Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.9.2009

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.9.2009”

1. Helsin­ki autot­tomak­si Toolön­lahti-Hes­pe­ri­ankatu lin­jan eteläpuolelta. Bus­sit voisi­vat ajaa Meche­lininkat­ua Ruo­ho­lah­teen, Laut­tasaa­reen ja Espooseen. Kaukoli­iken­teen bus­seille päätepysäk­ki Pasi­la-Ilmala alueelle. Tietul­lit ykköske­hän sisäpuolelle tulijoille.

   Liiken­net­tä (ja työ­paikko­ja) on ihan turha ahtaa tukkoiselle Helsin­gin niemelle. Kehätei­den var­sil­la ja maakun­tien Suomes­sa on tilaa.

   Vastaa

2. On surullista, että näi­den suurien kaavoituskysymys­ten kohdal­la tulee aina sel­l­ainen olo että on myöhässä. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tol­la on täl­lä het­kel­lä liian mon­ta suur­ta aluet­ta tehtävänään, eikä julki­nen keskustelu ehdi valvoa kaikkea. Her­ne­saari on tästä yksi esimerk­ki. Ikäänkuin Län­sisa­ta­man kylk­iäisenä Helsin­gin parhaalle paikalle nousee Kata­janokan kokoinen alue, jos­sa ei yritetä mitään. Olen aivan samaa mieltä kanssasi autot­to­muud­es­ta, se on jotain mitä juuri Her­ne­saa­res­sa olisi hyvä kokeil­la, tiey­htey­det kun ovat jo kehdot ja alue niin hyvin kiin­ni keskustassa.

   On myös ikävää, että kaa­van teko läh­tee koh­ta kymme­nen vuot­ta van­han yleiskaa­van tehokku­us­merkin­nästä. Use­at (ulko­maalaiset) kri­itikot ovat korosta­neet, kuin­ka tehokku­u­den nos­to olisi helpoimpia kon­ste­ja tehdä asuinympäristöstämme vähäpäästöisem­pi. Nyt Her­ne­saa­res­sa väk­er­retään matalia nelik­er­roksisia talo­ja kun volyymiop­pia olisi saanut ottaa parem­minkin laiva­halleista. Söpöä ja pien­tä, muu­tamille rikkaille. Olen var­ma että alueelle olisi saanut istu­maan aivan yhtä hyvin jopa tuplamäärän ohjelmaa.

   Hirvit­tää, ettei alueesta ole jär­jestet­ty minkään­laista idea- tai suun­nit­teluk­il­pailua. Näyt­tää pahal­ta kun Jätkäsaa­reen kaare­vaa puis­toa kopi­oidaan Herneen ran­nas­sa puo­likkaana kaare­na, vaik­ka alue on komeudessaan yksi Helsin­gin suo­rakul­maisim­mista paikoista. Lait­tomasti mereen kaadet­tu louhekasa, täysin tarpee­ton (ei liiken­net­tä nyt eikä tule­vaisu­udessa) helikopterikent­tä ja yksi ylimääräi­nen ris­teily­lai­turi (kahdek­si kesäkuukaudek­si) ovat ohjan­neet koko alueen muo­toa kurot­tumaan kaarev­asti etelään, kun van­hoista laiva­halleista ja katu­verkos­ta saisi hienoin säteit­täisen suun­nan suo­raan Erot­ta­jal­ta Pih­la­jasaa­reen. Kun kat­soo Helsin­gin kart­taa, sata­masaaret ovat rauhal­lisi­na ele­ment­teinä hie­man kos­ke­tuk­sis­sa kan­takaupun­gin kanssa. Uusi Her­ne­saari rikkoisi tämän pelin.

   On hyvä että Hernar­ia kehitetään, suun­ta on oikea. Tämän het­ki­nen suun­nitel­ma on valitet­tavasti vastem­mielisen näköi­nen ja teho­ton sekä perus­tee­ton viimeisen kär­jen osalta. Näis­sä hom­mis­sa pitäisi päät­tää ensin mikä on alueen kon­sep­ti; mitä yritetään ja mik­si? Kun aja­tus, esimerkik­si autot­tomas­ta kaupungi­nosas­ta, on päätet­ty, se voidaan toteut­taa. Nyt viras­to piirtää for­maale­ja kaavo­ja ja väit­tää että “uusia asun­to­tyyppe­jä tutk­i­taan”. Tämä on raken­nus­su­un­nit­telijoiden tehtävä eikä vapau­ta kaavot­ta­jaa peruste­htävästään urban­is­mista. Ikävä ker­toa jälkipolville aikakaud­es­ta, jol­loin ei ajatel­tu mitään. Mis­sä ideat, mis­sä utopi­at, mis­sä haas­teet? Ei voi olla tot­ta, että ideoita tule­vaisu­u­den kaupunki­in uskalletaan kysyä vain las­ten leikkikoulusta.

   Vastaa

3. Kyl­lähän nuo vene­paikat ker­to­vat, minkä sortin asukkaille näitä uusia kaupungi­nosia suun­nitel­laan. Taviksille Helsin­ki on varan­nut asun­to­ja Riihimäelle.

   Vastaa

4. Her­ne­saaren osayleiskaa­van selostus on tääl­lä.

   Autot­to­muud­es­ta: selostuk­sen sivun 27 liikenne-ennus­teen toteutues­sa menetetään Merisa­ta­man­ran­ta virk­istys­salueena. Kaupun­ki on jo ylim­i­toit­tanut Eiran­ran­nan baanan tätä silmäl­läpitäen. Merisa­ta­man­ran­ta, joka pysäköin­tei­neen nykyisel­lään on juuri sopi­van kapea pitämään ajonopeudet käve­lykatu­ta­sol­la joudut­taisi­in sil­loin lev­en­tämään pois­ta­mal­la pysäköin­ti. Liikenne sit­ten purkau­tu­isi Kaivopuis­to-Ullan­lin­na ‑alueelle.

   Her­ne­saa­res­sa on olta­va joku tapa jol­la bus­si­lasteit­tain kiireisiä tur­is­te­ja kär­rätään Senaat­in­torin tur­is­tialueelle ja ylipäätään hoide­taan tavar­al­o­gis­ti­ik­ka ja asioin­tili­ikenne. Kart­taa kat­so­ma­l­la tulee mieleen että pitäisi tutkia mah­dol­lisu­us siirtää ajoneu­voli­ikenne län­sir­an­nan sata­ma/­toimis­to-alueelle joka on jo valmi­ik­si pilal­la, ja vara­ta suo­jaisem­pi (osit­tain katet­ta­va) keskiprom­e­naa­di ratikoille ja kävelijöille.

   Käytän­nön autot­to­muus toteu­tuu parhait­en kun­nol­lisil­la julk­isil­la yhteyk­sil­lä. Vuosikau­sia alueen julk­ista liiken­net­tä käyt­täneenä väitän ettei tämä pin­tali­iken­teenä onnis­tu oikein mil­lään keskus­taa pidem­mälle. Tois­tan jälleen ehdo­tuk­sen tun­neli­ratikas­ta Kampin kaut­ta Töölöön, suuaukko Her­ne­saarenkadun / Sper­an­skin­tien kohdalle.

   Vesial­taat talo­jen välis­sä on kau­nis idea, mut­ta esitet­ty toteu­tus tuot­taa mus­taa vet­tä, sam­mal­ta ja lev­ää Helsin­gin valokulmilla.

   Alueelle voidaan sijoit­taa vapaa-ajan ja veneilyyn liit­tyvän kau­pan suuryk­sikön sekä venei­den rakentamis‑, kor­jaus- ja varastointitoimintaa.

   Niin­pä. Kau­pan suuryk­sikkö ja venevaras­to liiken­teel­liseen puss­in­perään, ja läpikulku asuinalueen halki ?

   Vastaa

5. Olisiko kevyen liiken­teen nos­tosil­ta Her­ne­saares­ta Jätkäsaa­reen mah­do­ton ajatus?

   Ihme­tyt­tää tosi­aan tuo Her­ne­saaren suun­nitel­ma. Tarkoi­tan lähin­nä kort­telirak­en­teen avaamista ja turhan­päiväisiä altai­ta (meren rannalla!?).Sekä tuuli­olo­ja ja näkymiä läh­es vastapäiselle Merikadulle. Omas­ta mielestäni kan­takaupun­gin kort­te­limuuria olisi voin­ut hyvin jatkaa nelikul­maselle täyttömaalle.

   Vastaa

6. “Näyt­tää pahal­ta kun Jätkäsaa­reen kaare­vaa puis­toa kopi­oidaan Herneen ran­nas­sa puo­likkaana kaare­na, vaik­ka alue on komeudessaan yksi Helsin­gin suo­rakul­maisim­mista paikoista.”

   Suo­rakul­maisu­udel­la saadaan ryhtiä ja ilmet­tä, mut­ta kuvit­telisin että kaare­vu­u­den syynä on tuuli­olo­suh­teet. Kaare­vu­us on van­ha hyvä kik­ka tuulisu­u­den hallintaan, nykyään olisi tietysti kaiken­laisia lasken­nal­lisia metode­ja joil­la näk­isi mihin suo­rakul­maisu­us tuol­la johtaisi.

   “Hirvit­tää, ettei alueesta ole jär­jestet­ty minkään­laista idea- tai suunnittelukilpailua.”

   Ideoin­tia on jär­jestet­ty (tulok­set tääl­lä), mut­ta tulok­sia ei näem­mä ole käytetty.

   Eteläkär­ki on luul­tavasti ajatel­tu täyt­teek­si helikopteriken­tän melu­alueelle, tämä selit­täisi alueen epämääräisyyden.

   Vastaa

7. Her­ne­saaren asukkaiden käyt­tävän Jätkäsaaren palvelui­ta, kos­ka hei­dän ostovoimaansa tarvi­taan tuke­maan Etelä-Helsin­gin palvelui­ta ja kos­ka mat­ka metrolle tulisi kuitenkin liian pitkäksi.
   Se yhteys tun­tuu ole­van tavat­toman vaikea toteut­taa, sil­ta olisi luon­tevin mut­ta sitä jou­tu­isi nos­ta­maan parin tun­nin välein. Mut­ta tuo perustelu on kyl­lä kum­malli­nen. Ri palvelu­ja niin tur­va­ta että estetään liikku­mista, jos tämä toimisi niin Kata­janok­ka tai Mer­i­ha­ka olisi palvelui­ta pul­lol­laan. Päin­vas­toin, vierekkäiset kaupungi­nosat tuke­vat toisiaan.

   Spot­tu pohtii:
   Her­ne­saa­res­sa on olta­va joku tapa jol­la bus­si­lasteit­tain kiireisiä tur­is­te­ja kär­rätään Senaat­in­torin tur­is­tialueelle ja ylipäätään hoide­taan tavar­al­o­gis­ti­ik­ka ja asiointiliikenne.
   Suosit­te­len tur­i­s­ti­ratikkaa. Isom­pi kap­a­siteet­ti kuin bus­sil­la ja voi vaik­ka jär­jestää tar­joilun kun kulkuneu­vo ei heilu holtittomasti.

   Vastaa

8. Anteek­si tyh­myyteni, mut­ta luenko tosi­aan oikein, että alueen raken­nusti­hey­dek­si tulee alle 1? 

   190 000 k‑m^2 asuinpinta-alaa
   80 000 k‑m^2 toimistoja
   270 000 k‑m^2 tehokas­ta ker­rosneliötä ~ 27 ha. 

   Olenko ymmärtänyt lasku­pe­ri­aat­teen väärin? Muis­te­len luke­neeni, että jopa pien­ta­lo-aluei­ta pyrit­täisi­in kaavoit­ta­maan vähin­tään tehokku­udel­la 1…

   Joka tapauk­ses­sa en kykene käsit­tämään, miten Helsingillä on varaa tuh­la­ta rahaa tuol­lai­sis­sa määrin. Jos keski­raken­nusko­rkeus on ~3 ja sitä lisät­täisin 3 ker­roksel­la, niin kaupun­ki voisi saa­da maas­ta lisä­tuot­toa 270 000 * 2000€ = 540M€ olet­taen 2000€ per ker­rosneliö myyntihinnan. 

   On se hyvä, että Helsin­ki on rikas kaupun­ki, jol­la on varaa heit­tää 500M€ menemään.

   Vastaa

9. Hmm, ilmeis­es­ti asuinko­rkeus ei ole keskimäärin jäämässä aivan noin alas, mut­ta joka tapauk­ses­sa voi ihme­tel­lä. Onko Helsingillä varaa heit­tää hukkaan suuri määrä rahaa, joka voitaisi­in saa­da sil­lä, että asuinko­rkeus nos­tet­taisi­in järkeväk­si (esim. tuo kan­takaupun­gin nor­maali 6–8 kerrosta). 

   Sama muuten pätee myös vene­sa­ta­maan, ris­teilyli­iken­teeseen ja vielä enem­män helikopter­ili­iken­teeseen. Onko kaupungilla tosi­aan varaa moi­seen? Jos sel­l­aisen joku yksi­tyi­nen halu­aa sinne rak­en­taa, niin lait­taisitte edes mak­samaan sen hin­nan, joka olisi saatavis­sa niistä asuin- ja toimis­to­taloista, joi­ta ei sen takia voi­da rakentaa.

   Vastaa

10. Vai köysir­a­ta Her­ne­saaren-Jätkäsaaren välille? Turus­ta voisi adop­toi­da van­han mut­ta toimi­van ratkaisun: Föri eli kaupunkilo­s­si! Se ei pahem­min hait­taisi laivali­iken­net­tä, on mah­dol­lista toteut­taa esteet­tömänä eikä mak­saisi yhtä paljon kuin tun­neli tai köysir­a­ta. Se olisi maise­mallis­es­ti neu­traali ratkaisu.

    Vastaa

11. “ener­giat­alout­ta paran­tavia kor­jaus­menetelmiä betoni­bru­tal­is­min aikaisi­in kerrostaloihin”

    Ei kor­jaus­ta, vaan purkua! Kuluu 10 vuot­ta ja museovi­ras­to kek­sii suo­jel­la 60-luvun kaikukop­pia esimerkkinä jostakin, jota en nyt heti keksi.

    Vastaa

12. Ihan kysy­isin vain, että mitkä asukkaat eivät pidä ris­teilyaluk­sista? Onko asi­aa kysel­ty jos­sain takem­minkin asukkail­ta? 😉 Lai­vat kuu­lu­vat elävään satamakaupunkiin.

    Helikopterikent­tiäkin tarvi­taan ja paikalta asun­non osta­va tietää muut­ta­vansa lento­ken­tän viereen, jos se kaavas­sa säi­lytetään. Joten sekään ei ole ongel­ma, mut­ta vaati­nee jonkun db merkin­nän kaavaan.

    Auto­ton kaupungi­nosa on kan­natet­ta­va, kun­han se tehdään oikein! Oleel­lista on kaavoit­taa riit­tävästi parkkipaikko­ja talo­jen yhtey­teen maan alle. Sil­loin teo­ri­as­sa on mah­dol­lisu­us saa­da viihty­isyyt­tä hait­taa­va autot pois. Jos halu­taan täy­del­listä jälkeä, niin autoli­ikenne ohjataan heti Her­ne­saa­reen tul­taes­sa maan alle, jol­loin autot eivät edes liiku kaduilla.

    Auto­ton kaupungi­nosa on myös kaupungi­nosa ilman palvelu­ja, joi­hin ihmiset tule­vat autol­la. Liike- ja toim­i­ti­laa alueelle on turha kaavoit­taa. Samoin huoltoli­iken­teen ohjaus on todel­li­nen haaste.

    Venei­den säi­ly­tys Jätkäsaa­res­sa on hyvä idea. Samal­la alueel­la voidaan kesäisin jär­jestää yhtä sun toista. Ikävää, jos veneet häviävät Merisa­ta­mas­ta. Veneet, kuten lai­vatkin, kuu­lu­vat elävään rannikkokaupunkiin.

    Vastaa

13. Pyöräil­i­jä: “…Ihme­tyt­tää tosi­aan tuo Her­ne­saaren suun­nitel­ma. Tarkoi­tan lähin­nä kort­telirak­en­teen avaamista ja turhan­päiväisiä altaita…”

    Kaavaa on taas väsäil­lyt joku maal­ta kotoisin ole­va, joka ymmärtää kaupunki­rak­en­tamis­es­ta yhtä paljon kuin sika helmistä. 😀 Pahim­mil­laan kaupungi­nosas­ta voi tul­la jotain Ara­bi­an­ran­nan tapaista. Kaupunkikaavo­jen piirtämi­nen pitäisi kieltää maalaisilta!

    Ham­puris­sa ja Lon­toos­sa on ainakin toimi­vat joen ali­tuk­set jalankulk­i­joille. Teknis­es­ti se on mah­dol­lista, mut­ta en kyl­lä näe sille mitään tarvet­ta. Polkupyöräi­lyn kannal­ta oleel­lista on nopea liit­tymä kun­nol­liselle pohjois- etelä­sun­taiselle väylälle, joka voisi olla vaik­ka van­has­sa ratakuilus­sa, jos sitä ei tarvi­ta raitiovaunuille.

    Vastaa

14. Mitä saaren perusideaan tulee, itse pidän enem­män tästä, lisää havain­neku­via tuos­ta ja muista ehdo­tuk­sista tääl­lä.

    Her­ne­saaren real­isti­nen “autot­to­muus” olisi kai sitä että liikenne ohjat­taisi­in suun­nilleen nykyiseltä Laivakadul­ta nykyiselle Munkkisaaren Lai­turille, jos­ta sit­ten olisi läpi­a­jot­to­mia pis­toteitä alueen poik­ki, jol­loin muut pitkit­täisy­htey­det oli­si­vat käve­ly- ja ratikkayhteyksiä.

    Val­on puoles­ta parhaat iltaoleskelu­alueet ovat län­sir­an­nal­la, mut­ta tuuli­olo­suh­teet pakot­ta­vat sisätilo­hin, ja laival­o­gis­ti­ik­ka tarvit­see katu­ta­son lai­turi­alueen. Tulee mieleen ratkaisu jos­sa pitkit­täis­li­ikenne kul­kee län­tisen taloriv­in alla. Talon­aluset ovat ikävää ja synkkää tilaa, mut­ta eipä sil­lä muu­takaan käyt­töä tuos­sa kohtaa ole. Vähän ylem­pänä on sit­ten upeat mer­inäkymät, pait­si tietysti sil­loin kun parin kiv­i­talon kokoinen ris­teil­i­jä sat­tuu park­keer­aa­maan eteen. Yleen­sähän nämä ris­teil­i­jät lähtevät yök­si pois, ja talvella/keväällä niitä ei ole ollenkaan.

    Her­ne­saaren län­sir­an­ta on muuten juuri sel­l­aista aluet­ta ettei talo­ja saisi kaavoit­taa joko asuin- tai toimis­tokäyt­töön, vaan sekat­aloik­si. Avau­tu­va näkymä ja ympäristö on vähin­täänkin elävä ja vai­htel­e­va, ja var­masti vetoaisi ainakin nuorem­pi­in asukkaisiin. 

    Kaikenkaikki­aan kään­ty­isin Her­ne­saaren ideoin­nis­sa Dodon puoleen, KSV:n ehdo­tus on turhan hah­mo­ton näin keskeiselle paikalle.

    Vastaa

15. “Her­ne­saa­res­sa on olta­va joku tapa jol­la bus­si­lasteit­tain kiireisiä tur­is­te­ja kär­rätään Senaat­in­torin tur­is­tialueelle ja ylipäätään hoide­taan tavar­al­o­gis­ti­ik­ka ja asiointiliikenne.”

    Tämä kos­ki ris­teilyaluk­sia (ja vas­tauk­se­na oli, että ratik­ka hoitaa kuljetukset).
    Her­ne­saaren kokoiselle Kata­janokalle rantau­tuu pait­si ris­teilyaluk­sia myös vuoroli­iken­teessä ole­via auto­laut­to­ja. Ratikat kul­jet­ta­vat matkus­ta­jia, vaik­ka ovatkin nui­jal­la lyö­tyjä, ja silti henkilöau­tot ja rekat tukki­vat kadut auto­laut­to­jen tul­lessa tai lähtiessä. Niin, ja karkeasti kol­ma­sosa Kata­janokan maa-alueesta on sata­man aitaa­maa rantaa ja siihen liit­tyvää parkkipaikkaa. Vähän sukua sille 6000 neliömetrille venevaras­toa Jätkäsaaressa?

    Vastaa

16. Läp­päsil­lan kyseli­jöille: jostain luin, että laivali­ikenne tulee edelleenkin ole­maan sitä luokkaa, että sil­taa pitäisi avail­la mon­ta ker­taa päivässä, mikä ilmeis­es­ti on ihan liikaa. Los­sil­la olisi tietysti myös työl­listävä vaiku­tus, mut­ta se taide­taan lukea haittapuoleksi.

    Vastaa

17. Her­ne­saaren kokoiselle Kata­janokalle rantau­tuu pait­si ris­teilyaluk­sia myös vuoroli­iken­teessä ole­via auto­laut­to­ja. Ratikat kul­jet­ta­vat matkus­ta­jia, vaik­ka ovatkin nui­jal­la lyö­tyjä, ja silti henkilöau­tot ja rekat tukki­vat kadut auto­laut­to­jen tul­lessa tai lähtiessä.
    Niin, kun ei niihin ratikoi­hin mah­du. HKL:n kalus­tos­ta puut­tuu sem­moinen kun­nol­lisen kokoinen ratik­ka tai pari, sitä voisi käyt­tää lin­jali­iken­teessä esim. ruuh­ka-aikaan nelosel­la tai kympil­lä, iso­jen tapah­tu­mien yhtey­dessä ja ris­teily­laivo­jen saa­pues­sa sata­maan. Yksi van­ha tapa on myös kytkeä ratikoi­ta yhteen, kts. esim. http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl501/hkl501.htm

    Jol­lain 40+ metrisel­lä yhdis­telmäl­lä ei tietenkään voi pysähtyä joka pysäkil­lä, eikä ehkä edes pääse joka ratao­su­udelle, mut­ta raja­tus­sa käytössä tämä ei vält­tämät­tä ole ongelma.

    Toinen tapa hoitaa ris­teil­i­jän saa­pumisen tapaisia piikke­jä olisi ajaa lisävuoro­ja vaik­ka reilusti lyhyem­mäl­lä lin­jal­la. Esim. 4x joka kävisi kiertämässä Kai­vokadun ja Aleksin.

    Vastaa

18. Intresse­jä ja mielip­iteitä Her­ne­saa­res­sa on joka lähtöön, tässä joitain valai­se­via painotuksia:

    Suo­jelta­va entisen vil­javaras­ton siilo-osa on paikalli­nen maamerk­ki. Kort­telin AK1 esite­tyt 16-ker­roksiset tor­ni­talot heiken­täi­sivät siilo­raken­nuk­sen kaupunkiku­val­lista ase­maa olen­nais­es­ti. Siilo-osan maamerki­no­maisen luon­teen säi­lymisen kannal­ta olisi parem­pi, että uusi rak­en­t­a­mi­nen toteutet­taisi­in mata­lam­pana. (Kaupung­in­museo)

    Jatko­työssä tulee varmis­taa, että asun­toko­rt­telit sijoite­taan riit­tävän etäälle ris­teilyli­iken­teen laiva­paikoista. Näin väl­tetään laivali­iken­teen ja asumisen ympäristöl­liset ris­tiri­itati­lanteet. (Helsin­gin Satama)

    Jatkos­sa kan­nat­taa tarkastel­la myös metrovai­h­toe­htoa ratkaisuna, jol­la Her­ne­saari saadaan kytket­tyä mat­ka-ajal­lis­es­ti osak­si Helsin­gin ydin­tä ja suo­ran yhtey­den päähän mm. Pasi­las­ta, Viik­istä ja lentoase­mas­ta (toisen metrolin­jan myötä). (HKL)

    Alueen melusuo­jaus perus­tunee siihen että alueelle raken­netaan asuinko­rt­telei­ta suo­jaavia toim­i­ti­la­raken­nuk­sia. (Kiin­teistövi­ras­to)

    Esimerkik­si Raken­nus­taiteen seu­ral­ta tai yhdeltäkään suo­ma­laiselta korkeak­oul­ul­ta (arkkite­hdeltä tai liiken­nesu­un­nit­telijoil­ta) ei ole vaivaudut­tu pyytämään lausun­to­ja, tai ainakaan niitä ei kat­so­ta tarpeel­lisek­si sisäl­lyt­tää kokousmateriaaliin.

    Vastaa

19. No palaan lem­piai­heeseeni. Toisen metrolin­jan ( yleiskaavas­sa esitet­ty ) eteläi­nen jatke Kampil­ta Her­ne­saa­reen. Ase­ma voidaan tehdä inte­groiden se Her­ne­saaren ja Jätkäsaaren yhdis­tävään tun­neli­in. Näin laivali­iken­teen pulssi­maiset matkus­ta­javir­rat saadaan hyvin hal­lit­tua. Tukee myös ideaa autot­tomas­ta aluesta.

    Vastaa

20. Sep­po: “No palaan lem­piai­heeseeni. Toisen metrolinjan…”

    Tuo ei tule koskaan ole­maan järkevä investoin­ti, vaik­ka olisikin parem­pi vai­h­toe­hto kuin metron jatkami­nen Espoon ja Sipoon met­si­in 😀 😀 😀 Pikkukaupungis­sa, kuten Helsin­ki, riit­tää henkilöau­to, spåra ja fillari.

    Vastaa

21. “Ase­ma voidaan tehdä inte­groiden se Her­ne­saaren ja Jätkäsaaren yhdis­tävään tunneliin.”

    Sit­ten­hän saataisi­in jälleen yksi metropy­säk­ki joka on kaukana kaikesta, vrt. Ruo­ho­lahti ja täyt­tö­maa­han upotet­tuna hin­takin olisi var­masti kohdallaan.

    Ruo­ho­lahti on jo toteutet­tu Her­ne­saari kuiv­al­la maal­la, siitä voi kat­soa kuin­ka hyvin metro palvelee käytän­nössä. Porkkalankatu katkaisee alueen pohjoises­sa ja vas­taa Her­ne­saaren län­si­laitaa, Itämerenkatu Her­ne­saaren keskel­lä menevää pääväylää, ja Ruo­ho­lah­den kana­va Her­ne­saaren itälaitaa. Asuintila/toimitilaaluesuhteet ja sijain­nit muis­tut­ta­vat häm­mästyt­tävän paljon Her­ne­saaren osayleiskaavae­hdo­tus­ta. Oikeusta­lo, Kaapeli ja Tam­masaarenkadun toimis­tot (Her­ne­saaren kär­ki) ovat metron kannal­ta täysin paitsiossa.

    Jos metro jotenkin poikkeuk­sel­lisen hyvin tuk­isi autot­to­muut­ta, Ruo­ho­lah­den alueen pitäisi olla tästä mallies­imerk­ki, siis vaik­ka Porkkalankadun läpi­a­joli­ikenne jätet­täisi­inkin huomiotta. Ei oikein näytä siltä.

    Suosit­te­len muuten vapaa­ta pal­loilua Ruo­ho­lahdessa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle Her­ne­saaren tiimoil­ta. Analo­giat ovat ilmeiset, osa ratkaisu­ista toimii (kana­va), osa ei (Itämerenkatu), ja kiista Ruo­ho­lah­den lähiömäisyy­destä lie­nee edelleenkin ratkaisematon.

    Vastaa

22. Voisi siihen Jätkäsaaren ja Her­ne­saa­reen väli­in tehdä metroase­man, se olisi vaan mah­dol­lisim­man kaukana asu­tuk­ses­ta sekä Jätkä- että Her­ne­saa­res­sa. Metro­matkus­ta­jien on tosin tähänkin saak­ka oletet­tu kävelevän mukise­mat­ta sel­l­aisia kilo­metrin matko­ja. Epäilen KTL:n ja HKL:n salaliittoa.

    Vakavis­saan ja jotenkin rahoi­tus­re­al­is­tis­es­ti, Her­ne­saaren ja Jätkäsaaren kiskot voisi yhdis­tää lyhyehköl­lä ratikkatun­nelil­la jos­sa olisi myös pyöräkai­stat. Kallis tuokin olisi, ehkä jotain 10 — 20 miljoon­aa, eli kyse on siitä olisiko tästä vas­taavaa hyötyä?

    Vastaa

23. Helsin­si­gin merel­lisyys on täysin uni­ik­ka maail­mas­sa. Pitkäl­lisen pros­essin jäl­keen on teol­lises­sa ja sata­makäytössä olleet alueet saatu asukas- ja virk­istyskäyt­töön. Her­ne­saaren suun­nitel­mas­sa ole­va Ris­te­ly- ja heli­port­tiu­loke on tätä taus­taa vas­ten täysin käsit­tämätön. Jätkäsaa­res­sa on vapau­tunt­ta sata­ma-infraa ris­telyaluk­islle yllin kyllin Nyt suun­nitel­laan uut­ta sata­main­fraa raken­net­tavak­si Helsin­gin mer­i­maise­mallis­es­ti arvokkaim­paan ympäristöön, ja sata­maan tulee 12 ker­roksien ker­rostalon korkuisa ja kolme­sa­taa metriä pitk­iä alus­möhkäleitä. Ris­teilyli­ikenne ei tätä tarvitse, Her­ne­saaren tule­vat asukkaat sitä tuskin halu­a­vat. Alueen virk­istyskäyt­töar­vot — Pih­la­jasaari, veneiliy- ja merisa­ta­ma-alue kär­sivät huo­mat­tavasti. Suun­nitel­ma on ver­rat­tavis­sa sihen että Kaivo­pus­ton keskelle sijoitet­taisi­in 300 metrin pitu­inen kerrostalo.

    Vastaa

24. Minus­ta Her­ne­saaren joukkoli­iken­ney­hteys voisi olla yksi aivan oivalli­nen kohde johd­in­au­to­jen uudelle tulemiselle Helsingis­sä; bus­sil­in­jaa 14 voitaisi­in jatkaa eteläpäästään Laivurinkadul­ta Her­ne­saaren kär­keen ja muut­taa se trol­likkalin­jak­si. Nivel­trol­likoil­la tiheästi liiken­nöi­tynä sen kap­a­siteet­ti olisi hyvinkin ver­rat­tavis­sa nykyiseen nivel­ratikkaan. Lin­jan 14 muut­tamista jälleen trol­likkalin­jak­si puoltaa mielestäni sekin, että näin saataisi­in se (paikallis­es­ti) 0‑päästöisen joukkoli­iken­teen piiri­in ilma, että raitiokisko­ja tarvit­taisi­in Fredal­la (välil­lä Bule­var­di-Kamp­pi) tai Topeliuk­senkadul­la. Nykyaikainen trol­lik­ka on parhaim­mil­laan erit­täin korkeata­soinen ja saas­tee­ton joukkoli­iken­nevä­line, jota eivät kiskot tai jopa vir­tahäir­iötkään rajoita.

    Tokikaan en vas­tus­ta nykyisessä yleiskaava­su­un­nitel­mas­sa ole­vaa raiti­oli­iken­nesu­un­nitel­maa, vaan esitän tämän yht­enä vai­h­toe­htona nyt kun trol­likoiden palaut­tamis­es­ta Helsin­gin katuku­vaan keskustel­laan vakavasti.

    Vastaa

25. En nyt oikein ymmär­rä miten Helsin­gin merel­lisyys olisi täysin uni­ikkia maail­mas­sa. Saman­laista lutakkoa on itään ja län­teen muu­ta­ma sata kilo­metriä ja sata­makaupunke­jakin on maail­mas­sa niin mon­ta että edes wiki ei tiedä. 

    Helsingis­sä on ain­ut­laa­tu­ista se, että tääl­lä on varaa rak­en­taa suun­na­ton määrä 3‑kerroksisia talo­ja, mil­lä perus­teel­la tont­ti­maas­ta ei voi olla pulaa eikä se myöskään ole kallista, kos­ka sitä on varaa tuhlata.

    Vastaa

26. “Her­ne­saaren suun­nitel­mas­sa ole­va Ris­te­ly- ja heli­port­tiu­loke on tätä taus­taa vas­ten täysin käsittämätön.”

    Heli­port­tiu­loke on todel­la bru­taali, mut­ta niin on koko Her­ne­saarikin jos sitä ver­taa aikaan ennen täyt­töä. Jos ver­taa hait­to­ja hyö­ty­i­hin, muut­tuu heli­port­tiu­loke käsittämättömäksi.

    Kokon­aisu­u­den kannal­ta voisi olla järkevää täyt­tää Her­ne­saaren itälaitaa koko pitu­udelta sel­l­ainen viitisenkym­men­tä metriä, ja kaivaatäyt­tää toinen ris­teil­i­jälai­turi saman­su­un­tais­es­ti nykyisen viereen osayleiskaavas­sa ehdote­tun vene­sa­ta­man tilalle, ja sijoit­taa heli­port­ti Her­ne­saaren lounaiskär­keen niin pitkälle kuin laivare­itit ja manöveer­ausalue antaa myöten mut­ta sehän ei käy kos­ka se ei käy.

    Vastaa

27. Her­ne­saa­reen tulee joka tapauk­ses­sa ratikkay­hteys, mut­ta joku voisi halu­ta sieltä nopeasti kan­takaupun­gin ulkop­uolellekin. Her­ne­saares­ta on aika mat­ka ratikalla mm Pasi­laan. Kan­takaupungis­sa joukkoli­iken­ney­htey­det ovat usein sekä että eikä joko tai. Punavuore­laisetkin saat­taisi­vat miel­tyä metroasemaansa.

    Vastaa

28. spot­tu: “…Porkkalankatu katkaisee alueen pohjoises­sa ja vastaa…”

    Porkkalankatu muut­tuu paljon vähem­män liiken­nöidyk­si heti, kun keskus­tatun­neli aikanaan tehdään. Sen jäl­keen alueen luonne muut­tuu, kun lännestä tule­vat liiken­nevir­rat saadaan suurelta osin maan alle pois kaduilta.

    Vastaa

29. Ris­to, sähköbus­sis­sakin on edelleen ihan sama jousi­tus ja muut rasit­teet kuin diesel­bus­sis­sakin, en ymmär­rä mitä järkeä niis­sä on jos­sain Punavuoren olo­suhteis­sa ja matkus­ta­jamääril­lä kun kiskoakin riit­tää. Laitakaupungilla trol­likoille toki kek­sii mon­en­moista käyttöä.

    Siitä raskas­raiteesta: Her­ne­saa­reen ja edelleen Kaivopuis­toon menee, tai ainakin vielä vähän aikaa sit­ten meni, junara­ta. Kyselin sen perään taan­noin, vaik­ka M‑junan olisi voin­ut ajaa ainakin Her­ne­saa­reen saak­ka, ase­mat esim. Töölön­lahti, Kamp­pi, Jätkäsaari, Her­ne­saari. Samal­la olisi vapau­tunut niitä kai­vat­tu­ja lai­ture­i­ta. 10 min­uutin vuorovälil­lä täs­mäl­lis­es­ti kulke­va iso ja nopea juna olisi ollut juuri sopi­va lisä tar­jon­taan. Rata olisi pitänyt sähköistää, lisäk­si olisi tarvit­tu esi­ta­so­ratkaisu Töölön­lahdel­la ja Ruo­ho­lah­denkadul­la, ase­mat, jne. eli ei tämä mikään hal­pa ja help­po pro­jek­ti olisi ollut, mut­ta kuitenkin ihan eri luokkaa kuin metro tai Pis­aran jatko etelään.

    Mut­ta se nyt ei vaan käynyt syys­tä tai tois­es­ta, veikkaan pääsyyn olleen että ratakuilu oli varat­tu keskus­tatun­nelille. Jota ei tehdä. Ratakuilun paikalle tulee sit­ten pyörä/kävelyväylä mikä on toki ihan hyvä jut­tu. Eli sen raskas­raiteen voi uno­htaa. Ratikkatun­neli keskus­tan ali kuten Spot­tu ehdot­taa voisi olla jotenkin realistinen.

    Vastaa

30. (edelli­nen vies­ti­ni oikein jäsen­nel­tynä ja jaoteltua)

    “Ris­to, sähköbus­sis­sakin on edelleen ihan sama jousi­tus ja muut rasit­teet kuin diesel­bus­sis­sakin, en ymmär­rä mitä järkeä niis­sä on jos­sain Punavuoren olo­suhteis­sa ja matkus­ta­jamääril­lä kun kiskoakin riit­tää. Laitakaupungilla trol­likoille toki kek­sii mon­en­moista käyttöä.” 

    Korkeata­soinen kaupunkibus­sili­ikenne on ihan jotain muu­ta kuin me Helsingis­sä olemme tot­tuneet ymmärtämään.

    Käy­hän tes­taa­mas­sa Zurichin, Salzbur­gin, Linzin tai Solin­genin laadukkaat nivel­trol­likat, niin näet eron. Tokikin laadukas kaupunkili­ikenne voidaan luo­da bus­seil­lakin, mut­ta siihen tarvi­taan a) tah­toa b) taitoa. Zurichissa on onnis­tu­u­tu luo­maan raiti­oli­iken­teen lomaan trol­likkasys­tee­mi, joiden keskenäistä eroa itse matkus­ta­jat eivät var­masti suurem­malti huo­maa, mut­ta kaupun­gin kas­sa huo­maa kyl­läkin. Sveit­sis­sa joukkoli­iken­teen tarkoi­tus on toki ensisi­jais­es­ti palvelu ja mah­dol­lisim­man laadukkaasti. Helsin­gin alueel­la hin­ta on ennen palvelua ja sen laatua.

    Trol­lik­ka voisi palvel­la Helsingis­sä kuten Zurichissa: sel­l­aisia lin­jo­jen tai yhteyk­sia, joi­ta ei aivan kan­na­ta muut­taa ratikkalin­joik­si, mut­ta jot­ka olisi hyvä saa­da sähköisen joukkoli­iken­teen piiriin.

    Vastaa

31. tpyy­lu­o­ma: “…veikkaan pääsyyn olleen että ratakuilu oli varat­tu keskus­tatun­nelille. Jota ei tehdä…”

    Eiköhän ole selvää, että keskus­tatun­neli tehdään aikanaan. Se vähen­tää niin oleel­lis­es­ti keskus­tan katu­jen autoilua, että ihmette­len yhä, etteivät Vihreät ole sen suurin puolestapuhuja.

    En ymmär­rä, miten ratakuilu liit­tyy keskus­tatun­neli­in? Käytetäänkö sitä tilaa ramppei­hin tms? Se on niin kapea, ettei se tai­da riit­tää moi­seen. Kak­si spåraa saat­taisi mah­tua vas­takkain, mut­ta M‑juna jou­tu­isi aja­maan yhdel­lä raiteel­la ilman ohitusta.

    Liiken­teen palaut­ta­mi­nen Lönkan päähän Hieta­lah­den­ran­nan sijas­ta saat­taisi muuten riit­tää eri­ta­so­ratkaisuk­si, jos ratakuilu ote­taan uud­estaan käyt­töön. Sen lisäk­si Her­ne­saa­reen tarvit­taisi­in var­maan tunneli.

    Vastaa

32. Pyöränie­mi, sen tun­nelin län­ti­nen osa oli tarkoi­tus olla siinä ratakuilus­sa, kai­stat muis­taak­seni kahdessa tasos­sa. Tun­nelin hyödy­istä tai haitoista voi olla mon­taa mieltää, mut­ta peru­songel­ma on että sen viimeinen hin­ta-arvio on jotain 800 miljoon­aa euroa. Varsinkaan viherosas­tol­la ei ole halu­ja sub­ven­toi­da keskus­ta-autoilua tuol­laisil­la sum­mil­la ja demar­itkin tuli­vat siihen tulok­seen ettei se put­ki ole sen arvoinen. Tämä on se per­im­mäi­nen syy mik­si sitä ei tehdä, rahas­ta tässä on kysymys niin kuin mon­es­sa muus­sakin toteu­tu­mat­ta jäävässä hankkeessa.

    Vastaa

    1. Keskus­tatun­nelin hin­ta vas­taa helsinkiläis­ten kuukau­den brut­toan­sioi­ta. Minus­ta asian voisi pan­na kansanäänestyk­seen. Halu­a­vatko helsinkiläiset mak­saa kuukau­den brut­topalkkansa saadak­seen keskus­tatun­nelin. Tämä on aito val­in­tati­lanne. Minä myön­nän tun­nelin edut, mut­ta hin­ta on tolkuton.

       Vastaa

33. Minä en innos­tu­isi keskus­tatun­nelista, vaik­ka sen mak­saisi joku autoilun mese­naat­ti omas­ta pus­sis­taan. Han­kkeen tiimoil­ta teh­dyn liiken­nemallinteen mukaan tun­neli lisäisi Helsin­gin autoli­iken­net­tä merkit­tävästi joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­sel­la, mikä tuskin yllät­tää ketään. Edes pin­tali­iken­teen osalta vaiku­tus ei olisi vält­tämät­tä plus­merkki­nen, kos­ka muu­ta­man uuden käve­lykadun vastapain­ok­si liiken­teen hai­tat tun­nelin suiden läheisyy­dessä räjähtäi­sivät käsiin.

    Hin­ta toki alle­vi­ivaa han­kkeen älyttömyyden.

    Vastaa

34. Mon­elle kaavoitus- ja liiken­ner­atkaisulle tek­isi hyvää joutua kansanäänestyk­seen: mielel­lään niin, että nol­la-vai­h­toe­hdon lisäk­si on enem­män kuin yksi vai­h­toe­hto. Sveit­sis­sä muis­tan näh­neeni kansanäänestyk­sen siitä, tehdäänkö sil­ta, tun­neli, ei kumpaakaan, tai paran­netaan muuten liikennejärjestelyitä.

    Vastaa

35. “Halu­a­vatko helsinkiläiset mak­saa kuukau­den brut­topalkkansa saadak­seen keskustatunnelin.”

    Ilmoit­taudun halut­tomak­si. Sen sijaan toivoisin että yksi­ty­isiä mak­sajia etsit­täisi­in Ruo­ho­lah­den alueel­la pienem­mille arkea helpot­taville asioille kuten suo­ra maanalainen yhteys Ruo­ho­lah­den pysäköin­ti­hal­lista metroase­malle. Ei niin että Ruo­ho­lah­den käyt­töä liityn­täpysäköin­ti­in pitäisi mitenkään eri­tyis­es­ti rohkaista, mut­ta parem­pi tuol­la kuin kaduil­la matkalla keskus­tan parkkiluoliin.

    Vastaa

36. Mikko Särelä:
    Anteek­si tyh­myyteni, mut­ta luenko tosi­aan oikein, että alueen raken­nusti­hey­dek­si tulee alle 1? 

    Yleen­sä tosi korkeana tavoit­teena pien­taloille pide­tään 0,6:n tont­titehokku­ut­ta, eli raken­nu­soikeus jaet­tuna ton­tin pin­ta-alal­la. Aluetehokku­udek­si yksi on kovin paljon. Aluete­hokku­us on raken­nu­soikeus jaet­tuna koko alueen pin­ta-alal­la, jos­sa ovat mukana kadut, puis­tot, torit ja niin edelleen. Sata­malle varatut maa-alueet heiken­tävät alueen tehokku­ut­ta huomattavasti. 

    Vastaa

37. “Keskus­tatun­nelin hin­ta vas­taa helsinkiläis­ten kuukau­den brut­toan­sioi­ta. Minus­ta asian voisi pan­na kansanäänestyk­seen. Halu­a­vatko helsinkiläiset mak­saa kuukau­den brut­topalkkansa saadak­seen keskus­tatun­nelin. Tämä on aito val­in­tati­lanne. Minä myön­nän tun­nelin edut, mut­ta hin­ta on tolkuton.”

    Nyt peruste­lut, Osmo Soininvaara. 

    Mitkä oli­si­vat pelkästään henkilöau­toille tarkoite­tun keskus­tatun­nelin edut? Siir­retään ruuhkat toisi­in paikkoi­hinko, kuten olemme Hakamäen­tien uud­es­ta tun­nelista saa­neet lukea (mm. Hesarista). 

    Olisiko keskus­tatun­nelin vastapain­ona olisi täysin auto­ton ydinkeskusta?

    Vastaa