val­mii­ta teke­mään töi­tä sii­hen hin­taan, jon­ka yri­tyk­set ovat heil­le val­mii­ta maksamaan.

  34. Osmo:
    #
    Pal­jon rationaalise4mpaa oli­si, jos meil­lä oli­si val­tiol­li­nen työt­tö­myys­va­kuu­tus, jon­ka hoi­tai­si Kela.
    #

    Sitä en käy tut­kis­ke­le­maan, että tuli­si­ko maas­sa olla val­tiol­li­nen työt­tö­myys­va­ku­tuus, mut­ta tuo Kelan puo­li lait­taa miet­ti­mään, että kuin­ka pal­jon siel­lä resurs­se­ja riit­tää työt­tö­myys­kor­vauk­sien mak­sa­tuk­seen nykyi­seen tilan­tee­seen ver­rat­tu­na. Ei kai­ke­ti Kela­kaan poh­ja­ton kai­vo ole, että oli­si kyky­ne­vä hoi­ta­maan KOHTUU AJASSA työt­tö­myys­kor­vauk­set työt­tö­mien tileil­le — ajal­laan, n. kuu­kau­den sisäl­lä kun ano­muk­set on Kelaan toimitettu.

    1. Kyl­lä Kela sel­vi­ää työ­mark­ki­na­tuen ja perus­päi­vä­ra­han mak­sa­tuk­ses­ta pal­jon parem­min kuin monet työt­tö­myys­kas­sat omis­taan. Kelan ohjel­mis­tot ovat pal­jon kehit­ty­neem­piä ja sil­lä on vakuu­te­tuis­taan parem­mat tiedot.

  35. Minus­ta on tur­haa fun­da­men­ta­lis­mia aja­tel­la että joko kaik­kien työn­te­ki­jöi­den pitäi­si jär­jes­tyä ammat­tiyh­dis­tyk­siin tai sit­ten ei kenen­kään. Ihan niin­kuin osto­puo­lel­la, myös myyn­ti­puo­lel­la jär­jes­täy­ty­mi­nen on jos­kus jär­ke­vää ja jos­kus ei. Suo­mes­sa­kin on oikein hyvin toi­mi­via kulu­tuso­suus­kun­tia, kun­tayh­ty­miä ja mui­ta tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den osta­jien yhteen­liit­ty­miä monil­la toi­mia­loil­la ja toi­saal­ta monia toi­mia­lo­ja joil­la nii­tä ei ole. 

    Par­tu­ri­pal­ve­lui­ta ei lie­ne jär­ke­vää kil­pai­lut­taa kes­ki­te­tys­ti, kos­ka ihmis­ten tar­vit­se­mat par­tu­ri­pal­ve­lut vaih­te­le­vat hui­keas­ti ja kos­ka ala on erit­täin hyvin kil­pail­tu. Säh­kön ostos­sa kulut­ta­jien yhteen­liit­ty­mät taas ovat jär­ke­viä kos­ka tuo­te on bulk­kia ja mark­ki­noil­la val­lit­see oli­go­po­lis­ti­nen tilan­ne. Eri­lai­set amma­tit­kin voi­nee aset­taa jon­kin­lai­sel­le janal­le täs­sä mie­les­sä. Janan toi­ses­sa pääs­sä ovat har­vi­nai­sia eri­tyis­tai­to­ja työn­te­ki­jöil­tä vaa­ti­vat ja työ­teh­tä­vil­tään hyvin hete­ro­gee­ni­set alat kuten vaik­ka huip­pu-urhei­lu, viih­de tai luo­va mai­non­nan suun­nit­te­lu, jois­sa työ­nan­ta­jat kil­pai­le­vat anka­ras­ti työn­te­ki­jöis­tä eikä päin vas­toin, ja toi­ses­sa pää­omain­ten­sii­vi­set alat jois­sa suun­nil­leen ident­ti­siä työ­teh­tä­viä tekee huo­mat­ta­va jouk­ko eri ihmi­siä, siis esi­mer­kik­si perin­tei­sen teol­li­suu­den suo­rit­ta­va työ jos­sa duu­na­ri on usein hel­poh­kos­ti kor­vat­ta­vis­sa toi­sel­la jos vapaa­ta työ­voi­ma­re­ser­viä vain on. Ensin mai­nit­tu­jen työn­te­ki­jöi­den ei lie­ne eri­tyi­sen kan­nat­ta­vaa jär­jes­täy­tyä, kun taas vii­me­mai­nit­tu­jen ehdot­to­mas­ti on (jos siis pyr­ki­vät mak­si­moi­maan työ­nan­ta­jal­ta ulos­mi­tat­ta­van hyö­dyn). Täl­le välil­le mah­tuu sit­ten kai­ken­lais­ta ja var­mas­ti on monia mai­nit­tu­ja nic­he-ammat­te­ja proo­sal­li­sem­pia­kin alo­ja joil­la työn­te­ki­jöi­den jär­jes­täy­ty­mi­nen ei tuo työn­te­ki­jöil­le niin mer­kit­tä­viä hyö­ty­jä että se oli­si koko­nai­suu­te­na arvioi­den hyödyllistä.

    Tie­tys­ti­kään sii­tä, että joi­den­kin työn­te­ki­jöi­den kan­nal­ta on jär­ke­vä jär­jes­täy­tyä amma­til­li­ses­ti, ei suo­raan seu­raa että tämä oli­si yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukais­ta. Esi­mer­kik­si kil­pai­lu­lain­sää­dän­tö rajoit­taa teol­li­suus­tuot­tei­den val­mis­ta­jien mah­dol­li­suuk­sia teh­dä kar­tel­li­so­pi­muk­sia, kos­ka toi­mi­va kil­pai­lu on useim­mil­la aloil­la parem­min yhteis­kun­nan edun mukais­ta. Mut­ta ei asia niin­kään ole, että kaik­ki yhteis­työ oli­si yri­tyk­sil­tä kiel­let­ty, esi­mer­kik­si työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt, kaup­pa­ka­ma­rit, teol­li­suu­den etu­jär­jes­töt ym. ovat sal­lit­tu­ja ja ihan perus­tel­lus­ti näin. Näh­däk­se­ni ay-liik­keen­kin toi­min­taa tar­kas­tell­taes­sa pitäi­si arvioi­da koko­nai­suut­ta samaan tapaan kuin yri­tys­ten yhteis­työn koh­dal­la. Esi­mer­kik­si jos ammat­ti­lii­tol­la on niin vah­va ase­ma, että alal­la ei voi mie­lek­kääs­ti teh­dä töi­tä liit­toon kuu­lu­mat­ta, kyse on mono­po­lia­se­man vää­rin­käy­tös­tä johon tulee puuttua. 

    Ei miten­kään vält­tä­mät­tä muu­ten edes ole niin, että kes­ki­te­tyn neu­vot­te­lu­jär­jes­tel­män romut­ta­mi­nen tuot­tai­si kate­go­ri­ses­ti jous­ta­vam­pia rat­kai­su­ja työ­elä­män peli­sään­nöis­tä sovit­taes­sa. Aja­tel­laan esi­mer­kik­si tilan­net­ta, jos­sa alan X eri­tyi­nen kausi­luon­tei­suus tms. vaih­te­lu mer­kit­si­si, että työ­nan­ta­ja­puo­li haluai­si lyhyem­piä irti­sa­no­mi­sai­ko­ja, mut­ta oli­si vas­taa­vas­ti val­mis hyvit­tä­mään tämän parem­mil­la pal­koil­la. Jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa työ­mark­ki­na­jär­jes­töt saa­vat neu­vo­tel­la ala­koh­tai­set sopi­muk­set, täl­lai­nen jär­jes­te­ly on mah­dol­li­nen. Mut­ta jos näin ei oli­si, asias­ta toden­nä­köi­ses­ti halut­tai­siin sää­tää lail­la ja sil­loin ala­koh­tai­set erot jäi­si­vät huo­mioi­mat­ta kun men­täi­siin enem­mis­tön ehdoilla.

    En ole ollen­kaan tyy­ty­väi­nen suo­ma­lai­sen ay-liik­keen nyky­ti­laan ja eri­tyi­ses­ti nämä Osmon kir­joi­tuk­set ammat­ti­jär­jes­tö­jen toi­min­nas­ta SATA-komi­tean työn ympä­ril­lä ovat olleet todel­la puis­tat­ta­vaa luet­ta­vaa. Mut­ta en oli­si sil­ti val­mis lak­kaut­ta­maan koko ins­ti­tuu­tio­ta tar­peet­to­ma­na­kaan. Eikö­hän ay-lii­ke­kin kyke­ne uudis­tu­maan. Toi­vot­ta­vas­ti muu­tos saa­daan aikaan “sisäl­tä päin”, ettei tar­vit­se läh­teä lain­sää­dän­nöl­lä pakottamaan.

  36. OS: ”Kos­ka ei tuli­si kuu­loon­kaan, että työ­nan­ta­jan mak­su oli­si pie­nem­pi niis­tä, jot­ka eivät kuu­lu kas­saan, työ­nan­ta­jat mak­sa­vat vakuu­tus­mak­sua myös kas­saan kulu­mat­to­mis­ta. Täl­lä­kin rahoi­tet­tiin aika­naan ansio­si­don­nais­ta, mut­ta häve­liäi­syys­syis­tä tämä raha menee nyt val­tion poh­jat­to­maan kas­saan – muo­dol­li­ses­ti sil­lä rahoi­te­taan sitä perus­päi­vä­ra­hao­suut­ta, mut­ta tämä on sil­män­kään­tö­temp­pu, kos­ka kas­saan kulu­mat­to­mat eivät jou­du rahoit­ta­maan peruspäivärahaosuutta.”

    Avaat­ko tätä hie­man enem­män — tili­te­tään­kö kas­saan kuu­lu­vien osal­ta vakuu­tus­mak­su työ­nan­ta­jien toi­mes­ta eri paik­kaan (kas­soil­le) kuin kuu­lu­mat­to­mien (val­tiol­le)? Mut­ta eihän työ­nan­ta­ja tie­dä, kuka kuu­luu kas­saan ja kuka ei? Ei kai kukaan tie­dä, pait­si lii­tot ja kassat? 

    Itse olen ymmär­tä­nyt, että vakuu­tus­mak­sut mene­vät työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­tol­le, joka tilit­tää nii­tä edel­leen kas­so­jen rahoitukseen.

  37. Kävin ker­ran PAM:n toi­mis­tol­la. Menin vää­räs­tä oves­ta sisään ja ereh­dyin astu­maan toi­mis­ton puo­lel­le. Sie­lä mua kat­sot­tiin pahal­la sil­mäl­lä ja kysyt­tiin mitä tääl­lä tein. Neu­vot­tiin ival­li­ses­ti mene­mään talon toi­sel­le puo­lel­le. His­sis­sä vas­taan tuli mis­sin näköi­nen, tar­joi­li­ja­tar, joka kär­rä­si kul­tai­sel­la kär­ryl­lä pöy­tä­ho­peat kimal­taen vii­ne­rei­tä ja kah­via johon­kin kokouk­seen. Pää­tin läh­teä himaan. Tar­kis­tin vie­lä pal­jon­ko pamin joh­ta­jat tie­naa ja pää­tin, että en iki­nä aina­kaan tähän liit­ton lii­ty.. SAK:n mie­les­tä on hyvä jos raken­ne­taan 8 uut­ta hii­li­voi­ma­laa ja 10 uut­ta ydin­voi­ma­laa.. “sil­lä on työl­lis­tä­vä vaikutus”

  38. Osmon hyvän agi­taa­tio­pu­hen­vuo­ron kaut­ta pää­tin var­muu­den vuok­si liit­tyä Ylei­nen työt­töyys­kas­sa ‑nimi­sen pul­juun, jon­ka koti­paik­kaa en viit­si­nyt tar­kis­taa. (vuo­si­mak­su 67 e)

    En täl­lä hek­tel­lä voi kuu­lua oie­kas­taan mihin­kään ammat­ti­liit­toon. OAJ:n ulko­jä­se­ne­nä olin eri­näii­ää vuo­sia, kun­nes kyl­läs­tyin lopul­li­ses­ti putii­kin ahtaa­seen ammat­ti­kun­tait­sek­kyy­teen. Sel­lai­sel­la kun tekee pitem­män pääl­le kovs­ti hal­laa asial­leen. Täl­lä­hän ei ole mer­ki­tys­tä niin kau­an kuin asial­le omis­tau­tu­nei­den Joh­ta­jien edut riit­tä­vät; pikem­min päin vastoin.

  39. Niil­le SAKn jäse­nil­le, jot­ka eivät äänes­tä dema­rei­ta tai vasu­rei­ta, Loi­maan kas­sa on hyvä vaih­toeh­to. Ammat­ti­jär­jes­tön pitää ajaa työ­eh­to­asioi­ta eikä sekaan­tua puoluepolitiikkaan.

  40. Juu­ri näin. Täs­tä ei seu­raa, että on hyö­dyl­lis­tä, että työn­te­ki­jät muo­dos­ta­vat kar­tel­le­ja, vaan päin vas­toin. Ne kar­tel­lit rajoit­ta­vat mark­ki­noi­den vapaa­ta toi­min­taa lisää”

    Vapaan kil­pai­lun ehto on, että kaik­ki tie­täi­si­vät kaik­kien pal­kat, mut­ta uus­li­ber­taa­tit pitä­vät palk­ko­jen jul­ki­suut­ta libe­ra­lis­min vastaisena.
    Uus­li­ber­taa­tit eivät ole myös­kään vapaan kil­pai­lun kan­nat­ta­jia vaan aja­vat suur­ten yri­tys­ten etuja

  41. eli että osa työ­voi­mas­ta on työt­tö­mä­nä, vaik­ka oli­si­vat val­mii­ta teke­mään töi­tä sii­hen hin­taan, jon­ka yri­tyk­set ovat heil­le val­mii­ta maksamaan”

    Ei vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa pal­ka­ta ketään edes ilmai­sek­si ellei ole kysy­nää eli asiak­kail­la rahaa. En minä ole kos­kaan pal­kan­nut ketään sil­lä perus­tel­la, että hän tar­jo­aa työ­tä hal­val­la tai ilmaiseksi.

  42. Täl­lä ei ole mitään merkitystä.”

    Aina­kin näi­den miels­tä on, jot­ka ovat tut­ki­neet kila­pu­lun toimintaa

  43. Uus­li­ber­taa­tit eivät ole myös­kään vapaan kil­pai­lun kan­nat­ta­jia vaan aja­vat suur­ten yri­tys­ten etuja’
    Hyväk­syi­si­kö­hän Art­tu­ri työn­te­ki­jöi­den jär­jes­täy­ty­neen edun­val­von­nan, jos sen suo­rit­tai­si hei­dän agent­ti­naan toi­mi­va yri­tys eikä aat­teel­li­nen jär­jes­tö? Jos toi­min­ta oli­si muu­ten ihan identtistä?

  44. Hei

    Enne­kin jat­kat­te kinas­tel­kua täy­sin vapaan talou­den erin­omai­suu­des­ta, sel­vit­tä­kää minul­le mitä tar­koit­taa Arrow’n paradoksi.

  45. Täs­sä lainaus
    “Arrow’n para­dok­si osoit­taa, että jokai­nen äänes­tys­jär­jes­tel­mä rik­koo jotain nel­jäs­tä luon­nol­li­ses­ta demo­kraat­ti­suu­den kriteeristä.

    Vuon­na 1972 his­to­rian nuo­rim­pi­na talous-Nobe­lil­la pal­kit­tu talous­tie­tei­li­jä Ken­neth Arrow (1921 -) osoit­ti väi­tös­kir­jas­saan 1951 yllä mai­ni­tun muun­nel­man ja vuon­na 1963 yllä mai­ni­tun (olet­taen, että äänes­tä­jiä on aina­kin 2 ja vaih­toeh­to­ja aina­kin 3). Äänes­tys­jär­jes­tel­mäl­lä tar­koi­te­taan, että äänes­tä­jät aset­ta­vat vaih­toeh­dot (esim. pre­si­dent­tieh­dok­kaat) parem­muus­jär­jes­tyk­seen, jois­ta jär­jes­tel­mä las­kee tulok­sen eli vaih­toeh­to­jen parem­muus­jär­jes­tyk­sen. Kri­tee­rit ovat:

    Ei-dik­ta­tuu­ri: jär­jes­tel­mä ei saa tyy­tyä huo­mioi­maan vain yhden äänes­tä­jän valintoja.
    Yleis­pä­te­vyys: tulok­sen on olta­va sama aina kun äänes­tä­jien pre­fe­rens­sit ovat samat.
    Pare­to-tehok­kuus: jos jokai­sen äänes­tä­jän mie­les­tä vaih­toeh­to A on parem­pi kuin B, niin myös tulok­ses­sa A on B:n edellä.
    Riip­pu­mat­to­muus irre­le­van­teis­ta vaih­toeh­dois­ta: jos joi­tain vaih­toeh­to­ja pois­te­taan, mui­den kes­ki­näi­nen parem­muus­jär­jes­tys ei muutu.
    Arrow’n para­dok­si siis taval­laan osoit­taa, että oikeu­den­mu­kais­ta vaa­li­jär­jes­tel­mää ei ole. Tätä on pidet­ty todis­tee­na sii­tä, että mah­dol­li­sim­man vähän asioi­ta pitäi­si päät­tää äänes­tä­mäl­lä, ja yleen­sä jokai­sen pitäi­si saa­da päät­tää itse omas­ta elä­mäs­tään. Yhden äänes­tä­jän pää­tök­sen­teos­sa näet ei-dik­ta­tuu­ri­kri­tee­ri muut­tuu tar­peet­to­mak­si ja muut kri­tee­rit toteu­tu­vat. Täy­sin val­tio­ton­ta anar­ko­ka­pi­ta­lis­mia lukuu­not­ta­mat­ta sil­ti jotain äänes­tet­tä­vää jää, esi­mer­kik­si lain­sää­dän­tö ihmis­ten kos­ke­mat­to­muu­den turvaamisesta.”

  46. Ammat­ti­jär­jes­tön pitää ajaa työ­eh­to­asioi­ta eikä sekaan­tua puoluepolitiikkaan.”

    Puo­lu­eet­han ne työ­elä­män sään­nök­sis­tä vii­me kädes­sä päättävät

  47. Ei työn­te­ki­jöi­den jär­jes­täy­ty­mi­sel­lä ole palk­koi­hin juu­ri vai­ku­tus­ta, joten Art­tu­rin “kar­tel­li­teo­ria” ei toi­mi. Yhdys­val­lois­sa on hyvin mata­la jär­jes­täy­ty­mi­sas­te ja pal­kat ovat Euroo­pan tasoa. Työn­te­ki­jöi­den olo­suh­teet lie­ne­vät jär­jes­täy­ty­nees­sä Euroo­pas­sa paremmat.
    On illuusio kuvi­tel­la, että työn­te­ki­jöi­den ase­mal­la oli­si juu­ri­kaan teke­mis­tä ammat­til­lii­to­jen tai mui­den “palk­ka­neu­vot­te­lu­jen” kans­sa. Nyky­ta­lou­des­sa ei ole kysy­mys tava­roi­den ja pal­ve­lui­den tuo­tan­nos­ta, vaan rahoi­tuk­ses­ta; ja sii­nä pää­osin asun­to- ja kiin­teis­tö­mark­ki­nois­ta. Kun asun­to­jen hin­nat nouse­vat, talous “eko­no­mis­tien” mukaan “kas­vaa” ja kun las­ke­vat talous “taan­tuu”. Se jol­la ei ole muu­ta myy­tä­vää kuin työ­voi­man­sa, ei ole osa tätä talout­ta. Hänen teh­tä­vän­sä vain rahoit­taa sitä vuo­kra­mak­suil­laan. Vuo­kra­tu­lot (maan­ko­rot) pide­tään verot­to­mi­na, kos­ka nii­den vero­tus joh­tai­si luo­ton­an­non tyreh­ty­mi­seen ja asun­to­jen hin­to­jen las­kuun ja “taan­tu­maan”. Näin ollen vel­ko­jen täy­tyy kas­vaa, muu­ten ei ole “talous­kas­vua”.
    Tien pääs­sä on tie­ten­kin mak­su­ky­vyt­tö­myys (velat kun on “inves­toi­tu” vuo­krien mak­suun) ja tuot­ta­van sek­to­rin vel­kaor­juus. Kuvio on his­to­rial­li­ses­ti täy­sin tut­tu kai­kil­le. Ensin tule­vat velat ja “lati­fun­di­saa­tio”, sit­ten orja­ta­lous, tuh­laa­va eliit­ti ja “kor­kea­kult­tu­ri”, palk­ka­so­tu­riar­mei­ja ja lopuk­si kur­ja loppu.

  48. Lii­an vanha:“Vapaan kil­pai­lun ehto on, että kaik­ki tie­täi­si­vät kaik­kien pal­kat, mut­ta uus­li­ber­taa­tit pitä­vät palk­ko­jen jul­ki­suut­ta libe­ra­lis­min vastaisena.
    Uus­li­ber­taa­tit eivät ole myös­kään vapaan kil­pai­lun kan­nat­ta­jia vaan aja­vat suur­ten yri­tys­ten etuja.”

    Ensin­nä­kin, mik­si tuo kaik­kien palk­ko­jen tie­tä­mi­nen oli­si vält­tä­mä­tön ehto? Eikö työn­te­ki­jäl­le rii­tä, että tie­tää, min­kä­lai­sia osto­tar­jouk­sia on työ­nan­ta­jil­la ja mil­lä hin­nal­la itse suos­tuu vapaa-ajas­taan luopumaan? 

    Toi­sek­si, jos kaik­kien palk­ko­jen tie­tä­mi­nen on työn­te­ki­jöi­den etu, niin mikä estäi­si hei­tä ker­to­mas­ta omia palk­ko­jaan toi­sil­leen? Eihän sitä voi mikään työ­so­pi­mus kieltää. 

    Ennem­min­kin luu­li­si, että palk­ka­tie­to­jen salas­sa­pi­to on työn­te­ki­jöi­den itsen­sä etu. Aina­kin, jos kyse on hyvä­palk­kai­sis­ta. Jos kukaan ei tie­dä, että jol­lain alal­la on hyvät pal­kat, niin siel­lä toi­mi­vil­le työn­te­ki­jöil­le ei syn­ny kilpailua. 

    Kol­man­nek­si, eikö pal­jon­kin bis­nes­tä teh­dä niin, että kil­pai­li­jat eivät tie­dä tois­ten­sa tar­jouk­sia, vaan tar­jous­kil­pai­luun lähe­te­tyt tar­jouk­set ovat luot­ta­muk­sel­li­sia kil­pai­lut­ta­jal­le? Ei tämä sil­ti estä vapaa­ta kilpailua. 

    Ei vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa pal­ka­ta ketään edes ilmai­sek­si ellei ole kysy­nää eli asiak­kail­la rahaa. En minä ole kos­kaan pal­kan­nut ketään sil­lä perus­tel­la, että hän tar­jo­aa työ­tä hal­val­la tai ilmaiseksi.”

    Kysyn­tä­hän on yleen­sä hin­nas­ta kiin­ni. Oleel­lis­ta palk­kauk­sen kan­nal­ta on se, että uuden työn­te­ki­jän mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on pie­nem­pi kuin hänen tuot­ta­man­sa mar­gi­naa­li­nen fir­man tulo­jen lisäys. Eli tie­ten­kään _pelkkä_ työn hin­ta ei fir­mal­le rat­kai­se, vaan sen yhdis­tel­mä, kuin­ka pal­jon uusi työn­te­ki­jä tuot­taa lisää lii­ke­vaih­toa ja kuin­ka pal­jon hän mak­saa. Tähän kes­kus­te­luun liit­tyen ei minus­ta ole miten­kään itses­tään­sel­vää, että alle yleis­si­to­van palk­ka­ta­son pal­kal­la työ­hön suos­tu­van palk­kaa­mi­nen ei kos­kaan voi­si tuot­taa fir­mal­le voittoa.

  49. Ensin­nä­kin, mik­si tuo kaik­kien palk­ko­jen tie­tä­mi­nen oli­si vält­tä­mä­tön ehto? Eikö työn­te­ki­jäl­le rii­tä, että tie­tää, min­kä­lai­sia osto­tar­jouk­sia on työ­nan­ta­jil­la ja mil­lä hin­nal­la itse suos­tuu vapaa-ajas­taan luopumaan?”

    Adam Smith ja muut mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jat ovat tois­ta mieltä 

    Ei, jos myyt jotain niin ver­tai­let aina hin­to­ja kil­pai­li­jan hin­toi­hin. Fir­mas­sam­me on oikein osas­to, joka kerää tie­to­ja kil­pai­li­joi­den hin­nois­ta päi­vit­täin ja myyn­ti tekee niis­tä sit­ten omia kil­pai­le­via ehdotuksia.
    Työ­nan­ta­jat­han voi­vat tar­jo­ta mitä vain, tär­kein­tä on tie­tää, mitä toi­set pyy­tä­vät ja saavat.
    Mark­ki­na­ta­lous toi­mii vain, jos kai­kil­la on sama tie­to hinnoista.

    Toi­sek­si, jos kaik­kien palk­ko­jen tie­tä­mi­nen on työn­te­ki­jöi­den etu, niin mikä estäi­si hei­tä ker­to­mas­ta omia palk­ko­jaan toi­sil­leen? Eihän sitä voi mikään työ­so­pi­mus kieltää”

    Nykyi­sin ei enää ker­ro­ta palk­ko­ja toi­sil­le, ja tie­to ilman pak­koa oli­si vajaa­ta. Sen sijan työ­an­ta­jil­la tämä tie­to on, kos­ka he vaih­ta­vat tie­to­ja kes­ke­nään eli syn­tyy luon­nol­li­nen kartelli.

    Jos kukaan ei tie­dä, että jol­lain alal­la on hyvät pal­kat, niin siel­lä toi­mi­vil­le työn­te­ki­jöil­le ei syn­ny kilpailua. ”

    Tuo­han on juu­ri vas­toin täy­den kil­pai­lun tavoitetta.

    ” Eli tie­ten­kään _pelkkä_ työn hin­ta ei fir­mal­le rat­kai­se, vaan sen yhdis­tel­mä, kuin­ka pal­jon uusi työn­te­ki­jä tuot­taa lisää lii­ke­vaih­toa ja kuin­ka pal­jon hän maksaa.”

    Nyky­ään tuo­tan­to­pro­ses­sit suun­ni­tel­laan niin,. että sen osis­ta sel­vi­ää 90 % väes­tös­tä. Kun pro­ses­si mää­rää käy­tän­nös­sä tuot­ta­vuu­den niin hen­ki­lön omi­nai­suuk­sil­la tai tuot­ta­vuu­del­la ei ole väliä, kos­ka hän ei voi teh­dä enem­pää tai vähem­pää kuin nor­mi sanoo. Js on vik­ke­lä niin hän lai­kot­te­lee lopun aikaa tai jos hitai­lee niin jou­tuu pomon pom­po­tet­tavk­si ja seu­raa­vas­sa YT:ssä ulos
    Nyky­ai­kai­set työ­noh­jaus­jär­jes­tel­mät havait­se­vat oitis tuo­tan­to­poik­kea­mat ja ne kor­ja­taan välit­tö­mäs­ti taval­la tai toisella.

  50. Lii­an vanha:“Ei, jos myyt jotain niin ver­tai­let aina hin­to­ja kil­pai­li­jan hin­toi­hin. Fir­mas­sam­me on oikein osas­to, joka kerää tie­to­ja kil­pai­li­joi­den hin­nois­ta päi­vit­täin ja myyn­ti tekee niis­tä sit­ten omia kil­pai­le­via ehdotuksia.”

    Kuten kir­joi­tin, tuo ei ole mikään vält­tä­mä­tön ehto mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­nal­le. Oleel­lis­ta on se, että osta­ja pys­tyy ver­tai­le­maan tar­jouk­sia kes­ke­nään. Enkä ole edes täy­sin var­ma, että myy­jäl­le on edes paras stra­te­gia seu­rail­la kil­pai­li­jan hin­to­ja koko ajan. Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä voi olla hyö­dyk­si se, että lyp­sää tyh­jät pois oman ja kil­pai­li­jan hin­nan välis­tä (eli tyy­tyy nykyi­seen mark­ki­na­ja­koon, mut­ta saa jokai­ses­ta tuot­tees­taan vähän enem­män voit­toa), mut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä saat­tai­si­kin olla parem­pi pitää se oma hin­ta ja saa­da siten itsel­leen kaik­ki kil­pai­li­jan bisnes. 

    Mai­nit­se­ma­si Adam Smit­hin näky­mät­tö­män käden toi­min­ta ei perus­tu sii­hen, että tuot­ta­jat kat­so­vat tois­ten­sa hin­to­ja ja aset­ta­vat hin­tan­sa sen mukaan (eihän täs­sä mitään näky­mä­tön­tä ole, vaan kyse on kar­tel­lis­ta), vaan sii­hen, että myy­jät aset­ta­vat hin­tan­sa sil­le tasol­le, mil­lä hin­ta kat­taa hei­dän kus­tan­nuk­sen­sa ja antaa heil­le riit­tä­väs­ti voit­toa. Ne, jot­ka täl­löin saa­vat osta­jia omil­leen tuot­teil­leen, menes­ty­vät, kun taas muut jou­tu­vat osta­jien puut­tees­sa joko tin­ki­mään voi­tos­taan tai pane­maan lapun luukulle. 

    Työ­nan­ta­jat­han voi­vat tar­jo­ta mitä vain, tär­kein­tä on tie­tää, mitä toi­set pyy­tä­vät ja saa­vat. Mark­ki­na­ta­lous toi­mii vain, jos kai­kil­la on sama tie­to hinnoista.”

    Täh? Eivät työ­nan­ta­jat nyt mitä tahan­sa tar­joa. Mik­si tar­joai­si­vat? He tar­joa­vat sen ver­ran kuin usko­vat kysei­ses­tä työn­te­ki­jäs­tä saa­van­sa itsel­leen hyö­tyä tie­täen, että jos tar­joa­vat lii­kaa, työn­te­ki­jä ei tuo­ta heil­le voit­toa, jos taas lii­an vähän, työn­te­ki­jä menee kil­pai­li­jal­le. Tämä pätee riip­pu­mat­ta sii­tä, tie­tää­kö työ­nan­ta­ja tois­ten työ­nan­ta­jien tar­jouk­set ja tie­tää­kö työn­te­ki­jä muil­le työn­te­ki­jöil­le teh­dyt tar­jouk­set vai ei. Oleel­lis­ta on se, että a) työn­te­ki­jän on mah­dol­lis­ta saa­da tar­jous kai­kil­ta työ­nan­ta­jil­ta ja b) työ­nan­ta­jat eivät yhdes­sä sovi, mitä työn­te­ki­jöil­le tar­jo­taan. Jäl­kim­mäi­ses­sä oli­si kyse kar­tel­lis­ta, joka oli­si samal­la tavoin mark­ki­noi­ta vää­ris­tä­vä kuin työn­te­ki­jöi­den­kin kar­tel­li. Pelk­kä infor­maa­tio tois­ten hin­nois­ta ei aiheu­ta vääristystä.

    Ja edel­leen, jos työ­nan­ta­jat mie­les­tä­si hyö­ty­vät sii­tä, että ker­to­vat toi­sil­leen omis­ta tar­jouk­sis­taan, niin mik­sei asia sym­met­rian vuok­si toi­mi­si myös työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la samal­la tavoin? Mikään ei estä työn­te­ki­jöi­tä jaka­mas­ta tie­to­aan omas­ta pal­kas­taan kuten työ­nan­ta­jat jaka­vat tie­to­aan omien työn­te­ki­jöit­ten­sä palkoista. 

    Et kai väi­tä, että ne ilkeät kapi­ta­lis­tit oli­si­vat­kin nii­tä soli­daa­ri­sia, jot­ka huo­mioi­vat muut mark­ki­noil­la oli­jat, ja toi­saal­ta duu­na­rit oli­si­vat nii­tä vain omaan napaan tui­jot­ta­jia, joi­ta ei muut kiin­nos­ta? Tämä on vas­toin sitä kaik­kea pro­pa­gan­daa, jota työ­mark­ki­noi­den toi­min­nas­ta on kaut­ta aiko­jen jaettu. 

    Nyky­ään tuo­tan­to­pro­ses­sit suun­ni­tel­laan niin,. että sen osis­ta sel­vi­ää 90 % väestöstä. ”

    Kat­sot jotain erit­täin rajat­tua osaa työ­elä­mäs­tä. Kuin­ka pal­jon väkeä tuol­lai­nen pro­ses­si­teol­li­suus nykyi­sin työllistää? 

    Toi­sek­si, onko jokin syy, mik­si edes tuos­sa tuo­tan­nos­sa palk­ko­jen ei pitäi­si mää­räy­tyä mark­ki­noi­den mukaan?

  51. Kat­sot jotain erit­täin rajat­tua osaa työ­elä­mäs­tä. Kuin­ka pal­jon väkeä tuol­lai­nen pro­ses­si­teol­li­suus nykyi­sin työllistää”

    Nyky­ään tuo pal­ve­lu­tuo­tan­to­kin on pro­ses­soi­tu eli puhu­taan palveluprosessista.
    Menetl­mä sopii alal­le kuin alalle.
    Hyvä esi­merk­ki on Mäk­kä­ri, pro­ses­si on sama maas­ta toi­seen, lis­ta vain vaih­te­lee hie­man kult­tuu­rin mukaan.

  52. Täh? Eivät työ­nan­ta­jat nyt mitä tahan­sa tar­joa. Mik­si tar­joai­si­vat? He tar­joa­vat sen ver­ran kuin usko­vat kysei­ses­tä työn­te­ki­jäs­tä saa­van­sa itsel­leen hyö­tyä tie­täen, että jos tar­joa­vat lii­kaa, työn­te­ki­jä ei tuo­ta heil­le voit­toa, jos taas lii­an vähän, työn­te­ki­jä menee kilpailijalle”

    Kil­pai­li­joi­ta on kui­ten­kin rajal­li­nen mää­rä, Suo­mes­sa on työn­te­ki­jöi­tä 2 800 000, mut­ta työn tar­joa­jia vain alle 100 000 eli hyvin rajal­li­nen mää­rä suh­tees­sa työn tarjoajiin.Merkittäviä työn­tar­joa­jia on itse asias­sa alle 50000.
    Alan tai paik­ka­kun­nan vaih­to aiheut­taa niin pal­jon kulu­ja, että työ­nan­ta­jan vaih­to ei ole help­poa, ei aina­kaan halpaa

  53. vaan sii­hen, että myy­jät aset­ta­vat hin­tan­sa sil­le tasol­le, mil­lä hin­ta kat­taa hei­dän kus­tan­nuk­sen ja antaa heil­le riit­tä­väs­ti voit­toa. Ne, jot­ka täl­löin saa­vat osta­jia omil­leen tuot­teil­leen, menes­ty­vät, kun taas muut jou­tu­vat osta­jien puut­tees­sa joko tinkimään ”

    Lii­ke­toi­min­nan jat­ku­vuu­den kan­nal­ta riit­tää, että myyn­ti­tu­lot kat­ta­vat menot, mut­ta ei se sano voi­ton määrää.
    Mini­min jäl­keen voi­daan tuot­taa voit­toa ääret­tö­mäs­ti. Hyvä esi­merk­ki on Nokian kän­nyk­kä, se mak­saa teh­taal­la 5 euroa ja työn osuus on 0,5 luok­kaa. Kun se myy­dään asiak­kaal­le niin hin­ta on 100 euron luokkaa.Ja kun puhe­li­mia myy­dään 300 mil­joo­naa niin nii­tä teh­dään mones­sa pai­kas­sa, mut­ta pää­osa työn­ku­luis­ta syn­tyy myyn­ti­pai­kas­sa eli dii­le­rin kuluil­la on vai­ku­tus­ta. Kun dii­le­rit ovat samal­la mark­ki­na-ja palk­ka-alu­eel­la niin pal­kan vai­ku­tus on neut­raa­li Elli joku kyke­ne osta­maan työ­tä hal­val­la esim hui­jaa­mal­la työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka eivät tie­dä ver­tai­le­via palkkoja 

    Kun pro­ses­sis­sa voi olla 500 työn­te­ki­jää peräk­käin niin yhden ihmi­sen vai­ku­tus on ole­ma­ton lop­pu­tu­le­maan, tär­kein­tä on, että jokai­nen tekee työn­sä stan­dar­din sisällä.

    Suu­ret yri­tyk­set kil­pai­le­vat­kin stra­te­gia­ta­sol­la, har­vem­min ope­ra­tii­vi­sel­la tasolla

  54. Et kai väi­tä, että ne ilkeät kapi­ta­lis­tit oli­si­vat­kin nii­tä soli­daa­ri­sia, jot­ka huo­mioi­vat muut mark­ki­noil­la oli­jat, ja toi­saal­ta duu­na­rit oli­si­vat nii­tä vain omaan napaan tui­jot­ta­jia, joi­ta ei muut kiinnosta?”

    Sto­ran pak­kaus­teol­li­suu­den kave­rit kuva­si­vat asi­aa näin : Pah­via ei kan­na­ta kul­jet­taa 300 km pitem­pään vaan teh­das teh­dään täl­lai­sen haa­ru­kan puit­teis­sa. Jos kil­pai­li­ja ehtii ensin niin alu­eel­le ei men­nä kil­pai­le­maan ja pilaa­maan omaa ja tois­ten businesta.
    Kaik­ki toi­mi­jat toi­mi­vat näin, joten syn­tyy luon­nol­li­sia mono­po­le­ja, kos­ka alal­le­tu­lo­kyn­nys on sen ver­ran kor­kea, että yllät­tä­vää kil­pai­li­jaa ei synny.
    Ja kun hin­to­ja ei vede­tä taivaisiin,niin asiak­kaat­kaan eivät valita.
    Mitään ei ole sovit­tu pape­ril­la eikä sovit­tu suul­li­ses­ti­kaan eli muo­dol­li­ses­ti ei ole kartellia.
    Samal­la pah­vi­teh­das muo­dos­taa mono­po­lin alal­laan myös työmarkkinoilla

  55. Et kai väi­tä, että ne ilkeät kapi­ta­lis­tit oli­si­vat­kin nii­tä soli­daa­ri­sia, jot­ka huo­mioi­vat muut mark­ki­noil­la oli­jat, ja toi­saal­ta duu­na­rit oli­si­vat nii­tä vain omaan napaan tui­jot­ta­jia, joi­ta ei muut kiinnosta?”

    Kult­tuu­ri muut­tuu , vie­lä 70-luvul­la tie­sim­me tois­tem­me pal­kat ja yhtei­si­sä illois­sa oikein esit­te­lim­me ne.
    Näin ei käy enää 2000-luvul­la, kun ame­rik­ka­lai­nen kult­tuu­ri on otta­nut otet­ta työmarkkinoista.
    ‘Mut­ta mark­ki­noi­den toi­mi­nan kan­nal­ta ei ole väliä, mik­si tie­toa ei levitetä.

    Täy­del­li­sen kil­pai­lun vaa­ti­mus­ten mukaan tie­don puu­te joh­taa sii­hen, että mark­ki­nat ovat epä­täy­del­li­set, syyl­lä ei ole väliä

  56. Lii­an vanha:“Nykyään tuo pal­ve­lu­tuo­tan­to­kin on pro­ses­soi­tu eli puhu­taan palveluprosessista.”

    No, jos mer­kit­tä­vä osa talou­des­ta pyö­rii sel­lais­ten työn­te­ki­jöi­den varas­sa, jot­ka eivät työs­sään tar­vit­se mitään eri­tyis­kou­lu­tus­ta, niin sit­ten­hän nii­tä luon­nol­li­sia mono­po­le­ja ei kovin hel­pol­la pää­se syn­ty­mään. Jos Sto­ran pak­kaus­teh­das mak­saa huo­no­ja palk­ko­ja, mut­ta mäk­kä­ri hyviä, ne kou­lut­ta­mat­to­mat siir­ty­vät mäk­kä­ril­le. Ja toisinpäin. 

    Mitä mäk­kä­riin tulee, niin onko siel­lä työs­ken­te­le­vien palk­ka­ta­so oikeas­ti jokin salaisuus?

  57. Lii­an vanha:“Alan tai paik­ka­kun­nan vaih­to aiheut­taa niin pal­jon kulu­ja, että työ­nan­ta­jan vaih­to ei ole help­poa, ei aina­kaan halpaa”

    Sama kos­kee tie­ten­kin myös työ­nan­ta­jaa. Ker­ran ase­tut­tu­aan jon­ne­kin sil­le on kal­lis­ta siir­tyä sin­ne, mis­sä on työn­te­ki­jöi­tä. Jos se tar­vit­see lisää, niin ainoa tapa on nos­taa palk­ko­ja. Juu­ri näin­hän mark­ki­noi­den pitää­kin toi­mia. Tämä asia ei tosin enää lii­ty miten­kään alku­pe­räi­seen aihee­seen eli sii­hen, miten palk­ko­jen tie­tä­mät­tö­myys vai­kut­taa mark­ki­noi­den toimintaan.

    Sii­nä olet kyl­lä oikeas­sa, että suo­ma­lai­nen asun­to­po­li­tiik­ka, joka suo­sii työ­läis­väes­tön koh­dal­la ehdot­to­mas­ta omis­tusa­su­mis­ta vuo­kra-asu­mi­sen sijaan (yhteis­kun­nan tuil­la elä­vil­lä asia on toi­sin­päin), on kyl­lä osal­taan hait­taa­mas­sa työ­mark­ki­noi­den toi­min­taa, kos­ka omis­tusa­sun­non vaih­ta­mi­nen on aina pal­jon isom­pi ja kal­liim­pi urak­ka kuin vuo­kra-asun­non ja sitä kaut­ta sii­hen eivät ihmi­set yhtä hel­pol­la ryh­dy. Tämä joh­taa toi­saal­ta sii­hen, että pal­kat ovat yli­kor­kei­ta siel­lä, mis­sä on pulaa työn­te­ki­jöis­tä ja yli­ma­ta­lia siel­lä, mis­sä nii­tä on liikaa.

  58. Lii­an vanha:“Liiketoiminnan jat­ku­vuu­den kan­nal­ta riit­tää, että myyn­ti­tu­lot kat­ta­vat menot, mut­ta ei se sano voi­ton mää­rää. Mini­min jäl­keen voi­daan tuot­taa voit­toa äärettömästi. ”

    Ei voi­da. Tämän estää se, että toi­saal­ta osta­jat eivät suos­tu mak­sa­maan ääre­tön­tä mää­rää tuot­tei­ta ja toi­saal­ta se, että työn­te­ki­jöi­tä ei saa­da ääret­tö­mäs­ti tie­tyl­lä palkkatarjouksella. 

    pal­kan vai­ku­tus on neut­raa­li Elli joku kyke­ne osta­maan työ­tä hal­val­la esim hui­jaa­mal­la työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka eivät tie­dä ver­tai­le­via palkkoja”

    Kuten jo kir­joi­tin työn­te­ki­jät tie­tä­vät sen, mihin ovat val­mii­ta suos­tu­maan. Jos he suos­tu­vat alhai­seen palk­kaan, kos­ka muu­tos­ta koi­tui­si heil­le suu­ria kulu­ja, niin onko tämä huijausta? 

    Ja edel­leen­kään et ole minul­le selit­tä­nyt, että jos palk­ka­tie­to­jen levit­tä­mi­nen on työn­te­ki­jöil­le edul­lis­ta, niin mik­si he eivät niin teki­si riip­pu­mat­ta sii­tä, onko ole­mas­sa jotain pak­koa vai ei? Tai toi­saal­ta jos tois­ten kam­pit­ta­mi­nen on työn­te­ki­jöil­le edul­lis­ta, niin mik­sei se oli­si sitä myös työnantajille?

    Ja ennen kaik­kea et mie­les­tä­ni ole vas­tan­nut sii­hen Art­tu­rin alku­pe­räi­seen kri­tiik­kiin, että jos mark­ki­noi­den vapau­des­sa on ongel­mia, niin miten tilan­ne para­nee sil­lä, että muo­dos­te­taan lisää kartelleja?

  59. lurk­ki: Minä suo­ras­taan kan­na­tan kaik­kea sel­lais­ta jär­jes­täy­ty­mis­tä, joka ei louk­kaa mui­den itse­mää­rää­mioi­keut­ta ja joka tapah­tuu omas­ta vapaas­ta tah­dos­ta. Eli vas­tus­tan työ­eh­to­so­pi­muk­sen yleis­si­to­vuut­ta yms. Kan­na­tan sopi­mus­ten nou­dat­ta­mi­sen val­vo­mis­ta, oikeus­a­pua. Minus­ta pal­kois­ta kar­tel­li­na sopi­mi­nen­kin on ihan ok, kun­han vaan työ­nan­ta­jat­kin saa­vat teh­dä samaa.

    Lak­koi­lu työ­so­pi­muk­sen voi­mas­sao­loai­ka­na pitäi­si olla perus­te erot­ta­mi­sel­le ja lak­koi­li­joi­den tilal­le pitäi­si saa­da pal­ka­ta kor­vaa­via työntekijöitä.

    Sil­lä ei ole minul­le tie­ten­kään mitään mer­ki­tys­tä onko amma­ti­tyh­dis­tys yri­tys vai aat­teel­li­nen jär­jes­tö, kos­ka minua ei kiin­nos­ta yri­tys­ten tai jär­jes­tö­jen oikeu­det (tai hhy­vin­voin­ti) vaan yksi­löi­den itse­mää­rää­mi­soi­keus (ja hyvinvointi).

    Lii­an van­ha: Sinul­ta menee nyt käsit­teet täy­del­li­nen kil­pai­lu ja talou­del­li­set vapau­det iloi­ses­ti sekai­sin. Täy­del­li­nen kil­pai­lu on abstrak­tio, jota ei ole ole­mas­sa tosie­lä­mäs­sä. Täy­del­li­sen kil­pai­lun puut­tu­mis­ta ei voi­da käyt­tää argu­ment­ti­na talou­del­lis­ten vapauk­sien rajoittamiseen.

  60. Täy­del­li­nen kil­pai­lu on abstrak­tio, jota ei ole ole­mas­sa tosie­lä­mäs­sä. Täy­del­li­sen kil­pai­lun puut­tu­mis­ta ei voi­da käyt­tää argu­ment­ti­na talou­del­lis­ten vapauk­sien rajoittamiseen.”

    Jos täy­del­lis­tä kil­pai­lua ei ole niin eivät ne mark­ki­na­voi­mat­kaan rat­kai­se asioi­ta kuten esität.
    Eikä se, että vapaas­ta kil­pai­lus­ta omi­si­ta­va luok­ka poi­mii vain rusinat.

    Talou­del­li­nen vapaus ei ole sen kum­mem­pi vapaus kuin muut­kaan vapau­det ja noi­ta mui­ta­kin vapauk­sia sään­nel­lään , mik­sei siis taloudellisiakin ?

  61. Lak­koi­lu työ­so­pi­muk­sen voi­mas­sao­loai­ka­na pitäi­si olla perus­te erot­ta­mi­sel­le ja lak­koi­li­joi­den tilal­le pitäi­si saa­da pal­ka­ta kor­vaa­via työntekijöitä.”
    Kysees­sä on juri­di­ses­ti sopi­mus­rik­ko­mus ja sii­tä mak­se­taan kor­vauk­sia toi­sel­le osa­puo­lel­le sopi­muk­sen tai alan käy­tän­nön mukaan.
    Jos yri­tys myö­häs­tyt­tää urak­kaa sen takia, että sil­lä on parem­pia­kin ura­koi­ta eli tahal­laan niin kor­vaus on tyy­pil­li­ses­ti 8 % sopi­muk­sen arvosta.
    Sopi­mus­ta ei voi sanoa irti elli myö­häs­ty­mi­nen ole mah­do­ton eikä välil­li­siä kor­vauk­sia makseta.

    Mik­si yri­tyk­sen ja työn­te­ki­jän väli­seen sopi­muk­seen sovel­let­tai­siin anka­ram­pia säännöksiä ??

  62. Ja edel­leen­kään et ole minul­le selit­tä­nyt, että jos palk­ka­tie­to­jen levit­tä­mi­nen on työn­te­ki­jöil­le edul­lis­ta, niin mik­si he eivät niin teki­si riip­pu­mat­ta sii­tä, onko ole­mas­sa jotain pak­koa vai ei? ”
    Sosi­aa­li­nen pai­ne on usein rajoit­ta­va teki­jä esim 60-luvul­la har­va uskal­si elää susi­pa­ri­na ja har­va uskal­taa edel­leen­kään kiel­täy­tä asepalveluksesta.
    AY-lii­kee­seen ei uskal­let­tu jär­jes­täy­tyä 30-luvulla.
    Hios­to­ria on täyn­nä esi­merk­kie­jä sosi­aa­li­si­ta esteis­tä , jotak estä­vät jotakin.
    Nyt palk­ka­tie­to­jen salaus estää kilpailua

  63. Lii­an vanha:“Taloudellinen vapaus ei ole sen kum­mem­pi vapaus kuin muut­kaan vapau­det ja noi­ta mui­ta­kin vapauk­sia sään­nel­lään , mik­sei siis taloudellisiakin ?”

    Vapauk­sia tulee rajoit­taa vain, jos nii­den käyt­tä­mi­ses­tä on hait­taa ulko­puo­li­sel­le. Jos minun teh­taa­ni saas­tut­taa ja sen vuok­si sinun keuh­ko­si ovat täyn­nä likaa, on minun saas­tut­ta­mis­va­paut­ta­ni syy­tä rajoit­taa. Täl­lais­ten talou­del­lis­ten vapauk­sien rajoit­ta­mis­ta ei kukaan vastustakaan. 

    Nyt kui­ten­kin kyse on sii­hen vas­taa­vas­ta, että jos minä myyn ome­noi­ta hin­nal­la 2e/kg, mikä on alle sinun 3e/kg hin­ta­si, niin minun hin­noit­te­lu­va­paut­ta­ni pitäi­si rajoit­taa, kos­ka aiheut­ta­ma­ni kil­pai­lu “hait­taa” sinun ome­na­myyn­tiä­si. Kil­pai­lu­pai­neen aiheut­ta­mis­ta ei kui­ten­kaan yleen­sä hyväk­sy­tä mik­si­kään hai­tak­si, vaan koko mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­ta perus­tuu sen varaan. Sitä ei siis ole mitään syy­tä rajoit­taa. Ja sama kos­kee sit­ten muu­ta­kin myyn­tiä, täs­sä tapauk­ses­sa työ­tä. Ei ole syy­tä laki­teit­se kiel­tää ketään myy­mäs­tä työ­pa­nos­taan alle jon­kun toi­sen sopi­man hin­nan, kuten nykyi­sin yleis­si­to­vil­la työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la tehdään. 

    Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että työn­te­ki­jöil­lä ei oli­si oikeut­ta liit­tyä yhteen ja esit­tää vaa­ti­muk­sen­sa niin, että hei­dät pitää kaik­ki pal­ka­ta samal­la hin­nal­la tai kukaan ei suos­tu töi­hin. Heil­lä ei vain ole oikeut­ta rajoit­taa nii­den sopi­muk­sen­te­koa, jot­ka eivät ole halun­neet yhteen liit­tyä yhtään sen enem­pää kuin jos sinä ome­noi­ne­si liit­tyi­sit jon­kun toi­sen kaup­pi­aan kans­sa yhteen ja muo­dos­tai­sit­te kar­tel­lin, joka myi­si ome­noi­ta hin­taan 3e/kg, niin minul­la oli­si edel­leen oikeus myy­dä omia ome­noi­ta­ni hin­taan 2e/kg.

  64. Ei ole syy­tä laki­teit­se kiel­tää ketään myy­mäs­tä työ­pa­nos­ta­ni alle jon­kun toi­sen sopi­man hin­nan, kuten nykyi­sin yleis­si­to­via työ­eh­to­so­pi­muk­sia tehdään. ”

    Mut­ta jos et tie­dä mil­lä naa­pu­ri myy niin et voi aidos­ti kil­pail­la hinnalla.
    Toril­la­kin kaik­ki näke­vät tois­ten­sa hin­nat ja voi­vat vas­ta­ta naa­pu­rin huutoon.Ja mar­ket­tien hin­nat on help­po tar­kis­taa esim Jum­bon cit­ta­rin hin­ta vas­taa­va lukee leh­dis­tä tar­jouk­set ja käy naa­pu­rin Pris­mas­sa kat­so­mas­sa hin­nat ja päinvastoin

    Työ­mark­ki­noil­la ainoas­taan työ­nan­ta­jil­la on tie­to sii­tä, pal­jon­ko he mak­sa­vat työntekijöilleen.
    Näin on aivan lain mukaan eli työ­nan­ta­jan on pidet­tä­vä kir­jan­pi­toa , mut­ta he voi­vat luo­vut­taa tie­to­ja vain ns työ­nan­ta­jien edus­ta­jien sisäl­lä, he eivät voi luo­vut­taa nii­tä edes luottamusmiehelle.
    Eli työ­nan­ta­jat tie­tä­vät mak­se­tut pal­kat tar­kal­leen, mut­ta työn­te­ki­jät eivät.
    Samoin työn tuot­ta­vuus kuu­luu työ­nan­ta­jan tie­don pii­riin, sitä ei luo­vu­tet­ta työn­te­ki­jöil­le, joten kukaan ei tie­dä työn­sä arvoa.
    Eli ei kukaan tei­dä oikeas­ti onko tar­jon­nut vähem­män tai enem­män hin­taa työl­leen kuin naapuri.

    Kysees­sä on sil­loin arvaus­ta­lous, ei tie­toon perus­tu­va sys­te­maat­ti­nen kilpailu

    Kysy­mys on samas­ta hal­lin­to­ta­vas­ta kuin oli aikoi­naan siir­to­maa­hal­lin­to, afrik­ka­lai­sil­le ei kos­kaan ker­rot­tu, miten arvok­kai­ta hei­dän tuot­teen­sa ja työn­sä oli­vat län­si­mai­ses­sa talouselämässä.

    Jos mit­kään vapaan kil­pai­lun edel­ly­tyk­set eivät toi­mi työ­mark­ki­noil­la niin ei kan­na­ta aikaan puhua vapaas­ta kilpailusta.

    Ja Suo­mi on nii­tä har­vo­ja mai­ta maa­il­mas­sa, jos­sa ei ole mini­mi­palk­ka­la­kia, Suo­mes­sa on ala­koh­tai­nen mini­mi­palk­ka, joka mää­räy­tyy työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan eli mää­räy­tyy ala­koh­tai­ses­ti, Toi­sin kuin esim USA jos­sa on voi­mas­sa kate­go­ri­nen alan tuot­ta­vuu­des­ta riip­pu­ma­ton minimipalkka.
    Pitää muis­taa, että työ­eh­to­so­pi­mus on mini­mi ja jokai­nen voi neu­vo­tel­la paremman.
    Eli jos ome­noi­den mini­mi­hion­ta on 2 euroa niin saat myy­dä ome­noi­ta­si mil­lä tahan­sa tämän perus­hin­nan ylit­tä­väl­lä hinnalla.

    Mut­ta esteek­si nousee yhtiö­la­ki, joka estää todel­li­set neu­vot­te­lut. Yhtiös­sä sopi­musoi­keus on vain toi­mi­tus­joh­ta­jal­la ja hänen lähei­sil­lä alai­sil­laan .Vähän­kin isom­mas­sa yhtiös­sä on 5–6 por­ras­ta tj:n alla ja sen lähim­män esi­mie­hen neu­vot­te­luoi­keus on n 0,1 % alais­ten palk­ka­sum­mas­ta vuo­des­sa ja sekin on sovit­tu työ­ant­jan ja kol­lek­tii­vin edus­ta­jan kans­sa tai jol­lei sitä ole niin työ­nan­ta­jan yksi­puo­li­sel­la päätöksellä.

    Yri­tys­joh­ta­mi­ses­sa työ­voi­ma on kol­lek­tii­vi, jol­la on kol­lek­tii­vi­set työ­eh­dot eikä sil­loin neu­vo­tel­la yksit­täis­ten työn­te­ki­jöi­den kanssa.
    Tie­tys­ti esi­mies antaa toi­sen­lais­ta kuvaa mut­ta näin useim­pia yri­tyk­siä hallinnoidaan.

    Alle 50–20 hen­gen yri­tyk­set ovat tie­tys­ti eri asia, mut­ta nii­den pal­ve­luk­ses­sa on lop­pu­jen lopuk­si vähän ihmisiä.

  65. Lii­an vanha:

    Jos täy­del­lis­tä kil­pai­lua ei ole niin eivät ne mark­ki­na­voi­mat­kaan rat­kai­se asioi­ta kuten esität.

    Tot­ta­kai rat­kai­se­vat. Se että epä­täy­del­li­sen kil­pai­lun mark­ki­nat eivät tuo­ta teo­reet­tis­ta hyvin­voin­nin mak­si­mia ei tar­koi­ta että mark­ki­noi­den lop­pu­tu­los­ta voi­daan paran­taa säätelemällä.

    Kun minä argu­men­toin mark­ki­noi­den puo­les­ta minä en ole­ta, että mark­ki­nat hoi­ta­vat asiat niin kuin täy­del­li­sen kil­pai­lun abstrak­tios­sa. Uskon, että suun­nil­leen kaik­ki muut jot­ka luke­vat kir­joi­tuk­sia­ni ymmär­tä­vät tämän olen­nai­sen eron.

    Tämä voi­daan myös pukea täl­lai­seen vitsiin:

    MIT: Mar­kets fail, use goverment.
    Chica­go: Gover­ments fail, use markets.
    GMU: Mar­kets fail, use markets.

    Talou­del­li­nen vapaus ei ole sen kum­mem­pi vapaus kuin muut­kaan vapau­det ja noi­ta mui­ta­kin vapauk­sia sään­nel­lään , mik­sei siis taloudellisiakin ?

    Kos­ka talou­del­lis­ten vapauk­sien sää­te­ly ei kas­va­ta hyvinvointia.

    Jos mit­kään vapaan kil­pai­lun edel­ly­tyk­set eivät toi­mi työ­mark­ki­noil­la niin ei kan­na­ta aikaan puhua vapaas­ta kilpailusta.

    Taas menee sekai­sin se täy­del­li­nen kil­pai­lu ja talou­del­li­set vapau­det. Sinun kan­nat­taa tutus­tua nobe­lis­ti Ver­non Smit­hin tut­ki­muk­siin. Hän on toden­ta­nut, että mark­ki­nat toi­mi­vat vaik­ka ihmi­sil­lä ei oli­si tie­toa mui­den hin­nois­ta. Ainoa mitä pitää tie­tää on omat pre­fe­rens­sit ja mark­ki­noi­den tar­joa­mat hinnat.

  66. Lii­an vanha:“Mutta jos et tie­dä mil­lä naa­pu­ri myy niin et voi aidos­ti kil­pail­la hinnalla.”

    Mik­sen voi­si? Toki se on hie­man vai­keam­paa, mut­ta kyl­lä toi­mii. Pala­taan sii­hen ome­nae­si­merk­kii­ni. Sano­taan, että sinun kar­tel­li­si myy ome­noi­ta sil­lä 3e/kg hin­nal­la, mut­ta tekee tämän salas­sa niin, että minä en sitä tie­toa saa.

    Sit­ten minä alan myy­dä ome­noi­ta. Muis­te­taan vie­lä, että minä tein voit­toa vie­lä sil­lä 2e/kg hin­nal­la­kin. Var­muu­den vuok­si aloi­tan hin­noit­te­lun tar­peek­si kor­keal­ta ja pyy­dän niis­tä 5e/kg. Ei löy­dy asiak­kai­ta, joten las­ken hin­taa. Men­nes­sä­ni alle 3e/kg, alkaa asia­kas­mää­rä­ni kas­vaa. Samaan aikaan sinä huo­maat asiak­kait­te­si hupe­ne­van. Et tie­dä, mil­lä hin­nal­la minä myyn, mut­ta voit pää­tel­lä sii­tä, että ihmi­set osta­vat minul­ta sinun sijaa­si, että minun hin­ta­ni on toden­nä­köi­ses­ti edul­li­sem­pi. Ja nyt sit­ten mie­tit, vas­taat­ko kilpailuun. 

    Huo­maat­ko, että hin­nal­la kil­pai­lu onnis­tui (tosin ehkä vähän hitaam­min löy­täen tasa­pai­non), vaik­kei meis­tä kum­pi­kaan pal­jas­ta­nut myyn­ti­hin­to­jaan toi­sil­leen? Se kuu­lui­sa näky­mä­tön käsi ajoi hin­to­jem­me kil­pai­lua, vaik­kei meis­tä kum­pi­kaan tien­nyt ekspli­siit­ti­ses­ti toi­sen pyy­tä­mää hintaa.

    Itse olen kil­pai­lut­ta­nut katon kor­jaa­jia juu­ri täl­lä tavoin. He eivät mis­sään verk­ko­si­vul­la tai muu­al­la kuu­lu­ta omaa hin­ta­ta­so­aan, joten he eivät voi­neet ekspli­siit­ti­ses­ti miten­kään tie­tää tois­ten­sa hin­to­ja. Sil­ti he pys­tyi­vät anta­maan minul­le tar­jouk­sen sii­tä, mitä urak­ka minul­le mak­sai­si ja takuul­la he tie­si­vät, että se tar­jous jou­tui­si kil­pai­luun mui­den katon­kor­jaa­jien tar­jous­ten kans­sa. Ja tosi­aan kil­pai­lu toi­mi. Minä pys­tyin valit­se­maan niis­tä anne­tuis­ta tar­jouk­sis­ta sen, jon­ka hin­ta-laa­tu­ta­son uskoin ole­van itsel­le­ni paras. Jos ne kor­keam­pia tar­jouk­sia ihmi­sil­le anta­vat halua­vat pysyä bis­nek­ses­sä, hei­dän on käy­tän­nös­sä pak­ko las­kea hintojaan. 

    Ehkä tuo Art­tu­rin mai­nit­se­ma Ver­non Smith osai­si selit­tää teo­reet­ti­sem­min, miten hom­ma tar­kem­min toimii.

    Yri­tys­joh­ta­mi­ses­sa työ­voi­ma on kol­lek­tii­vi, jol­la on kol­lek­tii­vi­set työ­eh­dot eikä sil­loin neu­vo­tel­la yksit­täis­ten työn­te­ki­jöi­den kanssa.”

    Ok, voi olla yri­tyk­sel­le itsel­leen paras­ta, että kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan samo­jen ehto­jen mukaan. Tämä­kään ei tar­koi­ta kil­pai­lun puu­tet­ta. Se tar­koit­taa vain sitä, että kyse on ota-tai-jätä tar­jouk­ses­ta sii­nä, mis­sä valin­ta­myy­mä­läs­sä­kin, jos­sa ei myös­kään jokai­sel­le asiak­kaal­le erik­seen teh­dä tar­jous­ta mak­sa­laa­tik­ko­pa­ke­tis­ta. Joko ne yri­tyk­sen tar­joa­mat ehdot hyväk­syy tai ei hyväk­sy. Jos yri­tys ei niil­lä tar­joa­mil­laan ehdoil­la saa tar­peek­si työ­voi­maa, sen on koro­tet­ta­va tar­jous­taan tai lope­tet­ta­va tuo­tan­to aivan samal­la tavoin kuin valin­ta­myy­mä­län on las­ket­ta­va mak­sa­laa­ti­kon hin­taa, jos se ei mene kau­pak­si tai sit­ten lope­tet­ta­va mak­sa­laa­ti­kon myynti. 

    Pitää muis­taa, että työ­eh­to­so­pi­mus on mini­mi ja jokai­nen voi neu­vo­tel­la paremman.
    Eli jos ome­noi­den mini­mi­hion­ta on 2 euroa niin saat myy­dä ome­noi­ta­si mil­lä tahan­sa tämän perus­hin­nan ylit­tä­väl­lä hinnalla.”

    Mut­ten sitä alit­ta­val­la. Jos ome­na­ni ovat rupi­sia ja osa niis­tä on homees­sa ja oli­sin niis­tä val­mis luo­pu­maan eurol­la, niin jos tuol­lai­nen mini­mi on ole­mas­sa, niin minul­ta estyy koko­naan kau­pan­käyn­ti, kos­ka kukaan ei nii­tä sur­kei­ta ome­noi­ta­ni halua sil­lä mini­mi­hin­nal­la ostaa. 

    Vähän samas­ta on kyse työ­mark­ki­noil­la, jos­sa huo­non tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jät on tuo­mit­tu ikui­seen pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­teen, kos­ka eivät saa kil­pail­la sil­lä ainoal­la asial­la, mitä heil­lä on työ­nan­ta­jal­le tar­jo­ta, eli hal­pa hinta. 

    Sinun väit­tee­si oli, että työn­te­ki­jöi­den hen­ki­lö­koh­tai­sil­la omi­nai­suuk­sil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä (aina­kaan pro­ses­si­teol­li­suu­des­sa). Tämä tun­tuu hie­man omi­tui­sel­ta, jos osa työ­voi­mas­ta on pit­kät ajat työt­tö­mä­nä saa­mat­ta yhtään työ­paik­kaa ja toi­set löy­tä­vät uuden nopeas­ti­kin työt­tö­mäk­si pudottuaan.

  67. Et tie­dä, mil­lä hin­nal­la minä myyn, mut­ta voit pää­tel­lä sii­tä, että ihmi­set osta­vat minul­ta sinun sijaa­si, että minun hin­ta­ni on toden­nä­köi­ses­ti edul­li­sem­pi. Ja nyt sit­ten mie­tit, vas­taat­ko kilpailuun. ”

    Saat­taa näl­kä­kuo­le­ma ennät­tää enne kuin oikea hin­ta löy­tyy. Mut­ta idea ei ollut­ka­na sii­nä vaan mark­ki­na­ta­lou­den ja vapaan kil­pai­lun periaate.
    Eli Smit­hin­kin aja­tuk­set syn­tyi­vät toril­ta, siel­lä kaik­kien hin­nat oli­vat kaik­kein saa­ta­vil­la eli kai­kil­la toi­mi­joil­la oli sama markkinainformaatio.

    Mark­ki­noil­la on aina se huo­nom­mas­sa ase­mas­sa, jol­la on vähem­män tei­toa kuin toisella.

    Työ­nan­ta­jal­la on 100 % infor­maa­tio mark­ki­nois­ta, mut­ta työ­net­ki­jäl­lä 0 aivan lain mukaan.
    Työn­te­ki­jän neu­vot­te­lua­se­ma on toi­vot­to­man huo­no ja vaa­ti­muk­set perus­tu­vat arvauk­siin eikä tietoon.
    Kyl­lä arvus­ten varas­sa toi­mi­vaa vie­dään kuin päs­siä narusta

    Itse olen kil­pai­lut­ta­nut katon kor­jaa­jia juu­ri täl­lä tavoin. He eivät mis­sään verk­ko­si­vul­la tai muu­al­la kuu­lu­ta omaa hin­ta­ta­so­aan, joten he eivät voi­neet ekspli­siit­ti­ses­ti miten­kään tie­tää tois­ten­sa hintoja”

    Yrit­tä­jät tun­te­vat kus­tan­nus­ta­son tar­kas­ti eli pal­kat, tava­roi­den ja pal­ve­lus­ten hin­nat. Ei yrit­tä­jä tar­joa katon kor­jaus­ta ennen kuin on pyy­tä­nyt tar­jouk­set tava­rois­ta ja pal­ve­luis­ta, vain tyh­mä tar­jo­aa urak­kaa ilman näi­de asioi­den tarkistamista.
    Kun hin­ta­ta­so on kai­kil­le sama niin hin­nan ero­tuk­sen rat­kai­see kuin­ka pal­jon fir­mal­la on kiin­tei­tä kulu­ja eli pal­jon­ko on tois­mis­tos­sa väkeä ja pal­jon­ko halu­aa palk­kaa itselleen.
    Oman työn osuut­ta voi tar­kas­tel­la , pal­jon­ko urak­kaa tulee eli jos kaup­paa syn­tyy lii­an usein niin katet­ta voi hie­man nos­taa tai las­kea jos syn­tyy lii­an vähän.
    Kun tar­jous­toi­min­ta on jat­ku­vaa niin syn­tyy tark­ka kuva mark­ki­na­hin­nas­ta eli tar­jouk­sia on n 10 ker­taa enem­män kuin tilauksia.
    Työn­te­ki­jä ei kos­kaan tee näin pal­jon tar­jouk­sia, joetn saman­lais­ta mark­ki­na­hin­taa ei tie­de­tä mark­ki­noi­den kautta

    Joko ne yri­tyk­sen tar­joa­mat ehdot hyväk­syy tai ei hyväk­sy. Jos yri­tys ei niil­lä tar­joa­mil­laan ehdoil­la saa tar­peek­si työ­voi­maa, sen on koro­tet­ta­va tar­jous­taan tai lope­tet­ta­va tuotanto”

    Näin­hän se tapah­tuu tänä päi­vä­nä­kin, minä­kin nos­tin tar­jouk­sia 2008 kun en saa­nut työ­voi­maa, tosin jou­duin hyväk­syt­tä­mään sen New Yor­kis­sa saakka.

    Jos ome­na­ni ovat rupi­sia ja osa niis­tä on homees­sa ja oli­sin niis­tä val­mis luo­pu­maan eurol­la, niin jos tuol­lai­nen mini­mi on olemassa”

    Ne pan­naan ros­kiin eli nyky-yhteis­kun­nas­sa n 10 % syr­jäy­tyy. Tämä osa kan­sas­ta ei kel­paa edes ilmai­sek­si , kos­ka ei täy­tä noi­ta pro­ses­sien minimiehtoja.
    Nyky­ään nämä pro­ses­sit ovat kan­sain­vä­li­siä ja suun­ni­tel­tu ns nor­maa­leil­le ihmi­sil­le. Ei mikään kan­sain­vä­li­nen pörs­siyh­tiö pro­ses­si­aan muu­ta sen takia, että se sovel­tui­si tuol­le rupusa­kil­le vaik­ka sai­si sen ilmai­sek­si. Inves­toin­nit konei­siin , lait­tei­siin ja tie­to­jär­jes­tel­miin ovat niin mit­ta­vat. ettei hal­val­la työ­voi­mal­la ole enää samaa mer­ki­tys­tä kuin oli vie­lä 10 vuot­ta sitten.
    Kiin­tei­den kulu­jen suh­de muut­tu­viin eli inves­toin­tien suh­de palk­koi­hin on muut­tu­nut, joten yksik­kö­hin­ta nousee vaik­ka palk­ka­sum­ma las­ki­kin kos­ka suo­ri­te­mää­rä las­kee enemmän

  68. Tämä tun­tuu hie­man omi­tui­sel­ta, jos osa työ­voi­mas­ta on pit­kät ajat työt­tö­mä­nä saa­mat­ta yhtään työ­paik­kaa ja toi­set löy­tä­vät uuden nopeas­ti­kin työt­tö­mäk­si pudottuaan.”

    Mie­ti varas­ton toi­min­taa niin alat ymmär­tää tätäkin

  69. Itse olen kil­pai­lut­ta­nut katon kor­jaa­jia juu­ri täl­lä tavoin. He eivät mis­sään verk­ko­si­vul­la tai muu­al­la kuu­lu­ta omaa hin­ta­ta­so­aan, joten he eivät voi­neet ekspli­siit­ti­ses­ti miten­kään tie­tää tois­ten­sa hintoja.”

    Sen ver­ran vie­lä, että raken­nusa­lal­la kat­teet ovat 5–8 % eli huo­noi­na aikoi­na ala­pääs­tä, hyvi­nä ylä­pääs­tä. Tämä kate kat­taa myyn­nin eli tar­jous­las­ken­nan, toi­mis­ton kulut ja yrit­tä­jän palkan.
    Yrit­tä­jät sopi­vat palk­kan­sa sau­nan lau­teil­la tai yhdis­tyk­sen kokouk­ses­sa , ei siis mitään uut­ta tässäkään

  70. Lii­an vanha:“Saattaa näl­kä­kuo­le­ma ennät­tää enne kuin oikea hin­ta löytyy. ”

    Tämä oli­si ehkä rele­vant­ti argu­ment­ti, jos päti­si nyky-yhteis­kun­nas­sa. Tuol­la perus­teel­la tosi­aan on työn­te­ki­jöi­tä saa­tet­tu jos­kus men­nei­syy­des­sä saa­da hui­jat­tua suos­tu­maan työ­eh­toi­hin, jot­ka eivät ole mark­ki­noi­den mukai­set, vaan perus­tu­vat vain sii­hen, että työ­nan­ta­ja on niin pal­jon vah­vem­pi neu­vot­te­luos­a­puo­li. Vähän sama oli­si kysees­sä, jos oli­sin näl­kä­kuo­le­man par­taal­la ja valin­ta­myy­mä­lä vaa­ti­si­kin lei­pä­pa­las­ta sitä, että annan heil­le omis­ta­ma­ni asun­non. Jos minul­la ei oli­si voi­mia etsiä tois­ta kaup­paa, oli­sin pako­tet­tu tuon hyväksymään.

    Tämä ei kui­ten­kaan ole nyky­päi­vää, vaan nykyi­sin kukaan ei kuo­le näl­kään, vaik­ka jäi­si­kin ilman työ­paik­kaa. Nykyi­sil­lä työ­mark­ki­noil­la ei siis työ­nan­ta­jal­la ole tuol­lais­ta neu­vot­te­lu­yli­voi­maa. Vie­lä parem­mak­si sys­tee­mi muut­tui­si tie­ten­kin perus­tu­lol­la, jol­loin työn­te­ki­jän ei tar­vit­si­si päh­käil­lä tuki­vii­da­kon kans­sa, vaan hänen oli­si koko ajan help­po tie­tää, miten pal­jon mikä­kin työ­tar­jous nos­tai­si hänen käteen jää­viä tulojaan. 

    Työ­nan­ta­jal­la on 100 % infor­maa­tio mark­ki­nois­ta, mut­ta työ­net­ki­jäl­lä 0 aivan lain mukaan.”

    Täh? Kiel­tää­kö laki työn­te­ki­jöi­tä ker­to­mas­ta toi­sil­leen palk­ko­ja? Epäi­len vah­vas­ti. Minä muu­ten kysyin tätä jo sinul­ta aiem­min. Jos työn­te­ki­jät hyö­tyi­si­vät sii­tä, että jakai­si­vat kes­ke­nään palk­ka­tie­to­ja (kuten väi­tät työ­nan­ta­jien hyö­ty­vän), niin mik­si ihmees­sä he eivät niin tekisi? 

    Sano­taan vaik­ka täl­lai­nen yksin­ker­tai­nen sys­tee­mi, joka vai­keut­tai­si vapaa­mat­kus­tus­ta­kin: Verk­ko­si­vu­pal­ve­lu, jos­sa sai­si tar­kas­tel­la kaik­kien sin­ne rekis­te­röi­ty­nei­den palk­ko­ja. Ne oli­si­vat toki nimet­tö­miä, mut­ta ala ja työ­teh­tä­vä pitäi­si ker­toa. Rekis­tö­röi­ty­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta vain ker­to­mal­la samal­la omat tie­dot. Käy­tän­nös­sä siis “hin­ta” rekis­te­röi­ty­mi­ses­tä oli­si yhdel­le työn­te­ki­jäl­le hyvin alhai­nen. Hänen omien tie­to­jen­sa mui­den tie­toon tule­mi­nen aiheut­tai­si hänen hen­ki­lö­koh­tai­seen kil­pai­lua­se­maan­sa vain hyvin pie­nen hei­ken­nyk­sen, mut­ta pää­se­mäl­lä tie­tä­mään kaik­kien mui­den tie­dot hän paran­tai­si omaa neu­vot­te­lua­se­maan­sa rei­lus­ti­kin. Tadaa, eikä tar­vit­tu mitään yleis­si­to­vaa lii­ton tasol­la käy­tyä neuvottelua. 

    Katonkorjausesimerkistäni:“Oman työn osuut­ta voi tar­kas­tel­la , pal­jon­ko urak­kaa tulee eli jos kaup­paa syn­tyy lii­an usein niin katet­ta voi hie­man nos­taa tai las­kea jos syn­tyy lii­an vähän.”

    Mik­sei tuo täs­mäl­leen sama päde työn­te­ki­jään­kin? Jos työ­tar­jouk­sia on pal­jon, nos­taa hin­taa, jos taas vähän, las­kee sitä. Uut­ta työ­paik­kaa­kin voi hakea, vaik­ka oli­si jon­kun toi­sen pal­ve­luk­ses­sa, jos tun­tuu sil­tä, että nykyi­nen palk­ka ei vas­taa markkinahintaa.

  71. Lii­an vanha:“Ne pan­naan ros­kiin eli nyky-yhteis­kun­nas­sa n 10 % syr­jäy­tyy. Tämä osa kan­sas­ta ei kel­paa edes ilmai­sek­si , kos­ka ei täy­tä noi­ta pro­ses­sien minimiehtoja.”

    Tämä on kyl­lä aika raju väi­te. Eli että nykyi­set pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät eivät kel­paa mihin­kään työ­hön mil­lään pal­kal­la. Minä en tätä usko. Uskon, että siel­lä voi olla joku tuhan­nen, parin ihmi­sen kova ydin, joka on niin pahas­ti alko­ho­li­soi­tu­nut ja syr­jäy­ty­nyt, ettei hei­dän työ­pa­nok­sel­laan ole mis­sään mitään käyt­töä. Sen sijaan uskon, että val­tao­sa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä­kin pys­tyi­si teke­mään jotain hyö­dyl­lis­tä, jol­la oli­si posi­tii­vi­nen talou­del­li­nen arvo. 

    Yhdis­tet­ty­nä se, että monel­la alal­la on yleis­si­to­vat työ­so­pi­muk­set, jot­ka pakot­ta­vat nämä ihmi­set yli­hin­noit­te­le­maan oman työ­pa­nok­sen­sa suh­tees­sa sen arvoon, sii­hen, että nykyi­nen tuki­sys­tee­mi tuot­taa tulo­louk­ko­ja, on aiheut­ta­nut sen, ettei näil­lä ihmi­sil­lä ole nyky-yhteis­kun­nas­sa mah­dol­lis­ta työl­lis­tyä. Minus­ta nuo molem­mat asiat on mah­dol­lis­ta muuttaa.

  72. Tämä on kyl­lä aika raju väi­te. Eli että nykyi­set pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät eivät kel­paa mihin­kään työ­hön mil­lään palkalla. ”

    Tuo kova ydin on 40–70000 riip­puen arvioijista.
    Ei luku ole suu­rem­min muut­tu­nut vuo­si­kym­men­ten kuluessa.

    Näi­tä tar­jo­taan ilmai­sek­si tänään työ­voi­mak­si mut­ta he eivät kel­paa kuin lyhyik­si ajoiksi.
    Enne kun ainoa muu kulu oli lapio työll­si­tä­mien onn­si­tui, mut­ta nyt työ­paik­ka mak­saa 100–150000 euroa Suo­mes­sa , ei sel­lais­ta työ­paik­kaa voi mie­hit­tää tehot­to­mal­la mil­lään hinnalla.

    Jouk­ko muo­dos­tuu mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sis­ta, vähä­lah­jai­sis­ta, alko­ho­li­soi­tu­neis­ta, huu­meon­gel­mais­ta, vajaa­kun­toi­sis­ta, hitaista.
    Yksis­tään vähä­lah­jai­sia arvioi­daan ole­van n 3–5 % väes­tös­tä .Usein tämän ryh­män edus­ta­jat ovat moniongelmaisia

    Hei­tä työl­lis­tet­tiin ennen ns pihauk­koi­na ja apu­töi­hin fir­mois­sa tai eril­li­siin jär­jes­tö­jen yllä­pi­tä­miin suojatyöpaikkojen.
    Pihau­kot on sanee­rat­tu fir­mois­ta eikä mui­ta­kaan apu­työ­luon­tei­sa töi­tä enää ole firmoissa .

    Lisäk­si hei­tä työl­lis­tet­tiin kun­tien ja val­tion vel­voi­te­töi­hin, mut­ta Ahon hal­li­tus lopet­ti nämä työt 90-luvulla .
    Nyt EU:n kil­pai­lusään­nöt taas ovat lopettaneet/lopettamassa loput suojatyöpaikat 

    Eli täl­lai­set vajaa­kun­tois­ten työ­mark­ki­nat ovat käy­tän­nös­sä kiel­let­ty EU:ssa

    Suo­mes­sa päät­tyy vuo­sit­tain n 800000 työ­suh­det­ta eli n 30 % työ­suh­teis­ta uudis­tuu vuosittain.
    Esim Tans­kas­sa vas­taa­va luku on 500000 eli n 20 % ja USA:ssa 15 % luokkaa.
    Kun tähän yhdis­te­tään kor­kein amma­tin­vaih­to % ja paik­ka­kun­nan vaih­to % OECD mais­sa niin Suo­men työ­mark­ki­nat ovat todel­la dynaamiset .

    Kään­tö­puo­le­na on kor­kea kit­ka­työt­tö­myys eli kah­den työ­pai­kan välis­sä on pal­jon ihmi­siä, arviol­ta 100000 ‑150000 hyvi­nä aikoina.

  73. Yhdis­tet­ty­nä se, että monel­la alal­la on yleis­si­to­vat työ­so­pi­muk­set, jot­ka pakot­ta­vat nämä ihmi­set yli­hin­noit­te­le­maan oman työ­pa­nok­sen­sa suh­tees­sa sen arvoon”

    Useim­mis­sa duu­na­ri­työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on jous­to­py­kä­lät uudel­le työn­te­ki­jäl­le eli uuden työn­te­ki­jän voi pal­ka­ta 40 % mini­miä alem­mal­la pal­kal­la ja pitää töis­sä 4–24 kuu­kaut­ta eli jous­toa löy­tyy­työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta löytyy 

    Työn­te­ki­jän saa Suo­mes­sa 500- 1000 eurol­la kuussa.

    Muis­sa van­hois­sa EU-mais­sa mini­mi­palk­ka­la­ki takaa 1200–1700 euron minim­pal­kan enkä ole näh­nyt että mini­mi­palk­ka koet­tai­siin muu­al­la ongelmaksi.

    Sen sijaan voi arva­ta, että alle tori­hin­to­jen töi­tä pais­ki­va ei ole mis­sään päin maa­il­maa ahke­rin ja moti­voi­tu­nein työntekijä.
    Olen pal­kan­nut ihmi­siä seit­se­mäs­sä maas­sa ja näh­nyt, että ihmi­set eivät tule töi­hin pal­kal­la mil­lä tahan­sa vaik­ka vaih­toeh­to on työt­tö­myys ja sosi­aa­li­tur­vaa ei ole

  74. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että työn­te­ki­jöil­lä ei oli­si oikeut­ta liit­tyä yhteen ja esit­tää vaa­ti­muk­sen­sa niin, että hei­dät pitää kaik­ki pal­ka­ta samal­la hin­nal­la tai kukaan ei suos­tu töi­hin. Heil­lä ei vain ole oikeut­ta rajoit­taa nii­den sopi­muk­sen­te­koa, jot­ka eivät ole halun­neet yhteen liit­tyä yhtään sen enem­pää kuin jos sinä ome­noi­ne­si liit­tyi­sit jon­kun toi­sen kaup­pi­aan kans­sa yhteen ja muo­dos­tai­sit­te kar­tel­lin, joka myi­si ome­noi­ta hin­taan 3e/kg, niin minul­la oli­si edel­leen oikeus myy­dä omia ome­noi­ta­ni hin­taan 2e/kg.

    No, käy­tän­nös­sä­hän tuo yleis­si­to­vuus on vain yksin­ker­tais­tet­tu ver­sio sii­tä, että jär­jes­täy­ty­neet työn­te­ki­jät eivät suos­tu töi­hin jos yli­pää­tään ketään pal­ka­taan alal­le alle hei­dän mää­rit­te­le­män­sä hin­nan. Luu­len, että on työ­nan­ta­jien­kin etu, ettei tar­vit­se men­nä laa­ja­mit­tai­siin työ­tais­te­lui­hin joi­den lop­pu­tu­los toden­nä­köi­ses­ti oli­si sama. Lisäk­si ala­koh­tai­set yleis­si­to­vat TES:it ovat jous­ta­vam­pi tapa kuin se, että kaik­ki työ­elä­män mini­mit (kuten mini­mi­palk­ka) sää­det­täi­siin lail­la. Lisäk­si sääs­te­tään työ­hön­o­ton kit­ka­kus­tan­nuk­sis­sa kun jokai­sen pal­kat­ta­van työn­te­ki­jän kans­sa ei tar­vit­se läh­teä neu­vot­te­le­maan nol­las­ta vaan on ole­mas­sa mini­mi­nor­mi johon perus­taa neuvottelut.

    En sano, että TES-jär­jes­te­lyl­lä ei oli­si myös huo­no­ja puo­lia, mut­ta ei se nyt mikään itse Saa­ta­nan kek­sin­tö­kään ole.

  75. Ilman kes­ki­tet­tyä sopi­mis­ta pal­kat eivät todel­la­kaan mää­räy­dy vain tuot­ta­vuu­den mukaan, vaan sen mukaan mil­lai­set ehdot pys­tyy neu­vot­te­le­maan. Työt­tö­myy­den val­li­tes­sa työ­nan­ta­ja voi tin­kiä pal­kois­ta huo­mat­ta­vas­ti. Nyt­hän ihmi­siä on jopa pal­kat­to­mi­na työ­har­joit­te­li­joi­na teke­mäs­sä joh­to­ta­son töi­tä, jois­ta nor­maa­lis­ti mak­set­tai­siin yli 5000 euroa kuus­sa, niin­kuin täs­tä käsi­kir­joi­tuk­ses­ta käy ilmi.

    http://ohjelmat.yle.fi/mot/viime_viikon_mot/kasikirjoitus

  76. Juuso Koponen:“No, käy­tän­nös­sä­hän tuo yleis­si­to­vuus on vain yksin­ker­tais­tet­tu ver­sio sii­tä, että jär­jes­täy­ty­neet työn­te­ki­jät eivät suos­tu töi­hin jos yli­pää­tään ketään pal­ka­taan alal­le alle hei­dän mää­rit­te­le­män­sä hin­nan. Luu­len, että on työ­nan­ta­jien­kin etu, ettei tar­vit­se men­nä laa­ja­mit­tai­siin työ­tais­te­lui­hin joi­den lop­pu­tu­los toden­nä­köi­ses­ti oli­si sama.”

    Olet oikeass­sa. Työn­te­ki­jöil­lä on oikeus tuo­hon vaa­ti­muk­seen. Mut­ta jos työ­nan­ta­ja sii­tä huo­li­mat­ta halu­aa pal­ka­ta nii­tä alle yleis­si­to­van tason alle suos­tu­via, niin sil­lä pitäi­si sii­hen olla oikeus. Käsit­tääk­se­ni näin ei kui­ten­kaan nykyi­sin ole, vaan jokai­sen työ­nan­ta­jan on suos­tut­ta­va nii­hin kes­kus­jär­jes­tön­sä neu­vot­te­le­miin ehtoi­hin (ml. yleis­si­to­va palk­ka­ta­so), vaik­kei haluaisikaan. 

    Ei siis ole vää­rin, että työn­te­ki­jät A ja työ­nan­ta­jat B sopi­vat, että ne kaik­ki nou­dat­ta­vat yleis­si­to­via sopi­muk­sia ja tämän joh­dos­ta kaik­ki B:t nou­dat­ta­vat nii­tä sopi­mus­ten ehto­ja myös nii­hin työn­te­ki­jöi­hin, jot­ka eivät kuu­lu ryh­mään A. 

    Se on kui­ten­kin vää­rin, että jos joku työ­nan­ta­ja C ja joku työn­te­ki­jä D ei halua tuo­hon sopi­muk­seen sitou­tua, nii­den on pak­ko sii­hen suostua.

  77. Samu­li Saarelma:

    Työn­te­ki­jöil­lä on oikeus tuo­hon vaatimukseen.

    Aivan kuten työ­nan­ta­jil­la­kin on oikeus muo­dos­taa kartelleja.

  78. Täh? Kiel­tää­kö laki työn­te­ki­jöi­tä ker­to­mas­ta toi­sil­leen palk­ko­ja? Epäi­len vah­vas­ti. Minä muu­ten kysyin tätä jo sinul­ta aiem­min. Jos työn­te­ki­jät hyö­tyi­si­vät sii­tä, että jakai­si­vat kes­ke­nään palk­ka­tie­to­ja (kuten väi­tät työ­nan­ta­jien hyö­ty­vän), niin mik­si ihmees­sä he eivät niin tekisi?”

    Minun työ­so­pi­muk­ses­sa­ni on pykä­lä, joka kiel­tää pal­kois­ta kes­kus­te­lun työ­to­ve­rei­den kans­sa. En ole anta­nut sen häi­ri­tä, tie­däm­me tois­tem­me pal­kat kyllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.