Barcelona

Kuukau­den hiil­i­jalan­jäl­jestäni tulee varsin näyt­tävä. Kir­joi­tan tätä Barcelonas­ta, jos­sa olen Uuden­maan­li­iton hal­li­tuk­sen matkalla. Barcelo­nan van­ha kaupun­ki on kiehto­va, mut­ta yhteiskun­nal­lis­es­ti mie­lenki­in­toisem­pi on uusi, van­han kaupun­gin muurien ulkop­uolelle 1800-luvul­la laa­jen­tunut kaupunki.

Uusi Barcelona on raken­net­tu tiukkaan ruu­tukaavaan ja läh­es tyystin umpeen. Asukasti­heys on 30 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Ulko­muis­tista sanois­in, että vas­taa­va luku  Kallios­sa on noin 20 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä ja koko Helsingis­sä jotain kol­men­sadan  tietämis­sä. (Kor­jaan nämä tiedot, kun tulen Helsinkiin)

Kaupunki­in raken­netut talot ovat upei­ta ja mie­lenki­in­toisa. Mitään sen tasoista meil­lä ei ole kuin Espal­la. Tämä tekee tiivi­istä rak­en­tamis­es­ta esteet­tis­es­ti hyväksyt­tävän. Jos noiden koris­teel­lis­ten ja ylpei­den talo­jen sijal­la olisi har­mai­ta betoni­laatikoi­ta, tulos olisi hirveä.

Seu­raa­vat tiedot ovat matkaop­paan suusta:

Kun kan­sain­välisiltä liikemiehiltä on kysyt­ty, mis­sä he halu­aisi­vat asua, jos työ ei aset­taisi rajoituk­sia, ylivoimainen enem­mistö val­it­see tar­jo­tu­ista kaupungeista Barcelo­nan. Tähän tietoon kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sel­la, mut­ta tot­ta kuitenkin on, että ääri­ti­ivi­ik­si raken­net­tu Barcelona on hyvä kaupun­ki asua. Ilmas­tol­lakin on osansa asi­as­sa. Lokaku­un lop­ul­la oli vielä auringonot­ta­jia uimarannalla.

Ran­nalle oli raken­net­tu myös pari 40-ker­roksista hotelia. Ne eivät olleet visuaalis­es­ti mikään kauhis­tus. Olisiko sit­tenkin pitänyt esit­tää niitä Hernesaareen…?

Kun Barcelon­aan raken­net­ti­in vuo­sisadan alus­sa ihan­nekaupunkia, yksi ihanteista oli, että asun­to­jen min­imikoko on sata neliötä. Helsin­gin vaa­ti­ma 75 neliön keskikoko kalpe­nee tämän rin­nal­la. Nyt­tem­min määräys on kumot­tu ja iso­ja asun­to­ja on ryhdyt­ty pilkkomaan.

Muu­ta­ma vuosi sit­ten tuli määräys, että kaikkien uusien asun­to­jen on olta­va ener­giao­mavaraisia. Aurinkoen­er­gian mah­dol­lisu­udet Barcelonas­sa ovat toki parem­mat kuin Helsingis­sä, mut­ta silti.

Lin­ja-autokaisto­ja kun­nioite­taan, kos­ka lin­ja-autois­sa on kam­er­at. Kuva tulee postis­sa koti­in sakko­la­pun kanssa.

Pyöräkai­stat oli erotet­tu autoti­estä ja/tai pysäköin­tikaistas­ta kumil­ta vaikut­tavin estein. Barcelonas­sa lumen auraus ei estä täl­laisia ratkaisu­ja. Punavalkoisia kaupunki­fil­lare­i­ta käytet­ti­in paljon. Niis­sä oli jokin hal­pa kort­tisys­tee­mi, jon­ka avul­la estet­ti­in varkaudet ja vandalismi.

Barcelona kuu­luu Lon­toon ja Tukhol­man ohel­la kaupunkei­hin, jois­sa jalankulk­i­ja saa kävel­lä päin punaista val­oa, jos ei häir­itse liikennettä.

49 vastausta artikkeliin “Barcelona”

  1. Aika hur­jal­ta kuu­lostaa 30 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Kävin Barcelonas­sa vuon­na 2004, ja se ei vaikut­tanut ollenkaan niin tukkoiselta kuin Macao, jos­ta palasin eilen. Sitä vas­ten kallion 20 000/km² kuu­lostaa myös koval­ta luvulta.

    Macaol­la asukasti­heys kun on “vain” noin 18 000 neliök­ilo­m­er­il­lä. Siel­lä kadut ovat kapei­ta, vähän puis­to­ja, ei juuri aukioi­ta ja talot jär­jestäen yli 20-ker­roksisia. Keskel­lä Macao­ta on tosin isohko vuori, mut­ta niin on kyl­lä Barcelonassakin. 

    (Tark­istin wikipedi­as­ta, Barcelo­nan kaupun­gin väestön­ti­heys on tosi­aan 15000/km², joten kyl­lä 30 000 kuu­lostaa sitä vas­ten ihan uskottavalta.)

  2. Jos yhdyskun­taraken­net­ta halu­taan todel­la tiivistää, Barcelonas­ta olisi tosi­aan hyvä ottaa mallia. Jol­lain tiivis­mata­lal­la saadaan aikaisek­si vain tiivi­in ja mata­lan asumisen hai­tat samas­sa kasassa.

    Barcelona on niin tiivis, että kaupun­gin alueel­la kort­telin etäisyy­del­lä omas­ta asun­nos­ta löy­tyy aivan kaik­ki autoko­r­jaamos­ta matkatoimistoon. 

    Tosin kyl­lä se kaupun­ki on kuitenkin aivan täyn­nä auto­ja ja todel­la ahdas.

  3. Kan­nat­taa ver­ra­ta Rööper­iä nyt suun­nit­telil­la ole­vaan Her­ne­saa­reen. Minus­ta kaik­ki ei ole ihan kun­nos­sa siinä suu­nitel­mas­sa 😉 Minus­ta Her­ne­saares­ta tulee tehdä tiivi­impi ja ulko­laidal­la on reip­paasti tilaa täyt­tää mer­ta. Ainakin kort­teli jos ei kahta.

  4. Asuin Barcelonas­sa usei­ta kuukau­sia 90-luvun alkupuolel­la, ja sen jäl­keen suo­ma­lainen kaupunkiarkkite­htu­uri, ‑suun­nit­telu ja ‑ajat­telu yleen­säkin on tun­tunut aika laimealta.

    Suomes­sa Barcelo­nan kaltainen pal­loi­lu­miljöö syn­tyy kesäkuukausien ulkop­uolel­la vain sisätiloi­hin. Puris­tit vär­jöt­televät Korkeavuorenkadul­la Max­illin teras­sil­la vielä lokaku­us­sakin, kun tavikset otta­vat ren­nom­min ja tungek­si­vat Flamingo/Jumboon. Jälkim­mäiseen kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa joku tuh­n­uinen talvi­lauan­tai ja ihme­tel­lä jälleen ker­ran miten todel­lisu­us ja kanon­isen kodikku­u­den viralli­nen tra­di­tio eivät kohtaa.

    Osmo: “Tämä tekee tiivi­istä rak­en­tamis­es­ta esteet­tis­es­ti hyväksyttävän.”

    Taas uno­htuu se tärkein eli valo. Barcelonas­sa valo tulee ylhäältä, Helsingis­sä sivus­ta. Tämä on syy mik­si Alek­san­terinkadul­la ei ole yhtään katukahvi­laa vaik­ka se on olev­inaan käve­lykatu, mut­ta Pohjois-Esplanadil­la on usei­ta, vaik­ka se on vilkas läpi­a­jor­e­it­ti. Suomes­sa tiivis rak­en­t­a­mi­nen on eri­tyisen vaa­ti­vaa kos­ka lop­putu­lok­sen pitää olla sekä esteet­ti­nen että val­on suh­teen kohtu­ulli­nen. Jos mokaa, syn­tyy Mer­i­ha­ka tai Itä-Pasi­la. Helsingis­sä on paljon paikko­ja minne kan­nat­taisi pikem­minkin rak­en­taa 40-ker­roksisia asuin­torne­ja vähän harvem­paan kuin 5–6 ker­roksen talo­ja tiiviisti.

    Toimis­torak­en­tamisel­la ei ole vas­taavia vaa­timuk­sia val­on eikä katu­ti­lan tun­nel­man suh­teen, mis­tä syys­tä kan­nat­taisi rak­en­taa koroste­tun tiivistä toimistoaluetta.

  5. Torkke­lin­mäel­lä (Kallios­sa) ja Har­jus­sa (siinä vier­essä Alp­pi­har­jus­sa) päästään yli 25 000:n asukastiehyk­si­in, ilman että kumpikaan alue tun­tuu kovin täy­teenahde­tul­ta, osa pihoista on toki pelkkää asfalt­tia, mut­ta puis­toakin mah­tuu alueille (Josafatin kalliot ja Brahenkenttä/puisto suurimp­ina alueina), samoin pui­ta ja nur­mikkoa joillekin pihoille, ja talot ovat enim­mäk­seen 4 — 6 ‑ker­roksisia.

  6. Barcelona oli takavu­osi­na varsin indif­fer­ent­ti meren ja rantavi­ivan käyt­tökelpoisu­u­den suh­teen, noin niin kuin kaupunkitilamielessä.

    Eikö yri­tys­tä laa­jen­taa kaupunki­ti­laa rantaan ole har­rastet­tu vas­ta viime vuosikymmenel­lä vai olenko väärässä? Miten siinä on sit­tem­min onnis­tut­tu? Oliko tuol­la myös muun­net­tu van­ho­ja telakka/sa­ta­ma-aluei­ta?

    Toki lev­eysas­teet ja merive­den keskiläm­pöti­la ovat toista kuin meil­lä. Mut­ta kos­ka koke­muk­set ovat varsin tuor­e­i­ta (jos oikein muis­tan), niin niistä voisi olla keskimääräistä enem­män hyö­tyä mietit­täessä mikä toimisi ja mikä ei myös omis­sa ranta­hankkeis­samme Jätkäsaa­res­sa, Her­ne­saa­res­sa, Laa­jasa­los­sa jne.

  7. Mikähän mah­toi olla etu-Töölön asukasti­heys 50-luvul­la ver­rat­tuna Kallioon? Meinaan siis sitä, että vaik­ka asun­not ovat Tölikässä iso­ja, niin niis­sä oli ennen paljon enem­mäån ihmisiä. Esmes meil­lä oli sekä koti­a­pu­lainen että alivuokralainen.

    Töölön katuku­va oli vas­taavasti ihan eri­lainen. Esmes Museokadul­la oli ennen kymme­nen ruokakaup­paa, nykyään täs­mälleen nolla.

    Töölöhän on nykyään nukku­malähiö, jon­ka ain­ut ongel­ma on parkkipaikko­jen puute. Asukkaiden ns “elämä” on jos­sain muual­la ja ruokatarvikkeetkin oste­taan vis­si­in jokavi­ikon­lop­puisel­la matkalla sinne.

    Autois­tu­mista pitäisi hidas­taa kaikin tavoin, sil­loin nämä autoil­e­vat “epäa­sukkaat” val­it­se­vat jonkun muun asuinalueen heti kät­telyssä. Muuten lop­utkin palve­lut siir­tyvät sinne lan­de­viemärin var­relle. Siis ei mitään vitun viistopy­säköin­tiä, vaan pyöräteitä ja kävelykatuja.

  8. Ryväs, eiköhän etu-töölöläiset käy keskimäärin keskus­tas­sa kau­pas­sa. Stock­alla, Sokok­sel­la, jne. Ei tuo kau­pan keskit­tymi­nen ole mikään pelkästään kehä­mar­ket­tei­hin liit­tyvä ilmiö, ihan samal­la taval­la kuin kehä­mar­ket­ti tyh­jen­tää lähiöi­den kau­pat pois niin keskus­tan liikekeskit­tymä tyh­jen­tää lähikaupungi­nosien kau­pat. Toisaal­ta, onko nyky­is­ten kioskien ja entisen pikkukaup­po­jen välil­lä niin kauhean suur­ta eroa?

  9. Punavalkoisia kaupunki­fil­lare­i­ta käytet­ti­in paljon. Niis­sä oli jokin hal­pa kort­tisys­tee­mi, jon­ka avul­la estet­ti­in varkaudet ja vandalismi.

    Varkaudet estyvät var­maan johonkin mit­taan, mut­ta nois­sa sys­teemeis­sä on vis­si­in yllät­tävät suuri hävik­ki. Pari­isin hyvin toimi­vak­si main­os­te­tun Veli­b­in pyöristä on hävin­nyt tai hajotet­tu tun­tu­va mur­to-osa ja Velib-pyöriä on löy­det­ty ‘jälki­markki­noil­ta’ Afrikan mai­ta myöten. Sys­teemiä pyörit­tävä JCDe­caux uhkasi taan­noin lopet­taa, ellei kaupun­ki suos­tu neu­vot­tele­maan uusia ehto­ja pyörien kor­vaamiseen. Tämä saat­toi tosin olla vaan neuvottelutaktikointia.

    Joka tapauk­ses­sa Pari­i­sis­sa ja muual­lakin pyöräjär­jestelmän edut on hävikistä ja huolto­tarpeesta huoli­mat­ta kat­sot­tu paljon kus­tan­nuk­sia suurem­mik­si. Sys­tee­mi vaikut­taa kaupunkiym­päristöön ja pyöräi­lyn lisään­tymiseen laa­jem­min kuin vain suo­raan käyt­täjien osalta.

  10. Olen Sep­po Ryväk­sen kanssa samaa mieltä, kun asuin Töölössä, se oli aika hil­jainen paik­ka, ei ketään mis­sään. Mites on Kata­janokan lai­ta, eikös Osmo asu siellä?

  11. Miten Osmo tuo Barcelona suh­teu­tuu Saarisen Munkkinie­mi-Haa­ga-suun­nitel­maan? Eikö siinä ole aika paljon samo­ja elementtejä?

  12. Kai Helsin­ki mak­saa muu­ta­man tuhan­nen puun istut­tamis­es­ta tms. noiden matko­jen­sa takia?

  13. Etu-Töölössä on stadin paras yöelämä, hyviä kapakoi­ta aikuiseen maku­un: Kuukuu, Elite, Sto­ryville jne. Kadut ovat rauhal­lisia, kos­ka junan­tuo­mat öykkärit kit­taa­vat kal­jansa muualla. 

    Mut­ta jos tykkää bilet­tää ker­avalais­nuorten kanssa, niin keskus­taan sitten… 

    Kivi­jalka­kau­pat ovat Töölössä har­ven­tuneet, mut­ta niin ne ovat joka puolel­la muuallakin.

    Skat­ta on niin pieni, ettei siel­lä ole varsi­nais­es­ti mitään yöelämää. Ruokar­avin­toloi­ta on kyl­lä paljon asukas­määrään nähden.

  14. “Esmes Museokadul­la oli ennen kymme­nen ruokakaup­paa, nykyään täs­mälleen nolla.”

    On siel­lä edelleen lähikaup­pa Tar­mo, ja kort­telin päässä Runeberginkadul­la on Siwa ja Alepa. Nim­im. “Kuusi vuot­ta Museokadul­la asunut” 🙂

  15. Hienoa havai­ta myön­teistä keskustelua tiivi­in kaupun­gin puoles­ta. Barcelo­nan laa­ja ruu­tukaa­va-alue on hyvä esimerk­ki sellaisesta. 

    Saarisen yleiskaa­vata­soinen suun­nitel­ma Helsin­gin kehit­tämis­es­tä tiivi­inä rak­en­teena on kun­nia­paikalla mon­en kaupunkisu­un­nit­teli­jan työhuoneen seinäl­lä, mut­ta autois­tu­misen kasvu vinout­ti kaavoit­ta­jien mit­takaa­van ja näkökulman.

    Joskus 70- ja 80-luku­jen vai­heil­la suo­ma­laises­sa kaupunkisu­un­nit­telus­sakin oli lyhyt häivähtävä urban­is­mi­vai­he ruu­tukaavai­hanteise­na. Jäl­ki ei yltänyt aivan Barcelo­nan tasolle. Myyr­mä­ki, Mar­tin­laak­so ja Koivukylä ovat esimerkke­jä tuos­ta “tiivi­in” kaupunki­rak­en­teen väärinymmärrysvaiheesta. 

    Nyt on taas etsikkoai­ka. Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma ja Kes­ki-Pasi­la voidaan luo­da kan­takaupunki­hengessä ja se taas voi onnistues­saan viitoit­taa jatkoa Kehä I:n sisäpuolen tiivi­im­pään kokonaisotteeseen. 

    Barcelo­nan katur­isteysten mini­aukiot, jot­ka oli satu aikaan ase­makaa­van ohjauk­sel­la yht­enäiseen kaupunkiku­vaan, tun­tu­i­v­at oival­liselta taval­ta keven­tää rak­en­teen mas­si­ivi­su­ut­ta. Valitet­tavasti tilaa käytet­ti­in enim­mäk­seen sikin­sokin pysäköintiin.

    Barcelo­nan joukkoli­ikenne toimii hyvin, kun kaupunki­rakenne on sen kehit­tämistä tuke­vaa. Ripeä metro­verkon laa­jen­t­a­mi­nen on tuonut jär­jestelmään lisäpotkua. 

    Helsin­ki on saa­mas­sa uuden sukupol­ven kaupunkipyörät lähivuosina.

  16. Jotenkin en jak­sa ymmärtää usei­den pal­sta­lais­ten totaal­ista autovi­haa. Tun­tuu, että kyseessä köy­hälistö, joka kateud­es­ta valit­taa. Ymmär­rän toki, että tälle pal­stalle, eivät köy­hät kir­joit­tele, mut­ta jotenkin? Olisiko ehkä järkeväm­pää yrit­tää miet­tiä eri­laisia ratkaisu­ja näi­hin ongelmi­in rak­en­tavasti, eikä koko ajan kek­siä kaikkia mah­dol­lisia vaikeuksia/kieltoja/rajoituksia autoilijoille?
    En asu Hesas­sa, poi­ka asuu just Töölössä ja on vaikeuk­sis­sa vai­mon­sa auton parkkion­gelmien kanssa.
    Suomes­sa on paljon sal­lit­tu­ja asioi­ta, jot­ka nyt tun­tu­vat aivan huonoil­ta, varsinkin vihreistä. Jos hom­mia ale­taan ratkoa siten, että ko. tapauk­sia ruve­taan ratko­maan mät­tämäl­lä hur­jia kus­tan­nuk­sia ja mui­ta jut­tu­ja noiden ihmis­ten niskaan, niin pidän sitä ratkaisua vääränä. Jos aikanaan yhteiskun­ta on tehnyt joitain vääriä ratkaisu­ja, ei minus­ta ole oikein, että ne kor­jataan yhtäkkiä tekemäl­lä tiety­istä jutu­ista ihan sikakalli­ita. Minus­ta sel­l­ainen vähän ker­ral­laan tapah­tu­va oikaisu olisi parem­pi. Ehdot­taisin nyt, että vihreät seu­raavis­sa kun­nal­lis­vaa­lik­isas­sa ilmoit­taisi­vat, että he halu­a­vat hoitaa henkilöau­tot pois Hesas­ta totaalis­es­ti, ehkä pois­lukien OS:n käyt­tämää Klu­bia. Odotan mie­lenki­in­nol­la tätä juttua.

  17. Ker­a­va Dis­trict on aika pieni. Punavuores­sa ja Kru­u­nun­haas­sa on ihan samal­la taval­la oma kaupungi­nosakult­tuurin­sa kuin Etu-Töölössä, ei ne paikallisju­nan tuo­mat yleen­sä pois­tu kauas Rautatiease­mal­ta / Kampin keskuksesta.

  18. OS: “Uusi Barcelona on raken­net­tu tiukkaan ruu­tukaavaan ja läh­es tyystin umpeen. Asukasti­heys on 30 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Ulko­muis­tista sanois­in, että vas­taa­va luku Kallios­sa on noin 20 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä ja koko Helsingis­sä jotain
    k o l m e n s a d a n tietämis­sä. (Kor­jaan nämä tiedot, kun tulen Helsinkiin)”

    En tiedä,mitä uut­ta Barcelon­aa ode tarkoit­ti. Wikipedi­an mukaan Barcelo­nan asukasluku on n 1,5 miljooon­aa, pin­ta-ala 101 km² (ja korkeus ero n 560 m), Väen­ti­heys siis iste kaupungis­sa on n 16.000 askukas­ta /km2.

    kokoko kaupunki­laueen väk­iluku oli v. 2001 4,8 miljoon­aa. Agloglom­er­aa­tion pin­ta-alaa en tei­dä. Mah­dol­lis­es­ti siel­lä on eril­lisiä näin tiheään raken­net­tu­ja kaupungiosia.

    Kaupun­ki on van­ha teol­lis­usukeskus. Siel­lä on pidet­tu vuosien 1888 ja 1929 maail­man­näyt­te­ly. Olen tavan­nut ruot­slaisen, joka osal­lis­tui Barce­olo­nan maailmannäyttlyyn.

    Kaik­ki tietenkin ovat luke­neet Orwellin kir­jan A Hom­mage to Catalonia.

    300 asukas­ta neliök­ilo­mi­etril­lä, dekadein virhet­tä on vaikea ymmärtää vuosik­m­meniä kaupun­gin poli­ti­ikaasa vaikut­ta­neelle., Tai sanokaamme että tekee eräät oden hie­man ris­tiri­ito­ja herät­täneet ajatuk­set selitet­tävim­mik­si. 31.12.2002, siis kuutisen vuot­ta ennen Sipoon alueli­itos­ta, Hgin maap­in­ta-ala oli 185 km² ja väk­iuku 560 000 asukas­ta eli väk­i­ti­heys oli 3034 as/k2. (muuten ssma kuin Berliinissä).
    Van­taan väen­ti­heys on n 830 ja Espoon 720 as/k2. Mut­ta Pohjois-espoosa on Nuuk­sion järviylänkö joka sotkeaa kuvaa.

  19. MIVa kir­joit­ti 27.10.2009 kel­lo 0:15:
    “Ehdot­taisin nyt, että vihreät seu­raavis­sa kun­nal­lis­vaa­lik­isas­sa ilmoit­taisi­vat, että he halu­a­vat hoitaa henkilöau­tot pois Hesas­ta totaalisesti,”

    Jos nyt alku­un yksi (uusi) kaupungi­nosa saataisi­in yksi­ty­isautoista vapaak­si. Tun­tuuko liialliselta?

  20. Sep­po Vep­säläi­nen: “Barcelo­nan joukkoli­ikenne toimii hyvin, kun kaupunki­rakenne on sen kehit­tämistä tuke­vaa. Ripeä metro­verkon laa­jen­t­a­mi­nen on tuonut jär­jestelmään lisäpotkua.”

    Barcelo­nan metro­verkon keskimääräi­nen pysäk­in­väli taitaa olla jotain 750m, keskus­tas­sa väli on vähän lyhyem­pi, ehkä luokkaa 600m. Seisoin­pa tässä men­neel­lä viikol­la ilman aikataulua Töölössä vesisateessa katok­set­toma­l­la pysäkil­lä odot­tele­mas­sa par­i­u­tunei­ta Etelä-Helsin­gin busse­ja, ja mielessä kävi että tällekin alueelle on ehdotet­tu kaupunki­ju­naa, jon­ka pysäk­it oli­si­vat sel­l­aisen 750m siitä pis­teestä kumpaankin suun­taan. Täl­lä kaupunki­ju­nal­la pää­sisin sit­ten yhden pysäk­in­välin jon­nekin Punavuoreen, jos­ta voisin taas jatkaa sateessa eteen­päin. Tosi hienoa ja asiakaslähtöistä.

    Mik­si muual­la maail­mas­sa kuten esimerkik­si Barcelonas­sa osa­taan suun­nitel­la ja rak­en­taa kaupunkiku­vaan inte­groitu­va maanalainen kul­je­tus­muo­to jol­la pääsee sinne minne on menos­sa ja meil­lä ei ?

  21. Se on ihan se ja sama tul­ti­inko Juu­pa­joelta 50 vuot­ta sit­ten vai Ker­aval­ta per­jan­tai-iltana. Junan­tuo­mia koko Helsinki.

  22. Spot­tu: “Mik­si muual­la maail­mas­sa kuten esimerkik­si Barcelonas­sa osa­taan suun­nitel­la ja rak­en­taa kaupunkiku­vaan inte­groitu­va maanalainen kul­je­tus­muo­to jol­la pääsee sinne minne on menos­sa ja meil­lä ei ?”

    Kir­joit­ta­jal­ta ehkä on jäänyt huo­maa­mat­ta, että Barcenos­sa asuu kaikesta päät­täen n 300 km²:n alueel­la koko läh­es Suomen väestöä vas­taa­va väestö. 

    Meil­lä oli eilen yhden töölöläisaus­ntoy­htiön hal­li­tuk­sen kok­ous. Itse tulin autol­la, mat­ka vei 35 min K:nummelta ja klo 16 parkkipaik­ka löy­tyi hel­posti. Muut jäsenet käve­liv­ät 500 metriä kotiinsa.

    Jos ei ole kan­ta­muk­sia, 2 kmm atkan Töölön­to­ril­ta Punavuoreen kävelee siinä ½ tun­ti­in, jos ei kan­ta­muk­sia tai klenk­ka (itse uein olen). Aikataulun mukaan buse­ja kul­kee Töölön­to­ril­ta Punavuorenkadulle n 8 min välein, ja mat­ka kestää aikataulun mukaan 10 min. Ruuh­ka-aikana tietenkin enem­män, ja esim. Kamp­is­sa liike­nen voi jumi­u­tua hel­posti. (Viimek­si viime tiistaina.)

    Kaupungis­sa, joka on raken­net­tu ulkosaaris­toon ja jos­sa usein sataa, on syytä pukeu­tua sään mukaan.

  23. Dekadin virhe on paljon helpom­pi tehdä kuin joku vähän pienem­pi, kos­ka jako­laskus­sa jää hel­posti yksi nol­la pois. Asukasti­heys on merk­i­tyk­selli­nen suurem­mas­sa ja pienem­mässä mit­takaavas­sa, mut­ta yksit­täisen kaupun­gin kohdal­la — varsinkin sel­l­aisen, joka on osa isom­paa “metropo­lia” — sen rel­e­vanssi on usein kyseenalainen.

    Esimerkik­si Tam­pereen väestön­ti­heys on reilu 400/km², mut­ta jos Teisko jätetään pois laskuista, niin se on yli tuhat. Teiskoon ei mene esimerkik­si juurikaan kaupun­gin busse­ja, ja siel­lä asuu alle 3000 ihmistä. Silti se muo­dostaa yli puo­let kaupun­gin maapinta-alasta.

  24. Barcelonas­sa asuu 1,6 miljoona ihmistä 1oo km2 alueel­la joten se on espan­jan tiheam­min asut­tu kaupun­ki. Barcelo­nan ympäril­lä elää 2,5 miljoona ihmistä 25 km säteel­lä keskus­tas­ta. Joten Barcelo­nan metropo­lialueel­la tiivistyy noin reilut 4 miljoona asukasta.

  25. “Ran­nalle oli raken­net­tu myös pari 40-ker­roksista hotelia. Ne eivät olleet visuaalis­es­ti mikään kauhistus.”
    Sen sijaan huo­mat­tavasti vaa­ti­mat­tomampi tönö on kauhis­tus Katajanokalla 🙂 

    Mie­lenki­in­toista sinän­sä tämä jos­sakin määrin kansalli­nen eri­ty­ispi­irre eli suo­ma­laisen kaupunkisu­un­nit­telun mol­laami­nen ver­rat­en Barcelon­aan. Juurikin näin esi­tyk­sen pääkaupunkiseudun erään van­han lähiön saneer­aus­su­un­nitelmista, jota varten oli käy­ty fiilis­telemässä ihan Barcelonas­sa asti kaupunkisu­un­nit­telu­arkkite­htien toimes­ta tietysti veron­mak­sajien rahoin. Siinä on kuitenkin lop­pu­jen lopuk­si hie­man eroa tunkeu­tuuko kor­vaan loskaa 20m/s kevyen liiken­teen ylikulkusil­lal­la jos­sakin vuosikymme­nessä pystyyn kyhä­tyssä lähiössä, vai siemaileeko Cavaa La Ram­blal­la lep­poisas­sa ilmapiirissä. 

    En nyt muutenkaan lop­ut­tomasti ylistäisi Bar­can joukkoli­iken­net­tä. (Sen sijaan Pari­i­sis­sa metrol­la pääsee oikeasti minne vain 🙂 Itse asi­as­sa oman vähäisen koke­muk­sen perus­teel­la syr­jem­mäl­lä jalka­isin liikku­mi­nen on aav­is­tuk­sen haas­tavaa huono­jen ja kapei­den jalka­käytävien ja tylyn autoli­iken­teen vuoksi. 

    Tietysti on kivaa, jos matkalla on mukavaa.

  26. Jos ei ole kan­ta­muk­sia, 2 kmm atkan Töölön­to­ril­ta Punavuoreen kävelee siinä ½ tun­ti­in, jos ei kan­ta­muk­sia tai klenk­ka (itse uein olen). Aikataulun mukaan buse­ja kul­kee Töölön­to­ril­ta Punavuorenkadulle n 8 min välein, ja mat­ka kestää aikataulun mukaan 10 min.

    Olen bussien vas­tus­ta­ja, mut­ta lähin­nä sen takia, että koen ne vaikeik­si käyt­tää (jos ver­taa vaik­ka raitio­vaunuun tai metroon). Tun­te­muk­seni ovat epäilemät­tä perua mobi­ilinet­tiä edeltävältä ajal­ta, jol­loin ei ollut mah­dol­lista tark­istaa kän­nykäl­lä miten paikas­ta A pääsee paikkaan B.

    Raitio­vaunupysäkille voi men­nä kat­so­maan kar­tal­ta mihin mikäkin spåra kul­kee. Metro on vielä astet­ta parem­pi, kun pysäkkilis­tauk­ses­ta näkee myös halu­tun pysäkin nimen, jol­loin osaa jäädä oike­as­sa paikas­sa pois.

    Bus­seista ei lähtöko­htais­es­ti tiedä ilman net­tiä mihin ne kulke­vat tai mis­sä pitää jäädä pois. Bussin käyt­täjäys­täväl­lisyyt­tä voisi paran­taa lait­ta­mal­la pysäkeille selkeän reit­tikar­tan, jos­sa on myös pysäkkien nimet. Jokaises­sa bus­sis­sa pitäisi olla val­otaulu, joka ilmoit­taa seu­raa­van pysäkin nimen.

  27. Crash: “Jos nyt alku­un yksi (uusi) kaupungi­nosa saataisi­in yksi­ty­isautoista vapaak­si. Tun­tuuko liialliselta?”

    Sel­l­ainen kokeiluhan on jo Helsingis­sä, mut­ta se ei ole saavut­tanut kovin suur­ta suo­sio­ta. Itä-Pasi­la­han on juuri noil­la peri­aat­teil­la raken­net­tu. Suuri syy epäon­nis­tu­miseen on kyl­lä muual­la. Maan­päälisen rak­en­tamisen mas­soit­telu ja heikko arkkite­htu­uri on heikkoa. Spårakin kul­kee jostain syys­tä auto­ta­sol­la, ei jalankulku­ta­sol­la. Kun­nol­lisia pyöräteitä ei ole. Kaavoit­ta­ja ei ihan lop­pu­un asti ole ajatel­lut korkeussu­un­taisia ero­ja oikein.

    Her­ne­saares­ta olisi mah­dol­lisu­us tehdä vas­taa­va rake­ta­mal­la henkilöau­toli­ikenne tun­neli­in. Onko sille mak­sajia ja mikä on todel­li­nen tarve? Minus­ta aja­tus tun­tuu liial­liselta. Tärkein­tä on kaavoit­taa riit­tävästi paikoi­tu­s­paikko­ja pois kaduil­ta, niin etteivät pysäköidyt autot val­taa tilaa ihmisiltä.

    1. Ain­oa auto­ton kaupungi­nosa Helsingis­sä on Suomen­lin­na. Itä-Pasi­la ei ole auto­ton, vaan jalankulk­i­jat on karkotet­tu auto­jen tieltä kannelle.

  28. Markku af Heurlin: “Kir­joit­ta­jal­ta ehkä on jäänyt huo­maa­mat­ta, että Barcenos­sa asuu kaikesta päät­täen n 300 km²:n alueel­la koko läh­es Suomen väestöä vas­taa­va väestö”

    Niin, väestön­ti­heys on samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin Etu-Töölö (10974)- Kamp­pi (11061) — Punavuori (19567). Kuin­ka tiheä pitäisi asu­tuk­sen Helsingis­sä olla että saataisi­in kun­nol­liset liikennejärjestelyt ?

    “Kaupungis­sa, joka on raken­net­tu ulkosaaris­toon ja jos­sa usein sataa, on syytä pukeu­tua sään mukaan.”

    Tai ottaa auto. Ja sit­ten vielä ihme­tel­lään mik­si kulku­muo­to-osu­udet jun­naa­vat paikallaan.

  29. Tut­ta­vani on asunut Itä-Pasi­lasa sen perust­mis­es­töä läh­tien. Tote­si, ettei tosi­aankaan voi saa­da asun­nok­seen punaista tupaa ja peruna­maa­ta Kaup­pa­torin vier­essä. Kävin ker­ran tapaa­mas­sa: sisäpi­hal­la todel­la kaun­nin vehreä, vuosikym­me­nien työ.

    Sinäsä hyvä idea: moot­tori­jaoneu­voli­ikken eriset­ty muus­ta, park­ki- ja huoltoti­lat kan­nen alla. kanenn pääl­lä täysin vapaa ajoneuoli­iken­teekltä suo­jat­tu laa­ja alue.

    Joku vain olisi voin­ut huo­ma­ta, että riveit­täin sijoutet­tu talot muo­dosta­vat todel­la hyvän tuuli­tun­nelin. nimin. Snell­man­ninkadul­la asunut-

    Tietääk­seni Suomen­lin­nasa on sal­lit­tu rajoitet­tu autoli­ikenne asukkailel ja huoltoa­joa varten.

  30. Kalle Pyöränie­mi: “Her­ne­saares­ta olisi mah­dol­lisu­us tehdä vas­taa­va rake­ta­mal­la henkilöau­toli­ikenne tunneliin.”

    Sijoit­taisin henkilöau­toli­iken­teen Her­ne­saaren län­si­laitaan sata­man teknisen alueen viereen talo­jen alle niin ei tarvitse miet­tiä tuule­tus­ta. Talon­aluset ovat ikävää ja synkkää kaupunki­ti­laa, mut­ta tuo paik­ka on valmi­ik­si pilal­la. Keskibule­var­di kävelyväylää+ratikoita, bule­vardin alla pysäköin­ti ja tekni­ik­ka vesi­ti­ivi­is­sä kaukalossa.

  31. Niin, väestön­ti­heys on samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin “Etu-Töölö (10974)- Kamp­pi (11061) – Punavuori (19567). Kuin­ka tiheä pitäisi asu­tuk­sen Helsingis­sä olla että saataisi­in kun­nol­liset liikennejärjestelyt ?

    “Kaupungis­sa, joka on raken­net­tu ulkosaaris­toon ja jos­sa usein sataa, on syytä pukeu­tua sään mukaan.”

    Tai ottaa auto. Ja sit­ten vielä ihme­tel­lään mik­si kulku­muo­to-osu­udet jun­naa­vat paikallaan.”

    Kir­joit­ta­jal­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta, että toimi­van metro­verko­son luomi­nen ede­lyt­tää riit­tävää absolu­ut­tista väestöpo­h­jaa. Kir­jot­ta­jan mainit­sem­i­nen kaupungi­nosien välil­lä käsitääk­seni on kohtaalisen nopeat ja tiheät bussiyhteydet. 

    Autol­la kulkies­sa joutuu etsimään parkkipaikan ja kävelemään sieltä määrän­päähän. Parkki­halleisa on ylen­nyshin­nat ja vielä enem­män käveltävää. Hyväl­lä onnel­la juut­tuu ruuhkaan (Ratikalla on oma kaista)Matka on autol­la aivn yhtä jou­tu­isa tai epäjou­tu­isa kuin julkisilla.

    Voin ker­toa: viime tiis­taina lähdin aamul­la Seit­sem­sien kansal­lispuitos­ta Parkanos­ta ja kuljin hyvin mie­lenki­in­tosia reit­te­jä Ruskea­suolle, jos­sa selvitin pari asi­aa serkku­ni kanssa hänen remon­tis­taan ja sen jäl­keen tarkoituk­seni oli ajaa Albertinkad­ule kuun­te­laam Car­o­lus Enck­ellin esitelmää. Ja sieltä edelleen jatkaa Län­siväylää myöten koti­i­ni Kirkkon­u­memelle. Park­keesin Dom­man eteen ja kävelin loppumatkan.

    Eilen samoin aika täyteläi­nen päivä ja
    jouduin tule­maan oma­lal kulkuneuvolla.

    Absolu­ut­ti­nen liiken­nemäärä on käsit­tääk­seni Helsingis­sä lisään­tynyt, siis koko Helsingis­sä. Vaik­ka joukkoli­i­iken­teen käyt­tö kas­vaa absolu­ut­tiseti, myös ver­tialupo­h­ja kas­vaa. — Toisin kuin Spot­tu en väitä tietäväni tästä asiasta.

  32. spot­tu: “…bule­vardin alla pysäköin­ti ja tekni­ik­ka vesi­ti­ivi­is­sä kaukalossa.”

    Puhut kaupungista, joka ei ole ken­nyt uusi­maan ole­mas­saol­e­vankaan keskus­tan tekni­ikkaa yhteis­putki­in, vaan jokainen kaapeli ja johto vede­tään ihan omaa reittiään. 😀

  33. “Kir­joit­ta­jal­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta, että toimi­van metro­verko­son luomi­nen ede­lyt­tää riit­tävää absolu­ut­tista väestöpohjaa.”

    Jol­loin Barcelo­nan metrolin­jat L6 ja L7 oli­si­vat ilmeisen dys­funk­tion­aal­isia kun ne ovat niin lyhy­itä etteivät yksinker­tais­es­ti pysty palvele­maan riit­tävää absolu­ut­tista väestöpo­h­jaa ? Kaikkien metro­jen ei tarvitse olla raskai­ta kaupunki­ju­nia ja parinkymme­nen kilo­metrin linjoja.

    “Kir­jot­ta­jan mainit­sem­i­nen kaupungi­nosien välil­lä käsitääk­seni on kohtaalisen nopeat ja tiheät bussiyhteydet.”

    No jaa, jos tähtäisin huomisaa­mu­na yhdek­säk­si Kamp­pi­in, ehdot­taa YTV:n reit­tiopas parinkymme­nen min­uutin käve­lyä. Julkiset liiken­ney­htey­det ovat niin hyvät että kaik­ki vapaana ole­va tila tur­suaa autoja.

  34. B: “…Juurikin näin esi­tyk­sen pääkaupunkiseudun erään van­han lähiön saneeraussuunnitelmista…”

    Lähiösa­neer­aus­ta kan­nat­taisi käy­dä opet­tele­mas­sa Ruot­sis­sa ennem­min kuin Englan­nis­sa. Ruot­salaiset ovat sivistyneesti purka­neet epäon­nis­tu­misi­aan, britit taas räjäyt­täneet yksit­täisiä epäon­nis­tunei­ta kerrostalojaan.

    Suo­ma­lainen lähiö on täysin epäon­nis­tunut. Siinä on täy­del­lis­es­ti yhdis­tet­ty kaupungis­sa ja maal­la asumisen huonot puolet.

    Hyvä kysymys on, mik­si niitä tehti­in? Esimerkik­si Iso.Britanniasta olisi ollut saatavil­la tutkit­tua tietoa, miten lähiörak­en­t­a­mi­nen onnis­tuu. Nyt esimerk­it oli pakko hakea Neuvostoliitosta.

  35. “Kir­joit­ta­jal­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta, että toimi­van metro­verko­son luomi­nen ede­lyt­tää riit­tävää absolu­ut­tista väestöpohjaa.”

    Lyon on aav­is­tuk­sen helsinkiä pienem­pi ja tääl­lä on 4 metrolin­jaa (ja bus­sit, funiku­laar­it, pikaratikat ja rol­likat) jot­ka ovat koko ajan koval­la käytöl­lä. Kyl­lä se puoli miljoona on ihan tarpeek­si absolu­ut­ti­nen poh­ja. Väestöti­hey­deltään toki Lyon nelink­er­tainen helsinki­in ja pin­ta-alal­taan alle puo­let, mut­ta silti kaik­ki tämä joukkoli­ikenne mah­tuu tänne.

    1. Toimi­va joukkoli­ikenne edel­lyt­tää pait­si riit­tävää väestöpo­h­jaa, joka Helsin­gin seudul­ta kyl­lä löy­tyy, että riit­tävää asukasti­heyt­tä, jota ei löy­dy, mut­ta Lyon­ista löy­tyy. Joukkoli­ikenne toimii Helsin­gin kang­takaupun­gin alueel­la kohta­laisen hyvin, mut­ta kehyskun­nis­sa ei juuri nimeksikään.

  36. Tuomkaselle

    “Lyon on kaupun­ki itäisessä Ran­skas­sa. Sen asukasluku on noin 472 000 ja esikaupun­git mukaan­luet­tuina yli 1,7 miljoon­aa (2006)[2]. Lyonin metropo­lialue on Ran­skan toisek­si suurin.”

    Todet­takoon, että pääkaupunkiseudeul­la onpitkään ollut laa­ja metro­verkko. jota tosin ei kut­su­ta metroksi vaan lähijunaksi.

    Kehyskun­nista kuten Kirkkon­um­melta on hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det Helsinki­in, Kiven­lah­teen, Lep­pä­vaaraan sekä radan­varelle muutenkin. Samkoin esinm. Nur­mi­järveltä on hyvät bus­siy­htey­det Helsinkiin. 

    Mut­ta Yritäpä men­nä julk­islla täältä K:nummelta Olar­in lukioon , joka on somasti met­sien keskel­lä 2 km päässä Län­siväylän bussipysäkiltä.

    Nämä lah­jakkaiden erikois­lukiot ovat muuetn ped­a­gogis­es­ti erit­täin hyviä. Sel­l­ainen säästi poikani virheeltä, joka vei isukin turmioon: kuvit­tele­mas­ta liikaa lahjois­taan. — Äiti vei. äiti toi. Ehdo­tus muu­pedista ei oikein saanut kannatusta

  37. Edel­lisen jäi jopa min­un tek­stik­seni liika typo­ja jaykis koh­ta puuttui

    Tuo­makelle

    Wikipedia:

    “Lyon on kaupun­ki itäisessä Ran­skas­sa. Sen asukasluku on noin 472 000 ja esikaupun­git mukaan­luet­tuina yli 1,7 miljoon­aa (2006)[2]. Lyonin metropo­lialue on Ran­skan toisek­si suurin.”

    Todet­takoon, että pääkaupunkiseudeul­la on pitkään ollut laa­ja metro­verkko. jota tosin ei kut­su­ta metroksi vaan lähijunaksi.

    ode
    “Joukkoli­ikenne toimii Helsin­gin kang­takaupun­gin alueel­la kohta­laisen hyvin, mut­ta kehyskun­nis­sa ei juuri nimeksikään.”

    Kehyskun­nista kuten Kirkkon­um­melta on hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det Helsinki­in, Kiven­lah­teen, Lep­pä­vaaraan sekä radan­varelle muutenkin. Samoin esinm. Nur­mi­järveltä on hyvät ja nopeat bus­siy­htey­det Helsinkiin.

    Kun asuu kauem­pana, niin on osat­ta­va selvit­tää itselleen. ettei bus­si tai juna voi kulkea ker­ran 6 minuutissa.

    Mut­ta Yritäpä men­nä julk­islla täältä K:nummelta Olar­in lukioon , joka on somasti met­sien keskel­lä 2 km päässä Län­siväylän Matin­sol­mun bussipysäkiltä.

    Nämä lah­jakkaiden erikois­lukiot ovat muuten ped­a­gogis­es­ti erit­täin hyviä. Sel­l­ainen säästi poikani virheeltä, joka vei isukin turmioon: kuvit­tele­mas­ta liikaa omista lahjois­taan. – Äiti vei. äiti toi. Ehdo­tus muu­pedista ei oikein saanut kan­na­tus­ta kum­mankaan taholta.

  38. Pyöränie­mi:

    “Suo­ma­lainen lähiö on täysin epäon­nis­tunut. Siinä on täy­del­lis­es­ti yhdis­tet­ty kaupungis­sa ja maal­la asumisen huonot puolet.”

    Omat lähiökoke­muk­seni kun ovat niin perin rajoit­tuneet. Lapset oli­vat hoi­dos­sa Kirkkon­um­mel­la Gester­byssä (Gang­ster­byssä). Se oli todel­la kiva alue ja lähikaup­pakin on edelleen. Oli väljyyt­tä pihal­la ja met­sät lähellä.

    Tääl­lä Heikkiläss min­ul­la on puistomaisema,matka bus­sipysäkille 300 m. juna­seisak­keelle 800 m (10 min) ja erit­täin kiva asun­to-yhtiö, kun se ei ole siilan suuri (3 krs). Kaup­pa tosin ker­ras­san 1,2 km:n päässä.

    Huo­masin kesäl­lä tut­tava­pariskun­nan kul­tahääil­moituk­sen. he asu­vat edelleen Kon­tu­las­sa samas­sa talos­sa kuin asui­v­at 33 vuo­ta sit­ten kun tutustuimme.

  39. Ode:
    “Toimi­va joukkoli­ikenne edel­lyt­tää pait­si riit­tävää väestöpo­h­jaa, joka Helsin­gin seudul­ta kyl­lä löy­tyy, että riit­tävää asukasti­heyt­tä, jota ei löy­dy, mut­ta Lyon­ista löytyy.”

    Nimeno­maan. Olen alka­nut miet­timään onko väite siitä että Helsingistä lop­puu tila aivan täyt­tä fuu­laa, ja ilmeis­es­ti on. Helsin­gin keskimääräi­nen asukasti­heys on 2500/km2 (tiet­ty medi­aan­i­ti­heys on korkeampi), ja silti Mal­mi pitää muut­taa asuinalueek­si, Sipoo pistää lihoik­si tms. Voisiko näitä kaavoitusmokia ensin yrit­tää kor­ja­ta tiivistämäl­lä, ja vas­ta sit­ten kokon­aan uuden rak­en­tamisel­la? Sori jos näitä on jotkut fik­sum­matkin miet­tiny. Tuli vaan mieleen. 

    Helsin­ki ja Lyon on molem­mat melko saman­laisia (demografi­al­taan ja asukaslu­vuil­taan). Mua rupes ihan kiinos­ta­maan mis­sä kohtaa Helsingis­sä hom­ma tyrit­ti­in siihen nykyiseen malliin.

  40. “Pyöräkai­stat oli erotet­tu autoti­estä ja/tai pysäköin­tikaistas­ta kumil­ta vaikut­tavin estein. Barcelonas­sa lumen auraus ei estä täl­laisia ratkaisuja.”

    Tukhol­mas­sa pyöräkai­stat on erotet­tu autoti­estä ja/tai pysäköin­tikaistas­ta pienel­lä korkeusero­tuk­sel­la. Tukhol­mas­sa lumen auraus ei estä täl­laisia ratkaisuja.

    Tukhol­mas­sakin sataa lun­ta joka talvi. Helsingis­säkään ei aina ole pakko uskoa kaikkea, mitä aurauskalus­ton han­k­in­nas­ta vas­taa­vat virkamiehet sanovat. Markki­noil­ta kun saa myös sel­l­aista kalus­toa, jon­ka suun­nit­telus­sa on otet­tu pyöräi­lyn tarpeet huomioon.

  41. Tuo­mas

    “Helsin­ki ja Lyon on molem­mat melko saman­laisia (demografi­al­taan ja asukaslu­vuil­taan). Mua rupes ihan kiinos­ta­maan mis­sä kohtaa Helsingis­sä hom­ma tyrit­ti­in siihen nykyiseen malliin.”

    Wikipedia:

    “Lyonis­sa on neljä lin­jaa käsit­tävä metro­verkos­to, joka avat­ti­in vuon­na 1978. Lyonia palvelee myös kolme lin­jaa sisältävä raitio­vaunuverkos­to, tavalli­nen bus­siverkos­to, sekä johd­in­bus­siverkos­to. Fourvièren kukku­lalle vie myös kak­si köysir­ata­ju­naa, joi­ta voi käyt­tää kaupun­gin sisäisen liiken­teen lipuil­la. TGV-luoti­ju­na kul­kee Lyon­ista Pari­isi­in kahdessa tun­nis­sa ja Pari­i­sista edelleen Lilleen, sekä Lyon­ista Mar­seilleen tun­nis­sa. Lyonis­sa on kak­si päärautatiease­maa, joi­ta käyt­tävät myös TGV-junat; Part-Dieu sekä Per­rache. Kaupunkia palvelee Saint-Exupéryn kan­sain­vä­li­nen lentoasema.”

    Siis metro (osit­tain maan­päälli­nen) mut­ta ei lähili­ike­nen­ju­naverkos­toa? En pysty tässä tark­ista­maan asiaa.

    Lyonin kaupun­gin väk­iluku on on n 420.000 ja pin­ta-ala 48 km² (halka­isi­ja siis n 8 km eli mat­ka keskus­ta laidalle sama kuin kolme sepän pat­saal­ta Man­skun mutkaan tai Rautien­to­ril­ta Kumpu­laan), asukasti­heys hie­man alle 10.000/km2.

    Ja kaupun­ki on perustet­tu v 43, joten sil­lä on ollut aikaa orgaanis­es­ti kasvaa.

    Väibö Tan­ner syn­tyi 1881 ja antoi vanki­las­sa kir­joit­tamien­sa muistlmien 1. osan nimek­si Näin Helsin­gin kas­va­van. V. 1900 Helsin­gin väk­iluku oli 91 000, 20 v myöhem­min 197 000. Tan­ner­in syn­tyessä ehkä 50.000 (puh­das arvaus) Nyt joka vuosi pitää päät­tää lähs 10.000 uuden asun­non kaavoittamisesta.

    En tiedä tarkkaan, mut­ta Rankas­sakin on paljon ongel­malähiöitä ja muis­taak­seni juuri Lyonis­sa joudut­ti­in suuri 70-luvul­la raken­net­tu kolos­si räjäyttämään.

    Kun kul­jette epitkin Nior­den­skiöldinkat­ua tai Sturenkat­ua, näette raken­nuk­sia, jot­ka ovat alle 75 vuot­ta van­ho­ja, raken­net­tu juuri ennen sotaa.

    Aina kun ihaile­mem, kuin­ka hienos­ti asi­at ovat ulko­mail­la, me hyvin usein kat­se­lemme vain aluei­ta, joista Pari­i­sis­sa käyteteään nim­i­tys­tä “les belles quartières”.

  42. “Siis metro (osit­tain maan­päälli­nen) mut­ta ei lähili­ike­nen­ju­naverkos­toa? En pysty tässä tark­ista­maan asiaa.”

    Metro on ilmeis­es­ti maan­päälli­nen joil­tain osin, mut­ta RER- junat ovat sit­ten vielä erik­seen. Metro ei käsit­tääk­seni mene kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle. Noi ratikat on enem­män sem­moisia pikaratikoi­ta kuin niitä Stadin keltavihre­itä, aja­vat lujaa ja pysähtyvät harvoin. 

    Mie­lenki­in­toista on muuten, että tääl­lä on 2 rautatiease­maa TGV-junille ja 4 ase­maa lähili­iken­teelle. Että niitä kaikkia junia ei ole pakko yrit­tää sumput­taa yhdelle asemalle. 

    “Ja kaupun­ki on perustet­tu v 43, joten sil­lä on ollut aikaa orgaanis­es­ti kasvaa.”

    Näin on tietysti ja tältä osin lähtöko­h­dat ovat vähän toiset. Lop­putu­lok­se­na on kuitenkin kak­si puolen miljoo­nan asukkaan kaupunkia joil­la on isot lähiöalueet. Helsingillä tietysti vähän pienem­mät mut­ta silti. Paljonko Espoo, Van­taa, Sipoo ja kuuma- kun­nat olis? reilu puoli miljoonaa?

    Ilmeis­es­ti Helsingis­sä on kuitenkin pidem­pään ihan tarkoituk­sel­la haet­tu täl­laista nur­mi­jär­ven matin puu­tarhapel­to- mallia, ja min­ua kiin­nos­taa että miksi. 

    “Aina kun ihaile­mem, kuin­ka hienos­ti asi­at ovat ulko­mail­la, me hyvin usein kat­se­lemme vain aluei­ta, joista Pari­i­sis­sa käyteteään nim­i­tys­tä “les belles quartières”.”

    Ulko­mail­la kal­jakin mais­tuu parem­mal­ta, sehän on selvää. Kun raken­nuskan­taa tääl­l­lä kat­soo, niin rumien talo­jen osu­us on suurem­pi kuin Suomes­sa, ja rak­en­tamisen laatu on tääl­lä ihan täyt­tä paskaa. Mut­ta ne asi­at mitkä ulko­mail­la toimi­vat parem­min täy­tyy myös osa­ta tunnistaa. 

    Mun mielestä Etelä-Helsin­ki tai etu-Töölö on raken­nus­es­teet­tis­es­ti paljon miel­lyt­täväm­pää kuin Part-Dieu tai Brot­teaux täällä.

  43. Minä vaadin, että yksi­ty­isautot kiel­letään saman tien Helsingistä. Turha mutista tarpeista: sähköasen­ta­jat, bus­sikuskit ja kaup­pa­rast­sut voivat muut­taa sinne mis­sä on työt tai vaik­ka kokon­aan pois Helsingistä. Lap­siper­hei­den äid­it voivat jäädä koti­in hoita­maan lap­sia ja las­ten har­ras­tuk­sista voi lopet­taa sel­l­aiset, joi­ta ei kävellen voi har­ras­taa, mök­it voi myy­dä tai han­kkia sel­l­aisen bus­si­matkan päästä. 

    Itse asun tilavasti yksin Kamp­is­sa, työ­matkani on 500m ja käve­len rav­in­to­las­ta koti­in sen 300m. MINÄ en autoa kaipaa, joten en todel­lakaan ymmär­rä tätä maas­turim­i­esten valitusta!

  44. Tun­sin itseni tyn­nyris­sä kas­va­neek­si (viimeisim­mät asuinkaupun­git Helsin­ki ja sitä ennen viestiketjun aiheeseen sopi­vasti Barcelona), kun kävin eräässä pienessä mut­ta vau­raas­sa Helsin­gin naa­pu­rus­ton kun­nas­sa. Esimerkik­si koulun piha oli täyn­nä skoot­tere­i­ta, kevyt­moot­toripyöriä ja auto­ja; polkupyöriä ei näkynyt nimek­sikään. Läh­es kaik­ki liikku­mi­nen, lyhyetkin matkat, näyt­ti tehtävän henkilöautolla.

  45. Jep

    30 vuot­ta naimi­sis­sa ja hää­mat­ka Barcelon­aa, Liput ostet­ti­in enne tätä jutta,siis puh­das sat­tuma, mut­ta sat­tumal­la on tarkoi­tus. Lähtö oli 13.11 Helsingis­sä ain­ut ker­tainen pakka­nen ‑10,perillä +26. Siel­lä oli 10 astet­ta lämmpimän­pi kuin normaalisti. 

    Se yllät­ti kuin­ka kaik­ki asi­at pelasi per­il­lä. Lento­ken­tän tak­si­jono eteni läh­es kävelyvauhtia,tunninin jono­tus meni alle kymme­nen min­uutin. Tak­sit oli perusauto­ja seat­te­ja, nis­sanei­ta… mat­ka ram­pla de cataly­na 76. mak­soi 24 ekeä ei kallis eikä hal­pa. Tur­isti bus­si jär­jestelmä on hyvä keino oppia kaupun­gin perus nähtyvyy­det, Voit pois­tua bus­sista ja nous­ta myöhempään bus­si­in, pysäk­it on kaikissa tärkeis­sä kohteissa.

    Eix­am­ple elikkä uusikaupun­ki on nähtävyys sinän­sä. Art nou­veau on arkite­htu­ur­in­tyyli ja kort­teeri saa­tui sen keskelle. Maalais­poi­ka oli tosi otet­tu. Casa Batl­lo´, Casa Mila, Fun­da­cio Anto­nio Tapes, Park guel, Sagra­da Famil­ian kär­simys fasa­dia tutkies­sa toivoi että olisi ollut uskon­to­tun­nil­la mukana muutenkin kuin Aster­ix­ia lukien. 

    Palaan vielä siihen kuin­ka kaik­ki pelasi, Metro­verkos­to oli kat­ta­va ja 2minuutia 30 sek seu­raa­va metro tuli.Joka paikas­sa oli siistiä.
    Isois­sa risteyk­sis­sä kun­nioitet­ti­in liiken­neval­o­ja. Pienis­sä risteyk­sis­sä vihreä tarkoit­ti etu­a­joaoikeut­ta. jota myös kunnioitettiin. 

    Tak­si, noin 10‘000 kpl, skoot­teri ja metro oli tämän kaupun­gin nopeim­mat kulkuneuvot.

    Englan­nin kieltä osat­ti­in vältävästi ja vain tur­isti paikois­sa. elikkä pär­jää huonol­la englan­nil­la. Esimerk­ki. Vai­moni meni kaup­paan ja minä istun kadul­la penkille, viereen istui pap­pa­rainen joka puhui ilmeis­es­ti vain kata­laa­nia ja minä suomea ja heikkoa englan­tia , mut­ta het­ken päästä me puhuimme kumpikin ja ymmärimme mitä toinen tarkoitti.

    Paikallis­ten ker­jäämi­nen oli taidetta. 

    Jos etsit hal­paa olut­ta ja bile­tys­tä tämä ei ole vältämät­tä oikea paik­ka. Mut­ta todel­la hyvä kaupunkilo­ma kohde. 

    Mut­ta on tääl­lä Suomes­sakin hyvä asua. Ja syys­talvi on paras­ta loma aikaa, sil­loin tarvii lomaa kiireisen kesän jäl­keen, eikä misssään ole tur­is­tis­esonke­ja. Saa rauhas­sa katel­la paikkoja.

    Hyvää syksy­talvea kaikille.

Vastaa käyttäjälle AP Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.