Rakennuslupien myöntämiseen harkintavaltaa

Suomes­sa tehdään aivan liian sitovia kaavo­ja. Muual­la kaa­vat ovat väl­jem­piä, raken­nut­ta­ja laatii tarkem­mat talopi­irus­tuk­set ja yhteiskun­ta hark­it­see detal­je­ja tässä vai­heessa. Suomes­sa ei voi tehdä näin, kos­ka KHO on ottanut kan­nan, että raken­nuslu­pa on myön­net­tävä ilman hark­in­taval­taa aina, jos suun­nitel­ma on kaa­van mukainen.

Olin tilaisu­udessa, jos­sa elinkei­noelämän edus­ta­ja jälleen ker­ran valit­ti siitä, että kaavoitus on liian sito­vaa. Täl­lä ker­taa oli kyse kau­pan ohjauk­ses­ta. Usein raken­nut­ta­jat valit­ta­vat, että kaavas­sa yritetään nos­taa laat­ua tem­puil­la, jot­ka nos­ta­vat hin­taa tolkut­tomasti tuo­mat­ta olen­naista paran­nus­ta laatu­un. Jos raken­nut­ta­ja saisi suun­nitel­la talon kokon­aan itse, tulos olisi sekä halvem­pi että laadukkaampi.

Jos kaa­va on väljä, riskinä on, että raken­nus­li­ike tekee vain hal­van piit­taa­mat­ta laadus­ta. Tästä on riit­tävästi evi­denssiä pitkin pääkaupunkiseu­tua. Järkevää olisi, että hark­in­ta tehtäisi­in raken­nuslu­pavai­heessa. Jos tulos ei ole riit­tävän laadukas, raken­nuslu­pa hylätään. Näin menetel­lään muual­la, mut­ta näin ei voi KHO:n kan­nan mukaan tehdä Suomes­sa. Raken­nuslu­pa on myön­net­tävä, jos suun­nitel­ma on kaa­van mukainen, olkoon se mil­lainen hirvi­tys hyvän­sä. Sik­si kaavo­jen on olta­va riit­tävän yksi­tyisko­htaisia, siis aivan liianyksityiskohtaisia.

KHO:n päätök­sistä ei voi valit­taa, niitä voi vain valitel­la. Muutet­takoon siis raken­nus­lakia niin, että kun­nalle tulee hark­in­taval­taa raken­nuslu­pavai­heessa. Tämä on yleinen käytän­tö muualla.

Nyky­lain­säädän­nön puit­teis­sakin KHO:n kan­taa voidaan kiertää  tekemäl­lä kaavas­ta täysin toteut­tamiskelvo­ton, vaik­ka tor­ni­taloon mut­ka keskelle. Yrit­täjille kuitenkin viestitään, että kaavaa voidaan muut­taa, jos heil­lä on esit­tää hyvä suun­nitel­ma. Kun yri­tys esit­tää suun­nitel­mansa,  kaavaa muute­taan suun­nitel­man mukaisek­si, jos ja vain jos suun­nitel­ma tyy­dyt­tää. Toimii, mut­ta on turhan monimutkaista.

35 vastausta artikkeliin “Rakennuslupien myöntämiseen harkintavaltaa”

  1. Jep, monis­sa mais­sa puut­tuu onnek­si meikäläi­nen tiuk­ka ase­makaa­vata­so kokon­aan. Yleiskaavoitus (mikä meil­lä on lähin­nä human­is­tista selvi­tys­ten tekemistä) piirtää riit­tävät fyy­siset rajat kaupungille, johon jokainen pro­jek­ti sit­ten istute­taan yhdessä raken­nus­valvon­nan tapaisen vira­nomaisen kanssa. Juridis­es­ta näkökul­mas­ta ase­makaa­van roolin ehkä ymmärtää mut­ta käytän­nössä ei. Rak­en­ta­jan näkökul­mas­ta vira­nomais­pros­es­si kaavot­ta­jas­ta ja tarkas­ta­jas­ta vähin­tään toinen on liikaa.

    Moniker­roksisen byrokra­t­ian lisäk­si ase­makaavoitus sisältää paljon turhaa, jota ilman voitaisi­in olal: Kaavot­ta­jat tekevät kaavo­jaan mm. aivan liian esteti­soivin perustein: määräävät kat­tokul­maa ja julk­i­sivu­ma­te­ri­aalia. Tämä voi nos­taa kus­tan­nuk­sia ja alen­taa raken­nuk­sen suun­nit­teli­jan enem­mänkin sis­us­ta­jak­si annetun ulko­muodon sisäl­lä. Kaavot­ta­ja tietää talon rakennuttajaa/asukasta parem­min mitä tarvi­taan, koko kaupungi­nosa vaan kerralla!

    Tiukkaan ase­makaavoituk­seen liit­tyy myös iso ongel­ma ajas­ta. Ainakaan kaupungis­sa kaavo­ja ei saisi piirtää varas­toon. Kymme­nen vuot­ta van­ha kaa­va voi sisältää jo tosi paljon van­hanaikaisuuk­sia: liian väljä pysäköinti­nor­mi, liian väljä tehokku­us, varautu­mat­to­muus uusi­in joukkoli­ikenne- ja ener­gia­muo­toi­hin. Sitä pait­si ase­makaavoitus rakoilee koko ajan, esimerkik­si jo nyt keskus­tas­sa kaik­ki tun­tuu ole­van raken­nuskiel­los­sa, mut­ta silti tehdään pos­timerkkikaavo­ja yksi talo ker­ral­laan raken­nuk­sen suun­nitelmien mukaan. Mitä järkeä tässä on toimia tähän suun­taa kaavahierarkiassa?

    Ase­maakaa­va on myös äärim­mäisen staat­ti­nen. Kos­ka se ker­too vain mitä yhdel­lä ton­til­la voi tehdä, ei se voi ottaa huomioon muut­tuvaa ympäristöä. Yleiskaavas­ta, tai kaupungi­nosan omas­ta osayleiskaavas­ta voisi kehit­tää dynaamisen yhtälön, jos­sa mas­so­jen korkeudet, suu­ru­udet ja ohjel­mat voisi­vat muut­tua alueen rak­entues­sa ja tarpei­den vai­htues­sa. Nousukau­den toimis­toko­rt­teli voi olla huomisen asunto.

  2. Voitaisi­in antaa rak­en­tamiseen aluei­ta, joil­la rak­en­t­a­mi­nen on täysin vapaa­ta. Ton­tin osta­ja nimeno­mais­es­ti sitoutuu siihen että naa­puri voi rak­en­taa miten tahansa.

    Ton­tit myy­dään kaik­ki yhtä aikaa toi­sis­taan riip­pumat­tomille eri omis­ta­jille. Uudet omis­ta­jat ovat hyvin tietoisia siitä että alueelle sijoite­tun asun­to­var­al­lisu­u­den arvo merkit­tävästi riip­puu siitä miten he yhteisil­lä päätök­sil­lä sijoit­ta­vat kulku­ti­et, kadut ynnä muun infra­struk­tu­urin oma­lle asuinalueelleen.

    Ris­ki on omistajalla.

  3. K‑Veikko: “Voitaisi­in antaa rak­en­tamiseen aluei­ta, joil­la rak­en­t­a­mi­nen on täysin vapaata…”

    Ei noin saa tehdä. Siitä voisi syn­tyä Kallion tai Eiran tapainen toimi­va kaupunkiympäristö. 🙂

  4. Olisi­pa mie­lenki­in­toista kuul­la ja nähdä jos jos­sain kun­nas­sa lähdet­täisi­in tuon mutkallisen ker­rostalon peri­aat­teel­la kaavoitushanket­ta eteen päin viemään.
    Ehkä näin saataisi­in lain­säädän­töön muutospaineita.

    ps. mutkalli­nen ker­rosta­lo tulisi pian taiteel­lisuuten­sa vuok­si suo­jeluko­hteek­si, jota ei sit­ten kovin hel­posti suorem­mak­si saataisi.

  5. “Ei noin saa tehdä. Siitä voisi syn­tyä Kallion tai Eiran tapainen toimi­va kaupunkiympärist”

    Nuo 70-luvun asun­not raken­nt­ti­inkin aluer­ak­en­tamisen periaatteella.

    Eikä sys­teemit ole vieläkään muut­tuneet, nytkin Helsin­ki nojau­tuu aluerakentamiseen

  6. Yksi ongel­ma kaavoituk­sel­lisille pyrkimyk­sille on, että raken­nut­ta­jien maail­mas­sa mah­dol­lisu­udet ovat rajal­liset. Kaavoit­ta­ja voi vaa­tia esim. paikalla muu­rat­tu­ja seiniä (tai edes julk­i­sivu­ja), mut­ta kun raken­nut­ta­ja ei löy­dä osaavia tek­i­jöitä, tai pitää hidas­ta rak­en­tamista taloudel­lise­na riskinä, talo jää tekemät­tä, ellei vaa­timuk­sia lieven­netä. Kaavoit­ta­ja voi vaa­tia katu­ta­son tiloi­hin liikkeitä, mut­ta jos niihin ei löy­dy taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa toim­intaa, on tyy­dyt­tävä urheilu­vä­linevaras­toi­hin näyteikkunoiden takana, tai talot jäi­sivät tekemät­tä. Parkkipaikat voidaan määrätä maan alle, mut­ta jos niille ei löy­dy rak­en­ta­jaa, on raken­net­ta­va pysäköintitalo…

    Asi­aan on oikeas­t­aan kak­si hyvää ratkaisua. Joko kaavas­ta pide­tään kiin­ni ja odote­taan, että jon­ain päivänä se toteu­tuu. Tai annetaan perik­si todel­lisu­udelle ja annetaan raken­nut­ta­jien tehdä sitä, mille on kysyn­tää. Huonoin ratkaisu on, että tehdään tiuk­ka kaa­va, jon­ka nou­dat­tamista joil­tain osin vaa­di­taan, mut­ta sit­ten hätäis­es­ti tehdään lehmänkaup­po­ja, että alue saadaan halu­tus­sa ajas­sa valmiiksi.

  7. Ympäristön laadun kannal­ta panok­set eivät nykyisel­lä kaavoitus­me­todil­la kohdis­tu kaikkein parhaal­la taval­la. Kaavois­sa voidaan vaa­tia sel­l­aista, jon­ka vuok­si jotain ympäristön laadun ja toimivu­u­den kannal­ta tärkeäm­pää jää toteu­tu­mat­ta. Sit­ten kuitenkin voidaan myön­tää poikkeuslu­pia ja lieven­nyk­siä ehtoi­hin. Jär­jestelmä ei ole kovin läpinäkyvä, kuten olisi sel­l­ainen, jos­sa raken­nut­ta­ja jou­tu­isi käymään kaup­paa vira­nomais­ten sekä kansalais­ten kanssa. Nyt virkamiehet jär­jestävät kuulemisti­laisu­udet ja pitävät kaavaa esil­lä, mut­ta todel­lisen raken­nushankkeen ollessa tekeil­lä — ja kun käy ilmi mihin kaa­va on antanut mah­dol­lisu­u­den — asukkaiden (ja virkami­esten) vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat olemattomat.

  8. Mites tälle raken­nus­lakipa­pis­tolle kävisi jos kaik­ki olisi vapaa­ta? On niin paljon tulkit­tavaa, kuten taa­ja-asu­tus, hajaraken­nu­soikeus, hyvä raken­nustapa, kestävä kehi­tys, kohtu­u­ton hait­ta, hyvä ympäristö. Vähin­tään 10 000 virkami­estä jäisi työt­tömäk­si jos tämä sosial­is­min viimeinen lin­nake kaa­tu­isi. Sen jäl­keen köy­häkin ehkä voisi taas rak­en­taa itselleen edullisen omakoti­talon kun eduskun­nan tädit eivät enää suo­jele hän­tä siltä. Pois kolminker­taiset vedener­istyk­set, kolminker­tainen raken­nus­tarkas­tus, nelink­er­tainen val­i­tus­mah­dol­lisu­us ennenkuin tont­ti voidaan rakentaa.

  9. Lv: “Nuo 70-luvun asun­not raken­nt­ti­inkin aluer­ak­en­tamisen periaatteella…”

    On maamme köy­hä ja täl­lä menol­la sik­si jääkin. Sotien jäl­keen ei ole ollut käytet­tävis­sä yksi­ty­istä pääo­maa raken­nushankkeisi­in. Huonoon tilanteeseen on mon­ta syytä:
    — suosit­ti­in eräitä rakennusyhtiöitä,
    — vuokrasään­nöste­ly hävi­ti markki­nat asuntotutannosta,
    — kiin­teistöalaa kui­h­dut­ti arviovero­tus ja
    — per­in­tövero esti pääomien muo­dos­tu­misen, muu­tamia mainitakseni.

    Vuokrasään­nöstelystä onnek­si päästi­in, mikä aut­toi välit­tömästi vuokra-asun­to­jen saan­nis­sa. Se ei kuitenkaan tuo nopeasti uusia yksi­ty­isiä pääo­mia asun­to­tuotan­toon, kos­ka viimeistään per­in­tövero­tus estää pääo­maval­taisen sijoit­tamisen Suomeen. Rahat kan­nat­taa viedä sinne, mis­sä EU-alueel­la on parem­pi verokohtelu.

    Ennen sotia rak­en­t­a­mi­nen tapah­tui kil­pail­lu­min. Rak­en­ta­ja ei vält­tämät­tä ollut raken­nut­ta­ja. Työ­nan­ta­jat näkivät asun­not kil­pailukeinona työvoimas­ta. Kil­pailus­ta hyö­tyivät sekä omis­tusasu­jat että vuokra-asu­jat. Vai­h­toe­hto­ja oli huo­mat­tavasti enemmän.

  10. Sen sijaan, että lipeämme yhä kauem­mak­si lail­lisu­us­pe­ri­aat­teesta, eli siitä, että ihmisiä hal­li­taan laein, jot­ka ovat kaikille samat ja joiden toimin­nan voi ennus­taa Osmon ehdo­tus kas­vat­taa ihmis­ten harkin­nan­varaista val­taa tois­t­en ihmis­ten yli. Tämän seu­rauk­se­na poli­itikko­jen kor­rup­tio vähe­nee, ja vas­taavasti virkami­esten kor­rup­tio lisään­tyy ja kansalaiset joutu­vat yhä use­am­min mieli­v­al­lan kohteek­si, eli he eivät voi ennus­taa miten julki­nen val­ta kohtelee heitä.

    Kaavoitus on toki niin huonos­ti hoidet­tu, että jopa tämä ehdo­tus voi olla parem­pi kuin nykyti­lanne. Paras­ta olisi kuitenkin jät­tää kaavoitus markki­noiden hoidet­tavak­si, kun­han vaan omis­tu­soikeudet määritel­lään niin, että maan­omis­ta­jat eivät voi aiheut­taa toisilleen kohtu­u­ton­ta haittaa.

    Toisaal­ta, kos­ka tämä hait­ta rajoit­tuu lähiym­päristöön ihmiset voivat sopia ulkois­vaiku­tusten hoi­dos­ta keskenään ilman val­tio­val­lan puut­tumista. (http://en.wikipedia.org/wiki/Coase_theorem)

  11. Eroon kun­tapoli­itikko­jen kaavoitusko­r­rup­tios­ta lisäämäl­lä raken­nuslu­pavirkami­esten kor­rup­toi­tu­misti­laisuuk­sia so. hark­in­taval­taa? Keino se on tuokin, vaik­ka en sano, että se on vält­tämät­tä huonom­pi kuin nykytila.

  12. Amatööri: “Eroon kun­tapoli­itikko­jen kaavoitusko­r­rup­tios­ta lisäämällä…”

    Oleell­si­ta on purkaa tarpee­ton­ta, hölmöä ja vahin­gol­lista sääte­lyä. Sitäkaut­ta vähe­nee tarve vaikut­taa asioi­hin lait­tomasti. En ihan äkkiä kek­si, miten virkamies tai poli­itikko voisi tietää raken­nut­ta­jaa parem­min, minkälainen talo mil­läkin ton­til­la menee kaupaksi.

  13. Rajan­ve­to?

    Mis­tä olisi (nykyrak­en­teet huomioiden) normein säädet­tävä, mis­tä ei?

    Ker­rosluku? KYLLÄ. (En tässä ota kantaa

    Kat­tokul­ma, kat­toteras­si, vint­tik­er­roksen asu­tus? KYLLÄ, mut­ta niin, että kumpikin on mah­dol­lista. (Samal­la kadun­pätkäl­lä yht­enevä kattokulma/terassin muo­to kum­masti jän­tevöit­tää katuku­vaa. Jos vai­h­toe­hdot annetaan, en näe tästä aiheutu­van eri­ty­istä hait­taa rakennuttajalle.)

    Katu­ta­son tilo­jen muun­neltavu­usvelvoite kaupun­ki-/keskus­ta-alueil­la? KYLLÄ.

    (Eli miten jatkos­sa väl­tetään ongel­ma, että raken­netaan nyt hal­paa ja kyl­lä kau­pak­simenevää nyky­hetken tarpeisi­in, mut­ta sel­l­aista, jota ei kol­menkymme­nen vuo­den kulut­tua tai aiem­minkin saa muutet­tua toiseen kokoon­panoon tarpeen mukaan. Vrt. aiem­pi keskustelu kivi­jalka­kaupoista, keskus­tan ruokakaup­po­jen tilanteesta ym. Vrt. myös Villen mainit­se­mat ongel­mat 28.9. klo 20:20.

    Vaik­ka tämä aset­taa vaa­timuk­sia raken­nut­ta­jille, on raken­nusten pitkäjän­teisen käyt­tökelpoisu­u­den paran­t­a­mi­nen täl­lä velvoit­teel­la sen arvoista. Etukä­teen ei luon­nol­lis­es­tikaan tarvitse säädel­lä, miten raken­nut­ta­jat velvoit­teen täyttävät.)

    Pin­ta­ma­te­ri­aalit? EI.

    Julk­i­sivun detaljit? EI.

    (Hissivelvoite lie­nee sen­tään niin yleis­es­ti hyväksyt­ty selviö, ettei se kuu­lu tähän keskusteluun.)

    Mitä muu­ta?

    Mitkä asi­at Soin­in­vaara jät­täisi raken­nuslu­pavirkami­esten harkintaan?

  14. Amatööri:

    “Katu­ta­son tilo­jen muun­neltavu­usvelvoite kaupun­ki-/keskus­ta-alueil­la? KYLLÄ.”

    EI. Raken­nut­ta­jat, jot­ka mak­si­moi­vat voit­ton­sa otta­vat jo tule­vaisu­u­den tarpeet riit­tävästi huomioon.

    “(Hissivelvoite lie­nee sen­tään niin yleis­es­ti hyväksyt­ty selviö, ettei se kuu­lu tähän keskusteluun.)”

    EI. Markki­nat reagoi­vat liikun­tara­joit­teisille sovel­tuvien asun­to­jen kysyn­nän ja tar­jon­nan muu­tok­si­in hin­tamekanis­min väl­i­tyk­sel­lä. Julkisen val­lan ei tarvitse sorkkia järjestelmää.

    Paras tapa hoitaa rak­en­t­a­mi­nen on pois­taa virkamies­val­ta kokon­aan ja määritel­lä omis­tu­soikeudet niin, että niihin sisäl­tyy oikeus auron­gonva­l­oon, melut­to­muu­teen yms. ja antaa naa­purien sopia keskenään kat­tokul­mista yms.

  15. Osmon ehdo­tuk­ses­sa­han ei ole kyse sääte­lyn vähen­tämis­es­tä, vaan sen lisäämis­es­tä. Kun­nan kan­taa ei enää voisi niin hel­posti ohit­taa rakennuslupaprosessissa.

    Näk­isin tämän ratkaisuna siihen ilmeiseen ongel­maan ettei raken­nus­pro­jek­tien lop­putu­los vas­taa suun­nitelmia tai kaa­van henkeä. Kaa­va ei koskaan voi olla niin tiuk­ka ettei sitä voisi juri­disin keinoin kiertää, hyvin valit­tua asiantun­ti­japa­neel­ia on raken­nuslu­pavai­heessa paljon han­kalampi harhauttaa.

  16. Ilmas­totalkoiden vuok­si on vält­tämätön­tä säädel­lä ener­gianku­lu­tus­ta ja siihen liit­tyviä asioita.
    Kiin­teistö on käytössä use­an sukupol­ven ajan, joten joi­hinkin liikku­miseen liityviä asioiat pitää huomioi­da, samoin turvaamiseen.
    Ulkonäkö, pin­ta-ala, apu­raken­nel­mat ovat taas hyvin sub­jek­ti­ivi­nen asia ja sel­l­aiset voi jät­tää rak­en­ta­jan harkintaan.

  17. Has­sua, että spo­tun mielestä ongel­ma on rak­en­ta­jat, jot­ka onnis­tu­vat kiertämään kaavaa, kun tämä on kai aika harv­inaista ja kalpe­nee sen haaskauk­sen rin­nal­la, minkä kaavoit­ta­jat aiheut­ta­vat mikro­man­ageroidessaan raken­net­tua ympäristöämme.

    Ilmeis­es­ti tavoit­teena ei ainakaan ole ihmis­ten hyv­in­voin­nin kasvattaminen.

  18. Art­turi:
    Ei naa­pu­rit voi keskenään sopia kat­tokul­mista ja auringonva­l­osta. Transak­tiokus­tan­nuk­set ja vapaa­matkus­taon­gel­ma dominoivat:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Coase_theorem#Criticism

    Coasen teo­reemal­la on usei­ta hyviä sovel­luk­sia ja se on hieno inno­vaa­tio, mut­ta se ei todel­lakaan ole ratkaisu kaikki­in ulkois­vaiku­tuk­si­in. Coase ei sitä sel­l­aisek­si todel­lakaan tarkoit­tanut, vaan se kvuailee vain tilantei­ta jois­sa transak­tio kus­tan­nuk­set ovat triv­i­aale­ja. Muu­ta­man toim­i­jan sopies­sa radio­taa­juuk­sista ole­tus pätee, mut­ta usein­miten ei.

  19. “EI. Markki­nat reagoi­vat liikun­tara­joit­teisille sovel­tuvien asun­to­jen kysyn­nän ja tar­jon­nan muu­tok­si­in hin­tamekanis­min väl­i­tyk­sel­lä. Julkisen val­lan ei tarvitse sorkkia järjestelmää”

    Markki­namekanis­mi ei ole koskaa kyen­nyt palvele­maan kaikkia. Vam­maiset ovat yleen­sä minim­i­t­u­loil­la eläviä ja eri­ty­ista­pusten rak­en­t­a­mi­nen mak­saa, joten markki­nat eivät huomioi kaikkia.

    Yleen­sä markki­na palvel­e­vat 70–80 % kansas­ta, lop­pu ei kiinnosta.
    Hyvä esimerk­ki on teitoli­ikenne. Kun stan­dar­d­oin­ti siir­tyi val­tioil­ta yri­tyk­sille niin uudet teknolo­giat kat­ta­vat vain 70 % aapal­lon asukkaista.
    Lopuille markki­nat eivät ole tuot­ta­neet sopi­vaa teknolo­giaa vaik­ka tekni­ik­ka sen sal­lisi ja mak­sukyky­isiä asukkaitakin on

  20. Has­sua, että spo­tun mielestä ongel­ma on rak­en­ta­jat, jot­ka onnis­tu­vat kiertämään kaavaa, kun tämä on kai aika harv­inaista ja kalpe­nee sen haaskauk­sen rin­nal­la, minkä kaavoit­ta­jat aiheut­ta­vat mikro­man­ageroidessaan raken­net­tua ympäristöämme. 

    Niin no, nyt kun erinäisiä vuo­sisato­ja jatkuneel­la kaavoituk­sel­la on onnis­tut­tu mikro­man­ageroimaan Helsinki­in sel­l­aisia aluei­ta jos­sa mikä tahansa kaake­liele­ment­ti­hirvi­tys menee lop­ul­ta kau­pak­si, sopisi sääte­lyn purkami­nen raken­nus­te­ol­lisu­udelle var­masti oikein hyvin. 

    Eipä silti, aluer­ak­en­t­a­mi­nen puo­lus­taa paikkaansa siel­lä mis­sä rak­en­tamises­sa on vielä oikeaa kil­pailua, eikä kohteen arvo muo­dos­tu pelkästään sijain­nista kuten Etelä-Helsingis­sä. Mitään Kar­tanonkosken kaltaista ei per­in­teinen virkamiesve­toinen kaavoitus olisi koskaan saanut aikaan.

  21. ilk­ka: Joo ei Coasen teo­reema todel­lakaan ole ratkaisu kaikki­in ulkois­vaiku­tuk­si­in, enkä minä sitä tietenkään väitä. Tässä tilanteessa transak­tiokus­tan­nuk­set ovat harv­inaisen pienet, kos­ka ulkois­vaiku­tuk­sista suurin osa kohdis­tuu välit­tömään ympäristöön ja rak­en­t­a­mi­nen on kuitenkin sen ver­ran pitkäjän­teistä toim­intaa, että näitä tran­ska­tiokus­tan­nuk­sia ei tarvitse mak­saa kuin ker­ran sadas­sa vuodessa tj.

    Raken­nus on osak­seen sig­naali, joten on mah­dol­lista, että sen laat­ua pitäisi enem­minkin verot­taa kuin kannustaa.

    Ei ole mitään perustet­ta uskoa, että vapaa­matkus­ta­jat ja transak­tiokus­tan­nuk­set dominoisivat.

    Liian van­ha:

    Lopuille markki­nat eivät ole tuot­ta­neet sopi­vaa teknolo­giaa vaik­ka tekni­ik­ka sen sal­lisi ja mak­sukyky­isiä asukkaitakin on

    Väität, siis että fir­mat vihaa­vat rahaa ja pitävät osan kansas­ta tahal­laan pimennossa?

    Jos vam­maiset ovat liian köy­hiä vuokratak­seen heille sopivia asun­to­ja vapail­ta markki­noil­ta tämä on perustelu tulon­si­ir­to­jen lisäämiseen, mut­ta ei mis­sään nimessä perustelu velvoit­taa siihen hul­lu­un resurssien tuh­laamiseen, joka on seu­raus­ta siitä, että kaik­ki uudet raken­nuk­set pakote­taan rak­en­ta­maan liikun­taesteisilä soveltuviksi.

  22. “mut­ta ei mis­sään nimessä perustelu velvoit­taa siihen hul­lu­un resurssien tuh­laamiseen, joka on seu­raus­ta siitä, että kaik­ki uudet raken­nuk­set pakote­taan rak­en­ta­maan liikun­taesteisilä soveltuviksi.”

    Esteett­tömyys on suu­nit­telukysymys , harvem­min kustannuskysymys.
    Mut­ta jollei esteet­tömyy­teen velvoite­ta niin ei sitää synny.
    Ja olisi kovin syr­jivää rak­en­taa get­to­ja vammaisille

  23. Liian van­ha: No tot­takai se on suun­nit­telukysymys. Ei se tee siitä yhtään vähem­män kus­tanuskysymys­tä. Esteet­tömyyt­tä syn­tyy vaik­ka sitä ei velvoite­ta juurin kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Se ei olisi tip­paakaan syr­jivää kenellekään vammaiselle.

    Nykyiset määräyk­set sen sijaan syr­jivät kaikkia niitä, jot­ka joutu­vat rak­en­ta­maan liikun­tara­joit­teisille suun­nitel­tu­ja tilo­ja, vaik­ka eivät halu­aisi. Tämän seu­rauk­se­na me kaik­ki mak­samme asumis­es­tamme enem­män. Kyseessä on usko­mat­toman teho­ton tulon­si­ir­to liikuntarajoitteisille.

  24. Asun­torak­en­tamisen peru­songel­ma on betoni-seinäele­ment­tei­hin perus­tu­va raken­nejär­jestelmä. Se estää tehokkaasti tilo­jen muun­neltavu­u­den. Jos väli­seinät oli­si­vat kevy­trak­en­teisia, voitaisi­in asun­toon tehdä aluk­si pienem­pi kylpy­huone ja wc — ja laa­jen­taa niitä, jos asun­to pitää muut­taa inva­lidin käyt­töön. Sat­un­naisen pyörä­tuo­lia käyt­tävän vier­aan voi aut­taa wc-istu­imelle pienem­päänkin wc:hen kuin mis­sä pyörä­tuo­lil­la mah­tuu kään­tymään ympäri.
    Ehkä inva-wc-määräyk­sis­sä on myös ripaus nykykult­tuurin toisen ihmisen pelkoa, inti­imisyy­den liiaal­lista var­jelua — vaik­ka suo­ma­laisi­na käymme keskenämme saunas­sakin aivan alasti. Toisaal­ta, mik­si sauno­ja ei tarvitse rak­en­taa inva­lidim­i­toituk­sel­la edes taloyhtiökohtaisesti?

  25. “Nykyiset määräyk­set sen sijaan syr­jivät kaikkia niitä, jot­ka joutu­vat rak­en­ta­maan liikun­tara­joit­teisille suun­nitel­tu­ja tilo­ja, vaik­ka eivät halu­aisi. Tämän seu­rauk­se­na me kaik­ki mak­samme asumis­es­tamme enem­män. Kyseessä on usko­mat­toman teho­ton tulon­si­ir­to liikuntarajoitteisille.”

    Paljon enm­män haaskaa se,että huoneko­rkeus on vähin­tään 2,4 m ja ovet 2 metriä korkeita.
    Ovet voitaisin mitoit­taa 1,8 ja huoneko­rkeus 2
    metri­in ja pitem­mät mak­saisi­vat lisähintaa.

    Ja mik­si pienikokois­t­en pitää mak­saa tuostakaan korkeudesta ?? 

    Se, että pihal­ta pääsee hissille ilman por­tai­ta ja hissiltä huoneis­toon metrin lev­eästä oves­ta ei mak­sa mitään , vain suunitteluvaivan.

    Se helpot­taa myös muiden rajoit­teis­ten liikun­taa eli las­ten ja van­hus­ten eli käyt­täjäkun­nan joka on 40 % kansasta.

    Tilavaa pesuhuonet­ta taas arvosta­vat naiset, jot­ka päät­tävät per­heessä asun­non valin­nas­ta ja sik­si rakennsuli­ikket sat­saa­vat pesutiloihin.

    Taka­puolen kokoisia pesuhuone/wc halu­a­vat vain Art­turin kaltaiset ja heille sel­l­aista ei kan­na­ta rak­en­taa kuin erikois­ti­lauk­ses­ta tai Kallios­sa näitä on yllin kyllin saatavil­la, muu­ta sinne

  26. Liian van­ha:

    Taka­puolen kokoisia pesuhuone/wc halu­a­vat vain Art­turin kaltaiset ja heille sel­l­aista ei kan­na­ta rak­en­taa kuin erikois­ti­lauk­ses­ta tai Kallios­sa näitä on yllin kyllin saatavil­la, muu­ta sinne

    Mil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä minkä kokoisia pesuhuonei­ta minä halu­an itselleni.

    Minä halu­an, että kaik­ki saa­vat rak­en­taa itselleen sen kokoisen pesuhuoneen (ja ovet ja huoneet) kuin he itse halu­a­vat. Jos joku halu­aa 2m korkei­ta huonei­ta, niin mik­si ihmeessä se on sin­un asia määrätä hänet asumaan vähin­tään 2,4 metriä korke­as­sa huoneessa? Miten se sin­ulle kuuluu?

    Se, että pihal­ta pääsee hissille ilman por­tai­ta ja hissiltä huoneis­toon metrin lev­eästä oves­ta ei mak­sa mitään , vain suunitteluvaivan.

    No se hissi ei tule sinne pelkästään suun­nit­tele­mal­la, eikä se hissin viemä tila. Muutenkin ympäristön laatu kär­sii kaik­ista suun­nit­telun rajoituksista.

    Jos naiset arvosta­vat tilavaa pesuhuonet­ta, he voivat sel­l­aisen rak­en­taa tai ostaa. Jos liikun­tara­joit­teiset arvosta­vat hissiä, he voivat sel­l­aisen rak­en­taa tai ostaa samoin kuin van­huk­set ja lapset. He voivat tyy­dyt­tää halun­sa markki­noil­la aivan hyvin ilman, että kuse­vat samal­la kaikkien muroihin.

  27. Art­turi:
    “omis­tu­soikeudet”

    Toi­s­tat itseäsi, mut­ta juuri tähän en ottanut kantaa.

    Art­turin kan­ta on tiedos­sa, mut­ta luk­isin edelleen mielel­läni muiden ajatuk­sia sopi­vas­ta rajanve­dos­ta, myös Soin­in­vaaran itsen­sä. Ettei jäisi avauk­sen anti turhan teoreettiseksi.

    “Muutet­takoon siis raken­nus­lakia niin, että kun­nalle tulee hark­in­taval­taa rakennuslupavaiheessa.”

    Toisin sanoen, kuin­ka paljon hark­in­taval­taa? Tämä lie­nee ydinkysymys.

    Normis­to sinän­sä olisi kolmi­ta­soinen, yleiset rak­en­tamisen nor­mit, kaa­vanor­mit, ja raken­nuslu­pa­hark­in­ta, mut­ta miten vään­netään kät­tä siitä, mikä asia kuu­luu mihinkin?

    (Jussin (isol­la Jiil­lä) heti ensim­mäisessä kom­men­tis­sa mainit­se­ma dynaami­nen kaavay­htälö on kiin­nos­ta­va ideana, “vain” käytän­töön vien­ti aiheut­taisi omat ongel­mansa ja lieveilmiönsä.)

  28. Amatööri:

    Toisin sanoen, kuin­ka paljon hark­in­taval­taa? Tämä lie­nee ydinkysymys. 

    Ja han­kala sel­l­ainen. Arkkite­htu­uri kun ei ole demokraat­tista eli toiset osaa­vat ja suurin osa ei. Val­is­tunut­ta dik­tatu­uria lie­nee hyvin vaikea istut­taa kun­nal­liseen päätöksentekoon.

    Vakiokysymys: Miten tämä on Ruot­sis­sa hoidet­tu ? Siel­lä on kai demarikau­den jäl­keen saatu taas ihan hieno­ja aluei­ta aikaan ?

  29. “Minä halu­an, että kaik­ki saa­vat rak­en­taa itselleen sen kokoisen pesuhuoneen (ja ovet ja huoneet) kuin he itse halu­a­vat. Jos joku halu­aa 2m korkei­ta huonei­ta, niin mik­si ihmeessä se on sin­un asia määrätä hänet asumaan vähin­tään 2,4 metriä korke­as­sa huoneessa? Miten se sin­ulle kuuluu?”

    Oman­laisen­sa voi tehdä kun rakentaa/rakennuttaa omakoti­talon, siihen voi tehdä taka­puolen kokoisen pesuhuoneenkin.

    Jos taas halu­aa kol­hoosi­in niin on sovit­ta­va yleisin tar­jol­la oleviin

    Tai on tästä välimuo­tokin, jokainen saa tyhjän tilan, jon­ka sit­ten rak­en­taa halu­am­l­laan taval­la, mut­ta e i se posia tarvet­ta tehdä kulu asun­toon esteet­tömäk­si, jos halu­taan raken­nuskan­nan tyy­dyt­tävän mah­doll­sim­man mon­taa käyttäjää

  30. “Minä halu­an, että kaik­ki saa­vat rak­en­taa itselleen sen kokoisen pesuhuoneen (ja ovet ja huoneet) kuin he itse haluavat”

    Jokaisel­la on mah­doll­s­ta tehdä omakoti­ta­lo oman mie­len­sä mukaan. Kepu­lan­di­as­sa ei juuri määräyk­siä ole mon­ellekaan asialle

  31. Itse asi­as­sa asun­tokaup­pa keskit­tyy 90 % van­hoi­hin asun­toi­hin eli jonkun toisen itselleen sun­nit­telemi­in asuntoihin.

    Uusis­takin suuri osa keskit­tyy omakoti­taloi­hin, joiden tilankäytön voi suun­nitel­la vapaasti.
    Tosin naa­pu­rit voivat rajoit­taa, kos­ka lupaan vaa­di­taan naa­purei­den suostumus.

  32. Art­turi: Markki­nat reagoi­vat liikun­tara­joit­teisille sovel­tuvien asun­to­jen kysyn­nän ja tar­jon­nan muu­tok­si­in hin­tamekanis­min väl­i­tyk­sel­lä. Julkisen val­lan ei tarvitse sorkkia järjestelmää. 

    Tarkoi­tatko että julki­nen ter­vey­den­hoito ja vam­mais­palvelu on lakkautettava?

    Nyky­isin kun­ta huole­htii sekä kysyn­nästä (lakien mukaan se joutuu ne mak­samaan) että tar­jon­nas­ta (ehkä pros­ent­ti tai pari asun­noista on esteettömiä).

    Joskus kun esteet­tömiä asun­to­ja alkaa olla enem­män – vaik­ka nyt 10 % asun­tokan­nas­ta, niin ehkä noista esteet­tömyys­vaa­timuk­sista voidaan vähän tinkiä.

  33. Ville: Asun­torak­en­tamisen peru­songel­ma on betoni-seinäele­ment­tei­hin perus­tu­va raken­nejär­jestelmä. Se estää tehokkaasti tilo­jen muunneltavuuden. 

    En minä nyt ihan viime aikoina ole näh­nyt ker­rostaloa­sun­toa, jos­sa olisi väli­sein­inä betoniele­ment­te­jä. Joku 60-luvun Viljo Rev­el­lin suun­nit­tele­ma ihme tulee mieleen. Van­hem­mis­sa ker­rostalois­sa välisenät ovat kakkos­nelos­run­gon päälle naulat­tua las­tulevyä, uudem­mis­sa met­al­lirunko ja kip­silevyä sekä märkätilois­sa sit­ten kevyt­be­toni­harkkoa. Teo­ri­as­sa täysin muun­neltavis­sa, käytän­nössä sit­ten pitää ottaa huomioon mis­sä hor­mit, putket, yms. menevät.

    Jos väli­seinät oli­si­vat kevy­trak­en­teisia, voitaisi­in asun­toon tehdä aluk­si pienem­pi kylpy­huone ja wc – ja laa­jen­taa niitä, jos asun­to pitää muut­taa inva­lidin käyttöön. 

    Veron­mak­sa­ja­han sen mak­saa, ei tun­nu missään.

Vastaa käyttäjälle K-Veikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.