Minä ja espoolaisuus

OS voi­si kir­joit­ta yhden jutun jos­sa sum­maa kai­ken sen vim­mai­sen vihan mitä hänel­lä on ham­paan­ko­los­sa Espoo­ta ja Espoo­lai­sia koh­taan. Sit­ten voi­si sen kes­kus­te­lun käy­dä lop­puun niin ehkä sit­ten ei joka jutus­sa tar­vit­se nälviä.”

Siis minä­kö enpi­täi­si espoo­lai­sis­ta! Ei suin­kaan, monet par­hais­ta ystä­vis­tä­ni ovat espoolaisia…

Oikea kysy­mys on, mikä minua har­mit­taa Espoos­sa kun­ta­na. Seu­raa­vas­sa lyhyt ver­sio asiasta.

Kaik­ki alkaa hul­lus­ta 70-luvus­ta. Sil­loin Espoo­ta raken­net­tiin kovin gryn­de­ri­ve­toi­ses­ti. Jokai­sel­la mer­kit­tä­vä puo­lue oli lii­tos­sa jon­kin raken­nus­liik­keen kans­sa, eikä puo­luet­ta ollut sen hel­pom­pi erot­taa raken­nus­liik­kees­tään kuin ETA:n poliit­tis­ta sii­peä sen soti­laal­li­ses­ta sii­ves­tä. KOK=Polar, SDP=Haka, LIB=Arjatsalo. Kaa­voi­tus ei perus­tu­nut mihin­kään aloit­teel­li­suut­ta kah­lit­se­vaan yleis­kaa­vaan – ensim­mäi­sen yleis­kaa­van­sa tuo nopeas­ti kas­va­nut kau­pun­ki sai vas­ta täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä – vaan raken­nusoi­keuk­sia jaet­tiin talou­del­li­sen tas­a­puo­li­suu­den mukai­ses­ti sin­ne, mis­tä kukin puolue/rakennusliike oli maa­ta onnis­tu­nut edul­li­ses­ti hank­ki­maan. Lop­pu­tu­los oli kata­stro­faa­li­nen ja täs­tä juon­ta­vat juu­ren­sa monet nykyi­sis­tä ongelmista.

Nuo ajat ovat taka­na, mut­ta espoo­lai­set ovat teh­neet vält­tä­mät­tö­myy­des­tä hyveen. Kun kau­pun­gis­ta ei saa­da toi­min­nal­li­ses­ti jär­ke­vää, koko tavoi­te on hylät­ty. Jou­ni J Sär­ki­jär­vi on tain­nut täl­lä blo­gil­la kehua, ettei Espoon kaa­voi­tus­ta teh­dä lii­ken­teen ehdoin vaan lii­ken­teen on sovel­lut­ta­va asun­to­jen sijoit­tu­mi­seen. Voi­ko osit­tai­sop­ti­moin­nin sel­keäm­min mää­ri­tel­lä! Näin kaa­voi­te­taan Suur­pel­to rai­de­lii­ken­teen ulot­tu­mat­to­miin ja kaa­voi­te­taan itse­päi­ses­ti kah­den auton mal­liin perus­tu­vaa His­tan aluet­ta jon­ne­kin kovin kau­as ilman tie­toa­kaan rai­de­lii­ken­tees­tä, vaik­ka maa­kun­ta­kaa­vas­sa rai­de­lii­ken­ne on ase­tet­tu His­tan ehdok­si. Samal­la pää­ra­dan var­rewn sei­sak­keet – esi­merk­si Mank­ki – ovat täy­sin käyttämättöminä. 

Ame­rik­ka­lai­sen auto­kau­pun­gin kaa­voit­ta­mi­nen ei ole vain espoo­lais­ten ongel­ma, vaan se vai­keut­taa lii­ken­ne­ky­sy­mys­tä kaik­kial­la pääkaupunkiseudulla.

Asun­to­po­li­tii­kas­saan kau­pun­ki on läh­te­nyt sel­vään ker­man­kuo­rin­taan kaa­voit­taen usei­ta yksi­puo­li­ses­ti vain rik­kail­le tar­koi­tet­tu­ja aluei­ta, kun Hel­sin­ki ja Van­taa ovat otta­neet tavoit­teek­seen estää segre­gaa­tio­ta. Hel­sin­gin tavoi­tet­ta asun­to­jen 75 neliön kes­ki­koos­ta pide­tään lii­al­li­se­na, mut­ta Espoon uus­tuo­tan­non kes­ki­ko­ko on 91 neliötä.

Sosi­aa­lis­ta vas­tuu­ta Espoo ei ole kovin hyvä kan­ta­maan. Aiem­min Espool­la oli tapa­na asut­taa sosi­aa­li­ses­ti ongel­mai­set mak­susi­tou­muk­sel­la hel­sin­ki­läi­siin mat­kus­ta­ja­ko­tei­hin, jol­loin heis­tä tuli­kin hel­sin­ki­läi­siä. Tapa lop­pui jos­kus, mut­ta on leh­ti­tie­to­jen mukaan alka­nut uudes­taan. Joten­kin on saa­tu aikaan tilan­ne, jos­sa sosi­aa­li­ses­ti kun­nan vas­tuul­la ole­vat ihmi­set ovat kovin pal­jon useam­min Hel­sin­gin kuin Espoon vastuulla.

Jot­kut espoo­lai­set ovat sano­neet avoi­mes­ti, että jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­si­va kaa­voi­tus voi­si tuo­da arve­lut­ta­vaa sosi­aa­lis­ta aines­ta Espoo­seen. Tätä argu­ment­tia käy­tet­tiin met­ro­kes­kus­te­lus­sa yhtenään.

Tie­tois­ta ker­man­kuo­rin­taa kun­ta har­joit­taa myös elin­kei­no­po­li­tii­kas­saan. Kaa­va luva­taan kah­des­sa vii­kos­sa ja sil­tä lop­pu­tu­los usein näyttääkin.

Pal­ve­luis­saan Espoo on pit­kään sii­peil­lyt Hel­sin­gin pal­ve­lu­jen varas­sa. Kun­ta on esi­mer­kik­si ali­mi­toit­ta­nut lukio­verk­kon­sa, ja lähet­tä­nyt nuo­ren­sa Hel­sin­gin lukioi­hin kiel­täy­tyen mak­sa­mas­ta sii­tä mitään. Nyt asia on ymmär­tääk­se­ni sovit­tu, mut­ta aika­moi­sen raha­sum­man Espoo ehti Hel­sin­gil­tä täl­lä toi­min­nal­la kupata.

Espoo on kehit­tä­nyt aivan omin­ta­kei­sen toi­min­ta­kult­tuu­rin­sa, jos­sa suo­si­taan kai­ken yksi­tyis­tä­mis­tä, mikä on vain yksi­tyis­tet­tä­vis­sä, vaik­ka se tuli­si sel­väs­ti kal­liim­mak­si. Tämä on han­ka­loit­ta­nut huo­mat­ta­vas­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien yhteis­työ­tä, kos­ka juu­ri mis­tään ei saa­da sovi­tuk­si, ellei­vät muut muu­ta toi­min­ta­ta­po­jaan espoo­lai­sik­si. Hel­sin­gin vir­ka­mie­het ovat aika kyp­siä kai­ken pää­tök­sen­teon puu­rou­tu­mi­seen. Täs­sä ei ole mitään ihmeel­lis­tä eikä sii­tä kan­na­ta syyt­tää espoo­lai­sia, kos­ka Espoon tilan­tees­sa mikä kun­ta tahan­sa oli­si toi­mi­nut samal­la taval­la – vain tuo kovin ideo­lo­gi­nen yksi­tyis­tä­mis­vim­ma on kun­nan aito pää­tös. Aivan sama tilan­ne on Turus­sa naa­pu­ri­kun­tien kans­sa – ja Oulus­sa ja Vaa­sas­sa. Jos peli on rumaa, vika on säännöissä.

Ei voi olla käy­mät­tä niin kuin Espoon koh­dal­la on käy­nyt, kun kau­pun­ki­seu­tu muo­dos­tuu useas­ta kun­nas­ta. Reu­na-alueil­la on suu­ri hou­ku­tus sosi­aa­li­seen ker­man­kuo­rin­taa – tai oikeas­taan niil­lä on sii­hen suo­ra­nai­nen pak­ko, kos­ka eivät ne muu­ten sel­viäi­si inves­toin­neis­taan, joi­ta nopea väes­tön­kas­vu edel­lyt­tää. Saman­lai­nen maa­no­mis­ta­ja­läh­töi­nen kaa­voi­tus­vai­he, joka tuho­si Espoon kau­pun­ki­ra­ken­teen 1970-luvul­la, on meneil­lään mones­sa kehyskunnassa.

Ongel­ma­na ei siis ole Espoo ja espoo­lai­suus, vaan Suo­men huo­no kau­pun­ki­po­liit­ti­nen lain­sää­dän­tö. Jokai­sel­le kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vit­tai­siin koko kau­pun­ki­seu­tua kos­ke­va met­ro­po­li­hal­lin­to, joka ei vain päät­täi­si isois­ta lin­jois­ta, vaan myös rahoit­tai­si sel­lai­set sosi­aa­li­set kulut, joi­ta kun­nat nyt yrit­tä­vät työn­tää naapureilleen.

Val­tion vika siis.

94 vastausta artikkeliin “Minä ja espoolaisuus”

  1. Olen samaa miel­tä Espoon epä­on­nis­tu­nees­ta kaavoituksesta. 

    Mut­ta yhte­nä ongel­ma­na koet, ettei­vät mak­su­ky­kyi­set veron­mak­sa­jat halua rahoit­taa nii­tä meno­ja joi­hin Hel­sin­gin polii­ti­kot halua­vat vero­va­ro­ja käyt­tää, vaan muut­ta­vat Espoo­seen. Hyvä tie­tää, että vika on Espoos­sa, sil­lä tyh­mem­pi oli­si voi­nut kuvi­tel­la että Hel­sin­gin poli­tii­kas­sa on jota­kin pie­les­sä jos se kar­koit­taa vero­ja mak­sa­van väestönosan.

  2. Tuos­sa on ne Espoon hyvät puo­let. Kir­joi­tuk­sen­han piti olla kriittinen 😉

    Täy­tyy myön­tää, etten usko laa­jaan hal­lin­to­ve­toi­seen mal­liin. Sitä kokeil­tiin itä­naa­pu­ris­sa, mut­ta Neu­vos­to­liit­to meni jo. Se ei toiminut.

    Kun­ta­hal­lin­nos­sa on kehit­tä­mis­tä. Ainoa jär­ke­vä tie on pilk­koa kun­tayk­si­köt hel­pom­min hal­lit­ta­vik­si. Kun kun­nas­sa on 10 000 — 40 000 asu­kas­ta, ei pää­tök­sen­te­ko kar­kaa kuntalaisilta.

    Miten ja min­kä­lai­sel­la man­daa­til­la raken­ne­taan alue­hal­lin­to sii­hen pääl­le on toi­nen kysy­mys. Se man­daat­ti ei saa olla lii­an sito­va. HUS:n kal­leus ja toi­mi­mat­to­muus osoit­taa sen. Alue­hal­lin­nol­la tulee olla kui­ten­kin riit­tä­väs­ti voi­maa jar­ru­tel­la aivan hui­mim­pia ideoi­ta, joi­den mak­sa­jaa voi olla myö­hem­min vai­kea löytää.

  3. Tätä Espoo — Hel­sin­ki tilan­net­ta ja sen perim­mäi­siä syn­ty­mis­syi­tä oli­si myös mie­len­kiin­tois­ta tut­kia kan­sain­vä­li­ses­sä mit­ta­ka­vaas­sa, niin tar­kas­ti se seu­rai­lee mui­den­kin Euroo­pan suur­ka­pun­kien ja ehkä vie­lä enemm­nän ver­taa vaik­ka New York vs Con­nec­ticut, tai sit­ten Los Anges vs Oran­ge Coun­ty kehi­tys­kul­kua. Vähi­ten esim kaik­ki suur­fir­mat kuten Nokia siir­tä­vät sijain­tin­sa ja myös veron­sa sin­ne ympä­ris­tö kuntiin.

    Mis­tä siis joh­tuu että nämä his­to­rial­li­set asu­kuas kes­kit­ty­mät joil­la ker­ran oli pal­jon­kin val­taa eivät pys­ty hal­lit­se­maan ympä­ris­tö aluei­taan, vaan nuo ympä­ris­tö alu­eet pys­ty­vät juu­ri näin kuo­ri­maan ker­mat kakusta?

  4. Kemp­pai­nen ei tun­nu ymmär­tä­vän miten kaa­voi­tus­mo­no­po­li toi­mii. Selitetään.

    Ole­te­taan että PV päät­tää luo­pua San­ta­ha­mi­nas­ta, ja jos­tain kum­man syys­tä sii­tä muo­dos­te­taan oma kun­ta. Kun­nas­sa pää­tös­valt­taa käyt­tä­vät asuk­kaat, arva­taan että hei­tä on 400.

    Uudel­la kun­nal­la on nyt sit­ten ensi teh­tä­vä­nään päät­tää mitä kaa­voi­te­taan val­tion omis­ta­mal­le maal­la, sano­taan että sitä on luon­non­suo­je­lua­lu­eet pois lukien neliö­ki­lo­met­ri eli sata heh­taa­ria raken­nus­kel­pois­ta. Val­tion maan arvon mak­si­moi­sek­si, alu­een asun­to­ti­lan­teen hel­pot­ta­mi­sek­si, kau­pun­ki­ra­ken­teen toi­mi­vuu­den vuok­si, jne. kan­nat­tai­si kaa­voit­taa tii­vis asui­na­lue, sano­taan 5000 asun­toa, 10 000 asu­kas­ta. Ja vetää vaik­ka ratik­ka saa­reen. Jos maan arvo on vaik­ka 80 000 per asun­to, niin val­tio saa 400 mil­joo­na euroa maasta.

    Mut­ta kun kun­nal­le ei ole mitään int­res­siä mak­si­moi­da jon­kun muun maan arvoa, vaan mak­si­moi­da uusien asuk­kai­den tulot. Eli kun­ta kaa­voit­taa 200 puo­len heh­taa­rin oma­ko­ti­ta­lo­tont­tia, 400 asu­kas­ta eli tuplat lisää. Arva­taan noi­den arvok­si vaik­ka puo­li mil­joo­na kap­pa­le, kun ovat iso­ja tont­te­ja, meren ran­ta, Hel­sin­gin pal­ve­lui­den vie­res­sä.. eli yhteen­sä 100 mil­joo­na. Uudet asuk­kaat eivät osta näi­tä tont­te­ja sik­si että ovat tyy­ty­mät­tö­miä pai­kal­lis­hal­lin­nol­li­seen alu­ee­seen nimel­tä Hel­sin­ki, tai Espoo, tai mis­tä lie tule­vat­kaan, vaan sik­si että ko, alue tar­jo­aa de fak­to sub­ven­toi­tuun hin­taan tont­te­ja, alhai­sim­man lain sal­li­man vero­pro­sen­tin, ja sikä­li kun se tätä kul­ta­ran­nik­ko-osas­toa kiin­nos­taa niin hyvät pal­ve­lut kun rahal­la vaan saa. Van­hat 400 asu­kas­ta muut­tu­vat kirk­kaas­ti Suo­men rik­kaim­man kun­nan asuk­kaik­si. Las­kun mak­saa kau­pun­ki­ra­ken­teen ongel­mi­na kaik­ki muut.

    Ei tämä sen vai­keam­paa ole. Mitään syy­tä pos­tu­loi­da jotain poliit­tis­ta tyy­ty­mät­tö­myyt­tä seli­tyk­sek­si ei ole kun pel­kät mate­ri­aa­li­set int­res­sit selit­tä­vät ilmiön.

  5. Hel­sin­gin poli­tii­kas­sa on tosi­aan jota­kin pahas­ti pie­les­sä, kun jot­kut viit­si­vät muut­taa jopa Espooseen.

    Espoon kes­kus, mis­sä ja min­kä­lai­nen, huh huh.

    Tapio­lan arvos­tus ei ole vie­lä­kään oikein auen­nut, vaik­ka asuin siel­lä aika­naan muu­ta­man vuo­den, sori nyt arvos­te­tut kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat, mut­ta mikä sii­nä oikeas­ti on niin hie­noa, talo­ja sikin­so­kin har­vak­sel­taan met­säs­sä ja laa­jo­ja tyh­jiä nur­mi­kent­tiä var­mis­ta­mas­sa pit­kät etäi­syy­det, jopa lähi­kios­kil­le piti men­nä autol­la, jos se on hie­noa niin ok sitten.

    Wes­ten­dis­sä vas­ta hie­noa on asua, voi kehua asu­van­sa meren äärel­lä, vali­tet­ta­vas­ti muu­ta­ma vie­lä hie­nom­pi on kui­ten­kin val­lan­nut ran­ta-alu­eet omak­seen, mut­ta lähel­lä ran­taa kui­ten­kin ja meri saat­taa jopa näkyä­kin ikku­nas­ta pui­den lomas­ta kat­to­jen yli.

    On Espoos­sa jotain hyvää­kin, pit­kän vään­nön tulok­se­na saa­tiin meren­ran­ta­kau­pun­kiin yhte­näi­nen ran­ta­rait­ti, hienoa.

    Mut­ta on nii­tä pal­jon pahem­pia­kin tapauk­sia, vie­lä 2000-luvul­la ele­tään 60-lukua, Sipoo, aivan usko­ma­ton­ta menoa metropolialueella.
    Bis­nes­mie­het näyt­tä­vät nyt sitä Sipoo­lais­ta kaa­voi­tus­mal­lia, ei oikein kes­tä kriit­tis­tä tar­kas­te­lua, olet­ko Osmo perehtynyt.

  6. Kal­le Pyöräniemi

    Täy­tyy myön­tää, etten usko laa­jaan hal­lin­to­ve­toi­seen mal­liin. Sitä kokeil­tiin itä­naa­pu­ris­sa, mut­ta Neu­vos­to­liit­to meni jo. Se ei toiminut.

    On kyl­lä kokeil­tu län­si­naa­pu­ris­sa­kin, vrt. Tuk­hol­man hal­lin­to. Jäl­ki on mones­sa koh­taa parem­paa kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, vaik­ka tie­tys­ti tai­pu­mus ker­man kuo­rin­taan on var­maan yleisinhimillinen.

    Mikä mah­taa olla Espoon tämän het­ken kas­vuen­nus­te tule­vil­le vuo­si­kym­me­nil­le? Olen muis­taak­se­ni näh­nyt aika hur­jia­kin luku­ja. Jos tuo tule­va poruk­ka edes kaa­voi­tel­tai­siin kau­pun­ki­ra­dan ja met­ro­ra­dan var­teen, niin kai­pa se kor­jai­si taset­ta hieman.

  7. Niin­hän sanon­ta kuu­luu, että tyh­mä ei ole se joka pyy­tää, vaan joka maksaa. 

    Kun aikoi­naan kuu­lin, että espoo­lai­nen voi tuos­ta vain tul­la hel­sin­ki­läi­seen lukioon, olin pöyristynyt. 

    Sen lisäk­si, että se aiheut­taa kulu­ja, on paik­ka tie­tys­ti pois hel­sin­ki­läi­sel­tä nuo­rel­ta. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että sosi­aa­li­ses­ti syr­jäy­ty­nyt aines on ohjat­tu sys­te­maat­ti­ses­ti Hel­sin­kiin. Mikä­li tämä väi­te nyt pitää paik­kaan­sa. Espoo aina­kin kiel­tää, että näin oli­si toi­mit­tu. Mut­ta huhu­pu­hei­den mukaan näin olisi. 

    Mik­si tääl­lä on oltu niin lam­mas­mai­sen ham­paat­to­mia ? Hel­sin­ki­läis­ten päät­tä­jien (siis myös Osmon) vika­han se on, ei Espoon.

    1. Luki­ko on val­tion vika. Pio­enia maa­lais­kun­tia aja­tel­len on sää­det­ty, ettei koti­kun­nan tar­vit­se mak­saa mitään kou­lun yllä­pi­tä­jä­kun­nal­le. Espool­la on ollut täs­sä laki puo­lel­laan. Olen­nais­ta onkin, että Espoo on tämän perus­teel­la tie­toi­ses­ti ali­mi­toit­ta­nut kou­lu­verk­kon­sa, kun tie­tää, että hel­sin­ki­läi­siin kou­lui­hin pääsee.

  8. Tapio­la oli aikoi­naan kau­nis, kun Alvar Aal­lon suun­nit­te­le­mat raken­nuk­set hal­lit­si­vat mai­se­maa. Sit­tem­min lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la on Tapio­la mie­les­tä­ni pilat­tu. Laa­jat nur­mi­ken­tät ovat toki sinän­sä sil­mäl­le miel­lyt­tä­viä, mut­ta nii­den käyt­tö­ar­vo on vähäi­nen. Ne eivät hou­kut­te­le oikein edes piki­nil­le tai pal­lon pot­ki­mi­seen las­ten kans­sa. Ovat joten­kin lii­an kal­ju­ja ja avaria. 

    Lähi­pal­ve­lut ovat kadon­neet, kuten muu­al­ta­kin vali­tet­ta­vas­ti ovat. Esim. Har­ju­vii­das­ta ei tosi­aan kau­pas­sa voi käy­dä muu­ten kuin autol­la. Sin­ne ei mene edes bus­sia ja Tapio­lan kes­kus­taan on noin kak­si kilometriä. 

    Kun asuin Har­ju­vii­das­sa lap­se­na oli siel­lä pik­ku osta­ri, jos­sa oli ruo­ka­kaup­pa, kios­ki, pape­ri­kaup­pa jne. Katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä tällainen…

  9. Onnek­si oli Neu­vos­to­liit­to, muu­ten­han Espoo vai­kut­tai­si suo­ras­taan vähä-älyis­ten tekeleeltä.

  10. Van­ha jo 60-luvul­la alka­nut lin­ja Espoos­sa jat­kuu. YIT:llä on sopi­muk­set His­tan ja Espoon­kar­ta­noi­den kans­sa aluei­den raken­ta­mi­ses­ta ja Espoon val­tuus­to­ryh­mien enem­mis­tö — myös vih­reät, on muka­na juonessa.
    YIT:llä on suo­ra edus­tus myös kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa — vih­rei­den Mat­ti Kuro­nen — sivii­lis­sä YIT:n han­ke­ke­hi­tys­pääl­lik­kö, joka hoi­te­lee juu­ri mai­nit­tu­ja kartanoprojekteja.

  11. Osmo,

    Vaih­toeh­toi­sia rat­kai­su­ja tähän met­ro­po­lin kaa­voi­tuson­gel­maan on tosi­aan kak­si (ja lisäk­si näi­den kah­den yhdis­tel­mä). Ongel­ma siis on se, että kaa­voi­tus­mo­no­po­lin omis­ta­ja ei jou­du koko­naan sisäis­tä­mään kaa­voi­tuk­ses­ta seu­raa­via haittoja. 

    Vaih­toeh­to 1. kes­ki­te­tään kaa­voi­tus alue­hal­lin­nol­le. Ongel­ma­na on hel­pos­ti se, että pää­tök­sen­te­ko hidas­tuu ja heik­ke­nee enti­ses­tään. Hyö­ty­nä se, että pää­tök­sen­te­ki­jöi­den aina­kin kan­nat­tai­si kat­soa koko­nai­suu­den etua — olet­taen, että päät­tä­jien näin kan­nat­taa teh­dä. NIM­BYi­ly on sil­ti iso ongelma.

    Vaih­toeh­to 2. Luo­vu­taan kaa­voi­tus­mo­no­po­lis­ta. Hyvä­nä puo­le­na: jos johon­kin kan­nat­taa raken­taa, niin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä omis­ta­ja sen raken­nus­pää­tök­sen tekee. Ongel­mia mm. se, että pit­kän aika­vä­lin infra­hank­keil­le ei pys­ty varaa­maan lin­jo­ja ja näin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu muut­tuu hankalammaksi. 

    Näi­den yhdis­tel­mä: Met­ro­po­li­hal­lin­nos­sa pää­te­tään sii­tä mikä alue on puis­toa, mikä vara­taan tule­vai­suu­den lii­ken­ne­väy­läk­si tai rai­de­väy­läk­si ja mihin saa raken­taa asuin­ta­lo­ja. Maa­no­mis­ta­jat päät­tä­vät min­kä­lai­sia asuin­ta­lo­ja alu­eel­le raken­ne­taan ja kuin­ka pal­jon — ei kaa­va­pro­ses­sia tai mui­ta poliit­ti­sia estei­tä rakentamiselle. 

    Näh­däk­se­ni ainoi­ta hait­ta­puo­lia täs­sä oli­si se, että jon­kun mie­les­tä kor­kea raken­nus voi­si tul­la vää­rään paik­kaan — ja se, ettei­vät kau­pun­gin ark­ki­teh­dit pää­si­si suun­nit­te­le­maan itsel­leen omaa maa­merk­ki­ään (jot­ka muu­ten ovat kau­pun­ki­suun­nit­te­lun yksi pahim­mis­ta vit­sauk­sis­ta; ark­ki­teh­tien tur­ha­mai­suus voit­taa tuhan­sien ihmis­ten asuinviihtyvyyden).

  12. Ovat­ko myös Kei­la­nie­men, Ota­nie­men, Poh­jois-Tapio­lan, Lep­pä­vaa­ran sekä Län­si­väy­län var­ren toi­mis­to­blo­kit esi­merk­ke­jä epä­on­nis­tu­nees­ta kaa­voi­tuk­ses­ta? Mis­sä ihmees­sä nyky­ajan ihmis­ten pitäi­si käy­dä töissä?

    1. Eri­tyi­ses­ti Kei­la­nie­mi on hyvä, kos­ka työ­paik­ko­ja on pal­jon samas­sa pai­kas­sa ja kos­ka sin­ne vii­den vuo­den pääs­tä pää­see jopa jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Täs­tä huo­li­mat­ta Kei­la­nie­meen tul­laan jat­kos­sa­kin hyvin pal­jon autoil­la, kos­ka asun­not Espoos­sa on arvot­tu maas­toon taval­la, joka ei suo­si joukkoliikennettä.
      Työn­te­ki­jän kan­nal­ta Kei­la­nie­mi on tyl­sää aluet­ta ver­rat­tu­na nyt vaik­ka Senaa­tin­to­riin tai Lon­toon Cityyn. Mihin siel­lä menee lou­nas­tun­nil­la käve­le­mään? Osa­syyl­li­nen tähän on suo­ma­lai­nen vero­tus­käy­tän­tö, joka sub­ven­toi työ­pai­kan sisäl­lä ole­via lou­nas­ruo­ka­loi­ta. Jos käy­tän­tö oli­si toi­nen, Kei­la­nie­mi oli­si pul­lol­laan kup­pi­loi­ta, jois­sa voi­si käy­dä eri päi­vi­nä ja tava­ta eri ihmi­siä. Samal­la sin­ne tuli­si pöik­ku­kaup­po­ja ja muu­ta sel­lais­ta. Nyt aja­tuk­se­na on elä­män­muio­to, jos­sa aamul­la tul­laan töi­hin ja illal­la läh­de­tään pois ja elä­mä oli sii­nä. Pasi­lan toi­mis­to­kes­kit­tä­mää vai­vaa täy­sin sama tauti.
      Jos asui­sin Laut­ta­saa­res­sa ja sai­sin vali­ta työ­paik­ka­ni Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta tai Kei­la­nie­mes­tä, valit­si­sin Hel­sin­gin keskustan.

  13. Tämä on hyvin herk­kä jut­tu tämä kil­pai­lu vs. ker­man­kuo­rin­ta. On sel­vää, että lukio­lais­ten ja asunn­ot­to­mien lähet­tä­mi­nen Hel­sin­gin vas­tuul­le ei ole oike­aa kil­pai­lua, mut­ta sen sijaan hyvän toi­min­taym­pä­ris­tön tar­joa­mi­nen yri­tyk­sil­le on.

    On myös hyvä, että kun­taa vaih­ta­mal­la voi äänes­tää jaloil­laan har­joi­te­tus­ta poli­tii­kas­ta. Jos Espoo pako­te­taan kavoit­ta­maan Van­taan ja Hel­sin­gin taval­la, niin miten voim­me taa­ta, että paras vaih­toeh­to voit­taa lopul­ta markkinoilla?

    Ei ole sel­vää, että esim. sosi­aa­li­sen segre­gaa­tion estä­mi­nen kaa­voi­tuk­sel­la on hyvä jut­tu. (Ja täl­lä en tar­koi­ta että olis ok, että jul­ki­nen sek­to­ri raken­taa jotain ghet­to­ja tyy­liin Rans­ka ja Ruot­si, vaan enem­min­kin sitä, että ei ole mikään ongel­ma, että Lon­toos­sa on aluei­ta joil­la asuu lähes pel­käs­tään maa­han­muut­ta­jia ja jos­sa ei pär­jää englannilla.)

    Entäs kan­nat­taa­ko sikiö­seu­lon­ta tar­jo­ta kai­kil­le? Entäs min­kä­lai­sia asun­to­ja kan­nat­taa tar­jo­ta asunn­ot­to­mil­le? Ei ole jär­ke­vää, että anne­taan Hel­sin­ki­läis­ten päät­tää nämä kaik­ki vaih­toeh­dot mui­den puo­les­ta. Anne­taan Espoon teh­dä taval­laan ja jos tämä vaa­tii Hel­sin­gil­tä sopeu­tu­mis­ta, niin sit­ten sopeu­du­taan, eikä niin, että yri­te­tään rajoit­taa Espoon oikeut­ta päät­tää omis­ta asioistaan.

    Suu­ris­sa yksi­köis­sä har­joi­te­tus­sa demo­kra­tias­sa on usko­mat­to­man huo­not mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa pää­tök­siin äänes­tä­mäl­lä, että mah­dol­li­suus äänes­tää jaloil­laan on mel­kein ainoa tapa suit­sia polii­tik­ko­ja ja virkamiehiä.

  14. Kei­la­nie­mes­sä itsea­sias­sa on kuu­lem­ma yksi hyvä lou­nas­ra­vin­to­la, kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la sel­lai­set pai­kat mis­sä lou­nas­taa ihan ilok­seen voi las­kea yhden käden sor­mil­la, mut­ta luo­tan läh­tee­see­ni. Eikä se sitä pelas­ta, eli mikä sii­nä on niin hyvää? Toi­mis­to­tor­ni­kes­kit­ty­mä pie­nel­lä alu­eel­la jon­ka raja­na on yhdes­sä suun­nas­sa meri ja kol­mes­sa moot­to­ri­tie. Ei tuol­la viih­dy mit­kään pal­ve­lut sen takia että niil­lä ei ole mitään käyt­tä­jiä vir­ka-ajan ulko­puo­lel­la. Län­si­met­ro voi­si aika­naan itsea­sias­sa ajaa pysäh­ty­mät­tä ase­man ohi kuu­den jälkeen.

  15. Jos Espoos­ta etsii kun­nol­lis­ta kaa­voi­tus­ta niin minus­ta Tuo­ma­ri­la on aika hyvä. Suht tii­vis­tä pien­ta­loa­su­tus­ta ase­man lähel­le, ja ase­ma­seu­tua on vie­lä vii­me vuo­si­na tii­vis­tet­ty muu­ta­mil­la kerrostaloilla.

  16. Kei­la­nie­mi on lii­ken­teel­li­ses­ti aika eri­koi­nen paikka.

    Sin­ne pää­see jopa Itä.Helsingistä todel­la käte­väs­ti jul­ki­sil­la (met­ro + bus­si), mut­ta suu­rim­mas­ta osaa Espoo­ta vain omal­la autol­la kituut­taen ruuh­kas­sa ja kytä­ten park­ki­paik­ko­ja. Van­taal­ta tai Sipoon suun­nal­ta tuli­joi­ta käy suo­ras­taan sääliksi.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Eri­tyi­ses­ti Kei­la­nie­mi on hyvä, kos­ka työ­paik­ko­ja on pal­jon samas­sa pai­kas­sa ja kos­ka sin­ne vii­den vuo­den pääs­tä pää­see jopa jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Täs­tä huo­li­mat­ta Kei­la­nie­meen tul­laan jat­kos­sa­kin hyvin pal­jon autoil­la, kos­ka asun­not Espoos­sa on arvot­tu maas­toon taval­la, joka ei suo­si joukkoliikennettä. 

    Olen kyl­lä havait­se­vi­na­ni täs­sä kovin kum­mal­li­sen asen­teen. Kyl­lä syy sii­hen, että Kei­la­nie­meen tul­laan hyvin pal­jon autol­la, nyt ja tule­vai­suu­des­sa, on se, että sin­ne nyt sat­tuu ole­maan erin­omai­set auto­lii­ken­neyh­tey­det, onhan se moot­to­ri­tien var­res­sa — eikä pysä­köin­ti­kään lie­ne ongel­ma (?). Samas­ta syys­tä myös Itä­kes­kuk­seen, Jum­boon ja Sel­loon tul­laan pal­jon autol­la, ei se pel­käs­tään mis­tään espoo­lais­ten asun­nois­ta ole kiinni.

    Minä en ymmär­rä mil­lä perus­teel­la se on hyvä asia, että “on pal­jon työ­paik­ko­ja samal­la alu­eel­la”. Minus­ta se ei var­si­nai­ses­ti ole hyvä asia. Var­sin­kin kuin tuon alu­een vie­res­sä ei ole juu­ri­kaan asun­to­ja, toi­sin kuin ydin­kes­kus­tas­sa tai vaik­ka Leppävaarassa.

    Työn­te­ki­jän kan­nal­ta Kei­la­nie­mi on tyl­sää aluet­ta ver­rat­tu­na nyt vaik­ka Senaa­tin­to­riin tai Lon­toon Cityyn. Mihin siel­lä menee lou­nas­tun­nil­la kävelemään? 

    Meren ran­taan? 🙂

    Osa­syyl­li­nen tähän on suo­ma­lai­nen vero­tus­käy­tän­tö, joka sub­ven­toi työ­pai­kan sisäl­lä ole­via lou­nas­ruo­ka­loi­ta. Jos käy­tän­tö oli­si toi­nen, Kei­la­nie­mi oli­si pul­lol­laan kup­pi­loi­ta, jois­sa voi­si käy­dä eri päi­vi­nä ja tava­ta eri ihmi­siä. Samal­la sin­ne tuli­si pöik­ku­kaup­po­ja ja muu­ta sellaista. 

    Kyl­lä olen samaa miel­tä sii­tä, että työ­paik­ka­lou­nas­käy­tän­tö on mel­koi­nen kar­hun­pal­ve­lus, pait­si kau­pun­ki­kult­tuu­ril­le, myös ruokakulttuurille.

    Mut­ta tus­kin­pa tuo Kei­la­nie­mes­tä mitään espoo­lais­ten olo­huo­net­ta sil­ti­kään teki­si, vaik­ka lou­nas­käy­tän­tö muu­tet­tai­siin­kin. Kes­kei­nen ongel­ma on se, että alu­eel­le on kes­ki­tet­ty pel­käs­tään toi­mis­to­ja, eikä mitään muu­ta — siis ei asun­to­ja, pal­ve­lu­ja tai muu­ta toimintaa.

    Eli edel­leen: mik­si se on hyvä asia, että työ­paik­ko­ja kes­ki­te­tään pal­jon yhteen paikkaan?

    Kari

  18. Osmo:

    Kei­la­nie­mi on hyvä, kos­ka työ­paik­ko­ja on pal­jon samas­sa pai­kas­sa ja kos­ka sin­ne vii­den vuo­den pääs­tä pää­see jopa joukkoliikenteellä.”

    Kei­la­nie­meen pää­see erin­omai­ses­ti jouk­ko­lii­ken­teel­lä esim. Kam­pin ja Pasi­lan suun­nis­ta. Vai las­ke­taan­ko pel­käs­tään met­ro joukkoliikenteeksi?

  19. tpyy­luo­ma:

    Län­si­met­ro voi­si aika­naan itsea­sias­sa ajaa pysäh­ty­mät­tä ase­man ohi kuu­den jälkeen. 

    Itse asias­sa — jos mat­kus­ta­ja­mää­riä, ase­man raken­nus­kus­tan­nuk­sia ja mui­den espoo­lais­ten mat­kan hidas­tu­mis­ta tut­ki­taan — sen kan­nat­tai­si ajaa Kei­la­nie­men ohi kaik­ki­na mui­na­kin aikoina 🙂

    Kari

  20. Häh? Kyl­lä Kei­la­nie­meen pää­see mis­tä päin Espoo­ta tahan­sa. Siel­lä­hän se on län­si­väy­läl­lä pysäk­ki jon­ka ohi mene­vät kaik­ki Kamp­piin suun­taa­vat bus­sit. Ei sii­tä pysä­kil­tä ole pit­kä mat­ka kävel­lä mihin­kään päin Keilaniemeä. 

    Jos ollaan sitä miel­tä ettei Kei­la­nie­mes­sä met­ron pitäi­si pysäh­tyä ilta­sel­la niin ihan samal­la taval­la­han voi­tai­siin vaa­tia ettei Hel­sin­gis­sä Vali­mos­sa pitäi­si junien pysäh­tyä ilta-aikaan.

    On se muu­ten kum­ma jut­tu miten muu­al­la asu­vat — ja Espoos­sa asu­vat pel­käs­tään hen­ki­lö­au­toil­la liik­ku­vat — aina manaa­vat miten vai­ke­aa Espoos­sa on kul­kea jul­ki­sil­la. Itse olen asu­nut Espoos­sa Mank­kaal­la, Tapio­las­sa (Otso­lah­des­sa), Matin­ky­läs­sä, Tuo­ma­ri­las­sa ja Sunas­sa omis­ta­mat­ta autoa ja hyvin olen joka pai­kas­ta pääs­syt niin Hel­sin­gin kes­kus­tan suun­taan kuin eri puo­lil­le Espoota. 

    Ode kir­joit­ti vielä:
    “Samal­la pää­ra­dan var­rewn sei­sak­keet – esi­merk­si Mank­ki – ovat täy­sin käyttämättöminä.”

    Mank­ki on ainoa käyt­tä­mä­tön sei­sa­ke. Ymmär­tääk­se­ni joh­tuu pit­käl­ti alu­een­sa maa­pe­räs­tä. Kilo, Koi­vu­ho­vi ja Tuo­ma­ri­la ovat vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na raken­ne­tut var­sin tii­viis­ti ase­mien ympä­ril­le, Espoon Kes­kuk­sen ase­man vie­reen on tulos­sa uusia asui­na­luei­ta Suvi­niit­tyyn ja Kau­pun­gin­kal­lioon. Eikä tai­da olla mis­sään päin Suo­mea juna-ase­maa jon­ka ympä­ris­tös­sä asui­si niin pal­jon väkeä kuin Leppävaarassa. 

    Muis­tan kyl­lä itse aja­nee­ni pai­kal­lis­ju­nal­la Espoos­sa noin 15 vuot­ta sit­ten ja ihmet­te­lin kuin­ka Kilos­sa, Koi­vu­ho­vis­sa ja Tuo­ma­ri­las­sa on juna-ase­mia kes­kel­lä met­sää. Ehkä Ode­kin on ajel­lut junal­la Espoo­sen­päin sil­loin mut­ta ei enää sen jälkeen?

  21. Pal­jon­ko For­tu­mil­la, Nokial­la, Koneel­la, Nes­teel­lä ym Kei­la­nie­me­läi­sil­lä oli­kaan työ­paik­ko­ja tar­jol­la Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa? Valin­ta kes­kus­tan ja Kei­la­nie­men välil­lä on tie­tys­ti rele­vant­ti Osmon edus­ta­mal­le elii­til­le, mut­ta taval­li­sem­pi kes­ki­luok­ka ei tuol­lai­sen valin­nan eteen jou­du tai pää­se. Tai onko Hel­sin­ki ken­ties alka­mas­sa kaa­voit­taa reip­paas­ti toi­mi­ti­laa Senaa­tin­to­rin ympärille?

  22. tpyy­luo­ma: “Jos Espoos­ta etsii kun­nol­lis­ta kaa­voi­tus­ta niin minus­ta Tuo­ma­ri­la on aika hyvä. Suht tii­vis­tä pien­ta­loa­su­tus­ta ase­man lähel­le, ja ase­ma­seu­tua on vie­lä vii­me vuo­si­na tii­vis­tet­ty muu­ta­mil­la kerrostaloilla.”

    Mik­si sit­ten Tuo­ma­ri­lo­ja ei kaa­voi­te­ta enem­pää? 😉 Espoos­sa­kin on vie­lä pal­jon tilaa ja ran­ta­ra­ta jat­kuu län­teen Tur­kuun asti. Ei tar­vit­si­si vält­tä­mät­tä uusia rata­lin­jauk­sia­kaan. Ehkä tar­vit­si­si uusia lähi­lii­ken­nea­se­mia kui­ten­kin ja se ei tai­da aika­tau­lul­li­ses­ti onnis­tua aina­kaan ennen lisä­rai­tei­ta Espoon keskukseen…?

  23. Kei­la­nie­mi toki pär­jää erin­omai­ses­ti ver­tai­lus­sa mui­ta paik­ko­ja kat­soes­sa — pal­jol­ti juu­ri sik­si, että Hel­sin­ki ei ole sal­li­nut kor­ke­aa ja tihe­ää kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta jol­la laa­jen­net­tai­siin keskusta-aluetta. 

    Ja kun Hel­sin­ki ei raken­na kan­ta­kau­pun­kia tiheäs­ti, niin työ­pai­kat valu­vat muu­al­le. Jät­kän­saa­res­sa, Her­ne­saa­res­sa ja Pasi­las­sa oli­si oiva mah­dol­li­suus, joka nyt hukataan.

  24. Kyl­lä­hän se Espoon yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu tup­paa ärsyt­tä­mään ihan täl­lais­ta taval­lis­ta­kin kan­sa­lais­ta, joka jou­tuu ajoit­tain viet­tä­mään päi­vään­sä Espoon lii­ken­tees­sä. Potu­tus nousee heti Espoo­seen pääs­tyä, kun tie­verk­ko nyt vaan on suun­ni­tel­tu koko­naan yksi­tyi­sau­toi­lun ehdoil­la pyö­räi­ly­lii­ken­net­tä vastaan. 

    Yksit­täi­se­nä esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa ajo­ra­to­jen ris­teys­ten pyö­ris­tyk­set, jot­ka hou­kut­ta­vat auto­ja aja­maan kur­veis­sa hidas­ta­mat­ta sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että kään­ty­vä lii­ken­ne on väis­tä­mis­vel­vol­li­nen suo­raan aja­vaan näh­den. Pit­kät etäi­syy­det ja han­ka­lat yhtey­det ovat joh­ta­neet run­saa­seen yksi­tyi­sau­toi­luun ja pirs­tou­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne hou­kut­te­lee suu­riin nopeuk­siin taa­ja­mien väli­sel­lä jou­to­maal­la. Se vähen­tää pyö­räi­lyn ja jalan­ku­lun turvallisuutta. 

    Sama auto­he­ge­mo­nia näkyy suo­ja­tei­den ja samal­la kevyen lii­ken­teen väy­lien sisään­ve­dos­sa ris­teyk­sis­sä siten, että pyö­rä­tie ja ajo­ra­ta eivät yli­tä ris­teä­vää tie­tä rin­nak­kain, vaan etääl­lä toi­sis­taan. Täl­löin kään­ty­vä lii­ken­ne ei edes huo­maa sitä pyö­rä­tie­tä, kun ei se ole ajo­ra­dan kyl­jes­sä. Täl­lai­nen suun­nit­te­lu on vas­toin nyky­suo­si­tuk­sia, mut­ta sil­ti Espoo jat­kaa nii­den teke­mis­tä. Kos­ka se hel­pot­taa auto­jen ryh­mit­ty­mis­tä ja pakot­taa pyö­räi­li­jät väis­tä­mään ja tin­ki­mään oikeuksistaan. 

    Jne jne. Espoo­lai­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on sanal­la sanoen saa­ta­nas­ta. Tämän mie­li­pi­tee­ni taka­na voin seis­tä omal­la nimelläni.

  25. Kari:

    Minus­ta se ei var­si­nai­ses­ti ole hyvä asia.

    Niin. Se on var­si­nai­ses­ti paha asia.

  26. TÄSTÄHÄN ALKAA TULLA VÄÄRINKÄSITYSTEN KOMEDIA

    Luu­le kans­sam­me.” 68 Repo­ra­dion radikaaliohjelma. 

    Eri­tyi­ses­ti Kei­la­nie­mi on hyvä, kos­ka työ­paik­ko­ja on pal­jon samas­sa pai­kas­sa ja kos­ka sin­ne vii­den vuo­den pääs­tä pää­see jopa jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Täs­tä huo­li­mat­ta Kei­la­nie­meen tul­laan jat­kos­sa­kin hyvin pal­jon autoil­la, kos­ka asun­not Espoos­sa on arvot­tu maas­toon taval­la, joka ei suo­si joukkoliikennettä.”

    Nokian pää­kont­to­ris­sa Kei­la­nie­mes­sä on 2500 työ­paik­kaa. Res­pa ei tienn­ty auto­paik­ko­jen lukun­mää­rää, lie­nee n 500. On huo­mat­ta­va, että suu­ir osa työn­te­ki­jöis­tä on mat­kal­la, asia­kas­käyn­nil­lä sai­til­la — työ­maal­la — tai lii­ke­ta­paa­mi­ses­sa. Ja putii­ki­sa myös käy asiak­kai­ta. Käy­tän­nön syis­tä mat­kat täy­tyy usein teh­dä omal­la autolla.

    Tar­kis­tin vuok­si, kuin­ka kau­an vie mat­ka bus­sil­la Nuot­ta­nie­mess­tä ( vähän hyvä­tu­loi­sem­paa väkeä)Keilaniemeen: 19 minuut­tia käve­lyi­neen, 1 bus­si 3:sti tun­nis­sa aamulla.

    Vali­tel­tiin espoo­lais­ten käyn­tiä Hel­sin­gin kou­luis­sa. Espoon lukiois­sa on 1570 aloituspaikkaa.Ikäluokka 2500 — 3000, eli aina­kin puo­let tai 60 % perus­kou­lun päät­tä­neis­tä pääs­dee koti­kun­tan­sa kou­luun. Tavoi­te on 60 % ikä­luo­kal­le lukiopaikka. 

    On asia erik­seen, että monet lah­jak­kat oppi­laat halu­vat käy­dä Hel­sin­gin eri­kois­lu­kiois­sa (Sibe­lius-lukio, Rans­ka­lai­nen kou­lu, sak­sa­lai­nen kou­lu (BRD:n yllä­piä­täm muu­ten) Nors­sit, Res­su jne.) Samoin K:nummelta.

    Todet­ta­koon samal­la, että Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa toi­mis­tot ovat vähen­ty­neet, tai aina­kin toi­mis­to­ja on muu­tet­tu takai­sin asunnoiksi.

    Espoon äyrikertymä/nuppi on kai n 10 %, joka tapauk­ses­sa ei oleel­li­ses­ti kor­keam­pi kuin Van­da­lias­sa. Ja Espos­sa on pal­jon pienm­pi­tu­loi­sil­le sopi­via asui­na­luei­ta. (Ola­ri, Matin­ky­lä, Kara­kal­lio). Miten nii­tä nyt raken­ne­taan, sii­hen en osaa sanoa. Vuo­si sit­ten VVO raken­si aika ison koh­teen Karakallioon.

    Espoo on esi­merk­ki — hyväs­sä ja pahas­sa — grydn­de­ri­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Muis­te­len kyl­lä­kin, että vih­rei­den esias­teen Hel­sin­ki-liik­keen tuo­mi­seen v 1976 kun­nal­lis­vaa­lei­hin, yhte­nä syy­nä oli­vat val­ta­puo­lue­dien ja raken­nus­liik­kei­den väli­set “sika­so­pi­muk­set”

  27. Työ­paik­ka­lou­nas voi olla kau­pun­ki- ja ruo­ka­kult­tuu­ril­le huo­no asia, mut­ta kan­san­ter­vey­del­le se on hyvä jut­tu. Aika har­va viit­sii teh­dä (ravit­se­mus­mie­les­sä) yhtä laa­duk­kaat eväät, mitä työ­paik­ka­ruo­ka­las­ta saa.

    Ker­to­kaas muu­ten maa­lai­sel­le, mik­si tam­pe­re­lai­nen sanoo ole­van­sa kotoi­sin Tam­pe­reel­ta, nokia­lai­nen Nokial­ta, tur­ku­lai­nen Turus­ta, rai­sio­lai­nen Rai­sios­ta, jne. mut­ta kun espoo­lai­sel­ta tai van­taa­lai­sel­ta kysyy, niin vas­taus on usein “pää­kau­pun­ki­seu­tu”.

  28. Mik­si sit­ten Tuo­ma­ri­lo­ja ei kaa­voi­te­ta enempää?

    En tie­dä, mut­ta sanoi­sin että tuon tyyp­pi­set alu­eet tup­paa ole­maan poh­jal­taan aika van­ho­ja eli alun­pe­rin­kin kevyes­ti kaa­voi­tet­tu­ja. Mui­ta vas­taa­via on Reko­la Van­taal­la, ja Tapa­ni­la ja Puis­to­la Hel­sin­gis­sä. Jos pitää arva­ta niin sanoi­sin, Art­tu­rin rie­muk­si, että ehkä nime­no­maan kaa­voi­te­taan vähän liikaakin.

    Ei kel­vol­li­ses­sa radan­var­si­lä­hiös­sä ole mitään niin kovin vai­ke­aa: Pari vaik­ka kor­ke­aa­kin ker­ros­ta­loa ase­man ympä­ril­le ja nii­hin kou­lu, päi­vä­ko­ti, kaup­pa, jne. Pää­ka­tu radan ali mah­dol­li­sim­man kau­ka­na ase­mas­ta jot­tei sii­tä tuli läpia­jo­paik­kaa mal­liin Koi­vu­ky­lä, Oulun­ky­lä, jne. Ase­mas­ta sem­moi­nen 800 met­ri­tä suun­taan­sa pien­ta­lo­ja suht kom­pak­teil­la ton­teil­la ja libe­raa­lein teho­ra­join. Jos joku halu­aa 450 neliön ton­til­le 350 neliön talo kol­mes­sa ker­rok­ses­sa niin sen kun, on nuo mah­ti­pon­ti­suu­des­saan jos­kus jopa komeita.

    Ikku­noi­den suun­tiin ja har­ja­kor­keu­teen kaa­voit­ta­jan pitää vähän puut­tua, mut­ta muu­ten kun antaa vaan raken­taa niin se alue myös nousee nopeas­ti pys­tyyn. Har­tia­pank­ki­ra­ken­ta­jal­la ei ole varaa pitää tont­tia pus­kaa kasvamassa.

    Auto­lii­ken­teen saa pidet­tyä kuris­sa kaaa­voit­ta­mal­la tar­peek­si kapeat tiet. Kun nii­hin ei huka­ta tilaa niin kyl­lä tuom­moi­seen tulee asuk­kai­ta ihan riit­tä­väs­ti, eli tuom­moi­set 4000 — 5000 as./km2.

  29. Ode kir­joit­ti vielä:

    Samal­la pää­ra­dan var­ren sei­sak­keet – esi­merk­si Mank­ki – ovat täy­sin käyttämättöminä.”

    Mank­ki ei ole täy­sin käyt­tän­mä­tön. Sen ympä­ril­lä onai­ka pal­jon ok-.asutusta ja aivan vii­me vuo­si­na alu­eel­le on raken­net­tu kerrostaloja.

    En tietn­kään voi sanoa, kuin­ka pal­jon mat­kus­ta­jia Man­kin (tai Luo­man) kaut­ta kul­kee. Juna pydäh­tyy sei­sak­keel­le (kuten Tol­san­kin eli minua lähim­mäl­le sei­sak­keel­le) ker­ran tunnissa.

    Man­kin tekee ongel­mal­li­sek­si se, että seisake
    sijait­see ala­val­la maal­la ja että kehä III ja erit­täin lii­ken­nöi­dyt Kiven­lah­ti-Lapin­ky­lä rajoit­ta­vat sitä yhdes­tä kul­mas­ta. Lii­ken­ne­me­lun takia tämä iso pala ei voi oikein sopia asutuksen

    En haluai­si vai­kut­taa dosee­raa­val­ta, mut­ta toi­voi­sin Oden käyt­tä­vän enem­män aikaan­sa topo­gra­fis­ten kart­to­jen tutkimiseen

  30. Kari: “Eli edel­leen: mik­si se on hyvä asia, että työ­paik­ko­ja kes­ki­te­tään pal­jon yhteen paikkaan?”

    B2B-yri­tyk­sen toi­min­ta on jat­ku­vaa asia­kas­vir­taa. Sijoit­tu­mi­nen vaik­ka­pa kes­kus­taan on asiak­kai­den kiusaa­mis­ta ellei­vät he ole val­miik­si siel­lä kuten nyt vaik­ka finans­sia­lal­la. Työ­mat­kat ovat lopul­ta aika yhden­te­ke­viä, har­va yri­tys pys­tyy kui­ten­kaan saman­ai­kai­ses­ti sijoit­tu­maan asiak­kai­den suh­teen hyvin ja työn­te­ki­jöi­den kan­nal­ta kel­vot­to­mas­ti. Kovin huo­no ei sijain­ti toi­saal­ta työ­mat­kan kan­nal­ta voi olla jos sen kes­kel­lä on metroasema.

    Isot toi­mis­to­työ­pai­kat gene­roi­vat jat­ku­vaa asioin­ti­lii­ken­net­tä, ja aivan eri ryt­mil­lä kuin työ­mat­ka­lii­ken­ne ja vii­kon­lop­pua­je­lu. Tämä lii­ken­ne ei kuu­lu asui­na­lueil­le tai kes­kus­taan. Sata pien­tä nyrk­ki­pa­jaa toi­mii hyvin eri taval­la kuin saman työn­te­ki­jä­mää­rän isom­pi toi­mis­to. Nyrk­ki­pa­joil­le riit­tää vaik­ka­pa muo­kat­ta­va asuin­huo­neis­to tai kivi­jal­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa, ei tar­vi­ta edes eril­lis­tä toi­mis­to­ta­loa. Isom­man on pak­ko ottaa asia­kas­kun­nan sijain­ti huomioon.

    Vähän kum­ma ettei kam­pusa­jat­te­lua samal­la taval­la kysee­na­lais­te­ta. Kun teek­ka­ri on ensin tot­tu­nut kaik­keen käve­lye­täi­syy­del­lä Ota­nie­men kam­puk­sel­la, ovat parin kilo­met­rin pääs­sä ole­vat Kei­la­lah­den ja Kehä I var­ren kes­kit­ty­mät luon­te­va työ­paik­ka. Pos­ke­ton tiheys tuo tehok­kuut­ta kun sidos­ryh­mät ovat lähel­lä. Teek­ka­ri­työ­voi­ma­kin arvos­taa kun tule­vai­suu­des­sa pää­se­vät opis­ke­lu­päi­vän jäl­keen met­rol­la duuniin.

    Se että tuol­lai­nen kes­kit­ty­mä on autio vir­ka-ajan jäl­keen on kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta aika irre­le­vant­tia, kun se ei kui­ten­kaan ole mitään oike­aa kau­pun­kia jos­sa oli­si tar­koi­tus­kaan viih­tyä, vaan osa tuo­tan­to­ko­neis­toa sii­nä mis­sä jokin teol­li­suusa­lue. Kes­kit­ty­mät mah­dol­lis­ta­vat (oikeas­sa kau­pun­gis­sa sijait­se­vien) pait­sioon jää­nei­den toi­mis­to­ta­lo­jen muut­ta­mi­sen halu­tum­paan asuin­käyt­töön, jol­loin kes­kus­ta ja kan­ta­kau­pun­ki ovat entis­tä­kin elävämpiä.

  31. ker­to­kaa jos olen vää­räs­sä mut­ta lukio­lais­ten kus­tan­nuk­set mak­saa val­tio. Hel­sin­ki ei mak­sa espoo­lais­ten lukio­ta. Eikä mitään muu­ta­kaan palvelua.

  32. Juha Tret­ja­kov:

    Espoo­lai­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on sanal­la sanoen saatanasta.

    Hal­le­lu­ja! Pari täy­den­nys­tä muu­ten kat­ta­vaan lis­taan vie­lä: jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn alis­tei­sen ase­man huo­maa myös sii­tä, että lähes kaik­kial­la Espoos­sa valo-ohja­tuis­sa ris­teyk­sis­sä kevyen lii­ken­teen täy­tyy tila­ta vih­reä valo nap­pia pai­na­mal­la, joka usein tar­koit­taa koko syklin mit­tais­ta odot­te­lua, ennen kuin jär­jes­tel­mä antaa vuo­ron. Kevyen lii­ken­teen väy­lät myös lop­pu­vat tai vaih­ta­vat puol­ta yhtäk­kiä monin paikoin.

  33. spot­tu, mut­ta kun ne B2B fir­mat on täy­sin leväl­lään pit­kin kau­pun­kia, eni­ten nii­tä on kes­kus­tas­sa ja sen tun­tu­mas­sa, lisäk­si kes­kus­ta on luon­nol­li­sis­ta syis­tä kes­ki­mää­rin vähi­ten kaukana.

    Nii­tä kuu­lui­sia klus­te­rei­ta on lähin­nä muu­ta­man hurah­ta­neen polii­ti­kon, vir­ka­mie­hen ja kau­pun­ki­tut­ki­jan päi­vä­unis­sa. Esi­mer­kik­si IT-fir­mo­ja on jon­kin­lai­sia kes­kit­ty­miä ydin­kes­kus­tas­sa, Ruo­ho­lah­des­sa, Pitä­jän­mäes­sä, Kei­la­nie­mes­sä, Val­li­las­sa, (yllät­tä­vän vähän) Ota­nie­mes­sä, Perk­kaal­la, Län­si­väy­län var­rel­la, ja yhä ene­ne­väs­sä mää­rin Van­taal­la ja Pasi­las­sa, jne. Sem­moi­nen aja­tus että joten­kin voi­si vähen­tää liik­ku­mis­ta sijoit­tu­mal­la samaan pis­nes park­kiin kump­pa­nei­den kans­sa, jot­ka lisäk­si vaih­tuu koko ajan, ei ole täs­tä maa­il­mas­ta tai aina­kaan kau­pun­gis­ta. Ruo­ho­lah­ti on tosin kes­ki­mää­rin aika hyvä valin­ta, veik­kaan että Jät­kä­saa­ren toi­mi­ti­lat tule­vat myös käy­mään hyvin kaupaksi.

  34. spot­tu:

    Isot toi­mis­to­työ­pai­kat gene­roi­vat jat­ku­vaa asioin­ti­lii­ken­net­tä, ja aivan eri ryt­mil­lä kuin työ­mat­ka­lii­ken­ne ja vii­kon­lop­pua­je­lu. Tämä lii­ken­ne ei kuu­lu asui­na­lueil­le tai keskustaan. 

    Kyl­lä var­maan­kin gene­roi­vat. Mut­ta en ymmär­rä, mik­si tämä lii­ken­ne ei kuu­lui­si kes­kus­taan tai alu­eel­le, jos­sa on asun­to­ja? Mitä hait­taa sii­tä on, että arki­päi­vi­sin alu­eel­la on lii­ken­net­tä, kos­ka se ei kui­ten­kaan hait­taa kenen­kään kotie­lä­mää (kos­ka sii­hen aikaan ollaan kou­lus­sa ja töis­sä), eikä se kes­kus­tas­sa­kaan ole ongel­ma, kos­ka se ajoit­tuu ruuh­ka-aiko­jen ulkopuolelle.

    Mie­les­tä­ni muu­ten­kin lii­oit­te­let tuo­ta “jat­ku­vaa asioin­ti­lii­ken­net­tä”, se kun kui­ten­kin on sekä ruuh­kien että teh­ty­jen lii­ken­ne­tut­ki­muk­sen valos­sa suh­teel­li­sen pie­ni nyans­si työ­mat­ka­lii­ken­tee­seen ver­rat­tu­na. Täs­sä nyt kui­ten­kin puhut­tiin toi­mis­tois­ta, eikä mis­tään logistiikkakeskittymästä. 

    Minun on erit­täin vai­ke­aa kuvi­tel­la, että suu­ry­ri­tys­ten pää­kont­to­rien sijoit­tu­mi­nen vie­rek­käin oli­si oikeas­ti miten­kään niin mer­kit­tä­vä asia, että se perus­te­li­si alku­pe­räi­sen väit­teen: “on hyvä, että työ­paik­ko­ja on pal­jon samas­sa pai­kas­sa”. Tsup­pa­rit ovat olleet men­nyt­tä aikaa jo fak­sin kek­si­mi­sen jälkeen.

    Nyrk­ki­pa­joil­le riit­tää vaik­ka­pa muo­kat­ta­va asuin­huo­neis­to tai kivi­jal­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa, ei tar­vi­ta edes eril­lis­tä toi­mis­to­ta­loa. Isom­man on pak­ko ottaa asia­kas­kun­nan sijain­ti huomioon. 

    Mik­si isom­man yri­tyk­sen on otet­ta­va asia­kas­kun­nan sijain­ti huo­mioon sen enem­män kuin pienemmän?

    Vähän kum­ma ettei kam­pusa­jat­te­lua samal­la taval­la kyseenalaisteta. 

    En minä­kään kysee­na­lais­ta sitä, ettei­kö yri­tyk­sen tut­ki­mus­kes­kus­ta kan­na­ta perus­taa yhteen paik­kaan. Yksi koko­nai­suus — kuten nyt vaik­ka yli­pis­to ja sii­hen liit­ty­vä tut­ki­mus­toi­min­ta — tie­ten­kin kan­nat­taa pitää yhdes­sä pai­kas­sa. Min­kä koko­nai­suu­den Nes­te Oilin, Nokian ja Koneen pää­kont­to­rit muodostavat? 

    Teek­ka­ri­työ­voi­ma­kin arvos­taa kun tule­vai­suu­des­sa pää­se­vät opis­ke­lu­päi­vän jäl­keen met­rol­la duuniin. 

    Niin­pä niin, siel­tä Kei­la­nie­mes­tä on TKK:n pää­ra­ken­nuk­sel­le suun­nil­leen sama mat­ka kuin Teek­ka­ri­ky­läs­tä metroasemalle…

    Se että tuol­lai­nen kes­kit­ty­mä on autio vir­ka-ajan jäl­keen on kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta aika irre­le­vant­tia, kun se ei kui­ten­kaan ole mitään oike­aa kau­pun­kia jos­sa oli­si tar­koi­tus­kaan viih­tyä, vaan osa tuo­tan­to­ko­neis­toa sii­nä mis­sä jokin teollisuusalue. 

    Niin, jos ei teh­dä oike­aa kau­pun­kia, niin toki­han se sil­loin on tau­to­lo­gi­ses­ti­kin aivan irre­le­vant­tia kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta onko siel­lä hil­jais­ta vai ei. Kui­ten­kaan esi­mer­kik­si Ota­nie­mi, Mei­lah­ti tai vaik­ka Lep­pä­vaa­ra eivät ole autioi­ta vir­ka-ajan jäl­keen, vaik­ka niis­sä työ­paik­ka­kes­kit­ty­miä onkin.

    Kari

  35. @Riitta: “… mut­ta kun espoo­lai­sel­ta tai van­taa­lai­sel­ta kysyy, niin vas­taus on usein “pää­kau­pun­ki­seu­tu”.”

    Muul­le Suo­mel­le Espoo ja Van­taa ovat Hel­sin­kiä, ja hel­sin­ki­läi­sil­le ne ovat muu­ta Suo­mea. Hel­sin­gin ympä­rys­kun­nat ovat ei-kenen­kään-maa­ta vail­la omaa puhe­ta­paa, his­to­ri­aa, kult­tuu­ria ja iden­ti­teet­tiä. Näis­sä “pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­set” kään­ty­vät koh­ti Hel­sin­kiä saa­vut­ta­mat­ta kos­kaan täyt­ty­mys­tä — kotiin­pa­luu kat­kai­see samastumisen.

  36. Riitta:“Kertokaas muu­ten maa­lai­sel­le, mik­si tam­pe­re­lai­nen sanoo ole­van­sa kotoi­sin Tam­pe­reel­ta, nokia­lai­nen Nokial­ta, tur­ku­lai­nen Turus­ta, rai­sio­lai­nen Rai­sios­ta, jne. mut­ta kun espoo­lai­sel­ta tai van­taa­lai­sel­ta kysyy, niin vas­taus on usein “pää­kau­pun­ki­seu­tu”.”

    Oli­si­vat­ko­han olleet jotain maal­ta tul­lei­ta espoo- ja van­taa­lai­sia, joil­ta olet tuo­ta kysellyt 🙂 

    Molem­pien kau­pun­kien asuk­kais­ta­han iso osa on muu­al­ta sin­ne muut­ta­nei­ta. Espoon väki­lu­ku oli 1950 vain 22000, kun se Hel­sin­gis­sä oli jo jotain 400 000. Nyt suh­de on suun­nil­leen se, että Hel­sin­gis­sä on tuplas­ti Espoon väki­mää­rä (243000). Pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tön­kas­vu, joka on pää­osin ollut maa­lais­ten kau­pun­kiin muut­ta­mis­ta, on siis tapah­tu­nut Espoos­sa ja Vantaalla.

    Itse olen Hel­sin­gis­sä syn­ty­nyt, mut­ta suu­rim­man osan elä­mäs­tä­ni Espoos­sa asu­nut. Vaik­ken siel­lä enää asu­kaan, niin tuol­lai­seen kysy­myk­seen aina­kin itse vas­tai­sin, että olen espoolainen. 

    Ehkä jol­le­kin ulko­maa­lai­sel­le voi­si jou­tua selit­tä­mään, että Espoo on oikeas­ti vain osa suur-Hel­sin­kiä, eikä mikään itse­näi­nen Suo­men toi­sek­si suu­rin kau­pun­ki ja sil­loin suur-Hel­sin­ki oli­si kuvaa­vam­pi ilmai­su Espoos­ta ja Van­taas­ta. Suo­mes­sa kaik­ki tie­tä­vät tuon muutenkin.

  37. Riit­ta,

    Ker­to­kaas muu­ten maa­lai­sel­le, mik­si tam­pe­re­lai­nen sanoo ole­van­sa kotoi­sin Tam­pe­reel­ta, nokia­lai­nen Nokial­ta, tur­ku­lai­nen Turus­ta, rai­sio­lai­nen Rai­sios­ta, jne. mut­ta kun espoo­lai­sel­ta tai van­taa­lai­sel­ta kysyy, niin vas­taus on usein “pää­kau­pun­ki­seu­tu”.

    Lund­qvist,

    Kysyin vas­ti­kään erääl­tä hen­ki­löl­tä, mis­tä hän on kotoi­sin, hän vas­ta­si Hel­sin­gis­tä, jos Tapa­ni­laa voi Hel­sin­gik­si kut­sua. Maa­seu­tu­mais­ta­han suu­rin osa Hel­sin­gin aluet­ta on.

  38. tpyy­luo­ma:

    Län­si­met­ro voi­si aika­naan itsea­sias­sa ajaa pysäh­ty­mät­tä ase­man ohi kuu­den jälkeen.

    Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la, mie­les­tä­ni täl­läi­nen ajat­te­lu saat­taa olla var­sin vaa­ral­lis­ta jos tavoit­tee­na on hen­ki­lö­au­to­jen tar­peen vähentäminen.

    Työ­ajois­ta on tul­lut toi­mis­to­työs­sä­kin mel­koi­sen epä­sään­nöl­li­siä — osak­si pro­jek­ti­työn aiheut­ta­man ajoit­tai­sen kii­reen, osak­si glo­baa­lin yhteis­työn vuok­si. Jos ryh­dy­tään vaik­ka­pa puhe­lin­neu­vot­te­lu­ja suun­nit­te­le­maan, ollaan aika äkkiä tilan­tees­sa jos­sa sor­vin ääres­sä jou­du­taan ole­maan kuu­den jäl­keen tai ennen kahdeksaa. 

    Jouk­ko­lii­ken­teen tuli­si kye­tä tar­joa­maan näis­sä­kin tilan­teis­sa kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to omal­le autol­le, tai muu­ten käy niin, että se oma auto han­ki­taan ja sit­ten sitä käy­te­tään sil­loin­kin kun ei vält­tä­mät­tä tarvittaisi.

    Ter­vei­sin nimi­merk­ki “mel­kein joka päi­vä Ota­nie­mes­sä kuu­den jäl­keen töi­tä tekevä.”

    PS. Alle­kir­joi­tan Juha Tre­taj­ko­vin ja Mik­ko Lah­den havain­not. Pluss­a­puo­le­na, tääl­tä Iivis­nie­mes­tä pää­sen bus­sil­la nopeam­min Hel­sin­gin kes­kus­taan kuin edel­li­ses­tä asun­nos­ta Hermannista.

  39. tpyy­luo­ma: “Sem­moi­nen aja­tus että joten­kin voi­si vähen­tää liik­ku­mis­ta sijoit­tu­mal­la samaan pis­nes park­kiin kump­pa­nei­den kans­sa, jot­ka lisäk­si vaih­tuu koko ajan, ei ole täs­tä maa­il­mas­ta tai aina­kaan kaupungista.”

    IT-fir­mo­ja yhdis­tää Län­si­väy­lä ja ykkös­ke­hä jon­ne­kin Lep­pä­vaa­raan asti. Tämä alue on yhtä pis­nes par­kia sanan laa­jas­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Finans­si­sek­to­ri ja sopi­mus­ju­ri­diik­ka ovat aika pit­käl­le Alek­san­te­rin­ka­tu-Ete­läi­nen Maka­sii­nin­ka­tu — Annan­ka­tu ‑alu­eel­la. Logis­tiik­ka on Van­taal­la ja ML-kes­kuk­ses­sa, viras­tot kan­ta­kau­pun­gis­sa ja Pasi­las­sa. Jos fir­mal­la on varas­to, se on luul­ta­vas­ti jos­sain Kehä III vaikutuspiirissä.

    Toi­mia­la­pe­rus­teis­ta segre­goi­tu­mis­ta on aika vai­kea olla huomaamatta. 

    Nyrk­ki­pa­jat ovat kes­kus­tas­sa ja kan­ta­kau­pun­gis­sa, ja siir­ty­vät pois jos ovat kas­vu­ha­kui­sia ja sii­nä onnistuvat.

    Kan­nat­taa huo­ma­ta että on aivan eri asia jos asiak­kaat ja sidos­ryh­mät ovat hajal­laan eri toi­mia­loil­la. Täs­tä syys­tä ei ole kir­jan­pi­tä­jä­aluei­ta, cate­ring-aluei­ta, var­tioin­ti­pal­ve­lua­luei­ta, sii­vousa­luei­ta jnpp. 

    Kari: “Mut­ta en ymmär­rä, mik­si tämä lii­ken­ne ei kuu­lui­si kes­kus­taan tai alu­eel­le, jos­sa on asuntoja?”

    Ei tar­vit­se­kaan ymmär­tää, rii­tää että havait­see vaik­ka oikotie.fi:stä kuin­ka halut­tu­ja ovat homo­gee­ni­set asui­na­lu­eet ilman läpiajoliikennettä.

    Mik­si isom­man yri­tyk­sen on otet­ta­va asia­kas­kun­nan sijain­ti huo­mioon sen enem­män kuin pienemmän?”

    Kokei­le olla molem­mis­sa töis­sä niin huo­maat sit­ten. Parin hen­gen nuha­pump­pu­jen idea on tukea osak­kai­den elä­män­va­lin­to­ja, toi­mi­ti­lat han­ki­taan jos­tain kivas­ta ympä­ris­tös­tä ja hyväk­sy­tään se että asiak­kaan luok­se jou­du­taan mat­kus­ta­maan ehkä vähän pidem­mäl­le. Asia­kas ei kos­kaan tule nuha­pum­pun luok­se vaan toi­sin­päin. Isom­man yri­tyk­sen asia­kas­lo­gis­tiik­ka on symmetrisempää.

    Min­kä koko­nai­suu­den Nes­te Oilin, Nokian ja Koneen pää­kont­to­rit muodostavat?”

    Ehkä kan­nat­tai­si etsiä jotain sel­lais­ta teki­jää joka yhdis­tää näi­tä yri­tyk­siä, Tek­nil­lis­tä Kor­kea­kou­lua, mui­ta Kei­la­nie­men, Län­si­väy­län ml. Ruo­ho­lah­ti ja Kehä I ete­lä­osien yri­tyk­siä ja työntekijöitä.

    Niin, jos ei teh­dä oike­aa kau­pun­kia, niin toki­han se sil­loin on tau­to­lo­gi­ses­ti­kin aivan irre­le­vant­tia kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta onko siel­lä hil­jais­ta vai ei.”

    Ei oike­aa kau­pun­kia teh­dä siten että sin­ne paka­taan kaik­ki mah­dol­li­set funk­tiot. On mones­ti pal­jon parem­pi että kau­pun­gis­sa asu­taan se 128 tun­tia vii­kos­sa ja käy­dään 40 tun­tia ulko­puo­lel­la töis­sä kuin päin­vas­toin. Kau­pun­ki kan­nat­taa opti­moi­da asu­mi­sel­le ja B2C-pal­ve­luil­le, jol­loin sivu­tuot­tee­na syn­tyy muka­va nyrk­ki­pa­jaym­pä­ris­tö. Suu­ret toi­mis­to­työ­pai­kat ovat saman­lais­ta suur­tuo­tan­toa kuin teol­li­suus, niil­le opti­maa­li­nen toi­min­taym­pä­ris­tö on muualla.

  40. Mie­len­kiin­tois­ta että jois­sa­kin kom­men­teis­sa on vähä­tel­ty työym­pä­ris­tön viih­ty­vyy­den tar­vet­ta, ja ilmei­ses­ti näin ajat­te­vat myös fir­mat, kos­ka ne ovat kaik­ki kes­kit­ty­neet näi­hin tyl­siin lähiöi­hin, esim. For­tum, Nokia, Kone, Neste. 

    Itse ottai­sin mie­lel­lä­ni pal­kan­alen­nuk­sen jos sil­lä ero­tuk­sel­la sai­si viih­tyi­sän ravin­to­la täy­tei­sen käve­ly ympä­ris­tön sii­hen lou­nas ja kah­vi­tauoil­le, enem­män aikaa­han siel­lä töis­sä hereil­lä ollaan kuin koto­na, mik­si siis täl­läi­siä suu­rem­pia työ­nan­ta­jia jot­ka moi­sen tar­joai­si­vat ei oikein ole?

  41. Soi­nin­vaa­ran reto­riik­ka alkaa pahas­ti men­nä popu­lis­min puo­lel­le luo­den kei­no­te­kois­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua “me vas­taan muut” eli täs­sä tapauk­ses­sa hel­sin­ki­läi­set vs. espoolaiset.

    Eri­tyi­ses­ti tämä lause alle­vii­vaa asian: “Jot­kut espoo­lai­set ovat sano­neet avoi­mes­ti, että jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­si­va kaa­voi­tus voi­si tuo­da arve­lut­ta­vaa sosi­aa­lis­ta aines­ta Espoo­seen. Tätä argu­ment­tia käy­tet­tiin met­ro­kes­kus­te­lus­sa yhtenään.”
    On sil­kaa popu­lis­mia väit­tää, että met­roa vas­tus­tet­tiin suu­rel­ta osin täs­tä syystä.
    Eikö­hän met­ron vas­tus­tus ole kum­mun­nut sii­tä, että se mak­saa niin pal­jon ja että se ei paran­na suu­rim­man osan espoo­lai­sis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­ja ollen­kaan. Jos vaih­toeh­to­na on lähi­py­sä­kil­tä Hel­sin­kiin 15min bus­sis­sa meri­mai­se­mia kat­sel­len tai 15min maa­na alla ja vie­lä bus­si­vaih­dol­la, niin vas­tus­tuk­sen ymmärtää.

    Minul­le on tul­lut käsi­tys, että met­roa ei suin­kaan raken­ne­ta espoo­lais­ten jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä paran­ta­maan. Se raken­ne­taan ensi­si­jai­ses­ti sik­si, että sen var­rel­ta saa hyvän hin­nan tont­ti­maas­ta ja sik­si, että Tapio­lan ja Ison ome­nan kau­pal­li­set pal­ve­lut sai­si­vat lisää asiak­kai­ta ja että nii­tä pys­tyt­täi­siin laajentamaan.

    Toi­nen asia, min­kä Soi­nin­vaa­ra nos­taa esiin, on Suur­pel­lon ja His­tan kaa­voi­tus. Eikö ole hie­man teko­py­hää valit­taa rai­deyh­teyk­sien puut­tu­mi­ses­ta, kun Hel­sin­ki ensin on loban­nut resurs­se­ja vie­vän met­ron Espoo­seen, pika­rai­tio­tei­den raken­ta­mi­sen tai ran­ta­ra­dan ensi­si­jai­sen paran­ta­mi­sen sijaan?

  42. Eli­na

    Tapio­la oli aikoi­naan kau­nis, kun Alvar Aal­lon suun­nit­te­le­mat raken­nuk­set hal­lit­si­vat maisemaa. 

    Täh? Mis­sä siel­lä Aal­toa on? Vai las­ke­taan­ko Ota­nie­mi samaan läjään? Tapio­lan tun­ne­tut raken­nuk­set on suun­ni­tel­lut Aar­ne Ervi, Aulis Bloms­tedt ja Vil­jo Revell, uudem­mis­ta kult­tu­ri­kes­kuk­sen Arto Sipinen.

  43. Viih­tyi­sään ympä­ris­tön sijoit­tu­neis­ta IT-fir­mois­ta tulee mie­leen maa­il­man isoim­man sel­lai­sen Suo­men kont­to­ri Munk­ki­nie­mes­sä (IBM), on siel­lä nyt joku­nen muu­kin. Enkä nyt edel­leen­kään ole ydin­kes­kus­tas­sa havain­nut­ta juu­ri­kaan tyh­jää toi­mis­to­ti­laa, tai sijain­tia valit­ta­via työntekijöitä.

    Mut­ta asi­aan, jos tuo­hon “Kehä I — Län­si­väy­lään” lisää Turun­väy­län, Van­han Turun­tien, Vih­din­tien ja jat­kaa vie­lä Pasi­lan­väy­lää Val­li­laan, niin joo onhan se jon­kun­lai­nen klus­te­ri, mut­ta kun se on puo­len kau­pun­gin kokoi­nen niin mitä se edes tar­koit­taa? Lisäk­si IT-fir­mo­jen asiak­kaat on esi­mer­kik­si nii­tä finans­si­ta­lo­ja, jul­kis­hal­lin­toa, teleo­pe­raat­to­rei­ta, jne. ja ihan fir­man koos­ta riip­pu­mat­ta yleen­sä myy­jä tulee asiak­kaan luok­se eikä toi­sin­päin. Yhteen aikaan toi­mit­ta­ja-puo­lel­la työs­ken­nel­lä­sä­ni rava­sin asiak­kail­la ja kump­pa­neil­la enem­män­kin, Itä-Hel­sin­gis­sä ja Itä-Van­taal­la tuli käy­tyä vähem­män, muu­ten sai kier­tää ihan koko seutua. 

    Lisäk­si minus­ta spot­tu ei nyt oikein vas­taa Karin point­tiin, että tuol­lai­sen toi­mis­to­lii­ken­teen koko­nais­vo­lyy­mi on kui­ten­kin niin vähäi­nen ettei sii­tä oikein ole kum­moi­sek­si ympäristöhaitaksi.

  44. Hel­sin­gin tavoi­tet­ta asun­to­jen 75 neliön kes­ki­koos­ta pide­tään lii­al­li­se­na, mut­ta Espoon uus­tuo­tan­non kes­ki­ko­ko on 91 neliötä.”

    Näin sen pitää olla­kin. Hel­sin­ki­läi­set voi­vat halu­ta asua tii­viis­ti kani­ko­peis­saan, mut­ta monet muut halua­vat tilaa ympä­ril­leen. Iso asun­to on viih­tyi­säm­pi kuin pie­ni. Kan­na­tan siis espoon linjaa.

  45. Täs­tä on kym­men­kun­ta vuot­ta. Hea­ris­sa oli jut­tu ihmi­sis­tä, jot­ka a s u i v a t Alek­san­te­rin­ka­dun var­rel­la. Hei­tä oli alle kymmenen

  46. Ei tar­vit­se­kaan ymmär­tää, rii­tää että havait­see vaik­ka oikotie.fi:stä kuin­ka halut­tu­ja ovat homo­gee­ni­set asui­na­lu­eet ilman läpiajoliikennettä. 

    No kyl­lä sitä aika pal­jon enem­män täy­tyi­si ymmär­tää, kos­ka kiin­teis­tö­jen hin­ta­pyyn­nöt riip­pu­vat aika mones­ta para­met­ris­ta, eikä ole miten­kään tri­vi­aa­lia ero­tel­la eri osa­te­ki­jöi­tä. Kal­leim­mat neliöt ovat kui­ten­kin ydin­kes­kus­tas­sa, jota kai pahem­min ei voi kut­sua homo­gee­ni­sek­si par­haal­la tahdollakaan.

    Oiko­tien selaa­mi­nen on hin­nan­muo­dos­tuk­sen sel­vit­tä­mi­sek­si suun­nil­leen yhtä hyö­dyl­lis­tä kuin etu- ja suku­ni­mien anta­mis­pe­rus­tei­den arvioin­ti puhe­lin­luet­te­loa kahlaamalla.

    Mik­si isom­man yri­tyk­sen on otet­ta­va asia­kas­kun­nan sijain­ti huo­mioon sen enem­män kuin pienemmän? 

    Kokei­le olla molem­mis­sa töis­sä niin huo­maat sitten. 

    Olen kyl­lä ollut. Enkä ole huo­man­nut. Tie­ten­kin voi­daan raken­nel­la kai­ken­lai­sia has­su­ja olet­ta­muk­sia fir­man pyö­rit­tä­mi­sen motii­veis­ta, mut­ta oli­si muka­vaa, jos se perus­tui­si muu­hun­kin kuin mutuun.

    Voi­daan kai läh­teä sii­tä, että yri­tys­toi­min­nan tavoi­te on tuot­taa voit­toa, joten olen­nais­ta on, pal­jon­ko tilaa niil­le työn­te­ki­jöil­le tar­vi­taan ja pal­jon­ko se mak­saa. Hin­ta tie­ten­kin riip­puu olen­nai­ses­ti mm. sijainnista.

    Ehkä kan­nat­tai­si etsiä jotain sel­lais­ta teki­jää joka yhdis­tää näi­tä yri­tyk­siä, Tek­nil­lis­tä Kor­kea­kou­lua, mui­ta Kei­la­nie­men, Län­si­väy­län ml. Ruo­ho­lah­ti ja Kehä I ete­lä­osien yri­tyk­siä ja työntekijöitä. 

    Sitä­hän voi­si kyl­lä etsiä.

    Minä luu­len, että se joh­tuu sii­tä, että TKK (ja VTT) on vii­mei­sen puo­len vuo­si­sa­dan aika­na vai­kut­ta­nut sii­hen, että mer­kit­tä­vä osa insi­nöö­ri­tie­tei­siin nojal­laan ole­vas­ta väes­tä on kes­kit­ty­nyt Hel­sin­gin län­si­puo­lel­le ja Espoo­seen. Toki­han myös fir­mat sit­ten saa­vat etua sijoit­tu­mal­la poten­ti­aa­li­sen työn­te­ki­jä­jou­kon lähei­syy­teen. Samas­ta syys­tä­hän ne sijoit­tu­vat myös Hel­sin­kiin eivät­kä vaik­ka­pa Tyrnävälle.

    Mut­ta tämä menee kui­ten­kin ohi sen alku­pe­räi­sen kysy­myk­se­ni: mik­si se on hyvä asia, että työ­paik­ko­ja kes­ki­te­tään pal­jon yhteen paikkaan?

    Minun mie­les­tä­ni se ei ole hyvä rat­kai­su, jon­ka osoit­taa esi­mer­kik­si se, ettei Kei­la­nie­mi ole mitään oike­aa kau­pun­kia, vaan “työ­paik­ka­lä­hiö”. Samaa vikaa on — ehkä vähäi­sem­mäs­sä mää­rin — kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin mm. Kruunuhaassa.

    Parem­pia esi­merk­ke­jä, joi­ta olen mai­nin­nut­kin, ovat esi­mer­kik­si Ota­nie­mi, Tapio­la, Lep­pä­vaa­ra, ydin­kes­kus­ta ja Meilahti.

    Suu­ret toi­mis­to­työ­pai­kat ovat saman­lais­ta suur­tuo­tan­toa kuin teol­li­suus, niil­le opti­maa­li­nen toi­min­taym­pä­ris­tö on muualla. 

    Niin sanot­tu perin­tei­nen teol­li­suus ero­aa täs­tä, kos­ka se tar­vit­see ras­kaan lii­ken­teen yhteyk­siä, aiheut­taa usein pääs­tö­jä, melua ja muu­ta hait­taa. Toi­mis­tot ovat eri asia.

    Ja en nyt tar­koi­ta, että toi­mis­to­jen pitäi­si sijoit­tua kaik­kien ydin­kes­kus­taan, vaan sitä, että niis­tä ei tuli­si teh­dä mitään eris­tet­ty­jä saa­rek­kei­ta, jois­sa mitään muu­ta toi­min­taa ei ole.

    Kari

  47. Andre:

    Minul­le on tul­lut käsi­tys, että met­roa ei suin­kaan raken­ne­ta espoo­lais­ten jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä parantamaan. 

    Minul­la on sama käsi­tys. Eikä se ole pelk­kä mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Hank­kees­ta­han on teh­ty kym­me­niä sel­vi­tyk­siä ja sel­vi­tyk­sen sel­vi­tyk­siä, jois­sa on yksi­se­lit­tei­ses­ti todet­tu, ettei se lyhen­nä mat­ka-aiko­ja, paran­na pal­ve­lua tai lisää jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä. Eli lyhyes­ti: Län­si­met­ro ei paran­na Ete­lä-Espoon joukkoliikenneyhteyksiä.

    Se raken­ne­taan ensi­si­jai­ses­ti sik­si, että sen var­rel­ta saa hyvän hin­nan tont­ti­maas­ta ja sik­si, että Tapio­lan ja Ison ome­nan kau­pal­li­set pal­ve­lut sai­si­vat lisää asiak­kai­ta ja että nii­tä pys­tyt­täi­siin laajentamaan. 

    Älä unoh­da ydin­kes­kus­tan maa­no­mis­ta­jia. Kun raken­ne­taan jär­jes­tel­mää, joka “pakot­taa” lii­ken­teen kes­kus­tan kaut­ta kul­ke­vak­si — eli sel­lai­sen kuin vaik­ka län­si­met­ro -, niin tie­ten­kin kes­kus­tan tont­tien arvo nousee. Täs­sä tapauk­ses­sa vas­taa­vas­ti tont­tien arvo las­kee met­ron lii­tyn­tä­lii­ken­nea­lu­eel­la (70 % Ete­lä-Espoos­ta), mut­ta se ei tun­nu kiin­nos­ta­van ketään.

    Onkin outoa, että Osmo hauk­kuu toi­saal­ta maa­no­mis­ta­jien lob­byä, mut­ta kui­ten­kin kan­nat­taa han­ket­ta, joka on efek­tii­vi­ses­ti sato­jen mil­joo­nien tulon­siir­to veron­mak­sa­jil­ta tie­tyil­le maanomistajatahoille.

    No, onhan sii­tä kor­rup­tios­ta met­ron kans­sa Hel­sin­gis­sä koke­mus­ta van­has­taan. Nykyi­sen pät­kän raken­ta­mi­ses­ta­han tuli ihan tuo­mioi­ta­kin, saa näh­dä, pääs­tään­kö tämän kans­sa vie­lä samaan.

    Toi­nen asia, min­kä Soi­nin­vaa­ra nos­taa esiin, on Suur­pel­lon ja His­tan kaa­voi­tus. Eikö ole hie­man teko­py­hää valit­taa rai­deyh­teyk­sien puut­tu­mi­ses­ta, kun Hel­sin­ki ensin on loban­nut resurs­se­ja vie­vän met­ron Espoo­seen, pika­rai­tio­tei­den raken­ta­mi­sen tai ran­ta­ra­dan ensi­si­jai­sen paran­ta­mi­sen sijaan? 

    Espoos­sa­han on suun­ni­tel­tu pika­rai­tio­tie­tä jo 90-luvun alus­ta, mut­ta hank­keet ovat kaa­tu­neet Hel­sin­gin vas­tus­tuk­seen, kos­ka Hel­sin­gil­le ei ole mikään yhteis­työ sopi­nut, ellei Län­si­met­roa raken­ne­ta. Ja sii­hen taas ei Espool­la ole ollut varaa (eikä minus­ta ole vieläkään).

    Kari

  48. Pää­tin taas har­ras­taaa esi­kun­ta­työ­tä eli tut­kia aikatauluja: 

    Siis aika­tau­lut aamul­la n klo 8. 

    Kilos­ta Kei­la­nie­meen tosi­aan vie 35 – 43 min ja aina (?) vaih­to. Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä Kara­kal­lios­ta mat­ka on ajal­li­ses­ti lyhyem­pi: nopein yhteys 31 min eli sama kuin jou­tuu varaa­maan Kru­ni­kas­ta Rus­kea­suol­le. Läh­de­ran­nas­ta mat­la-aika on n 40 min. Läh­de­ran­na­ta mat­ka-aika on suo­ral­la yhtey­del­lä 43 minuu­tia, jos­ta bus­si­mat­ka vie 28 min. Käve­lyä yht 1,1 km (15 min), mut­ta ellai­nen mat­ka jo ihan free­saa. – Vuo­ro­yh­tey­det hyvät.

    Ver­tai­lun vuok­si: mat­ka Munk­ki­ni­mes­tä Itä­kes­kuk­sen lukioon (Kajaa­ni­nin­lin­na­tie 10)vie käve­lyi­neen aik­kaa n 50 min. Mat­kaa yhteen­sä n 16 km. Vuo­ri­mie­hen­ka­dul­ta Itä­kes­kuk­sen lukioon 40 min, mut­ta sii­nä on vaih­to rati­kas­ta met­roon. Mat­ka n 13 km.

  49. Mut­ta asi­aan, jos tuo­hon “Kehä I – Län­si­väy­lään” lisää Turun­väy­län, Van­han Turun­tien, Vih­din­tien ja jat­kaa vie­lä Pasi­lan­väy­lää Val­li­laan, niin joo onhan se jon­kun­lai­nen klus­te­ri, mut­ta kun se on puo­len kau­pun­gin kokoi­nen niin mitä se edes tarkoittaa?”

    Seu­raa­vak­si arve­li­sin että tuos­ta lis­tas­ta pois hii­puu Val­li­la, jäl­jel­le jää­vät ne isot talot joi­den siir­to­kus­tan­nus on koh­tuu­ton. Turun­väy­län var­rel­la ei kai ole muu­ta kuin Perk­kaa, joka kuu­luu Kehä I vai­ku­tus­pii­riin (no joo, IBM 70-luvun jään­tee­nä Mun­kas­sa). Kilo/Nihtisiltakin näyt­täi­si noin sil­mä­mää­räi­ses­ti tyh­jen­ty­neen. Pitä­jän­mä­ki on kai jon­kin­moi­nen poik­keus sään­nös­tä, en tosin ole vii­me aikoi­na seurannut.

    Alue ei ole puol­ta kau­pun­kia vaan kapea nau­ha run­ko­väy­lien var­sil­la. Ajal­li­ses­ti nämä nykyi­set kes­kit­ty­mät ovat Pitä­jän­mä­keä ja Val­li­laa lukuu­not­ta­mat­ta hyvin­kin lähel­lä toi­si­aan. Tii­vis­ty­mi­nen edel­leen ras­kas­rai­teen ympä­ril­le on minus­ta hyvin kan­na­tet­ta­va ilmiö.

    Toi­mis­to­lii­ken­teen luon­ne ja työ­moo­dis­sa ole­vien ihmis­ten lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­nen on juu­ri­kin sel­lai­nen viih­ty­vyys­hait­ta jota pae­taan Espoon ja kau­kioi­den oma­ko­ti­sump­pui­hin. Omil­la asuin­ka­duil­laan ihmi­set osaa­vat pää­sään­töi­ses­ti käyt­täy­tyä, kau­em­pa­na eivät. On täy­sin mah­do­ton aja­tus että joku juu­ri kor­tin­saa­nut paku­lä­het­ti tai yli­dy­naa­mi­nen myyn­ti­reis­ka nou­dat­tai­si kau­pun­gin nopeus­ra­joi­tuk­sia ja viit­si­si pysäh­del­lä edes tie­lii­ken­ne­lain mukai­ses­ti. Kes­kus­tan ja kan­ta­kau­pun­gin väis­tä­mät­tä hidas pin­ta­lii­ken­ne ja busi­ness­räy­hää­mi­nen eivät yksin­ker­tai­ses­ti ole yhteensopivia.

  50. tpyy­luo­ma, IBMn tilois­sa munk­ki­nie­mes­sä käy­nee­nä, ei sekään oikein ydin kes­kus­tan veroi­nen käve­ly-ravin­to­la para­tii­si ole, mut­ta tot­ta, yksi par­hais­ta, ja ainois­ta. Loput “tech” fir­mat ovat­kin sit­ten jos­sain kehien varrella.

  51. Osmo kir­joit­ti ansiok­kaas­ti suu­ren lin­jan yhteen­ve­don Espoon kehi­tyk­ses­tä ja ongel­mis­ta, jot­ka todel­la­kin juon­ta­vat juu­ren­sa 70-luvul­ta. Ja joh­to­pää­tös oli oikean suun­tai­nen: Lopul­ta­kin kyse on huo­nos­ta kau­pun­ki­po­liit­ti­ses­ta lainsäädännöstä.

    Raken­nus­liik­keet ja poliit­ti­set puo­lu­eet oli­vat 70-luvul­la kim­pas­sa ja jos muis­tan oikein, niin pan­kit­kin oli­vat kyt­key­ty­neet samaan sotkuun. 

    Osmo kui­ten­kin hie­man unoh­taa sen, että 70-luku oli voi­mak­kaas­ti oikeis­to-vasem­mis­to kamp­pai­lua ja aina­kin osa Espoon vasem­mis­tos­ta ajoi jo sil­loin voi­mak­kaas­ti tii­viim­pää koor­di­noi­tua raken­ta­mis­ta ja pai­not­ti joukkoliikenneratkaisuja.

    Muis­taak­se­ni dema­ri­toi­mit­ta­ja Arvo Tuo­mi­nen teki 70-luvul­la hyvin kriit­ti­sen ja pal­jas­ta­van kir­jan sii­tä, miten Espoo kas­voi haja­nai­sek­si kar­ta­no­kaup­po­jen pohjalta.

    Kokoo­muk­ses­sa Jou­ni J Sär­ki­jär­vi ja kump­pa­nit todel­la­kin pel­kä­si­vät sosi­aa­li­ses­ti arvel­lut­ta­via ihmis­ryh­miä. Mut­ta kysei­set ihmis­ryh­mät oli­vat lähin­nä taval­li­sia duu­na­rei­ta, jot­ka tup­pa­si­vat vie­lä 70-luvul­la äänes­tä­mään vasemmistoa.

    Eli kokoo­mus­lai­set eivät halun­neet vasem­mis­to­mie­li­siä omal­le revii­ril­leen ja siten oikeis­ton pel­ko vasem­mis­ton val­lan­kaap­pauk­ses­ta ajoi osal­taan Espoon kau­pun­kis­ra­ken­net­ta type­räs­ti hajalle.

    Entäs sit­ten Sipoo. Siel­lä val­las­sa ollut ruot­sa­lai­nen kan­san­puo­lue jar­rut­ti muut­to­lii­ket­tä vuo­si­kym­me­niä kun­taan sen vuok­si, että muut­ta­jat oli­si­vat vie­neet val­lan puo­lu­een nok­ka­mie­hil­tä. Edel­leen käyn­nis­sä ole­van näy­tel­män yhden hui­pen­tu­man näim­me jokin aika sit­ten: Osa Sipoos­ta ero­tet­tiin voi­ma­toi­min Helsingille.

    Mut­ta mis­tä­hän se vuo­si­kym­me­niä näky­vis­sä ollut huo­no kau­pun­ki­po­liit­ti­nen lain­sää­dän­tö sit­ten joh­tuu? Juon­tai­si­ko­han se juu­ren­sa sii­tä, että polii­ti­kot ovat sika­mai­sen val­lan­hi­moi­sia oman edun tavoit­te­li­joi­ta, eivät­kä väli­tä kan­sa­lais­ten parhaasta?

  52. On täy­sin mah­do­ton aja­tus että joku juu­ri kor­tin­saa­nut paku­lä­het­ti tai yli­dy­naa­mi­nen myyn­ti­reis­ka nou­dat­tai­si kau­pun­gin nopeus­ra­joi­tuk­sia ja viit­si­si pysäh­del­lä edes tie­lii­ken­ne­lain mukai­ses­ti.’ (spot­tu)
    Täs­sä taas tämä omi­tui­nen aja­tus, että auton aja­mi­nen oli­si joku ihmi­soi­keus, johon ei voi puut­tua. Kort­ti pois ja käyt­tä­köön tak­sia, jos ei osaa ajaa.

  53. Ker­to­kaas muu­ten maa­lai­sel­le, mik­si tam­pe­re­lai­nen sanoo ole­van­sa kotoi­sin Tam­pe­reel­ta, nokia­lai­nen Nokial­ta, tur­ku­lai­nen Turus­ta, rai­sio­lai­nen Rai­sios­ta, jne. mut­ta kun espoo­lai­sel­ta tai van­taa­lai­sel­ta kysyy, niin vas­taus on usein “pää­kau­pun­ki­seu­tu”.”

    Minä en espoo­lai­se­na ole täm­möi­ses­tä ilmiös­tä tien­nyt­kään. Itse sanon aina ole­va­ni Espoos­ta. Muu­al­la asu­vien sil­mis­sä minua yleen­sä pide­tään hel­sin­ki­läi­se­nä ja saan yhte­nään asi­aa korjata. 

    Itse tyk­kään asua Espoon lähiös­sä. Tilaa ja luon­toa on enem­män kuin mitä Hel­sin­gis­sä oli­si ja työ­paik­ka sekä kaik­ki tar­vit­ta­vat pal­ve­lut isoa kaup­pa­kes­kus­ta myö­ten ovat alle kilo­met­rin säteel­lä. Hel­sin­gis­sä tulee käy­tyä ehkä ker­ran kuus­sa. Auto on kyl­lä vali­tet­ta­van pakol­li­nen, jos tah­too poi­kit­tais­lii­ken­net­tä Espoon sisäl­lä suo­rit­taa eikä tah­do menet­tää her­mo­jaan. Tämä ei sinän­sä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti hait­taa, sil­lä omal­la autol­la nyt on yleen­sä­kin muka­vam­pi mat­ka­ta omaa musiik­kia kuun­nel­len, mut­ta koko­nai­suu­den ja luon­non kan­nal­ta tämä on var­mas­ti kovin huo­no asia.

  54. Andre:

    On silk­kaa popu­lis­mia väit­tää, että met­roa vas­tus­tet­tiin suu­rel­ta osin täs­tä syystä. 

    Itse asuin tuon met­ro­kes­kus­te­lun aikaan Espoos­sa ja Län­si­väy­lää selaa­mal­la ja kun­na­lis­po­lii­tik­ko­ja jutut­ta­mal­la uskal­lan väit­tää että tuo oli kyl­lä se tär­kein syy.


  55. Andre:

    On silk­kaa popu­lis­mia väit­tää, että met­roa vas­tus­tet­tiin suu­rel­ta osin täs­tä syystä. 

    Itse asuin tuon met­ro­kes­kus­te­lun aikaan Espoos­sa ja Län­si­väy­lää selaa­mal­la ja kun­na­lis­po­lii­tik­ko­ja jutut­ta­mal­la uskal­lan väit­tää että tuo oli kyl­lä se tär­kein syy.”

    Län­si­väy­lä on vähän huo­no läh­de. Se ajoi met­roa kuin käär­met­tä pys­syyn (kuten HS:kin). Sio­loin åpiit tie­ten­kin vas­tusa­jat saa­da näyt­tä­mään tyh­mil­tä. (Huo­ma­sin sen omas­ta puheen­vuo­ros­ta­ni, jos­ta oli otsi­ko­ki oli otet­tu täy­sin epä­olen­nai­nen ja tar­pee­ton koh­ta kirjoituksestani).

    var­ma­si moni, mutt aeiv’ät kaik­ki met­ron­vas­tust­jat ajat­te­li­vat näin. Ehkä oli­vat kul­ke­neet vähän vää­rään aikaan Itä­kes­kuk­sen suuntaan.

  56. Tpyy­luo­ma, mie­len­kiin­toi­nen tapa raja­ta Kei­la­nie­mi ja Ota­nie­mi erik­seen (ja ilmei­ses­ti Ota­nie­meen et las­ke enää Inno­po­le­ja ja Spekt­rin aluet­ta, jot­ka voi jo las­kea Tapiolaksi). 

    Jär­ke­vä alu­eel­la hiu­kan aikaa käyt­tä­vä huo­maa, että Ota­nie­men, koil­lis-Tapio­lan ja Kei­la­nie­men muo­dos­ta­ma alue on yksi yhte­näi­nen yri­tys­kes­kit­ty­mä, joka sisäl­tää run­saas­ti suu­ria ja pie­niä yri­tyk­siä. Ja lisää kai­ke­ti tulee tulevaisuudessa.

  57. Kari:

    No kyl­lä sitä aika pal­jon enem­män täy­tyi­si ymmär­tää, kos­ka kiin­teis­tö­jen hin­ta­pyyn­nöt riip­pu­vat aika mones­ta para­met­ris­ta, eikä ole miten­kään tri­vi­aa­lia ero­tel­la eri osatekijöitä. 

    Mik­si pitäi­si ymmär­tää, eikö rii­tä että tote­aa tapah­tu­neen ? Poh­jim­mil­taan mutu-pre­fe­rens­sien kvan­ti­foin­ti on lopu­ton suo. Jos ei halua esi­mer­kik­si hyväk­syä sitä että abso­luut­ti­ses­ti kal­leim­pia aluei­ta ovat Kai­vo­puis­to (sump­pu), van­ha Eira (saa­re­ke), Kaar­tin­kau­pun­gin pik­ku­ka­dut ja Täh­ti­tor­nin­mä­ki (sump­pu), tai suh­teel­li­ses­ti Sääs­tö­pan­kin­ran­ta (saa­re­ke), Tork­ke­lin­mä­ki (saa­re­ke) niin sit­ten ei voi mitään. 

    Voi­daan kai läh­teä sii­tä, että yri­tys­toi­min­nan tavoi­te on tuot­taa voit­toa, joten olen­nais­ta on, pal­jon­ko tilaa niil­le työn­te­ki­jöil­le tar­vi­taan ja pal­jon­ko se maksaa. 

    No ei kyl­lä niis­sä tapauk­sis­sa kun itse olen ollut muka­na toi­mi­ti­laa valit­se­mas­sa. Pro­ses­si on ihan saman­lais­ta mutua kuin per­hea­sun­non valin­ta, jon­ka voi tar­vit­taes­sa abstra­hoi­da samal­la tavoin mukarationaaliseksi.

    Toki­han myös fir­mat sit­ten saa­vat etua sijoit­tu­mal­la poten­ti­aa­li­sen työn­te­ki­jä­jou­kon lähei­syy­teen. Samas­ta syys­tä­hän ne sijoit­tu­vat myös Hel­sin­kiin eivät­kä vaik­ka­pa Tyrnävälle.

    Mut­ta tämä menee kui­ten­kin ohi sen alku­pe­räi­sen kysy­myk­se­ni: mik­si se on hyvä asia, että työ­paik­ko­ja kes­ki­te­tään pal­jon yhteen paikkaan? 

    Ei mene yhtään ohi. Jos on sijain­ti jos­ta fir­mat saa­vat etua niin se on jo aika pai­na­va argu­ment­ti. Jos ulkois­hyö­ty­nä saa­daan mah­dol­li­suus toi­mi­vaan jouk­ko­lii­ken­tee­seen Espoos­sa, niin tuo­han on no-brainer.

    Aja­tel­laan toi­sin: mitä hait­taa on sii­tä että asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä ja työs­sä­käyn­ti jouk­ko­lii­ken­teit­se kau­pun­gin ulko­puo­lel­la muut­tuu entis­tä toi­mi­vam­mak­si mah­dol­li­suu­dek­si kun työ­pai­kat eivät ole hajal­laan pit­kin kehiä vaan muu­ta­mas­sa kes­kit­ty­mäs­sä ras­kas­rai­teen var­rel­la kilowa­tin pääs­sä Hel­sin­gin keskustasta ?

    Parem­pia esi­merk­ke­jä, joi­ta olen mai­nin­nut­kin, ovat esi­mer­kik­si Ota­nie­mi, Tapio­la, Lep­pä­vaa­ra, ydin­kes­kus­ta ja Meilahti. 

    Kei­la­nie­mi-Kehä I (Otaniemi/Tapiola)-Spektri ovat toi­vot­ta­vas­ti jat­kos­sa yhä tii­viim­mäk­si käy­vää jat­ku­moa, erään­lai­nen “Miracle Mile”, jol­la on ihan oma luon­teen­sa ja este­tiik­kan­sa. Kau­pun­kies­te­tii­kan kans­sa sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä, se ei siis ole sii­nä suh­tees­sa oike­aa kaupunkia.

    Suu­ret toi­mis­to­työ­pai­kat ovat saman­lais­ta suur­tuo­tan­toa kuin teol­li­suus, niil­le opti­maa­li­nen toi­min­taym­pä­ris­tö on muualla. 

    Niin sanot­tu perin­tei­nen teol­li­suus ero­aa täs­tä, kos­ka se tar­vit­see ras­kaan lii­ken­teen yhteyk­siä, aiheut­taa usein pääs­tö­jä, melua ja muu­ta hait­taa. Toi­mis­tot ovat eri asia. 

    Miten joku Kei­la­nie­men toi­mis­to­blok­ki joka vetää tuhan­sia ihmi­siä aamui­sin ero­aa työ­paik­ka­na vaik­ka kol­men­kym­me­nen vuo­den takai­ses­ta Hie­ta­lah­den tela­kas­ta jon­ne aikan­sa ras­kas­rai­de (1A) kul­jet­ti duu­na­rei­ta kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta? Työ on nyt vähän siis­tim­pää, mut­ta vien­ti­tu­lo­ja syn­tyy ja ihmi­sil­lä on mie­le­käs­tä teke­mis­tä. Toi­mis­tog­he­tot ovat nyky­su­ku­pol­ven vas­ti­ne enti­sai­ko­jen teollisuuslaitosyhteisölle. 

    Se mitä tuo­te­taan on aika irre­le­vant­tia, pää­asia että menee kau­pak­si. Jos kilo­hin­ta on niin kor­kea ettei tava­raa tar­vit­se kul­jet­taa rekal­la tai lai­val­la niin sitä parempi.

  58. lukio­lais­ten kus­tan­nuk­set mak­saa val­tio. Hel­sin­ki ei mak­sa espoo­lais­ten lukio­ta. Eikä mitään muu­ta­kaan palvelua.

    Val­tio mak­saa ope­tusoi­mel­le val­tio­no­suu­det sii­hen kun­taan, jos­sa oppi­las opis­ke­lee, mut­ta tmä kat­taa vain osan kuluis­ta, lop­pu jää sen kun­nan mak­set­ta­vak­si, jos­sa Lukio sijait­see. Espoo­lai­set tun­gek­si­vat eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin eri­kois­lu­kiois­sa, joi­den kus­tan­nuk­set oppi­las­ta kohd­fen ovat eri­tyi­sen suu­ret. Hel­sing­tin tap­pio ulko­kun­taq­lais­ten lukio­pai­kois­ta oli pari vuot­ta sit­ten noin kym­me­nen mil­joo­naa euroa, ell­ke muis­ta väärin.

  59. Mik­si Hel­sin­gil­lä on 75 neliön kes­ki­koon tavoi­te? Mik­si ei saman tien 150 neliö­tä? Sil­lä saa­tai­siin tulon­siir­rot pie­ni­tu­loi­sil­ta suu­ri­tu­loi­sil­le vie­lä pal­jon suu­rem­mik­si ja oikea orja­ta­lous. Jos halu­taan asu­mis­ta­soa nos­taa, ei se tapah­du raken­ta­mal­la iso­ja talo­ja. Se tapah­tuu tulo­ja kas­vat­ta­mal­la, tuloe­ro­ja pie­nen­tä­mäl­lä ja asun­to­jen hin­taa laskemalla.
    Tuol­lai­nen raken­nuss­tan­dar­di ei ole muu­ta kuin vero­tus­a­se­tus, mil­lä suu­ri­tu­lois­ten vero­tus­ta alen­ne­taan ja pie­ni­tu­lois­ten nos­te­taan. Jos joku uskoo talou­del­le ole­van hyväk­si teke­mäl­lä työn teke­mi­nen kan­nat­ta­mat­to­mak­si, niin hän on väärässä.

  60. Hel­sing­tin tap­pio ulko­kun­taq­lais­ten lukio­pai­kois­ta oli pari vuot­ta sit­ten noin kym­me­nen mil­joo­naa euroa, ell­ke muis­ta väärin.”

    Olett­kaam­me että tap­pio Ulkount­lai­sop­pials­paik­kas jos­kus joit­kain vuo­sia sit­ten 2500 e/nuppi. Täs­sä oel­tet­tu tap­piok­si 40 %. — Sil­loin tar­vi­taan 10.000 ulko­piak­ka­kun­ta­lais­ta­luo­maan tämä gäp­pi. Kai­kii­en Espoon lukio­lais­ten pitäis käy­dä sil­loin Hesassa.…

    ovat­ko eri­kois­lu­kiot mui­ta oleel­li­ses­ti kal­liim­pia? Eri­kois­lu­kio­tia ei tee oet­ta­jat vaan oppi­laat, jot­ka ovat lah­jak­kiat ja moti­voi­tu­nei­ta. En kuul­lut, että oli­si ollut Itik­sen kie­li­puo­lel­la. Ehkä on hie­man enem­män pien­tä erikoiskursistarjotnaa.

  61. … Eihän minul­la ole mitään tum­mai­hoi­sia vas­taan, mut­ta kun ne …

  62. Ulkountlaisoppialspaikkas

    Häh”

    Myön­nän, että oikolk­tai­ot­ni on eri­täin heikko

    piti kir­joit­taa: ulkokuntalaisoppilaspaikka

  63. Tar­kis­tin vähän tie­to­ja­ni Hel­sin­gin ope­tus­vi­ras­tos­ta (OPV). 2007 lukio­pai­kan kustannus/ oppi­las oli 6828 e , jos­ta val­tion osuus on 5931 e. Nyt on sovit­tu ympä­rys­kun­tien kans­sa, että val­tio­no­duu­det palau­te­taan kou­lun­käyn­ti­kun­nal­le vuo­sit­tain. (Myös hel­sin­ki­läi­siä käy Espoon lukiois­sa, Espoo­lai­sia Kirk­ko­num­men jne. Tilit tasa­taan vuo­sit­tain) Net­to­kus­tan­nuk­sek­si jää siis hie­man alle 1000 e /oppilas. Ehkä aiem­min tilan­ne oli toinen.

    Oppi­las­paik­ko­ja Hesas­sa on liki­mää­rin 7300 ilman aikuis­lu­kioi­ta (eli lukioi­den koko­nais­bud­jet­ti Nn 50 Me) Ulko­kun­tA­lai­sia on noin 20 — 25 %. Enne muu­tos­ta kus­tann­su­ten voi sanoa olleen 10 Me /v. Nyt n 1,5 Me eli 3 e/ hesalainen.

    Sibe­lius-lukios­sa opi­las­ta 60 % on Hesas­ta ja 40 % muu­alt, ihan Rova­nie­meä myö­ten. Vas­taa liki­mää­rin väes­tö­suh­tei­ta alu­eel­la. Hesal­la lie­vä yliedustus.

    Nuo­ri­so­koul­tus­pai­koiss­han meil­lä on val­ta­kun­nal­li­nen yhteishaku.

    17-vuo­tias lah­ja­kas urhei­li­ja­nuo­ri Poh­jan­maal­ta muut­ti Hel­sin­kiin, kun pää­si HIFK palk­ka­lis­toil­la ja samal­la opis­ke­lu­pai­kan Mäke­län­rin­teen urhei­lu­lu­kios­sa. — Min­kän kun­nan asuk­kaak­si hänet? Juri­di­ses­ti tai­taa olla nyt helsinkiläinen.

    1. Se kym­me­nen mil­joo­naa euroa on vää­rin muis­tet­tu, voi jopa olla peräi­sin mark­ka-ajal­ta. Ymmär­tääk­se­ni Helsn­ki saa Sibe­lius-lukioon ihan saman val­tio­no­suu­den kuin muu­al­le, mut­ta kulut ovat sel­väs­ti yli tuon kes­kiar­von. Niin­pä Hel­sin­ki mak­saa niden ulko­kun­ta­lais­ten opis­ke­lus­ta koi­tu­vat lisämenot.

  64. Mark­ku af Heurlin:

    ovat­ko eri­kois­lu­kiot mui­ta oleel­li­ses­ti kal­liim­pia? Eri­kois­lu­kio­tia ei tee oet­ta­jat vaan oppi­laat, jot­ka ovat lah­jak­kiat ja motivoituneita. ”

    Ovat- aina­kin musiik­ki­lu­kiot. Tai­de­ai­nei­den ope­tus on oleel­li­ses­ti kal­liim­paa kuin mui­den ainei­den. Esi­mer­kik­si musii­kin mais­te­rin kou­lu­tus on peri­mä­tie­don mukaan samas­sa hin­ta­luo­kas­sa lää­kä­rin tai hävit­tä­jä­len­tä­jän kans­sa. Syy­nä tähän on ope­tus­ryh­mien pie­nuus- suu­rin osa musii­kin ope­tuk­ses­ta on opet­ta­jan ja oppi­laan hen­ki­lö­koh­tais­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta tai muu­ta­man hen­ki­lön yhtyeitä.

  65. Tuo­mas S.
    “Mark­ku af Heurlin:

    ovat­ko eri­kois­lu­kiot mui­ta oleel­li­ses­ti kal­liim­pia? Eri­kois­lu­kio­tia ei tee oet­ta­jat vaan oppi­laat, jot­ka ovat lah­jak­kiat ja motivoituneita. ”

    Ovat- aina­kin musiik­ki­lu­kiot. Tai­de­ai­nei­den ope­tus on oleel­li­ses­ti kal­liim­paa kuin mui­den ainei­den. Esi­mer­kik­si musii­kin mais­te­rin kou­lu­tus on peri­mä­tie­don mukaan samas­sa hin­ta­luo­kas­sa lää­kä­rin tai hävit­tä­jä­len­tä­jän kans­sa. Syy­nä tähän on ope­tus­ryh­mien pie­nuus- suu­rin osa musii­kin ope­tuk­ses­ta on opet­ta­jan ja oppi­laan hen­ki­lö­koh­tais­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta tai muu­ta­man hen­ki­lön yhtyeitä.”

    Onjo Se Sibe­lius-lukioss todel­lain kal­liim­paa. Aina­kaan rek­si mukaan koaul­tus on samas­sa hint­luo­kas­sa kuin mui­sa­kin lukiois­sa. Emme nyt puhu ammat­ti­muusi­kon koult­ta­mi­ses­ta konservatoriossa.

    Musiik­kio­pis­to — hen­ki­lö­koh­tai­nen ohjaus ker­ran vii­kos­sa — mak­saa brut­to­na suun­nil­leen 2500 e/vuosi , tai mak­soi pari vuot­ta sit­ten, jos­ta oppi­las­mak­su kat­taa noin 15 %. Käsit­tääk­se­ni Sibe­lius-lukios­sa ei kui­ten­kan ole hk instruemn­tin ope­tus­ta, vaan se tpah­tuu sit­ten koti­paik­ka­kun­nan musiikkiopistossa.,

  66. Se kym­me­nen mil­joo­naa euroa on vää­rin muis­tet­tu, voi jopa olla peräi­sin mark­ka-ajal­ta. Ymmär­tääk­se­ni Helsn­ki saa Sibe­lius-lukioon ihan saman val­tio­no­suu­den kuin muu­al­le, mut­ta kulut ovat sel­väs­ti yli tuon kes­kiar­von. Niin­pä Hel­sin­ki mak­saa niden ulko­kun­ta­lais­ten opis­ke­lus­ta koi­tu­vat lisämenot.”

    Onhan se hyvä, että tilas­to­tie­teen lisen­si­aat­ti tekee vain alle deka­din vir­heen. Voin tie­ten­kin soit­taa taas sopeu­tus­vi­ras­tooon ja kiusa­ta virkamiehiä.

    Ehkä kui­ten­kin vas­taa parem­min tar­koi­tus­taan, jos Ode ihan noin puo­lik­si viran puo­les­ta kysyy, mitä lukioi­den oppi­las­pai­kat mak­sa­vat Hgis­sä, Espoos­sa ja Van­tal­la. Mitä mak­sa­vat suu­ret, mitä pie­net, mitä eri­kois­lu­kiot ja mitä eri­tyis­val­tio­na­pua ne mah­dol­li­ses­ti saavat.

    Niin. Ja mitä mak­saa ammat­ti­kou­lun oppi­las­paik­ka. Kun olin lukios­sa hom­mis­sa, tote­sim­me lukio­pai­kan mak­sa­van suun­nil­lee puo­let amis­pai­kas­ta. Tote­sim­me, että eräil­le, sanoi­sin­ko itse­ään etsi­vil­le nuo­ril­le oli kaik­kien kan­nal­ta parem­pi lor­vail­la lukios­sa kuin amik­ses­sa tai kadulla.

    Svesnksprå­ki­ga voi­vat olla vähän hin­ta­vam­pia, mut­ta tus­kin tätä pals­ta lukee kukaan Suo­ma­lai­su­duen lii­ton vala­jä­sen. (Eräis­tä puheen­vuo­rois­ta pää­tel­len minul­le omi­nais­ta toiveajattelua)

    Län­si-hel­sin­gin Nuo­ris­sa libe­raa­leiss­sa ja
    Aka­tee­mi­ses­sa Libe­raa­liyh­dis­tyk­se­sä sai aiko­naan vahin­gol­li­sia vai­kut­tei­ta: pää­tös­ten ja mie­li­pi­tei­den on perus­tut­ta­va moni­puo­li­seen tar­kas­te­luun ja koe­tel­tuun tie­toon. Tämä­hän oli aivaan vää­rää ajat­te­lua, objek­ti­vis­mia. Jokai­nen­han tie­tää, että vain luok­kan­kan­tai­nen ja ideo­lo­gi­ses­ti sitou­tu­nut maa­il­man­ku­va voi olla aidos­ti objektiivinen.

    Hel­sin­ki­lä­si­ten on hyvä kui­ten­kin pitää mie­le­sään seu­raa­va: on aika­moi­nen arvo sii­nä, että asuu maan lii­ken­ne-. ja muun­kin ver­kos­ton kes­ki­pis­tees­sä, ja että eri­kois­lu­kiot, kor­kea­kou­lut jne. ovat fyy­si­ses­ti lähellä.

    nimim. Enti­nen hesa­lai­nen, mm. (mm tar­koit­taa täs­sä yhtey­des­sä maal­ta, eli Hel­sin­gin maa­lais­kun­nas­ta muuttanut)

  67. Mark­ku:

    En tie­dä mikä Sibe­lius-lukion tilan­ne on täl­lä het­kel­lä, itse kir­joi­tin siel­tä jo kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Perus­o­pe­tus­han on ihan samaa kuin muis­sa­kin lukiois­sa, mut­ta musiik­kiai­nei­ta on pal­jon- ihan soit­to­tun­neis­ta yhtyeoh­jauk­seen. Tämän lisäk­si musii­kin­opet­ta­mi­sen mate­ri­aa­lit on myös mel­ko kal­lii­ta- muu­ta­ma täy­sin varus­tel­tu bän­di­kämp­pä ja stu­dio­ti­lat on hel­pos­ti mon­ta sataa tuhat­ta euroa. 

    En tie­dä mis­tä kek­sit tuon 2500e vuo­des­sa musiik­kio­pis­ton kus­tan­nuk­sik­si. Oman koke­muk­sen mukaan huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa, mut­ta jos sul­la on joku ihan oikea tilas­to aihees­ta niin fine. 

    Juju on sii­nä että nii­tä musii­kin mais­te­rei­ta kou­lu­te­taan ihan samal­la meto­dil­la kun nii­tä ensim­mäi­sen vuo­den pik­ku­viu­lis­te­ja ja se nyt vaan on kallista. 

    Ja en ihan ymmär­tä­nyt, siis onko Sibe­lius-lukion rek­si ker­to­nut jotain luku­ja kou­lu­tuk­sen hinnasta?

  68. spot­tu:

    Mik­si pitäi­si ymmär­tää, eikö rii­tä että tote­aa tapah­tu­neen ? Poh­jim­mil­taan mutu-pre­fe­rens­sien kvan­ti­foin­ti on lopu­ton suo. Jos ei halua esi­mer­kik­si hyväk­syä sitä että abso­luut­ti­ses­ti kal­leim­pia aluei­ta ovat Kai­vo­puis­to (sump­pu), van­ha Eira (saa­re­ke), Kaar­tin­kau­pun­gin pik­ku­ka­dut ja Täh­ti­tor­nin­mä­ki (sump­pu), tai suh­teel­li­ses­ti Sääs­tö­pan­kin­ran­ta (saa­re­ke), Tork­ke­lin­mä­ki (saa­re­ke) niin sit­ten ei voi mitään. 

    Pala­taan­pas nyt alku­pe­räi­siin väit­tei­siin. Osmo­han väit­ti, että työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen yhteen paik­kaan (Kei­la­nie­mi) on hyvä asia. Sinä väi­tit, että Oiko­tien hin­to­jen perus­teel­la voi­daan pää­tel­lä, että täl­lai­nen kes­kit­tä­mi­nen on kan­nat­ta­vaa (kos­ka kes­kit­ty­mi­sen edut näkyi­si­vät hin­nois­sa). Minä väi­tin, että oiko­tien hin­ta­pyyn­nöis­tä täl­lais­ta ei voi päätellä.

    En ole näh­nyt syy­tä muut­taa näkemystäni.

    No ei kyl­lä niis­sä tapauk­sis­sa kun itse olen ollut muka­na toi­mi­ti­laa valit­se­mas­sa. Pro­ses­si on ihan saman­lais­ta mutua kuin per­hea­sun­non valin­ta, jon­ka voi tar­vit­taes­sa abstra­hoi­da samal­la tavoin mukarationaaliseksi. 

    Väi­tät siis, että mark­ki­nat eivät toi­mi? Hin­tae­rot ja yri­tys­ten sijoit­tu­mi­nen on siis lähin­nä sat­tu­maan ver­rat­ta­vis­sa ole­va ilmiö?

    Ei mene yhtään ohi. Jos on sijain­ti jos­ta fir­mat saa­vat etua niin se on jo aika pai­na­va argu­ment­ti. Jos ulkois­hyö­ty­nä saa­daan mah­dol­li­suus toi­mi­vaan jouk­ko­lii­ken­tee­seen Espoos­sa, niin tuo­han on no-brainer. 

    Niin, jos. Mil­lä perus­teel­la työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen yhdel­le alu­eel­le on yri­tyk­sen etu­jen mukaista?

    En minä sitä kiis­tä, ettei­vät­kö Kei­la­nie­men yri­tyk­set hyö­tyi­si sii­tä, että sin­ne raken­ne­taan met­roa­se­ma. Tot­ta­kai ne hyö­ty­vät. Se brai­ner osuus tulee lähin­nä sii­tä, että sen ase­man raken­ta­mi­ses­ta syn­tyy myös hait­to­ja: kaik­kien Kei­la­nie­men ohi mat­kus­ta­vien mat­ka-ajat pite­ne­vät ja vero­ja pitää kerä­tä enem­män, jot­ta ase­ma saa­daan raken­net­tua. Täs­sä tapauk­ses­sa hai­tat ovat suu­rem­mat kuin hyödyt.

    Miten joku Kei­la­nie­men toi­mis­to­blok­ki joka vetää tuhan­sia ihmi­siä aamui­sin ero­aa työ­paik­ka­na vaik­ka kol­men­kym­me­nen vuo­den takai­ses­ta Hie­ta­lah­den tela­kas­ta jon­ne aikan­sa ras­kas­rai­de (1A) kul­jet­ti duu­na­rei­ta kan­ta­kau­pun­gin ulkopuolelta? 

    Siten, että Kei­la­nie­men toi­mis­to­blok­ki ei ole mikään yksi yhte­näi­nen koko­nai­suus. Ei syn­ny mitään syner­giae­tua sii­tä, että Nokian ja Nes­teen kont­to­rit ovat vie­rek­käin — telak­kaa kui­ten­kaan ei voi (tai ei kan­na­ta) jakaa pie­nem­piin osiin. Lisäk­si telak­ka vaa­tii toi­miak­seen myös tava­ran­kul­je­tus­ta aivan eri mitas­sa kuin toimisto.

    Kari

  69. Kari:

    Pala­taan­pas nyt alku­pe­räi­siin väit­tei­siin. Osmo­han väit­ti, että työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen yhteen paik­kaan (Kei­la­nie­mi) on hyvä asia. Sinä väi­tit, että Oiko­tien hin­to­jen perus­teel­la voi­daan pää­tel­lä, että täl­lai­nen kes­kit­tä­mi­nen on kan­nat­ta­vaa (kos­ka kes­kit­ty­mi­sen edut näkyi­si­vät hinnoissa). 

    Not. Meni näin:

    Kari: “Mut­ta en ymmär­rä, mik­si tämä lii­ken­ne ei kuu­lui­si kes­kus­taan tai alu­eel­le, jos­sa on asuntoja?” 

    Johon vas­tauk­se­ni:

    Ei tar­vit­se­kaan ymmär­tää, rii­tää että havait­see vaik­ka oikotie.fi:stä kuin­ka halut­tu­ja ovat homo­gee­ni­set asui­na­lu­eet ilman läpiajoliikennettä. 

    Eli läpia­jo­lii­ken­net­tä asun­toa­lueil­la ei hin­to­jen perus­teel­la oikein arvos­te­ta. Toi­saal­ta, tämä nyt kai on koke­mus­pe­räi­ses­ti­kin selvää. 

    Väi­tät siis, että mark­ki­nat eivät toi­mi? Hin­tae­rot ja yri­tys­ten sijoit­tu­mi­nen on siis lähin­nä sat­tu­maan ver­rat­ta­vis­sa ole­va ilmiö? 

    Jos yri­tys­ten sijoit­tu­mi­nen on poh­jim­mil­taan saman­lai­nen sumea pää­tös­pro­ses­si kuin asun­non­han­kin­ta, onko tämä mie­les­tä­si merk­ki sii­tä ettei­vät myös­kään asun­to­mark­ki­nat toimi ?

    Niin, jos. Mil­lä perus­teel­la työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen yhdel­le alu­eel­le on yri­tyk­sen etu­jen mukaista? 

    En yri­tä­kään selit­tää, kun­han havain­noin että näin yri­tyk­set näem­mä mie­lel­lään toimivat.

    kaik­kien Kei­la­nie­men ohi mat­kus­ta­vien mat­ka-ajat pite­ne­vät ja vero­ja pitää kerä­tä enem­män, jot­ta ase­ma saa­daan raken­net­tua. Täs­sä tapauk­ses­sa hai­tat ovat suu­rem­mat kuin hyödyt. 

    Aika vah­va väi­te jos ollaan raken­ta­mas­sa kehiin ver­rat­ta­vaa maan­käy­tön ohjaus­jär­jes­tel­mää jon­ka vai­ku­tuk­set alka­vat kun­nol­la näkyä parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä. Minus­ta oli aika­kin saa­da pää­kau­pun­ki­seu­dul­le kun­nol­li­nen toi­mis­to­kes­kit­ty­mä (Kei­la­nie­mi-Ota­nie­mi/­Ta­pio­la-Spekt­ri) kun Kes­ki-Pasi­laa ei näem­mä saa­da aikaiseksi.

    Ras­kas­rai­teen suun­nit­te­lu reak­tii­vi­ses­ti ole­mas­sao­le­vien lii­ken­ne­vir­to­jen perus­teel­la tuot­taa pelk­kää osittaisoptimointia.

    Ei syn­ny mitään syner­giae­tua sii­tä, että Nokian ja Nes­teen kont­to­rit ovat vierekkäin 

    Maa­il­ma ja yri­tyk­set nyt näyt­tä­vät käyt­täy­ty­vän kuten käyt­täy­ty­vät. Jol­lain taval­la tämä kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si pitäi­si käsi­tel­lä jos on sitä miel­tä että yri­tyk­set näin toi­mi­vat omien etu­jen­sa vastaisesti.

  70. Tuo­mas S:lle

    On ihan mah­do­ton­ta täl­tä istu­mal­ta sanoa, mak­saa­ko ope­tus Sibe­lius-lukios­sa oleel­li­ses­ti enem­män kuin muis­sa. Tie­to­ni perus­tuu lukion reh­to­rin anta­maan suu­lii­seen tie­o­ton, joka voi huo­nos­ti muis­tet­tu. Tätä­hän on liik­keel­lä. Emme voi kai pitää sel­lais­ta kovin paha­na virheenä.

    Eri­ty­si­ti­lo­jen aiheut­ta­mat kulut vuo­tuis­kus­tan­nuk­sia muu­tet­tui­na eivät ole hir­mui­sia verr­rat­tu­na palk­ka­kus­tan­nuk­siin, jot­ka ovat suu­rin menoe­rä. Instru­ment­te­ja on vuo­ros­taan myös luul­ta­vas­ti rui­nat­tu lah­joi­tuk­si­na. Hyvä (opis­to­ta­son) viu­lu mak­soi 2001 30.000 mark­kaa eli 5.000 e. Vuo­tui­se­na pää­oma­ku­lu­na se on 200 — 300 e/vuosi. (Las­ke­taan­ko mukaan vakuu­tus, kor­ko­kan­ta vai­kut­taa, samoin hoi­toai­neet, jot­ka ovat kal­li­ta, mut­ta joi­ta ei kulu pal­jon, kie­lien uusi­mi­nen. jne.)

    Kou­lu­jen tilin­pää­tök­set lie­ne­vät jul­kio­satn­tio­etoa. Tai ian­kin tätä pals­taa luke­va sivis­tys­lau­ta­kun­nan jäsen saa nii­hin pereh­tyä On parem­pi sel­vit­tää niis­tä kus­tan­nuk­set, kuin käy­dä juu­pas-eipäs ‑vöit­te­lyä

    Kaik­ki kui­ten­kin on pien­tä verrt­tu­na yhden eri­tyi­sop­pi­laan aiheut­ta­miin kului­hin — ja hei­tä on yhä enem­män — valitettavasti.

    lai­den hen­ki­lö­koht­rai­set isnt­ru­men­tit ovat usein van­hem­pien hank­ki­mia, jko osta­mia tai lai­nak­si saatuja.

    Junio­ri oli musiik­ki­luo­kal­la. Ylä­as­teel­la perus­et­tiin van­hois­ta öljy­tyn­nö­reis­tä teh­dyil­lä soit­ti­mil­la. Ne eivät olleet hal­po­ja. (Steel­pa­neis­sa oli häm­mäs­tyt­tä­vän moni­puo­li­nen sointi. 

    Saim­me lai­nak­si Kar­jaal­ta (jon­ne idea oli tul­lut Ruot­sin kaut­ta) Lunas­tim­me nii­tä kou­lul­le kerää­mä­lä fyrk­kaa mitä mie­li­ku­vi­tuk­sell­sim­mil­la tavoil­la, mm. kon­ser­toi­mal­la pik­ku­jou­luis­sa Joh­ta­mis­tai­don opis­tol­la Vitt­räs­kin rannalla.

    Kirk­ko­num­men musiik­kio­pis­tos­sa yhden hk ope­tuk­ses­sa ole­van oppi­laan (45 ‑60 min/vko) vuo­si­ku­lut oli­vat liki­main 2500 e. 12 vuo­des­sa se tekee 30.000 e. Tie­to perus­tuu opis­ton tilin­pää­tök­seen ja bud­jet­tei­hin, joi­ta joh­to­kun­nas­sa puim­me. Opett­jai­en palk­kauk­ses­sa oli epä­koh­tia, mikä osal­taan selit­tä­nee alhai­sel­ta kuu­lu­vaa summaa.

  71. spot­tu, minus­ta lii­oit­te­let asioin­ti­lii­ken­teen mää­rää ran­kas­ti, ei joku iso­kaan toi­mis­to­ta­lo nyt ihan oikeas­ti tuo­ta mitään val­ta­vaa mää­rää auto­lii­ken­net­tä. Eli siis joku pari sataa autoa tun­nis­sa täyt­tyy hel­pos­ti vaik­ka Kai­vo­puis­tos­sa lähes kel­lon ympä­ri, samoin Munk­ki­nie­mes­sä. Ongel­ma on läpia­jo­lii­ken­ne, esi­mer­kik­si Man­ner­hei­mi­nin­tien var­re­sa Töö­lös­sä, Huo­pa­lah­den­tien var­res­sa Munk­ki­nie­mes­sä tai Stu­ren­ka­dun var­res­sa Alp­pi­las­sa, eikä niis­tä autois­ta ole menos­sa kuin mur­to-osa ko. alu­eel­le. Täs­sä puhu­taan tuhan­nen parin auton tun­ti­lii­ken­tees­tä lähes jat­ku­vas­ti ja kai­ken lisäk­si ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la suht suu­ril­la nopeuk­sil­la. Autot on häi­riök­si sil­loin kuin nii­tä on pal­jon ja/tai ne liik­ku­vat lujaa, ei joku pari has­sua myyn­ti­reis­kaa nyt vaan ole mikään olen­nai­nen lisä­hait­ta nor­maa­liin sivukatuliikenteeseen.

  72. tpyy­luo­mal­le:

    Ongel­ma on läpia­jo­lii­ken­ne, esi­mer­kik­si Man­ner­hei­mi­nin­tien var­re­sa Töölössä,
    Huo­pa­lah­den­tien var­res­sa Munk­ki­nie­mes­sä tai Stu­ren­ka­dun var­res­sa Alp­pi­las­sa, eikä niis­tä autois­ta ole menos­sa kuin mur­to-osa ko. alu­eel­le. Täs­sä puhu­taan tuhan­nen parin auton tun­ti­lii­ken­tees­tä lähes jat­ku­vas­ti ja kai­ken lisäk­si ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la suht suu­ril­la nopeuk­sil­la. Autot on häi­riök­si sil­loin kuin nii­tä on pal­jon ja/tai ne liik­ku­vat lujaa, ei joku pari has­sua myyn­ti­reis­kaa nyt vaan ole mikään olen­nai­nen lisä­hait­ta nor­maa­liin sivukatuliikenteeseen.”

    Kir­joit­ta­jal­ta on ehkä jää­nyt huo­maa­mat­ta että Man­ner­hi­min­tie — Huoplah­den­tie yhdis­tää Hel­sin­gin Tur­kuun ja Poriin ja Mannr­hei­min­tien lop­puo­sa taas Tam­pe­ree­sen ja Vaa­saan mene­viin tei­hin. Hämee­nie maan val­ta­väy­lään eli nelos­tie­hen. Sturn­ka­tu yhdis­tää nämä väy­lät toisiinsa. 

    Olen kul­ke­nut autol­la asioi­ta hoi­taes­sa­ni Stuen­ka­dul­la eri vuo­ro­kau­de­nai­koi­na. Ja tuos­sa alkuil­ta­päi­väs­tä olen ollut a i n o a autoil­ja koko kort­te­lis­sa. Eikä jalan­kul­ki­joi­ta­kaan juu­ri ole näky­nyt, jos sel­lai­sek­si ei las­ke­ta nor­koi­li­jaa jon­kun kapa­kan edessä.

    Mie­len­kiin­tois­ta. Klo 16 lii­ken­ne on aivan jumis­sa Lah­den­tien suun­taan, Töö­löön suun­taan sen­kus ajaa. Nopeus on 30 ‑50 (max) 50 km tun­nis­sa, sil­lä lii­ken­ne­va­lot estä­vät nopeu­den nos­to­ja. Kaa­hai­li­joi­ta tie­ten­kin löy­tyy aina.

    Kat­se­lin ker­ran kes­ki­no­peut­ta­ni Mans­kul­la klo 19, ei siis enää ruuh­kaa. Ruåts teat­te­ri — Mans­kun pää 5 km) kn 30 km/h, so vei 10 minuut­tia, Mans­kun pää, Kona­lan suo­ran pää (toi­set 5 km) samat 10 min eli kes­ki­no­peus 30 km/h. Eikä nopeus­mi­tat­ri kos­kaan nous­sut yli 40:n.

    Tut­ta­va­pa­ris­kun­ta hank­ki itsel­len käm­pän Man­ner­hei­min­tien var­rel­ta Lin­nan­kos­ken­ka­dun ja Nor­dens­kiöl­di­nak­dun välis­tä. Eivät yhtään vali­ta lii­ke­nen­me­lua, kun ikku­nat ovat kiinni.

    Liiken´nemelua aiheutt­vat myös rai­tio­vau­nut (yllät­tä­vän pal­jon) ja bus­sit. Ja kuten kir­joitt­ja tien­nee, koet­tu ääni onsuh­tees­sa iun­ten­si­tee­tin loga­rit­miin: Lii­ken­teen puo­lit­ta­mi­nen vähen­tää melua 3 dB.

  73. Eri­ty­si­ti­lo­jen aiheut­ta­mat kulut vuo­tuis­kus­tan­nuk­sia muu­tet­tui­na eivät ole hir­mui­sia verr­rat­tu­na palk­ka­kus­tan­nuk­siin, jot­ka ovat suu­rin menoe­rä. Instru­ment­te­ja on vuo­ros­taan myös luul­ta­vas­ti rui­nat­tu lah­joi­tuk­si­na. Hyvä (opis­to­ta­son) viu­lu mak­soi 2001 30.000 mark­kaa eli 5.000 e. Vuo­tui­se­na pää­oma­ku­lu­na se on 200 – 300 e/vuosi. (Las­ke­taan­ko mukaan vakuu­tus, kor­ko­kan­ta vai­kut­taa, samoin hoi­toai­neet, jot­ka ovat kal­li­ta, mut­ta joi­ta ei kulu pal­jon, kie­lien uusi­mi­nen. jne.)”

    Pea­nuts nämä soi­tin­han­kin­nat (ja men­nään run­saas­ti aiheen vie­res­tä), mut­ta jos mie­ti­tään että jokai­ses­sa ope­tus­ti­las­sa pitää olla pia­no ja kon­set­ti­sa­lis­sa flyy­ge­li, muu­ta­ma cem­ba­lo, ehkä urut… Sit­ten varus­te­taan 4–5 bän­di­kämp­pää mik­se­reil­lä, pia­noil­la, kiip­pa­reil­la, kaa­pe­leil­la, äänen­tois­tol­la, mik­ro­fo­neil­la, teli­neil­lä, akus­toin­nil­la, säh­kö­ve­doil­la, styrk­ka­reil­la, nupeil­la, kai­kel­la tar­vit­ta­val­la ja sit­ten varus­te­taan vie­lä ammat­ti­ta­son stu­dio ammat­ti­ta­son lait­teil­la, niin sii­nä sitä ollaan- ja jos halu­taan opet­taa kor­keal­la tasol­la ihmi­siä niin tämä on välttämätöntä. 

    Vaik­ka kai­kil­la oli­si oma viu­lu tai hai­ta­ri tai steel-pan­nu, niin se mate­ri­aa­li mitä säh­kö­musii­kin soit­ton tar­vi­taan on kal­lis­ta, sii­tä ei pää­se mihinkään.

    Edel­leen uskon kui­ten­kin että Sibe­lius-lukion suu­rin kulue­rä on ope­tus­hen­ki­lö­kun­ta, jota aina­kin oma­na aika­na­ni tar­vit­tiin enem­män juu­ri tämän musiik­ki­pai­no­tuk­sen takia. Lukios­sa­han muu­ten ope­te­taan myös tans­sia, joka vaa­tii taas omat panostuksensa. 

    Espoo­lai­sia täs­tä voi syyt­tää vähem­män kuin mui­ta, kos­ka lukios­sa on poruk­kaa ympä­ri Suomen.

  74. Hel­sin­gis­sä on pal­jon hie­no­ja lukioi­ta — Sibe­lius-lukio var­mas­ti yksi hie­noim­mis­ta. Ja SYK — voi kiesus.

    Oli­si hyvä, että joku koko­nai­suu­des­ta päät­tä­vä osai­si arvioi­da edut ja hai­tat — ei vain lyhyt­nä­köi­ses­ti heh­kut­taa sitä, kuin­ka “hyvin käyt­täy­ty­viä, fik­su­ja ja musi­kaa­li­sia nuo­ria” meil­lä on.

    Jokai­nen kau­pun­gin kes­kus­tan “eliit­ti­lu­kio” lisää lii­ken­net­tä. Lukio pää­sään­töi­ses­ti jul­kis­ta lii­ken­net­tä — “eliit­tiy­lä­as­teet” ja “eliit­tia­la-asteet” pää­sään­töi­ses­ti bemariliikennettä.

    Jokai­nen kes­kus­tan eliit­ti­kou­luun vedet­ty hyvä­käy­tök­si­nen ja oppi­mis­ky­kyi­nen nuo­ri on pois oman asui­na­lu­een­sa kou­lus­ta. Jos tämä tren­di nip­sai­see Hel­sin­gin reu­na-aluei­den ja ympä­ris­tö­kun­tien (pois­lu­kien muu­ta­mat Espoon ja Van­taan kou­lut) kou­luis­ta kai­kis­ta pois muu­ta­man fik­sum­mas­ta pääs­tä ole­van nuo­ren, monis­sa luo­kis­sa kame­lin sel­kä katkeaa. 

    Luo­kan ilma­pii­ris­tä kato­aa oppi­mi­sen ilo ja tavoit­teel­li­suus ja chil­laus rupee ole­maan coo­lia. Onko joku tämän ilmiön hin­taa laskenut?

    Suo­ma­lai­nen tasa-arvoi­nen yhteis­kun­ta rupe­aa ole­maan men­nyt­tä, kun las­ten taus­tat rupea­vat ole­maan homo­gee­ni­sia — kun se Kru­ni­kan lap­si ole ehkä kos­kaan köy­hän kans­sa edes puhu­nut. Aina­kaan Suomessa.

    Ja sit­ten nume­roi­hin: voi­daan toki arvail­la val­tio­no­suuk­sien ja todel­lis­ten kus­tan­nus­ten välis­tä eroa, mut­ta todel­li­nen vie­ras­kun­ta­lais­ten hin­ta saa­daan sil­lä, kun las­ke­taan, moni­ko vie­ras­kun­ta­lai­nen enem­män käy Hel­sin­gis­sä lukios­sa kuin päin­vas­toin, ja sit­ten kat­so­taan, mitä sääs­tyy, kun lak­kau­te­taan vie­ras­kun­ta­lais­ten mää­rää vas­taa­va mää­rä Hel­sin­gin lukioi­ta — ja myy­dään kiinteistöt.

    Tou­ko Mettinen

  75. tpyy­luo­ma: “Ongel­ma on läpia­jo­lii­ken­ne, esi­mer­kik­si Man­ner­hei­mi­nin­tien var­re­sa Töölössä,..”

    Kaik­ki lii­ken­ne on sub­jek­tii­vi­ses­ti läpia­jo­lii­ken­net­tä vaik­kei sitä objek­tii­vi­ses­ti oli­si­kaan. Ongel­ma on lii­ken­ne yleen­sä, ja lii­ken­ne­la­jeis­ta kaik­kein han­ka­lim­min eli­mi­noi­ta­vis­sa on asioin­ti­lii­ken­ne. Se on luon­teel­taan ja ryt­mil­tään ker­ta kaik­ki­aan epäyh­teen­so­pi­vaa asu­mi­sen ide­aa­lien kanssa.

    Jos kau­pun­kien katu­ti­la yli­pää­tään halu­taan saa­da auto­lii­ken­teel­tä takai­sin, edel­lyt­tää se kont­ras­tin tie­dos­ta­mis­ta työ­elä­män tehok­kuu­den ja asu­mi­sen tehot­to­muu­den välil­lä. Viih­tyi­syys tar­koit­taa hitaut­ta ja tehot­to­muut­ta, ja haas­te onkin sovit­taa tämä ajan­käy­tön käy­tän­nön rea­li­teet­tei­hin. Hitaas­ta maa­il­mas­ta pitää kui­ten­kin pääs­tä nopeas­ti pois ja päin­vas­toin. Moniais­ti­nen kau­pun­kiär­syk­kei­den teks­tuu­ri veto­aa nuo­rem­paan väkeen, mut­ta van­hem­pa­na kai­paa enem­män sävy­jä. Tämä on poh­jim­mil­taan jokin aivo­jut­tu, en tun­ne asi­aa tarkemmin.

    Espoos­sa ja kehys­kun­nis­sa kont­ras­ti on rat­kais­tu mas­sii­vi­sel­la nopeal­la tie­ver­kol­la joka vie pen­de­löi­jän yhä pidem­mäl­le pöpe­lik­köön kun sinän­sä viih­tyi­sät oma­ko­ti­sum­put eivät koh­tuul­li­seen tilaan oikein mah­du. Toi­voi­sin että Hel­sin­gin rat­kai­su oli­si jotain muu­ta, eli katu­ti­lan rau­hoit­ta­mi­nen, ja sen Kes­ki-Pasi­lan toi­mis­tog­he­ton rakentaminen.

  76. af Heur­lin, nykyi­set triplaik­ku­nat eris­tää melun hyvin, useim­mat vaan haluai­si­vat pitää ikku­noi­ta auki­kin. Toki jouk­ko­lii­ken­ne tuot­taa melua ja se on ihan sel­keä hait­ta, tämän hoi­ta­mi­seen on kei­no­ja. Esi­mer­kik­si se että ratik­ka koli­see on useim­mi­ten merk­ki sii­tä että kis­kois­sa on jotain pie­les­sä, ne pitäi­si kor­ja­ta tämän­kin takia.

    spot­tu, mut­ta kun se häi­rit­se­vä asion­ti­lii­ken­ne on nime­no­maan nii­den kau­pun­ki­pal­ve­lui­den eikä niin­kään toi­mis­to­jen aiheut­ta­maa: Kadun var­res­sa on toi­mis­to, 30% työ­mat­kois­ta kul­je­taan hen­ki­lö­au­tol­la, 0,6 autoa tiel­lä per tuo­li eli n. 0,15 ruuh­ka­tun­ti­na . Lisäk­si kes­ki­mää­rin 15% hen­ki­lö­kun­nas­ta ajaa hen­kiö­au­tol­la tai tak­sil­la edes­ta­kai­sin ker­ran päi­vän aika­na, 0,3 autoa päi­väs­sä, n. 0,05 tun­nis­sa per tuo­li vir­ka-aikaan. Jos saman kadun var­rel­la on elo­ku­va­teat­te­ri, jkl-osuus on sama, ja näy­tök­siä on kol­me illas­sa, 0,3x3 autoa per tuo­li, eli 0,9 päi­väs­sä eli välil­lä 17–24 0,13 autoa tun­nis­sa. Ravin­to­lan kans­sa suu­rin piir­tein sama jut­tu, kaup­pa tuot­ta­nee vie­lä enem­män lii­ken­net­tä. Tuon lii­ken­teen mää­rä riip­puu tie­ten­kin lop­pu­jen lopuk­si kadun pituu­des­ta, täs­tä syys­tä sel­lai­sia pit­kiä pää­ka­tu­ja tuli­si välttää,

  77. Kii­tos OS kun vas­ta­sit huutooni.

    Mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu­han täs­tä syntyi.

    Kun on syn­ty­nyt Salos­sa ja asu­nut lap­suu­den Lie­dos­sa, nuo­ruu­den Van­taal­la sekä Hel­sin­gis­sä ja nyt per­heel­li­se­nä Espoos­sa — eikä muu­toin­kaan ole mis­tään kotoi­sin niin kadeh­tii ihmi­siä joil­la on ollut mah­dol­li­suus pysyä pai­koil­laan kuin kivi.

    Kovan kas­vun aika­na teh­dään (kaavoitus)virheitä jois­ta sit­ten muut mak­sa­vat myö­hem­min. Polit­ti­sen moraa­lin ryh­ti­lii­ke on vali­tet­ta­van hidas ja epävarma.

    Zuric­hin seu­tu muo­dos­tuu lukui­sas­ta pie­nes­tä kun­nas­ta. Jouk­ko­lii­ken­ne (junat) toi­mii kuin unel­ma. Asuk­kai­ta lie­nee mil­joo­nan huja­koil­la koko alu­eel­la. Maan hin­ta teh­nee asu­tuk­ses­ta tiheän.

    Kuka mak­saa Sibe­lius­lu­kio­lai­ses­ta ja kuin­ka pal­jon ei minul­le oikein avau­tu­nut. Ei myös­kään se, että mikä sii­nä jutus­sa oli­si oikeu­den­mu­kais­ta. Kysees­sä­hän on ultraelitismi.

    OS näkee nämä Hel­sin­kiin lukioon tule­vat lap­set pelk­kä­nä tap­pio­na Hel­sin­gil­le. Oli­si­ko ihan niin­kään? Espoo tai­taa sit­ten­kin hoi­taa osuu­ten­sa ihan hyvin?

    On hyvä, että Hel­sin­gin kes­kus­tan mil­jo­nää­ri­lob­byl­le on jon­kin­lai­nen vas­ta­pai­no edes län­nes­sä, kun Van­taa on kan­vee­sis­sa ja idäs­sä ei ole ketään. Met­ro­ju­tus­sa tosin tuli tur­paan oikein tosissaan.

  78. Kyse­lin pojal­ta­ni Munk­ki­nie­men yhteis­kou­lun ulko­kun­ta­lais­ten määrää. 

    Hän arvioi sen ole­van 7–8 pro­sen­tin luokkaa. 

    Lii­ken­neyh­tey­det­kin ovat rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa sen lisäk­si, että MYK on kor­kea­ta­soi­nen lukio, ei huip­pu­lu­kioi­ta, mut­ta hyvä lukio ehdottomasti. 

    Esim. Kirk­ko­num­men Veik­ko­las­ta on suo­ra yhteys Tar­von­tie­tä pit­kin lähes kou­lun pihalle.

  79. tpyy­luo­ma: “Lisäk­si kes­ki­mää­rin 15% hen­ki­lö­kun­nas­ta ajaa hen­kiö­au­tol­la tai tak­sil­la edes­ta­kai­sin ker­ran päi­vän aika­na, 0,3 autoa päi­väs­sä, n. 0,05 tun­nis­sa per tuo­li virka-aikaan.”

    Jos työ on näin staat­tis­ta, se sopii pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa kes­kus­taan hyvin. Kuu­los­taa juu­ri­kin niil­tä ainee­ton­ta lisä­ar­voa tuot­ta­vil­ta nyrk­ki­pa­joil­ta kes­kus­tan kivi­ja­lois­sa ja muun­nel­ta­vis­sa asuinhuoneistoissa. 

    Sen perus­teel­la mitä olen myyn­tio­rien­toi­tu­neis­sa yri­tyk­sis­sä työs­ken­nel­lyt, luvut ovat aivan tois­ta luok­kaa. Tilan­ne muut­tuu oleel­li­ses­ti jos tuot­tee­seen liit­tyy mate­ri­aa­lia joi­ta pika­rah­ti­fir­mat suhaa­vat edes­ta­kai­sin. Tuk­ku tuo kah­vi­tar­vik­kei­ta, sii­vous­pal­ve­lu tulee sii­voa­maan, kont­to­ri­ko­ne­pal­ve­lu huol­ta­maan konei­ta, mat­to­fir­ma vaih­ta­maan mat­to­ja, pos­ti tuo/vie laa­tik­ko­kau­pal­la pos­tia ja niin edelleen. 

    Voi olla otok­sen kapeut­ta, mut­ta yhdes­tä­kään jul­ki­sil­la kul­ke­vas­ta myyn­tie­dus­ta­jas­ta en ole kos­kaan kuul­lut. Yksi isom­pi tapaa­mi­nen on sel­lai­nen kym­me­nen autoa, jot­ka pitäi­si änkeä jon­ne­kin katu­ti­laan. Ei tähän ole asui­na­lu­eel­la edel­ly­tyk­siä eikä näy­tä ole­van halua­kaan kun yri­tys­ten jouk­ko­pa­koa seuraa.

    Kau­pun­ki­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mal­ta pin­ta-asioin­ti­lii­ken­teel­tä ei voi vält­tyä pait­si aivan ydin­kes­kus­tas­sa jos­sa sen voi hoi­taa huol­to­tun­ne­leit­se. Joten­kin logis­tiik­ka pitää kui­ten­kin hoi­taa, ja jake­luau­to tien tuk­kee­na oli­si toi­mi­vis­ta pal­ve­luis­ta aika pie­ni hait­ta eri­tyi­ses­ti jos alit­se pää­si­si. Toi­sek­seen, ei nämä logis­tiik­ka-orien­toi­tu­neet pal­ve­lut (kau­pat, ravin­to­lat) ihan sivu­ka­duil­la sijaitse.

  80. Riku:

    Kuka mak­saa Sibe­lius­lu­kio­lai­ses­ta ja kuin­ka pal­jon ei minul­le oikein avau­tu­nut. Ei myös­kään se, että mikä sii­nä jutus­sa oli­si oikeu­den­mu­kais­ta. Kysees­sä­hän on ultraelitismi.”

    Ult­rae­li­tis­mi? En oikein usko. Itse kysei­sen kou­lun käy­nee­nä yli­opis­to­työ­läi­sen ja kau­pun­gin vir­ka­mie­hen ulko­paik­ka­kun­ta­lai­se­na kaka­ra­na en koe ollee­ni miten­kään eliit­tiä- har­va sii­nä kou­lus­sa oli. Ihan taval­li­sia pen­tu­ja, jot­ka har­ras­taa musiikkia.

    Ko. kou­lu tar­jo­aa hyvän mah­dol­li­suu­den pai­not­taa omaa har­ras­tus­taan ja mah­dol­li­ses­ti tule­vaa ammat­ti­aan, mut­ta en koe tätä miten­kään jär­jet­tö­män eli­tis­ti­sek­si. Avaat­ko vähän mitä tar­koi­tat täl­lä elitismillä?

  81. Kaik­ki alkaa hul­lus­ta 70-luvus­ta. Sil­loin Espoo­ta raken­net­tiin kovin grynderivetoisesti.”

    Tämä yksin­ker­tais­taa ja vähän vää­ris­tää Espoon raken­teen hajoa­mi­sen syi­tä. Gryn­de­rei­den roo­li huo­nois­sa alueis­sa on aika saman­lai­nen kun parem­mis­sa, Tapio­las­sa tai Leppävaarassa. 

    70-luvul­la sen sijaan polii­ti­kot lait­toi­vat kor­ten­sa kekoon alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sil­la, joil­la kau­pun­ki­ra­ken­ne tie­toi­ses­ti rikot­tiin. Raken­nus­fir­mat oli­vat täs­sä taka­na, mut­ta ilman polii­tik­ko­ja tämä ei oli­si onnis­tu­nut. Kor­rup­tio­ve­toi­nen suun­nit­te­lu on kaiis­ta huo­noin vaihtoehto.

    Yleis­kaa­van puu­te­kaan ei ole Espoon suh­teen ollut pel­käs­tään huo­no jut­tu: kaik­kein huo­noim­mat rat­kai­sut Espoos­sa perus­tu­vat 1968 yleis­kaa­va­luon­nok­seen, jota ei hyväk­syt­ty. Sii­nä mää­ri­tel­tiin Espoon kes­kus pel­lol­le. Haus­kas­ti tätä tyy­lik­kään suun­nit­te­li­ja­ve­tois­ta toi­min­taa näkyy täs­sä kuvas­sa: Vas­ta­ra­ken­ne­tut virastotalot:
    http://www.keskiespooseura.fi/verkkojulkaisut/kirkonkylastakeskukseksi/kuvat/virastotalot.jpg

    Ongel­ma­na ei siis ole Espoo ja espoo­lai­suus, vaan Suo­men huo­no kau­pun­ki­po­liit­ti­nen lainsäädäntö.”

    Jep. Huo­noa on se, että Espoon suun­nit­te­li­joil­le on tar­jot­tu mah­dol­li­suus kor­rup­tioon. Minun mal­lis­sa­ni tämä mah­dol­li­suus pois­tui­si, kun suun­nit­te­li­ja­val­ta lope­tet­tai­siin. Osmo ole­tet­ta­vas­ti tar­jo­aa tilal­le parem­pia suunnittelijoita.

  82. spot­tu, mut­ta kyl­lä­hän nyt jos­sa­kin ravin­to­las­sa­kin suhaa tava­ran­tuo­jaa ja koneen­kor­jaa­jaa, pal­jon enem­män kuin toi­mis­tos­sa. Sil­loin kun minä olin myyn­nis­sä töis­sä niin kul­jin tak­sil­la tai jon­kun toi­sen kyy­dil­lä, yli­pään­sä mei­tä oli auton kyy­dis­sä yleen­sä useam­pi. Eikä noi­ta myyn­ti­reis­ko­ja nyt niin kau­heas­ti ole, ehkä kym­me­nes työn­te­ki­jöis­tä noin kes­ki­mää­rin. Kon­sul­tit ja muut taas on yleen­sä pitem­pään samal­la asiak­kaal­la, ja kul­ku­neu­vo­ja­kau­ma lie­nee samaa kuin muil­la­kin toimistorotillla.

    Autoi­lun hai­tois­sa menee ihmi­sil­lä vähän välil­lä mit­ta­suh­teet sekai­sin, esi­mer­ki­si töö­lö­läi­set valit­ti­vat Hiet­sun kyl­py­län lii­ken­tees­tä, joka on käy­tän­nös­sä joi­tain sato­ja auto­ja päi­väs­sä. Eli saman ver­ran kuin Mec­he­li­nin­ka­tua ajaa kym­me­nes­sä minuutissa.

  83. Ult­rae­li­tis­miä on kal­lis har­ras­tus jon­ka muut (veron­mak­sa­jat) mak­sa­vat. Mak­sa­jat eivät pal­jon vas­ti­neek­si saa. Sibe­lius­lu­kio on pie­nel­le jou­kol­le varat­tu mah­dol­li­suus har­ras­taa omaa jut­tu­aan, ihan kuten Mäkelänrinne.

    Eli­tis­miä on kal­lis har­ras­tus jon­ka rahoit­taa itse.

  84. riku:
    “Ult­rae­li­tis­miä on kal­lis har­ras­tus jon­ka muut (veron­mak­sa­jat) mak­sa­vat. Mak­sa­jat eivät pal­jon vas­ti­neek­si saa. Sibe­lius­lu­kio on pie­nel­le jou­kol­le varat­tu mah­dol­li­suus har­ras­taa omaa jut­tu­aan, ihan kuten Mäkelänrinne.”

    Tämä on tie­tys­ti ihan vali­di näke­mys, sem­min­kin kun suo­men val­tio käyt­tää tai­de­ai­nei­den ope­tuk­seen kou­luis­sa ja musiik­kio­pis­tois­sa huo­mat­ta­vat mää­rät tuoh­ta. Toi­saal­ta kyl­lä Suo­mes­sa rahal­le saa vas­ti­ket­ta jos halu­aa- orkes­te­ri­verk­ko on laa­ja, liput hal­po­ja, tms. Mut­ta täs­tä on taval­laan ihan tur­ha tait­taa peis­tä. Val­tio kus­tan­taa mon­ta has­sua asi­aa. Arvovalintoja.

  85. tpyy­luo­ma: “spot­tu, mut­ta kyl­lä­hän nyt jos­sa­kin ravin­to­las­sa­kin suhaa tava­ran­tuo­jaa ja koneen­kor­jaa­jaa, pal­jon enem­män kuin toimistossa.”

    Kaup­pa, ravin­to­lat, kou­lut, päi­vä­ko­dit tms. ovat erään­lai­sia laa­duk­kaan asu­mi­sen tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä, ts. juu­ri­kin nii­tä pal­ve­lu­ja jois­ta hyvä asui­na­lue muo­dos­tuu. Eikä point­ti ole se kuin­ka pal­jon yksi toi­mis­to­ta­lo jos­sain pik­ku­ka­dul­la lisää pai­kal­li­sen kokoo­ja­ka­dun lii­ken­net­tä vaan miten lisään­ty­nyt asioin­ti­lii­ken­ne vai­kut­taa koh­teen mik­ro­ym­pä­ris­töön. Asu­mi­ses­sa mik­ro­ym­pä­ris­tö on rele­vant­ti, toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa ei niin­kään, ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa sil­le ei näy­te­tä annet­ta­van mitään arvoa.

    Kan­ta­kau­pun­kiin on alka­nut syn­tyä näi­tä vähäe­lei­siä ja rau­hal­li­sia asui­na­luei­ta kun kiin­teis­tö­kan­ta vähi­tel­len homo­ge­ni­soi­tuu. Kehi­tys on mark­ki­na­ve­tois­ta, ja sel­lai­se­na se var­maan­kin vas­taa hyvin asuk­kai­den pre­fe­rens­se­jä. En pitäi­si ollen­kaan sat­tu­ma­na sitä että saman­ai­kai­ses­ti lap­si­per­heet näyt­täi­si­vät pysy­vän kan­ta­kau­pun­gis­sa paremmin.

  86. Yksi aiheel­li­nen lisähuomautus:

    Musiik­ki­luo­kil­la, musiik­kio­pois­tois­sa ja eri­ko­si­lu­kiois­sa on enm­män vähän parem­man väen lap­sia. — Oleel­li­sat kui­ten­kin on, että jär­jes­tel­mä antaa mah­dol­li­suu­den näi­hin opin­toi­hin myös pie­ni­tu­loi­sem­mel­li perheille.

    Kysy­mys on myös pre­fe­rens­seis­tä Tilan­ne tosin on muut­tu­nut kym­me­nes­sä vuo­des­sa: Kävin vie­mäs­sä poi­kaa­ni musiik­kio­pis­ton kuo­ron har­joi­tuk­siin., ja tote­sin opis­ton edes­sä sei­so­van ruos­tei­sim­mat kos­lat, mitä koko pitä­jäs­tä löy­tyy. Har­va tie­si, että orkes­te­rin astues­sa oves­ta sisään käve­li pie­nem­män oma­ko­ti­ta­lon hin­ta. (Tut­tu myi juu­ri oike­aan aikaan HPY:n osuus­to­dis­tuk­se­na ja täl­lä lai­lal sai rahat tyt­tä­ren­sä viuluun)

  87. Täs­sä on vähän sel­lai­nen kuvi­tel­ma kuin että musii­kio­pis­tos­sa tai Sibe­lius-lukios­sa annet­tu ope­tus oli­si muil­ta pois. — En osaa sanoa mihin oppi­laat sit­ten lopuk­si hakeu­tu­vat, mut­ta osas­ta aina­kin tulee perus­o­pe­tuk­sen ja nuo­ri­soas­teen opet­ta­jia. Hyvä ja msuii­kin­tai­to kou­lu antaa pal­jon eväi­tä elä­mään ja myös tai­toa olla hyvä opet­ta­ja ja siir­tää posi­tii­vi­sia väräh­te­ly­jä mui­hin­kin. — Osa läh­tee insi­nööö­ri­kis — Ja on mones­sa suh­tee­sa hyvä, ja eräil­lä alueil­la vält­tä­mä­tön­tä, että insi­nöö­ri ymmär­tää musii­kis­ta . Ja kyl­lä se näkyy muu­al­la­kin kuin palk­ka­kui­tis­sa tai fir­man voitoissa.

    Eli­tis­miä” on muu­ta­kin: vii­mei­sim­mäs­sä Dime­ni­sos­sa (Mate­maat­tis­ten ainei­den opet­ta­jien lehti)oli kak­si­kin mie­len­kiin­tois­ta jut­tua opin­to­matt­kois­ta: yksi lukio­lais­ryh­mä pää­si Kana­rian saa­ril­le tekem­män puo­li yötä havain­to­ja yhteis­poh­jois­mai­sel­la teles­koo­pil­la. Havain­toai­ka pn kal­lis­ta ja todel­la kortilla.Matkakustannukset 25.000 e., jot­ka kinut­tiin fir­moil­ta, kerät­tiin myy­jäi­sil­lä jne.
    Toi­nen ryhm’ä vuo­ros­taan kävi CER­Nis­sä. Kum­paa­kin oli aika kova kar­sin­ta. — Emme kai pidä paha­na, että hyviä oppia­li­ta kan­nus­te­taan. Ja voi olal että oman kou­lun ryh­män tote­tut­ta­mat hie­not aidot kuvar tia rapor­tit innos­ta­vat mui­ta­kin vähä­nen enem­män pereh­ty­mään fysiiik­kan ja täh­ti­tie­te­seen — ja sii­nä sivus­sa muuhunkin.

    Suo­raan sanoen kävi kateeksi.

    Oli myös hyvä japa­ni­lai­sen pro­fe­so­so­rin kij­roi­tus com­bus­tion free-talo­dues­ta. Säh­köä­au­to­han on vain osa koko asi­aa. Oleel­li­sem­paa on kehit­tää tlao­duel­li­set säh­kö­ken­not muun­ta­maan aurin­gon­va­loa säh­kök­si. Monis­ta syis­tä asia on Japa­nis­sa ollut kor­keal­la prioritettilistassa.

  88. Mark­ku
    “Musiik­ki­luo­kil­la, musiik­kio­pois­tois­sa ja eri­ko­si­lu­kiois­sa on enm­män vähän parem­man väen lap­sia. – Oleel­li­sat kui­ten­kin on, että jär­jes­tel­mä antaa mah­dol­li­suu­den näi­hin opin­toi­hin myös pie­ni­tu­loi­sem­mel­li perheille.”

    En alle­kir­joi­ta. Oman näp­pi­tun­tu­man (käy­tän­nös­sä koko ikä­ni musiik­kio­pis­tos­sa ollee­na) musiik­kio­pis­ton oppi­laat tulee aika­lail­la kai­kis­ta yhteis­kun­ta­luo­kis­ta. Sen ver­ran tuos­sa on perää että kaka­roi­ta yhdis­tää ehjä koti- jos per­heen taus­tal­la on vaka­via ongel­mia, lap­si ei toden­nä­köi­ses­ti eksy musiikkiopistoon.

  89. spot­tu:
    Alkaa men­nä joil­tain osin hie­man juu­pas-eipäs väit­te­lyk­si tämä mei­dän kes­kus­te­lum­me. Kyl­lä, tie­ten­kin “läpia­jo­lii­ken­ne” las­kee asu­mis­mu­ka­vuut­ta ja las­ke­nee sel­lai­se­naan myös kiin­teis­tö­jen arvoa. Mut­ta kun asi­aan vai­kut­taa moni muu­kin seik­ka, kuten esi­mer­kik­si se, että alu­een hou­kut­te­le­vuut­ta saat­taa vas­taa­vas­ti nos­taa esi­mer­kik­si se, ettei se ole iltai­sin pimeä autiokylä.

    Ei ole help­poa arvioi­da, kum­pi ilmiö on vah­vem­pi. Minus­ta sitä ei voi pää­tel­lä pel­käs­tään intui­tiol­la tai Oiko­tien hin­to­ja seuraamalla. 

    Jos yri­tys­ten sijoit­tu­mi­nen on poh­jim­mil­taan saman­lai­nen sumea pää­tös­pro­ses­si kuin asun­non­han­kin­ta, onko tämä mie­les­tä­si merk­ki sii­tä ettei­vät myös­kään asun­to­mark­ki­nat toimi ? 

    Ei. Minus­ta yri­tys­ten ja asun­to­jen sijoit­tu­mi­nen nou­dat­taa koh­tuul­li­sen hyvin ratio­naa­lis­ta päätöksentekoa.

    Maa­il­ma ja yri­tyk­set nyt näyt­tä­vät käyt­täy­ty­vän kuten käyt­täy­ty­vät. Jol­lain taval­la tämä kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si pitäi­si käsi­tel­lä jos on sitä miel­tä että yri­tyk­set näin toi­mi­vat omien etu­jen­sa vastaisesti. 

    En minä usko, että yri­tyk­set toi­mi­vat etu­jen­sa vas­tai­ses­ti. Tilan­ne nyt kui­ten­kin on se, että kaa­voi­tuk­sel­la, lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäl­lä ja vero­tuk­sel­la on aika suu­ri vai­ku­tus sii­hen, mihin yri­tyk­sen kannt­taa sijoit­tua. Mie­les­tä­ni nykyi­nen toi­min­ta­ta­pa joh­taa huo­noon kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, mut­ta ei se ole mark­ki­noi­den vika, vaan poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon tuo­ma ongelma.

    kaik­kien Kei­la­nie­men ohi mat­kus­ta­vien mat­ka-ajat pite­ne­vät ja vero­ja pitää kerä­tä enem­män, jot­ta ase­ma saa­daan raken­net­tua. Täs­sä tapauk­ses­sa hai­tat ovat suu­rem­mat kuin hyödyt. 

    Aika vah­va väi­te jos ollaan raken­ta­mas­sa kehiin ver­rat­ta­vaa maan­käy­tön ohjaus­jär­jes­tel­mää jon­ka vai­ku­tuk­set alka­vat kun­nol­la näkyä parin­kym­me­nen vuo­den päästä. 

    Väi­te voi olla vah­va, mut­ta se perus­tuu nii­hin las­kel­miin, joi­ta Län­si­met­ron suun­nit­te­lus­sa on käy­tet­ty. Läh­tö­tie­toi­na­han sel­vi­tyk­sis­sä on mm. maan­käy­tön muu­tos­ten enna­koin­ti ja tule­vai­suu­den lii­ken­ne­mää­ris­tä teh­dyt ennusteet.

    Vali­tet­ta­va tosia­sia on, että Kei­la­nie­mes­sä ei ole riit­tä­viä mää­riä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä, jot­ta met­roa­se­ma oli­si perus­tel­tu. Ei ole mitään eri­tyis­tä syy­tä olet­taa tilan­teen rat­kai­se­vas­ti muut­tu­van, kos­ka (1) met­ro ei olen­nai­ses­ti paran­na jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä, (2) Kei­la­nie­meen ei olla mitään mul­lis­ta­via mää­riä uut­ta raken­nus­kaan­taa raken­ta­mas­sa ja (3) nykyi­set auto­lii­ken­neyh­tey­det pysy­vät käy­tän­nös­sä ennallaan.

    Kari

  90. Tuo­mas s

    Mark­ku
    “Musiik­ki­luo­kil­la, musiik­kio­pois­tois­sa ja eri­ko­si­lu­kiois­sa on enm­män vähän parem­man väen lap­sia. – Oleel­li­sat kui­ten­kin on, että jär­jes­tel­mä antaa mah­dol­li­suu­den näi­hin opin­toi­hin myös pie­ni­tu­loi­sem­mel­li perheille.”

    En alle­kir­joi­ta. Oman näp­pi­tun­tu­man (käy­tän­nös­sä koko ikä­ni musiik­kio­pis­tos­sa ollee­na) musiik­kio­pis­ton oppi­laat tulee aika­lail­la kai­kis­ta yhteis­kun­ta­luo­kis­ta. Sen ver­ran tuos­sa on perää että kaka­roi­ta yhdis­tää ehjä koti- jos per­heen taus­tal­la on vaka­via ongel­mia, lap­si ei toden­nä­köi­ses­ti eksy musiikkiopistoon.”

    Tuo­ta tar­koi­tin­kin, osapuilleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.