Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.11.2009

Pöy­däl­tä: Kata­ja­no­kan hotel­lin ase­ma­kaa­vaa kos­ke­vat muistutukset

Täs­tä sit­ten vain äänes­tää rät­käy­te­tään. Kokouk­ses­sa ei ole pal­jon dra­ma­tiik­kaa, kos­ka apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja on ilmoit­ta­nut vie­vän­sä asian kau­pun­gin­hal­li­tuk­seen, päät­ti lau­ta­kun­ta mitä hyvän­sä. Pidän menet­te­ly­ta­paa sinän­sä oikea­na. Har­voin mis­tään asias­ta tul­lut näin murs­kaa­vaa palau­tet­ta.  Pidän eri­tyi­ses­ti Ste­ven Hol­lin mie­li­pi­tees­tä (viras­to tila­si hänel­tä lausun­non)   jon­ka mukaan Herzog & de Meu­ron pys­tyi­si­vät var­maan­kin suun­nit­te­le­maan pai­kal­le hie­non hotel­lin, mut­ta uusis­ta läh­tö­koh­dis­ta. Luo­mus­ta voi ihail­la pai­na­mal­la tästä.

Pöy­däl­tä: Sil­ta­mäen kehittämisperiaatteet.

Sil­ta­mä­ki on nii­tä vuo­si­ker­to­ja, joi­den koh­dal­la pur­ka­mis­ta pitäi­si ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti har­ki­ta perus­kor­jaa­mi­sen sijas­ta, kos­ka kor­jausi­kään ovat tul­leet myös jul­ki­si­vut. Sil­ta­mä­ki on kui­ten­kin kaa­va­na mon­ta muu­ta aluet­ta onnis­tu­neem­pi, joten pai­ne pur­ka­mi­seen tuli­si vain raken­nus­ten tek­ni­ses­tä kun­nos­ta. Huo­mat­kaa, kuin­ka hyvä kaa­voi­tus tuot­taa muu­ta­kin hyvää: jos pitäi­si lue­tel­la Hel­sin­gin paha­mai­nei­sia lähiöi­tä, har­va edes muis­tai­si koko alu­een olemassaoloa.

Muis­tu­tuk­set ja lausun­not Laut­ta­saa­ren Nah­ka­housun­tien asemakaavasta

Työ lau­ta­kun­nas­sa alkaa hel­pot­tua, kun nämä muis­tu­tus­vai­heen kaa­vat ovat van­has­taan tut­tu­ja. Luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tys ja Laut­ta­saa­ri­seu­ra halua­vat kaa­vaan mer­kin­nän kevyen­lii­ken­teen väy­läs­tä ja se sii­hen sit­ten lai­tet­tiin. (Jos ymmär­sin lis­ta­teks­tin oikein)

Muis­tu­tuk­set Dege­rön kar­ta­non asemakaavasta

Rii­taa on yhden raken­nuk­sen sijoit­te­lus­ta, mut­ta viras­to ei muu­ta kantaansa.

Peri­aat­teet ajo­no­peuk­sien hal­lit­se­mi­sek­si Helsingissä

Esi­te­tään kym­men­tä eri kei­noa, jois­sa ei sinän­sä ole mitään kovin uut­ta. Minä suo­si­sin katu­jen kaven­ta­mis­ta suo­ja­tei­den koh­dal­la, jol­loin myös suo­ja­tien eteen pysä­köi­mi­sen ongel­ma pois­tui­si (pysä­köin­ti­tas­kus­sa saa ymmär­tääk­se­ni pysä­köi­dä suo­ja­tien edes­sä­kin). Viras­ton design-väen puo­les­ta ne rumen­ta­vat katu­ti­laa. Kävi­si­vät kat­so­mas­sa katua jos­kus luon­nos­sa, kun se on täyn­nä pysä­köi­ty­jä autoja.

Aloit­tei­ta ja ponsia

- Aloi­te veis­tos­puis­tos­ta vuo­den 2012 tavoi­tel­lun maa­il­man muo­toi­lu­kau­pun­gin tit­te­lin kunniaksi.

- Aloi­te vesi­jouk­ko­lii­ken­teen aloit­ta­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä. Viras­to ei läm­pe­ne Laa­ja­sa­lo-Kata­ja­nok­ka –lau­tal­le, eri­tyi­ses­ti ei Kruu­nu­vuo­ren rati­kan kor­vaa­mi­sel­la lauttaliikenteellä.

Moot­to­ri­pyö­riä ei joukkoliikennekaistoille

Lau­ta­kun­ta pyy­si asian sel­vit­tä­mis­tä kesä­kuus­sa. Vas­taus on ei.

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.11.2009”

  1. Moot­to­ri­pyö­riä ei joukkoliikennekaistoille

    Lau­ta­kun­ta pyy­si asian sel­vit­tä­mis­tä kesä­kuus­sa. Vas­taus on ei.”

    Onko tätä sel­vi­tys­tä mah­dol­li­ses­ti näh­tä­vil­lä jos­sain? Perus­te­lut kiinnostaisivat.

  2. Minä suo­si­sin katu­jen kaven­ta­mis­ta suo­ja­tei­den koh­dal­la, jol­loin myös suo­ja­tien eteen pysä­köi­mi­sen ongel­ma pois­tui­si (pysä­köin­ti­tas­kus­sa saa ymmär­tääk­se­ni pysä­köi­dä suo­ja­tien edes­sä­kin). Viras­ton design-väen puo­les­ta ne rumen­ta­vat katutilaa.
    Just joo… Saa pysä­köi­dä, nii­tä pyhiä park­ki­paik­ko­ja­kin tulee nel­jä lisää per ris­teys, samoin lisää tilaa jalan­kul­ki­joil­le. Esi­mer­kik­si Vaa­san­ka­dun ja Kus­taan­ka­dun ris­teyk­ses­tä täm­möi­nen uudeh­ko kive­tys löy­tyy, ja se on huo­mat­ta­va paran­nus van­haan, var­sin­kin kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti. Olen ihan oikeas­ti kuvi­tel­lut että tämä on ainoa lii­ken­ne­jär­jes­te­ly jos­ta kel­lään ei ole mitään valittamista.

    Toi­nen asia mitä en ymmär­rä on se että ratik­ka­kis­kot joten­kin estä­vät koro­te­tun suo­ja­tien. Ratik­ka­py­säk­ki­hän on suu­rin­piir­tein samas­sa tasos­sa kuin jal­ka­käy­tä­vä, eli jal­ka­käy­tä­vä voi­si jat­kua auto­kais­tan yli samas­sa tasos­sa pysä­kil­le. Var­sin­kin jos oli­si ne tas­kut. Kis­ko­jen yli­tys sit­ten tar­vit­taes­sa esi­mer­kik­si niin että nii­den suun­taan on lyhyt lius­ka alas. Kive­tys kis­ko­jen ja kais­tan välis­sä oli­si ihan ter­ve­tul­lut muu­ten­kin, samoin se että kis­ko­jen yli meni­si eri suo­ja­tie kuin autokaistan.

  3. Kau­pun­ki­fil­la­ris­sa on muu­ten hyviä esi­merk­ke­jä ajo­no­peuk­sien las­ke­mi­ses­ta ja ris­teyk­sis­tä Göteborissa.

    Eri­tyi­ses­ti idea lait­taa jal­ka­käy­täö­vä (ja pyö­rä­tie) jat­ku­maan ris­teyk­sen yli on aivan nero­kas. Mik­si pää­väy­lää kul­ke­vien jalan­kul­ki­joi­den pitäi­si ylit­tää sivu­ka­tu suo­ja­tie­tä? hehän menev­tä pää­väy­lää. Ylit­tä­kööt sivu­ka­dul­ta tule­va auto jalkakäytävän.

    Tuol­lai­set ris­teyk­set oli­si­vat var­mas­ti sel­väs­ti taval­li­sia tai lii­ken­neym­py­röi­tä tur­val­li­sem­mat jalan­kul­ki­joil­le ja pyö­räi­li­jöil­le. Autoi­li­jal­le ei jäi­si epä­sel­väk­si kenel­lä on etuoi­keus tai tar­vit­see­ko hidas­taa ja katsoa.

    Saman­lai­sia rat­kai­su­ja muis­taak­se­ni löy­tyy Mei­lah­des­ta Tuk­hol­man­ka­dun tai Mans­kun ris­teyk­sis­tä pik­ku­ka­tu­jen kans­sa, mut­ta nii­tä voi­si raken­taa pal­jon enem­män. Esi­mer­kik­si koko hämeen­tien Stu­ren­ka­tua (ja ehkä Hesa­ria) lukuunottamatta.

  4. Se on vähän kuin limaklönt­ti … tai sit­ten jää­tä jäl­jit­te­le­vä muo­vi­hö­kö­tys. Voin vain kuvi­tel­la kuin­ka hir­vit­tä­väl­tä se näyt­täi­si luon­nos­sa pari­kym­men­tä vuot­ta vanhana. 

    Toi­saal­ta olen aika vank­ka tal­lin­na­tyyp­pi­sen antaa men­nä ‑lähes­ty­mis­ta­van ystä­vä, mut­ta… ehkä kum­min­kin kan­nat­tai­si Tal­lin­nan mat­ki­mi­nen aloit­taa pil­ven­piir­tä­jis­tä ja muis­ta hyö­dyl­li­sis­tä hankkeista.

  5. Siis mikä tahan­sa raken­nel­ma, jol­la hai­ta­taan mah­dol­li­sim­man monen liik­ku­mis­ta ja luo­daan ruuh­kia on kan­na­tet­ta­va. Pitää myös muis­taa, että jalan­kul­ki­joi­den tur­val­li­suus ei ole mikään abso­luut­ti­nen hyve, vaan esi­mer­kik­si suo­ja­tei­den valo-ohjauk­sen pois­to rai­tio­vau­nu­jen kul­kua hidas­ta­mas­ta on askel oike­aan suun­taan, jota tuli­si laa­jen­taa myös bus­si­py­säk­kien yhtey­teen Voi­han sit­ten aina yksi­tyi­sau­to­kais­tal­le raken­taa oma punai­nen valo, jos­sa sei­so­te­taan näi­tä kii­rei­siä maasturikuskeja.

  6. Jos ei voi kor­va­ta Kruu­nu­vuo­ren ratik­kaa lau­tal­la, niin mik­si sit­ten eivät aja sitä ratik­kaa sii­hen laut­taan? Tans­kan sal­mis­sa­kin ajoi­vat junia laut­taan, aina­kin ennen vanhaan.
    Sii­nä sivus­sa voi­si­vat kus­ka­ta fil­la­rit ja käve­li­jät vaik­ka ilmaiseksi.

  7. Jos ei voi kor­va­ta Kruu­nu­vuo­ren ratik­kaa lau­tal­la, niin mik­si sit­ten eivät aja sitä ratik­kaa sii­hen laut­taan? Tans­kan sal­mis­sa­kin ajoi­vat junia laut­taan, aina­kin ennen vanhaan. 

    No, onhan sitä nyt sen­tään Hel­sin­gis­sä­kin rai­tio­vau­nu­ja lau­tal­la kuljetettu 🙂 :
    http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjab.htm

    Eri asia sit­ten oli­si­ko moi­ses­sa tou­hus­sa nykyi­sin mitään järkeä…

    Kari

  8. Olen hert­tai­sen samaa miel­tä Ste­ven Hol­lin ja mui­den­kin ulko­mais­ten ark­ki­teh­tien lausun­to­jen kans­sa: Herzog ja de Meu­ron ovat ete­viä ja päte­viä, mut­ta tämä suun­ni­tel­ma sat­tuu ole­maan huti. Sinän­sä haus­ka näh­dä miten Holl sanoo ‘pis­tä­kää uusik­si’ ja samal­la aina­kin yrit­tää olla diplo­maat­ti­nen vetoa­mal­la teki­jöi­den oppi-isään Aldo Ros­siin. Andres Alve­rin idea Espla­na­din ‘jat­ka­mi­ses­ta’ ja raken­nus­ri­vis­tä Kaja­no­kan ran­nas­sa näyt­tää myös hie­nol­ta, tosin hän ei ole ihan tain­nut taju­ta, että pai­kal­la on vas­tai­su­des­sa­kin tar­koi­tus olla lai­va­ter­mi­naa­li. Alve­rin lausun­non suo­men­nos­ta voi­si luul­la kone­kään­nök­sek­si, mut­ta auto­maa­tit eivät tosia­sias­sa tai­da pur­ra viro-suo­mi kään­nök­seen tuon­kaan vertaa.

  9. Ompas eri­koi­sen näköi­nen hotel­li, jos se oikeas­ti on tuol­lai­nen niin haluan sellaisen. 

    Kan­na­tan sen rakentamista.

  10. Hotel­lin tuli­si olla osak­si kel­tai­nen, jot­ta se oli­si aidon näköinen.

  11. Myös minä kan­na­tan hotel­lin raken­ta­mis­ta. Mie­les­tä­ni sen palois­ta tai kuu­tiois­ta raken­tu­va muo­to on hyvin lin­jas­sa Alvar Aal­lon kuu­tio­mai­suu­den kanssa. 

    Jos läh­tö­koh­ta­na on Espan ark­ki­teh­tuu­ri tai Enge­lin uusklas­sis­mi (mik­si?) niin tie­ten­kään uusi pytin­ki ei ole nii­den kans­sa lin­jas­sa. Mik­si pitäi­si­kään, elä­vä kau­pun­ki koos­tuu eriai­kai­sis­ta his­to­rial­li­sis­ta ker­ros­tu­mis­ta. Aina­kaan minua ei kiin­nos­ta asua museossa.

  12. Onko nopeuk­sien hil­lit­se­mi­nen posi­tii­vi­nen tavoi­te? Joten­kin tun­tuu, etä auto­maat­ti­ses­ti läh­det­täi­siin sii­tä, että nopeuk­sien alen­ta­mi­nen muka oli­si hyvä asia. 😀 Sekoi­te­taan kak­si asiaa:
    — katu­ver­kon väli­tys­ky­vyn kan­nal­ta nopeuk­sien nos­ta­mi­nen on hyvä asia ja
    — jalan­kul­ki­joi­den lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta nopeuk­sien las­ku on hyvä asia.

    Joh­to­pää­tök­se­nä voi vetää, että pää­ka­tu­jen osal­ta nopeusia pitää kye­tä nos­ta­maan ja sivu­ka­tu­jen osal­ta las­ke­maan. Pää­ka­tui­hin tulee sat­sa­ta rahaa, jot­ta nopeuk­sia voi­daan nos­taa. Samal­la sivu­ka­tu­jen tur­val­li­suus hoi­de­taan las­ke­mal­la nopeuksia.

  13. Minä en ryh­tyi­si raken­ta­maan suur­ta raken­nus­ta, joka ei edes kuvis­sa näy­tä hou­kut­te­le­val­ta. Piir­rus­tuk­siin ver­rat­tu­na idea kui­ten­kin yleen­sä vie­lä vesit­tyy, ellei ark­ki­teh­ti ole aivan poik­keuk­sel­li­sen vai­ku­tus­val­tai­nen ja paneu­tu­nut pro­jek­tiin­sa. Sitä Herzog ja de Meu­ron eivät tun­nu ole­van, eivät­hän he ole edes käy­neet tutus­tu­mas­sa koh­tee­seen. Ste­ven Holl puo­les­taan run­noi Kias­man läpi osa­puil­leen suun­ni­tel­mien­sa mukai­ses­ti otta­mal­la asian hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vas­tuul­leen. Lop­pu­tu­lok­se­na yksi niis­tä raken­nuk­sis­ta, jot­ka teke­vät Hel­sin­gis­tä Hel­sin­gin — tai tar­kem­min sanoen sen, mikä Hel­sin­gis­sä on hyvää.

    Aal­lon suun­nit­te­le­ma, kiis­tel­ty Enson pää­kont­to­ri aset­taa haas­tei­ta alu­een uudel­le ark­ki­teh­tuu­ril­le. Aiem­min pidin tuo­ta raken­nus­ta epä­on­nis­tu­nee­na, mut­ta jul­ki­si­vu­re­mon­tin jäl­keen ymmär­sin sen esteet­ti­sen arvon. Raken­nuk­sen kau­neus on hie­no­va­rais­ta, aavis­tuk­sen pii­le­vää ja karua, ja hyvä niin. Kaik­ki raken­nuk­set eivät voi olla sil­lä taval­la sil­miin­pis­tä­vän ja ilmei­sen kau­nii­ta kuin vaik­ka­pa vie­rei­nen Uspens­kin kate­draa­li. Ne tar­vit­se­vat ympä­ril­leen esteet­tis­tä diver­si­teet­tiä pääs­täk­seen oikeuk­siin­sa. Pii­le­vän kau­neu­den löy­tä­mi­nen on myös pal­kit­se­va ja eri taval­la eläh­dyt­tä­vä koke­mus kuin välit­tö­mäs­ti avau­tu­van koris­teel­li­suu­den ihai­le­mi­nen. Ympä­ris­tön raken­nuk­set ovat avai­na­se­mas­sa sen suh­teen, koros­tu­vat­ko Aal­lon työs­tä miel­tä ylen­tä­vät vai luo­taan työn­tä­vät puo­let (näi­tä molem­pia kun sii­nä kui­ten­kin on).

    On hyvä, että suun­ni­tel­lus­sa hotel­li­ra­ken­nuk­ses­sa on yri­tet­ty ottaa huo­mioon Aal­lon aikai­sem­pi työ, ja luo­da näi­den välil­le dia­lo­gia. Teh­ty rat­kai­su on kui­ten­kin epä­on­nis­tu­nut, min­kä uskoi­sin hotel­li­suun­ni­tel­maa puol­ta­vien­kin ymmär­tä­vän, jos ver­tai­lu­koh­dak­si saa­tai­siin laa­duk­kaam­pi vaih­toeh­to. Ilman ver­tai­lu­koh­taa on help­po vie­hät­tyä jul­ki­si­vun eri­koi­suu­des­ta, ja unoh­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta koko­nai­suu­den luo­miin mie­li­ku­viin. Itsel­le­ni tulee mie­leen epä­on­nis­tu­nut, lais­ka 3D-mal­lin­nus­har­joi­tus, aihee­na osit­tain sula­neet jää­kuu­tiot — raken­nuk­sen luo­ma fii­lis on siis minun näkö­kul­mas­ta­ni kyl­mä, kova, pöhöt­ty­nyt ja junt­ti­mai­nen. Mie­les­tä­ni se tuo suo­ma­lai­suu­des­ta esiin juu­ri ne puo­let, jois­ta itse en eri­tyi­sem­min pidä.

    Moder­ni, kiin­nos­ta­va ja ins­pi­roi­va ark­ki­teh­to­ni­nen teos voi aivan hyvin olla lin­jas­sa sekä Enson pää­kont­to­rin että Espla­na­din van­ho­jen raken­nus­ten ja kate­draa­lin kans­sa. Tämä ehdo­tus ei sovi ympä­ris­töön­sä eikä myös­kään ole kiin­nos­ta­va tai ins­pi­roi­va; ainoas­taan moder­ni. Vali­tet­ta­vas­ti pelk­kä edis­tyk­sel­li­sen jul­ki­si­vu­tek­nii­kan käyt­tä­mi­nen ei takaa onnis­tu­nut­ta lop­pu­tu­los­ta. Ark­ki­teh­din pitäi­si teh­dä työ sydä­mel­lään, ei tili­kir­jaa tui­jo­tel­len vasem­mal­la kädel­lä, kuten täs­sä näyt­tää käyneen.

  14. Jos Osmo sal­lii, lii­tän tähän vie­lä lai­nauk­sen Hesa­rin verk­ko­kes­kus­te­lus­ta. Olen kuul­lut saman­suun­tai­sia arve­lu­ja Kata­ja­no­kan hank­kee­seen liit­tyen myös alan ammat­ti­lais­ten suusta.

    Sii­nä­pä se ongel­ma juu­ri on: hotel­li ei ole jul­ki­nen raken­nus. Han­ke on yksi­tyi­sen kiin­teis­tö­kei­not­te­li­jan luo­mus; jos lupa hel­ti­ää, niin han­ke myy­dään jol­le­kin ope­raat­to­ril­le, hotel­li­ket­jul­le. Se pyö­rit­tää sit­ten pai­kal­la yksi­tyis­tä hotel­li­bis­nes­tä – ravin­to­laan pää­see ja koval­la rahal­la yöpy­mään­kin, mut­ta jul­ki­nen raken­nus hotel­li ei ole. Se ei pal­ve­le mitään kau­pun­ki­lai­sia hyö­dyt­tä­vää toi­min­taa ja elä­vöit­tä­mi­sen sijaan se vain lisää epä­ai­toa turis­mi­hömp­pää kau­pun­gin keskustassa.

    Kan­sain­vä­li­nen kiin­teis­tö­kei­not­te­lu vie nyt Hel­sin­gin kau­pun­kia ja lau­ta­kun­taa kuin lit­ran mit­taa – nime­käs ark­ki­teh­ti täs­sä on tyy­pil­li­nen troi­jan hevo­nen, jon­ka avul­la han­ke uju­te­taan kau­pun­kiin sisäl­le, ja sen jäl­keen pää­see hel­vet­ti irti.

    Käy­kää kat­so­mas­sa nimek­kään ark­ki­teh­ti­toi­mis­to 3x Niel­se­nin lois­te­lias­ta tor­ni­ta­loa Vuo­ta­lon lähel­lä: alku­pe­räi­ses­tä aja­tuk­ses­ta ei ole mitään jäl­jel­lä, ark­ki­teh­ti vaih­det­tiin useam­paan ker­taan ja kau­pun­gin viran­omai­sil­la ei ollut mitään kei­noa pakot­taa hank­keen vetä­jiä sovit­tuun ja kau­pun­ki­lai­sil­le mai­nos­tet­tuun laa­tuun. Taval­li­nen, jos­kin har­vi­nai­sen kor­kea ele­ment­ti­laa­tik­ko tuli. Edes kat­to­kah­vi­laa ei tul­lut, se oli ihan puh­das­ta vedä­tys­tä alus­ta lähtien.

    Täl­lä Kata­ja­no­kan hotel­li­han­ket­ta aja­val­la kei­not­te­li­jal­la on mm. Ruot­sis­sa hotel­li­koh­de, jota on vat­vot­tu vuo­sia – piti tul­la kor­kea ja lois­te­lias tor­ni­ta­lo, mut­ta mitään ei ole raken­net­tu. Kiin­teis­tö­ja­los­tuk­sen luon­tee­seen kuu­luu hank­kia hyviä lii­ke­paik­ko­ja varas­toon kei­nol­la mil­lä hyvän­sä, ja kun jal­ka on oven välis­sä, niin han­ke alkaa kään­tyä omis­ta­jan halua­maan suuntaan.

    Ark­ki­teh­tuu­ri ja ark­ki­teh­ti läh­te­vät ensim­mäi­si­nä, kos­ka laa­tu­asiois­ta välit­tä­vä ammat­ti­lai­nen on täl­lai­sel­le hank­keel­le vain ja ainoas­taan taak­ka. Ainoa motii­vi­han on teh­dä niin pal­jon rahaa niin pie­nel­lä panos­tuk­sel­la kuin mah­dol­lis­ta. Tämä on ennus­tuk­se­ni, lait­ta­kaa­pa tal­teen ja kat­so­taan muu­ta­man vuo­den pääs­tä kuin­ka sii­nä kävi.

    Menet­te­ly­ta­pa­na ton­tin luo­vu­tus kes­kei­sel­tä pai­kal­ta yksi­tyi­sel­le hank­keel­le ilman ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lua ja vaih­toeh­toi­sia suun­ni­tel­mia on pöy­ris­tyt­tä­vää demo­kra­tian ja mark­ki­na­ta­lou­den peri­aat­tei­den pol­ke­mis­ta. Menet­te­ly on niin vas­toin kau­pun­gin omai­suu­des­ta huo­leh­ti­mis­ta, että vaa­li­ra­ha­ko­hun jäl­keen heti herää epäi­lys: kenel­le mak­se­taan ja mis­tä pal­ve­luis­ta, miten joku yksi­tyi­nen voi saa­da etuos­to-oikeu­den kau­pun­gin maa­han, hank­keen vireil­le täl­lai­sel­le pai­kal­le ilman ton­tin hintakilpailua?

    (Nimi­merk­ki “pur”)

  15. Saa­ral­ta mie­len­kiin­toi­nen kom­ment­ti. En ymmär­rä tätä arvo­la­taus­ta että suun­ni­tel­ma on joten­kin roh­kea, jos nykyi­ses­sä ilma­pii­ris­sä halut­tai­siin teh­dä jotain oikeas­ti radi­kaa­lia niin teh­täi­siin rehel­lis­tä ret­roa. Sivu­men­nen, se Hesa­ris­sa ollut arkis­to­jen kät­köis­tä kai­vet­tu raken­nus Rau­ta­tien­to­rin kes­kel­lä on sekä funk­tio­naa­li­ses­ti että esteet­ti­ses­ti erinomainen.

    Lasi­jul­ki­si­vu­ja tul­laan luul­ta­vas­ti aika­naan kiroa­maan sii­nä kuin har­maa­be­to­nia nyt. Havain­ne­ku­vis­sa ne ovat ilma­via, elä­viä ja läpi­nä­ky­viä raken­tei­ta, todel­li­suu­des­sa sini­har­mai­ta sei­niä joi­den­ka epä­mää­räi­syys on rasittavaa.

  16. tpyy­luo­ma: Osai­sit­ko vin­ka­ta min­kä päi­vän Hesa­ris­sa ja mis­sä siel­lä? Minul­ta pää­si lip­sah­ta­maan ohi ja kiin­nos­tai­si kovasti.

  17. Art­tu­ri, maa­nan­tain leh­des­sä, ja oli tuo netis­sä­kin: Hel­sin­gin van­hat kar­tat pää­se­vät inter­ne­tiin, http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+vanhat+kartat+p%C3%A4%C3%A4sev%C3%A4t+internetiin/1135250463873

    Hel­sin­gin kau­pun­gi­nar­kis­ton tut­ki­ja Panu Haa­vis­to on teh­nyt suu­ren työn siir­tä­mäl­lä verk­koon yhteen­sä noin 2 000 van­haa kart­taa, suun­ni­tel­maa ja havain­ne­ku­vaa.” Mis­tä hänel­lä ja kau­pun­gi­nar­kis­tol­le läm­min kii­tos, kau­pun­ki­kult­tuu­ri­te­ko. Verk­ko­pal­ve­lus­ta löy­tyy tuo Hesa­rin nos­ta­ma kuva raken­nuk­ses­ta Rau­ta­tien­to­ril­le, Saa­ri­sen kaa­vat, jne. http://sinettiarkisto.hel.fi/HKIARKISTO/preKAMa4.po

  18. Tpyy­luo­ma, minä kiroan lasi­jul­ki­si­vu­ja jo nyt. Tai no; en sil­loin, kun nii­tä käy­te­tään sel­lai­sis­sa raken­nuk­sis­sa, joi­hin ne mie­li­ku­vien puo­les­ta sopi­vat, kuten Nokian pää­kont­to­ris­sa. Insi­nöö­ri­mei­nin­kiin sopii oikein hyvin lasi­jul­ki­si­vun kova, tek­ni­nen ja staat­ti­nen fii­lis. Sano­ma­ta­lon­kin vie­lä sie­dän, kun sen vie­res­sä on Kias­ma, jon­ka visu­aa­li­nen voi­ma tai­taa jol­la­kin tavoin nii­den lasi­sei­nien avul­la jopa vah­vis­tua (kont­ras­ti­vai­ku­tus). Mut­ta minä en halua Nokian pää­kont­to­rin näköis­tä laa­tik­koark­ki­teh­tuu­ria kes­kei­sel­le pai­kal­le kau­pun­gin kes­kus­taan. Toki tuos­sa suun­ni­tel­mas­sa lasia on tai­vu­tel­tu uudel­la taval­la, mut­ta kuten todet­tu: uutuus ei auto­maat­ti­ses­ti tuo muka­naan hienoutta.

    En kyl­lä läh­ti­si myös­kään kopioi­maan men­nei­den vuo­si­sa­to­jen tyy­li­suun­tia. Sel­lai­ses­sa teos­sa “radi­ka­lis­mi” oli­si käsit­teel­lis­tä eikä visu­aa­li­ses­ti havait­ta­vaa, joten sii­tä saa­ta­va mie­li­hy­vä jäi­si het­kel­li­sek­si (ja rajoit­tui­si koke­muk­se­na nii­hin kau­pun­ki­lai­siin, jot­ka täl­lais­ta radi­ka­lis­min lajia arvos­ta­vat). Kyl­lä Kias­ma ja vaik­ka­pa Temp­pe­li­au­kion kirk­ko tuo­vat kau­pun­kiim­me pal­jon enem­män myön­teis­tä ener­gi­aa ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, jos­sa ne kor­vat­tai­siin kuva­si kal­tai­sil­la klas­si­sil­la suo­ra­kul­ma­py­tin­geil­lä. Klas­si­sel­la ark­ki­teh­tuu­ril­la on paik­kan­sa ja kiis­tä­mä­tön arvon­sa, mut­ta nyky­ai­kai­ses­sa kau­pun­gis­sa tulee olla muu­ta­kin miel­tä ylen­tä­vää kat­sot­ta­vaa kuin sitä.

    Onnis­tu­nut ark­ki­teh­tuu­ri herät­tää syn­ty­ajas­taan myön­tei­siä mie­li­ku­via, mitä tuo suun­ni­tel­tu lasi­py­tin­ki ei uskoak­se­ni tule teke­mään. Uskon kui­ten­kin, että maa­il­mas­ta löy­tyi­si ark­ki­teh­ti, joka kyke­ni­si suun­nit­te­le­maan ja vie­lä toteut­ta­maan­kin pai­kal­le sel­lai­sen moder­nin, kieh­to­van ja myön­tei­ses­ti tun­tei­siin vetoa­van ark­ki­teh­tuu­ri­hel­men, jon­ka edes­sä tule­vat suku­pol­vet kat­so­vat mei­dän aikaam­me ihaillen.

  19. Sano­ma­ta­lo on sisäl­tä ihan onnis­tu­nut ja mate­ri­aa­leil­taan jopa läm­min, samoin Sit­ran kort­te­li Ruo­ho­lah­des­sa. Ajan­ku­vaa. Minus­ta voi­tai­siin olla vähem­män rehel­li­siä, eli valeh­del­la ark­ki­teh­tuu­ril­la jäl­ki­pol­vil­le että raken­nuk­sen ulko­puo­lel­la­kin ole­vil­la ihmi­sil­lä on väliä. KSV muu­ten vaa­tii nyky­ään rapa­tun tii­li­pin­nan aina­kin kes­kus­tas­sa taloon kuin taloon, mut­ta tämä ei kos­ke sankariarkkitehteja.

    Kias­ma on ihan hyvä, mut­ta ne vesie­le­men­tit ei kir­jai­mel­li­ses­ti toi­mi ja raken­nus tekee pos­ti­ku­jas­ta taka­pi­han. Olen jos­kus miet­ti­nyt että sii­tä kaa­ri­ka­tos­ta sai­si tal­vi­sin näp­pä­rän mäen lumi­lau­tai­li­joil­le, mitä­kö­hän Holt tykkäisi?

    Ker­taus­tyy­liä se on koko Empi­re-kes­kus­ta, ja voi sitä ker­ra­ta vaik­ka funk­kis­ta. En minä nyt mitään pas­tis­se­ja vaa­di joka paik­kaan enkä kate­go­ris­tes­ti vas­tus­ta moder­nia ark­ki­teh­tuu­ria, mitä se sit­ten tar­koit­taa­kin, mut­ta en nyt oikein myös­kään ymmär­rä 60-luku­lais­ta uutuudenvimmaa.

    Syy mik­si se kuvas­sa ole­va raken­nus on mie­les­tä­ni hyvä Rau­ta­tien­to­ril­le on että se rat­koo sen perus­on­gel­man että tori on lii­an iso, säi­lyt­tää ja koros­taa akse­lia Kan­sal­lis­teat­te­rin ja Ate­neu­min välil­lä ja luo kes­kel­le kau­pun­gin häli­nää rau­hal­li­sen sisä­pi­han. Tuo on pal­jon parem­pi kuin esi­mer­kik­si taan­noin erään ark­ki­teh­din ehdot­ta­ma pit­ku­lai­nen lasi­pa­vil­jon­ki torin reu­nal­la, ei sinäns­sä ettei­kö sekin oli­si parannus.

  20. …Hups, siis en halua lisää lasi­laa­ti­koi­ta kes­kei­sil­le paikoille.

  21. Lasia ei vaan osa­ta vie­lä oikein käyt­tää, mate­ri­aa­li­na se on val­lan mai­nio. Muo­to­kie­li on vie­lä hakuses­sa, samoin pin­ta­kä­sit­te­lyn tar­joa­mat mah­dol­li­suu­det. Eri­tyi­sen hyvin lasi sopii van­ho­jen raken­nus­ten hie­no­va­rai­seen täy­den­tä­mi­seen ja suo­jaa­mi­seen sään vai­ku­tuk­sil­ta. Yleen­sä museois­sa tämä osa­taan par­hai­ten, ja lop­pu­tu­lok­se­na on aidos­ti kevyi­tä ja huo­maa­mat­to­mia rakenteita.

    Vali­tet­ta­vas­ti lasin kans­sa käy vaan kuten raken­ta­mi­ses­sa usein muu­ten­kin eli yli men­nään sii­tä mis­sä aita on mata­lin. Ruma ruu­duk­ko jotain epä­mää­räi­sen sävyis­tä selek­tii­vi­pin­noi­tet­ta ei oikein miel­ly­tä ketään. Pahim­mil­laan vää­rä lasi­va­lin­ta tekee sisä­va­lon likai­sen­har­maak­si, ja ulko­nä­kö muis­tut­taa peiliaurinkolaseja.

    Lasi­ta­lot ovat usein sisäl­tä viih­tyi­säm­piä kuin ulkoa, sik­si­kin mate­ri­aa­li sovel­tuu toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­seen niin hyvin. Ulko­pin­nas­sa lasi vaa­tii aina jon­kin hap­ti­ses­ti mer­kit­se­vän vas­ta­koh­dan. Toi­mis­to­ta­lois­sa tosin hap­ti­suus on varat­tu nurk­ka­huo­neen sta­tus­sym­bo­lik­si ja muu­ten pan­nas­sa. Toi­mis­to­ta­loes­te­tiik­ka on visu­aa­li­suu­den yli­val­taa kun kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen on teh­ty muil­le­kin ais­teil­le. Eri­lai­set ter­mi­naa­lit lie­ne­vät fii­lik­sel­tään paras paik­ka sovel­taa lasirakentamista.

    Minus­ta ei-oikea-aikai­sen muo­to­kie­len sovel­ta­mi­seen liit­tyy kum­maa tosik­ko­mai­suut­ta. Onnis­tu­nein ark­ki­teh­tuu­ri on aja­ton­ta, raken­nus on yleen­sä vähän tyl­sä jos sen maal­lik­ko pys­tyy ajoit­ta­maan vuo­si­kym­me­nen tark­kuu­del­la. Ei kai­ken tar­vit­se olla ajankuvaa.

  22. Samaa osaa­mat­to­muut­ta syy­te­tään beto­niark­ki­teh­tuu­ris­ta, puo­lus­ta­jat tote­aa että beto­nia ne on Ate­neu­min­kin koris­teet­kin ja yksi alan yrit­tä­jä teki Kolil­le hir­si­mö­kin näköi­sen talon beto­nis­ta, ilmei­ses­ti ihan vaan todis­tak­seen mate­ri­aa­lin mah­dol­li­suu­det. Minus­ta näyt­tää sil­tä että ongel­ma on nime­no­maan mate­ri­aa­lin jous­ta­vuus, mitään kon­ven­tioi­ta ei syn­ny yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen kaut­ta kun vähän kaik­kea voi kokeil­la. Jot­kut muusi­kot sanoo samaa tie­to­ko­neis­ta, ongel­ma on nime­no­maan se että niil­lä voi tuot­taa min­kä tahan­sa ääneen.

    Lasi­pin­to­jen ongel­ma on sinän­sä sama kuin beto­nis­sa, mon­o­to­ni­suus. Kuu­lin täl­le jos­kus ihan hyvän seli­tyk­sen, ne on tar­koi­tet­tu vil­kais­ta­vak­si ohi kii­tä­väs­tä autosta.

  23. Spot­tu: No siis uskon­han toki minä­kin, että lasis­ta saa miel­lyt­tä­viä jul­ki­si­vu­ja, jos laa­dus­ta ja hyväs­tä maus­ta ei tin­gi­tä. Olen jopa sel­lai­sia näh­nyt­kin. Mut­ta en usko mil­lään, että Skat­tan hotel­li­suun­ni­tel­man jul­ki­si­vus­ta voi­si tul­la sel­lai­nen, jota itse kut­sui­sin miel­lyt­tä­väk­si. Minus­ta se kes­kus­te­lee Aal­lon tönön kans­sa lähes­tul­koon ikä­vim­mäl­lä mah­dol­li­sel­la tavalla.

    Enkä ole oikea-aikai­suus­nat­si­kaan. Toi­vo­ma­ni kal­tai­ses­sa moder­nis­sa ark­ki­teh­tuu­ris­sa voi­daan ilman muu­ta flirt­tail­la men­nei­den tyy­li­suun­tien kans­sa, kun­han ei ryh­dy­tä yksi­se­lit­tei­seen tyy­li­ko­pioin­tiin. Temp­pe­li­au­kion kirk­ko on lois­toe­si­merk­ki. Vaik­ka sen raken­ta­mi­sen ajan­koh­ta onkin hah­mo­tet­ta­vis­sa raken­nus­ta kat­so­mal­la (tus­kin kui­ten­kaan vuo­si­kym­me­nen tark­kuu­del­la, mut­ta hah­mot­ta­vat­ko maal­li­kot tosi­aan­kin ark­ki­teh­tuu­rit­ren­de­jä vuo­si­kym­me­nen tark­kuu­del­la noin ylei­ses­ti ottaen?), sen erään­lai­nen uni­ver­saa­li miel­lyt­tä­vyys ja muo­to­kie­len koko­nais­val­tai­nen hal­lin­ta on ajal­le omi­nais­ta tyy­li­kik­kai­lua tär­keäm­mäs­sä osas­sa. Ja juu­ri sik­si se herät­tää myön­tei­siä mie­li­ku­via omas­ta ajas­taan, eli sopii edel­lä heit­tä­mää­ni hyvän ark­ki­teh­tuu­rin mää­ri­tel­mään. Tus­kin itse­kään pää­tyi­sit anta­maan sil­le mai­nit­se­maa­si “vähän tyl­sä” ‑luo­ki­tus­ta, vai?

    Sanoit, ettei kai­ken tar­vit­se olla ajan­ku­vaa. Minus­ta kaik­ki mitä teem­me, on auto­maat­ti­ses­ti ajan­ku­vaa. Voim­me vali­ta, teem­me­kö sen hyvin vai huo­nos­ti, mut­ta omas­ta ajas­tam­me emme voi vali­ta irroit­tau­tua muu­ten kuin kopioi­mal­la sän­til­li­ses­ti men­nei­syyt­tä (ja sen voi kai jät­tää pois las­kuis­ta, jos puhu­taan rea­lis­ti­sis­ta vaihtoehdoista).

    Miten­kö­hän muu­ten tuon Skat­tan suun­ni­tel­man jul­ki­si­vu on tar­koi­tus todel­li­suu­des­sa saa­da aikaan? Sau­mo­ja­han tuos­sa pin­nas­sa on olta­va; oli­si­vat­ko sau­mat siis jokai­sen lasis­ta muo­toil­lun syven­nyk­sen ympä­ril­lä? Ihme, ettei nii­tä ole esi­tet­ty havain­ne­ku­vas­sa, luu­li­si nii­den sen­tään jon­kin ver­ran vai­kut­ta­van raken­nuk­sen ulkonäköön.

  24. - katu­ver­kon väli­tys­ky­vyn kan­nal­ta nopeuk­sien nos­ta­mi­nen on hyvä asia”

    Näin onkin, jos ajat­te­lee vain kes­kel­lä met­sää ole­vaa suo­raa tie­tä, jol­la ei ole ris­teä­vää lii­ken­net­tä eikä jalan­kul­kua. Mut­ta kau­pun­gis­sa se ei ihan niin vain onnistukaan. 

    Ajo­no­peu­den nous­tes­sa ajo­neu­vo­jen väli­set etäi­syy­det kas­va­vat, jol­loin ajo­neu­vo­jen tilan­tar­ve kas­vaa. Tie­o­suu­den väli­tys­ky­ky heik­ke­nee, kos­ka ‘ris­teys­vä­li vs. auto­let­kan pituus’ alkaa tul­la vas­taan. Tiheät ris­teys­vä­lit kumoa­vat suu­rem­man nopeu­den tuo­man hyö­dyn, jol­loin rat­kai­su oli­si ainoas­taan eri­ta­so­ris­teyk­set, eli käy­tän­nös­sä tun­ne­lit. Sekö tuos­sa oli taka-ajatuksena? 

    Esim. Man­ner­hei­min­tiel­lä on lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sek­si rajoi­tet­tu vasem­mal­le kään­ty­mis­tä suu­rin­piir­tein sen ver­ran kuin se suin­kin on mah­dol­lis­ta. Jär­jes­tyk­ses­sä seu­raa­va teho­kei­no oli­si­kin teh­dä Oop­pe­ran ja Nor­dens­kiöl­din­ka­dun ris­teyk­sis­tä eri­ta­sot, ja kiel­tää muu ris­teä­vä lii­ken­ne koko­naan. Sii­nä­pä­hän ne kei­not sit­ten ovat­kin, ope­raa­tioi­den hin­ta­la­put vain ovat aika erinäköiset.

  25. Neli­kais­tai­sen moot­to­ri­tien kapa­si­teet­ti on suu­rim­mil­laan 60kmh nopeu­del­la n. 2000 autoa tun­nis­sa kais­taa koh­ti, kapa­si­teet­ti las­kee aika jyr­käs­ti sen jäl­keen sekä nopeu­den kas­vaes­sa että pie­nen­tyes­sä, 100kmh ja 30kmh nopeuk­sil­la se on noin 1000 autoa tun­nis­sa. Nor­maa­li kau­pun­ki­ka­dul­la opti­maa­li­nen nopeus on vas­taa­vas­ti 40 — 50kmh, 30kmh ei sanot­ta­vas­ti vähen­nä kapasiteettia.

    Kts. esim. Speed Mana­ge­ment, sivut 47 — 48, http://www.internationaltransportforum.org/Pub/pdf/06Speed.pdf#search=“speed sum­ma­ry”

  26. Sii­nä­pä se ongel­ma juu­ri on: hotel­li ei ole jul­ki­nen raken­nus. Han­ke on yksi­tyi­sen kiin­teis­tö­kei­not­te­li­jan luo­mus; jos lupa hel­ti­ää, niin han­ke myy­dään jol­le­kin ope­raat­to­ril­le, hotel­li­ket­jul­le. Se pyö­rit­tää sit­ten pai­kal­la yksi­tyis­tä hotel­li­bis­nes­tä – ravin­to­laan pää­see ja koval­la rahal­la yöpy­mään­kin, mut­ta jul­ki­nen raken­nus hotel­li ei ole.

    Tuo on siis Saa­ra lai­naa­mas­ta Hesa­rin sivuil­la ollees­ta kom­men­tis­ta. Sinän­sä yhdyn kri­tiik­kiin sekä ehdo­te­tun raken­nuk­sen ark­ki­teh­tuu­ris­ta että kiin­teis­tö­kei­not­te­lus­ta, mut­ta en oikein ymmär­rä ruti­naa ‘jul­ki­ses­ta raken­nuk­ses­ta’. Eivät Espla­na­din ja Kaup­pa­to­rin ympä­ril­lä ole­vat muut raken­nuk­set ole sen jul­ki­sem­pia, pois­lu­kien ehkä kau­pun­gin­ta­lo, joka sekään ei ole mikään kau­pun­ki­lais­ten oles­ke­lu­paik­ka. Elä­mää tun­tuu sil­ti pii­saa­van. Lai­va­ter­mi­naa­lin ja kongres­si­kes­kuk­sen vie­rei­sen ton­tin kes­kel­lä kau­pun­kia jos min­kä luu­li­si ole­van hotel­li­toi­min­taan sopi­va. Oli­si­han se tie­tys­ti kir­jas­tol­le­kin aika hulp­pea paik­ka, vaik­ka vähän sivus­sa jul­ki­sen lii­ken­teen risteyspaikoista.

  27. Mik­ko H:
    Perus­on­gel­ma tuos­sa on siis se, että jos raken­nus­lu­pa anne­taan yksi­tyi­sel­le kei­not­te­luun tai­pu­vai­sel­le tahol­le ilman tar­jous­kil­pai­lua, ja ark­ki­teh­ti vali­taan niin ikään ilman suun­nit­te­lu­kil­pai­lua, niin hou­ku­tus kei­not­te­luun on mak­si­mis­saan eikä kei­no­ja sen hil­lit­se­mi­sek­si jäl­ki­kä­teen ole.

    Ulko­mais­ta yksi­tyis­tä raken­nut­ta­jaa tus­kin kiin­nos­taa, näyt­tää­kö Hel­sin­gis­sä sijait­se­van hotel­lin jul­ki­si­vu ikä­väl­tä ja junt­ti­mai­sel­ta, tai se, miten se vai­kut­taa hel­sin­ki­läis­ten mie­len­ti­laan. Hän­tä kiin­nos­ta­vat hotel­lin hyvä sijain­ti ja mah­dol­li­sim­man hal­vat raken­nus­kus­tan­nuk­set, kos­ka nämä ovat avai­na­se­mas­sa kun tuot­to­ja maksimoidaan.

    Hertzog & de Meu­ro­nia täl­lai­nen han­ke kiin­nos­ti niin vähän, että he tyy­tyi­vät cashcow-tyyp­pi­seen liu­ku­hih­na­tuo­tan­toon (aina­kin sil­tä tuo hei­dän ehdo­tuk­sen­sa näyt­tää). Piir­re­tään mah­dol­li­sim­man vähäl­lä vai­val­la raken­nut­ta­jal­le eri­koi­sen näköi­nen röt­te­lö, jon­ka avul­la hän saa lupa­ha­ke­muk­sen­sa läpi, ja val­mis­tau­du­taan irti­sa­nou­tu­maan koko hom­mas­ta kun raken­ta­mi­nen alkaa. Suun­ni­tel­mas­ta mak­se­tun kor­vauk­sen tur­vin voi sit­ten kes­kit­tyä suun­nit­te­le­maan johon­kin muu­al­le jota­kin oikeas­ti hie­noa. Mitään he eivät täs­sä häviä: kor­kein­taan mai­neen­sa suo­ma­lais­ten sil­mis­sä, mut­ta Suo­mi on pie­ni ja syr­jäi­nen maa eikä se hei­dän uraan­sa hankaloita.

    Type­rä­hän ei ole se, joka täl­lai­sia äärim­mäi­sen huo­no­ja kaup­po­ja kau­pun­gil­le ehdot­taa, vaan se, joka kau­pan hyväk­syy. Täs­sä tapauk­ses­sa kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­la oli­si tuhan­nen taa­lan paik­ka uskoa ulko­puo­li­sia asian­tun­ti­joi­ta, jos heil­lä itsel­lään ei rii­tä ammat­ti­tai­toa erot­taa laa­du­kas­ta suun­nit­te­lua roskasta.

  28. Toi­sen­lai­ses­sa maa­il­mas­sa hotel­lin raken­ta­mi­sen ehdok­si lai­tet­tai­siin, että ala­ker­rok­sis­ta saa­daan (ilmai­sek­si) tilat niin pai­kal­lis­kir­jas­tol­le kuin ter­veys­kes­kuk­sel­le­kin, ehkä myös pos­til­le, vaik­kei se var­si­nai­ses­ti jul­ki­nen pal­ve­lu ole­kaan. Kau­pun­ki­lais­ten tar­vit­se­mien pal­ve­lui­den saa­mi­nen kor­vai­si edes osit­tain esteet­ti­sen haitan.

  29. Saa­ra:

    Ulko­mais­ta yksi­tyis­tä raken­nut­ta­jaa tus­kin kiin­nos­taa, näyt­tää­kö Hel­sin­gis­sä sijait­se­van hotel­lin jul­ki­si­vu ikä­väl­tä ja junt­ti­mai­sel­ta, tai se, miten se vai­kut­taa hel­sin­ki­läis­ten mielentilaan.

    Tuos­ta olen samaa miel­tä. Tai­taa lisäk­si olla niin, että kes­ki­mää­rin hel­sin­ki­läi­nen näkee tuon hotel­lin ker­ran tai kak­si vuo­des­sa, kun sat­tuu käy­mään Suo­men­lin­nas­sa tai kaup­pa­to­ril­la. Kes­kus­ta on lähin­nä turis­te­ja var­ten. Hel­sin­ki­läis­ten mie­len­ti­laa kohen­ne­taan par­hai­ten lähiöi­tä ehostamalla.

  30. Tee­mu Kemp­pai­nen: “Kes­kus­ta on lähin­nä turis­te­ja var­ten. Hel­sin­ki­läis­ten mie­len­ti­laa kohen­ne­taan par­hai­ten lähiöi­tä ehostamalla.”

    Ei Hel­sin­gin kes­kus­ta ole vain turis­te­ja var­ten. Pait­si että se tie­ten­kin on siel­lä asu­via ihmi­siä var­ten, sitä käyt­tä­vät suu­rim­mak­si osak­si hel­sin­ki­läi­set tai lähi­kun­tien asuk­kaat, jot­ka eivät itse siel­lä asu. Turis­ti­bis­nek­sen edis­tä­mi­sel­le ei pidä eikä saa uhra­ta kau­pun­gin kes­kus­taa. Mis­sä vain hotel­li­ket­jut ovat pääs­seet päs­mä­röi­mään, lop­pu­tu­los on ollut ikä­vä, tulee mie­leen esim. Pra­ha, Buda­pest tai Kai­ro. USA:kin on sel­väs­ti sivis­tys­val­tio, kos­ka Donald Trump ei ole pääs­syt vapaas­ti tem­mel­tä­mään, vaan rajat on ase­tet­tu visioille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.