Kannattaisiko viljaa sittenkin polttaa?

Suo­ma­lais­ta, aika heik­ko­laa­tuis­ta vil­jaa on jää­nyt varas­toi­ta­vak­si käsit­tä­mät­tö­miä mää­riä. Vii­me­vuo­tis­ta vil­jaa on varas­tois­sa yli kak­si mil­jar­dia kiloa, 50 000 rek­ka-autol­lis­ta.  Varas­to­ti­la on Suo­mes­ta lop­pu, mut­ta Viroon sitä saa­daan kuu­lem­ma vie­lä työn­ne­tyk­si. Eri asia, tul­laan­ko tätä laa­dul­taan heik­ke­ne­vää vil­jaa kos­kaan käyttämään.

Vil­jan hin­ta on nyt niin alhaal­la, ettei vil­je­ly tuo­ta mitään: vil­je­li­jä elää heh­taa­ri­tu­kien varas­sa. Nyt yri­te­tään saa­da vil­je­li­jöi­tä luo­pu­maan kyl­vä­mi­ses­tä sil­lä, että heh­taa­ri­tuen sai­si vil­je­le­mät­tä­kin. Samal­la ruis­ta tuo­daan Suo­meen mel­kein sata mil­joo­naa kiloa, kos­ka sitä nyt ei ole tul­lut kylvetyksi.

Rea­goin­ti edel­li­sen vuo­den satoon voi joh­taa sika­sykliin. Kak­si vuot­ta sit­ten maa­il­man vil­ja­mark­ki­nat oli­vat sekai­sin, kos­ka kato oli koi­tel­lut laa­jo­ja aluei­ta ja vil­jan hin­ta monin­ker­tais­tui.  Jos nyt jäte­tään pel­lot vil­je­le­mät­tä, vuo­den kulut­tua voi edes­sä olla sama tilan­ne. Kos­kaan ei voi tietää.

Oli­si­ko sit­ten­kin var­mem­pi vain kyl­vää ja jos sato maa­il­mal­la riit­tää, polt­taa vil­jaa huo­no­laa­tui­sim­mas­ta  pääs­tä ener­giak­si? Polt­ta­mi­seen ei pidä antaa mitään yli­mää­räis­tä hin­ta­tu­kea, mut­ta jos sen heh­taa­ri­tuen saa vil­je­le­mät­tä mitään, pitäi­si se saa­da myös vaik­ka vil­ja lopul­ta poltettaisiin.

Moni pitää syn­ti­nä vil­jan polt­ta­mis­ta. Miten se lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta ero­aa sii­tä, että se jäte­tään koko­naan viljelemättä?

Mut­ta kyl­lä tähyän vil­ja­bis­nek­seen­kin jotain mark­ki­naoh­jaus­ta tuo­da, jot­ta oli­si kan­nat­ta­vam­paa vil­jel­lä jotain sel­lais­ta, jol­le on kysyn­tää (ruis, öljykasvit).

86 vastausta artikkeliin “Kannattaisiko viljaa sittenkin polttaa?”

  1. Jos meil­lä oli­si toi­mi­va infra bio­eta­no­lin val­mis­ta­mi­sek­si jät­tees­tä noin yleen­sä, niin eikö­hän se yli­jää­mä­vil­ja sin­ne kelpaisi? 

    Itse ihmet­te­len ihmis­ten halua sork­kia nime­no­maan ruo­an hin­taa joka suun­taan, yleen­sä vähän kal­liim­mak­si. Olet mie­les­tä­ni täs­sä koh­taa oikeassa.

  2. Jos sitä vil­jaa vil­jel­lään, niin sit­ten yleen­sä ne vil­je­li­jät lait­ta­vat sin­ne pel­toon myös lan­noit­tei­ta ja jot­kut myös eri­lai­sia kor­ren­ly­hen­tä­mi­seen tar­koit­tu­ja kemi­kaa­le­ja sekä mui­ta ainei­ta (vai jät­täi­si­vät­kö lait­ta­mat­ta?). Ja lan­noit­teis­ta osa valuu vesis­töi­hin jne.

    Ja sit­ten ajel­laan isoil­la koneil­la fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta kulut­taen pel­loil­la, jol­loin maa pai­nuu, mikä vähi­tel­len hei­ken­tää pel­to­jen ominaisuuksia.

    Jot­kut vie­lä ereh­ty­vät tur­haan kui­vat­ta­maan kos­te­aa vil­jaan­sa öljy­polt­toi­sis­sa kuivureissaan.

    Vil­je­ly edel­lyt­tää vil­je­li­jöil­tä myös työ­pa­nos­ta, joka on jos­ta­kin muus­ta pois. Jos työ­pa­nok­sel­le ei saa kun­non kor­vaus­ta, niin mik­si vaivautua?

    Kei­no­kas­te­lu ei lie­ne Suo­mes­sa ongel­ma, mut­ta muu­al­la maa­il­mas­sa se hei­ken­tää pel­to­jen laa­tua merkittävästi.

    Ehkä sit­ten­kin jon­kin­lai­nen varo­vai­nen kes­ki­tie oli­si oikeam­pi ratkaisu.

  3. Tosia­sia on, että suo­ma­lai­nen vil­je­li­jä ruo­ka­ket­jus­sa sivu­roo­lis­sa. Yli 50 pro­sent­tia ruka­pöy­tiem­me anti­mis­ta on ulko­mais­ta alku­pe­rää — se kuu­lui­sa rus­lei­pä­kin lei­vo­taan ulko­mai­ses­ta rukiista.

    Vil­jan polt­ta­mi­nen tar­koit­taa itse asias­sa elin­kei­non vaih­tu­mis­ta. Maa­ta­lous ei ole enää maa­ta­lout­ta, jota voi­daan tukea vero­va­tois­ta ja maa­ta­lous­tuel­la. Se oli­si ener­gian tuotantoa. 

    Eihän val­tio Esso­ja ja hii­li­kai­vok­sia­kaan tue. Mik­si energiapeltoja?

    Kysy­mys kuu­luu­kin, onko vil­jan kas­vat­ta­mi­nen polt­toai­neek­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa eli mak­saa­ko polt­to­lai­tos sii­tä käy­pän hinnan?

  4. Vil­ja-ala pie­ne­ni­si huo­mat­ta­vas­ti, jos Suo­mi oli­si val­kuai­so­ma­va­rai­nen. Toden­nä­köi­ses­ti ensi kevää­nä tul­laan vil­je­le­mään huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi ala muun muas­sa här­kä­pa­vul­le ja öljy­kas­veil­le. Myös ruis­ta on kyl­vet­ty edel­lis­tä vuot­ta enem­män. 2008 ei ruis­ta kyl­vet­ty syk­syl­lä, kos­ka säät eivät olleet suo­tui­sia ja kevät­ruis on taas sato­ta­sol­taan pal­jon heikompi.

  5. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti: “Kysy­mys kuu­luu­kin, onko vil­jan kas­vat­ta­mi­nen polt­toai­neek­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa eli mak­saa­ko polt­to­lai­tos sii­tä käy­vän hinnan?

    Täs­sä­hän ei ollut ymmär­tääk­se­ni kyse vil­jan kas­vat­ta­mi­ses­ta polt­toai­neek­si, vaan vil­jan polt­ta­mi­ses­ta ener­giak­si sil­loin kun se syys­tä tai toi­ses­ta ei kel­paa ruoaksi.

    Ver­taus Essoi­hin ja hii­li­kai­vok­siin ontuu, sil­lä nii­den tuot­teet eivät mis­sään vai­hees­sa kel­paa ihmisravinnoksi.

    Ver­taan­pa omaan polt­te­luu­ni. Läm­mi­tän taloa­ni mm. kui­vu­neil­la appel­sii­nin­kuo­ril­la ja homei­sil­la lei­vä­kan­ni­koil­la ym. hyvin pala­vil­la ruo­an­jät­teil­lä. En ole kui­ten­kaan kos­kaan hank­ki­nut nii­tä pol­tet­ta­vik­si vaan syö­tä­vik­si ja pol­tan vain sen osan, min­kä syö­mis­tä en pidä terveellisenä.

  6. EU:n sisäi­sen työn­jaon puit­teis­sa voi­tai­siin suo­siol­la kasvattaa
    ruo­ka siel­lä, mis­sä luon­no­no­lo­suh­teet ovat kas­va­tuk­sel­le otolliset.
    Tääl­lä kyl­män karul­la poh­joi­sel­la alu­eel­la voi­tai­siin kes­kit­tyä energian
    tuo­tan­toon kavat­ta­mal­la met­sää ja ruo­ko­hel­peä. Ruo­ko­hel­pi oli­si ehkä
    tehok­kaam­pi ener­gian­läh­de kuin vilja.

    Kan­sal­lis­ten maa­ta­lous­tu­kien lak­kaut­ta­mi­nen yleen­sä ja vastikkeettomien
    heh­taa­ri­tu­kien erik­seen, edis­täi­si kehi­tys­tä oike­aan suuntaan.

  7. Hal­li­tus­paik­ka yhdes­sä Kes­kus­tan kans­sa sane­lee kyl­lä nämä asiat käy­tän­nön tasol­la. Tuki voi vaih­tua vaan toi­seen, aiem­paa parem­paan tukeen tai muu­ten Kes­kus­ta ei puol­la Vih­rei­den ydinhankkeita.

  8. Hel­sin­gin kau­pun­ki voi­si lopet­taa esi­mer­kik­si Tuo­ma­rin­ky­län ympä­ris­tös­sä omis­ta­mien­sa pel­to­jen vil­jan­vil­je­lyn. Pel­lot sijait­se­vat aivan Van­taan­joen vie­res­sä ilman mitään kun­non suojakaistaleita.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to voi­si suu­res­sa vii­sau­des­saan päät­tää, ettei­vät työn­nä aina­kaan lan­noi­tei­ta kysei­sil­le pelloille.

    Sama peri­aa­te voi­si toi­mia muu­al­la­kin. Jäte­tään aina­kin ne ran­ta­pel­lot vil­je­le­mät­tä, jois­sa ei ole mitään kos­teik­ko­ja suo­je­le­mas­sa ravin­tei­den valu­mia vesistöihin.

    On aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö vaa­tii kaik­kiin maa­seu­dun iki­van­hoi­hin mum­mon­mök­kei­hin kal­liit uudet inves­toin­nit jäte­ve­sien käsit­te­lyyn, vaik­ka mök­ki oli­si kilo­met­rien pääs­sä jär­vis­tä ja joista. 

    Jo pel­käs­tään jäte­ve­si­jär­jes­tel­män raken­ta­mi­nen tuho­aa ympä­ris­töä enem­män kuin yksi mum­mo parin vuo­si­kym­me­nen aika­na jätevesillään.

    Samaan aikaa ympä­röi­vil­le pel­loil­le ja met­siin levi­te­tään hir­vit­tä­vät mää­rät lan­noi­te­fos­fo­ria. Ja se on aivan sallittua.

  9. Mik­si EU 1,6 mil­jar­din kilon yli­tuo­tan­nos­ta 600 mil­joo­naa kiloa­tu­lee Suo­mes­ta. Sik­si, että tääl­lä ei kas­va laa­tu­vaa­ti­muk­set täyt­tä­vää vil­jaa, jota voi­tai­siin käyt­tää ruokana.

    Ote­taan­pa tuo­re tie­to Maa­seu­dun tule­vai­suu­des­ta: “Vie­lä syys­kuun puo­li­vä­lis­sä Evi­ran tut­ki­mien kevät­veh­nä­näyt­tei­den kes­ki­val­kuai­nen oli 12,2 pro­sent­tia. Tors­tai­na jul­kis­tus­sa tuo­reim­mas­sa tilas­tos­sa se on 11,9 pro­sent­tia. Myl­ly­kel­poi­suu­den ala­ra­ja­na pide­tään yleen­sä 12,5 pro­sen­tin valkuaispitoisuutta.”

    Lei­vän teko ei ker­ta­kaik­ki­aan onnis­tu, jos vil­jan val­kuai­ai­ne­pi­toi­suus ei ole riit­tä­vä. Meil­lä siis tuo­te­taan vil­jaa, jota ei ole tar­koi­tet­tu­kaan ihmisravinnoksi.

    Vata­jan­kos­ken Säh­kö Oy:n voi­ma­lai­tos polt­taa vil­jaa täyt­tä pää­tä. Se mak­saa vil­jas­ta 15 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Se myy kau­ko­läm­pöä 47,50 €/MWh (alv 22%) ja säh­köä vapail­la markkinoilla.

    Pari ongel­maa:

    1) Hyvit­tää­kö Vata­jan säh­kö vai vil­jan myy­jä veron­mak­sa­jil­le polt­toai­nee­seen sido­tun maataloustuen. 

    2) Mitä sanoo kil­pai­lu­vi­ras­to ja muut mark­ki­noil­la toi­mi­vat vero­ra­hoil­la tue­tus­ta polttoaineesta? 

    3) Vil­jan polt­ta­mi­nen ei saas­tu­ta pel­käs­tään ilma­ke­hää vaan vil­jan tuo­tan­to on myös vesis­tö­jen suu­rin saastuttaja.

  10. Taval­li­nen veron­mak­sa­ja: EU:n sisäi­sen työn­jaon puit­teis­sa voi­tai­siin suo­siol­la kasvattaa
    ruo­ka siel­lä, mis­sä luon­no­no­lo­suh­teet ovat kas­va­tuk­sel­le otolliset.

    Jos tulee vaka­va ruo­ka­krii­si, niin EU:n työn­ja­ko ei pal­jon läm­mi­tä. Mie­les­tä­ni Suo­mes­sa pitää olla val­mius vil­jel­lä pää­osa ruo­as­ta oman kan­san tar­pei­siin (ener­gia­mää­räs­sä, ei rahas­sa mitattuna).

    Osai­si­ko joku muu­ten sanoa, pal­jon­ko ener­gi­aa saa­daan pel­lol­ta vil­jaa ja pal­jon­ko ruo­ko­hel­peä vil­je­le­mäl­lä? Ruo­ka on olen­nai­ses­ti ener­gi­aa, joten vil­jan­kaan ei luu­li­si ole­van kovin huo­no energiantuottaja.

  11. Osmo:

    Rea­goin­ti edel­li­sen vuo­den satoon voi joh­taa sikasykliin

    Tus­kin ne jyvä­jem­ma­rit nyt niin tyh­miä ovat…

  12. Mik­si ei varas­toi­tua yli­jää­mä­vil­jaa, voi rou­da­ta kehi­tys­mai­hin, jois­sa on pulaa ruuasta?

  13. Eikö Suo­men yli­jää­mä­ka­pa­si­teet­tia voi­si hyö­dyn­tää kehi­ty­sa­vun nimis­sä vaik­ka Afri­kas­sa. Kii­na on ilmei­ses­ti hank­ki­nut suu­ria maa-aluei­ta Itä-Afri­kas­ta maa­ta­lout­ta varten.

    Eikö Suo­mi voi­si perus­taa esim. kehi­ty­sa­vun nimis­sä Tan­sa­ni­aan tai Keni­aan muu­ta­man tuhan­nen neliö­ki­lo­met­rin plan­taa­sia. Ja myi­si / jakai­si sit­ten vil­jan edul­li­ses­ti Soma­li­aan, Suda­niin ja Etiopiaan.

    Kivää­ri­mie­hiä riit­tää kyl­lä Afga­nis­ta­niin ja Soma­lian meri­ros­vo­jah­tiin, mut­ta löy­tyi­si­kö väkeä trak­to­ri­hom­miin ja pai­kal­lis­ten kouluttamiseen? 

    Estää­kö jokin poliit­ti­nen laki sen ettei Afri­kas­sa vil­jel­lä tai kou­lu­te­ta mitään län­si­mai­sel­la tehol­la? Päi­vi­tel­lään vain nälän­hä­tää vuo­si­kym­me­nes­tä toiseen.

  14. Sep­po S.

    Vil­je­ly edel­lyt­tää vil­je­li­jöil­tä myös työ­pa­nos­ta, joka on jos­ta­kin muus­ta pois. Jos työ­pa­nok­sel­le ei saa kun­non kor­vaus­ta, niin mik­si vaivautua?”

    Erit­täin hyvin sanot­tu. Tol­ku­ton­ta­han se on, että val­tio mak­saa jär­jet­tö­miä mää­riä rahaa syö­mä­kel­vot­to­man vil­jan jär­jet­tö­mäs­tä yli­tuo­tan­nos­ta. Kai niil­le maa­ta­lou­den tuki­mil­jar­deil­le parem­paa­kin käyt­töä kek­sit­täi­siin. Minä kek­si­sin ainakin. 

    jore:
    “Mik­si ei varas­toi­tua yli­jää­mä­vil­jaa, voi rou­da­ta kehi­tys­mai­hin, jois­sa on pulaa ruuasta?”
    Edel­lä todet­tiin ongel­man ole­van sii­nä että se vil­ja on niin huo­no­laa­tuis­ta ettei se oikein kel­paa mihin­kään. En tie­dä olis­ko kehi­tys­mail­la eri kri­tee­rit sitten.

  15. jore:

    Mik­si ei varas­toi­tua yli­jää­mä­vil­jaa, voi rou­da­ta kehi­tys­mai­hin, jois­sa on pulaa ruuasta?”

    Tuos­ta oli muis­taak­se­ni tääl­lä­kin puhet­ta. Tuo­ta yli­jää­mä­vil­jan dump­paus­ta kehi­ty­mai­hin on käy­tet­ty pal­jon­kin ja se on län­si­mail­le ilmei­ses­ti help­po tapa pääs­tä eroon yli­jää­mä­vil­jas­ta, mut­ta sil­lä on ikä­vä tai­pu­mus tuho­ta pai­kal­li­nen sato ja romah­dut­taa vil­jan hin­ta siel­lä ja aiheut­taa pahaa miel­tä ja suur­ta har­mis­tus­ta. Että sekään ei tai­da olla hyvä idea.

  16. Tai miten jos tuet lope­tet­tai­siin koko­naan. Voi­si maan­vil­je­liät siir­tyä teke­mään jotain kan­nat­ta­vaa ja suo­raan kan­sa­lais­pal­kal­le a 200e/kk.

    Ruo­kaa saa han­kit­tua 10v sadon edes­tä, ja taa­tus­ti parem­paa tava­raa, samoil­la rahoilla.

    Seu­raa­vak­si sit­ten ay jäsen­mak­sut verol­le ja koko­naan työn­te­ki­jän maksettaviksi!

  17. Mar­kus Sade­nie­mi: “Jos tulee vaka­va ruo­ka­krii­si, niin EU:n työn­ja­ko ei pal­jon lämmitä.”

    Mah­dol­li­sen ruo­ka­krii­sin koh­taa­mi­nen­kin tulee suun­ni­tel­la EU-kes­kei­ses­ti ei Suo­mi-kes­kei­ses­ti, puhu­mat­ta­kaan, että krii­siin varau­tu­mi­nen tapah­tui­si Savo‑, Kar­ja­la- tai Uusi­maa ja niin edel­leen kes­kei­ses­ti, vaik­ka meil­lä maa­ta­lous­sek­to­ril­la tukien takia vääristynyttä
    AB ja C‑ajattelua onkin.

  18. ****Eikö Suo­mi voi­si perus­taa esim. kehi­ty­sa­vun nimis­sä Tan­sa­ni­aan tai Keni­aan muu­ta­man tuhan­nen neliö­ki­lo­met­rin plan­taa­sia. Ja myi­si / jakai­si sit­ten vil­jan edul­li­ses­ti Soma­li­aan, Suda­niin ja Etiopiaan.****

    Mark­ki­na­hin­taan oli­si myy­tä­vä, tai menee muil­ta vil­je­liöil­tä työ­paik­ka alta. Mut­ta muu­ten lie­nee idea sar­jas­sam­me imperialismi.
    Jotain tuol­lais­ta teh­tiin rho­de­sias­sa, kun­nes tum­mat sai­vat tar­peek­seen hyvin­voin­nis­ta ja suo­rit­ti­vat rasis­ti­sen kan­san­mur­han val­ko­naa­mo­ja vas­taan. Nyky­ään kuo­le­vat näl­kään kun kukaan ei osaa vil­jel­lä maita.

    http://video.google.com/videoplay?docid=4540134202583442015#
    Africa addio, sen jäl­keen voi ehkä ymmär­tää mik­si afri­ka on miten on.

  19. Nyt yri­te­tään saa­da vil­je­li­jöi­tä luo­pu­maan kyl­vä­mi­ses­tä sil­lä, että heh­taa­ri­tuen sai­si viljelemättäkin.”

    Täs­sä tulee maa­ta­lous­tu­kien kum­mal­li­suus esiin. Jos jol­lain on rai­vat­tu­na met­sää pel­lok­si, hän saa tukea sii­tä, ettei vil­je­le. Sen sijaan se, joka on säi­lyt­tä­nyt met­sän­sä, ei saa mitään.

  20. Idea huo­no­laa­tui­sen vil­jan kier­rät­tä­mi­ses­tä on ihan kiva, mut­ta kun ei se huo­no­laa­tui­nen kel­paa myös­kään sin­ne pol­tet­ta­vak­si. kes­ki­ver­to­laa­tui­nen voi olla jo pol­tet­ta­va­na ‘parem­pi sijoi­tus’ kuin ruo­ka­vil­ja­na. Ja vil­jois­ta täl­lä het­kel­lä ainoa polt­ta­mi­seen kan­nat­ta­va laji (jos­sa on siis tar­peek­si ras­vaa) on kau­ra. Muut vil­jat ei pala tar­peek­si hyvin jot­ta nii­den polt­to kannattaisi.

  21. Mitäs sit­ten, kun vil­ja ei kel­paa polt­toai­neek­si­kaan enää? Mitä Kepu ja MTK sit­ten kek­sii? Miten oli­si pakol­li­nen maa­seu­dus­ta naut­ti­mis­mak­su? Jokai­sen kau­pun­ki­lai­sen pitää mak­saa vuo­sit­tain €4 000, jot­ta maa­jus­sit pitä­vät maa­seu­dun nau­tit­ta­vas­sa kun­nos­sa. Mak­su pitää YLE-mak­sun tapaa mak­saa vaik­ka ei kävi­si kos­kaan maa­seu­dul­la, kos­ka maa­seu­tu tuot­taa heil­le­kin pal­jon iloa (tun­te­mat­to­man) mut­kan kautta.

  22. Taval­li­nen veron­mak­sa­ja: Mah­dol­li­sen ruo­ka­krii­sin koh­taa­mi­nen­kin tulee suun­ni­tel­la EU-kes­kei­ses­ti ei Suomi-keskeisesti.

    Oli­si syy­tä käyt­tää kon­di­tio­naa­lia: “tuli­si”.

    Nyky-EU:ssa ja Lis­sa­bo­nis­ta huo­li­mat­ta­kin lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä ensi­si­jai­set toi­mi­jat ovat kan­sal­li­sia hal­li­tuk­sia. Jos tuli­si ruo­ka­krii­si ja ihmi­sil­lä oli­si todel­lis­ta ruo­ka­pu­laa, niin en luu­le, että EU:n sään­nök­siä enään noudatettaisiin.
    Uskot­ko sinä?

  23. Ostaa­han EU ohraa ja veh­nää inter­ven­tio­va­ras­toon hin­taan rei­lut 100 euroa ton­ni. MT:n mukaan EU ohjaa ne edel­leen vähävaraisille.

  24. Jos kes­ki­val­kuai­nen tip­puu 12:sta vaik­ka 9:ään niin meil­lä­hän on jo aiko­ja sit­ten kek­sit­ty rat­kai­su Osmon suu­ren ykkö­so­lut­vä­läyk­sen joh­dan­nai­se­na. Vähem­män val­kuais­ta sisäl­tä­vää pitää vain syö­dä enemmän.

  25. Mar­kus Sadeniemi:“Jos tulee vaka­va ruo­ka­krii­si, niin EU:n työn­ja­ko ei pal­jon läm­mi­tä. Mie­les­tä­ni Suo­mes­sa pitää olla val­mius vil­jel­lä pää­osa ruo­as­ta oman kan­san tar­pei­siin (ener­gia­mää­räs­sä, ei rahas­sa mitattuna).”

    Uhka sil­le, että kato iskee Suo­meen, on kyl­lä var­mas­ti suu­rem­pi kuin sil­le, että se kos­kee koko EU:ta. Jos Suo­mi las­ki­si siis ruo­ka­huol­ton­sa oman tuo­tan­ton­sa varaan, oltai­siin kyl­lä pahem­min heli­se­mäs­sä kuin luot­ta­mal­la sii­hen, että voi­daan ostaa muu­al­ta. Nor­maa­li­ti­lan yli­tuo­tan­non pitäi­si siis olla vie­lä nykyis­tä­kin suu­rem­paa, jot­ta sit­ten kato­vuon­na­kin riit­täi­si kai­kil­le ruokaa. 

    Jos ruo­ka­krii­siin halut­tai­siin varau­tua kan­sal­li­ses­ti, se kan­nat­tai­si ehdot­to­mas­ti teh­dä varas­toi­mal­la ruo­kaa (sano­taan vaik­ka kah­dek­si vuo­dek­si koko kan­sal­le). Täl­löin ei sen puo­leen ulkoi­nen saar­to kuin huo­no oma tuo­tan­to kadon vuok­si aiheut­tai­si nälkää. 

    Varas­toin­ti yhdis­tet­ty­nä ruu­an osta­mi­seen maa­il­man­mark­ki­noil­ta tuli­si sitä pait­si toden­nä­köi­ses­ti pit­käl­lä täh­täi­mel­lä hal­vem­mak­si kuin nykyi­nen maa­ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­nen. Alkuun tuli­si tie­ten­kin kulu­ja varas­to­jen raken­ta­mi­ses­ta ja maa­jus­sien työt­tö­myy­des­tä, mut­ta nuo katoai­si­vat ajan myö­tä ja jos muu­tos teh­täi­siin asteit­tai­ses­ti toden­nä­köi­ses­ti työt­tö­myys­kus­tan­nuk­set jäi­si­vät mel­ko vähäisiksi.

  26. Rat­kai­su. Luomutuotanto.Ei pilaa ympä­ris­töä, ei käy­tä myrk­ky­jä ja lan­noit­tei­ta ja sadot ovat teho­ta­lout­ta mata­lam­pia. jol­loin satoa ei tar­vit­se dum­pa­ta tai polt­taa. Mik­si tämä ei kelpaa.

  27. Teh­dään mitä tahan­sa, niin oleel­lis­ta on yllä­pi­tää kyky tar­vit­taes­sa tuot­taa aina­kin mini­mi­ta­sol­la tar­vit­se­mam­me elin­tar­vik­keet. Muu­ten läh­dem­me seu­raa­vas­sa krii­sis­sä taas sen mukaan, jol­la on tar­jo­ta leipäviljaa.

    Tukien osal­ta fik­suin­ta on tukea panok­sia: konei­ta, tiloil­la pidet­tä­viä polttoaine‑, lan­noi­te- ja sie­men­vil­ja­va­ras­to­ja. Luo­mu­kin saat­tai­si nyt olla jär­ke­vää, kun­han tiloil­la on varas­tos­sa riit­tä­väs­ti lan­noit­tei­ta, jos tuo­tan­to­mää­riä on tar­ve nos­taa. Heh­taa­ri­tu­ki ei käsit­täk­se­ni ole jär­ke­vää kenen­kään mielestä.

    Län­si-Euroo­pan huol­to­var­muut­ta muu­ten ei raken­ne­ta EU:n vaan NATO:n varaan! Tämä­kin on itse asias­sa aivan puh­das NATO-kysy­mys. Olem­me­ko muka­na vai varau­dum­me­ko täy­sin yksin? 😉

  28. Vil­ja­luo­mus­sa tuki on 600 euroa heh­taa­ri, tehos­sa 500 euroa, näin hevos­mis­ten tie­to­toi­mis­ton näp­pi­tun­tu­mal­la ja tark­kuu­del­la. Kun sato tuot­taa nol­la euroa, niin luu­li­si jär­kevm­pää vil­je­li­jäl­le­kin siir­tyä luomuun.

  29. Itse kan­na­tan maa­ta­lous­tu­kia perus­ruu­an tuo­tan­toon; siis vil­jan ym kas­vis­ten. Krii­si­ti­lan­tees­sa kan­sa­kun­ta pysyy hen­gis­sä näillä.

    Kaup­pa on olta­va vapaa­ta. — Jokai­nen saa ostaa näi­tä perus­tar­vik­kei­ta sit­ten niin pal­jon kuin halu­aa. — Ja teh­dä niil­lä mitä halu­aa. Tekee­pä niis­tä sit­ten lei­pää tai syöt­tää­kö sioil­le; täy­sin vapaas­ti mut­ta omal­la ris­kil­lään; ilman tukia.

  30. K‑Veikko:
    “Itse kan­na­tan maa­ta­lous­tu­kia perus­ruu­an tuo­tan­toon; siis vil­jan ym kas­vis­ten. Krii­si­ti­lan­tees­sa kan­sa­kun­ta pysyy hen­gis­sä näillä.”

    Tyh­mä huo­mio ehkä, mut­ta jos vii­me vuon­na­kin on tuot­tu hiton kal­liil­la tukiai­sil­la 2 mil­jar­dia kiloa vil­jaa joka on niin kuraa että sitä ei voi edes syö­dä, niin huo­noa se huol­to­var­muus on nytkin.

  31. Kal­le Pyöräniemi:

    Muu­ten läh­dem­me seu­raa­vas­sa krii­sis­sä taas sen mukaan, jol­la on tar­jo­ta leipäviljaa.

    Eikös tämä ole hyö­ty, eikä hait­ta? Mark­ki­noi­den muka­na on aina hyvä olla! Luu­len, että polii­ti­kot ovat alt­tiim­pia aloit­ta­maan lii­an pal­jon sotia ja estä­mäl­lä kau­pan­käyn­tiä lii­kaa. On ihan hyvä, että polii­ti­kot koh­taa­vat rajoit­tei­ta sodan käy­mi­ses­sä ja kau­pan tukahduttamisessa.

    Toi­saal­ta demo­kra­tiois­sa se menee vis­siin niin, että val­tion­joh­to vaih­de­taan suun­nil­leen aina, jos kysei­nen val­tio hävi­ää sodan, joten täs­tä voi­si pää­tel­lä, että demo­kra­tiat käy­vät sotia äärim­mäi­sen har­voin. Ilmei­ses­ti kui­ten­kin, jos ne sodat sujuu huo­nos­ti demo­kra­tiat lisää­vät panos­tuk­si­aan sen sijaan, että lopet­tai­si­vat sodan.

    http://www.econtalk.org/archives/2007/02/bruce_bueno_de.html

  32. Ostaa­han EU ohraa ja veh­nää intervn­tio­va­ras­toon hin­taan rei­lut 100 euroa ton­ni. MT:n mukaan EU ohjaa ne edel­leen vähävaraisille.”
    Inter­ven­tio­va­ras­toon voi vil­jaa tar­jo­ta niin myö­hään, että vil­je­li­jä, jol­la ei ole varas­toin­ti­mah­dol­li­suut­ta, jou­tuu myy­mään saton­sa vaik­ka­pa hal­vem­mal­la­kin jo kau­an ennen sitä.

    Kaik­ki vil­jam­me ei mui­ta­kaan EU:n ehto­ja täytä.

    http://bit.ly/3AynZE

  33. Lai­naus MTT:n sivuil­ta: “Teol­li­suu­den pääs­tö­jen rajoi­tuk­se­na pel­lot kär­si­vät rikin puut­tees­ta. Sen vuok­si mää­rän lisäk­si sadon laa­tu saat­taa kär­siä. Rik­ki on monien ami­no­hap­po­jen tär­keä raken­neo­sa, ja sen puut­tees­sa val­kuai­sen muo­dos­tu­mi­nen häi­riin­tyy. Tämä saat­taa hei­ken­tää muun muas­sa veh­nän lei­von­ta­laa­tua. Lan­noit­teis­sa rik­kiä on pie­niä mää­riä, mut­ta nyt sel­vi­te­tään, riit­tää­kö se.”

    V*****aa tuo muu­ta­mien “asian­tun­ti­joi­den ” suo­ma­lai­sen vil­jan laa­tu on kuraa kom­men­tit. Lei­po­mot ovat kaut­ta his­to­rian kuset­ta­neet maa­jus­se­ja laa­tu­kri­tee­reil­lä . Lue kri­tee­reil­lä, joil­la lei­po­mo­teol­li­suu­den voit­to mak­si­moi­daan. Näi­den muka­kri­tee­rei­den avul­la vähen­ne­tään alku­tuot­ta­jal­le kuu­lu­vaa kor­vaus­ta viljasta.

    Suo­mes­sa on aloi­tet­tu vil­ja­poh­jai­sen bio­eta­no­lin kan­nat­ta­vuus­sel­vi­tyk­set uudel­leen. Toi­vot­ta­vas­ti nyt saa­daan puo­lu­ee­ton selvitys .

    Tue­tun vil­jan polt­ta­mi­ses­sa ei ole min­kään val­ta­kun­nan eet­tis­tä ongel­maa. Eri asia oli­si jos pol­tet­ta­va vil­ja vie­täi­siin kehi­tys­mai­den kan­sa­lais­ten suus­ta. Käy­tän­tö on osoit­ta­nut, että kehi­tys­mai­hin vil­jan ja maa­ta­lous­neu­von­nan sijas­ta on talous­e­lä­mäl­le kan­nat­ta­vam­paa vie­dä kalas­ni­ko­ve­ja ja sotateknologiaa.

    Tuen avul­la kulut­ta­jat saa­vat ruo­kan­sa , polt­toai­neen­sa ja läm­pön­sä halvemmalla. 

    Muis­ta­kaa “asian­tun­ti­jat” vie­lä se , että maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on tuet­tu hin­ta. Ei ole ole­mas­sa aikuis­te­noi­kees­ti hal­paa vil­jaa tai lihaa.

  34. Mitä­pä jos syö­te­tään vil­ja pos­suil­le ja kanoil­le, niin että koti­mai­sen elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den ei enää tar­vit­si­si pihis­tel­lä lihan käy­tös­sä. Ehkä sil­loin kulut­ta­jil­le­kin oli­si tar­jol­la täys­li­haa soi­jal­la, vedel­lä ym. lisuk­keil­la jat­ket­tu­jen sot­ku­jen sijasta. 

    Noin esi­merk­ki­nä, brit­ti­läi­ses­sä super­mar­ke­tis­sa oli kau­pan liha­pyö­ry­köi­tä. Val­mis­tusai­ne­lis­ta alkoi lupaa­vas­ti: “Pork (80%),…”. Atrian liha­pyö­ry­kät puo­les­taan on val­mis­tet­tu: “Vesi, koneel­li­ses­ti ero­tel­tu broi­le­rin­li­ha, soi­ja­prot…, ‚…Liha %: 15”. Sama tois­tuu mak­ka­rois­sa, “kin­kuis­sa”, ym. Koko­nai­set tuo­reet broi­le­rit ovat bri­teis­sä edul­li­sin­ta lihaa mut­ta Suo­mes­sa nii­tä saa ehkä herk­ku­kau­pas­ta ja kan­sal­le syö­te­tään vedel­lä jat­ket­tua silppua. 

    Jos ker­ran rehua on tar­jol­la yllin kyl­lin, niin mik­si lihan­käy­tös­sä pitäi­si säästellä?

  35. Tuo­mas S.
    Tuo­mas S.

    Tuo­ta yli­jää­mä­vil­jan dump­paus­ta kehi­ty­mai­hin on käy­tet­ty pal­jon­kin ja se on län­si­mail­le ilmei­ses­ti help­po tapa pääs­tä eroon yli­jää­mä­vil­jas­ta, mut­ta sil­lä on ikä­vä tai­pu­mus tuho­ta pai­kal­li­nen sato ja romah­dut­taa vil­jan hin­ta siel­lä ja aiheut­taa pahaa miel­tä ja suur­ta harmistusta.

    Vai­ku­tus on pahem­pi kuin yksit­täi­sen sadon menet­tä­mi­nen ja har­mis­tus. Pai­kal­li­nen maa­ta­lous taan­tuu kun vil­jaa tulee dump­paus­hin­taan rik­kais­ta mais­ta. Afri­kan näläs­tä kär­si­vien mai­den jou­kos­sa on usei­ta, joi­den pitäi­si maan­tie­teel­lis­ten olo­suh­tei­ten puo­les­ta olla kai­ken jär­jen mukaan ruo­an vie­jiä eikä tuo­jia, mut­ta tuo­tan­to ei kehi­ty dump­pauk­sen ja muun yhteis­kun­nal­li­sen kaa­ok­sen takia. Zim­babwe on tiet­ty tapauk­se­na omaa luokkaansa.

  36. Tuo­ta yli­jää­mä­vil­jan dump­paus­ta kehi­tys­mai­hin on käy­tet­ty pal­jon­kin ja se on län­si­mail­le ilmei­ses­ti help­po tapa pääs­tä eroon yli­jää­mä­vil­jas­ta, mut­ta sil­lä on ikä­vä tai­pu­mus tuho­ta pai­kal­li­nen sato ja romah­dut­taa vil­jan hin­ta siel­lä ja aiheut­taa pahaa miel­tä ja suur­ta harmistusta.

    Jär­jel­li­ses­ti aja­tel­len vil­jan dump­paa­mi­nen kehi­tys­mai­hin aiheut­taa yli­mää­räis­tä talous­kas­vua siel­lä, kos­ka se vapaut­taa resurs­sit tuot­ta­vam­paan työ­hön. Mik­si näin ei kui­ten­kaan käy?

    1. Jär­jel­li­ses­ti aja­tel­len vil­jan dump­paa­mi­nen kehi­tys­mai­hin aiheut­taa yli­mää­räis­tä talous­kas­vua siel­lä, kos­ka se vapaut­taa resurs­sit tuot­ta­vam­paan työ­hön. Mik­si näin ei kui­ten­kaan käy?

      Kehi­tys­mais­sa ei ole yleen­sä var­si­nais­ta työ­voi­ma­pu­laa. Maa­ta­lous on niin teho­ton­ta, että se pys­tyy luo­vu­ta­maan työ­voi­maa mui­hin ammat­tei­hin heti, jos työ­tä on saatavilla.

  37. Mal­la­soh­ran laa­tu­vaa­ti­muk­sis­sa koros­te­taan sitä, että val­kuais­ta ei saa olla lii­kaa, lei­po­mo­teol­li­suus vähen­tää hin­taa jos val­kuais­ta on lii­an vähän. Ns. “asian­tun­ti­jat ” tie­tä­vät , että suo­ma­lai­nen vil­ja on heikkolaatuista !

    Seu­raa­vas­sa myön­ne­tään, että laa­tu­vaa­ti­mus on talou­del­li­nen perus­te. Ts. teol­li­suu­den voit­to mak­si­moi­tuu kun kus­tan­nuk­set siir­re­tään tuot­ta­jal­le. Ei kan­na­ta mak­saa kun suo­ma­lai­nen vil­ja on niin heikkolaatuista.

    Saa­rel­ma: “Varas­toin­ti yhdis­tet­ty­nä ruu­an osta­mi­seen maa­il­man­mark­ki­noil­ta tuli­si sitä pait­si toden­nä­köi­ses­ti pit­käl­lä täh­täi­mel­lä hal­vem­mak­si kuin nykyi­nen maa­ta­lou­den pyörittäminen.”

    Esi­täp­päs tuos­ta las­kel­ma ja lii­tä uuden osto-orga­ni­saa­tion ja hal­lin­non sekä ris­kin jää­dä ilman (myy­dään eioo­ta) kulut mukaan. Ja muis­ta lisä­tä EU-maa­ta­lous­tu­ki­mak­sut mukaan sil­lä ne eivät pois­tu oman maa­ta­lou­den pois­tu­mi­sen myö­tä. Mitä ilmoit­ti Rans­ka tuis­ta vii­me vii­kol­la ? Muut maat saa­vat jo ennes­tään suh­teel­li­ses­ti Suo­mea suu­rem­mat maataloustuet.

    Lai­naus MTT:N sivuil­ta: “Toi­nen tär­keä laa­tu­vaa­ti­mus on ohran val­kuais­pi­toi­suus. Tämä vaa­ti­mus on osit­tain talou­del­li­nen. Mitä enem­män ohras­sa on val­kuai­sai­nei­ta, sitä vähem­män sii­nä on arvo­kas­ta tärk­ke­lys­tä. Tärk­ke­lyk­ses­tä muo­dos­tuu pää­osin mal­taan uute­saan­to, joka on sitä kor­keam­pi, mitä mata­lam­pi on ohran val­kuais­pi­toi­suus. Kor­kea uute­saan­to mal­taas­sa on edel­ly­tys hyväl­le keit­to­huo­ne­saan­nol­le, joka on talou­del­li­ses­ti hyvin tär­keä pani­mos­sa. Val­kuais­ta tar­vi­taan sopi­va mää­rä ohras­sa, jot­ta saa­daan vier­tee­seen riit­tä­väs­ti hii­van ravin­tei­ta ja olu­een vaah­toa. Osa val­kuai­sai­neis­ta pilk­koon­tuu mal­las­tuk­sen ja mäs­käyk­sen aika­na liu­koi­seen muo­toon ami­no­ha­poik­si, jot­ka ovat tär­kei­tä hii­van ravin­tei­ta. Pilk­koon­tu­neet val­kuai­sai­neet ovat tar­peel­li­sia oluen vaah­don muo­dos­tuk­ses­sa ja vaah­don pysyvyydessä. ”

  38. Vil­jan yli­tuo­tan­nos­sa näkyy myös miten muu­ta­ma tuhat soke­ri­juu­rik­kaal­ta vil­jal­le vaih­det­tua heh­taa­ria vai­kut­taa satoon. 

    Mut­ta oli­han jos­sain leh­des­sä jut­tua miten thai­maa­lai­set mar­jan­poi­mi­jat kerä­si­vät peu­ran­ruo­kin­ta­pai­kal­ta rehu­kaa­lia, mais­tu­vak­si vie­lä kehuivat.

  39. Kulut­ta­ja: ”Jos ker­ran rehua on tar­jol­la yllin kyl­lin, niin mik­si lihan­käy­tös­sä pitäi­si säästellä?”

    Tuo­ta olen itse­kin ihme­tel­lyt. Vih­re­ään aat­tee­seen näyt­tää kuu­lu­van se, että pitäi­si siir­tyä kas­vis­ruo­ka­va­lioon, kos­ka niin saa­tai­siin maa­pal­lon yli­kan­soi­tuk­sen aiheut­ta­ma ongel­ma rat­kais­tuk­si tyy­liin ”jos ryh­tyi­sim­me kaik­ki kas­vis­syö­jik­si, maa­pal­lol­la voi­si elää lähes 10 mil­jar­dia ihmis­tä”. (Entäs sit­ten, kun tulee se yhdestoista ?)

    Toi­saal­ta oli­si suo­sit­ta­va ”lähi­ruo­kaa”. Kuin­ka esi­mer­kik­si Rova­nie­men kor­keu­del­la pää­si­si tal­ven yli pel­kil­lä lähi­seu­duil­la vil­jel­lyil­lä kas­vik­sil­la? En epäi­le, ettei­kö sii­tä sel­viäi­si, mut­ta luu­len, että kuli­naa­ri­set nau­tin­not oli­si­vat vähis­sä ja pos­ket kevään kor­val­la kuopallaan.

  40. Ilpo Per­naa:

    Lei­po­mot ovat kaut­ta his­to­rian kuset­ta­neet maa­jus­se­ja laa­tu­kri­tee­reil­lä . Lue kri­tee­reil­lä, joil­la lei­po­mo­teol­li­suu­den voit­to mak­si­moi­daan. Näi­den muka­kri­tee­rei­den avul­la vähen­ne­tään alku­tuot­ta­jal­le kuu­lu­vaa kor­vaus­ta viljasta.

    öööö… lei­po­mot yrit­tä­vät aina ja kaik­kial­la ostaa vil­jaa mah­dol­li­sim­man hal­val­la, eli siten, että kai­kil­le vil­jan tuo­tan­to­ket­jus­sa jää mah­dol­li­sim­man vähän voit­to­ja. Alku­tuot­ta­jal­le ei kuu­lu mitään kor­vaus­ta. Hänel­lä on oikeus myy­dä vil­jan­sa kenel­le halu­aa ja lei­po­mol­la on oikeus ostaa vil­jan­sa kenel­tä halu­aa. Tähän ei vai­ku­ta mit­kään laa­tu­vaa­ti­muk­set kar­van vertaa.

    Edel­leen se, että maa­il­man­mark­ki­noil­ta saa kei­no­te­koi­ses­ti hal­paa ruo­kaa on syy olla tuot­ta­mat­ta sitä itse, ei syy tukea sen tuotantoa.

    Tämä huol­to­var­muus­vaa­ti­mus tulee muu­ten täy­tet­tyä myös vapail­la mark­ki­noil­la. Jos ruo­an hin­nan anne­taan nous­ta krii­sis­sä se antaa kan­nus­ti­mia kapi­ta­lis­teil­le yllä­pi­tää tuotantoa/varastoja, joka voi täl­lä het­kel­lä olla kan­nat­ta­vuu­den rajoil­la kun­han sil­lä pys­tyy krii­sin tul­les­sa kää­ri­mään sie­voi­set voitot.

  41. Evi­ran mukaan suo­ma­lai­sen rukiin val­kuai­sai­ne­pi­toi­suus 10+ pro­sent­tia, eikä se kel­paa myl­ly­laa­duk­si ja ruis­lei­vän raa­ka-aineek­si. Täs­tä syys­tä MTK on suut supus­sa, kun laa­tu­maan ruis tuo­daan ulkomailta. 

    Alan toi­mi­joil­la on myl­ly­veh­nän kehit­tä­mis­han­ke, johon voi tutus­tua http://tinyurl.com/Agrimarketin-sivuilla.

    Myl­ly­veh­nä ohje­lam perus­tuu typel­lä pelaa­mi­seen. Itä­me­ri saa­nee jat­kos­sa Suo­mes­ta typ­pi-puls­se­ja. Agro­ne­tin kes­kus­te­lu­pals­toil­la vil­je­li­jät anta­vat ohjei­ta miten typ­peä pum­pa­taan pel­toon, vii­moi­set lie­met vie­lä ruis­ku­te­taa. Sil­ti ei pääs­tä kel­vol­li­sel­le laatutasolle.

  42. Huol­to­var­muut­ta hoi­de­taan siis mak­sa­mal­la suu­rim­mat yksit­täi­set tuet kuk­kien­kas­vat­ta­jal­le ja tuot­ta­mal­la vil­jaa, joka ei kel­paa syötäväksi…hienoa SUO­men kesKUSTA!

  43. Val­kuais­mää­rään vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti laji­ke mitä vil­jel­lään. *Monel­la lajik­keel­la val­kuis­lu­ku tip­puu suu­ren sato­po­ten­ti­aa­lin var­jol­la. Esim. monen kir­joit­ta­jan ihai­le­mas­sa Sak­sas­sa myl­ly­veh­näk­si kel­paa alem­pi val­kuai­nen kuin Suomessa.

  44. Ilpo pyy­si las­kel­mia varas­toin­nis­ta ver­rat­tu­na oman maa­ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­seen ruo­ka­pu­lan torjujana. 

    Ensin­nä­kin on muis­tet­ta­va se, että jos ruo­ka­pu­la (saar­ron tai jon­kun muun maa­il­man­kau­pan häi­riön vuok­si) alkaa syys­kuus­sa, on uut­ta satoa tur­ha odo­tel­la niil­tä Suo­men pel­loil­ta ennen kuin 11 kuu­kau­den pääs­tä. Omaan maa­ta­lou­teen nojaa­van tuo­tan­non on siis [i]jo nyt[/i] olta­va varau­tu­nut noin pit­kään varas­toin­tiin. Jos tuo­hon ei ole varau­dut­tu (vaan esim. kaik­ki omat vil­jat myy­dään maa­il­man­mark­ki­noil­le saman tien kuin ne kor­ja­taan), niin sit­ten koko hom­ma on fuu­laa muu­ten­kin. Jos taas varas­toin­ti teh­dään, niin se ei sel­väs­ti­kään voi olla eri­tyi­sen kal­lis­ta saa­ti tek­ni­ses­ti mah­do­ton­ta. Tuos­sa Osmon aloi­tus­vies­tis­sä mai­ni­taan­kin, että pelk­kää vil­jaa on jo nyt varas­toi­tu­na 2 mil­joo­naa tonnia. 

    Toi­sek­si, maa­ta­lous on joka tapauk­ses­sa riip­pu­vai­nen tuon­nis­ta lan­noit­tei­den, polt­toai­nei­den ja konei­den suh­teen. Onko näi­tä varas­toi­tu vuo­si­kausien saar­toa sil­mäl­lä pitäen? Jos ei, niin miten­käs sitä omaa maa­ta­lout­ta pyö­ri­te­tään ilman noita?

    Kol­man­nek­si, teh­dään­pä kar­kea arvio. Tuol­la joku mai­nit­si, että vil­ja mak­saa maa­il­man­mark­ki­noil­la 100 euroa ton­ni. Puo­li kiloa veh­nää näyt­täi­si riit­tä­vän ener­gia­si­säl­löl­tään yhden ihmi­sen ruok­ki­mi­seen päi­väk­si. No, tuo oli­si hyvin yksi­puo­lis­ta ruo­kaa, joten sano­taan, että tuo kak­sin­ker­tais­te­taan (toi­nen puo­li käy­te­tään vaik­ka eläin­ten ruu­ak­si). Eli kilo vil­jaa per nenä per päi­vä. Suo­mel­le tämä tar­koit­tai­si 5000 ton­nia per päi­vä tai 1.8 mil­joo­naa ton­nia per vuo­si. Tuol­la sadan euron hin­nal­la tuo mak­sai­si siis 180 mil­joo­naa euroa. Tuo on sel­väs­ti alem­pi luku kuin maa­ta­lous­tu­ki (oli­si­ko­han ker­ta­luok­kaa pie­nem­pi). Itse raa­ka-aine varas­toin­tiin ei siis mak­sai­si käy­tän­nös­sä mitään ver­rat­tu­na nykyi­seen tuke­mi­seen, vaik­ka se hei­tet­täi­siin varas­toin­nin jäl­keen mene­mään (todel­li­suu­des­sa se voi­tai­siin tie­ten­kin vaik­ka polt­taa kuten ket­jun otsi­kos­sa sanotaan). 

    Tie­ten­kin tuke­mi­nen pitäi­si lopet­taa koko EU:ssa, mut­ta jo pel­käs­tään kan­sal­li­sis­ta tuis­ta luo­pu­mi­nen oli­si talou­del­li­ses­ti kannattavaa. 

    Mitä oikein pit­kiin ruo­ka­krii­sei­hin tulee, niin kyl­lä var­mas­ti jol­lain 2–5 vuo­den aikas­kaa­lal­la oma tuo­tan­to saa­tai­siin uudel­leen käyn­tiin, vaik­ka se oli­si kan­nat­ta­mat­to­ma­na lope­tet­tu­kin. Kyse ei kui­ten­kaan ole mis­tään huip­pu­tek­no­lo­gias­ta, vaan asias­ta, jota ihmis­kun­ta on har­ras­ta­nut jo vii­mei­set 8000 vuotta.

  45. Tuo­ta yli­jää­mä­vil­jan dump­paus­ta kehi­ty­mai­hin on käy­tet­ty pal­jon­kin ja se on län­si­mail­le ilmei­ses­ti help­po tapa pääs­tä eroon yli­jää­mä­vil­jas­ta, mut­ta sil­lä on ikä­vä tai­pu­mus tuho­ta pai­kal­li­nen sato ja romah­dut­taa vil­jan hin­ta siel­lä ja aiheut­taa pahaa miel­tä ja suur­ta har­mis­tus­ta. Että sekään ei tai­da olla hyvä idea.”

    Tähän en osaa ottaa kan­taa muul­ta osin, kun aina­kin sil­loin vil­jan vie­mi­nen voi­si toi­mia, kun on pulaa ruu­as­ta eli seu­rauk­se­na oli­si nälän­hä­tää. Mikä­li vil­jan laa­tu ei ole riit­tä­vää, voi­si miet­tiä voi­si­ko laa­tua joten­kin muu­ten paran­taa, tai sit­ten sii­tä val­mis­tet­tai­siin sel­lai­sia ruo­ka-ainei­ta joi­hin laa­tu kel­paa. Kos­ka vaih­toeh­to­na oli­si ihmis­ten nälkäkuolema.

    Tie­ten­kin täs­sä tar­vit­tai­siin EU mukaan, Suo­men pitäi­si asi­aa ajaa EU:ssa.

  46. Vie­lä sen ver­ran, että meil­lä voi­si olla jon­kin­lai­set kata­stro­fi­va­ras­tot kehi­tys­mai­ta var­ten, joi­ta pure­taan aina­kin sil­loin kun nälän­hä­tä uhkaa.

  47. Samu­li Saarelma:

    Kyse ei kui­ten­kaan ole mis­tään huip­pu­tek­no­lo­gias­ta, vaan asias­ta, jota ihmis­kun­ta on har­ras­ta­nut jo vii­mei­set 8000 vuotta.

    Olis vie­lä run­saas­ti met­sää kas­ket­ta­vak­si, joten sadot olis loistavia!

  48. Samu­li Saarelma:
    “Mitä oikein pit­kiin ruo­ka­krii­sei­hin tulee, niin kyl­lä var­mas­ti jol­lain 2–5 vuo­den aikas­kaa­lal­la oma tuo­tan­to saa­tai­siin uudel­leen käyn­tiin, vaik­ka se oli­si kan­nat­ta­mat­to­ma­na lopetettukin.”

    Saa­tai­siin, edel­lyt­täen että pel­lot on pidet­ty vil­je­ly­kel­poi­si­na. Hyvä kei­no kan­nat­ta­mat­to­man maa­ta­lou­den ongel­mien vähen­tä­mi­sek­si säi­lyt­täen kui­ten­kin huol­to­var­muus, oli­si pel­to­jen käyt­tä­mi­nen ener­gian tuo­tan­toon vil­je­le­mäl­lä ruo­ko­hel­peä. Jos pel­lot jou­du­taan rai­vaa­maan uudes­taan, sii­hen menee pal­jon enem­män kuin 2 vuotta.

  49. Mitä oikein pit­kiin ruo­ka­krii­sei­hin tulee, niin kyl­lä var­mas­ti jol­lain 2–5 vuo­den aikas­kaa­lal­la oma tuo­tan­to saa­tai­siin uudel­leen käyn­tiin, vaik­ka se oli­si kan­nat­ta­mat­to­ma­na lope­tet­tu­kin. Kyse ei kui­ten­kaan ole mis­tään huip­pu­tek­no­lo­gias­ta, vaan asias­ta, jota ihmis­kun­ta on har­ras­ta­nut jo vii­mei­set 8000 vuotta.”

    Toi voi pitää pai­kaan­sa sil­loin kun on vie­lä alaa osaa­via ihmi­siä. Ei tule ole­maan ihan help­po jut­tu pol­kais­ta ker­ral­la tuo­tan­toa pys­tyyn kii­reel­lä. Vaik­ka ihmis­kun­ta on har­ras­ta­nut vil­je­lyä kau­an, on aivan eri asia teh­dä se tehok­kaas­ti. On hyvä saa­vu­tus toi pari­kin vuot­ta, se aika nälän­hä­tää oli­si aika tuhoisaa.

  50. Pek­ka:

    Jos pel­lot jou­du­taan rai­vaa­maan uudes­taan, sii­hen menee pal­jon enem­män kuin 2 vuotta.

    Kukaan tus­kin on ehdot­ta­mas­sa, että ne kivet kan­net­tai­siin niil­le pel­loil­le takas. Tus­kin sii­nä nyt niin kau­aa menee, kun polt­taa metsää.

  51. Pek­ka entäs se osaa­mi­nen! Sii­tä pitäi­si ensin pitää huol­ta, että se säi­lyy, muu­ten menee pal­jon enem­män aikaa saa­da min­kään­lais­ta vil­ja­pel­toa pys­tyyn, vaik­ka kiviä ei oli­si­kaan, jos ensin pitäi­si ruve­ta poruk­kaa kou­lut­ta­maan ja opastamaan.

    Minä näen kes­kei­si­nä asioin­ta juu­ri tämän osaa­mi­sen yllä­pi­don ja tar­vit­ta­van kalus­ton ja muun asi­aan kuu­lu­van infran olemassaolon.

  52. Artturi:“Alkutuottajalle ei kuu­lu mitään kor­vaus­ta. Hänel­lä on oikeus myy­dä vil­jan­sa kenel­le halu­aa ja lei­po­mol­la on oikeus ostaa vil­jan­sa kenel­tä halu­aa. Tähän ei vai­ku­ta mit­kään laa­tu­vaa­ti­muk­set kar­van ver­taa.” Mon­ta­ko nii­tä vil­jaa osta­vaa lei­po­moa on ?

    Kyse on tie­ten­kin myllyteollisuudesta: 

    http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/607/Pilkkaako%20myllyteollisuus.htm

    http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=ratk/r‑1993–61-0625

    Miten yksit­täi­nen maa­jus­si kil­pai­lut­taa tuot­tei­taan täs­sä toimintaympäristössä?

  53. Voi luo­ja , Eve­rest: “Myl­ly­veh­nä ohje­lam perus­tuu typel­lä pelaa­mi­seen. Itä­me­ri saa­nee jat­kos­sa Suo­mes­ta typ­pi-puls­se­ja. Agro­ne­tin kes­kus­te­lu­pals­toil­la vil­je­li­jät anta­vat ohjei­ta miten typ­peä pum­pa­taan pel­toon, vii­moi­set lie­met vie­lä ruis­ku­te­taa. Sil­ti ei pääs­tä kel­vol­li­sel­le laatutasolle.”

    Miten tuo on men­san jäsen kun ei osaa edes lukea ? Suo­ma­lai­ses­ta vil­jas­ta pys­tyy kyl­lä lei­po­maan , mut­ta sii­tä saa­ta­va voit­to on pie­nem­pi kuin ulko­mai­ses­ta vil­jas­ta leivotusta. 

    Typ­peä­kö pum­pa­taan pel­toon ja sitä­kaut­ta Itä­me­reen ? Voi tätä pro­pa­gan­daa ja syvä­kau­naa sanoi­si lipponenkin.

    Samal­la nämä kau­na­ku­lut­ta­jat vaa­ti­vat hal­paa, puh­das­ta ja ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä tuo­tan­toa. Se ei sai­si mak­saa mitään. Eikö röyh­key­del­lä ole mitään rajaa ?

    Saa­rel­ma­kin voi­si tutus­tua maa­ta­lou­den tek­no­lo­gi­aan kun väit­tää sen ole­van yksinkertaista.

    http://www.mtt.fi/met/pdf/met97.pdf

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt

    kak­si esi­merk­kiä sato­jen joukosta…

  54. Pel­le­tin polt­ta­jien kan­nat­tai­si nyt siir­tyä vil­jaan. Se onnis­tu­nee useim­mil­la lait­teis­toil­la pel­käs­tään sää­tö­jä vii­laa­mal­la. Pel­let­ti on nyt kal­liim­paa kuin öljy polt­toai­nee­na. Vil­ja jää alle puo­leen pel­le­tin hinnasta.

  55. Otta­kaa­pa huo­mioon että tehok­kuus­vaa­ti­muk­set käy­tet­tyä työ­pa­nos­ta koh­den krii­sio­lois­sa ovat ker­ta­luok­kaa alhai­sem­mat kuin rau­han oloissa. 

    Sel­lai­ses­sa krii­sis­sä jos­sa tuon­ti ja vien­ti ei toi­mi, ovat sadat tuhan­net vien­ti- ja tuon­tia­loil­la työs­ken­te­le­vät ihmi­set muu­ten­kin täy­sin vail­la työ­tä, joten poruk­kaa kyl­lä riittäisi. 

    jore
    “muu­ten menee pal­jon enem­män aikaa saa­da min­kään­lais­ta vil­ja­pel­toa pys­tyyn, vaik­ka kiviä ei oli­si­kaan, jos ensin pitäi­si ruve­ta poruk­kaa kou­lut­ta­maan ja opastamaan.”

    Kyl­lä­hän sii­nä oli­si aina­kin se pari-kol­me mvuot­ta aikaa. Kuvit­te­li­sin, että sii­nä ajas­sa kal­tai­se­ni kau­pun­ki­lai­sen­kin kor­vien väliin tart­tuu yhtä sun tois­ta maan­vil­je­lys­tä. Ja nyt kun oikein muis­te­len, ei se peru­noi­den­kaan kas­vat­ta­mi­nen nyt niin hir­vit­tä­vän vai­kea­ta hom­maa ollut. Lai­tet­tiin kevääl­lä potut maa­han ja syk­syl­lä nos­tet­tiin kuo­kal­la ylös. 

    Sitä­pait­si, kun kat­soo Samu­lin las­kel­mia, niin jos vaik­ka lai­tet­tai­siin 100 mil­joo­naa per vuo­si voi­si maa­ta­lou­del­li­sen maan­puo­lus­tuk­sen mate­ri­aa­li­han­kin­toi­hin, niin pysyi­si­vät trak­to­rik­tin val­miu­des­sa. Toi­set 100 mil­joo­naa voi­tai­siin lait­taa maa­ta­lou­del­li­sen maan­puo­lus­tuk­sen toimn­ta­me­noi­hin. Näil­lä rahoil­la kou­lu­tet­tai­siin maa­ta­lous­tais­te­lu­re­ser­vi, jota myös ker­tau­tet­tai­siin vuo­sit­tain. Täl­löin pil­liin vihel­let­täes­sä meil­lä oli­si hyvin­kou­lu­tet­tu ja moti­voi­tu­nut reser­vi mie­hiä, mik­sei nai­sia­kin, val­mii­na tart­tu­maan talik­koi­hin koko kan­sa­kun­nan puolesta.

    😉

  56. Ilpo Pernaa:“Saarelmakin voi­si tutus­tua maa­ta­lou­den tek­no­lo­gi­aan kun väit­tää sen ole­van yksinkertaista.”

    Ensim­mäi­nen esi­merk­ki­si kos­ki jotain tie­to­jär­jes­tel­miä, joil­la ei ole mitään tekoa sen kan­nal­ta saa­daan­ko krii­si­ti­lan­tees­sa tuo­tet­tua ruo­kaa, eikä vil­je­lyyn itsen­sä yhtään miten­kään. Var­mas­ti itse vil­je­ly­bis­nek­ses­sä niil­lä voi olla suu­ri­kin merkitys. 

    Toi­nen link­ki­si oli johon­kin por­taa­liin, ei mihin­kään oikei­siin esimerkkeihin. 

    Mut­ta sinä­hän olet itse maan­vil­je­li­jä. Mik­set ker­ro omas­ta työs­tä­si, miten sii­nä tar­vi­taan huip­puo­saa­mis­ta? Olet­ko vuo­si­kausia yli­opis­tos­sa asi­aa opiskellut? 

    Mitä huip­pu­tek­no­lo­gian konei­ta sii­nä vil­je­lys­sä tar­vi­taan? Onko nii­den käyt­tä­mi­nen niin vai­ke­aa, ettei sitä oppi­si taval­li­nen perus­ä­ly­käs ihmi­nen lyhyes­sä ajas­sa (sano­taan vaik­ka samal­la tavoin kuin puo­les­sa vuo­des­sa oppii intis­sä käyt­tä­mään armei­jan aseita)?

    Ja siis lisäk­si on huo­mat­ta­va se, että maa­ta­lous on nykyi­sin pal­jon vähem­män työ­voi­ma­val­tais­ta ennen kaik­kea sik­si, että työ­voi­ma on kal­lis­ta. Jos maas­sa on ruo­ka­krii­si, eikä muul­le työl­le ole kysyn­tää, niin työ­voi­maa on tie­ten­kin pal­jon enem­män tar­jol­la. Tämä mah­dol­lis­taa pal­jon nykyis­tä yksin­ker­tai­sem­pien työ­me­ne­tel­mien käytön. 

    Maa­ta­lous on asia, jota har­ras­te­taan ympä­ri maa­il­maa ja ennen kaik­kea kaik­kein kou­lut­ta­mat­to­min väki on yleen­sä juu­ri sii­nä kiin­ni kehi­tys­mais­sa. Maa­ta­lous­tuo­tan­to on myös asia, jos­sa kehi­tys­mai­den kat­so­taan pys­ty­vän kil­pai­le­maan kehit­ty­nei­den mai­den kans­sa. Tämän vuok­si nii­tä maa­ta­lous­tu­kiai­sia juu­ri sit­ten pitää­kin pum­pa­ta maan­vil­je­li­jöil­le, kos­ka rei­lus­sa kil­pai­lus­sa heil­lä ei ole mitään eri­tyis­tä etua nii­hin kehi­tys­mai­den yksin­ker­tai­sil­la mene­tel­mil­lä viljeleviin. 

    Tämä _ei_ päde oikeas­ti kor­ke­aa osaa­mis­ta vaa­ti­vis­sa asiois­sa. Sii­tä köy­häs­tä bangla­des­hi­läi­ses­tä ei saa ilman val­ta­via kou­lu­tus­pa­nos­tuk­sia suo­ma­lai­sen insi­nöö­rin kans­sa kil­pai­luun kyke­ne­vää, vaik­ka maan­vil­je­lys­sä hän pär­jäi­si­kin suo­ma­lai­sel­le maan­vil­je­li­jäl­le. Sik­si tuo insi­nöö­ri voi myy­dä työ­pa­nok­sen­sa vapail­la mark­ki­noil­la ja saa­da sii­tä hyvän kor­vauk­sen, kun taas maan­vil­je­li­jä ei vapail­la mark­ki­noil­la töi­neen pär­jää, vaan hänen työ­paik­kan­sa pysyy ole­mas­sa vain veron­mak­sa­jil­ta kupa­tun vero­ra­han avulla.

  57. Kyl­lä 3 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa on lii­an hui­kea sum­ma ‘osaa­mi­sen ja infran’ yllä­pi­dos­ta. Ihmet­te­len toi­saal­ta suu­res­ti, mik­si kes­kus­te­lu aina siirtyy
    ennen koke­mat­to­man syvään elin­tar­vi­ke­krii­siin heti, kun vain sanal­la­kaan mai­ni­taan, että kan­sal­li­set, yli 1,5 mil­jar­diin euroon kohoa­vat maa­ta­lous­tuet oli­si syy­tä lopet­taa. Eihän tukien lop­pu­mi­nen mer­kit­si­si maan­vil­je­lyk­sen loppua.

    Noin kak­si vuot­ta sit­ten Suo­men Kes­kus­ta ‑nimi­sen puo­lu­een puo­lue­sih­tee­ri Jar­mo Kor­ho­nen ei näh­nyt kovin dra­maat­ti­se­na kan­sal­lis­ten tukien lopet­ta­mis­ta. Kyl­män vii­leäs­ti hän tote­si Ilta­leh­den kysy­myk­seen, mitä tapah­tui­si, jos lope­tet­tai­siin, että tuo­tan­to vain siir­tyi­si suu­rem­piin yksi­köi­hin. Itse oli­sin sano­nut, suu­rem­piin ja ammat­ti­mai­ses­ti toi­mi­viin eli kan­nat­ta­viin yksiköihin.

    EU:n sisäl­lä kai­kes­ta huo­li­mat­ta työn­ja­koa tuli­si järkevöittää.

  58. Vil­ja polt­ta­mi­nen yksin ei oikein läm­mi­tä. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri Pau­la Leh­to­mä­ki tuli hätiin oival­si, että vil­jaa voi­daan polt­taa tur­peen kaverina.

    Suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­dokt­rii­nia ollaan vaih­ta­mas­sa vai­vih­kaa ener­gian tuo­tan­nok­si. Eli van­han vir­si­kir­jan säkeet vain muok­taan uusik­si seuraavasti:

    - Suo­ma­lai­nen ener­gian­tuo­tan­to on puh­das­ta, tur­val­lis­ta ja laadukasta.
    — Ener­gia­ket­ju työl­lis­tää yli 300.000 suo­ma­lais­ta alku­tuo­tan­nos­sa, jalos­tuk­ses­sa, kul­je­tuk­ses­sa, kau­pas­sa jne.
    — Ener­gian huol­to­var­muus edel­lyt­tää koti­mais­ta tuotantoa.

    … ja sitä rataa.. koleh­ti kerä­tään seu­ra­kun­nal­ta, luon­nol­ta ja ympä­ris­töl­tä ei kysy­tä mielipidettä.

  59. Samu­li: “Sik­si tuo insi­nöö­ri voi myy­dä työ­pa­nok­sen­sa vapail­la mark­ki­noil­la ja saa­da sii­tä hyvän kor­vauk­sen, kun taas maan­vil­je­li­jä ei vapail­la mark­ki­noil­la töi­neen pär­jää, vaan hänen työ­paik­kan­sa pysyy ole­mas­sa vain veron­mak­sa­jil­ta kupa­tun vero­ra­han avulla.“2

    Kuka mak­saa insi­nöö­rin opis­ke­lun , jota hä sit­ten kil­pai­lut­taa omak­si edukseen?

    http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/vastaus.php?id=162&k=20

    En nyt tähän hätäään kuten tuo­hon maa­ta­lou­den tut­ki­mus/­tek­no­lo­gia-link­kiin ehdi etsiä tuo­reem­paa link­kiä. Nyky­ai­ka­na kor­kea­kou­lu­tu­kin­non hin­ta lie­nee eurois­sa sama , öbaut 200 000 euroa. Tus­kin sii­hen on las­ket­tu val­tion raken­ta­maa infra­struk­tuu­ria , siis sitä mitä kaik­kea liit­tyy opis­ke­lun fasiliteetteihin. 

    Miten maan­vil­je­li­jän työs­sä tar­vi­taan huip­puo­saa­mis­ta ? Mitä ingen­jöö­rin työs­sä tar­vi­taan sel­lais­ta, jota ei taval­li­nen ihmi­nen kou­lu­tuk­sel­la oppisi ? 

    Kyl­lä kaik­ki työt tar­vit­se­vat osaa­mis­ta eikä nii­tä voi arvos­taa samoil­la kri­tee­reil­lä. Siis­ti­jän työ on yhtä arvo­kas­ta kuin joh­ta­jan . Ei se, ett­tä joh­ta­ja saa mil­joo­na euroa vuo­des­sa ole työn arvok­kuu­den mit­ta­ri. Tai onhan se rahas­sa mitat­tu­na, mut­ta se on hyvin kapea sii­vu työn teke­mi­sen todel­li­ses­ta merkityksestä.

    Kukaan tun­te­mis­ta­ni maa­jus­seis­ta ei halua palk­kaan­sa tuki­na. Haluam­me , että meil­le mak­se­taan teh­dys­tä työs­tä rei­lun kau­pan periaatteella.

    Te suu­ret veron­mak­sa­jat olet­te halun­neet ruu­an alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, sii­nä tämä vil­la­koi­ran ydin on.

  60. Hel­sin­gin Yli­opis­to on teh­nyt oivan yhteen­ve­don suo­ma­lai­ses­ta maa­ta­lou­des­ta. Tämä oikoo toi­vot­ta­vas­ti joi­ta­kin urbaan­nik­ko­jen vää­riä yleis­tyk­siä. Oli­si­pa vie­lä kan­sain­vä­li­nen ver­tai­lu, nii­tä­kin on, mut­ten ehdi etsiä:

    http://www.mm.helsinki.fi/MAATALOUS/tiedostot/aamateriaalit_2009/Y150%2015–09-2009%20J.Kola.pdf

    Maa­jus­sit tai­ta­vat olla suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan todel­li­sia pre­ka­ri­aat­te­ja, sii­hen viit­taa edel­li­sen yhteen­ve­don ris­ki­te­ki­jä­luet­te­lo: sää­ti­lat, glo­ba­li­saa­tion uhat, epä­var­muus , jos­sa poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä vai­ku­te­taan tuloi­hin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Tämän seu­rauk­se­na toi­meen­tu­lon pit­kä­jän­tei­nen suun­nit­te­lu on tul­lut mahdottomaksi.

  61. Voi­ko vil­jaa muka polt­taa, eikö sii­tä tule nii­tä hiilitioksidipäästöjä ?

  62. Hil­jat­tain on jul­kais­tu lis­ta Suo­men arvok­kaim­mis­ta töis­tä. Enkä suin­kaan tar­koi­ta vero­ka­len­te­ri­tie­to­ja. Tar­koit­ta­ma­ni lis­ta on influens­sa­ro­ko­tus­ten tärkeysjärjestysluettelo. 

    Sen mukaan ensim­mäis­ten roko­tet­ta­vien jou­kos­sa työn­te­ki­jöis­tä ovat hoi­to­hen­ki­lö­kun­taan kuu­lu­vat. Siel­lä eivät ole vir­mo­jen huip­puo­saa­jat eivät­kä kon­ser­nien mil­joo­na­palk­kai­set joh­ta­jat. Palk­ka­tau­lu­kos­sa sen­si­jaan vii­mei­si­nä ovat nämä roko­tus­lis­tan kär­ki­si­joil­la olevat.

    Mitä tämä ker­too yhteis­kun­tam­me arvo­jär­jes­tyk­ses­tä ? Samoin moni muu­kin asia, esim. van­hus­ten hoi­to, kou­lu­verk­ko­ky­sy­myk­set ja muut kan­sa­lais­ten arkea kos­ket­ta­vat kipu­koh­dat. Euroo­pan kil­pai­lu­ky­kyi­sim­piin kuu­lu­va kan­san­ta­lous ei muka pys­ty hoi­ta­maan näi­tä perusasioita.

  63. Pel­ler­von Talou­del­li­sen Tut­ki­mus­lai­tok­sen tutkija,
    lisen­si­aat­ti Pyy­kö­nen esit­te­li v.2008 kesäl­lä sano­ma­leh­ti Kar­ja­lai­sen artik­ke­lis­sa tut­ki­mus­tu­lok­si­aan, joi­den mukaan
    ruu­an hin­ta ei Suo­mes­sa mer­kit­tä­väs­ti kal­lis­tui­si, vaik­ka kan­sal­li­set maa­ta­lous­tuet lopetettaisiin.

    Niin­pä ‘dokt­rii­nil­ta’ menee poh­ja sen suh­teen, että kolos­si­aa­li­sil­la kan­sal­li­sil­la tukiai­sis­ta oli­si kulut­ta­jal­le sen suu­rem­paa hin­tae­tua ruo­ka­kau­pan kassalla.

    Tosin kulut­ta­ja tie­tää sen ilman julis­tus­ta­kin ver­tail­les­saan tänä päi­vä­nä vaik­ka Tans­kas­sa ja Suo­mes­sa tuo­tet­tu­jen kink­ku­jen hin­taa kau­pan hyl­lys­sä. Tai ostaes­saan mie­luum­min esi­mer­kik­si Bal­tias­sa val­mis­tet­tua juus­toa alle 4 euron kilo­hin­taan, kun samaan aikaan tar­jol­la on koti­mais­ta, ras­kaal­la tuel­la tuet­tua juus­to hin­taan 8 euroa.

    Kun suo­ma­lai­nen elin­tar­vik­kei­den nyky­tuo­tan­to on jat­ku­vas­ti ja rajus­ti kan­nat­ta­vuus­ra­jan ala­puo­lel­la, oli­si aika ryh­tyä miet­ti­mään kor­jaus­leik­kauk­sia. Kipu­jen lie­vi­tyk­seen tar­koi­tet­tu tuki-aspe­rii­ni on menet­tä­nyt tehon­sa yli­suu­ri­na­kin annok­si­na käy­tet­ty­nä. Sii­tä tulee vain ‘pöp­pe­röi­nen’ olo ja turhanaikainen
    mm. tar­ve polt­taa tukien takia väki­sin vil­jel­tyä, ala-arvois­ta vil­jaa energiaksi.

    Jo ensi vaa­li­kau­del­la oli­si toteu­tet­ta­va suu­ri maa­ta­lou­den sanee­raus­oh­jel­ma, jon­ka avul­la tila­koot saa­tai­siin kas­va­te­tuk­si sel­lai­sek­si, että tuo­tan­to oli­si — aina­kin joil­la­kin tuo­tan­to­suun­nil­la — kan­nat­ta­vaa. Lisäk­si työn­ja­koa EU:n alu­eel­la tuli­si ryh­tyä voi­mak­kaas­ti järkevöittämään.

  64. Ilpo Per­naa:

    Siis­ti­jän työ on yhtä arvo­kas­ta kuin johtajan .

    No mitä nyt tar­koi­te­taan arvok­kaal­la. Joh­ta­jan työ tuot­taa enem­män hyvin­voin­tia ja sii­tä ollaan val­mii­ta mak­sa­maan enem­män. Jos taas arvos­tam­me esim. par­haan­sa yrit­tä­mis­tä molem­mat amma­tit voi­vat olla yhtä arvok­kai­ta. Joka tapauk­ses­sa on hyvä asia, että niis­tä töis­tä, jot­ka tuot­ta­vat enem­män hyvin­voin­tia kuin toi­set työt myös mak­se­taan enem­män. Näin ihmi­set hakeu­tu­vat ammat­tei­hin jois­sa he kas­vat­ta­vat hyvinvointia.

    Se, että töis­tä mak­se­taan eri suu­rui­sia palk­ko­ja ei tar­koi­ta että nii­den töi­den teki­jät oli­si­vat ihmi­sar­vol­taan eri­lai­sia. Molem­mil­la pitää ola yhtä­läi­nen oikeus päät­tää omis­ta asioistaan.

    Haluam­me , että meil­le mak­se­taan teh­dys­tä työs­tä rei­lun kau­pan periaatteella.

    Kel­pais­ko ihan vaan vapaan kau­pan periaatteella?

    Te suu­ret veron­mak­sa­jat olet­te halun­neet ruu­an alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, sii­nä tämä vil­la­koi­ran ydin on.

    Ei tie­ten­kään. Minä haluan ruo­an sen hal­vim­mal­la tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sel­la. Jos tämä hal­vin tuo­tan­to ei tule Suo­mes­ta, niin sit­ten minul­la pitää olla oikeus ostaa ruo­ka­ni ulko­mail­ta, eikä pakot­taa minua tuke­maan suo­ma­lai­sia maanviljelijöitä.

    Kukaan tun­te­mis­ta­ni maa­jus­seis­ta ei halua palk­kaan­sa tukina. 

    No sit­ten­hän me olem­me samaa miel­tä, että tuet voi­daan lopettaa!

  65. Ilpo ei näyt­tä­nyt vas­taa­van Samu­lin esit­tä­miin kysy­myk­siin, vaan kään­si kes­kus­te­lun ihan muil­le urile.

    Luin taas leh­des­tä, kuin­ka UPM aikoo kar­sia yli­ka­pa­si­teet­tia sahois­sa ja vanerintuotannossa.

    Mik­si ihmees­sä samaan maa­ta­lou­den yli­tuo­tan­to­ti­lan­tees­sa ale­taan ensim­mäi­sek­si miet­ti­mään koko EU:n laa­jui­sia lisä­tu­kia? Sehän vain _pahentaa_ ongel­maa kun pide­tään kan­nat­ta­ma­ton­ta lii­ka­ka­pa­si­teet­tia veron­mak­sa­jien tuel­la pystyssä. 

    Saha­teol­li­suu­den ongel­mat­kin vain pit­kit­tyi­si­vät sil­lä, jos val­tion tukiai­sia annet­tai­siin sahoil­le niin, että kapa­si­teet­tia ei tar­vit­si­si ollen­kaan sul­kea ja joil­la­kin sahoil­la sitä voi­tai­siin ehkä jopa kasvattaa.

  66. Ilpo, kuten Syl­ves­te­ri jo mai­nit­si, et vas­tan­nut suo­raan esit­tä­mii­ni kysy­myk­siin. Päät­te­len täs­tä, että impli­siit­ti­ses­ti myön­nät, ettei se maa­ta­lous ole sel­lais­ta eri­tyi­sen vai­ke­aa tou­hua, ettei sii­hen voi­tai­si koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa ihmi­siä kou­lut­taa kriisitilanteessa.

    Kuka mak­saa insi­nöö­rin opis­ke­lun , jota hä sit­ten kil­pai­lut­taa omak­si edukseen?”

    Mitä ihmet­tä täl­lä on asian kans­sa teke­mis­tä? Kyse täs­sä on puh­taas­ti sii­tä, että insi­nöö­rin kou­lu­tus (mukaan­las­kien sen, että hän on jo lukios­sa opis­kel­lut mate­ma­tiik­kaa ja fysiik­kaa) kes­tää vuo­si­kausia ja todel­la­kin on kal­lis­ta ja sik­si kehi­tys­mail­la on pal­jon vähem­män insi­nöö­re­jä kuin esim. Suo­mel­la. Maan­vil­je­li­jöi­tä niil­lä­kin sen sijaan on pil­vin pimein. Minus­ta tämä osoit­taa sen väit­tee­ni, että maa­ta­lous ei ole asia, jon­ka krii­siai­ka­na käyn­nis­tä­mi­nen kaa­tui­si sii­hen, että pitäi­si vuo­si­kausia kou­lut­taa työn­te­ki­jöi­tä ennen kuin itse vil­je­lyyn voi­si ryh­tyä. Tämä oli­si asian­ti­la, jos krii­siai­ka­na pitäi­si esim. yhtäk­kiä tyh­jäs­tä tem­pais­ta nyky­ai­kai­nen vien­ti­teol­li­suus käyn­tiin, eikä meil­lä oli­si nykyi­sen kal­tais­ta insi­nöö­ri­jouk­koa käytettävissä. 

    Kysyit:“Mitä ingen­jöö­rin työs­sä tar­vi­taan sel­lais­ta, jota ei taval­li­nen ihmi­nen kou­lu­tuk­sel­la oppisi ?”

    No, ensin­nä­kin insi­nöö­rin työs­sä tar­vit­ta­neen aina aina­kin jon­kin­lais­ta mate­maat­tis­ta lah­jak­kuut­ta, joten en ole miten­kään vakuut­tu­nut, että kaik­ki oli­si­vat sii­hen kyke­ne­viä, mut­ta vaik­ka tämä unoh­det­tai­siin, niin tuo mai­nit­se­ma­si kou­lu­tus insi­nöö­rin koh­dal­la kes­tää vuo­si­kausia. Kes­tää­kö maan­vil­je­li­jäk­si oppi­mi­nen todel­la­kin näin kau­an? Miten ihmees­sä ne mil­jar­dit kou­lut­ta­mat­to­mat kehi­tys­mai­den ihmi­set onnis­tu­vat sit­ten vil­je­le­mään pel­to­jaan, jos se on näin vaikeaa? 

    Se roko­tus­jär­jes­ty­se­si­merk­ki­si osoit­taa puo­les­taan, että argu­ment­ti­si ovat totaa­li­sen lop­pu. Syy sil­le, mik­si ensin roko­te­taan ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­ta, ei tie­ten­kään lii­ty sii­hen, että hei­dän työn­sä oli­si joten­kin ylei­ses­ti arvok­kaam­paa kuin joku toi­nen työ, vaan sii­hen, että epi­de­mian kont­rol­lis­sa pysy­mi­sen kan­nal­ta on tie­ten­kin paras­ta, että ter­vey­den­hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta on ter­vee­nä. Sikainfluens­san hoi­don ja leviä­mi­sen estä­mi­sen kan­nal­ta lää­kä­rin työ on tie­ten­kin tär­keäm­pää kuin insi­nöö­rin tai maan­vil­je­li­jän, mut­ta ylei­ses­ti tämä ei sano vie­lä yhtään mitään nois­ta ammateista. 

    Eikä eri ammat­tien sub­jek­tii­vi­nen arvot­ta­mi­nen edes lii­ty itse aihee­seen mitenkään. 

    Ja vii­mei­nen jankkausoljenkortesi:“Te suu­ret veron­mak­sa­jat olet­te halun­neet ruu­an alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, sii­nä tämä vil­la­koi­ran ydin on.”

    Ei, me veron­mak­sa­jat haluam­me ostaa ruu­an sil­lä hin­nal­la, mihin vapaat mark­ki­nat sen aset­ta­vat aivan kuten ostam­me T‑paitamme ja tie­to­ko­neem­me­kin. Jos­tain syys­tä maan­vil­je­li­jöil­le tämä ei kel­paa, vaik­kei­vät he nos­ta­neet mitään mete­liä, kun T‑paitojen ompe­li­jat jou­tui­vat työt­tö­mik­si, kun hei­dän työn­sä ei enää pär­jän­nyt maa­il­man­mark­ki­na­hin­noil­la vaan tuo­tan­to siir­tyi Kii­naan. Heil­le kyl­lä kel­paa se, että he itse saa­vat ostaa hal­po­ja kehi­tys­mais­sa ommel­tu­ja T‑paitoja, mut­ta toi­saal­ta hei­dän oman tuot­teen­sa pitää olla sub­ven­tioil­la ja tuon­ti­tul­leil­la suojeltua.

  67. Te suu­ret veron­mak­sa­jat olet­te halun­neet ruu­an alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten, sii­nä tämä vil­la­koi­ran ydin on.”

    Minus­ta näyt­tää lähin­nä sil­tä, että kulut­ta­jat ja tuot­ta­jat ovat samas­sa venees­sä: ruu­an kulut­ta­ja­hin­ta on ihan jär­je­tön sii­hen näh­den, mitä tuot­ta­jat saa­vat raa­ka-ainees­ta. Ongel­ma­na on elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den ja kau­pan koh­tuut­to­man suu­ri osuus kuluttajahinnasta.

    Jos vil­ja mak­saa 10c/kg ja val­mis lei­pä kau­pas­sa 5e/kg, niin hin­nas­sa on jos­sain ilmaa ja pal­jon. Tätä todis­taa se, että muu­al­la Län­si-Euroo­pas­sa hyvä lei­pä mak­saa luok­kaa 2–3e/kg, vaik­ka yrit­tä­jien kus­tan­nus­ra­ken­ne on saman­kal­tai­nen (ero­ja­kin on, mut­ta nyt ei kui­ten­kaan ver­ra­ta Suo­mea Belizeen).

  68. Kuluttaja:“Ongelmana on elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den ja kau­pan koh­tuut­to­man suu­ri osuus kuluttajahinnasta.”

    Minä näen taas tuon niin päin, että ruu­an tuo­tan­nos­sa (vaik­ka kat­soi­si nii­tä Län­si-Euroo­pan luku­ja, eikä Suo­mea), raa­ka-aine maa­il­man­mark­ki­noil­la mak­saa vähän ja itse val­miin tuot­teen, esim. lei­vän, teke­mi­nen ja myy­mi­nen mak­saa paljon. 

    Var­maan ton­ni rau­ta­mal­mia­kin on suh­teel­li­sen hal­paa, mut­ta ton­nin pai­noi­nen auto on sit­ten jo aika kal­lis. En pidä tätä miten­kään koh­tuut­to­ma­na. Ei minus­ta miten­kään auton älyt­tö­män kor­kea hin­ta tar­koi­ta sitä, että rau­ta­mal­min tuot­ta­jan kuu­lui­si saa­da joten­kin isom­pi osan­sa kakusta.

    Kos­ka eläm­me vapaas­sa maas­sa, kuka tahan­sa saa ava­ta ruo­ka­kau­pan tai lei­po­mon, jos uskoo niil­lä aloil­la ole­van ilmaa nykyi­sis­sä hin­nois­sa. Siel­tä vaan vapaa­ta lou­nas­ta syömään.

  69. Kos­ka eläm­me vapaas­sa maas­sa, kuka tahan­sa saa ava­ta ruo­ka­kau­pan tai lei­po­mon, jos uskoo niil­lä aloil­la ole­van ilmaa nykyi­sis­sä hinnoissa.”

    Käy­tän­nös­sä toi on idea­lis­mia, mark­ki­noil­la val­lit­see suu­ruu­den voi­ma, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa, että jos yri­tät perus­taa kau­pan, pitäi­si pys­tyä tyh­jäs­tä perus­ta­maan iso kaup­pa­ket­ju varas­toin­tior­ga­ni­saa­tioi­neen. Eli kai­kil­la on vapaus perus­taa iso kaup­pa­ket­ju, niin­hän se on.

  70. Ilpo Per­naa:

    Nyky­ai­ka­na kor­kea­kou­lu­tu­kin­non hin­ta lie­nee eurois­sa sama , öbaut 200 000 euroa. ”

    Tuol­la lin­kin taka­na todet­tiin että insi­nöö­ri mak­saa 221 000 mark­kaa, ja jos se on öbaut 200 000 euroa niin sehän on nous­sut nopeam­min kuin suo­ma­lai­sen ruu­an hinta. 

    Ja mitä tuo­hon syvä­kau­nai­suut­teen tulee, niin ran­ta­val­tiois­ta suo­ma­lai­set dump­paa­vat typ­peä jo nyt itäm­ne­reen kol­man­nek­si eni­ten. Typ­pi­kuor­mas­ta käy­tän­nös­sä kaik­ki tulee maataloudesta.

    Ja niin­hän se menee, että aina Kes­kus­tan olles­sa hal­li­tuk­ses­sa itä­me­ren tila huo­no­nee. Pitää toi­voa ettei tule taas nel­jää lai­haa vuot­ta, ja kes­kus­ta­lais­ta MM-minis­te­riä, kos­ka nyt alkaa olla kuu­lem­ma vii­mei­set het­ket teh­dä itä­me­rel­le jotain.

    Fos­fo­ri­kuor­mat ovat myös val­ta­via, mut­ta jos­tain luin että fos­fo­rin hol­tit­to­man käy­tön ansios­ta se alkaa pik­ku­hil­jaa lop­pua maailmasta. 

    Edel­leen kysyn täs­tä pyhäs­tä huol­to­var­muu­des­ta: miten hyvin suo­mi on varau­tu­nut krii­siin, jos jonain vuon­na saat­taa­kin tul­la täl­lä 4 mil­jar­din panos­tuk­sel­la 2 mil­jar­dia kiloa niin huo­noa vil­jaa että sii­tä saa vain olut­ta? Kieh­to­va aja­tus sinän­sä. Krii­sis­sä ollaan, mut­ta pie­nes­sä pöh­näs­sä se ei tun­nu niin pahalta… 🙂

  71. Miten ihmees­sä ne mil­jar­dit kou­lut­ta­mat­to­mat kehi­tys­mai­den ihmi­set onnis­tu­vat sit­ten vil­je­le­mään pel­to­jaan, jos se on näin vaikeaa?”

    Pitäi­si tie­tys­ti kysyä ”kehi­tys­maan” nai­sil­ta, jot­ka sitä kuok­kaa hei­lut­ta­vat, mis­tä he ovat oppin­sa ammen­ta­neet. Voi­sim­me sit­ten krii­si­ti­lan­tees­sa käyt­tää vas­taa­van­lais­ta oppi­mis­me­to­dia ja viljelytekniikkaa.

  72. jore:“Käytännössä toi on idea­lis­mia, mark­ki­noil­la val­lit­see suu­ruu­den voi­ma, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa, että jos yri­tät perus­taa kau­pan, pitäi­si pys­tyä tyh­jäs­tä perus­ta­maan iso kaup­pa­ket­ju varas­toin­tior­ga­ni­saa­tioi­neen. Eli kai­kil­la on vapaus perus­taa iso kaup­pa­ket­ju, niin­hän se on.”

    Jep. Jos ei omat rah­keet rii­tä, niin kyl­lä ulko­mail­ta on val­mii­na tule­maan pai­kal­le ket­ju­ja nii­tä ilmai­sia lou­nai­ta poi­mi­maan. Aina­kin Lidl on näin teh­nyt­kin. Ei ole mitään dra­maat­tis­ta hin­to­jen las­kua tapah­tu­nut, mikä vain osoit­taa, että hin­nat oli­vat mel­ko hyvin kil­pail­tu­ja jo ennen­kin. Lid­lin lei­vän hin­ta on pal­jon lähem­pä­nä nii­tä tois­ten kaup­po­jen hin­to­ja kuin sitä vil­jan tuot­ta­ja­hin­taa (10c/kg).

    Ja pel­käs­tään suo­ma­lais­ten ket­ju­jen­kin välil­lä käy­dään kil­pai­lua. Jos Kes­kon kat­teis­sa on pal­jon ilmaa, niin S‑ryhmä las­kee hin­to­ja ja kerää potin. Jot­ta tuo ilma-argu­ment­ti kel­lui­si, pitäi­si alal­la olla kar­tel­li ja jos joku sel­lais­ta väit­tää, niin sen tuek­si oli­si hyvä esit­tää jotain kät­tä pidempää.

    Ben­sa­myyn­ti vaa­tii var­mas­ti yhtä suu­ria tuk­kuor­ga­ni­saa­tioi­ta kuin ruu­an­kin myyn­ti. Ei siel­lä sil­ti mitään ihmeel­li­siä ilmo­ja hin­nois­sa ole, vaan jat­ku­va kil­pai­lu pitää hin­nan kurissa. 

    Ja onhan maa­il­ma muu­ten­kin täyn­nä alo­ja, joi­ta on ihan tur­ha jos­sain nyrk­ki­pa­jas­sa koit­taa har­ras­taa. Tai alo­ja, jois­sa on glo­baa­lis­ti vain pari fir­maa. Esim. PC:n kes­kusyk­si­köi­tä tekee kai vain kak­si fir­maa maa­il­mal­la, Intel ja AMD. Onko PC:n kes­kusyk­si­köi­den hin­nas­sa pal­jon­kin ilmaa?

  73. Vapaa kaup­pa ja hal­vin mah­dol­li­nen maa­ta­lous­tuo­tan­to. Jos maa­ta­lou­den tuot­teet tuo­tet­tai­siin vain täl­lä peri­aat­teel­la, niin maa­pal­lo tuhou­tui­si alle aikayksikön. 

    On häm­men­tä­vää huo­ma­ta, että vih­rei­den ? sivus­tol­la ei näh­dä kes­tä­vän kehi­tyk­sen ulot­tu­vuut­ta lain­kaan. Samoin län­si­mais­ta maa­ta­lout­ta ver­ra­taan kehi­tys­mai­den lapio ja kuok­ka — menetelmään. 

    Suo­ma­lai­seen maa­ta­lou­teen on syvä kau­na­suh­de. Jos me tuo­tam­me enem­män kuin muut maat, esim.lypsylehmän vuo­tui­nen mai­to­mää­rä, niin se on teho­tuo­tan­toa , joka pilaa luon­non. Kun taas vil­jo­jen heh­taa­ri­saan­to on mui­ta mai­ta pie­nem­pi, niin tuo­tan­to on teho­ton­ta ja jou­taa lope­tet­ta­vak­si. Aina väärin. 

    Vero­ra­hoil­la mak­se­taan kou­lu­tus , (mikä on mie­les­tä­ni oikein), mut­ta Suo­men maa­ta­lout­ta ei saaa tukea, mui­den mai­den kyllä.

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti maa­ta­lous­kau­naa­ti­koil­la näyt­tää ole­van sel­lai­nen luon­to­suh­de, että se jou­taa riis­tet­tä­väk­si. Ruo­ka mah­dol­li­sim­man hal­val­la, kehi­tys­mai­den hin­noil­la ja kui­ten­kin luon­toa pitäi­si suo­jel­la mak­si­maa­li­ses­ti. Maa näh­dään tuo­tan­to­ko­nee­na, jota voi­daan käyt­tää pel­käs­tään vapaan mark­ki­na­ta­lou­den ehdoilla.

    Se on kyl­lä tot­ta , että maa­ta­lous­tu­ki ohjau­tuu teol­li­suu­den ja kau­pan hyväk­si, sen myön­tää kaup­pa itse­kin. Onkin haet­tu kei­no­ja , joil­la per­he­ko­koi­nen maa­ta­lous oli­si vah­vem­pi neu­vot­te­luos­a­puo­li kaup­paa vastaan. 

    Saa­rel­man argu­ment­ti: “Heil­le kyl­lä kel­paa se, että he itse saa­vat ostaa hal­po­ja kehi­tys­mais­sa ommel­tu­ja T‑paitoja, mut­ta toi­saal­ta hei­dän oman tuot­teen­sa pitää olla sub­ven­tioil­la ja tuon­ti­tul­leil­la suo­jel­tua.” ei pidä paikkaansa.

    Hal­po­jen pai­to­jen koh­dal­la käy niin, että nii­tä ei oste­ta kos­ka ne hajoa­vat käsiin. Ruu­an tuot­ta­mi­seen kuluu mon­ta ulot­tu­vuut­ta (eet­ti­syys, kes­tä­vä kehi­tys, rei­lu kaup­pa ) . Ostet­taes­sa hal­vin­ta ruo­kaa nämä teki­jät eivät tule esiin. Vapaa mark­ki­na­ta­lous ei huo­leh­di niis­tä eikä kulut­ta­jien moraa­li ole riit­tä­vän kor­keal­la tasol­la. (oste­taan halvinta)

    Tun­tuu myös sil­tä, että näi­den argu­ment­tien pai­noar­vo on sai­til­la kes­kus­te­le­vil­la nollassa.

  74. Tuo­mas S:“Fosforikuormat ovat myös val­ta­via, mut­ta jos­tain luin että fos­fo­rin hol­tit­to­man käy­tön ansios­ta se alkaa pik­ku­hil­jaa lop­pua maailmasta.”

    höpö­hö­pö jos­tain luin, lie­nee­kö luo­tet­ta­vis­ta läh­teis­tä esim. pseu­do­dyy­mi , hesa­ri tai uutis­päi­vä demari?

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Tilojen_ravinnekaytto_tehostunut_hurjasti/

    Asian­tun­ti­jat eivät myös­kään pys­ty arvioi­maan miten pal­jon sisäi­nen kuor­mi­tus ja luon­non valun­ta kuor­mit­ta­vat vesiä. Kaik­ki pan­naan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­syis­tä maa­ta­lou­den piikkiin.

    Vetoan kan­sa­lai­siin. Nyt voi jokai­nen , joka tun­tee huol­ta vesis­tö­jen saas­tu­mi­ses­ta, perus­taa kos­tei­kon. Täs­sä linkki:

    http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/ymparistotuetyhdistyksille.html

    Tuo­mas S. voi huo­li­suo­men­ve­sien­ti­las­tayh­dis­tys r.y:n nimis­sä vuo­kra­ta maa­ta meren tai jär­ven ran­nal­ta ja perus­taa sii­hen kos­tei­kon. Han­ke­suun­ni­tel­ma­ti­laus TE-kes­kuk­sel­ta ja urak­ka­tar­jous­pyyn­nöt vetä­mään. Rahoi­tus pitää kai jär­jes­tää ensin vel­ka­ra­hal­la, EU toi­mit­taa rahaa val­mis­tu­mis­ra­port­tien ja tar­kas­tus­ten jälkeen. 

    Ei-tuo­tan­nol­lis­ten inves­toin­tien tuen mak­sa­tus­ta hae­taan erik­seen kuit­te­ja vas­taan lomak­keel­la 197B (kos­teik­ko) tai 284B (perin­ne­bio­toop­pi).”

    Jään innol­la odot­ta­maan menes­tys­ta­ri­noi­ta kosteikkoraporteissa.

  75. Mitä tulee tuo­hon ruu­an hin­taan, niin Suo­mes­sa syö­dään Euroo­pan kal­lein­ta ruo­kaa, suo­ma­lais­ta maa­ta­lout­ta tue­taan mil­jar­deil­la euroil­la vuo­des­sa ja tulok­se­na on niin huo­noa vil­jaa, että sitä pitää ostaa ulko­mail­ta että voi­daan teh­dä lei­pää. En koe ole­va­ni miten­kään kau­nan sokai­se­ma vaik­ka ihmet­te­len, että miten ihmees­sä näin voi olla. 

    Ja sit­ten tuos­ta luon­non­suo­je­lus­ta. Maa­ta­lous on aiheut­ta­nut itä­me­ren eko­ka­ta­stro­fin, joten itke­mi­nen maan­vil­je­lyn eko­lo­gi­suu­des­ta Suo­mes­sa on vähän ont­toa. Kun sitä levä­puu­roa kesäi­sin kat­se­lee, on syy­tä aina omis­taa aja­tus Suo­men Keskustalle. 

    En suh­tau­du maa­ta­lou­teen miten­kään kau­nai­ses­ti, mut­ta kyl­lä näi­tä kysy­myk­siä on syy­tä esit­tää ja niis­tä on syy­tä kes­kus­tel­la. Pal­jon pie­nem­mis­tä rahois­ta tapel­laan edus­kun­nas­sa veris­sä­päin, mut­ta maa­ta­lou­teen ja maa­ta­lous­tu­kiin ei kenel­lä­kään tule mie­leen­kään puuttua. 

    Ja kun tämä tuki­jär­jes­tel­mä tuot­taa näi­tä aivo­pie­ru­ja, jos­sa esi­mer­kik­si pel­lon vil­je­le­mät­tö­myy­des­tä saa hyvät hil­lot, niin pitää kysyä: Onko se moraa­li­ses­ti oikein?

  76. Per­naa: “Maa­jus­sit tai­ta­vat olla suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan todel­li­sia prekariaatteja”

    Varak­kai­ta sel­lai­sik­si, tulot: 

    2007 1992 Ansiokeh.
    Maan­vil­je­li­jät 53 984 30 717 1,76
    Yrit­tä­jät 48 124 31 684 1,52
    Pal­kan­saa­jat 39 581 30 955 1,28
    Elä­ke­läi­set 20 078 16 326 1,23
    Opis­ke­li­jat 10 113 8 263 1,22
    Työn­te­ki­jät 34 819 28 850 1,21
    Työt­tö­mät 12 233 15 169 0,81

    Käy­tet­tä­vis­sä ole­vat medi­aa­ni­tu­lot koti­ta­lout­ta koh­den vuo­den 2007 rahassa.

    Tie­to­läh­de:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tjt/tjt_fi.asp

    Jos muo­toi­lut katoa­vat tau­lu­kos­ta ker­ron siis, että nämä “pre­kaa­rit” ansait­se­vat eni­ten ja ovat nos­ta­neet tulo­jaan eniten.

  77. Var­maan ton­ni rau­ta­mal­mia­kin on suh­teel­li­sen hal­paa, mut­ta ton­nin pai­noi­nen auto on sit­ten jo aika kal­lis. En pidä tätä miten­kään koh­tuut­to­ma­na. Ei minus­ta miten­kään auton älyt­tö­män kor­kea hin­ta tar­koi­ta sitä, että rau­ta­mal­min tuot­ta­jan kuu­lui­si saa­da joten­kin isom­pi osan­sa kakusta.”

    Tuo on kau­kaa haet­tu esi­merk­ki. Kyse oli kui­ten­kin ihan taval­li­ses­ta lei­väs­tä, jon­ka teke­mi­nen ei ole mitään raket­ti­tie­det­tä. Tuo­te­ke­hi­tys­ku­lut­kin on jo aikaa sit­ten mak­set­tu. Parem­pi oli­si ver­ra­ta rau­ta­mal­min hin­taa vaik­ka käyt­tö­val­miin I‑palkin hintaan.

    Kos­ka eläm­me vapaas­sa maas­sa, kuka tahan­sa saa ava­ta ruo­ka­kau­pan tai lei­po­mon, jos uskoo niil­lä aloil­la ole­van ilmaa nykyi­sis­sä hin­nois­sa. Siel­tä vaan vapaa­ta lou­nas­ta syömään.”

    Komp­paan mui­ta — tuo on idea­lis­ti­nen näke­mys käy­tän­nös­sä. Kun mark­ki­noil­la on vain har­vo­ja toi­mi­joi­ta, on mer­kit­tä­vä toden­nä­köi­syys, että taus­tal­la on epä­ter­vei­tä kilpailukäytäntöjä. 

    Val­tao­sin kar­tel­li­tuo­miot ovat tul­leet aloil­ta, joil­la on alle 5 isoa toi­mi­jaa, jot­ka sit­ten ovat vähän jael­leet mark­ki­noi­ta kes­ke­nään. Tai­si­pa Intel­kin juu­ri saa­da tun­tu­vat mät­kyt, kun toi­mi­tus­so­pi­muk­sis­sa oli vähän lait­to­mia ehtoja. 

    Joku 2–3 toi­mi­jaa voi olla kaik­kein pahin ympä­ris­tö: kaikki/molemmat ymmär­tä­vät, että eivät voi kil­pail­la toi­si­aan hen­gil­tä ja kaik­ki sopi­vat huo­maa­mat­ta yhden pöy­dän ääreen kes­kus­te­le­maan alan ‘rea­li­tee­teis­ta’.

    Lisäk­si on syy­tä muis­taa, että har­va uusi yrit­tä­jä tulee mark­ki­noil­le kiusa­tak­seen mui­ta. Eikö­hän yleen­sä aja­tuk­se­na ole jokin lii­kei­dea rahan tekemiseen.

  78. Tuo­mas S:“En suh­tau­du maa­ta­lou­teen miten­kään kau­nai­ses­ti, mut­ta kyl­lä näi­tä kysy­myk­siä on syy­tä esit­tää ja niis­tä on syy­tä keskustella. ”

    Mikä sit­ten estää otta­mas­ta sel­vää levä­on­gel­man todel­li­ses­ta syys­tä, kuin kau­na. Suo­men maa­ta­lous ei nyky­kä­si­tyk­sen mukaan ole syyl­li­nen Itä­me­ren ongelmiin.

    Ja tuo huo­no vil­ja . Nuo kau­nai­set sil­mät eivät näe mitä se muka huo­no vil­ja on, jo täl­lä­kin sivus­tol­la on asia esi­tet­ty. Mut­ta kun ei halua näh­dä niin sit­ten ei, voi tätä syväkaunaa.

    Soi­ni­vaa­ral­la on ollut ansio­kas kir­joi­tus maa­ta­lou­des­ta Suo­men Kuva­leh­des­sä. Har­mi kun en ole saa­nut käsii­ni kyseis­tä kir­joi­tus­ta. Nos­tan hank­ki­jan lip­pis­tä val­tio­mie­hen laa­jal­le näke­myk­sel­le jos kuu­le­ma­ni kehu pitää paikkansa.

    Tuo­mas S. toi­mii kuten mil­joo­nat suo­ma­lai­set. Vesien suo­je­lu on tär­ke­ää, mut­ta kun pitäi­si itse teh­dä jota­kin muu­ta, kuin ostaa hal­paa ruo­kaa, niin johan lop­puu puh­ti. (ruu­an hin­ta kas­sal­la ei todel­la­kaan ole maa­jus­sin syy)

  79. Kuluttaja:“Tuo on kau­kaa haet­tu esi­merk­ki. Kyse oli kui­ten­kin ihan taval­li­ses­ta lei­väs­tä, jon­ka teke­mi­nen ei ole mitään raket­ti­tie­det­tä. Tuo­te­ke­hi­tys­ku­lut­kin on jo aikaa sit­ten mak­set­tu. Parem­pi oli­si ver­ra­ta rau­ta­mal­min hin­taa vaik­ka käyt­tö­val­miin I‑palkin hintaan.”

    Ei tuo ole kau­kaa haet­tu esi­merk­ki. Niin auton kuin lei­vän­kin teke­mi­nen ja myy­mi­nen vaa­tii ihmis­työ­tä ja tämä mak­saa. Sen sijaan vil­ja ja mal­mi tuo­te­taan nykyi­sin niin pit­käl­ti koneis­te­tus­ti, että nii­den mark­ki­na­hin­nat ovat alhai­set ja sik­si nii­den osuus val­miin tuot­teen hin­nas­ta on alhainen. 

    Se, mihin alun­pe­rin puu­tuin teks­tis­sä­si oli käyt­tä­mä­si ilmaus “koh­tuut­to­man suu­ri osuus” vii­ta­tes­sa­si elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­teen ja kaup­paan. Et ole tätä miten­kään mää­ri­tel­lyt. Mikä sinus­ta sit­ten on “koh­tuul­li­nen” osuus ja miksi?

    Mitä tuo­hon kil­pai­luun tulee, niin jos kil­pai­lus­sa käy­te­tään lait­to­mia kei­no­ja eli muo­dos­te­taan kar­tel­le­ja, niin puu­tu­taan sit­ten sii­hen oikeus­toi­mien kaut­ta. Pelk­kä hin­nas­sa ole­vas­ta ilmas­ta jank­kaa­mi­nen ei kui­ten­kaan osoi­ta vie­lä yhtään mitään. 

    Lisäk­si on syy­tä muis­taa, että har­va uusi yrit­tä­jä tulee mark­ki­noil­le kiusa­tak­seen mui­ta. Eikö­hän yleen­sä aja­tuk­se­na ole jokin lii­kei­dea rahan tekemiseen.”

    Juu­ri noin. Jos hin­nois­sa on ilmaa, uusi yrit­tä­jä tulee kor­jaa­maan tämän ilmai­sen lou­naan pois. Käy­tän­nös­sä kil­pai­lu säi­lyy pel­käs­tään sen uuden tuli­jan uhal­la, eli ei edes tar­vi­ta uuden kil­pai­li­jan tuloa, vaan nykyi­set toi­mi­jat eivät uskal­la pum­pa­ta hin­toi­hin ilmaa, kos­ka tie­tä­vät, että jos niin teke­vät, tulee uusi kil­pai­li­ja, joka val­taa mark­ki­nat. Ja siis täs­tä vähit­täis­kaup­pa-alas­ta mai­nit­sin jo Lid­lin. Onko se romaut­ta­nut ruu­an hin­nan joten­kin eri­tyi­ses­ti alem­mas kuin, mitä se oli ennen sen tuloa? Ei minus­ta, vaik­ka siel­lä Lid­lis­sä ruo­ka kes­ki­mää­rin var­maan hal­vem­paa onkin (toden­nä­köi­ses­ti laa­tu sit­ten on vas­taa­vas­ti vähän huonompaa).

  80. Ilpo Per­naa:

    Suo­men maa­ta­lout­ta ei saaa tukea, mui­den mai­den kyllä.

    Kukaan ei ole ehdot­ta­nut mui­den mai­den maa­ta­lou­den tuke­mis­ta suo­ma­lais­ten vero­va­rois­ta. Tot­ta­kai muut maat saa­vat tun­kea omia raho­jaan niin höl­möi­hin koh­tei­siin kuin vain suin­kin kek­si­vät. Ei se ole meil­tä pois. (Var­sin­kin, jos se höl­mö koh­de on maataloustuet.)

    ruu­an hin­ta kas­sal­la ei todel­la­kaan ole maa­jus­sin syy

    Niin se on nii­den syy, jot­ka estä­vät ulko­maa­lais­ten tuot­tei­den tuon­nin tul­leil­la. Sen lisäk­si verois­sa mak­set­ta­vien ruo­ka­kus­tan­nus­ten syy on niis­sä, jot­ka päät­tä­vät maa­ta­lous­tuis­ta. Jos näi­den pää­tös­ten taus­tal­la ei ole maa­jus­se­ja, niin sit­ten he ovat syyt­tö­miä. Vas­tus­tat­ko sinä­kin tuon­ti­tul­le­ja ja maataloustukia?

  81. Samu­li
    “Ei minus­ta, vaik­ka siel­lä Lid­lis­sä ruo­ka kes­ki­mää­rin var­maan hal­vem­paa onkin (toden­nä­köi­ses­ti laa­tu sit­ten on vas­taa­vas­ti vähän huonompaa).”

    Lidl myy pal­jol­ti ihan samaa, suo­ma­lais­ta tava­raa kuin muut­kin ket­jut, mut­ta hal­vem­mal­la. Osa tuot­teis­ta on jopa huo­mat­ta­vas­ti parem­pia (bratwurs­tit, läh­de­ve­si) ja Olvi nyt mais­tuu samal­le, kan­toi­pa sen kotiin pris­mas­ta tai lidlistä.

    Itse en ole kyl­lä huo­man­nut min­kään­lais­ta laa­tue­roa juu­ri mis­sään tuot­teis­sa. Kau­pan omat tuot­teet (pir­kat yms.) ovat Lid­lis­sä kes­ki­mää­rin parem­pia kuin muu­al­la. Lisäk­si Lid­lin kas­sat ovat nopeam­pia ja jonot lyhyem­piä kuin muualla.

    Kil­pai­lu Suo­men päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa ei oikein toi­mi. Täs­tä saa mie­les­tä­ni syyt­tää suo­ma­lai­sia kulut­ta­jia. Kulut­ta­jat nyt vain jos­tain syys­tä halua­vat mak­saa enem­män sii­tä ilos­ta, että saa­vat jonot­taa Pris­mas­sa tai City­mar­ke­tis­sa. Muu­ta seli­tys­tä en täl­le ilmiöl­le keksi.

    Ilpo Per­naa
    “Mikä sit­ten estää otta­mas­ta sel­vää levä­on­gel­man todel­li­ses­ta syystä”

    Saa­ris­to­me­ren levä­on­gel­ma on täy­sin koti­ku­toi­nen ja suu­rim­mal­ta osin maa­ta­lou­den aiheut­ta­ma. On aivan tur­ha väit­tää, että Puo­la, Kali­nin­grad tai Pie­ta­ri pys­tyi­si­vät sot­ke­maan Saa­ris­to­me­ren, vaik­ka Itä­me­reen niil­lä onkin suu­ri vaikutus.

    1. Lidl menee kui­ten­kin tap­piol­la, joten se ei oikein osoi­ta, että muut ottai­si­vat yli­hin­taa. Haja­nai­nen yhdyskunt5arakenne vai­kut­taa tähän­kin. Sitä on vai­kea selit­tää, mik­si lei­vän lei­po­mi­nen on Su0omessa niin kallista.

  82. Lid­lin Suo­mi ‑toi­min­to­jen tap­piol­li­suus saat­taa olla kir­jan­pi­dol­li­nen kuvio. Kan­sain­vä­li­sen yri­tyk­sen ei kan­na­ta teh­dä voit­toa Suo­mes­sa vaan esim Luxenburgissa.

  83. Ilpo Per­naa
    “Mikä sit­ten estää otta­mas­ta sel­vää levä­on­gel­man todel­li­ses­ta syystä”

    Maa­jus­si on paskaraossa:

    - Jos AB-alu­een kotie­läin­ti­lal­la pin­ta-ala ei rii­tä lan­nan­le­vi­tyk­seen, niin kan­nat­taa miet­tiä tark­kaan kotie­läin­tuo­tan­non kan­nat­ta­vuus. Minus­ta nau­ta­ti­lal­le opti­mi eläin­ti­heys on 0,5 eläi­nyk­sik­köä heh­taa­ril­le, eli nel­jäs­osa lantamaksimista!

    - C1 opti­mi 0,21 ey/ha,kuitenkin yli10 ey; virnistys 

    - Luo­mus­sa 0,5, niin saa sen 125 euroa kotie­läi­mis­tä jokai­sel­le heh­taa­ril­le ;)vir­nis­tys

    Vuo­ro­sa­nat ovat maa­ta­lou­den kes­kus­te­lu­pals­tal­ta. Ter­mi ey tar­koit­taa eläi­nyk­sik­köä ja eri eläin­ten eläi­nyk­si­köil­le on ase­tet­tu VÄHIMMÄISMÄÄRÄ, jot­ta saa tukia.

    Kes­kus­te­luis­ta ilme­nee, että son­taa ja lan­taa on pel­lois­sa jo lii­ak­si asti. Eräs sanoo:

    - Mää oon näh­ny uppo­pum­pun lie­teal­taas­sa maa­lis­kuun lop­pu­puo­lel­la.….. Sii­tä meni let­ku salao­jan tarkistuskaivoon. 

    Eläiyk­si­köil­le ei tiet­tä­väs­ti ole mak­si­mia? ja nyt val­tio jäl­leen aikoo tukea eläin­ti­lo­jen suu­ren­ta­mis­ta. Ympä­ris­tös­tä ei puhettakaan. 

    Seu­rauk­set näky­vät tästä:
    http://tinyurl.com/yf2mvwd

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.