REF ja massapoltto

Ympäristöjär­jestöt ovat vim­mais­es­ti vas­tus­ta­neet kaikkea jät­teen­polt­toa, kos­ka se toimii kier­rä­tys­tä ja jät­teen vähen­tämistä vas­taan. Argu­ment­ti ei tuos­sa muo­dos­sa oikein toi­mi, kos­ka lop­putu­lok­se­na on vain ollut jät­tei­den ajami­nen kaatopaikoille tuot­ta­maan metaa­nia ilmake­hään. Bio­jät­teen kom­pos­toin­tia on kyl­lä suosit­tu. Siinä on kuitenkin huonona puole­na jät­teen sisältämän ener­gian haaskaus. Bio­jät­teestä pitää tehdä bioetano­lia tai biokaasua.

Suomes­sa on nyt kyl­lästyt­ty kas­vavi­in kaatopaikkoi­hin ja van­hanaikaisia mas­s­apolt­to­laitok­sia nousee kuin sieniä sateel­la. Kun kaik­ki polte­taan lajit­telemat­ta, jät­teisi­in sisäl­tyvä kier­rä­tyskelpoinen mate­ri­aali tuhoutuu. Mas­s­apolt­to­laitos on myös enem­mänkin jät­tei­den tuhoamis­laitos kuin ener­giantuotan­toyk­sikkö, kos­ka ener­giaa märästä kau­ra­pu­urosta tulee huonosti.

Sik­si olin pet­tynyt, kun YTV:n hal­li­tus pää­tyi mas­s­apolt­toon, eikä antanut tehdä edes tar­jous­ta edis­tyneem­pää teknolo­giaa käyt­tävistä laitok­sista, kos­ka mas­s­apoltos­ta on vuosikym­menten kokemukset.

BMH:n kehit­tämä tar­joa­ma ratkaisu olisi ollut lajitel­la seka­jäte siten, että siitä erotel­laan pois met­al­lit ja muu kier­rä­tyskelpoinen, poltet­tavak­si kel­paa­mat­tomat muovi­laadut sekä märkä bio­jäte, jos­ta olisi valmis­tet­tu bioetano­lia tai biokaa­sua. Viimeiseen kasaan olisi tul­lut kuiv­aa, polt­tokelpoista REF:iä, joka olisi voitu polt­taa kivi­hi­ilen seassa tai sen sijas­ta vaik­ka Helsin­gin voimalaitok­sis­sa. Ener­giaa olisi tul­lut enem­män eikä olisi tarvit­tu uut­ta kallista voimalaitoista. Kier­rä­tyskelpoinen raa­ka-aine olisi pää­tynyt kier­rä­tyk­seen ja kaatopaikoil­la pää­tyvän jät­teen määrä olisi pudon­nut minimiin.

On kuitenkin todet­ta­va, että Van­taalle suun­nitel­tu mas­s­apolto­laitos on mui­ta mas­s­apolt­to­laitok­sia selvästi parem­pi ja tuot­taa jopa ener­giaa melko hyvin. Tämä perus­tuu savukaa­su­jen tulis­tamiseen maakaa­sun avul­la, joka on hyvä oival­lus. Mut­ta tätä mas­s­apolt­to­laitostakin voisi paran­taa aset­ta­mal­la sen eteen lajit­teli­jan, joka poimisi pois kier­rätet­tävän mate­ri­aalin ja myös märän bio­mas­san, jos­ta voitaisi­in valmis­taa vaik­ka maakaa­sua siihen tulis­tamiseen.  Itse laitosin­vestoin­ti olisi halvem­pi, jos syötet­tävä polt­toaine olisi hieno­jakoisem­paa ja tasalaatuisempaa.

37 vastausta artikkeliin “REF ja massapoltto”

  1. Mitä, mitä. Päät­tyykö jät­tei­den lajit­telu pääkaupunkiseudul­la. Koti­ni lähel­lä on hyötis, jos­sa on pikkumet­allille, lasille, pahville ja paper­ille asti­at. Lisäk­si asun­toy­htiössä on bio­jäteas­t­ia. Täm­möisiäkö ei pkseudul­la jatkos­sa ole, vai onko niitäol­lut tähänkään asti.

    Lisäk­si tääl­lä on iso­hyötis, jonne viedään suurem­mat met­al­lit, puuroina ja seka­jäte kuten van­hat pat­jat jne. Fir­man nimi on Kymen­laak­son jäte, asukkai­ta noin 200 000. Omis­ta­ji­na alueen kunnat.

  2. Ilman muu­ta kaik­ki orga­ni­nen jäte tulisi mädät­tää biokaa­suk­si. 140-oktaa­ni­nen, täysin päästöt­tömästi pala­va liiken­nepolt­toaine ei kuu­lu taivaalle vaan tankki­in. Tai sit­ten pieniksi läm­mön ja sähkön tuotan­to­laitok­sik­si. Valitet­tavasti vain hämärät kytkök­set jalosta­mo­te­ol­lisu­u­den ja poli­it­tisen mafi­an välil­lä on tehnyt melkoista tuhoa tämän asian edis­tämiselle. Sik­si mitään järkevää ei saa­da aikaan vaik­ka tekni­ik­ka toki on ole­mas­sam, ja muual­la maail­mas­sa sitä myös hyödynnetään. 

    Jät­teen­polt­to on kyl­lä vaka­va ongel­ma, kos­ka tuot­taa diok­si­ine­ja ilmaan muiden saastei­den ohel­la. Ne eivät oikein koskaan häviä, vaan rikas­tu­vat rav­in­toketjus­sa ylöspäin, ihmiseen asti. On hil­jat­tain havait­tu, että varsin pienetkin, iän myötä elim­istöön ker­tyvät kasautu­mat, voivat moninker­tais­taa mah­dol­lisu­udet sairas­tua tietyn­tyyp­pisi­in aikuistyypin diabeteksiin. 

    Onnek­si kuitenkin, kun aivan lähi­aikoina täl­lä het­kel­lä Suomes­sakin koea­jet­ta­vat syn­teesit mis­sä kaik­ki kiin­teä jäte muo­vista pöytälevyyn voidaan kus­tan­nuste­hokkaasti kraka­ta syn­teet­tisek­si diese­lik­si tule­vat julkisem­mik­si, jät­teen­polt­to­laitos- suu­nitel­mat toivon mukaan heit­etään romukoppaan. 

    Varsinkin kun IEA:n pääsi­h­teeri on ihmiskun­taa varoitel­lut aivan lähi­t­ule­vaisu­udessa uhkaavas­ta öljykri­i­sistä ei jät­teen­polton kaltaiseen saas­tut­tavaan pelleilyyn tulisi olla mitään varaa. 

    Mut­ta toisaal­ta niin järkevää ratkaisua ei olekaan etteikö kun­nal­lis­mafioiden ja yri­tyssek­torin yhteenki­etou­tu­mi­nen voisi sitä estää ja tuo­da jär­jet­tömämpiä kepuli-ratkaisu­ja tilalle.

  3. “Ne eivät oikein koskaan häviä, vaan rikas­tu­vat rav­in­toketjus­sa ylöspäin, ihmiseen asti.”

    Lihan­syöjistä puhumattakaan.

  4. Hattiwatti:“On hil­jat­tain havait­tu, että varsin pienetkin, iän myötä elim­istöön ker­tyvät kasautu­mat, voivat moninker­tais­taa mah­dol­lisu­udet sairas­tua tietyn­tyyp­pisi­in aikuistyypin diabeteksiin.”

    Ker­toisitko vähän lisää tästä? Mis­sä tutkimuksessa?
    Sat­tuneesta syys­tä asia kiinnostaa.

  5. Turun Seudun Maakaa­su ja Ener­gia Oy:n uusi mas­s­apolt­to­laitos ei saanut lupaa. KHO antoi viime viikol­la kiel­teisen päätök­sen TSME:n val­i­tuk­ses­ta. Ja hyvä niin.

    Laitok­ses­sa olisi poltet­tu seka­jätet­tä van­hanaikaisel­la ari­napolt­totekni­ikalla. Parem­piakin tekni­ikoi­ta on ole­mas­sa, esim. plasmapoltto.

    Osmo; “Mut­ta toisaal­ta niin järkevää ratkaisua ei olekaan etteikö kun­nal­lis­mafioiden ja yri­tyssek­torin yhteenki­etou­tu­mi­nen voisi sitä estää ja tuo­da jär­jet­tömämpiä kepuli-ratkaisu­ja tilalle.”
    Turus­sakin on tehty kaik­ki mah­dolli­nen jot­ta For­tu­min TSME olisi ain­oa vai­h­toe­hto Turun­seudun jät­tei­den käsittelyyn.
    Esim. Las­si­la & Tikano­ja on halut­tu pela­ta ulos.

    L&T:llä on Turus­sa mod­erni automa­ti­soitu jät­tei­den lajit­telu- ja käsit­te­ly­laitos, joka pystyy kier­rät­tämään suurim­man osan jät­teistä uusio­ma­te­ri­aaleik­si. Osa lajitel­lus­ta jät­teestä menee poltet­tavak­si ja vain 10% prosen­ntia pää­tyy kaatopaikalle.

    Seka­jät­teen mas­s­apoltossa jätemas­sas­ta jää 30% hyvin myrkyl­listä kuonaa/tuhkaa, joka on sijoitet­ta­va jon­nekin siten, että siitä ei pääse val­u­mia pohjaveteen.
    Tämä on asia, jos­ta har­voin puhutaan jät­teen­polton yhteydessä.

    Olen sitä mieltä, että tutkimuk­set vaali­ra­hoituk­ses­ta pitäisi ulot­taa kun­nal­lispoli­ti­ikkaan ja paras paik­ka aloit­taa olisi Turku.
    En mis­sään nimessä väitä, että vaali­ra­hoituk­sel­la olisi mitään tekemistä Turun jäte­huol­lon kanssa, vaan sitä, että kun­tata­sol­la tehdään noin yleis­es­ti suuria taloudel­lisia päätöksiä.

  6. Samulin lain­auk­ses­sa min­un suuhu­ni pan­tu tek­si ei ole min­un tek­stiäni, vaan nim­imerk­ki hattiwatin.

    Tuo Lassila&Tikanojan “mod­erni automa­ti­soitu jät­tei­den lajit­telu- ja käsit­te­ly­laitos” on BMH:n toim­i­ta­ja Tyran­nosaurus-lin­ja. Yri­tys halu­aisi Turul­ta lisää jät­teitä, mut­ta Turku ei anna, kos­ka kun­nal­lisen monop­o­lin mukaan kaupun­ki omis­taa kaupunki­lais­ten jät­teet. Tieteekäseni L&T:llä oli ener­gia-jakeelle innos­tunut osta­ja, joka halu­aisi kor­va­ta kivi­hi­iltä REF:illä. Se, ettei asi­as­ta voi käy­dä rehellistä kaup­paa, on surkea lop­putu­los kun­nal­lis­es­ta monop­o­lista, jon­ka alku­peräi­nen tarkoi­tus oli suo­jel­la kun­nan laitaosien omako­ti­a­su­jia siltä, että keskus­tan omako­ti­a­sukkaat solmi­vat edullisen sopimuk­sen yksi­tyisen ker­mankuori­jan kanssa, ja omako­ti­a­sukkaat joutu­vat mak­sanaan har­van asumisen kus­tan­nuk­set ihan itse.
    Rehelli­nen tar­jouskil­pailu olisi rehellistä.

    Nyt kun Turus­sa näköjään joudu­taan palaa­maan lähtöasemi­in, voisi toivoa, että tämä johtaisi puo­likeskitet­tyyn ratkaisuun,jossa jät­tei­den kul­je­tus­matkat oli­si­vat lyhy­itä, hyö­tykäyt­tö mak­simis­saan ja ener­gia­ja­keesta otet­taisi­in kaik­ki hyö­ty irti. Tap­pi­oiden kaut­ta Turku kehi­tyk­sen kärkeen!

  7. En tiedä hat­ti­watin viit­teistä, mut­ta minä löysin jotain:
    Ainakin diok­si­inien on todet­tu, karsino­geenisu­u­den ja hor­moni­toimin­nan häirin­nän ohel­la, lamaa­van immu­ni­jär­jestelmää. Ne ovat pysyviä, ras­val­iukoisia ja ker­tyvät elim­istöön (AMAP:n raport­ti “Arc­tic pol­lu­tion 2009” ja Koulu-Tuomis­ton “Far­makolo­gia ja tok­sikolo­gia”). EU:n viral­lises­sa lehdessä (17.11.2001) maini­taan rapor­toidun suurem­mas­ta dia­bete­sesi­in­tyvyy­destä diok­si­inialtistuk­sen yhtey­dessä. Bio­mark­ers-julka­is­us­sa (vol 8, nro 6, s. 529–534, 2003) on myös epäi­ly dia­betek­sen ja diok­si­ini/PCB-altistuk­sen yhteydestä.
    Diok­si­inien määrä ympäristössä on yleis­es­ti ottaen tasaan­tunut tai ollut jopa laskusuunnassa.
    Osmon suosit­tele­ma jät­teen suur­polton aloit­ta­mi­nen saat­taa tosi­aan lisätä diok­si­inikuor­maa, vaik­ka edis­tynyt­tä filt­teröin­titekni­ikkaa käytettäisiinkin.

  8. Se, että vihreä liike on niin voimakkasti ja osin tun­teeno­mais­es­ti vas­tus­tanut jät­tei­den­polt­toa, on pelas­tanut tämän maan vakaval­ta dioksin­ion­gelo­ma­l­ta, jon­ka ympäri Kes­ki-Euroop­paa käryävät roskan­polt­tou­u­nit ovat aiheuttaneet. 

    Uusim­mat jät­teen polt­to­laitok­set ovat onnis­tuneet vähen­tämään dioksinin määrää merkit­tävästi. Sil­loin joudu­taan toisaal­ta tin­kimään ener­giat­aloudel­lis­es­ta hyö­ty­suh­teesta. Sik­si poltet­ta­va jäte pitäisi lajitel­la, eikä luot­taa siihen, että savupi­ipun suo­dat­timet saa­vat tal­teen osan myrky­istä tai epä­taloudel­lisen korkea polt­toläm­pöti­la tuhoaa riit­tävän määrän dioksiineja.

  9. Mikä on per­im­mäi­nen syy vas­tus­taa “tun­teeno­mais­es­ti ja vim­ma­tusti” jät­teen­polt­toa. Se että se suo­ras­taan houkut­telee tuot­ta­maan lisää jätet­tä. Kau­pat ym. syytävät pakkauk­sia, kääreitä,lyhytikäisiä tavaroi­ta ja ker­takäyt­tö­tuot­tei­ta. Niitä oste­taan, kos­ka jät­teestä on kulut­ta­jan help­po päästä eroon.

    Täl­lainen vain lisään­tyy, jos jät­teestä saadaan ener­giaa ja raa­ka-ainet­ta, jos­ta suo­ras­taan kas­va­va osa taaskin menee jät­teek­si. Olisiko kokonaissaldo,että saadaan enem­män ener­giaa ja raa­ka-ainet­ta, mut­ta suh­teessa vielä sitäkin hur­jem­min jätettä? 

    Eihän jäte-ener­gia ja jäter­aa­ka-aine ole suinkaan edullista, vaan poltol­la ja lajit­telul­la pyritään MINIMOIMAAN epätaloudellisuutta.

  10. Olen­naista on se, mikä on lop­putu­los. Jätet­tä syn­tyy sen mukaan, mitä ovat kan­nus­timet sen tuot­tamiseen tai tuot­ta­mat­ta jättämiseen.

    Jät­teen­polt­toa vas­tuste­taan sil­lä perus­teel­la, että se vähen­tää kan­nustin­ta olla tuot­ta­mat­ta jätet­tä, ts. lisää kan­nustin­ta tuot­taa jätet­tä. Tämä argu­ment­ti on kuitenkin koko­lail­la virheelli­nen ja — näin epäilen — syvästi epärehellinen. 

    Olen­naista jät­teentuotan­non kan­nus­timis­sa ei ole se, mitä jät­teelle tapah­tuu kulut­ta­jal­ta lähtemisen jäl­keen, vaan se, kuin­ka paljon se tun­tuu kulut­ta­jan pus­sis­sa kun jäte kan­netaan kau­pas­ta. Jos jät­teen tuot­ta­mi­nen mak­saa ja se näkyy hin­ta­la­pus­sa, kulut­ta­ja ei halua ostaa tuot­tei­ta, joista tulee jätettä. 

    Näis­sä argu­menteis­sa olete­taan, että ihmisiä sankoin joukoin voidaan ohjail­la moral­isoimal­la. Tosi­asi­as­sa se ei onnis­tu, mut­ta sil­lä ei tun­nu ole­van väliä. Itseasi­as­sa se tun­tuu ole­van jopa toiv­ot­ta­va omi­naisu­us, kos­ka kier­rä­tys­moral­is­tit voivat näin tun­tea ole­vansa ns. parem­pia ihmisiä.

    Jos ongel­ma ratkeaa teknis­es­ti, moraalia ei tarvi­ta ja tämä vie kier­rä­tys­moral­is­teil­ta ison osa näin “moraal­isäteilystä” eli tämän kier­rä­tys- ja lajit­telu­vim­man yleistä parem­muut­ta viestit­tävästä vaiku­tuk­ses­ta. Väitän, että suurin syy teknis­ten ratkaisu­jen vas­tus­tamiseen on tämä.

  11. Osmo: “Viimeiseen kasaan olisi tul­lut kuiv­aa, polt­tokelpoista REF:iä, joka olisi voitu polt­taa kivi­hi­ilen seassa tai sen sijas­ta vaik­ka Helsin­gin voimalaitoksissa.”

    Onko näin ? Pystytäänkö Tyran­nosaurus-käsit­telyssä pois­ta­maan syn­ty­paikkala­jit­telemat­tomas­ta koti­talousjät­teestä asi­aanku­u­lumat­tomat muovit ja muut aineet sil­lä tarkku­udel­la ettei a) supermyrkkyjä b) lait­teis­toa syövyt­täviä ainei­ta syn­ny ener­giantuotan­toon opti­moidus­sa poltossa? Suh­tau­tu­isin tähän aika skep­tis­es­ti. Kau­pan ja teol­lisu­u­den tasalaa­tuisem­pi ener­gia­jae tun­tu­isi helpom­mal­ta haasteelta.

    1. Lajit­teli­ja pystyy lajit­tele­maan suurin piirtein mitä vain. Vaik­ka ihmis­silmä ei ero­ta eri muovi­la­je­ja toi­sis­taan, robotin silmä erot­taa. Lajit­te­lutekni­ik­ka ete­nee nyt niin vauhdikkaasti, että kone näyt­tää pystyvän mihin tahansa.

  12. Osmo: “Vaik­ka ihmis­silmä ei ero­ta eri muovi­la­je­ja toi­sis­taan, robotin silmä erottaa.”

    Ei min­ul­la ole epäilystä siitä etteikö tekni­ik­ka toimisi lab­o­ra­to­rio-olo­suhteis­sa, vaan todel­li­sis­sa tuotan­to-olo­suhteis­sa ja ‑volyymeil­la. Onko syn­ty­paikkala­jit­telemat­toman seka­jät­teen käsit­te­lyä REF-polt­toaineek­si toteutet­tu mis­sään sel­l­aises­sa tuotan­tomit­takaavas­sa ja ‑olo­suhteis­sa että pystytään kohtu­ullisen luotet­tavasti arvioimaan ovatko esimerkik­si REF:in sisältämien PVC-muovien pitoisu­udet merk­i­tyk­set­tömän pieniä ?

  13. Roska­pus­sis­sa on yleen­sä ilois­es­ti sekaisin mm. käärepa­per­it, ‑pahvit ja ‑kel­mut, perunankuoret, kalan­ruodot, syömäkelvot­tomat einek­set muovipaketeis­saan, säi­lykepurk­it ja kahv­in­porot. Tuostako saadaan kuoret, ruodot, einek­set ja porot bio­jät­teeseen, pahvit, paper­it, suo­dat­in­pus­sit ja muovikääreet polt­toon ja purk­it kier­rä­tyk­seen? Jotenkin vaikut­taa liian sci­filtä ollak­seen totta…

    Nopeal­la googlet­tamisel­la näyt­tää siltä, että suo­la saat­taa olla diok­si­inien kannal­ta jopa PVC:tä pahempi ongel­ma. Kun ruuas­sa usein on 1% luokkaa suo­laa niin tähtei­den jou­tu­mista polt­toon kai pitäisi vält­tää? Pitäisikö bio­jät­teet keräil­lä viemärei­den kaut­ta, niin seka­jät­teisi­in pää­ty­isi vain vähän tähteitä?

    1. Tehtävä olisi helpom­pi, jos märät bio­jät­teet lajiteltaisi­in kotona, vaik­ka sinne viemäri­in, kuten Tukhol­mas­sa, kos­ka vaik­ka tuo märkä bio­jäte erotel­laan erilleen, se pääsee kuitenkin likaa­maan REF:iä ja heiken­tää siten sen laat­ua. REF:iin ei kelpu­ute­ta sen parem­min ruuan­tähteitä kuin PVC-muovia. En ole tekni­ikan asiantun­ti­ja, mut­ta muis­taak­seni Tyran­nosauruk­ses­sa nämä molem­mat erote­taan viimeisek­si siten että jäte pudote­taan hih­naqn päästä alas alas ja kevyt REF puhal­letaan ilmavir­ran avul­la erilleen. Kau­ra­pu­uro, perunankuoret ja PVC-muovi ovat liian raskai­ta pää­tyäk­seen REF:iin. Tässä kon­sep­tis­sa tuo raskaampi jae jää ST1:n murheek­si. Siitä tehdään bioetano­lia. Sitä en tiedä, miten tässä pros­es­sis­sa käy PVC-muovin, mut­ta ei var­maankaan mitenkään. 

      Sitä en tiedä, miten mas­s­apoltossa estetään PVC-muovin tai suo­laisen ruuan­täh­teen jou­tu­mi­nen polt­tou­u­ni­in, sil­lä molem­pia on aina seka­jät­teen joukos­sa, vaik­ka bio­jät­teille onkin erilliskeräys.

  14. Kak­si viiner­iä oli muovil­la päällyste­tyssä tyrox­kotelos­sa, pelkässä muovi­pus­sis­sa pul­lat saat­taisi kas­sis­sa litistyä. Ilman täl­laista yli­pakkaamista ei varsinkaan elin­tarvikkei­ta voi myy­dä mar­ketis­sa. Sik­si kun­tien jär­jestämä jäte­huolto on edel­ly­tys nykyisen­lais­ten mar­ket­tien kukois­tuk­selle. Sitäkö Osmo haluaa?

    1. Ajat­te­liko JP lopet­taa kun­tien jär­jestämän jätehuollon?

  15. Hel­poin­ta jäte-erot­telu kotona on välil­lä bio ja muu. Muu voidaan polt­taa ja bios­ta tehdään kaa­sua tai nestet­tä. Kom­pos­toin­ti­in siitä ei ole, sil­lä kom­pos­toitu bio­jäte on ongelmajätettä.

    Seka­jät­teeseen kuu­lu­va pikkumet­al­li voidaan kai erot­taa polton yhtey­dessä. Koville muoveille ei ymmärtääk­seni ole ratkaisua. Kai se ratkaisu on polt­to, kun­han varmis­te­taan, että diok­si­init saadaan talteen.

  16. “Näis­sä argu­menteis­sa olete­taan, että ihmisiä sankoin joukoin voidaan ohjail­la moral­isoimal­la. Tosi­asi­as­sa se ei onnis­tu, mut­ta sil­lä ei tun­nu ole­van väliä. Itseasi­as­sa se tun­tuu ole­van jopa toiv­ot­ta­va omi­naisu­us, kos­ka kier­rä­tys­moral­is­tit voivat näin tun­tea ole­vansa ns. parem­pia ihmisiä.”

    Täl­lä logi­ikalla liiken­neval­ot voi pois­taa käytöstä, kos­ka kum­minkaan autoil­i­jat eivät niitä nou­da­ta. No, tätähän jotkut ovat ehdottaneetkin.
    Kuolkoon se, joka ei ehdi auton alta karkuun.

    Höper­rys “itsen­sä parem­mak­si tun­te­vista kier­rä­tysih­mi­sistä” on jostakin muual­ta kuin tästä maail­mas­ta, ehkä MOT-ohjelmasta.
    Jos nim­imerk­ki tiedemies täl­laisia ihmisiä tun­tee, siitä ei vielä kovin kum­moista käyt­täy­tymis­te­o­reet­tista polkua voi luoda. 

    Kier­rä­tys muut­tuu kiin­nos­tavak­si heti, kun raa­ka-ainei­den hin­noista pois­te­taan sub­ven­tiot, jol­la nyky­istä kulu­tus­val­het­ta pide­tään yllä.
    Pitäisi olla ihan selvää se, että polt­tou­u­ni­vai­h­toe­hdon laa­ja käyt­töönot­to suosii jät­teen tuot­tamista, kos­ka sitä tarvi­taan yhä lisää polttoaineeksi.
    — Mihin ihmeeeseen ener­giantuotan­nos­sa tehot­to­mia jät­teen­polt­to­laitok­sia muuten oikeas­t­aan tarvi­taan? Siis muuhun, kun häivyt­tämään törkeän ker­skaku­lu­tuk­sen sii­vo pois silmistä ja mielestä?

  17. Turun Orike­don polt­to­laitok­sen vas­tus­ta­jien net­ti­sivuil­ta löy­tyy tietoa ja linkke­jä aiheesta:

    polttolaitos.net

    Sivu­ja ei ole näem­mä päivitet­ty vähään aikaan ja luet­tavu­us ei ole paras­ta tasoa.
    Sivus­tol­ta löy­tyy ulko­maisia esimerkke­jä onnis­tuneista ja vähem­män onnis­tuneista polt­to­laitok­sista, tutkimusti­etoa, lain­säädän­töä jät­teen­poltos­ta ja linkke­jä kansalaisjär­jestöi­hin ym.

    Mitä tulee kier­rä­tys­moral­is­tei­hin, niin itsel­leni jät­tei­den lajit­telu on saman­lainen asia kuin käsien pesu WC-käyn­nin jäl­keen. Kumpikaan asia ei saa min­ua tun­temaan itseäni mui­ta parem­mak­si, ne vain pitää tehdä.

  18. Miljoo­nan vuo­den kulut­tua var­maankin joku soft­pack­age-ympäristöak­tivisti ker­too, että kun aikoinaan alkuih­miset eivät kyen­neet syömään edes jätteitään.

    Lisäk­si jatkaa, että tuol­loin 1M vuot­ta sit­ten oli aivan käsit­tämätön tilanne kun meris­sä oli vielä kalo­ja, niin nämä kalat ne vas­ta ympäristöon­gelmia aiheut­ti­vat — kun niitä tuli käsitel­lä ilman pakkauk­sia ja pake­toin­te­ja — eli raakoina. Mut­ta onnek­si sit­ten kek­sit­ti­in pakkaus­ma­te­ri­aalit ja yhdinvoimaloitkset.

    Nyt ei tääl­läkään tarvitse syödä enää kalo­ja vaan pakkauk­sia, esi-isien kier­rä­tys­te­knolo­giaan perus­tu­via pakkauksia.

    Ei hait­ta-aineet häviä min­nekään vaik­ka kuin olisi joku bront­to- tai tyran­nosaurus jauhamas­sa raa­ka-aineitaan jossain.

  19. OLen yrit­tänyt ymmärtää argu­ment­tia, jon­ka mukaan jät­tei­den polt­to kan­nus­taa koti­talout­ta tuot­ta­maan enem­män jätet­tä. Näin voisi tietysti käy­dä, jos olisi asetel­ma jos­sa jät­tei­den viem­i­nen kaatopaikalle mak­saisi koti­taloudelle enem­män kuin niiden toimit­ta­mi­nen poltet­tavak­si — puhu­mat­takaan asetel­mas­ta, jos­sa koti­taloudelle oikein mak­set­taisi­in poltet­tavas­ta jätteestä.

    Polt­tom­ah­dol­lisu­us kan­nus­taa jät­tei­den tuotan­toa ‑argu­mentin puo­lus­ta­jat voivat nyt tark­istaa tosi­asi­at: päteekö edel­lä mainit­tu ehto vai ei.

  20. Osmo: “Sitä en tiedä, miten mas­s­apoltossa estetään PVC-muovin tai suo­laisen ruuan­täh­teen jou­tu­mi­nen polttouuniin..”

    Ei tietenkään mil­lään jos laitok­sen pää­tarkoi­tus on (myös kloorip­i­tois­t­en) jät­tei­den hävit­tämi­nen ja ener­gia vain pros­essin sivutuote.

    Tyran­nosauruk­sen koti­talousjät­teestä tuot­ta­man REFin laatu näyt­tää ole­van hyvin oleelli­nen kysymys kun kat­soo vaik­ka täältä kuin­ka nihkeästi koti­talous­peräiseen rin­nakkaispolt­toaineeseen suh­taudu­taan. Maal­likko kuvit­telisi että lupakäytän­tö hei­jas­taa näke­mys­tä ettei koti­talousjät­teestä tuote­tun REF:in laatu voi koskaan olla kau­pan ja teol­lisu­u­den eril­liskerä­tyn ener­gia­ja­keen veroista.

  21. En ottanut kan­taa jät­tei­den­polton, vaan jälkikäsit­te­lyn automa­ti­soin­nin puolesta. 

    Liiken­neval­ot ohjaa­vat käyt­täy­tymistä, jos ihmiset niitä nou­dat­ta­vat. Jos eivät nou­da­ta, vika on kan­nus­timis­sa. Ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in. Jos punaisia päin ajamis­es­ta ei saisi sakko­ja tms., ihmiset toden­näköis­es­ti eivät liiken­neval­o­ja noudattais

    Se, onko jät­tei­den lajit­telu tehtävä kotona, vai tehdäänkö se jos­sain muual­la, on luon­teeltaan aivan toinen asia. Kier­rä­tys­moral­is­tit tun­tu­vat ajat­tel­e­van, että lop­putu­lok­ses­ta riip­pumat­ta jät­tei­denkäsit­te­lyn pitää olla mah­dol­lisim­man han­kalaa kotitalouksille. 

    Tosi­asi­as­sa lajit­telun han­kalu­us vähen­tää ihmis­ten halua lajitel­la. Osa lajit­telee kiltisti, mut­ta osa lait­taa kaiken seka­jät­teeseen, kos­ka kokee lajit­telun han­kalak­si. Tämä on tietysti “kiel­let­tyä”, mut­ta sen valvom­i­nen on hankalaa.

    Arvaan jo seu­raa­vat argu­men­tit ja ehdote­tut keinot, ne, joi­ta ehdote­taan aina mm. huumau­sainelaeista keskusteltaessa.

  22. Tiedemies, esim. bio­jäte on järkevää erotel­la jo kotona. Kui­va jätemas­sa on helpom­pi lajitel­la koneellisesti.
    Muuten olen itsekin automaat­tisen konela­jit­telun kan­nal­la, kos­ka sat­apros­ent­ti­nen koti­la­jit­telu ei tulisi onnis­tu­maan ilman suuria sank­tioi­ta, jos sittenkään.

  23. Niin, siis olen­naista on se, miten asi­at on tehokas­ta hoitaa. Kri­ti­ikki­ni kohdis­tui yllä esitet­tyyn — väärään — argu­ment­ti­in siitä, että jät­tei­den tehokas ja tarkoituk­sen­mukainen käsit­te­ly johtaisi jätemäärien kasvuun. 

    Jos ongel­ma on jät­teen määrä, niin jät­teen muo­dos­tu­misen hin­taa pitää nos­taa. Jos ongel­ma on se, että jätet­tä rou­dataan kaatopaikoille, niin sen käyt­tämi­nen muuten pitää tehdä kan­nat­tavam­mak­si. Nämä ovat kak­si eri asi­aa, ja yri­tys kopla­ta nämä jotenkin siten, että tarkoituk­sen­mukainen jät­teenkäsit­te­ly on moraali­ton­ta, on minus­ta käsittämätöntä.

    1. Jos halu­taan estää jätemäärän kasvua, kan­nat­taa tuot­tei­den hin­toi­hin liit­tää valmis­tevero niiden sisältämän mater­ian määrän mukaan. Jos mate­ria kier­rätetään, kier­rät­täjä saisi veron takaisin; siis ei koti­talous, vaan se yritys/laitos joka kier­rä­tyk­sen toteuttaa.

  24. Näis­sä argu­menteis­sa olete­taan, että ihmisiä sankoin joukoin voidaan ohjail­la moral­isoimal­la. Tosi­asi­as­sa se ei onnis­tu, mut­ta sil­lä ei tun­nu ole­van väliä. Itseasi­as­sa se tun­tuu ole­van jopa toiv­ot­ta­va omi­naisu­us, kos­ka kier­rä­tys­moral­is­tit voivat näin tun­tea ole­vansa ns. parem­pia ihmisiä.

    Läh­es aina on parem­pi ohja­ta ihmisiä hin­noit­telul­la, joskus se tosin ei esimerkik­si transak­tiokus­tan­nuk­sista johtuen ole käytän­nöl­listä. Mut­ta jos tämä ei syys­tä tai tois­es­ta onnis­tu, esimerkik­si pakkauk­sia ei saa­da verotet­tua, niin on täysin järkevää, oikein ja rak­en­tavaa moral­isoi­da, kos­ka kyl­lä sil­läkin nyt jotain saadaan aikaisek­si. Itseasi­as­sa suo­ma­lais­ten lajit­teluin­to maini­taan usein esimerkkinä siitä kuin­ka tehokas­ta moral­isoin­tikin voi olla, useim­mat ihmiset halu­a­vat tun­tea itsen­sä hyviksi ja yhteiskun­takelpoisek­si, eikä tätä kan­na­ta aliarvioida.

    Argu­ment­ti jät­teen­polt­toa vas­taan ei käsit­tääk­seni mene niin että se saa kulut­ta­jat tuot­ta­maan enem­män jätet­tä, vaan että yhteiskun­ta ei koe tarpeel­lisek­si panos­taa jät­teen ehkäisyyn kun ongel­ma on (argu­men­toi­jan mielestä huonos­ti) ratkaistu. En pidä tätä kovin vaku­ut­ta­vana argu­ment­ti­na, mut­ta kuitenkin.

  25. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 31.10.2009 kel­lo 20:19 — kommentti:

    Ympäristölu­pa on jät­teenkäsit­telyssä rehellisen kau­pankäyn­nin edel­ly­tys. Turus­sa joudu­taan vielä odot­tele­maan, että kuvaa­masi hyö­tykäyt­töku­vio on yhdyskun­ta­jät­teen osalta edes lail­lis­es­ti mahdollinen. 

    Ympäristölu­vat, kuten myös julkiset tar­jouskil­pailut ovat julk­isia. Kan­nat­taa tutustua.

    - Samaa mieltä: Turku ehdot­tomasti takaisin kehi­tyk­sen kärkeen!

  26. OS:“Jos halu­taan estää jätemäärän kasvua, kan­nat­taa tuot­tei­den hin­toi­hin liit­tää valmis­tevero niiden sisältämän mater­ian määrän mukaan. Jos mate­ria kier­rätetään, kier­rät­täjä saisi veron takaisin; siis ei koti­talous, vaan se yritys/laitos joka kier­rä­tyk­sen toteuttaa.”

    Minus­ta tuo on väärä ajat­telun lähtöko­h­ta. Tuos­sa tapauk­ses­sa siis kulut­ta­ja, joka uusiokäyt­täisi tuot­teitaan (san­o­taan esim. kom­pos­toisi bio­jät­teitää takapi­hal­la olevas­sa kom­pos­toris­sa, tek­isi van­hoista vaat­teista uusia, myisi tarpeet­tomat tavaransa kirp­par­il­la, jne.), jou­tu­isi sakote­tuk­si, mut­ta esim. se, joka teol­lis­es­ti kier­rät­täisi sen, hyö­ty­isi rahallisesti.

    Järkeväm­pää olisi se, että [i]jätteiden[/i] tuotan­nos­ta ran­gais­taisi­in. Jät­teil­lä tässä tarkoitet­taisi­in siis sitä, että jät­tää tuot­teen yleisen jäte­huol­lon hoidet­tavak­si, ei sitä, että ostaa jonkun tuot­teen, joka voi poten­ti­aalis­es­ti pää­tyä jät­teek­si. Ja ran­gais­tus olisi tietenkin sitä suurem­pi, mitä vähem­män kyseiselle jät­teelle on hyödyl­listä käyt­töä (lajitel­lus­ta bio­jät­teestä rokotet­taisi­in vähem­män kuin seka­jät­teestä). Käsit­tääk­seni jos­sain, oliko­han Sveit­sis­sä, jäte­huol­losta joutuu mak­samaan kilo­jen mukaan, eli jät­tei­den tuot­tamisen hin­noit­telu jätemäärän mukaan on teknis­es­ti mahdollista. 

    Tietenkin jos­sain isos­sa taloy­htiössä, jos­sa jät­teet pan­naan yhteen tämä on vaikeam­paa kuin sil­loin, kun jokaises­ta taloud­es­ta jät­teet kerätään erik­seen. Täl­löinkin olisi kai mah­dol­lista se, että jätesäk­it pitää ostaa kiin­teään hin­taan ja vain sel­l­aiseen pakat­tu jäte hyväksytään. Tietenkin on mah­dol­lista, että täl­lai­sis­sa jär­jeste­lyis­sä epä­sosi­aaliset ihmiset dump­paa­vat jät­teen­sä johonkin luon­toon, mut­ta en usko tämän ole­van eri­tyisen suuri ongelma. 

    Tämä sys­tee­mi kan­nus­taisi ihmisiä sekä ole­maan han­kki­mat­ta tuot­tei­ta, joista syn­tyy paljon jätet­tä, uusiokäyt­tämään itse tuot­tei­ta, jot­ka muuten kas­vat­taisi­vat hei­dän jätemäärään­sä ja vielä lajit­tele­maan jät­teen­sä niin, että sitä kallein­ta lajit­telema­ton­ta seka­jätet­tä syn­ty­isi mah­dol­lisim­man vähän.

  27. tpyy­lu­o­ma:

    niin on täysin järkevää, oikein ja rak­en­tavaa moralisoida

    Joskus on, joskus taas ei ole. Vaik­ka moral­isoin­nil­la voitaisi­inkin vaikut­taa ihmis­ten käyt­täy­tymiseen, niin siihen liit­tyy piilokus­tan­nus. San­o­taan, että moral­isoimme jät­tei­den kier­rät­tämät­tömyyt­tä ja osa ihmi­sistä alkaa kier­rät­tämään. Olete­taan, että kier­rä­tys lisää hyv­in­voin­tia. Tämän lisäk­si moral­isoin­ti aiheut­taa mieli­pa­haa niis­sä, jot­ka eivät siitä huoli­mat­ta kier­rätä. Tämä hait­ta pitää tas­apain­ot­taa hyö­dyn kanssa.

    (Tupakkamoral­isoin­ti on esimerk­ki tästä samas­ta ilmiöstä. Osan elämä saat­taa paran­tua, kun he lopet­ta­vat polt­tamisen moral­isoin­nin seu­rauk­se­na. Osan elämä taas saat­taa huonon­tua, kos­ka he jatka­vat tupakoin­tia moral­isoin­nista huolimatta.)

  28. Samuli Saarel­ma: “Järkeväm­pää olisi se, että jät­tei­den tuotan­nos­ta rangaistaisiin.”

    Peri­aate ja käytän­tö on eri asia. Tot­ta kai pahin tuho­lainen on se joka muut­taa hyvän raa­ka-aine ‑erän jät­teek­si vaik­ka välin­pitämät­tömyyt­tään mut­ta tätä on mah­do­ton valvoa. Jäte­huoltoketju­un kai­vataan (lisää) toim­i­joi­ta joiden intres­sis­sä on säi­lyt­tää mater­ian raa­ka-aine- ja ener­gialu­onne sen sijaan että alaa domi­noi­vat suuret toim­i­jat joiden kan­nat­tavu­us para­nee mitä enem­män jätet­tä nämä onnis­tu­vat tuhoamaan.

    Jäte syn­tyy ensisi­jais­es­ti logis­ti­sista reali­teeteista, todel­lista (ongelma)jätettä on tavat­toman vähän. Syn­ty­paikallaan jäte on raa­ka-ainet­ta ja polt­toainet­ta, mut­ta väärässä paikas­sa väärään aikaan. Mater­ian jätelu­onne syn­tyy siitä että eri mate­ri­ala­jit sotke­taan toisi­in­sa, jol­loin lop­putu­lok­ses­ta ei ole edes kun­non polt­toaineek­si. Siitä pitää vain pyrk­iä eroon mah­dol­lisim­man edullisesti.

    Jos mate­ri­al­la olisi jokin arvo, vaikkakin keinotekois­es­ti valmis­teverol­la luo­tu, olisi ole­mas­sa myös intres­si tämän arvon suo­jelemisek­si. Jos joku vaik­ka tahkoaa polt­to­laitok­sen eteen sijoite­tul­la Tyran­nosauruk­sel­la rahaa, pitää ihmisen vil­pitön ahneus huolen siitä että tämä sama taho pyrkii myötä­vaikut­ta­maan siihen että yhä suurem­pi osa jäte­vir­roista olisi hyö­dyn­tämiskelpoista, ja posi­ti­ivi­nen kierre on valmis.

  29. “Tämä sys­tee­mi kan­nus­taisi ihmisiä sekä ole­maan han­kki­mat­ta tuot­tei­ta, joista syn­tyy paljon jätet­tä, uusiokäyt­tämään itse tuot­tei­ta, jot­ka muuten kas­vat­taisi­vat hei­dän jätemäärään­sä ja vielä lajit­tele­maan jät­teen­sä niin, että sitä kallein­ta lajit­telema­ton­ta seka­jätet­tä syn­ty­isi mah­dol­lisim­man vähän.”

    Huo­mat­ta­va osa ihmi­sistä asuu isois­sakin taa­jamis­sa asun­nois­sa, jois­sa on käytet­tävis­sä tak­ka, puuk­i­uas, leiv­in­u­u­ni tai joku muu tulisi­ja. Kulut­ta­jan laskut­ta­mi­nen jät­teen määrän mukaan luo voimakkaan kan­nus­ti­men käyt­tää tulisi­jaa jät­teen määrän pienen­tämiseen, vaik­ka se olisi miten kiellettyä.

    Jät­teen mas­s­apoltonkin ongel­mat lienevät aika mar­gin­aal­isia ver­rat­tuna päästöi­hin, jos yhtään merkit­tävä osa seka­jät­teestä polte­taan pienis­sä tulisi­jois­sa. Esimerkik­si saunan kiukai­ta ei tun­neta eri­tyisen puh­taina polttolaitteina.

  30. Jäte­huol­losta kiin­nos­tuneille suosit­te­len luet­tavak­si Etelä- ja Län­si-Suomen jäte­su­un­nitel­malu­on­nos­ta ja sen taus­ta­ma­te­ri­aale­ja (eri­tyis­es­ti bio­ha­joa­vat jät­teet ‑pain­opis­teen rapor­tis­sa on mate­ri­aalia yhdyskun­ta­jäte­huol­lon suun­nista). Mate­ri­aali löy­tyy sivulta
    http://www.ymparisto.fi/elsu .
    Suun­nitel­ma saadaan valmi­ik­si tämän vuo­den lop­pu­un men­nessä. Itse suun­nitel­mas­sa on luku mm. laitoska­p­a­sitet­ti­tarpeesta, joka saat­taakeskustelijoi­ta kiinnostaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.