Rangaistaanko teosta vai seurauksista?

Joku tyyp­illi­nen autoil­i­ja kat­soi oikeudek­seen ajaa pysähtymät­tä suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohi ja aiheut­ti näin kah­den tei­ni-ikäisen tytön vaka­van loukkaan­tu­misen. Tuos­ta tulee tek­i­jälle iso ran­gais­tus ruumi­in­vam­man aiheut­tamis­es­ta. Näin ainakin HS:n keskust­delu­pal­stal­la vaaditaan.

Kir­joitin tarkoituk­sel­la tyyp­illi­nen autoil­i­ja, kos­ka on teko on erit­täin tavalli­nen. Eikö kaikkia samaan tekoon syyl­listyneitä pitäisi kohdel­la samal­la taval­la riip­pumat­ta siitä, mil­lainen tuuri kohdalle sat­tui? Eihän ran­gais­tuk­sen tarkoituk­sen ole kostaa tyt­töjn puoles­ta vaan ran­gaista teosta. Miten kul­jet­ta­jan teko olisi ollut vähem­män tuomit­ta­va, jos tytöt oli­si­vat viime het­kel­lä havain­neet vaaran?

Suo­jatiesään­nöstä piit­taa­mat­to­muus on vaka­va teko aina. Siitä pitäisi pan­na aina kort­ti kuiv­u­maan, ensim­mäisen ker­ran lem­peästi viikok­si, toisel­la ker­ral­la muu­ta­mak­si kuuykaudek­si ja lop­ul­ta elin­iäk­si, ei vain ran­gaistruk­sek­si vaan kans­saih­mis­ten suojelemiseksi.

74 vastausta artikkeliin “Rangaistaanko teosta vai seurauksista?”

  1. Mik­si se kort­ti pitäisi lait­taa kuiv­u­maan, jos näyt­töä tai epäi­lyä rat­ti­juop­poud­es­ta ei ole?

    Mitä tulee tuo­hon hesarin keskustelu­un, niin on kyl­lä onni, että meil­lä on suh­teel­lisen toimi­va poli­isi- ja oikeusjär­jestelmä ja lynkkaa­jaroska­joukko ei pääse sanele­maan ja toteut­ta­maan tuomiota.

    Ikävää, että ihmisiä loukkaan­tuu, mut­ta näin käy joskus. Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että viik­set väpät­täen ja suu vaah­dos­sa vaa­di­taan kovem­pia rangaistuksia.

    1. Fil­larit­toma­ll:

      Jos ei pit­taa löi­iken­nesään­nösitä tai ei osaa niitä npu­dat­taa, ei pitäisi olla oikeut­ta ajaa autol­la. Sik­si kort­ti pitää pan­na kuiv­u­maan. Suo­jal­tien eteen pysähtyneen auton ohit­ta­mi­nen pysähtyneenä vas­taa sitä, että tulee pysähtymät­tä SYOP-merk,in takaa päätielle.

  2. Osmo: “Joku tyyp­illi­nen autoilija…”

    Aika raa­ka yleistys. Itse en ole esimerkik­si ajanut ainakaan vielä ketään hengiltä ja yritän olla huolelli­nen, ettei niin kävisikään. Autoil­i­ja tulee saa­maan oikeudessa tuomion, mikä ei auta pieniä tyt­töjä ollenkaan.

    Sen sijaan olisi aut­tanut, jos Osmo ei oleisi tehnyt virhet­tä! Käsit­tääk­seni Osmo istuu lau­takun­nas­sa, jos­sa mietitään mm. liiken­teen jär­jeste­lyjä? Kyseisel­lä kohdal­la on kolme vierekkäistä kevyen­li­iken­teen sil­taa, mut­ta silti vaar­al­liset suo­jati­et on jätetty.

    Sama tilanne on Munkkivuores­sa. Ostarin viereen tehti­in hieno, kallis ja melko toimi­va alikulku. kiitos siitä aliku­lus­ta, kos­ka ajoin kesäl­lä päivit­täin työ­matkallani sen kaut­ta. Aliku­lun molem­min puolin jätet­ti­in vaar­al­liset ja tarpeet­tomat suo­jati­et. Min­un logi­ikkani ei riitä ymmärtämään suun­nit­teli­jan aivoituk­sia. Riit­tääkö Osmo sinun?

    1. Ensin­näkin, jos paikalla on suo­jatie, autoil­i­jan on nou­datet­ta­va sitä. Toisek­si tuol­la kohdal­la ei ole ylikulkusil­taa Ja kol­man­nek­si, vaik­ka olisi, siinä pitäisi silti olla suo­jatie, kos­ka ylikulkusil­lal­la ei ole hissiä puyöräuo­lille. Suo­jatiessä ei ole mitään vaar­al­lista, jos autoil­i­jat viit­si­sivät nou­dat­taa liiken­nesään­töjä. Tosin tuol­la kohdal­la jalankulk­i­jan oikeuk­sia on nor­maali­olois­sa rajoitet­tu lait­ta­mal­la paikalle liiken­neval­ot, jot­ka oli­vat nyt vilkul­la tietyön takia. Tiet­tävästi paikalla oli myös kol­menkympin nopeusra­joi­tus, mut­ta tämä perus­tuu net­tikeskustelus­ta tulleeseen tietoon. .

  3. ööö..

    Kyl­lä se kort­ti on laitet­tu vain rat­ti­juopoil­ta kuiv­u­maan. Niin kauan kun min­ul­la muis­tiku­va. Muil­ta liiken­ner­ikko­jil­ta on otet­tu kort­ti hyl­lylle. No nämä on näitä asioi­ta, mis­tä autot­tomat eivät tiedä. 

    Onni onnet­to­muudessa kuitenkin on, että loukkaan­tuneet saa­vat paras­ta ja kallein­ta hoitoa mitä Suomes­sa tar­jo­taan, kos­ka mak­sa­jana ovat liiken­nevaku­u­tuk­sen mak­sa­jat. Kun mak­sa­jana on muu kuin yhteiskun­ta, niin hoito on aina kallein­ta, mik­sä sinän­sä on hieno asia.

    1. Kos­ka heitä var­maankin hoide­taan julkises­sa sairaalas­sa, siitä läh­tee vaku­u­tusy­htiölle saman­su­u­ru­inen mak­su kuin lähtisi muuten kunnalle.

  4. Olen miet­tinyt mon­esti mik­si kaupunki­in ei laite­ta jalka­poli­ise­ja? He kat­seli­si­vat ihmis­ten ajamista ja kävi­sivät sakot­ta­mas­sa kun kohdalle sat­tuu. Ja var­masti kyl­lä sem­moinen tien­aisi palkkansa jos vaan olisi tarpeek­si herkäl­lä. Sen ver­ran noi­ta rumia temp­pu­ja näkee liikenteessä.

    En väitä että itse olisin täy­delli­nen tai edes lähel­lä sitä. Mut­ta koi­tan liiken­teessä ollessani autolla/pyörällä vält­tää ne turhat tyh­myy­det joi­ta kiireessä tehdään.

    Fil­larit­toma­lle: Ei rat­ti­juop­umus tai ylinopeus ole ain­oi­ta rikkeitä liiken­teessä. Kort­ti pitäisi lait­taa kuiv­u­maan mon­es­ta muus­ta asiasta.

  5. Herä­tys. Tuos­sa on kolme kevyen­li­iken­teen sil­taa vierekkäin! Ainakin eteläisin niistä sovel­tuu pyörä­tuo­lille, kos­ka olen ajanut siitä yli lukuisia ker­to­ja lenkil­lä. Tuo meni kyl­lä selittelyksi 😀

    1. Siihen eteläisim­pään on tuos­ta aika pitkä mat­ka. Jois olete­taan, että jalankulk­i­jat pan­naan kiertämään 500 metriä päästäk­seen kadun yli, ollaan kyl­lä aikamoi­ses­sa ben­safa­sis­mis­sa. Ja pelkästään sik­si, että meil­lä on autoil­i­joi­ta, jot­ka eivät osaa liiken­nesään­töjä tai piit­taa niistä. Tässähän autoil­i­ja ajoi taval­laan päin punaista, suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohit­ta­mi­nen on yhtä kiel­let­tyä kuin päin punaista ajamisen, pait­si, että kun auto pysähtyy antaak­seen tietä jalankulk­i­jalle, tämän on jopa pieni velvol­lisu­us jalankulk­jalle ylit­tää aikailemat­ta. Pyöräniemen logi­ikan mukaan jalankulk­i­ja ei saisi ylit­tää kat­ua edes vihrfeän palases­sa, kos­ka aina voi tul­la jokin maail­man omis­ta­ja, jota mitkään sään­nöt eivbät pidät­tele? Yksi noista kolmes­ta jalankulkusil­las­ta taitaa muuten olla ihan muuta.

  6. Ei maail­ma voi olla sel­l­ainenkaan, että vira­nomais­päätök­sil­lä luo­taisi­in kansalaisille sel­l­ainen kuva, että kadun yli­tys ilman oman jär­jen käyt­töä olisi kannattavaa.

    Tässäkin tapauk­ses­sa nuoret var­masti kat­soi­vat, että vihreä valo heille on kadun­ylistys­tä varten pääl­lä. Ja sit­ten tapah­tui se mitä ei olisi pitänyt tapahtua.

    Tiedä sit­ten onko nykyisen muo­toinen yhteiskun­ta otta­mas­sa kansalais­es­ta liian suuren otteen säätämäl­lä sitä sun toista kansalais­ten puolesta.

    Mut­ta sään­nöis­säkään ei riit­tävästi koroste­ta kansalaisen omaa vas­tu­u­ta omi­in asiohinsa. 

    Sään­nöil­lä luo­daankin sel­l­aista kuvaa, että joku näkymätön osa­puoli on huole­hti­mas­sa kansalai­sista. Mut­ta mikä tuo näkymätön osa­puoli on.

    Onko se poli­itikot vaiko kansalaisen oma jär­ki. Oma järkikö, mikä ken­ties on koh­ta kadotet­tu ole­va kansalaisen oma voimavara.

  7. Pul­ma on hie­man moniulotteisempi. 

    Monikaistaisel­la tiel­lä suo­ja­tien eteen ensim­mäisenä autona pysähtymi­nen taval­laan rak­en­taa ansan jalankulk­i­jalle, sil­lä — kuten Osmo kir­joit­taa — niin har­va autoil­i­ja nou­dat­taa tätä sääntöä.

    Mitä siis tehdä, kun monikaistaisel­la tiel­lä läh­estyt ensim­mäisenä autona suo­jati­etä, ja suo­jatielle on lähdössä jalankulkija?

    Jos olet kohtelias ja pysähdyt ja päästät jalankulk­i­jan suo­jatielle, raken­nat taval­laan jalankulk­i­jalle ansan, sil­lä ei ole mitään takei­ta että takaasi tule­vat autot nou­dat­ta­vat lakia ja pysähtyvät rinnallesi.

    Jos taas et pysähdy olet törkeä autoil­i­ja — mut­ta saatat pelas­taa jalankulk­i­jan jou­tu­mas­ta onnettomuuteen.

  8. suo­jatiesään­nöt ja liiken­neval­ot ovat liiken­teen tärkeim­mät sään­nöt. samal­la niihin suh­taudu­taan kaik­ista holtit­tomim­min. ja samal­la poli­isin valvontaresurssit ovat tutkakytiksinä maan­tei­den var­rel­la ja sakko­rys­inä niis­sä 500m 80km/h rajoi­tusten pätkissä. ok, mut­tei kaik­ista tärkeintä…

  9. Toinen vielä yleisem­pi ja vas­taa­va rikko­mus on se, että suo­raan suo­ja­tien eteen pysäköi­dyn auton viereen ei pysähdytä. Viiden metrin varoetäisyyt­tä suo­ja­tien edessä pysäköimiseen riko­taan jatku­vasti. Mon­esti autot huris­tel­e­vat suo­jati­estä välit­tämät­tä, vaik­ka suo­ja­tien edessä olisi kuor­ma-auto lastaamassa!

  10. Min­un mielestäni suurin syy suo­ma­laisen liiken­teen tur­vat­to­muu­teen on kaikil­la kielil­lä vaikene­va inuiitti-kulttuuri. 

    Olen näh­nyt mon­ta tap­atur­maa, eikä mis­sään niis­sä ole käytet­ty ään­imerkkiä. Suomes­sa pyöräil­i­jä mielu­um­min ajaa päälle tai ojaan kuin viestit­tää pirinkellolla.

    Lon­toos­sa, Pari­i­sis­sa, San Fran­cisos­sa… olen viet­tänyt pitk­iä aiko­ja, enkä ole näh­nyt yhtään kolar­ia saa­tia jalankulk­i­jaan törmäämistä. 

    Onko ään­imerkin käyt­tö Suomes­sa rikos?

  11. Eikös tuol­lainen suo­ja­tien yli ajo tun­neta ter­mil­lä “ajaa pommilla”? 

    Minus­ta on väärin puhua ran­gais­tuk­sista näis­sä tilanteis­sa. Ihmi­nen on oikeutet­tu ajoko­rt­ti­in vain sil­loin kun pystyy aja­maan autoa liiken­nesään­tö­jen mukaan. Kortin pois otta­mi­nen ja takaisin autok­oulu­un pas­sit­ta­mi­nen eivät siten ole varsi­nais­es­ta rangaistuksia.

    P.S. Mis­tä ihmeestä Fil­lari­ton tem­paisi mukaan rattijuoppouden?

  12. Osmo osuu oikeaan.

    Suo­ja­tien eteen pysähtyneen ajoneu­von ohit­ta­mi­nen pysähtymät­tä on erit­täin yleinen rike ja vaka­van vaaran aiheut­ta­mi­nen. Onnek­si suo­ja­tien käyt­täjät ovat varovaisia ja onnek­si autot eivät usein pysähdy suo­ja­tien eteen… Ain­oas­taan sik­si ei “vahinko­ja” satu useammin.

    Läh­es aina kun pysäh­dyn suo­ja­tien eteen, niin viereistä kaistaa aje­taan ohi kuin tyhjää vain. Mon­ta ker­taa näkee, kun val­pas jalankulk­i­ja henkeään var­jellen pelas­taa itsen­sä ja autoilijan.

  13. Logi­ikan nimis­sä en rankai­sisi täs­mälleen samas­ta rik­keestä täs­mälleen samoin otta­mat­ta olo­suhtei­ta huomioon. On tilantei­ta, jois­sa näkyvyys, ohi­tusnopeudet, tien­pin­ta ym ym tekevät rik­keestä vaar­al­lisem­man kuin toi­sis­sa olo­suhteis­sa. Ehkäpä se on lop­pu­jen lopuk­si aika oikeu­den­mukainen tapa ran­gaista sen mukaan mil­laista jälkeä syn­tyy, sil­loin­han mitä ilmeisim­min ei ole luet­tu tilan­net­ta ja olo­suhtei­ta oikein?

    Mut­ta jos tiukasti men­nään sille lin­jalle että kohdel­laan kaikkia poten­ti­aal­isia vahin­gontuot­tamisia samal­la taval­la, niin autoil­i­joita­han on alet­ta­va kohdel­la samal­la taval­la kuin aseen­o­mis­ta­ji­akin suun­nitel­laan kohdelta­van: jokainen joka omis­taa auton jol­la on mah­dol­lista vahin­goit­taa kans­saih­misiä on autoa han­kkies­saan osoitet­ta­va vira­nomaisille että juuri kyseisen tehoinen ja kokoinen auto on vält­tämätön ja saat­u­aan auton on määräa­join käytävä todis­ta­mas­sa vira­nomaisille että auto on ollut sel­l­aises­sa sään­nöl­lisessä käytössä jos­sa ei olisi ollut mah­dol­lista käyt­tää vaarat­tomam­paa ajoneu­voa (kevyem­pää, pien­ite­hoisem­paa jne, mopoau­toa ehkä?)

  14. Siel­lä ylem­pänä taas yksi “tyyp­illi­nen” autoil­i­ja jon­ka mielestä suo­jati­et ovat vaar­al­lisia ja tarpeet­to­mia, ja ne pitäisi sik­si poistaa. 🙂 

    Har­ras­tan jonkin ver­ran työ­matkapyöräi­lyä, mut­ta olen ajanut autol­la samaa reit­tiä enem­män kuin tarpeek­si, eli en edus­ta mitään kulkuvälinepuoluetta.

    Suo­jati­et ovat tosi­aan vaar­al­lisia, kos­ka har­va auto pysähtyy suo­jatielle odot­ta­van eteen. Jotkut pysähtyvät, esim. minä toisi­naan, mut­ta useim­mat eivät. Jos ruuh­ka-aikaan halu­aa ylit­tää suo­ja­tien suju­vasti, on näyteltävä auto­jen alle henken­sä uhal­la kävelevää. Tämä on vielä hyväkun­toiselle nelikymp­piselle suh­teel­lisen help­poa, kos­ka tarvit­taes­sa pystyy kyl­lä väistämään. Osa autoil­i­joista leikkii samaa leikkiä ja ei väistä. Kak­si saman suun­nan kaistaa ylit­tävän suo­ja­tien kanssa pitää olla todel­la tarkkana. 

    Jos taas istuu auton ratis­sa, pitää suo­jatielle pyrkivää väistääk­seen oma­ta ter­vet­tä itse­tun­toa, ettei tunne itseään joko hölmök­si tai pyhimyk­sek­si joka yrit­tää epäkäytän­nöl­lisen köm­pelösti paran­taa maail­maa hidas­taen samal­la kiireis­ten ihmis­ten työ­matkaa. Siis joutuu miet­timään etukä­teen, mik­si juuri minä olen eri­lainen ja väistän tuo­ta jalankulk­i­jaa, kun muut eivät väistä. 

    Lap­sille taas ei saisi opet­taa liiken­nesään­töjä, vaan liiken­teen käytän­töjä. Pelkkien liiken­nesään­tö­jen opet­ta­mi­nen on hengenvaarallista.

    1. Jos noin on, että suurin osa autoil­i­joista ei kun­nioi­ta pysähtymis­määräys­tä, siihen­hän pitää puut­tua. Poli­isi vain sakot­ta­maan. Ei mene rikesakolla.
      .

  15. Nyt Osmo selit­telet pahem­man ker­ran. Minä en ymmär­rä, jos paikalla on kolme kevyen­liken­teen ylikulkusil­taa vierekkäin, mik­si siinä niiden lisäk­si pitää olla vielä suojatie.

    En ole ottanut mitenkään kan­taa autoil­i­jan toim­intaan, joka oli hen­gen­vaar­al­lista. Yhtä hyvin siinä olisi voin­ut tul­la kak­si raa­toa saman tien. Sen takia liiken­nejär­jeste­lyt tulee min­un mielestäni tehdä tarpeet­to­mia vaaran­paikko­ja vält­täen. Nyt niin ei ole tehty. Täy­del­liseen tur­val­lisu­u­teen ei päästä koskaan, eikä siihen kan­na­ta edes pyrk­iä. Täl­läiset selvät mokat tulee kuitenkin korjata.

    Aika paljon kyse on liiken­nekult­tuurin täy­del­lis­es­tä puut­tumis­es­ta Suomes­ta. Siihen, että liiken­nekult­tuurimme saavut­taa Ital­ian tai Ran­skan menee sata vuot­ta. Tam­pere­laisille siihen menee 200 vuot­ta. Siihen asti kan­nat­taa yrit­tää tehdä teknis­es­ti tur­val­lisia kevyen­li­iken­teen ratkaisu­ja. Joten eiköhän ole aika pois­taa nuo ja ne Munkkivuoren suo­jati­et. 😉 Pienel­lä työl­lä lisätään oleel­lisessti turvallisuutta.

    1. Täl­lä kohdal­la ei ymmärtääk­seni ole jalankulkusil­taa, vaan se näkyy kuvas­sa kauem­pana. Kuvas­sa nakyvä put­ki taitaa olla kah­den kiin­teistön väli­nen kul­jetin, jos muis­tan paikan oikein. Taustal­la näkyvässä ylikulkusil­las­sa, johon on vähän mataa, on jyrkät por­taan, joista ei las­ten­vaunu­jen kanssa selviä pyörä­tuolista puhu­mat­takaan. Paikas­ta usei­ta sao­ja metre­jä etelään on ylikulkusil­ta, jos­ta selviää ainakin las­ten­vaunu­jen kanssa. Pyör­fä­tuo­lille lius­ka saat­taa olla liian jyrkkä. Joka tapauks­dessa sinne päästäk­seen on ylitet­tävä mon­et suo­jati­et, joten mis­sä hyöty?

      Paikalla on liiken­neval­oin ohjat­tu suo­jatie. Mitä vaar­al­lista sel­l­aises­sa on. Hesarin net­tikeskustelus­sa väitet­ti­in, että siinä oli nyt kol­menkympin nopeusra­joi­tus, joka tekee val­ot­tomas­takin suo­jati­estä täysin tur­val­lisen. Ongel­mana ovvat vaar­al­liset autoil­i­jat. Eikö olisi parem­pi pois­taa hei­dät likiken­teestä kujn pan­na las­ten­vaunu­ja työn­tävät kiertämäämn kymme­nen min­uutin ylimääräi­nen kier­ros. Voitaisi­in myös tehdä niin, että Helsin­gin alueelle laitet­taisin kaikkialle neljän kymepin nopeusra­joi­tus, jota valvot­taisi­in automaatikameroin, jol­loin epä­sosi­aalöi­nen aines saataisin ratin takaa pois nopeasti. Neljänkympin ja viiden kympin ero kilo­metril­lä on 18 sekun­tia ja viiden kilo­metrin­matkalla siis noin puoli­toista min­u­ut­tia. Käytän­nössä eroksi tulisi vain joitakin kym­meniä sekun­te­ja, kos­ka mak­siminopeut­ta katu­verkos­sa ei yleen­sä voi ajaa; onhan joka suo­ja­tien kohdal­la esimerkik­si hidastettava.

  16. Luke­mat­ta muiden kom­ment­te­ja, toteaisin, että Osmo on asi­as­sa täysin oikeassa.

  17. Tehokas keino tehdä suo­jati­estä tur­val­lisem­pi olisi kaven­taa tie siitä kohtaa yksikaistaisek­si. Ruuhki­a­han siitä tietysti seuraisi.

  18. “ja samal­la poli­isin valvontaresurssit ovat tutkakytiksinä maan­tei­den var­rel­la ja sakko­rys­inä niis­sä 500m 80km/h rajoi­tusten pätkissä. ok, mut­tei kaik­ista tärkeintä…”

    Tuol­la havain­noin­ti- ja ymmär­ryskyvyl­lä ei pitäisi olla mitään asi­aa auton puikkoi­hin. Oletko huo­man­nut, että useim­miten tuo­hon 500 metrin 80 km/h pätkään on jokin syy? Risteys, koulu tai jokin muu vastaava? 

    On jotenkin käsit­tämätön­tä logi­ikkaa, että nopeuk­sia ei saisi valvoa suo­ril­la eikä mis­sään mis­sä nopeut­ta pitää hiljen­tää, vaan ilmeis­es­ti ain­oas­taan tiukois­sa kaarteis­sa, jos­sa tarvi­taan joku tom­mimäki­nen kisakalus­toi­neen edes rikesakkonopeuteen.

  19. Ei kyseessä ole vain yksi rikos. En tiedä miten lakitek­stien mukaan jut­tu menee, mut­ta: Suo­ja­tien eteen vierekkäiselle kaistalle pysähtyneen auton pysähtymät­tä ohit­ta­mi­nen, ja toisek­seen suo­jati­etä ylit­tävien ihmis­ten päälle ajaminen.
    Vai meinaako Osmo, että aseel­lis­es­ta pankkiryöstöstäkin tulisi saa­da sama ran­gais­tus, riip­pumat­ta tuleeko sen yhtey­dessä ihmisuhre­ja vai ei…

  20. “Onni onnet­to­muudessa kuitenkin on, että loukkaan­tuneet saa­vat paras­ta ja kallein­ta hoitoa…”

    HSn mukaan vaikeat pään vam­mat. Sil­loin vahinko on jo sat­tunut. Murskaan­tunei­ta neu­ronei­ta ei vielä osa­ta kor­ja­ta. Seu­rauk­set ovat katas­tro­faal­isia sekä vam­mau­tuneelle, että omaisille. Siinä mis­sä yli­a­ja­ja porskut­taa elämässä eteen­päin — on uhrien elämä muut­tunut pysyvästi.

    Mik­si suo­jati­et ovat niin vaikei­ta paikko­ja ja mik­si mon­es­sa muus­sa kaupungis­sa autoli­jat nou­dat­ta­vat lake­ja? Zurichissä ollessani huo­masin miten eri­lail­la voi liiken­teessä käyttäytyä.

  21. Tämä ker­too liiken­nekult­tuurista Helsingissä. 

    Mut­ta parem­paakin voi olla. Olimme Kanar­i­al­la loma­l­la ja siel­lä autoil­i­jat aina hidas­ti­vat hyvis­sä ajoin kun näkivät jalankulk­i­jan suo­jatiel­lä. Kaik­ki oli­vat poikkeuk­set­ta erit­täin varovaisia ja huomaavaisia.

  22. Jos nyt puhutaan liiken­n­ev­erkon rak­en­teesta, niin ongel­ma on liian hyvät tiet. Eli lev­eitä suo­ria baano­ja joil­la nopeus ei luon­tev­asti ase­tu ympäristön vaa­ti­mak­si. Moot­tori­tiel­lä ei yksinker­tais­es­ti pitäisi olla minkään­laista ris­teävää liiken­net­tä ja sel­l­ai­sis­sa paikois­sa jos­sa sitä on, varsinkin kevyt­tä liiken­net­tä, ei pidä olla moot­toriteitä. Kaupungis­sa autotie on sel­l­ainen Eerikinkatu jos­sa aje­taan kolmeakymp­piä muu­ta liiken­net­tä väis­tellen, ongel­ma on nimeno­maan “liiken­teen suju­voit­ta­mi­nen” eli kaupunki­in sopi­mat­tomien moot­toritei­den rak­en­t­a­mi­nen. Pin­tali­ikenne kaupungis­sa nyt vaan on hidasta.

    Helsin­gin niemeä kiertää kaupunki­mo­tari Huopalah­den­tie — Paciuk­senkatu — Meche­lininkatu — Lönrotin/Uudenmaankatu — Espa — Pohjois­ran­ta — Rantati­et. Ihan Smith — Polvisen hengessä, kts. esim. http://www.kaupunkiliikenne.net/Smith.html#Anchor-34995 Se pitää purkaa ja kor­va­ta ihan nor­maaleil­la kaduil­la kaupunkiku­van, viihty­isyy­den, liiken­teen, ympäristön, tur­val­lisu­u­den, melun ja saastei­den takia. Tästä seu­raa että läpi­a­joli­ikenne siir­tyy pohjoisem­mak­si Pasi­lan­väylälle ja kehäteille minne se kuu­luukin, ruuhkaisia ne ovat joka tapauksessa.

  23. No mut­ta jos niiden lakien ajatel­laan ole­van huono­ja. Sel­l­aisia lake­ja­han ei tun­netusti halu­ta tai viit­sitä noudattaa.
    Kysy vain autoil­i­joil­ta, niin aika mon­en mielestä suo­jati­et tulisi pois­taa. Sama jut­tu nopeusra­joi­tusten, promiller­a­jo­jen jne. kanssa.
    Aika moni tässäkin tapauk­ses­sa on syyl­listänyt tuon suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton. Ja toisaal­ta nämä varo­mat­tomat tytöt, jot­ka eivät huo­man­neet toista kaistaa ajavaa autoa, vaan suo­jatiel­lä tuli­vat sen eteen…

  24. Niin, siis tuos­sas­han on yksi kaista (oikean puoleinen) nyt sul­jet­tuna jonkun sortin putk­i­työ­maan takia ja 30 km/h rajoi­tus sen takia. Tuos­sa Hesarin kuvas­sakin näkyy työ­maaeste. Ko. risteys on muutenkin täl­lä het­kel­lä vaikea (joo, olen ajanut autol­la itse siitä, joten on omako­htaisia koke­muk­sia), kun Her­man­nin suun­nas­ta tule­vat autot poukkoil­e­vat ilman vilkun näyt­tämistä keskikaistalle ja suurin osa autoista vähät välit­tää kol­menkympin rajoituk­ses­ta. Eli nol­la­tol­er­anssi peli­in vaan!

  25. Suomes­sa pyöräil­i­jä mielu­um­min ajaa päälle tai ojaan kuin viestit­tää pirinkellolla.

    Onko ään­imerkin käyt­tö Suomes­sa rikos?

    Lue

  26. Täl­lä listal­la on huumo­ri­ar­von­sa näit­ten “mis­sään muual­la kuin Suomes­sa” ‑tyyp­pi­en ansiosta. 

    On mainit­tu ainakin Kanari­an saaret, New York, Italia, Ran­s­ka, Zürich. Kes­ki-Euroop­pa ja Lon­too. Näis­sä kaikissa paikois­sa ei sit­ten tapah­du koskaan mitään onnet­to­muuk­sia ja kaik­ki nou­dat­ta­vat liiken­nesään­töjä pilkuntarkasti?

    Niin ja tietenkin Ruot­si, mis­sä jalankulk­i­joille määrätään kypärä­pakko samana päivänä kun ydin­voimas­ta luovu­taan eli vuon­na 2010 jol­loin on Ruotsin ydin­voiman ns. slutdatum. 

    Tiesit­tekö muuten että Suomes­sa autoilu on yhtä van­haa kuin muual­la Euroopas­sa tai Amerikas­sa. On siis melko turhaa puhua Suomen nuores­ta autoilukulttuurista.

  27. “Eikö kaikkia samaan tekoon syyl­listyneitä pitäisi kohdel­la samal­la taval­la riip­pumat­ta siitä, mil­lainen tuuri kohdalle sattui?”

    Näin voisi ajatel­la, mut­ta todel­lisu­udessa useim­mista rikok­sista ran­gais­taan sekä teon että seu­rausten perus­teel­la. Esim. X lyö Y:tä, Y kaatuu, lyö pään­sä katu­un ja kuolee. Ran­gais­tus on täysin eri luokkaa kuin siinä tapauk­ses­sa, että Y selviää mustel­mal­la, vaik­ka teko olisi identtinen. 

    Ongel­ma on mie­lenki­in­toinen, kos­ka teon “pahu­u­teen” ei tietenkään vaiku­ta mil­lään taval­la se, minkälaiset seu­rauk­set teosta sat­tuman kaut­ta aiheutuu. Epäilen kuitenkin, että yhteiskun­nan kannal­ta on opti­maal­ista huomioi­da seu­rauk­set tietyis­sä rikok­sis­sa ran­gais­tus­ta annet­taes­sa. Ne, joil­la käy huono tuuri, saa­vat kyl­lä epäoikeu­den­mukaises­ti kär­siä teostaan suurem­man ran­gais­tuk­sen kuin muut, mut­ta enem­mistö pääsee vähem­mäl­lä eikä yhteiskun­nalle tule turhia kus­tan­nuk­sia lukui­sista pitk­istä vankeustuomioista. Huonon onnen sotu­rit toimi­vat muille varoit­ta­vana esimerkkinä ja siten tuot­ta­vat sen rikok­sia ehkäi­sevän vaiku­tuk­sen, joka ran­gais­tuk­sil­la on tarkoi­tus saa­da aikaan.

  28. Taa­jamis­sa varsinkin pitäisi olla 40 km/h rajoi­tus ja nol­la­tol­er­anssi. Töyssyt tun­tu­vat ole­van varsin tehokkai­ta. Hil­jaisem­pi ajonopeus voisi tehdä monista liiken­neval­oista tarpeet­to­mia, jol­loin liiken­teen suju­vu­us voisi jopa paran­tua, ja ilman laadun parantua.

  29. Moot­tori-lehden viimeisim­mästä numeros­ta luin, että Suomes­sa ajet­ti­in viime vuon­na pari sataa rauta­tien yliku­lun puo­mia rik­ki. Kaikkein kär­simät­tömim­mät ajoi­vat puomin läpi junan kyl­keen. Täl­lainen automies on aina oike­as­sa, vaik­ka omakin hen­ki olisi vai­h­teek­si vaarassa.
    Niin kauan, kuin tämä poruk­ka on liiken­teessä, mikään junaa pienem­pi ei ole siel­lä turvassa.

  30. Osmo pisti alku­un hie­man provoa näi­den autoil­i­joiden määrästä, jot­ka aja­vat suo­ja­tien eteen pysähtyneen (tai lait­tomasti pysäköi­dyn) auton ohi pysähtymät­tä. Onnek­si arviot ovat tulleet kom­ment­tien aikana alas, joten ei siitä sen enempää.

    Muu­ta­ma asi­aan liit­tyvä ilmiö, jot­ka tun­tu­vat aina tois­tu­van tässä herkässä keskustelussa:

    Ihmiset, joil­la ei ole paljon koke­mus­ta autoilus­ta, fil­laroin­nista ja kävelemis­es­tä (kaik­ista) kaun­punkialueel­la syyl­listyvät harmil­lisen usein “me vas­taan ne” ‑ajat­telu­un. Autoil­i­jat ihmettelevät jalankulk­i­joi­ta, jot­ka tule­vat eteen kamikaze-tyylil­lä ja kuvit­tel­e­vat, että joka auton ratis­sa on ere­htymätön sci­fi-tasoinen tekoä­ly, joka ei koskaan ere­hdy. Jalankulk­i­jat ihmettelevät, kun autoil­i­joi­ta ei kiin­nos­ta mikään ja yrit­tävät käyt­tää “lisenssiään tap­paa” oikein tahal­laan. Jalankulk­i­jat ja autoil­i­jat yhdessä ihmettelevät, että fil­laroi­jat ovat ain­oi­ta, joil­la ei liiken­teessä ole mitään velvol­lisuuk­sia, vaan pelkkiä oikeuksia.

    Yllät­täen “automi­esten” kanssa keskustel­lessa usein juuri tämä pysähtymät­tä ohit­ta­mi­nen on koet­tu hirvit­tävim­mäk­si epäko­hdak­si Helsin­gin liiken­teessä. Tai lähin­nä se, että sil­lä on virkaval­lan siu­naus. Jo pelkkä sel­l­aisen (ohit­tamisen) näkem­i­nen saa vat­sas­ta kouraise­maan, kuin korkeal­la paikalla ilman kaidet­ta seistessä. Vaikkei mitään tapah­tu­isikaan. Vas­taavaan aikaan ihme­tel­lään, että mik­si poli­isi on rahas­ta­mas­sa suo­ral­la tiel­lä sopi­vas­sa paikas­sa 11km/h yli­tyk­sistä, mikä ei mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la ole edes saman dekadin ris­ki sivullisille, kuin suo­jatie-tört­töi­lyt. Kyseessä ehkä se, että suo­jatei­den valvom­i­nen on han­kalaa ja kallista?

    Teosta pitäisi ran­gaista ja tiet pitäisi saa­da tur­val­lisem­mik­si: resursse­ja pois rik­keeseen näh­den liian suures­ta rahasam­mos­ta, eli rahas­tamiseen sovel­tuvis­sa paikois­sa ole­vista pie­nien ylinopeuk­sien pajat­soista. Samat resurssit suo­jatei­den valvon­taan ja oikea ran­gais­tus (rahalli­nen ja jok­sikin aikaa ajolu­van menet­tämi­nen), vaik­ka sil­lä ker­taa ei kolahtaisikaan.

    Edel­lisen tietysti voi yrit­tää nähdä ylinopeuk­sien puo­lus­tamise­na, mut­ta siihen vipu­un ei ole pakko mennä.

  31. “Siel­lä ylem­pänä taas yksi “tyyp­illi­nen” autoil­i­ja jon­ka mielestä suo­jati­et ovat vaar­al­lisia ja tarpeet­to­mia, ja ne pitäisi sik­si poistaa.”

    Minä en kyl­lä rehellis­es­ti san­ot­tuna ymmär­rä mitä virkaa val­ot­tomil­la suo­jateil­lä suo­ma­laises­sa liiken­nekult­tuuris­sa käytän­nössä on. Jot­ta nois­sa olisi jotain järkeä, kevyel­lä liiken­teel­lä pitäisi olla etu­a­jo-oikeus myös käytän­nössä eikä vain pykälis­sä. Nyt jalankulk­i­joi­ta lähin­nä juok­sute­taan ympäri­in­sä etsimään valkoisia viivo­ja, joil­la ei ole mitään vaiku­tus­ta sen enem­pää yli pääsemiseen kuin sen turvallisuuteen. 

    Ehkä nuo tosi­aan pitäisi pois­taa, ja lait­taa jokainen jalankulk­i­jaa autol­la kol­hais­sut ainakin kuukaudek­si lin­naan (ei mitään ehdol­lista) riip­pumat­ta siitä mis­sä kol­haisu on tapahtunut.

  32. fil­lari­ton on ilkeä aivan turhaan.

    Jos ei ole käynyt muual­la tai huo­man­nut huo­maavaista liiken­nekult­tuuria niin voisi pitää moukka­maisuuten­sa sisällään.

  33. Olen viet­tänyt viime aikoina usei­ta päiviä Tan­skas­sa, Ruot­sis­sa, Venäjäl­lä ja tietenkin Suomes­sa. Muual­la olen havain­noin­ut liiken­net­tä pääasi­as­sa jalankulk­i­jana — Suomes­sa autoilijana.

    Vah­vasti tun­tuu siltä, että me kuu­lumme autoilukult­tuurin suh­teen vil­li­in itään: jalankulk­i­joiden pitää varoa, kos­ka min­ul­la on AUTO.

    Tun­nus­tan ja tun­nistan itsessäni esim. täl­laisen piir­teen: jos läh­estyn suo­jati­etä jon­ka liepeil­lä näen myös ylit­tämi­saikeisia jalankulk­i­joi­ta, tulen tsekan­neek­si peileistä, onko takana tulos­sa mui­ta auto­ja. Jos ei ole, annan mielu­usti tietä,mutta jos on, en halua olla se “hyödytön idioot­ti” joka pysähtymisel­lään saat­taa aiheut­taa viat­toman kuoleman.

    Mil­lä me pää­sisimme eroon täl­lais­es­ta liiken­nekult­tuurista? Epäilen­pä, että jos kovat ran­gais­tuk­set oli­si­vat hyvä keino, Venäjä (ja Kiina jne) oli­si­vat liiken­nekult­tuurin mallimaita. 

    Mik­si meil­lä niin hel­posti tuomi­taan esimerkik­si ruot­salainen yhteiskun­ta läl­lyk­si — esimerkik­si “fil­lari­ton” tuos­sa yllä toi juuri esi­in tämän “jalankulk­i­joiden kypärä­pakon”. Eli mis­tä näitä sve­du­foobikko­ja oikein tulee? Niistä Fors­ber­gin maaleis­tako tämä katkeru­us kumpuaa? 

    Touko Met­ti­nen

  34. Fil­lari­tonko “sve­du­foobikko”? Minä? En jävla finne? Touol­la taisi nyt jäädä vit­si ymmärtämät­tä tuos­sa jalankulk­i­joiden kypärä­pakos­sa. Jos nyt laite­taan sit­ten seli­tys­tä: Ruot­si päät­ti 1985 luop­ua ydin­voimas­ta vuo­teen 2010 men­nessä, mikä oli ehdo­ton takara­ja. Eipä näytä luop­umi­nen onnis­tuneen vaan ydin­toim­into­ja jatke­taan tois­taisek­si. Uskon edelleen että kypärä­pakko tulee Ruot­si­in samal­la kun ydin­voimas­ta luovu­taan = ei koskaan. 

    Rikulle ja muillekin: kan­nat­taa puhua eri maid­en liiken­teestä asiantun­ti­jana vas­ta sit­ten, kun on asunut maas­sa muu­takin kuin pakol­liset tur­is­ti­matkat. Siir­to­työläisyys antaa perspektiiviä.

  35. Minus­ta pitäisi olla virhep­is­temalli ja liiken­nevalvon­nan rahoituk­seen osal­lis­tu­isi­vat ne, joiden takia liiken­net­tä pitääkin valvoa. Eli mak­saisi­vat erik­seen valvon­ta­mak­sua, joka ker­ta kun jäävät kiin­ni rik­keestä, huoli­mat­ta siitä tuliko sakot vai vain lisää virhep­is­teitä. Kun virhep­is­teistä tiet­ty raja ylit­tyy, pitäisi lähteä kort­ti. Täl­lä saataisi­in myös liiken­nesään­tö­jen rikko­jat nou­dat­ta­maan myös hei­dän mielestään vähäpätöisiä sään­töjä. Tämä ei tietenkään toi­mi, jos ei ole riit­tävää valvon­taa ja valvon­taa voitaisi­in lisätä rahoit­ta­mal­la sitä mainitsse­mal­lani eril­lisel­lä valvontamaksulla.

    Meil­lä on aivan liian lep­su lain­säädän­tö liiken­ner­ikko­musten suhteen.

  36. Jotkut tört­töilee piit­taa­mat­to­muut­taan toiset vahin­gos­sa tai taita­mat­to­muut­taan. Ongel­ma on kuitenkin teknis­es­ti ratkaistavis­sa eikä edes ole kovin kallista. Jos kyseisessä tapauk­ses­sa oli val­ot vilkul­la tietyön vuok­si, niin olisi voin­ut kuor­ma-autos­ta pudotel­la väli­aikaisia töyssyjä muu­ta­man kap­paleen per kaista ja olisi ajonopeudet olleet tilanteen tasalla. 

    Yleisem­minkin liiken­teen ongel­mat ratkea­vat jah­ka aiem­man keskustelun hal­vat kiinan insinöörit pudot­ta­vat insinööri­työn hin­nan sel­l­aiselle tasolle että on varaa ne ratkaista.

  37. Veikkaan­pa että suurim­mak­si osak­si pom­mil­la ajami­sis­sa on on kyseessä havainnointivirhe. 

    Itsekin olen joskus hujaut­tanut pom­mil­la pysähtyneen auton ohitse, kun suo­jati­etä ei ole syys­tä tai tois­es­ta havainnut.


  38. Touko Met­ti­nen kirjoitti:

    Mil­lä me pää­sisimme eroon täl­lais­es­ta liiken­nekult­tuurista? Epäilen­pä, että jos kovat ran­gais­tuk­set oli­si­vat hyvä keino, Venäjä (ja Kiina jne) oli­si­vat liiken­nekult­tuurin mallimaita.

    Tätä yritin ajaa takaa kir­joituk­ses­sani takaa.. Eli ran­gais­tuk­sil­la on kyl­lä ohjaavaa vaiku­tus­ta, vaikkei rajat­tomasti. Ei niinkään, että ran­gais­tus­ta koven­netaan mielipuolisek­si, mut­ta että edes käytän­nössä alet­taisi rangaista.

    Läh­estytään kär­jis­te­tyin esimerkein:

    - Jätetään suo­jati­etört­töi­ly rankaisematta.
    — Ylläpi­de­tään pien­ten ylinopeuk­sien sakkopa­jat­so­ja paikas­sa, jos­sa se pieni ylinopeus tulee hel­posti, mut­tei vaaran­na ketään.

    –> Ihmiset aja­vat liiken­teessä nenä nopeusmit­taris­sa jopa suo­jatei­den yli.

    - Jätetään kau­ni­ista retori­ikas­ta (län­si­mainen fyysi­nen koske­mat­to­muus) huoli­mat­ta rankaise­mat­ta pahoinpitelyistä.
    — Annetaan iso­ja sakko­ja julkkisten kunn­ian loukkaamisesta.

    –> Ihmisiä piestään ruti­ini­no­mais­es­ti sairaalakun­toon, mut­ta julkkisten kun­ni­aa ei louka­ta. Kuin­ka mon­ta ihmistä sairaalakun­toon on yhtä paha asia, kuin yhden julkkik­sen kunn­ian loukkaaminen?

    Tietyl­lä osal­la pop­u­laa­tios­ta on alen­tunut tai non-eksis­tent­ti seu­raa­mushark­in­ta, mut­ta jos seu­raa­mus­ta ei oikeasti ole, niin jopa seu­raa­mushark­in­taan kykeneväiset ihmiset alka­vat opti­moi­da hark­in­to­jansa seu­rausten mukaan.

  39. “Tiesit­tekö muuten että Suomes­sa autoilu on yhtä van­haa kuin muual­la Euroopas­sa tai Amerikas­sa. On siis melko turhaa puhua Suomen nuores­ta autoilukulttuurista.”

    Nuorel­la autoilukult­tuuril­la tarkoite­taan sitä, että Suomen mas­sa-autois­tu­mi­nen tapah­tui myöhem­min kuin muis­sa län­si­mais­sa, eli vas­ta 60-luvun lop­ul­ta alkaen.

  40. Havait­sen tässä ketjus­sa kommunikaatiohäiriön.
    Nim­imerk­ki Fil­lari­ton otti kan­taa sivu­seikkaan, jota muut eivät tain­neet huomata. 

    Kortin kuiv­u­maan otta­mi­nen nimit­täin on kieliku­va. Rat­ti­juop­po on ikään kuin ryvet­tänyt ajoko­rt­tin­sa viinas­sa, ja sik­si se pitää “ottaa kuiv­u­maan”. Kortin otta­mi­nen hyl­lylle on käytän­nössä sama asia, mut­ta se ei liity mitenkään alkoholinkäyttöön.

    Osmon ehdo­tuk­sen mukaan kort­ti olisi siis otet­ta­va hyl­lylle, mut­ta ei kuiv­u­maan. Tässä asi­as­sa hän on mielestäni oike­as­sa. Suo­jati­etä on osat­ta­va kunnioittaa.

  41. On jo aika puut­tua tähän autoil­i­joiden sikailu­un järein keinoin. Ellen jalankulk­i­jana olisi ali­tuiseen varuil­lani, menet­täisin henkeni päivit­täin juuri saman­lai­sis­sa tilanteissa.

  42. Osmo,
    yhdyn tcrown kom­ment­ti­in, keskus­toista pitäisi pois­taa mah­dol­lisim­man paljon kaik­ki viivat, val­ot, merk­it, jopa jalkäytävien reunat, sit­ten nopeusra­joi­tus 30kmt ja erit­täin kovat ran­gais­tuk­set ja automaat­ti­nen raskaampi on aina velvolli­nen väistämään ja väärässä jos jotain sat­tuu. Täl­lä kon­sep­til­la on nimikin, shared space, ja ainakin hol­lan­nis­sa sitä toteutetaan:
    What is a Shared Space?
    Shared Space is more a way of think­ing than it is a design con­cept. It is most read­i­ly rec­og­nized as a street space where all traf­fic con­trol devices such as sig­nals and stop signs, all mark­ings such as cross­walks, and all sign­ing have been removed. Curb­ing is removed to blur the lines between side­walks and motor­ized trav­el way. The phi­los­o­phy is that absence of all of those fea­tures forces all users of the space — from pedes­tri­ans to dri­vers — to nego­ti­ate pas­sage through the space via eye con­tact and per­son to per­son negotiation.
    http://blog.pps.org/shared-space/

    Onko helsin­gin kaupun­gin kok­ouk­ses­sa puhut­tu tästä?

  43. Nol­la­tol­er­anssin vaa­timises­sa ollaan vääräl­lä tiel­lä. Itse kan­natan shared-space tyylisiä ratkaisu­ja. — Ympäristöä, jon­ka käyt­täjät lop­ul­ta luo­vat nou­datet­ta­vat säännöt.

    Valvon­nan kiristämi­nen ja ran­gais­tusten koven­t­a­mi­nen siirtävät liiken­teen käyt­täjän vas­tu­u­ta pois kokon­aisu­u­den hallinnas­ta pelkästään lakipykälien pilkun­tarkkaan nou­dat­tamiseen. Kukaan ei enää väl­itä tois­es­taan vaan keskit­tyy vain itsekkääseen pykälien noudattamiseen.

    Esim. Miten nol­la­tol­er­an­tis­sa liiken­teessä suh­taudu­taan punaisia päin kulke­vaan jalankulk­i­jaan? Onko se vapaa­ta riis­taa? — Minä vain nou­datin lakia …

  44. K‑Veikko: “Valvon­nan kiristämi­nen ja ran­gais­tusten koven­t­a­mi­nen siirtävät liiken­teen käyt­täjän vas­tu­u­ta pois kokon­aisu­u­den hallinnas­ta pelkästään lakipykälien pilkun­tarkkaan nou­dat­tamiseen. Kukaan ei enää väl­itä tois­es­taan vaan keskit­tyy vain itsekkääseen pykälien noudattamiseen.”

    Jaa, että pykälien tark­ka nou­dat­ta­mi­nen on nyt jo itsekästä! Eiköhän se mainit­se­masi kokon­aisu­us pysy parem­min hallinnas­sa pykäliä nou­dat­ta­mal­la kuin rikko­ma­l­la. Jätän kyl­lä mielu­um­min kokon­aisu­u­den hallinnan muille kuin yksit­täiselle autoilijalle.

    Kysyt, onko punaisia päin kulke­va jalankulk­i­ja nol­la­tol­er­anssis­sa vapaa­ta riis­taa. Ei ole täl­läkään het­kel­lä. Autoil­i­ja, joka ajaa TAHALLAAN sel­l­aisen päälle ja aiheut­taa kuole­man ei nou­da­ta lakia vaan syyl­listyy tappoon.

  45. Shared-space toimii Macaol­la lois­tavasti. Jos kat­soo autoil­i­joi­ta ja mopoil­i­joi­ta kohti ja kohot­taa käten­sä tms., niin saa tietä. Liiken­neval­o­ja on vähän­lais­es­ti ja niitä nou­date­taan kun on ruuhkaa, autoil­i­jat tietysti aina. Suo­ja­tien viereen on aina auto pysäköitynä. 

    Israelis­sa aikanaan autot pysähtyivät, jos edes vilka­isit suo­ja­tien suun­taan. Eivätkä suos­tuneet men­emään ensin, vaik­ka kuin­ka viittelöit.

  46. Sel­l­ainen sys­tee­mi, jos­sa käyt­täjien annetaan muoka­ta omat sään­nöt johtaa suo­ma­laisen mie­len­laadun tun­tien tääl­lä sys­teemi­in, jos­sa aina heikom­pi osa­puoli on se joka jous­taa. Vahvem­pi osa­puoli alkaa pitämään oikeuk­sis­taan entistä itsekkääm­min kiin­ni ja otta­maan niitä lisää.
    Suo­ma­lainen autoilukult­tuuri on per­in­teis­es­ti muo­dos­tunut siihen näke­myk­seen, että eten­e­misen on koko ajan jatkut­ta­va mah­dol­lisim­man hai­tat­ta. Sen huo­maa varsinkin pääkaupunkiseudul­la. Esimerkkinä voin maini­ta liukkaan tai muuten huonon kelin vaiku­tuk­sen ajonopeuk­si­in tai yleen­sä ajokäyt­täy­tymiseen. Nopeut­ta ja ajo­ta­paa ei enää osa­ta sovit­taa mah­dol­lisim­man tur­val­lisek­si, vaan edelleen päämääränä on mah­dol­lisim­man nopea eten­e­m­i­nen toisen taka­puskuris­sa kiin­ni, mah­dol­li­sista esteistä huolimatta.
    Pitäisi ymmärtää se tosi­seik­ka, että kapunkili­iken­net­tä ei suun­niteltaisi vain autoil­i­joi­ta silmäl­lä pitäen, vaan kaik­ki liikku­jat otet­taisi­in tas­a­puolis­es­ti huomioon. Tamä toki johtaisi siihen, että autoil­i­joiden olot kaupungis­sa kävi­sivät han­kalam­mik­si. Mut­ta onko sil­lä väliä. Se kuitenkin johtaisi entistä enem­män joukkoli­iken­teen käyt­töön, sekä mah­dol­lis­es­ti lisäisi myös saas­tee­ton­ta kevyt­tä liikennettä.

  47. shared space käytän­nössä tarkoit­taa ajonopeuk­sien hidas­tamista, mikä on se olen­nainen lop­putu­los ja keinot sinän­sä tois­si­jaisia. Nopeu­den lask­ies­sa myös melu vähe­nee rajusti.

    Esimerkik­si niin että Pohjois­es­pa Kaup­pa­torin ja Pres­san­lin­nan välis­sä muute­taan niin että tori­alueen ja ajoväylän raja häivytetään, jol­loun autot luo­vi­vat siitä läpi ihan samoin kuin ne luo­vi­vat Kaup­pa­torin parkkipaikalle. Mikäpä siinä.

    Pait­si että tässä mei­dän Helsingis­sä sut­jak­ka ajo Län­siväylältä Itäväylälle keskus­tan läpi on niin Tärkeä Asia että sitä varten aikuiset ihmiset ihan oikeasti halu­a­vat läh­es mil­jardin euron tun­nelin, Pohjois­es­pan sulkem­i­nen edes kesäisin on nyt vaan ker­ras­saan mah­do­ton­ta kos­ka siel­lä on niin paljon auto­ja jot­ka ilmeis­es­ti kul­kee kiskoil­la kos­ka ne eivät ker­takaikki­aan voi ajaa vaik­ka Töölön­lah­den pohjois­puolelta. Kuriosi­teet­ti­na todet­takoon että Osmon pree­riamallik­si ris­teämä YHTALI antaisi tälle hir­muisen hin­tal­ipun, kos­ka autossa istut­tu tun­ti mak­saa kahdek­san euroa ja autoilun määrä olete­taan vakioksi.

  48. Jos tuo lon­tooristeys kak­sikaistaise­na olisi Helsingissä:
    — suo­ja­tien eteen olisi pysäköi­ty auto
    — jalka­käytävälle olisi pysäköi­ty sen viereen toinen auto
    — taaem­pana olis asukaspysäköin­tipaik­ka, jos­sa seisoo auto joka ei ole liikkunut puoleen vuoteen.

    Näin sik­si että, paikalliset kaup­pi­aat ovat inis­seet niin kauan että kun ei ole paikko­ja, joten pysäköin­nin­valvon­ta on ohjeis­tet­tu ettei ko. kadun­pätkää valvota, eli ei sit­ten valvota suo­ja­tien eteen pysäköin­tiäkään. Autop­uolue taas on loban­nut asukaspysäköin­nin de fak­to ilmaisek­si, joten se auto vie sen asion­tipaikan seu­raa­vatkin puoli vuot­ta. Ei sinän­sä että tuo­ta pysäköin­tiä edes pystyt­täisi­in valvo­maan, kos­ka sama Autop­uolue huole­htii myös siitä siihen ei ole resursse­ja, ja oikeuslaitos siitä ettei yksi­ty­istä valvon­taa tehdä.

  49. Muu­ta­ma vuosi takaperin istu­in taksin kyy­dis­sä Helsingis­sä ja jouduin kuun­tele­maan ammat­ti­au­toil­i­jan vuo­da­tus­ta siitä, kuin­ka jalankulk­i­jat eivät enää nykyään älyä ja osaa kun­nioit­taa auto­ja, vaan pomp­pi­vat mil­lion mitenkin tielle, suo­jateille auto­jen takaa ja niin pois päin niin että sitä joutuu ajele­maan pelko per­si­is­sä, ettei tule kol­hu­ja. Mik­sei myös niihin ihmisiin. 

    En sit­ten viitsinyt sanoa, että kaupun­git ovat yhä ihmis­ten eivät auto­jen oleskelu­aluei­ta. Ei sil­lä, kyl­lä kaik­ki liiken­teessä ole­vat, holtit­tomasti liikku­vat toim­i­jat ovat vaarak­si. Silti tulisi toimia ensin ihmis­ten, sit­ten konei­den ehdoil­la, vaik­ka jois­sain koneis­sa onkin ihmisiä sisällä.

  50. Eikä ole yleistä, eikä varsin yleistä Helsingis­sä, että suo­ja­tien eteen pysähtynyt ohite­taan pysähtymät­tä. Ainakin minä pysäh­dyn aina. Kom­menteis­taan päätellen tämäkin Audin kul­jet­ta­ja joka lanasi ne pikku­tytöt pysähtyy aina suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton rin­nalle. No mikä tässä meni pieleen?
    Paikalle on Helsin­gin kaupun­ki perus­tanut työ­maan. Yksi kaista kolmes­ta päät­tyy. Kaik­ki jot­ka tule­vat reunakaistaa hiljen­tävät yllät­täen eteen tule­van esteen kohdalle ja joko vai­h­ta­vat vasem­malle kaistalle taik­ka kään­tyvät oikealle. Liiken­neval­o­ja ei ollut käytössä. Auto­jen nopeus tässä kohtaa 60 km/h. Joku älypää kek­si täl­laises­sa raken­netus­sa ansapaikas­sa antaakin äkisti tietä pikku­tytöille, eli antoi petol­lis­es­ti merkin hei­dän men­nä tielle auto­jen alle. Yhtä syylli­nen onnet­to­muu­teen on siis tämä tekopy­hästi toimin­ut autoil­i­ja. On se saakutin hul­lua kun nopeusra­joituk­sia pan­naan aivan selvi­in paikkoi­hin, mut­ta täl­lainen tietyö­maa oli jätet­ty rajoit­ta­mat­ta. Ehdot­tomasti tähän olisi kuu­lunut 40 ‑30 km/h nopeusra­joi­tus! Eihän se Audin kus­ki mil­lään voin­ut aav­is­taa, että nyt tähän oli syn­nytet­ty täl­lainen jalankulk­i­jain päästämisti­lanne ja että jalankulk­i­jat käyvät sieltä reip­paina rekko­jen alle.

    1. Ajoin paikan ohi tänään. Siinä on kol­menkympin rajoi­tus, siis ainakin nyt. Hesarin keskustelu­sivu­jen mukaan olisi ollut myös ennen onnet­to­muut­ta. Tietyö näkyy hyvin ja kauas, eikä siis tule kenellekään yllät­täen. Tien kapen­e­m­i­nen ei koske niitä kaisto­ja, joi­ta tul­laan Kulosaaren sil­lal­ta. Tieli­iken­nela­ki ei myöskään anna mitään tulkin­nan­varaa: suo­jatielle astu­mas­sa ole­va on päästet­tävä yli. Audil­la on ollut myös erit­täin huonot jar­rut, kun niin pien­estä nopeud­es­ta pysähtymiseen onnet­to­muu­den jäl­keen on men­nyt niin pitkä matka.
      Tässä on kyse kuitenkin yksit­täis­es­tä onnet­to­muud­es­ta. Aloitin keskustelun siitä, että tämä rikos, johon Audi-kul­jet­ta­ja syyl­listyi, on Suomes­sa erit­täin yleinen ja että tämä holtit­to­muus pitää lopettaa. 

  51. Exäni, joka ajaa paljon päivit­täin Helsingis­sä sanoi, ettei Sörkan onnet­to­muu­den auton merk­ki tul­lut yllätyksenä. 

    Törkeim­mät ja sään­nöistä piit­taa­mat­tomim­mat kul­jet­ta­jat löy­tyvät kuulem­ma Audin ratin takaa. Siis­teim­mät ja kohteliammat löy­tyvät puolestaan farkku-Volvon ohjaimista … 

    Eli älä osta Audia, ettet muu­tu liiken­nesi­ak­si! Sovin­is­mikin uhkaa.

  52. Hesarin keskustelu­jen mukaan Audi-kus­ki muuten oli ulko­maalainen — mut­ta tietenkin kyseessä on vain yksit­täistapaus. Pahim­mat syn­nit Suomen liiken­teessä tekevät tietenkin suo­ma­laiset autoilijat.

  53. Jos noin on asetel­ma siinä, niin sit­ten kyl­lä on aihet­ta pan­na otsa kurt­tuun. Kuitenkin aina kohteliaisu­ut­ta käytet­täessä ja nor­maali­in etu­a­jo-oikeu­teen aiot­tua katkosta/muutosta tehtäessä on syytä arvioi­da miten ympäröivä liikenne tuos­sa tilanteessa tuol­loin tulee suh­tau­tu­maan aiko­muk­seeni. Sekin on tot­ta että sitä näkee melko useinkin aika sika­maisia suo­ja­tien yli pysähtymät­tä ajavia ja ennen kaikkea Stadin keskus­tas­sa jos­sa on 30 km/h rajoi­tus, jotkut paina­vat niin pen­teleesti men­emään. Jotkut on niin kum­man agres­si­ivisia keskus­tas­sa. Siel­lä ei saa olla kiire. Ajatelkaas vielä, että jalankulk­i­joina ja autoil­i­joinakin on 80 v. täyt­täneitä ihmisiä. Sit­ten on niitä 25 v. vauh­tiveikko­ja. Kävelkääpä Kaup­pa­hallil­ta Olympiaater­mi­naalille. Jos reit­il­lä on hitaasti vaeltavia ihmisjoukko­ja joutuu väk­isinkin astu­maan pyörätielle. Siinä kanssa saa ter­veisik­si keskisormia ja ärräpäitä, kos­ka uskalsimme häir­itä hänen vauhti­hur­jastelu­aan polkupyöräl­lä nopeus n. 45 km/h keskel­lä ihmisjoukkoa! Pyörän mas­sa vaan onnek­si sat­tuu ole­maan pienem­pi kuin audin.

  54. Vuon­na 1969 Helsingis­sä kuoli 59 jalankulk­i­jaa, vaik­ka auto­ja oli kol­mannes nykyis­es­tä. Joten kyl­lä tässä parem­paan suun­taan ollaan pitkäl­lä aikavälil­lä menty.

  55. Audit on tur­val­lisia liiken­teessä. Kakopäitä voi olla diesel-Nis­san maas­turikuskeis­sakin, kuten se yksi porstsari-bodari, joka ajaa ammat­ti­bo­dari vai­mon­sa leas­ing-maas­turia. Kort­ti pois.

    Nythän on tutkimus­tu­loskin kuin­ka eri­tyis­es­ti ulko­maalaiset aja­vat röyhkeästi ja ylinopeut­ta Helsingis­sä. Onks tää Audi-mies nyt niitä.

  56. Ei satel­li­it­ti­valvon­ta, dig­i­taalivehkeet, kam­er­at eikä liiken­neval­ot auta. Pitää lait­taa puomit! suo­jatei­den eteen. Johan oppii autoil­i­ja. Ei suo­ma­lainen vahin­gos­sakaan halua puomin kuvaa autoonsa.

  57. Olen samaa mieltä tuol­la aiem­min jo kir­joite­tus­ta tilanteesta, jos­sa tehdään “ansa” vier­essä ajavalle autolle pysähtymäl­lä suo­ja­tien eteen.

    Suo­ja­tien eteen pysäköin­ti on kiel­let­ty juuri tästä samas­ta syys­tä. Pysäköi­ty auto on näköeste.

    Yhtälail­la pitäisi suo­ja­tien eteen pysähtymi­nen olla kiel­let­ty. Jos jalankulk­i­ja halu­taan päästää yli pitäisi siis pysäköin­tisään­nön mukaises­ti pysähtyä 5m ennen suo­jati­etä. Näin näköy­hteys (ja vas­tuu) säi­lyy sekä autoil­i­jal­la, että jalankulkijalla.

  58. Re: Kake kir­joit­ti 20.10.2009 kel­lo 11:17
    “Jaa, että pykälien tark­ka nou­dat­ta­mi­nen on nyt jo itsekästä!”

    Pykäliä voi nou­dat­taa “lain hengessä” tai sit­ten itsekkäästi.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Väkivallaton_vastarinta

    Tästä keskustelus­ta hyvin huokuu esille se että miten “jalankulk­i­joiden” tun­teet kuo­hu­vat kuumana suo­ja­tien eteen pysähtymis­es­tä vaik­ka tämä lainko­h­ta ei edes mitenkään koske jalankulk­i­joi­ta. — Jos halu­taan puhua pykälistä ja niiden tarkas­ta nou­dat­tamis­es­ta. — Jalankulk­i­jal­la ei ole mitään velvol­lisuuk­sia sen suh­teen pitääkö jonkun pysähtyä suo­ja­tien eteen.

    Joskus tun­tuu että vastapuo­lia ovat jalankulk­i­jat vas­taan autot. Itse näk­isin että vastapuoli­na ovat jalankulk­i­ja vas­taan auton kuljettaja.

  59. Mis­sä san­o­taan, siis laki, että suo­ja­tien eteen on pysähtymi­nen väis­tamis mielessä on kiel­let­ty. Onhan se kohtelias­ta jät­tää rakoa suo­jatiehen, mut­ta viisi metriä tai yli ei enää velvoita toista pakol­liseen pysähtymiseen JA VÄISTÄMISEEN, vain ain­oas­taan väistämiseen. Tuo käytän­tö on kohtelias, mut­ta toimii siis ain­oas­taan yksikaistaisil­la kaduil­la. Ja lisäk­si tuol­lais­ten anso­jen tekem­i­nen äkki­jar­ru­tuk­sel­la on yhtä kiel­let­tyä, kuin läh­estymi­nen kolmio­ta ja viime het­kel­lä liinat kiin­ni. Tietenkin jälleen jar­rut poh­jaan, jos et muu­ta voi, mut­ta ennakoi­va ajo­ta­pa on jopa mainit­tu lais­sa (tieli­iken­nela­ki 15§). 

    Mut­ta kos­ka lakia muute­taan noiden vähem­män kuin viisi metria pysäköi­ty­jen auto­jen suh­teen. Ei pelkkä pysäköin­tivirhe­mak­su ole riit­tävä. Väl­itön hin­aus on vähin­tä, mil­lä voidaan tur­va­ta suo­ja­tien suo­ja. Ja lasku vähin­tään 250e. Onhan se ris­tiri­itaista että tuon virhe­mak­sun sum­ma on reilusti pienem­pi, kuin vaik­ka esimerkik­si julk­isten tarkas­tus­mak­su. Ja menee­hän täl­lä het­kel­lä pysähtymät­tä ohit­ta­neen kul­jet­ta­jan sakko päiväsakoik­si. Vaik­ka virhep­iste kort­ti­in (+sakko) olisi huo­mat­tavasti parem­pi ja kolmes­ta virhep­is­teestä kort­ti pois.

  60. Ari,

    Ketkä ihmeen port­sari-bodari ja hänen ammattibodari-vaimonsa? 

    Mik­set käytä yhtä hyvin nimeä, jos kuitenkin on tarkoi­tus tun­nistaa nämä ihmiset?

    +++++++++++

    Ei kai kukaan nyt väit­tänyt, etteikö Audi olisi rak­en­teeltaan ja tekni­ikaltaan tur­valli­nen siinä mis­sä mikä tahansa muukin uudehko ja ehjä kalli­im­man puoleinen auto. 

    Eri automerkeil­lä on vain eri­lainen ima­go. Siis­pä osta­jakun­ta valikoituu tiet­ty­jen piirtei­den mukaises­ti. Esim. mainit­se­mani farkku-Volvon kus­ki on suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä vas­tu­ulli­nen ja vakavarainen per­heenisä tai ‑äiti kuin mon­en muun merkin. 

    Ei tämä min­un keksin­töäni ole, vaan markkinointiosastojen. 

    Audi­han on “urheilulli­nen”! Joten yliedustet­tuna ovat idiootit, jot­ka ihail­e­vat Kimi Räikköstä ja ajo on sen mukaista.

  61. Mil­lainen ima­go liit­tyy Opel Kadett:iin vuosil­ta ‑86–88 (4kpl)?

  62. Ciclista kir­joit­ti: “Vai meinaako Osmo, että aseel­lis­es­ta pankkiryöstöstäkin tulisi saa­da sama ran­gais­tus, riip­pumat­ta tuleeko sen yhtey­dessä ihmisuhre­ja vai ei…”

    Eihän noi­ta kah­ta voi ver­ra­ta. Sen sijaan tun­tu­isi ihan aiheel­liselta antaa sama ran­gais­tus sekä siitä, että ampuu kohti pankkivirkail­i­jaa, mut­ta ei osu, kuin siitä, että osuu.

  63. Farshore,sama ran­gais­tus voi peri­aat­teessa nyky­isinkin tul­la. Siis tapon yri­tys on kyseessä ‚jos ampuu kohti mut­ta ohi ja myös sil­loin jos osuu, mut­ta uhri ei kuole. Tarkoitit kuitenkin var­maan ‚että pitäisi tuomi­ta tapos­ta kum­mas­sakin tilanteessa eli pois­taisit ainakin käytän­nössä yri­tyk­sen kokon­aan rikosoikeudesta. 

    Ero tuo­hon suo­jatiesään­nön rikkomiseen on se, että siinä har­voin tarkoituk­se­na on osua autol­la ihmiseen. Eli mah­dolli­nen tör­mäys ihmiseen on huoli­mat­to­muut­ta eli tuot­ta­muk­sel­lista, vaik­ka sään­nön rikkomi­nen olisi tahal­lis­takin. Yhden­ver­taisu­u­den vuok­si pitäisi sit­ten aina tuomi­ta muidenkin liiken­nesään­tö­jen rikkomis­es­ta kuin pahin olisi tapah­tunut eli olisi aiheutet­tu toisen vam­ma tai kuole­ma, vaik­ka niin ei olisi tapah­tunutkaan. Sen vuoksi,että niin olisi voin­ut hyvinkin tapah­tua, vaik­ka sitä ei ole yritet­tykään. Tuomit­taisi­in siis tuot­ta­muk­sel­lis­es­ta teosta, jota ei ole tapah­tunut. Sin­un esimerkissäsi on kyse yri­tyk­sen ja toteu­tuneen teon välis­es­tä eros­ta ran­gais­tuk­ses­sa, Osmon esimerkissä sen sijaan tuomit­semista käytän­nössä teosta, jota ei ole tapah­tunut ja jon­ka seu­rauk­sia ei siten voi edes tietää, kun mitään tekoa tai seu­raus­ta ei ole yritettykään.Sama ran­gais­tus riip­pumat­ta onko osunut nollaan,yhteen tai viiteen ihmiseen?

    Sinän­sä olen Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että ran­gais­tuk­sen suo­jatiesään­nön rikkomis­es­ta tulisi olla kovem­pi, huo­mat­tavastikin. Ja esimerkki­isi liit­tyen, olen myös sitä mieltä, että teko, jol­la tahal­lis­es­ti yritetään vahin­goit­taa toista, tulisi ran­gais­tuk­sen osalta olla lähempänä “onnis­tuneen” teon ran­gais­tus­ta. Mut­ta en lähtisi silti siihen, että ran­gais­tus on kokon­aan seu­rauk­sista riip­puma­ton. Pidän siis esimerkik­si hyväksyt­tävänä sitä ‚että jalankulk­i­jan kuole­man aiheut­tamis­es­ta ran­gais­taan tun­tu­vam­min kuin liiken­nesän­nön rikkomis­es­ta, jol­la ei kuole­maa ole aiheutet­tu. Kyse ei ole kos­tos­ta vaan ran­gais­tuk­ses­ta kuole­man aiheut­tamis­es­ta . En pidä kuole­man­vaaran ja kuole­man aiheut­tamista yhtä vakav­ina asioina, vaik­ka kumpikin ovat vakavia.

  64. kake,
    Lähin­nä kom­ment­ti­ni kos­ki sitä ciclis­tan aiem­paa ver­taus­ta. Siinä ver­rat­ti­in Osmon esimerkkiä siihen, että pankkiryöstäjä on aseelli­nen (uhkaa kuole­mal­la) ja pankkiryöstäjä ampuu jonkun.

    Mielestäni ver­taus oli pielessä, kos­ka siinä ei ver­rat­tu tekoa ja teon yri­tys­tä, vaan uhkaus­ta ja tekoa. Niis­sä mielestäni on ero.

    Osmon kanssa taidan olla samaa mieltä, että ran­gais­tuk­sen kannal­ta ei pitäisi olla eroa jääkö auton alle joku vai ei. Jos henkilö­vahin­gos­ta annetaan kovem­pi ran­gais­tus, sehän juuri menee kos­ton puolelle.

  65. “Osmon kanssa taidan olla samaa mieltä, että rLähin­nä kom­ment­ti­ni kos­ki sitä ciclis­tan aiem­paa ver­taus­ta. Siinä ver­rat­ti­in Osmon esimerkkiä siihen, että pankkiryöstäjä on aseelli­nen (uhkaa kuole­mal­la) ja pankkiryöstäjä ampuu jonkun.”

    Ei vahinkoa voi ver­ra­ta tahal­liseen tappoon-.
    Har­va suo­jateil­lä henkilön kuo­li­aak­si ajanut on tarkoit­tanut tappaa.
    Raken­nuk­sil­la tipuu muu­tam henkilö joka vuosi ja kuoee, mut­ta har­voin suo­jauk­sen laimin­lyönyt saa mitään rangaistusta.

    Liiken­neon­net­to­muudet ovat useim­miten tahat­to­mia eikä niitä sil­loin estetä ran­gais­tuk­sia kiristämäl­lä vaan liiken­neym­päristöä parantamalla.
    Ihmisen ais­tit ja reak­tionopeudet eivät yksinker­tais­es­ti riitä tilantei­de hallintaan juok­sua suurem­mil­la nopeuksilla.

    Koko keskustelun lähtöo­let­ta­mus on täysin hakoteillä.

  66. Farshore, olisi mie­lenki­in­toista tietää sit­ten, mikä olisi sopi­va ran­gais­tus suo­jatiesään­nön rikko­jalle? Siis se sama ran­gais­tus, joka annetaan sille, joka huoli­mat­to­muudel­la jät­tänyt liiken­nesään­töä nou­dat­ta­mat­ta ja sille, joka sen lisäk­si aiheut­tanut kol­men ihmisen kuole­man. Kort­ti kuiv­u­maan niin kuin Osmo taisi esit­tää? En ymmär­rä vieläkään aja­tus­ta, että vaaran aiheut­ta­mi­nen on ran­gais­tavaa, mut­ta kuole­man aiheut­tamis­es­ta rankaisem­i­nen kos­toa. Tekoon kuu­luu myös seu­rauk­set. Osmo esit­ti aiem­min “keski­aikaista” pain­os­tus­vankeut­ta suuria sum­mia kaval­ta­ne­elle mut­ta sakol­la ja/tai kortin kuiv­u­misel­la selviäisi mon­en ihmisen kuole­man aiheut­tamis­es­ta? Jotenkin tun­tuu taas, että raha on tässä ajat­telus­sa ihmishenkeä tärkeämpi.

    Pitää muis­taa, että suuri osa esim. juuri liiken­nesään­nöistä on sel­l­aisia, että rikkomi­nen aiheut­taa pienem­män tai suurem­man kuole­man­vaaran. Jos kaikesta selviää sakol­la tai kortin kuiv­u­misel­la, pois­tuu se ris­ki vanki­latuomios­ta, joka nyt voi seu­ra­ta sään­nön rikkomis­es­ta + kuole­man aiheut­tamis­es­ta. Luu­len­pa että tavalli­nen kansalainen pelkää tuo­ta enem­män kuin nyky­istä tun­tu­vam­paa sakkoa, joten kuole­man aiheut­tamisen ran­gais­tavu­u­den pois­t­a­mi­nen tosi­asi­as­sa vähen­täisi ran­gais­tus­lain­säädän­nön ennal­taehkäi­sevää vaiku­tus­ta. (jokaisen pitäisi tietysti pelätä enem­män kuole­man aiheut­tamista kuin itselle aiheutu­vaa ran­gais­tus­ta, mut­ta valitet­tavasti tun­tuu ettei näin useinkaan ole)

  67. Entä vahin­gonko­r­vaus? Jokainen menet­telee joskus huoli­mat­tomasti niin, että aiheut­taa vahin­gonva­aran. Pitääkö kor­vauk­sen olla sama riip­pumat­ta siitä, syn­tyykö vahinko vai ei? Onko vahin­gonko­r­vauk­sen tuomit­sem­i­nen kos­toa? Niin var­masti on jos ker­ran vaaran aiheut­ta­mi­nen on olen­naista, mut­ta seu­raus merkityksetöntä?

Vastaa käyttäjälle Kake Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.