Julkiset tilastot ilmaisiksi!

Yritin erästä esitelmää varten löytää niin yksinker­taisen tiedon kuin maat­alousväestön suh­teel­lisen osu­u­den kehi­tyk­sen Suomes­sa 1900-luvul­la. Oli todel­la vaikea löytää. Avus­ta­jani löysi lop­ul­ta jonkin esitelmän, jos­ta se selvisi.

Tilas­tokeskuk­sen tärkeim­mät tiedot, esimerkik­si tilas­tolli­nen vuosikir­ja, ovat salasanan ja mak­sun takana. Näin määrää val­tion mak­su­pe­rustease­tus tai jokin muu pykälä. Tässä ei ole mitään järkeä. Julkises­ti kerät­ty­jen tieto­jen pitäisi olla ilmaisia. Mik­si val­tio laskut­taa ”omis­ta­ji­aan” ja tuot­taa näin selvää hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tiedon alikäytön muodossa.

Paljon sel­l­aista tietoa, joka Suomes­sa on mak­sullista, löy­tyy täysin ilmaisek­siY­hdys­val­loista, esimerkik­si CIA:n julk­i­sista tilas­toista. Yhdys­val­lois­sa osa­taan edes markki­na­t­alouden perusteesit.

Julkises­ti kerä­tyt tiedot ilmaisik­si, mak­sullista olkoon edelleen se, jos pyytää Tilas­tokeskus­ta laa­ti­maan räätälöi­tyjä tilas­to­ja, mis­tä koituu selvää lisätyötä.

72 vastausta artikkeliin “Julkiset tilastot ilmaisiksi!”

  1. Yhdys­val­lois­sa ollaan todel­la selkeästi edel­lä julkisen sek­torin tuot­ta­man infor­maa­tion julkaisemises­sa. Ensisi­jainen syy tähän on se, ettei liit­to­val­tion työn­tek­i­jä saa tek­i­jänoikeut­ta tuot­tami­in­sa teok­si­in vaan teok­set menevät suo­raan pub­lic domaini­in. Ei olisi yhtään hul­lumpi idea Suomessakaan.

    Se mis­tä tämä lie­nee tul­lut on aja­tus “mei­dän rahas­tamme”, jota käytetään välil­lä perustele­maan surkei­ta julk­isia palvelui­ta mut­ta toisalta välil­lä ihan aiheel­lis­es­ti vaa­di­taan tehokku­ut­ta julkiselle sek­to­rille. Ei olisi tämäkään hul­lumpi näkökul­ma muis­taa Suomessakin!

  2. Noin yleen­säkin Suomes­ta saa huonos­ti tilas­to­ja. Viime kesänä yritin haeskel­la kuukausit­taista tilas­toa ben­si­inin myyn­nistä, kun mietin paljonko­han hin­to­jen nousu on vaikut­tanut autol­la ajamiseen. En löytänyt tilastoa.

    Tilas­to­jen puute on mielestäni este kil­pailun toteu­tu­miselle kau­pan alal­la. Kun ihmisil­lä ei ole ajanko­htaista tietoa, niin sit­ten sitä ollaan kaup­pi­aiden armoil­la. Yksi esimerk­ki on asun­tokaup­pa, jos­sa välit­täjät toitot­ta­vat omia totuuk­si­aan läh­es viikot­tain ja julki­nen tilas­to ilmestyy vain 4 ker­taa vuodessa ja melko pitkän ajan päästä neljän­nesvuo­den lop­pumis­es­ta. Ympäristömin­is­ter­iön asun­to­jen hin­tatiedot ‑palvelu on taas amputoitu välit­täjien toimes­ta sisältämään vain osa kaupoista.

  3. Peri­aat­teessa sen pitäisi tietysti men­nä noin, mut­ta todel­lisu­us ei ole ihan yhtä yksinker­tainen. Joskus on tehokkaam­paa että Tilas­tokeskus laskut­taa asi­akkail­taan kun lähet­tää laskun val­ti­olle. Verot aiheut­ta­vat tehokku­ustap­pi­o­ta, joka voi jois­sain tapauk­sis­sa olla suurem­pi kun tiedon mak­sullisu­u­den aiheut­ta­man tiedon alikäytön aiheut­ta­ma hyv­in­voin­ti­tap­pio. En tiedä minkälaisia arvioi­ta vero­tuk­sen syr­jäyt­tävästä vaiku­tuk­ses­ta on Suomes­sa tehty, mut­ta joku 10%-20% kuu­lostaa min­un kor­vaan mah­dol­liselta (GAOn selvi­tys ehdot­taa että syr­jäyt­tävä vaiku­tus voisi olla 20% vero­tuk­sen brut­to­sum­mas­ta Yhdys­val­lois­sa: http://www.gao.gov/products/GAO-05–878). Kun Tilas­tokeskuk­sen mak­sulli­nen toim­inta tuot­taa yhdek­sän miljoon­aa, aiheut­taisi sen verora­hoil­la tuot­ta­mi­nen ilmeis­es­ti 1–2 miljoon­aa tehokku­ustap­pi­o­ta vero­tuk­sen kan­nustin­vaiku­tusten takia. Onko tilas­to­jen alikäyt­tö tosi­aan näin haitallista? En tiedä.

    Mak­sullisen toimin­nan siirtämi­nen val­tion mak­set­tavak­si on myös tulon­si­ir­to veron­mak­sajil­ta tilas­to­jen käyt­täjille. Kyseessä ei ole isot rahat, mut­ta jotain kuitenkin. Orvot, eläkeläiset, työt­tömät, lap­siper­heet ja mon­et muut ihmisjoukot ovat ehkä enem­män tulon­si­ir­to­jen tarpeessa kun tilastojenkäyttäjät.

    Tilas­tokeskuk­sen organ­isaa­tion tehokku­u­denkin kannal­ta on hyvä että osa tuot­teista on mak­sullisia. Se antaa Tilas­tokeskuk­selle parem­man käsi­tyk­sen hei­dän toim­intansa vaikut­tavu­ud­es­ta ja arvos­ta. Resursse­jen kohden­t­a­mi­nen tehokkaasti on helpom­paa, kun pystyy myyn­ti­t­u­lo­jen perus­teel­la arvioimaan mitkä selvi­tyk­set ja tilas­tot ovat kysyt­tyjä. Jos­sain vai­heessa näitä suosit­tu­ja mak­sullisia palvelui­ta voidaan toki siirtää mak­sut­tomien piiri­in, kun ollaan tul­tu vaku­ut­tuneik­si siitä että se voisi kiin­nos­taa myös niitä jot­ka eivät siitä mak­sa (eli sen mak­sullisu­us aiheut­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta). Tämä mak­sullisu­us välis­sä on kuitenkin tärkeä väli­vai­he, jot­ta Tilas­tokeskus osaa arvioi­da onko se selvi­tys hyödylli­nen vai ei.

    Ongel­mana on myös tiedot jot­ka tuote­taan mak­sura­hoit­teis­es­ti. Siinä vai­heessa kun ne tiedot on tuotet­tu, tehokku­u­den nimis­sä niiden pitäisi tietysti olla ilmaisek­si saatavil­la, mut­ta mikä insen­ti­ivi sit­ten kenel­läkään olisi siitä tiedos­ta alun­perinkään maksaa?

    Tilas­tolli­nen vuosikir­ja on taas taval­laan saman­lainen ker­tati­laus­mak­su kun mitä kehuit musi­ikin rahoit­tamises­sa. Kun Tilas­tolli­nen vuosikir­ja myy­dään vain paket­ti­na, jokaiselle joka halu­aa jotain tilas­toa tarkem­mim, rajakus­tan­nus muiden vuosikir­jan sisältämien tilas­to­jen käytöstä on nol­la. Eli tämä on kom­pro­mis­si tehokku­u­den ja mak­sullisu­u­den välil­lä. Ei mitenkään yksiselit­teisen huono idea.

  4. Osmo on oike­as­sa: älytön­tä että kansalaiset ensin mak­sa­vat tutkimuk­sen ja sit­ten joutu­vat osta­maan tulokset.

  5. Juu, voitaisi­in käyt­tää vaik­ka luon­non­va­rais­ten eläin­ten hoitoko­tien val­tion­avut infor­maa­tion levittämiseen.

    Sama kan­nat­taisi laa­jen­taa koske­maan stan­dard­e­ja. Niiden ilmaisu­us paran­taisi var­masti sekä koulu­tuk­sen että insinööri­työn laat­ua. Harvem­min jak­saa alkaa muu­ta­maa kymp­piä jostain stan­dard­ista, jos ei ole var­ma tarvit­seeko sitä vai ei.

  6. Tilas­tokeskus ei ole enää tilaskokeskus sanan varis­naises­sa merk­i­tyk­sessä. Val­ti­ol­la on päällekkäistä toim­intaa. Esim. vaal­i­ti­las­to­ja tehdään Oikeusmin­is­ter­iössä. Tilas­to­ja maat­aloud­es­ta löy­tyy täältä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

    Maat­alous­min­is­teri sanoo selvi­tyt­tävän­sä ruuan hin­taa ja sen kehi­tys­tä. Lehdessä tilas­tokeskus vas­taa mielipi­desivul­la, että heil­lä on valmi­ina tilas­tot ja aikasar­jat. Kuvauk­ses­ta päätellen eivät ole pienel­lä rahal­la tehtyjä vaan kaup­po­jen hyl­ly­hin­to­jen perusteella.

    Mik­si val­tion laitok­set tekevät samo­ja tilas­to­ja kuin tilastokeskus?

    Kaikkien verora­hoil­la tuotet­tu­jen viral­lis­ten ja muiden tilas­to­jen pitää tietenkin olla julk­isia ja ilmaisia tehti­in­pä ne mis­sä tahansa ja ne pitäisi saa­da hel­posti samas­ta paikasta!

  7. Ilk­ka
    “Siinä vai­heessa kun ne tiedot on tuotet­tu, tehokku­u­den nimis­sä niiden pitäisi tietysti olla ilmaisek­si saatavilla”

    Kan­natan tätä vai­h­toe­htoa. Tämä olisi ylei­sis­sä sopimusehdoissa.

    Ne jot­ka eivät halua kysymään­sä tietoa julkisek­si, voisi­vat lisä­mak­sus­ta pitää saman haun edelleen mak­sullise­na. — Pitäisikö sit­ten julka­ista luet­te­lo sala­tu­ista hauista ja niiden hakijoista?

  8. Osmo: “Mik­si val­tio laskut­taa ”omis­ta­ji­aan” ja tuot­taa näin selvää hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tiedon alikäytön muodossa.”

    Mik­si junaliput mak­sa­vat enem­män kuin sen ver­ran, että junat ovat täyn­nä? Mik­si metrolip­pu mak­saa enem­män kuin, että metro on täynnä?

    Sik­si, että näin val­tio saa kerät­tyä kulut­ta­jil­ta enem­män rahaa. Ja kyl­lä, aina kun hin­noitel­laan yli mar­gin­aa­likus­tan­nusten syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta staat­tises­sa tas­apain­o­m­allis­sa. Tälle ei vaan mah­da mitään, jos halu­taan, että tiedon käyt­täjät osal­lis­tu­vat sen tuot­tamisen kustannuksiin.

  9. Val­tion viras­to­jen halu kehit­tää jatku­vasti omaa infor­maa­ti­oli­ike­toim­intaansa on varovasti san­ot­tuna kum­mallista. Tämä sivu sum­maa hyvin PRH:n käytän­nöt. Yri­tys- ja yhteisöti­eto­lain pykälä:

    Tieto­jen han­kkimi­nen yri­tys- ja yhteisö­tun­nus­rek­ister­istä yleis­ten tietoverkko­jen kaut­ta on maksutonta.

    ei menoa hidas­ta, kos­ka sitä tulk­i­taan niin että pykälän nojal­la voidaan verovaroin han­kkia web-poh­jainen sovel­lus jon­ka tarkoituk­se­na on raja­ta kyse­lyt yhteen yri­tyk­seen kerrallaan.

    Sana­muo­to “Tieto­jen han­kkimi­nen rek­ister­istä X yleis­ten tietoverkko­jen kaut­ta on mak­su­ton­ta” yleistynee lain­säädän­nössä vähitellen, on ikävää jos se johtaa de fac­to tiedon saan­nin rajoit­tamiseen vaik­ka tarkoi­tus on juuri päinvastainen. 

    Mak­su­pe­ruste­lain koh­ta Suoritet­ta tuot­ta­van vira­nomaisen asiana on huole­htia siitä, ettei suorit­teen tuot­tamis­es­ta aiheudu enem­pää kus­tan­nuk­sia kuin, mitä suorit­teen tarkoituk­sen­mukainen laatu­ta­so edel­lyt­tää. on pelkkää sana­he­linää. Käyt­täjän kannal­ta tarkoituk­sen­mukaista on se että fak­ta X löy­tyy sekun­nis­sa googlaa­mal­la eli tieto on ker­taalleen siir­ret­ty palve­limelle Y, tuot­ta­jan kannal­ta on tarkoituk­sen­mukaista polka­ista pystyyn pro­jek­ti jos­sa hallinnol­la riit­tää mukavaa ja help­poa puuhastelemista pitkäk­si aikaa.

  10. Ja kyl­lä, aina kun hin­noitel­laan yli mar­gin­aa­likus­tan­nusten syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta staat­tises­sa tas­apain­o­m­allis­sa. Tälle ei vaan mah­da mitään, jos halu­taan, että tiedon käyt­täjät osal­lis­tu­vat sen tuot­tamisen kus­tan­nuk­si­in.

    Tässä tapauk­ses­sa argu­ment­ti on tyhjä, kos­ka tietoa jää yhtäältä käyt­tämät­tä aivan älyt­tömästi ja toisaal­ta tieto kerätään joka tapauk­ses­sa, käytet­ti­in sitä tai ei. 

    Val­tion tehtävänä ei ole kerätä rahaa, vaan sen tehtävänä on hoitaa niitä asioi­ta, joi­ta markki­nat eivät hoi­da tai hoita­vat huonos­ti esimerkik­si ulkois­vaiku­tusten vuok­si. Jostain syys­tä suo­ma­laiset tun­tu­vat kuitenkin ajat­tel­e­van, että nimeno­maan rahan keräämi­nen veroil­la ja mak­suil­la olisi val­tion tehtävä.

  11. Kyl­lä nämä uudem­mat tilas­tot löy­tyy aika hyvin netistä Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta. Osmon etsimään asi­aan löy­tyy taulukoi­ta esim. tuolta:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Vrm/tyokay/tyokay_fi.asp
    Sen sijaan pitki­in aikasar­joi­hin pitää käy­dä tutus­tu­mas­sa kir­jas­tossa, siel­lä Helsingis­sä on esim. mainio Tilas­tokir­jas­to, jos­sa tuli aikoinaan paljonkin aikaa vietettyä.

  12. “Julkiset tilas­tot ilmaisiksi!” 

    Täysin samaa mieltä.

    Ilk­ka, olet kir­joituk­ses­tasi päätellen ilmeis­es­ti tilas­toih­misiä. Osoisitko­han ker­toa, mis­tä löy­tyy laa­jen­net­tu ja viral­lisem­pi ver­sio perusteista, joi­ta yllä esität? Olen julkissek­torin tilas­to­hep­puna häm­mästel­lyt, mik­si Tilas­tokeskus allekir­joitut­taa sopimuksia,joiden mukaan julikisen toim­i­jan Tilas­tokeskuk­selta tilaamia tieto­ja, ei saa kat­tavas­sa (yksi­tyisko­htaises­sa) muo­dos­sa antaa julk­isu­u­teen, esim lehdistölle.

  13. Ko. sään­nös on Val­tion maksuperustelaki. 

    Asi­as­ta on tehty myös selvi­tyk­siä ja annet­tu toimenpide-ehdotuksia. 

    http://herkules.oulu.fi/isbn9514255178/html/x400.html

    Kyseessä on suuren luokan kau­pankäyn­ti, jos­sa osa val­tion tuloista tulee mak­sulli­sista palveluista.

    Se mikä eniten nyppii on ihmis­ten tieto­jen kaup­paami­nen kaikille halukkaille. AKE ja vas­taa­vat myyvät rek­ister­i­ti­eto­ja markki­nakäyt­töön. Itses­tään selvää pitäisi olla, että tieto­jen luovu­tuk­seen tulisi kysyä lupa henkilöltä. Nyt tilanne on se, että henkilön pitää hakea itse tiedonluovutuskieltoa.

  14. “Orvot, eläkeläiset, työt­tömät, lap­siper­heet ja mon­et muut ihmisjoukot ovat ehkä enem­män tulon­si­ir­to­jen tarpeessa kun tilastojenkäyttäjät.”

    Nämä samat ihmiset ovat myös tilas­to­jen käyttäjiä.
    Demokra­tia toimii sitä parem­min mitä enem­män kansalaisil­la on tietoa. Tilas­tot ker­to­vat paljon yhteiskunnasta.
    Jos tieto sul­je­taan mak­sullisu­uen taakse syn­tyy demokra­ti­ava­jet­ta, kos­ka vain varakkail­la on varaa yhteiskun­nal­liseen tietoon.

  15. Osmo: “Mik­si val­tio laskut­taa ”omis­ta­ji­aan” ja tuot­taa näin selvää hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tiedon alikäytön muodossa.”

    Asian voi nähdä myös toisel­la tavalla. 

    Tilas­tokeskuk­sen toimin­nas­ta syn­tyy tiet­ty vuo­tu­inen kulu. Jos tiedoista laskut­ta­mi­nen lopetet­taisi­in, pitäisi joko toim­intaa supis­taa tai lisätä suo­raa budjettirahoitusta.

    Nykyi­nen malli perus­tuu siihen, että val­tio mak­saa val­taosan työstä ja tietoa tarvit­se­va lop­ut. Eikö ole ihan perustel­tua, että osa kus­tan­nuk­ses­ta kohdis­te­taan sille, joka tietoa tarvitsee?

    Ongel­malli­nen tilanne olisi vas­ta, jos Tilas­tokeskus olisi yksi­tyi­nen toim­i­ja, joka tek­isi mak­sullise­na palvelu­na työn val­ti­olle ja sit­ten laskut­taisi vielä toiseen ker­taan kansalaisia ja gen­eroisi siten voittoa.

  16. Ehdot­tomasti asian pitäisi olla näin kuten ehdotet­tu. Asi­aa kuvaa hyvin puolel­la kap­a­siteetil­la jatku­vasti rul­laa­vat junat (tietyt lin­jat), onko val­tio­jo­htoisen junaratamme tarkoi­tus tuot­taa val­ti­olle mak­si­maalisen voiton vai tuot­taa mak­si­maa­li­nen hyv­in­voin­ti sen omis­ta­jille (eli taval­lisille kansalaisille)? 

    Lip­pu­jen hin­toi­hin pitäisi soveltaa samaa logi­ikkaa kuin käytetään lentoy­htiöis­sä, kun ostat lip­pusi hyvis­säa­join saat sen merkit­tävästi halvem­mal­la. Kun juna sit­ten alkaa täyt­tymään hin­ta kipuaa pikkuhil­jaa ylöspäin. Tämä mak­si­moisi itseasi­as­sa sekä voiton että matkus­ta­jaka­p­a­siteetin käytön.

    Osmon ilmoit­ta­ma epäko­h­ta on osa suurem­paa epäko­htaa jota on tässä blo­gis­sa muis­taak­seni puitu aiem­minkin (val­tion tuot­ta­mat kar­tat); val­tio keskit­tyy liikaa itseen­sä eikä sen jäseniin.

  17. Jani:
    Ben­si­inin myyn­ti­ti­las­to löy­tyy Kau­pan liike­vai­h­toku­vaa­ja tilas­ton alta, hae toimi­alan Polt­toainei­den vähit­täiskaup­pa (473) tiedot:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/kau/klv/klv_fi.asp

    Kyl­lä Tilas­tokeskus aika hyvin tekee tieton­sa julk­isik­si. Joskus ne on han­kala löytää, mut­ta kan­nat­taa rohkeasti kysyä. Tilas­tokir­jas­to palvelee.

    Usein halu­aisin kyl­lä tarkem­pia luok­i­tuk­sia esimk­erkik­si koulu­tuk­sen tai maanti­eteel­lisen alueen osalta, mut­ta näi­den julkaisemises­sa yksi­ty­isyy­den suo­ja aset­taa rajoitteita.
    Esimerkik­si, vaik­ka Tilas­tokeskus voisi julk­istaa kolme vuot­ta työelämässä ollei­den kansan­taloustiedet­tä opiskellei­den val­ti­oti­etei­den mais­terei­den keskian­siot Helsingis­sä, yksi­ty­isyy­den suo­ja estäisi saman julkaisemista Rovaniemen osalta jos siel­lä on vain kak­si täl­laista henkilöä. Tarkem­pi­en luok­i­tusten osalta tulee näitä ongelmia, jon­ka takia niiden tuot­ta­mi­nen vaatii väistämät­tä lisä­työtä. Jonkun pitää käy­dä läpi tiedot ja varmis­taa ettei ketään yri­tys­tä tai henkilöä voi­da yksilöidä mis­sään olo­suhteis­sa (edes yhdis­telemäl­lä mui­hin tilas­toi­hin tai tietoihin–esim. jos on jo julk­istet­tu kansan­talousti­eteil­i­jöi­den keski­nan­siot Espoos­sa ja Kau­ni­ai­sis­sa yhteen­sä, jos julka­istaan keskian­siot Espoos­sa, niin sen Kau­ni­ai­sis­sa ole­van kansan­talousti­eteil­i­jän yksi­ty­isyys on uhattu).

    Toisaal­ta Tilas­tokeskuk­sen mak­sulli­nenkaan palvelu ei ole tuhot­toman hin­taista. Tieto­han on ilmaista, asi­akas mak­saa vain siitä lisä­työstä joka sen tiedon hakem­i­nen ja lähet­tämi­nen vie. Yksinker­tais­ten kyse­lyi­den osal­la puhutaan lähin­nä min­u­uteista, eikä sel­l­ais­es­ta vält­tämät­tä veloite­ta ollenkaan.

    Paran­tamisen varaa toki on, mut­ta min­un koke­muk­seni mukaan Tilas­tokeskuk­sen net­ti­sivut ja palve­lut ovat hyvää kan­sain­välistä tasoa. Yhdys­val­lois­sa tilanne on tosi­aan usein parem­pi, mut­ta siel­lä voidaan hyö­dyn­tä skaalae­tu­ja aivan eri taval­la kun pienessä Suomes­sa. Tilas­to­toimeen liit­tyvän asiantun­tji­atyön määrä on kuitenkin usein riip­puma­ton tilas­toita­van alueen koos­ta. Toisaal­ta monien tieto­jen osalta USA on suo­ras­taan kehi­tys­maa. Siel­lähän las­ke­taan väestö kymme­nen vuo­den välein.

  18. “web-poh­jainen sovel­lus jon­ka tarkoituk­se­na on raja­ta kyse­lyt yhteen yri­tyk­seen kerrallaan.”

    On aivan eri asia luovut­taa rek­ister­istä tieto­ja kun luovut­taa koko rek­isteri. Käsit­tääk­seni rek­iste­rien hallintaa koske­vat ihan omat lain­säädän­tön­sä, ilmoi­tusvelvol­lisu­udet tieto­suo­javal­tu­ute­tulle, jne. Usein on perustel­tua että yksit­täiset tiedot ovat saatavil­la, mut­ta koko rek­isterin kopi­oimi­nen olisi hyvin ongel­mallista. Tästä esimerkikkinä vaik­ka yllä Fil­larit­toman pahek­sun­ta AKE:n rek­iste­rien myymis­es­tä. Kokon­aisen rek­isterin luovut­tamista pide­tään perustel­lusti eri asiana kun yksit­täis­ten tieto­jen luovuttamista.

    Hyvän tiedon tuot­tamisen edel­ly­tys on hyvä yksi­ty­isyy­den suo­ja. Kyse­ly­i­hin vas­tataan totu­u­den­mukaises­ti ja luotet­tavasti vain jos vas­taa­jat luot­ta­vat siihen ettei hei­dän tieto­jaan käytetä väärin. Luot­ta­muk­sen voi menet­tää vain ker­ran, jon­ka takia on perustel­tua että tilas­tovi­ra­nomaiset ovat näis­sä asiois­sa ennem­min liian varovaisia kuin päin­vas­toin. Esimerkik­si kuukausit­taiset tiedot Nokian liike­vai­h­dos­ta, bonuk­sista ja palkoista on hyvin arkalu­on­toista tietoa, mut­ta tilas­to­jen laa­timisen kannal­ta oleel­lisia. Tois­taisek­si Nokia luot­taa siihen että Tilas­tokeskus osaa käsitel­lä tiedot oikein. Jos tämä muut­tuisi, Nokia voisi lopet­taa kyse­ly­i­hin vas­taamisen ja tilas­to­jen laatu kär­sii. Tilas­toeet­tiset peri­aat­teet pitää ottaa vakavasti, vaik­ka ne usein han­kaloit­ta­vatkin tiedon jakamista. Suomes­sa näin on yleen­sä tehty, jon­ka takia tääl­lä vas­taus­pros­en­tit ja tilas­to­jen luotet­tavu­us on maail­man­lu­okkaa. Siitä kan­nat­taa olla ylpeä ja pitää kiinni.

  19. “Jos tiedoista laskut­ta­mi­nen lopetet­taisi­in, pitäisi joko toim­intaa supis­taa tai lisätä suo­raa budjettirahoitusta.”

    Edel­lyt­täen että toim­inta on voitollista.

    Tilas­tokeskuk­sen vuosik­er­to­mus 2008:

    Mak­sullisen toimin­nan tuo­tot kasvoivat hieman
    edel­lisvuodes­ta. Mak­sullis­es­ta toimin­nas­ta kertyi
    tuot­to­ja 9,0 miljoon­aa euroa. Toimin­nan tulos oli
    94 000 euroa ylijäämäinen.

    Uskooko joku tosis­saan että 58,6 Me liike­vai­h­toa tekevän laitok­sen sisäl­lä osa­taan ja halu­taan tilas­toi­da yhden pienen osa­funk­tion kan­nat­tavu­us pros­entin tarkku­udel­la ? Sitä­pait­si tuol­lainen tarkku­us ei ihan hal­val­la syn­ny, eikä sil­lä ole mitään tekemistä organ­isaa­tion ydin­toimin­nan kanssa.

  20. Her­bert, verkko­julka­isu on var­masti hyvin hal­paa ver­rat­tuna itse tilas­toin­ti­työhön. Hätäti­las­sa voisi ajatel­la niinkin, että perus­in­for­maa­tio on lukuina ilmaisek­si kaikkien saatavil­la, mut­ta jos halu­aa hieno­ja graafe­ja tai ana­lyysiä, siitä jou­tu­isi pulit­ta­maan jotain.

  21. Suomen ympäristökeskus ymmärtää asian Tilas­tokeskus­ta parem­min. Ympäristökeskus jakaa omia aineis­to­jaan ilmaisek­si tutkimuskäyt­töön ja muuhun perustel­tu­un tarkoituk­seen. Kaik­ki hyö­tyvät: Aineis­tos­ta saadaan aikaan ympäristöa­sioi­ta edis­tävää tutkimus­ta, joka muuten saat­taisi jäädä tekemättä.

    Tilas­tokeskus ja Ilmati­eteen laitos ovat päin vas­taisia esimerkke­jä. Isois­sa EU-tutkimushankkeis­sa on rahaa laa­jem­pi­enkin aineis­to­jen han­kkimiseen, mut­ta mon­ta gradu­tutkimus­ta tai heikom­min rahoitet­tua väitöskir­jatutkimus­ta ja jäänyt tekemät­tä Tilas­tokeskuk­sen roimien mak­su­jen takia. 

    “Osa kuluista kohdis­te­taan sille, joka tietoa tarvit­see” on hyvä lähtöko­h­ta, mut­ta ei päde tässä tapauk­ses­sa. Toki tutkimuk­sen tek­i­jä “tarvit­see tieto­ja” tutkimuk­selleen, mut­ta hänen lop­putuo­tok­sen­sa palvelee yhteiskun­taa enem­män kuin pelkkä raa­ka numeroaineis­to Tilas­tokeskuk­sen tietokoneil­la. Tutkimus­tu­lok­set ovat yleen­sä ei-kau­pal­lisia, joten tutk­i­ja ei voi sitä kaut­ta saa­da rahal­lista hyö­tyä tilas­toaineis­ton käytöstä.

    Tilas­toti­eto voi hyvin pysyä mak­sullise­na yri­tyk­sille, mut­ta aineis­to­jen edullinen/ilmainen luovu­tus val­tion kus­tan­ta­mien yliopis­to­jen tutkimuskäytöön luulisi ole­van kaikkien etu.

  22. Tiedemies:“Tässä tapauk­ses­sa argu­ment­ti on tyhjä, kos­ka tietoa jää yhtäältä käyt­tämät­tä aivan älyt­tömästi ja toisaal­ta tieto kerätään joka tapauk­ses­sa, käytet­ti­in sitä tai ei.”

    Jeps, mut­ta tot­takai mei­dän pitää tas­apain­ot­taa tulon­si­ir­toa veron­mak­sajil­ta tiedon käyt­täjille ja hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, jot­ka syn­tyvät, kun hin­noitel­laan yli mar­gin­aa­likus­tan­nusten juuri niin kuin ilk­ka kirjoitti.

    Yleen­sä reilu­na tas­apain­ona pide­tään tilan­net­ta, jos­sa val­tio ei tuo­ta palvelul­la voit­toa, eikä tappiota.

    “Val­tion tehtävänä ei ole kerätä rahaa,”

    Ei ehkä sin­un mielestä, mut­ta mis­tä tiedät mitä poli­itikot ja byrokraatit ajat­tel­e­vat, kun ne miet­tivät paljonko tilas­tokeskuk­sen pitäisi laskut­taa tiedoistaan?

    ” vaan sen tehtävänä on hoitaa niitä asioi­ta, joi­ta markki­nat eivät hoi­da tai hoita­vat huonos­ti esimerkik­si ulkois­vaiku­tusten vuoksi.”

    Jeps, ja val­ti­ol­la on eri­laisia tapo­ja hoitaa näitä, esim. siten, että se antaa jonkun arvon tulon­jaon tasaisu­udelle eikä ala ehdoin tah­doin siirtämään var­al­lisu­ut­ta veron­mak­sajil­ta tutkijoille.

    Meil­lä pitäisi olla joku menetelmä haarukoi­da sitä miten paljon hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta syn­tyy, kun tilas­toil­la on nykyiset hin­nat. Paljonko Osmon avus­ta­jal­ta meni aikaa tiedon kaivamiseen netistä ver­rat­tuna siihen, että hän olisi kaivanut sen tilas­tokeskuk­ses­ta? Kuin­ka paljon Osmo­ja meil­lä on? Miten paljon hait­taa tulon­jaon epä­ta­saisu­us ja vero­tuk­sen kan­nustin­vaiku­tusten muu­tok­set aiheuttavat?

    Herbert:“Ongelmallinen tilanne olisi vas­ta, jos Tilas­tokeskus olisi yksi­tyi­nen toim­i­ja, joka tek­isi mak­sullise­na palvelu­na työn val­ti­olle ja sit­ten laskut­taisi vielä toiseen ker­taan kansalaisia ja gen­eroisi siten voittoa.”

    Jos tilas­tokeskus olisi yksi­tyi­nen mitään ongel­maa ei olisi. Val­tio saisi tilas­ton­sa sitä halvem­mal­la mitä enem­män yksi­tyi­nen toim­i­ja onnis­tu­isi han­kki­maan tulo­ja myymäl­lä tietoa muille.

  23. Val­tion rahoil­la tuote­taan vaik­ka mitä muu­takin tietoa, joka on mak­sullista tai han­kalasti saatavissa. 

    Esimerkik­si KOTUS ei julkaise ilmaisek­si verkos­sa paljoakaan tuot­ta­mas­taan mate­ri­aal­ista, vaik­ka laf­ka pitkälti on ole­mas­sa suo­jel­lak­seen suomen kieltä. Ilmeis­es­ti köy­hien tarpeil­la ei ole väliä. Ongel­ma ei olisi suuri, jos vapae­htoistyöl­lä saataisi­in vas­taa­vat mate­ri­aalit verkkoon ja KOTUS tarpeet­tomak­si. Jotain kielioppe­ja ja oikeinkir­joi­tu­so­hjei­ta jo löy­tyykin, mut­ta sanakir­jo­ja yms. saadaan odot­taa vielä kym­meniä vuosia. Ruotsin KOTUS­ta vas­taa­va laf­ka toimii tarkoituk­sen­sa mukaises­ti eli toimit­taa ruotsin kannal­ta tärkeätä matskua verkkoon.

    Toise­na esimerkkinä voisi maini­ta väitöskir­jat. Mielestäni yliopis­tot ja tohtorit tulisi pääsään­töis­es­ti velvoit­taa siirtämään väitök­set verkkoon, mik­sei lisurit ja gradutkin. 

    Sitäkin voisi ihme­tel­lä, mik­si Suomes­sa niin har­voin luen­to­ja, puheti­laisuuk­sia, sem­i­naare­ja jne. siir­retään verkkoon kuun­neltaviksi. ON jotenkin jär­jen vas­taista jär­jestää suurel­lakin rahal­la tärkeä sem­i­naari huole­hti­mat­ta siitä, että mah­dol­lisim­man moni pää­sisi naut­ti­maan sem­i­naarin annista. Nykyti­lanteessa tärkeätkin ajatuk­set pitkälti katoa­vat ikuis­es­ti tai eivät ainakaan saa ansait­se­maansa julk­isu­ut­ta. Rahas­ta ei voi olla kysymys, kos­ka äänit­tämi­nen on nykyte­knolo­gial­la hal­paa. Suo­mi on tässäkin suh­teessa jäänyt kehi­tys­maak­si. En tiedä miksi.

  24. Tilas­tokeskuk­sen toimin­nas­ta syn­tyy tiet­ty vuo­tu­inen kulu. Jos tiedoista laskut­ta­mi­nen lopetet­taisi­in, pitäisi joko toim­intaa supis­taa tai lisätä suo­raa budjettirahoitusta.

    No sit­ten lisätään bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta. Tai ote­taan se yhdek­sän miljoon­aa euroa vaik­ka media­mak­sun tuloista.

  25. Esimerkik­si, vaik­ka Tilas­tokeskus voisi julk­istaa kolme vuot­ta työelämässä ollei­den kansan­taloustiedet­tä opiskellei­den val­ti­oti­etei­den mais­terei­den keskian­siot Helsingis­sä, yksi­ty­isyy­den suo­ja estäisi saman julkaisemista Rovaniemen osalta jos siel­lä on vain kak­si täl­laista henkilöä.

    Tuol­laises­sa harmil­lises­sa tapauk­ses­sa voi onnek­si tseka­ta kenen tahansa kansalaisen verotiedot “veroka­len­ter­ista”.

  26. “Vino, ainakin väitöskir­jo­ja on verkos­sa ilmaisek­si, tiedän omas­ta kokemuksesta…”

    Oulus­ta jopa aika kat­tavasti muu­ta­mal­ta viime vuodelta. Mut­ta tarkoitin sitä, että kaik­ki pitäisi velvoit­taa lait­ta­maan väikkäri ja muutkin opin­näyt­teet verkkoon ja yliopis­ton pitäisi tehdä se helpok­si. Nykyi­nen käytän­tö hukkaa val­ta­van määrän tietoa, kos­ka se on “kätkössä” parin kir­jas­ton takahuoneissa.

  27. Tuli­pa vaan yht’äkkia mieleeni has­su aja­tus, että josko jokaisel­la kansalaisel­la olisi pääsy tiet­ty­i­hin valtion/kunnan hallinnoimi­in tietokan­tati­etoi­hin, niin eikö sit­ten samal­la voitaisi sal­lia tietokan­ta­haku­ja noi­hin tietokan­toi­hin. Eli ihan puh­tal­la SQL-kielil­lä sal­lit­taisi­in kansalaisille pääsy tekemään tietokantakyselyjä.

    Jos yo. malli ei kävisi, niin sit­ten sal­lit­taisi­in ainakin se, että voi ns. “imuroi­da” data tietokan­noista oma­lle koneelleen myöhempää ana­ly­noin­tia varten.

    Mikähän tässä yo. ajatuk­ses­sa ei sit­ten kävisikään virkamiehen ajatukseen.

  28. Tavalli­nen teknikko on asian ytimessä. Jos data olisi vapaasti käytet­tävis­sä hyvin doku­men­toidun APIn kaut­ta niin voitaisi­in nähdä kaiken­laisia hyödyl­lisiä sovel­luk­sia. Vaik­ka sel­l­ainen ohjel­ma joka tark­istaisi luku­ja tek­stistä, vähän niin kuin oikolukuo­hjel­ma, esim. verkko­julka­isui­hin. Tai sit­ten ei nähtäisi. Olen­naista on se että emme tiedä, ja emme tule tietämään niin kauan kuin tieto on lukko­jen takana. Noiden palvelu­iden myyn­ti­t­u­lot on minus­ta aika pieni hin­ta vastauksesta.

  29. miten tämä julkisen han­k­in­nan tiedon omis­tus oiken menee?

    käsit­tääk­seni kart­tapo­h­jat yms on tuotet­tu val­tion varoil­la ja ne on siir­ret­ty jonkin osakey­htiön (bes­im. kar­takeskus) omaisu­udek­si? kos­kee maa- ja merikarttoja.

    eräis­sä muis­sa mais­sa yhteiskun­nan mak­samat kart­tapo­h­jat ovat pub­lic domain- tyylisiä. Suomes­sa taita­vat olla jo nyt tai koh­ta ulko­lais­ten omis­tuk­ses­sa — ja mak­samme kar­toista tois­tamiseen ja ikuisesti.

    näin suomes­sakin val­tion omaisu­ut­ta saate­taan edullis­es­ti ilman tar­jouskil­pailua yksi­ty­isi­in käsi­in — kuten itänapurissa?

  30. “Julkises­ti kerä­tyt tiedot ilmaisik­si, mak­sullista olkoon edelleen se, jos pyytää Tilas­tokeskus­ta laa­ti­maan räätälöi­tyjä tilas­to­ja, mis­tä koituu selvää lisätyötä.”

    Juuri noin. Yritäpäs löytää Suomes­ta THL:n (ex-KTL) tai Kelan tuot­tamia tieto­ja ruo­ka-aineista. Rahal­la saa.

    Muual­ta nuo tiedot löy­tyvät ilmaisek­si useis­sa eri tieto­muodois­sa. Varsinkin USA:ssa dataa suo­ras­taan tyrkytetään. 

    Tilas­tokeskus myös pant­taa joitakin tieto­ja. Yritäpä löytää maat­alouden bkt-osu­us, kun maat­alouden mainitsit.

  31. “Jos yo. malli ei kävisi, niin sit­ten sal­lit­taisi­in ainakin se, että voi ns. “imuroi­da” data tietokan­noista oma­lle koneelleen myöhempää ana­ly­noin­tia varten.
    Mikähän tässä yo. ajatuk­ses­sa ei sit­ten kävisikään virkamiehen ajatukseen.”

    Sel­l­ainen sotii yksi­ty­isyy­den suo­jaa ja tilas­toeet­tisiä peri­aat­tei­ta vas­taan. Lisää tuos­ta linkistä (luulen, pdf ei avaudu min­un koneella):
    http://stat.fi/org/periaatteet/eettinen_opas.html
    Ei ne Tilas­tokeskuk­sen datat tyhjästä ilmesty, vaan ne kerätään kyse­ly­il­lä kansalaisil­ta ja yri­tyk­siltä. Jos kaik­ki raaka­da­ta työn­netään net­ti­in kil­pail­i­joiden ja naa­purei­den tutkit­tavak­si, niin veikkaan ettei kyse­ly­i­hin enää sen jäl­keen vas­tat­taisi samal­la taval­la. Jos olisi ole­mas­sa jokin help­po tapa antaa aineis­tot yleisön käyt­töön, niin kyl­lä se olisi jo tehty. Tilas­tokeskus halu­aa palvel­la ja halu­aa että sen tieto­ja käytetään, mut­ta tilas­toeti­ik­ka ja lain­säädän­tö aset­taa tieto­jen jakamiselle tiet­tyjä rajoit­tei­ta. On absur­di ajatuk­se­nakin että virkamiehet tahal­laan pimit­täi­sivät tietoa kansalaisil­ta. Mik­si he niin tekisivät? 

    “Uskooko joku tosis­saan että 58,6 Me liike­vai­h­toa tekevän laitok­sen sisäl­lä osa­taan ja halu­taan tilas­toi­da yhden pienen osa­funk­tion kan­nat­tavu­us pros­entin tarkku­udel­la ? Sitä­pait­si tuol­lainen tarkku­us ei ihan hal­val­la syn­ny, eikä sil­lä ole mitään tekemistä organ­isaa­tion ydin­toimin­nan kanssa.”
    Meinaatko että se on niin pieni laitos ettei ammat­ti­taito riitä kan­nat­tavu­u­den seu­ran­taan, vai ettei isot laitok­set ylipäätään kykene siihen? Uskoisin että kaik­ki suuret yri­tyk­set seu­raa­vat pien­ten osa­funk­tioiden kan­nat­tavu­ut­ta pros­entin tarkku­udel­la. Ei mitään Noki­aa voi­da johtaa mutu-tun­tu­mal­ta, vaan kyl­lä siinä on apuna ihan tilas­to­ja siitä mihin resursse­ja käytetään ja mitä niil­lä tuote­taan. Val­tion laitok­sis­sa tilanne on sama. Tieto­ja tarvi­taan päätök­sen­teon apuvälineeksi.
    TK:ssa työn­tek­i­jät rapor­toi­vat muis­taak­seni vartin tarkku­udel­la mihin pro­jek­ti­in tai tilas­toon työaikansa käyt­tävät. Kyl­lä siitä syn­tyy dataa jos­ta noi­ta kan­nat­tavu­us numeroi­ta voi tuot­taa, vaikka­pa sit­ten promillen tarkku­udel­la. Ei se tietenkään ilmaista ole että työn­tek­i­jät rapor­toi­vat sel­l­aista, mut­ta toisaal­ta jotenkin sitäkin organ­isaa­tio­ta pitää johtaa. Ydin­toimin­nan tehokas suorit­ta­mi­nen edel­lyt­tää sen että puljun johta­jat tietävät mihin kaik­ki resurssit menee. Väit­täisin että yleen­sä val­tion lafkois­sa teho­ton työn organ­isoin­ti on suurem­pi ongel­ma kun tuot­tavu­u­den seu­ran­taan käytet­ty aika, eli se tuot­tavu­u­den seu­ran­ta on ainakin poten­ti­aalis­es­ti hyödyl­listä. Toki on eri asia mitä johto­por­ras sit­ten sil­lä datal­la tekee.

  32. Art­turi kir­joit­ti 15.9.2009 kel­lo 15:09

    “Meil­lä pitäisi olla joku menetelmä haarukoi­da sitä miten paljon hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta syn­tyy, kun tilas­toil­la on nykyiset hin­nat. Paljonko Osmon avus­ta­jal­ta meni aikaa tiedon kaivamiseen netistä ver­rat­tuna siihen, että hän olisi kaivanut sen tilas­tokeskuk­ses­ta? Kuin­ka paljon Osmo­ja meil­lä on? Miten paljon hait­taa tulon­jaon epä­ta­saisu­us ja vero­tuk­sen kan­nustin­vaiku­tusten muu­tok­set aiheuttavat?”

    Jos jonkun mielestä tuos­sa oli hiukan elit­isti­nen sävy hän lukekoon uudelleen kirjoituksen:

    Jani kir­joit­ti 15.9.2009 kel­lo 9:41

    “Noin yleen­säkin Suomes­ta saa huonos­ti tilas­to­ja. Viime kesänä yritin haeskel­la kuukausit­taista tilas­toa ben­si­inin myyn­nistä, kun mietin paljonko­han hin­to­jen nousu on vaikut­tanut autol­la ajamiseen. En löytänyt tilastoa.

    Tilas­to­jen puute on mielestäni este kil­pailun toteu­tu­miselle kau­pan alal­la. Kun ihmisil­lä ei ole ajanko­htaista tietoa, niin sit­ten sitä ollaan kaup­pi­aiden armoil­la. Yksi esimerk­ki on asun­tokaup­pa, jos­sa välit­täjät toitot­ta­vat omia totuuk­si­aan läh­es viikot­tain ja julki­nen tilas­to ilmestyy vain 4 ker­taa vuodessa ja melko pitkän ajan päästä neljän­nesvuo­den lop­pumis­es­ta. Ympäristömin­is­ter­iön asun­to­jen hin­tatiedot ‑palvelu on taas amputoitu välit­täjien toimes­ta sisältämään vain osa kaupoista.”

  33. Ilmas­toti­eteily­laitok­sen läm­pöti­lati­las­tot ovat myös yksi kalli­isti hin­noitel­tu val­tios­alaisu­us. Luulisi että lyömäl­lä läm­pötil­amit­taus­datat 1900-luvun alus­ta tiski­in jokainen näk­isi miten esim 2000-luvun ja 1930-luvun läm­pöti­laerot olivatkaan.

    Nyt osa datoista näkyy esim GISSin kaut­ta, mut­ta alka­en jostain 1950-luvul­ta, ja sisältäen GISSin “kor­jauk­set”.

  34. Tämä on näitä asioi­ta, jot­ka ainakin jol­lain tasol­la ovat Piraat­tipuolueen agen­dal­la (käsit­tääk­seni). Tiedon vapaut­ta varten Tietoy­hteiskun­ta­puolue yritet­ti­in perus­taa ja Piraat­tipuolue paria astet­ta pop­ulis­tisem­pana onnis­tut­ti­in perustamaan 🙂

  35. Jeps, ja val­ti­ol­la on eri­laisia tapo­ja hoitaa näitä, esim. siten, että se antaa jonkun arvon tulon­jaon tasaisu­udelle eikä ala ehdoin tah­doin siirtämään var­al­lisu­ut­ta veron­mak­sajil­ta tutk­i­joille.

    Argu­ment­ti on edelleen tyhjä. Ne tilas­tot on jo kerät­ty verovaroin ja pitkälti verovaroin tehtäviä tutkimuk­sia varten. Mak­sut, joi­ta niistä nyt mak­se­taan, ovat pitkälti rahan siirtämistä val­tion taskus­ta toiseen.

    Yksi­tyiset tahot eivät mak­sa niistä nytkään pen­niäkään. Sen­si­jaan yliopis­ton tai (val­tio­ra­hoit­teisen) tutkimus­lafkan byrokraat­ti päät­tää, kenen tutk­i­jan tarpeisi­in rahaa siir­retään val­tion yhdestä taskus­ta toiseen.

    Meil­lä pitäisi olla joku menetelmä haarukoi­da sitä miten paljon hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta syn­tyy, kun tilas­toil­la on nykyiset hin­nat.

    Nykyisessä tilanteessa kaik­ki on hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, kos­ka sitä rahaa ei edelleenkään kerätä keneltäkään yksi­tyiseltä, vaan sekin raha on verora­haa, jol­la näitä mak­sel­laan. Data on niukkaa keinotekois­es­ti ja joil­lain tutk­i­joil­la ei ole halua ryhtyä siihen työhön, että saisi “mak­set­tua” tuon datan verora­hoista. Sys­tee­mi siis tuot­taa vain työtä (joka sekin mak­se­taan verora­hoista liki 100 pros­ent­tis­es­ti), mut­tei mitään hyö­tyä eikä mitään rahoi­tus­ta tämän datan keräämiseksi.

    Voi olla, että jotkut fir­mat tms. markki­noin­ti­tutkimuk­si­in­sa ja sensel­laisi­in halu­a­vat tuo­ta dataa ja mak­sa­vatkin siitä. Voi tietenkin olla, että olen yllä ere­htynyt ja että tämä mak­su on merkit­täväkin tulon­lähde, jota ilman tilas­to­ja ei paljoa kerät­täisi. Mut­ta jotenkin en usko.

  36. Crash:
    Tuo sin­un mainit­se­masi ben­san myyn­ti­ti­las­to on saatavil­la Tilas­tokeskuk­selta. Kaivoin sen linkin esi­in aiem­min tässä keskustelussa.

    Tilas­tot ovat ehdot­tomasti tärkeitä kil­pailun ja demokra­t­ian toteu­tu­misen kannal­ta, mut­ta pääpi­irteis­sään ne ovat jo hyvin saatavil­la. Osmon väite että “Tilas­tokeskuk­sen tärkeim­mät tiedot, esimerkik­si tilas­tolli­nen vuosikir­ja, ovat salasanan ja mak­sun takana” on älytön­tä liioit­telua. Suurin osa Tilas­tokeskuk­sen tuot­teista on ilmaisia. Jopa tuon Tilas­tol­lisen vuosikir­jan, joka lähin­nä vaan kokoaa tilas­to­ja jot­ka ovat saatavil­la ilmaisek­si Tilas­tokeskuk­sen net­ti­sivuil­la, on ilmaisek­si luet­tavis­sa kaikissa hyvis­sä kir­jas­tois­sa. Siitä voisi toki lait­taa PDFn net­ti­in, mut­ta ei se mitenkään itestään­selvästi ole järkevää. Jos se vähen­tää kir­jan myyn­ti­t­u­lo­ja, ne puut­tuvat rahat pitää sit­ten verot­taa joka on yhteiskun­nalle kallista.

    Jos on jotain tilas­to­ja joi­ta tarvi­taan yleis­es­ti, mut­ta mak­sullisu­u­den takia niitä alikäytetään, niin niitä pitää toki siirtää mak­sut­tomien piiri­in. Myös jos on joku tarve tilas­tolle, mut­ta tois­taisek­si sel­l­aista ei ole, niin sel­l­aisen tekemistä pitää harki­ta. Pitää kuitenkin muis­taa että tilas­tot mak­sa­vat ja mak­sullisen toimin­nan siirtämi­nen mak­sut­tomak­si mak­saa val­tion bud­jetis­sa ja yhteiskun­nalle vero­tuk­sen syr­jäyt­tävän vaiku­tuk­sen takia. On var­masti tiet­tyjä tilas­to­ja joiden saatavu­ut­ta pitäisi paran­taa (nuo monien mainit­se­mat sää-datat voisi olla sel­l­ainen, en tiedä niistä mitään), mut­ta ei voi mielestäni yleis­pätevästi sanoa että täl­lä het­kel­lä Suomen tilas­to­laitos olisi epäon­nis­tunut tiedon välit­tämisessä. Puut­tei­ta on, mut­ta kyl­lä suurin osa tärkeistä tilas­toista on kaikkien saatavil­la. Jos vaan osaa Tilas­tokeskuk­sen net­ti­sivu­ja käyt­tää tai kehtaa pyytää siihen apua.

    Mitä tulee mui­hin laitok­si­in, niin min­un koke­muk­seni mukaan esimerkik­si OECDn, Euro­statin ja EKPn net­ti­sivut ovat hyvin han­kalia ver­rat­tuna Tilas­tokeskuk­sen sivui­hin. On var­maan myös tot­tumiskysymys, mut­ta näi­hin ver­rat­tuna Tilas­tokeskus ei ainakaan joudu häpeämään.

  37. Tiedemies: Ootko sitä mieltä, että kansane­dus­ta­jien pitäs saa­da juna­matkat ilmaseks, jos junis­sa on tyhjää?

    Tämä keskustelu ei kyl­lä edes läht­enyt siitä liik­keelle, että onko tilas­tokeskuk­sen data saatavil­la ilmaisek­si ihmisille jot­ka ovat töis­sä val­ti­olle, vaan siitä, että Osmo Suomen kansalaise­na ei saanut dataa ilmaiseksi.

    “Nykyisessä tilanteessa kaik­ki on hyvinvointitappiota”

    Jeps, eli aina kun joku jät­tää käyt­tämät­tä sitä dataa, kos­ka se mak­saa likaa syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Tämä on jo mon­een ker­taan tässä ketjus­sa san­ot­tu ja sitä on turha tois­taa. Näitä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta pitää ver­ra­ta niihin tap­pi­o­hin joi­ta syn­ty­isi, jos data jaet­taisi­in ilmaisek­si ja toim­intakus­tan­nuk­set kate­taan verovaroista. Ei ole itses­tään selvää kum­mat ovat suuremmat.

    Kyse ei siis ole siitä kerät­täisi­inkö tilas­to­ja ilman tätä rahoi­tus­lähdet­tä vaan siitä kumpi on pahempi, vero­tus vai käyt­tämät­tä jääneet tilas­tot. Niis­sä molem­mis­sa on huonot puolensa.

  38. Hienoa, että Osmo otti aiheen esille. On väärin, että verovaroin tuotet­tua, kaikille rel­e­vant­tia dataa pide­tään mak­sumuurin takana. Mak­sullisu­u­den lisäk­si ongel­mana on ump­inaiset, epä­s­tan­dard­it jake­lu­ta­vat. Jot­ta tieto­ja voisi mielekkääl­lä taval­la käyt­tää, visal­isoi­da ja jalostaa edelleen, ei riitä, että niitä voi vain käy­dä luke­mas­sa kir­jas­tossa tai lada­ta net­ti­sivul­ta vaikka­pa PDF-muo­dos­sa (se kor­vaa lähin­nä kir­jas­tokäyn­nin). Niiden pitäisi olla käytet­tävis­sä stan­dard­is­sa dig­i­taalises­sa raaka­muo­dos­sa (tilas­tot esimerkik­si tek­stinä). Nyt monil­la tahoil­la on omia, sul­jet­tu­ja sys­teeme­jään jois­sa tietoa ken­ties jae­taan ilmaisek­sikin, mut­ta niiden sisäl­lyt­tämi­nen muualle (mash up) on mahdotonta. 

    Paikkati­eto on hyvä esimerk­ki tästä. Paljon kaikille tarpeel­lista ja hyödyl­listä paikkati­etoa on ole­mas­sa kaupunkien omis­sa, sul­je­tuis­sa epä­s­tan­dard­eis­sa kart­ta­palveluis­sa ja Maan­mit­taus­laitok­sen Kansalaisen Kart­ta­paikalla. Ne pitäisi saa­da käytet­täväk­si KML-muo­dos­sa vaikka­pa Google Earth­in päällä. 

    Lisää pohd­in­taa Janne Aukian blo­gis­sa: Julk­ishallinnon tietomas­sat avoimiksi!
    http://janne.aukia.com/kuutio/?p=1214.

  39. En tiedä ketkä Tilas­tokeskuk­sen mak­sullis­ten palvelu­iden asi­akkaat ovat, mut­ta olet­taisin että esimerkik­si ETLA, EK, SAK, Peller­von taloudelli­nen tutkimus­laitos ja mon­et muut yhdis­tyk­set ja yri­tyk­set ovat myös asi­akkai­ta. Eli kyl­lä se mak­sulli­nen toim­inta tuo val­ti­olle myös ihan oikeasti rahaa. Var­maan kun­nat ja val­tio ovat kuitenkin tärkeim­mät asiakkaat.

    Rahan siirte­ly val­tion taskus­ta toiseen kuu­lostaa tyh­mältä, mut­ta kyl­lä siitäkin on hyö­tyä. Se mah­dol­lis­taa tehokkaan johtamisen, kun voidaan nähdä mitkä ovat toimin­nan todel­liset kus­tan­nuk­set. Jos VATT halu­aa tila­ta Tilas­tokeskuk­selta jonkun hienon tilas­tol­lisen selvi­tyk­sen, sen kulu­jen pitää näkyä VATT:in bud­jetis­sa menop­uolel­la, jot­ta pystytään kär­ry­il­lä siitä, kuin­ka paljon VATT mak­saa veron­mak­sajille. On toki pelko että mak­sut aiheut­ta­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tiedon alikäytön kaut­ta, mut­ta jos kaik­ki jot­ka sitä dataa tarvit­se­vat mak­sa­vat mak­sun, niin hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta ei syn­ny. Hyv­in­voin­ti­tap­pio ei ole mikään vääjämättömyys.

    Palvelun mak­sullisu­us välit­tää myös Tilas­tokeskuk­selle arvokas­ta tietoa siitä, kuin­ka paljon ja mil­laista dataa tarvi­taan. Se tieto on arvokas­ta. Resurssien kohdis­t­a­mi­nen oikein on han­kalaa. Mak­savien asi­akkaiden vaa­timuk­set ovat resurssien allokoin­nis­sa hyviä työvä­lineitä. Kaik­ki on helpom­paa jos olete­taan täy­del­lis­es­ti toim­intaansa opti­moi­va julki­nen sek­tori, mut­ta se ei ole real­is­mia. Kyl­lä siel­lä tarvi­taan infor­maa­tio­ta ja hin­to­ja allokoin­nin avuksi.

    Mis­sään nimessä kaiken tiedon ei pidä olla mak­sullista. Tästä kaik­ki on var­masti samaa mieltä. Val­taosa tilas­toista onkin vapaasti saatavil­la. Mak­sulli­nen toim­inta on hyvin pieni osa Tilas­tokeskuk­sen toim­intaa, ja siitäkin val­taosa on sel­l­aista räätälöi­tyä työtä jota ei voi järkevästi jakaa kaikelle kansalle (ellei sit­ten perus­ta jotain “äsket­täin pyy­det­tyjä dato­ja” osas­toa, mut­ta sel­l­ainen ei olisi kovin käyt­täjäys­tävälli­nen), eikä sen tiedon jakami­nen ilmaisek­si olisi edes kovin reilua. Jos jonkun pitää mak­saa datas­ta, ei ole oikein että kaik­ki muut saa­vat sen sit­ten heti ilmaisek­si. Sel­l­ainen aiheut­taa vapaa­matkus­ta­jaon­gel­maa ja sitä kaut­ta tehokku­ustap­pi­o­ta. On ole­mas­sa jonkun ver­ran näitä mak­sullisia vakiopalvelui­ta, esimerkik­si Tilas­tolli­nen vuosikir­ja ja eri­laisia tietokan­to­ja, mut­ta val­taosa tiedoista on tosi­aan saatavil­la ilmaisek­si. Ne muu­ta­mat mak­sulliset aut­ta­vat kohdis­ta­maan kus­tan­nuk­sen oikeaan instanssi­in ja allokoimaan Tilas­tokeskuk­sen resurssit tehokkaasti.

  40. Opiskel­lessani huo­masin, että St. Louis Fedin tietokan­nat sisältävät erit­täin hyvät aikasar­jat mon­es­ta taloudel­lis­es­ta muut­tu­jas­ta. Näitä oli hyvä käyt­tää ekonometrian/tilaston harjoituksissa. 

    Tilas­tokeskuk­sel­la ei ole vas­taavia aikasar­jo­ja tar­jol­la, eikä myöskään yhtä hel­posti löy­det­tävässä ja käytet­tävässä muodossa.

    Kyl­lä niiden tieto­varas­to­jen muo­dost­a­mi­nen pitäisi olla helpom­paa ainakin noiden makrosar­jo­jen osalta. 

    Tietysti yksilöitä koske­via asioi­ta tai tarkko­ja yri­tysti­eto­ja sisältävät tietokan­nat pitääkin olla tarkan suo­jakäytän­nön alla.

  41. Tämä keskustelu kitey­tyy kain­oon kansalais­ten toiveeseen, että Tilas­tolli­nen vuosikir­ja voitaisi­in saa­da jos­sain mielekkäässä muo­dos­sa ilmaisek­si verkkoon. Ainakaan PDF ei liene han­kala toteu­tus. Vai onko paperiver­sion tuot­ta­mi­nen Tilas­tokeskuk­selle niin tuot­toisaa, että moista ei voi­da harki­ta? Veikkaan että ei ole (ja yleen­sä ere­h­dyn kun veikkaan). Ilkan mainit­semien tutkimus­laitosten yms. kir­jaos­tok­sista tuskin ker­tyy kovin mon­taa lanttia.

    Täl­laisen opuk­sen kohdal­la on vaikea kuvitel­la, että ihmi­nen ostaisi tai lainaisi paperiko­pi­on, jos sähköi­nen ver­sio on saatavil­la. (Ei näitä iltalukemisek­si han­ki­ta.) Sikäli mah­dol­lis­ten myyn­tivoit­to­jen menet­tämisen pelko voisi motivoi­da Tilas­tokeskus­ta mak­sullisu­u­teen. Mut­ta tosi­aan: kuin­ka paljon keskus todel­la täl­lä teok­sel­la tien­aa suh­teessa budjettiin?

  42. Tilas­to­jen mak­sullisu­us rajoit­taa yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta kehit­telemästä uusia käyt­tö­tapo­ja tilas­toille. Nykyti­lanteessa on mah­do­ton­ta arvioi­da hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tilas­to­jen mak­sullisu­ud­es­ta, kun tilas­to­jen hyö­dyn­tämisen kus­tan­nuk­set ovat yksi­ty­isille toim­i­joille mon­esti liian korkeat. Itse näk­isin että vapaasti tietokan­nas­ta saatavil­la ole­vat tilas­tot voisi­vat luo­da paljon hyv­in­voin­tia luovia uusia palvelu­ja, joi­hin ver­rat­tuna verora­hoin kerät­ty­jen tilas­toti­eto­jen aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set oli­si­vat marginaalisia.

    Eet­tis­ten peri­aat­tei­den taakse piilou­tu­mi­nen taas ei argu­ment­ti­na vaku­u­ta. Itse ainakin luovut­taisin tieto­jani mielu­um­min täysin vapaasti hyö­dyn­net­tävään (anonymisoitu­un) tietokan­taan kuin tilas­to­laitok­sen monopolitilastoihin.

  43. Tässä kun taval­lise­na teknikkona olen viime vuosia tarkkail­lut työt­tömän silmin, niin on tul­lut sel­l­ainen aja­tus pin­taan, että kuin­ka paljon virheel­lis­ten tieto­jen (tilas­to­jen) perustel­la voidaan vaikut­taa päättävien/korkeittein virkamiesten
    ajat­telu­un ja sen myötä hei­dän toim­intaansa ja laisäädäntötyöhönsä.

    Sit­ten vielä tämä päälle, että viras­to­jen työn­tek­i­jäthän ovat tänään osaltaan tilas­toluku­jen syöt­täjiä tietokan­toi­hin samal­la kun käsit­televät kansalais­ten asioita.

    Mitä tulee tilas­tokeskuseen, niin eihän tilas­tokeskuk­sel­la käsit­tääk­seni ole mitään tekemistä suo­raan sen tiedon kanssa, mitä min­is­ter­iöi­den virkamiehet tietokoneil­laan pros­es­si­aan käsitel­lessään suo­raan syöt­tävät “min­is­ter­iöit­ten” tietokantoihin.

    Eikö myös suurien tietomäärien kerääjiä ja tuot­ta­jia ole STAKES, TEM ja STM.

    Että puolue­toimis­tot eivät sit­ten pääse muka ym. min­si­ter­iöi­den tietoi­hin eikä analysoimi­in lopputuloksiin.

    No kuinka­han on, että livah­taako tieto­ja yo. datan hal­lit­si­joil­ta esim. vaalien alla poli­it­tisille puolueille.

  44. Art­turi:Näitä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta pitää ver­ra­ta niihin tap­pi­o­hin joi­ta syn­ty­isi, jos data jaet­taisi­in ilmaisek­si ja toim­intakus­tan­nuk­set kate­taan verovaroista. Ei ole itses­tään selvää kum­mat ovat suurem­mat.

    Mihin ihmeen tap­pi­oi­hin? Jos data jaet­taisi­in ilmaisek­si, niin toim­intakus­tan­nuk­sien kat­tamiseen ei tulisi juuri lainkaan vähempää rahaa. Noista kerätään julkisen sek­torin ulkop­uolelta niin vähän rahaa, että sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. On täysin itses­tään­selvää kumpi on suurem­pi paha. 

    Ja vas­tauk­se­na kansane­dus­ta­jien juna­matkoi­hin, niin jos kansane­dus­ta­jan junalip­pu mak­se­taan jostain kuluko­r­vauk­sista, joiden hyväksyt­tämi­nen on pienenkin paper­i­työn takana, niin olisi kaikkien kannal­ta parem­pi, että saisi­vat vain matkus­taa ilmaisek­si, kos­ka se paper­in­pyörit­te­ly ja rahan siirtämi­nen taskus­ta toiseen ei “kata” mitään menoja.

  45. Tilas­toista ei paljon iloa ole, jos tarpeek­si suuri ja vaiku­tus­val­tainen ryh­mä on päät­tänyt jät­tää tilas­tot huomioimat­ta, esimerkkinä vaikka­pa per­heväki­val­ta. Sekä media että STM:n kaltaiset viral­liset ja Amnestyn kaltaiset puo­livi­ral­liset tahot toitot­ta­vat vuodes­ta toiseen, että 90% pros­ent­tia per­heväki­val­las­ta on miesten tekemää. Palk­it­si­pa “Tasa-arvon neu­vot­telukun­ta” juuri hem­mon, joka väit­tää osu­u­den ole­van lähem­mäs sataa.

    Lukuisat tutkimuk­set ja niistä tehdyt meta-ana­lyysit ovat kuitenkin osit­ta­neet, että oikea osu­us on noin 50% tai vähän alle. Tämä tieto on kaikkien saatavis­sa, mut­ta har­vaa se tun­tuu kiinnostavan. 

    Hei­di Hau­ta­la, muuten, ojen­si TANE:n palkin­non sen sijaan, että olisi kor­jan­nut tolkut­toman väitteen. 

    Tästä tulee mieleen toinen esimerk­ki. Suo­mi on kuulem­ma poikkeuk­sel­lisen väki­val­tainen maa. Pres­i­dent­tiä ja päämin­is­ter­iä myöten kaik­ki tun­tu­vat ole­van asi­as­ta yhtä mieltä. 

    Haas­tat­te­lu­tutkimusten mukaan maamme on kuitenkin — näkökul­mas­ta riip­puen — väki­val­lan suh­teen EU:n keskikas­tia tai EU:n väki­val­lat­tomimpi­in mai­hin kuu­lu­va. “Tur­valli­nen Suo­mi” ei ole myytti.

    Mie­lenki­in­toinen kysymys on, mik­si jotkut suo­ma­laiset halu­a­va pitää Suomea poikkeuk­sel­lisen väki­val­taise­na (siis fem­i­nis­te­jä luku­un otta­mat­ta, joiden syy vale­hdel­la tiedetään).

  46. Tässä vielä yksi esimerk­ki vajaas­ta integri­teetistä yhteiskun­nal­lis­es­ti. Johan­na Kan­to­la valit­ti­in juuri Vuo­den tieteen­tek­i­jäk­si. En tunne hänen tieteel­lisiä ansioitaan, mut­ta ainakin hän on valmis uus­in­ta­maan myyt­tiä suo­ma­laisen miehen poikkeuk­sel­lis­es­ta väki­val­taisu­ud­es­ta. Kom­ment­ti The Guardianista:

    “Accord­ing to Finnish soci­ol­o­gist Johan­na Kan­to­la, Fin­land has the high­est lev­el of domes­tic vio­lence in west­ern Europe with 40% of women hav­ing expe­ri­enced vio­lence at the hands of men.”

    Todet­takoon, että sel­l­aista luotet­tavaa tutkimus­ta, joka ver­tail­isi per­heväki­val­lan yleisyyt­tä Län­si-Euroopas­sa ei ole ole­mas­sa. Var­maa kuitenkin on, että 40% nai­sista ei ole kokenut väki­val­taa miesten tahol­ta — jos väki­val­lak­si ei sit­ten määritel­lä vinoa kat­set­ta etc.

    Yliop­pi­lasle­hdessä Kan­to­la ker­toi muun paskan ohella:

    “Tilas­tot puhu­vat silti karua kieltään. Suo­ma­laiset miehet ovat väki­val­lan tek­i­jöitä naisia, lap­sia ja miehiä kohtaan.”

    Miehet ovat toki kaduil­la naisia väki­val­taisem­pia. Per­heis­sä väki­val­ta jakau­tuu aika tasan — pait­si kaikkein puo­lus­tuskyvyt­tömimpi­en kohdal­la. Pikku­lap­sia nimit­täin pahoin­pitelee ja tap­paa nainen selvästi miestä useammin.

    Tämä sat­tui Kan­to­lal­ta unohtumaan. 

    Ei tiedä pitäisikö itkeä vai oksen­taa, mut­ta mis­sään nimessä en koskaan kir­joit­taisi, että suo­ma­lainen nainen on tilas­to­jen mukaan lastentappaja.

  47. Tiedemies:“Jos data jaet­taisi­in ilmaisek­si, niin toim­intakus­tan­nuk­sien kat­tamiseen ei tulisi juuri lainkaan vähempää rahaa.”

    No mis­tä sä nyt tämän päät­telit? Tämähän voi tarkoit­taa, että hin­taa pitäisi nos­taa, eikä laskea riip­puen juuri tuos­ta ilkan esille nos­ta­mas­ta vai­h­tokau­pas­ta vero­tuk­sen aiheut­tamien hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­den ja yli mar­gin­aa­likus­tan­nusten hin­noit­telun välil­lä ja tämän lisäk­si mak­sullisu­us tuot­taa tietoa kus­tan­nuk­sista julkisen sek­torin sisäl­lä kuten ilk­ka kir­joit­ti myöhemmin.

    Sin­ul­la on nyt tämän asian suh­teen ihan ihmeelli­nen asenne, että näitä hyö­tyjä ei saa maini­ta tai pohtia ollenkaan. Ikään kuin tämä olisi ihan oikeasti ilmainen lounas.

    Väität, että datal­la ei saa­da kerät­tyä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta juuri mitään rahaa, mut­ta samal­la, että data on niin kallista, että se aiheut­taa suuria hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, eli että meil­lä on paljon porukkaa, joi­ta data hyödyt­täisi vähän. Mil­lä perusteella?

  48. “Miehet ovat toki kaduil­la naisia väki­val­taisem­pia. Per­heis­sä väki­val­ta jakau­tuu aika tasan — pait­si kaikkein puo­lus­tuskyvyt­tömimpi­en kohdal­la. Pikku­lap­sia nimit­täin pahoin­pitelee ja tap­paa nainen selvästi miestä useammin”

    Nais­ten sur­mis­sa Suo­mi on kuitenkin län­si-Euroopan pahin. Las­ten sur­mis­sa ei mitenkään poikkeava

  49. “Ei tiedä pitäisikö itkeä vai oksen­taa, mut­ta mis­sään nimessä en koskaan kir­joit­taisi, että suo­ma­lainen nainen on tilas­to­jen mukaan lastentappaja.”

    Kan­nat­taa lukea täl­lainenkin teos, Kan­to­la käyt­tää samaa aineistoa .

    “Ven­la Sal­mi & Mart­ti Lehti & Reino Sirén &
    Janne Kivivuori & Mikko Aaltonen
    Per­heväki­val­ta Suomessa”

  50. Airbag:
    “Nykyti­lanteessa on mah­do­ton­ta arvioi­da hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tilas­to­jen mak­sullisu­ud­es­ta, kun tilas­to­jen hyö­dyn­tämisen kus­tan­nuk­set ovat yksi­ty­isille toim­i­joille mon­esti liian korkeat.”

    Ei se hyö­ty­jen arvioin­ti sen helpom­mak­si muu­tu jos kaik­ki tar­jo­taan ilmaisek­si. Kukaan ei tiedä mikä on vaikka­pa kuolin­syyti­las­ton tuo­ma hyö­ty. Kyse­lyt pal­jas­ta­vat tietysti että se on käyt­täjien mielestä todel­la arvokas, mut­ta se ei auta Tilas­tokeskus­ta päät­tämään pitäisikö siihen sat­sa­ta enem­män vai vähem­män rahaa. Nyt kun mak­sulliset toimek­sian­not on mah­dol­lisia, voi asi­akkaat ostaa vaikka­pa ammateit­tain jaotel­lun kuolin­syyti­las­ton kos­ka koke­vat sen tärkeäk­si (en tosin kek­si mis­sä tarkoituk­ses­sa). Nämä ostot tar­joa­vat infor­maa­tio­ta, jon­ka perus­teel­la voisi joskus tule­vaisu­udessa ehkä lisätä ammat­tilu­ok­i­tuk­sen tilas­ton nor­maali­in julka­isu­un. Mak­sulli­nen toim­inta tuo infor­maa­tio­ta todel­lis­es­ta hyödys­tä. Lähtöko­htais­es­ti kehit­tämis­tarpei­ta ja uusien tilas­to­jen tarpei­ta on lop­ut­tomasti. Val­in­ta mihin niistä sat­sa­taan on han­kala. Jos mak­sulli­nen toim­inta aut­taa siinä ilman että se aiheut­taa merkit­täviä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, niin hyvä.

    Aus­tri­an:
    “Opiskel­lessani huo­masin, että St. Louis Fedin tietokan­nat sisältävät erit­täin hyvät aikasar­jat mon­es­ta taloudel­lis­es­ta muut­tu­jas­ta. Näitä oli hyvä käyt­tää ekonometrian/tilaston harjoituksissa.”
    St. Louis Fedin tietokan­nat ovat lois­tavia. Myös Philadel­phia Fedil­lä on hyviä tietokan­to­ja. En tiedä minkälaiset resurssit heil­lä on, mut­ta veikkaan että USAs­sa on tilas­to­toimel­la resursse­ja yhtä paljon kun EU:ssa yhteen­sä, mut­ta tilas­toitavia mai­ta 27 ker­taa vähem­män. His­to­ri­al­lisen aikasar­jan muo­dostamisen ja jakelun kus­tan­nusten kannal­ta on suur­in­pi­irtein yhden­tekevää kuvaileeko se aikasar­ja USAn vai Suomen kokoista maa­ta. Sama määrä indek­si-pis­teluku­ja pitää kaivaa van­hoista paper­i­julka­isu­ista ja huomioonotet­tavia menetelmä‑, määritelmä‑, luokitus‑, ym. muu­tok­sia on kum­mas­sakin tapauk­ses­sa suur­in­pi­irtein yhteä paljon. Eli on ihan ymmär­ret­tävää että suurel­la maal­la on parem­min varaa täl­laiseen työhön kun pienel­lä. Sel­l­ais­ten laa­timi­nen vaikut­taa helpol­ta, mut­ta todel­lisu­udessa sekin on yllät­tävän han­kalaa ja hidas­ta. Ehkä jotain kuvas­taa että teen nyt töitä sen eteen, että EKP:n käyt­tämät “core-inflation”-aikasarjat alka­isi­vat ennen vuot­ta 1990. Luulisi että keskus­pankil­ta ei resurssit lop­puisi kesken ja tämä olisi sel­l­ainen tärkeä tilas­to johon olisi panos­tet­tu jo aiko­ja sit­ten, mut­ta muil­ta kiireiltä ei ole ehditty.

    EU yhteistyö on vaat­in­ut paljon työtä tilas­to­jen har­mon­isoimises­sa ja EU-agre­gaat­tien muo­dostamises­sa. Nämä ovat olleet ehdot­toman tärkeitä töitä, mut­ta vievät toki resursse­ja esimerkik­si pitkien aikasar­jo­jen tuot­tamiselta. Nor­maali tuotan­to­työ on kuitenkin ensisi­jal­la, sitä ei voi tehdä myöhem­min. His­to­ri­al­liset aikasar­jat voi yhdis­tää toimi­vak­si kokon­aisu­udek­si oikeas­t­aan kos­ka vaan, eli se on työnä sel­l­ainen joka on hel­posti pysyvästi to-do pinon alim­maise­na. Lyhyet aikasar­jat eivät ole mikään Suomen uni­ik­ki-ongel­ma, vaan reali­teet­ti ympäri Euroop­pa. Itseasi­as­sa ainakin niis­sä aikasar­jois­sa mitä minä olen käsitel­lyt, Suomen tilanne on parem­pi kun monel­la suurem­mal­la maalla.

    Eli ne lyhyet aikasar­jat joi­hin voi tör­mätä ei johdu pelkästään Tilas­tokeskuk­sen tieto­jen pimit­tämis­es­tä tai laisku­ud­es­ta, vaan rajal­lis­ten resurssien aset­tamista rajoit­teista. Suuril­la mail­la on varaa sat­sa­ta moni­in asioi­hin enem­män. Tilas­tomiehen toki kan­nat­taisin huo­mat­tavasti suurem­paa bud­jet­tia Tilas­tokeskuk­selle, mut­ta se ei tässä val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­man ‑maail­mas­sa ole real­is­mia. Eikä se vält­tämät­tä olisi yhteiskun­nan edunkaan mukaista. Olisi sille rahalle var­masti muu­takin käyttöä.

  51. Nais­ten sur­mis­sa Suo­mi on kuitenkin län­si-Euroopan pahin. Las­ten sur­mis­sa ei mitenkään poikkeava

    Tää on ikävä kyl­lä esimerk­ki tilas­to­jen väärinkäytöstä. Sel­ven­netään (vaik­ka joku tilas­toti­eteil­i­jä olisikin parem­pi tässä):

    Ensin­näkin miehet eivät tapa naisia vaan jotkut todel­la har­vat miehet (ja naiset) tappavat. 

    Toisek­si, henkirikok­set ovat Suomes­sa (tai, tarkem­min san­ot­tuna, tietyis­sä osis­sa Suomea) yleisem­piä kuin muis­sa Län­si-Euroopan mais­sa. Sik­si ei ole yllä­tys, että naisi­akin tapetaan enemmän. 

    Kol­man­nek­si, äitin­sä (tai isän­sä) rääkkäämää las­ta ei paljon ilah­du­ta teo­reet­tiset pohdin­nat väki­val­lan jakautumisesta.

    Kan­to­la ei muuten käytä aineis­ton­aan Per­heväki­val­ta Suomes­sa ‑tutkimus­ta, kos­ka se julka­isti­in vas­ta tänä vuona ja Kan­tolan paskan­jauhan­ta on van­hempaa perua — tai siis mitä väliä, parisuhteis­sa naiset ovat jonkin ver­ran miehiä väki­val­taisem­pia meta-ana­lyysien mukaan. Nuoret naiset ovat moninker­tais­es­ti väki­val­taisem­pia kuin nuoret miehet.

  52. Mah­ta­va avaus Osmolta!

    Julkisen datan kysymys on paljon tilas­to­ja laa­jem­pi. Dataa kan­nat­taa saat­taa enem­män jakoon raaka­muo­dos­sa, ilmaisek­si, rajap­in­to­jen kaut­ta jne.

    MUTTA: Avaamistyötä ei tarvitse aloit­taa vaikeim­mas­ta päästä eli nyky­isin mak­sulli­sista datoista ja sitä ei pidäkään ulot­taa mihinkään yksi­ty­isyy­den­suo­jaa vaarantavaan.

    Data on infor­maa­tioa­jan yhteiskun­nas­sa raa­ka-ainet­ta, kuitenkin sil­lä ero­tuk­sel­la, että sen anta­mi­nen jollekin ei ole suo­raan pois antajalta. 

    Ein­steinin kuu­luisa lause pätee: “Jos minä annan sin­ulle pen­nin, olet sinä pen­nin rikkaampi ja minä taas pen­nin köy­hempi. Mut­ta jos annan sin­ulle idean, on sin­ul­la uusi idea, mut­ta min­ul­la on edelleen omani.” 

    Tämä ei tietenkään poista sitä tosi­asi­aa, että esim. tilas­to­datan tuot­ta­mi­nen (vrt. met­sän­hoito tai soran kaivuu) vaatii myös resursse­ja. Tapausko­htais­es­ti kan­nat­taa miet­tiä, että onko resur­soin­ti kan­nat­tavaa tehdä val­tion sub­ven­tiona vai tarvit­si­ja mak­saa periaatteella.

    Suuri osa julk­ishallinnon tuot­ta­mas­ta datas­ta on kuitenkin hallinnon omi­in tarpeisi­in (tiev­erkon tiedot, rek­isteri anniskelu­paikoista, ympäristömit­tauk­set) tai eri­tyis­es­ti avoimuu­den lisäämisek­si ja kansalais­ten hyödyk­si koost­et­tu (lain­säädän­tö, julkiset han­k­in­nat, eduskun­nan tilas­tot, junien aikataulut).

    Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa data pitäisi ehdot­tomasti jakaa ilmaisek­si eteen­päin, kos­ka se voisi hyödyt­tää jotaku­ta muu­takin ja sen jakami­nen ei ole anta­jal­ta pois mitenkään.

    Val­lit­se­va käytän­tö on, että julk­ishallinto pyrkii jalosta­maan datas­ta kansalaisia hyödyt­täviä palvelui­ta (por­taale­ja) sen, minkä kerk­iää, mut­ta itse dataa ei ole tajut­tu antaa.

    Tämä on kuitenkin maail­mal­la ja Suomes­sakin muut­tumas­sa vauhdil­la. Yhdys­val­lois­sa avat­ti­in lop­pukeväästä http://www.data.gov sivus­to ja sen jäl­keen vain paris­sa kuukaudessa on eri­laisia kaupunkien ja maid­en (mm. Ruot­sis­sa on http://www.opengov.se) datakat­a­lo­ge­ja syn­tynyt kuin sieniä sateella.

    Olen työsken­nel­lyt nyt puoli vuot­ta julkisen datan avoimuu­den paris­sa. Aikaansaan­nok­set ovat toistaiseksi:

    * Pienen­pieni Suo­ma­lainen datakat­a­lo­gi (koost­amiseen meni noin kuukau­den täysipäiväi­nen työ!) http://www.suomi.fi/datakatalogi

    * Julkisen datan hyö­dyn­tämiseen tähtäävä kil­pailu: http://www.mindtrek.org/2009/democracy_finland

    * Avoimet (joskus jopa innos­tuneet) keskusteluy­htey­det asi­as­ta mm. min­is­ter­iöi­hin (LVM, TEM) , pari­in kaupunki­in, kir­jas­toon, YLE:en, Sitraan, jne.

    * Alus­ta­va suun­nitel­ma Suo­ma­laisen avoimen datan ekosys­teemin (datan tuot­ta­jat ja käyt­täjät boost­a­vat tois­t­en­sa toim­intaa) synnyttämiseen.

    Toiv­otan kaik­ki asi­as­ta kiin­nos­tuneet otta­maan min­u­un yhteyt­tä esim. antti.poikola miu­mau gmail.com

  53. Ilk­ka:
    Ei se hyö­ty­jen arvioin­ti sen helpom­mak­si muu­tu jos kaik­ki tar­jo­taan ilmaisek­si. Kukaan ei tiedä mikä on vaikka­pa kuolin­syyti­las­ton tuo­ma hyö­ty. Kyse­lyt pal­jas­ta­vat tietysti että se on käyt­täjien mielestä todel­la arvokas, mut­ta se ei auta Tilas­tokeskus­ta päät­tämään pitäisikö siihen sat­sa­ta enem­män vai vähem­män rahaa. Nyt kun mak­sulliset toimek­sian­not on mah­dol­lisia, voi asi­akkaat ostaa vaikka­pa ammateit­tain jaotel­lun kuolin­syyti­las­ton kos­ka koke­vat sen tärkeäk­si (en tosin kek­si mis­sä tarkoituk­ses­sa). Nämä ostot tar­joa­vat infor­maa­tio­ta, jon­ka perus­teel­la voisi joskus tule­vaisu­udessa ehkä lisätä ammat­tilu­ok­i­tuk­sen tilas­ton nor­maali­in julka­isu­un. Mak­sulli­nen toim­inta tuo infor­maa­tio­ta todel­lis­es­ta hyödys­tä. Lähtöko­htais­es­ti kehit­tämis­tarpei­ta ja uusien tilas­to­jen tarpei­ta on lop­ut­tomasti. Val­in­ta mihin niistä sat­sa­taan on han­kala. Jos mak­sulli­nen toim­inta aut­taa siinä ilman että se aiheut­taa merkit­täviä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, niin hyvä.

    Argu­ment­tisi on osit­tain ihan pätevä, mut­ta itse olen vah­vasti sitä mieltä että vapaat tilas­tot oli­si­vat nykyti­lan­net­ta paljon parem­pi vai­h­toe­hto. Kuten itsekin myön­tänet, ei nykyti­las­sakaan eri tilas­to­ja voi­da käytän­nössä arvot­taa hin­nan mukaan. Osa tiedoista on sel­l­aisia että niitä kerätään, tietämät­tä oikeas­t­aan kuka tai mikä hyö­tyy. Nykyti­las­sa siis mainit­se­masi mak­sullisu­u­den hyödyt jäävät kuitenkin lunastamatta.

    Itse näk­isin että tietokan­tana (SQL tms.) vapaa tieto paran­taisi eri toim­i­joiden mah­dol­lisuuk­sia hakea itselleen merk­i­tyk­sel­listä tietoa. Se, että tilas­tokeskus ei eril­listä ammatil­lis­es­ti jaotel­tua kuolin­syyti­las­toa tee, ei tuos­sa tilanteessa hait­taisi, kun­han raaka­datas­ta ilmenisi sekä kuolin­syy että ammatti. 

    Mikään ei estä tilas­tokeskus­ta keräämästä eri­ty­isiä tieto­ja ja tekemästä näi­den perus­teel­la tilas­to­ja toimek­sianto­jen perus­teel­la, vaik­ka itse tietokan­nat oli­si­vatkin vapaasti saatavil­la. Tässä tilanteessa tieto­jen analysoin­ti tulisi kil­pail­luk­si alak­si ja palvelu­jen taso paranisi.

  54. Airbag:
    Yksi­ty­isyy­den suo­ja ehdot­tomasti estää yksilö­ta­son tiedon lait­tamisen mihinkään julkiseen SQL-tietokan­taan. Vaik­ka sieltä pois­tet­taisi­in nimet ja sosi­aal­i­tur­vatun­nuk­set, on läh­es jokainen henkilö hel­posti tun­nis­tet­tavis­sa esimerkik­si osoit­teen, syn­tymäa­jan, ammatin, työ­paikan, koulu­tuk­sen, per­heen koon, asun­non suu­ru­u­den, kuolin­päivän, ym. yhdis­telmän perus­teel­la. Näitä eri tilas­to­ja ja rek­istere­jä yhdis­telemäl­lä voi tehdä vaik­ka mitä mie­lenki­in­toista tutkimus­ta, mut­ta yksi­ty­isyy­den suo­ja ehdot­tomasti estää mikro­ta­son datan lait­tamisen net­ti­in. Tämä yksi­ty­isyy­den suo­ja on oikeasti tärkeä asia.

  55. “En tiedä minkälaiset resurssit heil­lä on, mut­ta veikkaan että USA:ssa on tilas­to­toimel­la resursse­ja yhtä paljon kun EU:ssa yhteen­sä, mut­ta tilas­toitavia mai­ta 27 ker­taa vähem­män. His­to­ri­al­lisen aikasar­jan muo­dostamisen ja jakelun kus­tan­nusten kannal­ta on suurin piirtein yhden­tekevää kuvaileeko se aikasar­ja USA:n vai Suomen kokoista maata.”

    Tämä nyt osoit­taa jo melko­moista tietämät­tömyyt­tä USA:n rak­en­teesta. Kyseessä on todel­lakin val­tioiden muo­dosta­ma liit­to, jos­sa on 50 osaval­tio­ta ja Puer­to Rico ja muut merentakaiset alueet. Yhteistä näille on se, että jokaises­ta val­tios­sa tai kuten suomek­si san­o­taan osaval­tios­sa, on oma tilas­to­toimen­sa ja lisäk­si liit­to­val­tio pitää omia tilas­to­ja. Ron­skisti sanoen tilas­toitavia mai­ta on kaksinker­tainen määrä Euroopn unioni­in ver­rat­tuna. Kun Suomea pitää aina ver­ra­ta koko USAn liit­to­val­tioon, niin olisiko kuitenkin järkeväm­pää ottaa ver­tailuko­hteek­si joku USAn val­tioista, joka väestömäärältään ja taloudeltaan vas­taa suurin piirtein Suomea?

    Ensi vuon­na on muuten taas kaikkien tilas­toin­tien äidin eli USAn liit­to­val­tion väestölaskenta. 

    http://2010.census.gov/2010census/

    Ihan mie­lenki­in­non vuok­si kan­nat­taa lukea mil­lais­es­ta oper­aa­tios­ta on kyse, kun kansalais­ten tieto­suo­ja on aivan eri tasol­la kuin meil­lä. Suomes­sa­han vira­nomais­rek­istere­itä on kym­meniä ja niistä ei ikinä pääse eroon jos sys­teemi­in on joutunut.

  56. antikepu:
    En tiedä mis­tä olet tuol­laista tietoa saanut. Yhdys­val­lat toki muo­dos­tu­vat mon­es­ta osaval­tios­ta, mut­ta se ei tarkoi­ta että tilas­to­toi­mi olisi hajautet­tu osaval­tioi­hin. Ver­tail­laan Yhdys­val­to­jen liit­to­val­tion, Suomen ja EUn tilas­to­toimen kustannuksia:
    USAn liito­val­tion tilas­to­toimen kokon­aiskus­tan­nuk­set: n. 6000 miljoon­aa dol­lar­ia (Cen­sus-vuon­na paljon korkeampi)
    Suomen val­tion tilas­to­toimine kus­tan­nuk­set: n. 71 miljoon­aa euroa
    Euro­statin bud­jet­ti: 45 miljoon­aa euroa (tai 64 miljoon­aa euroa)

    Ver­tail­isin mielel­läni osaval­tioiden tilas­to­laitok­si­in myös, mut­ta en löytänyt sel­l­aista ainakaan Penn­syl­va­ni­as­ta. Tai siis täl­lainen löy­tyi (http://pasdc.hbg.psu.edu/pasdc/About_the_PaSDC/Staff.html), mut­ta se näyt­tää ole­van kymme­nen hen­gen pulju jol­la ei taa­tusti ole mitään rel­e­vant­tia roo­lia tilas­to­jen tuottamisessa.

    Läh­teet:
    http://www.whitehouse.gov/omb/assets/information_and_regulatory_affairs/09statprog.pdf
    http://www.stat.fi/org/tilastotoimi/katsaustilastotoimeen.html
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/about_eurostat/corporate/organisation

    Eli siis Tilas­tokeskuk­sen bud­jet­ti on suurem­pi kun Euro­statin. Se kuvas­taa kuin­ka kansal­lista tilas­to­jen tuotan­to on EUssa. Käytän­nössä jokainen tilas­to tuote­taan ja julka­istaan ensin kansal­lis­es­ti, Euro­stat vain agre­goi ne yhteen ja julk­istaa EUn yhteisen luvun myöhem­min. Amerikas­sa liit­to­val­tion tilas­to­toimen bud­jet­ti on sata ker­taa suurem­pi kun Euro­statin. Voi toki olla että Amerikas­sa myös osaval­tiot käyt­tävät paljon rahaa tilas­to­jen tuotan­toon, mut­ta kun liit­to­val­tion menot ovat tuol­laisia, en jotenkin jak­sa uskoa että niille jää kovin suur­ta roo­lia. En jak­sa muiden EU maid­en tilas­to­bud­jet­te­ja selvit­tää, mut­ta per capi­ta Suomen ja USAn tilas­to­toimen bud­jetit ovat aika lähel­lä. Sil­lä perus­teel­la voidaan ehkä perustel­lusti olet­taa että EUn ja Yhdys­val­to­jen tilas­to­toimen kokon­ais­menot ovat samaa luokkaa. Erona kuitenkin se, että Yhdys­val­lois­sa menot ovat keskitet­tyä liit­to­val­tio­ta­solle kun taas EUssa ne ovat jakaan­tuneet 27 maa­han. On huo­mat­tavasti yksinker­taisem­paa laskea yksi kulut­ta­jahin­tain­dek­si tilas­to ja tehdä siitä sit­ten jäl­keen­päin alueel­lisia jako­ja, kun laskea 27 eril­listä kulut­ta­jahin­tain­dek­siä ja myöhem­min yhdis­tää ne yhteen. Sen takia Suomes­sakin Tilas­tokeskus las­kee kaik­ki tiedot keskite­tysti Kalasa­ta­mas­sa, eikä joka kaupungis­sa ole omaa tilas­to­laitos­ta laske­mas­sa alueen tieto­ja jot­ka sit­ten yhdis­tel­lään Tilas­tokeskuk­ses­sa. Helsin­gin Tietokeskus käyt­tää lähin­nä Tilas­tokeskuk­sen keräämiä tieto­ja, ei päin­vas­toin. Tässä mielessä EUn tilas­to­toi­mi on todel­la teho­ton. Siihen on toki paljon hyviä syitä, mut­ta se selit­tää minkä takia Yhdys­val­lois­sa tilas­to­toimen tulok­set ovat hienompia.

    On help­po ere­htyä luule­maan että EU ja USA ovat saman­laisia itsenäis­ten val­tioiden liit­to­ja, mut­ta niil­lä on oikeasti eroa kuin yöl­lä ja päiväl­lä. Yhdys­val­lois­sa keskushallinnon rooli on paljon tärkeämpi ja esimerkik­si tilas­to­toimen skaalae­tu­jen kohdal­la siitä on run­saasti iloa. Näi­den skaalae­tu­jen tärkeys koros­tuu etenkin tilas­to­jen jatko­pros­es­soin­nis­sa, vaikka­pa kausi­ta­soi­tusten, his­to­ri­al­lis­ten aikasar­jo­jen tai julk­isten tietokan­to­jen tekemisessä. Varsi­naises­sa aineis­ton keru­us­sa tai sen laadun tarkas­tamises­sa skaalae­dut eivät ole kovin suuret, mut­ta valmi­iden aikasar­jo­jen käsit­telyssä perusjoukon kool­la ei ole mitään väliä.

  57. Soin­in­vaaran ehdo­tus on hyvä ja on kum­maa, että asi­as­ta ei ole keskustel­tu enem­pää. Nykyti­lanteessa Tilas­tokeskuk­sel­la on paljon verovaroin tuotet­tu­ja valmi­ita tilas­to­ja “varas­tois­sa”, joista niitä ei anneta niistä kiin­nos­tunei­den käyt­töön ilmaisek­si. Ilk­ka puo­lus­taa sin­nikkästi Tilas­tokeskuk­sen nykykäyt­tän­töä. Olen tavan­nut kuitenkin viimeis­ten 10–15 vuo­den aikana lukuisia Tilas­tokeskuk­sen edus­ta­jia, jot­ka ovat valmi­ita laa­jen­ta­maan tilas­to­jen ilmaista käyt­töä. Tiet­tävästi Tilas­tokeskus on käynyt asi­as­ta neu­vot­telu­ja use­am­mankin ker­ran val­tio­varain­min­is­ter­iön kanssa. Ne eivät ole kuitenkaan johta­neet vielä myön­teisi­in tulok­si­in. Altikan eli alueti­etokan­nan ilmaiskäyt­töön saamista tai sit­ten Statfin-jär­jestelmään liit­tämistä on pidet­ty yleis­es­ti tärkeänä, mut­ta han­ke ei ole juurikaan eden­nyt mon­een vuoteen.
    Ilkan tulon­si­ir­tover­tailu on mielestäni asioiden suu­ru­us­lu­okkan täh­den “hupaisa”. Orpo­jen ja muiden vähäväk­isten eli­nolo­jen paran­t­a­mi­nen on toki tärkeätä. Niitä ongelmia ei kuitenkaan ratkaista tilas­to­jen jakelus­ta saatavil­la muu­tamil­la miljoonil­la euroil­la. Ilk­ka toteaa, että Tilas­tokeskuk­sen tieto­jen keruu perus­tuu kyse­ly­i­hin kansalaisil­ta ja yri­tyk­siltä. Sitäkin toki tehdään, mut­ta suurelta osin tilas­tot perus­tu­vat eri tahoil­ta saatavi­in rek­isterei­hin. Tilas­toti­eto­jen huono saatavu­us heiken­tää eri­tyyp­pis­ten tutkimusten ja suun­nitelmien tekemistä. Monis­sa kun­nis­sa tämä huono saatavu­us ja tilas­to­jen vähäi­nen käyt­tö ovat johta­neet myös siihen, että esim. asun­tokan­taa ja asun­to-olo­ja koske­vat peruskäsit­teetkin ovat jo pahasti unohtumassa.

  58. Kyl­lä niil­lä osaval­tioil­la on jokaisel­la ihan omat perus­tus­lakin­sa, kansane­dus­tus­laitok­sen­sa, oikeuslaitok­sen­sa jne. Puo­lus­tus on ulkois­tet­tu US armylle, mut­ta osaval­tioil­la on silti oma mili­isin­sä tai kansal­liskaartin­sa. Nyt ollaan jo hyvin lähel­lä itsenäisen val­tion tun­nus­merkke­jä. Rajoituk­se­na on vain, että osaval­tion perus­tus­la­ki ei saa olla ris­tiri­idas­sa Liito­val­tion perus­tus­lain kanssa. Noin yleis­es­ti ottaen osaval­tiot tekevät hyvin itsenäistä hallintoa ja ulko­maail­maan näkyy vain tuo liit­to­val­tio­ta­so. Myös tilas­to­toimis­to­ja löy­tyy esimerkik­si Marylandista: 

    http://www.mdp.state.md.us/Msdc/

    Tietysti on järkevää käyt­tää myös liit­to­val­tio­ta­son keräämää dataa, ja sik­si tuos­sakin linkissä maini­taan, että kyse on partnershipistä.

  59. OlaL:
    Tot­ta­han toki Tilas­tokeskus halu­aa lisätä omaa bud­jet­ti­aan! Mikä tahansa organ­isaa­tio halu­aisi että val­tio rahoit­taisi hei­dän tuot­teen­sa. Jos jokainen viras­to saisi itse sanel­la oman bud­jet­tin­sa, Suomen val­tion bud­jet­ti olisi var­masti mon­ta ker­taa suurem­pi kun BKT. Hyviä rahareik­iä on loputtomasti.

    Mak­sullisu­udel­la on ihan hyviä perustei­ta, kuten on toki ilmaisek­si jakamisel­lakin. Olen tässä keskustelus­sa pain­ot­tanut mak­sullisu­u­den hyö­tyjä, kos­ka se näkökul­ma on muuten jäänyt kohtu­ut­toman vähälle. Use­at ovat argu­men­toi­neet ikään kuin olisi täysin itses­tään selvää että kaik­ki kan­nat­taa jakaa ilmaisek­si. Totu­us ei ole lainkaan niin yksioikoinen. Voi olla että Altikan siirtämi­nen ilmaisek­si olisi oikeasti järkevää, en siitä tiedä. En mihinkään yksit­täistapauk­seen voi ottaa kan­taa kun en niistä mitään tiedä.

    Ei näil­lä Tilas­tokeskuk­sen rahoil­la var­masti maail­maa pelastet­taisi­in, mut­ta ei mak­sullisu­u­den aiheut­tamil­la hyv­in­voin­ti­tap­pi­oil­lakaan saate­ta Suomea tuhoon. Sum­mat ovat pieniä joka suuntaan.

  60. antikepu:
    Olen ihan hyvin per­il­lä Yhdys­val­to­jen poli­it­tis­es­ta rak­en­teesta, kiitos. Asuin siel­lä mon­ta vuot­ta ja sain opiskel­la siel­lä koulus­sa sekä USAn his­to­ri­aa että poli­it­tista järjestelmää.
    Tuo sin­un löytämäsi Mary­landin tilas­to-osas­to on ilmeis­es­ti viiden hen­gen organ­isaa­tio (lista työn­tek­i­jöistä: http://www.mdp.state.md.us/msdc/dw_msdcstaff.htm). Tuol­laisel­la puljul­la ei ole mitään tekemistä tilas­to­tuotan­non kanssa. Toki osaval­tioil­la on omat mili­isin­sä ja muu­ta omaa kivaa, mut­ta se ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että Yhdys­val­lois­sa tilas­to­toi­mi (ja moni muu asia) on keskitet­ty liit­to­val­tio-tasolle, kun taas Euroopas­sa se on hajautet­tu jokaiseen jäsen­val­tioon. Sen takia Yhdys­val­lois­sa saadaan huo­mat­tavasti enem­män skaala-etu­ja ja siel­lä on parem­min varaa tuot­taa eri­laisia tietokan­to­ja yleisön käyttöön.

    Sin­ul­la on selvästi hiukan harhainen käsi­tys osaval­tioiden roolista. Joskus 1800-luvul­la ne oli ehkä vielä liki­main ver­rat­tavis­sa itsenäisi­in val­tioi­hin, mut­tei enää. Jotain ehkä kuvas­taa se, että liit­to­val­tion bud­jet­ti on suh­teessa BKThen neljä ker­taa suurem­pi kun vaikka­pa Mary­landin. Euroopan Union­in bud­jet­ti sen sijaan on suh­teessa BKThen kahdeskymmenes osa Suomen val­tion bud­jetista. Eli täl­lä mit­tar­il­la Yhdys­val­lois­sa liit­to­val­tio on suh­teessa osaval­tioi­hin kahdek­sankym­men­tä ker­taa tärkeämpi kun Euroopassa.

  61. Pres­i­dent­ti saa määrätä kansal­liskaar­tia vaik­ka osaval­tioi­ta vas­taan, kuten on tapah­tunutkin ainakin kansalaisoikeustais­telun aikana. Että se siitä itsenäisyydestä.

  62. Aihet­ta liipat­ti­in myös täällä:
    http://blog.hse-econ.fi/?p=616#more-616
    Kir­joit­ta­ja speku­loi huip­pututk­i­joiden houkut­telemis­es­ta maa­han anta­mal­la näille ain­ut­laa­tuisen tieto­varan­non julk­isten tilas­to­jen muodossa.

  63. Olen itsekin huo­man­nut että joitakin triv­i­aale­jakin tieto­ja on vaikea löytää.

    Tilas­tokeskuk­sel­la voisi olla ilmainen? viikkoti­las­tot ‑palvelu.

    Tiedon hak­i­ja tekee netis­sä halu­a­mansa kyse­lyn tietokan­taan. Nämä kyse­lyt menevät jonoon joka ker­ran viikos­sa tsekataan ja laite­taan ajoon. Vas­tauk­sen valmis­tut­tua se julka­istaan netis­sä “kansalaisky­se­lyt ‑sivul­la” ja lähetetään link­ki sähköpostiin.

    Kansalaisky­se­lyt ja niiden selaami­nen anta­vat pienel­lä rahal­la tietoa siitä mitkä asi­at mil­loinkin kiinnostavat.

    Haku­lausek­keen tekemiseen aivan var­masti löy­tyy vapaae­htoista työtä open­source yhteisöltä. Toden­näköis­es­ti netistä löy­tyy pian use­ampiakin robot­te­ja joil­la voi muo­dostaa haku­lausekkei­ta. (Antaa­han haku­lauseker­o­bot­ti myös ylläpitäjälleen ilmaista tietoa kansalais­ten kiin­nos­tuk­sen kohteista niin että esim puoluei­den sivuil­ta näitä saat­taisi löytyä.)

  64. Tilas­tokeskuk­ses­ta kuu­luu hyviä uutisia. Se on laa­jen­ta­mas­sa tilas­to­jen­sa ilmais­jakelua, mihin Soin­in­vaara tähtäsi kir­joituk­sel­laan. Mon­et ovat myös tuke­neet hänen ehdo­tus­taan. Tilas­tokeskuk­sen tiedote löy­tyy oheisen linkin kautta.
    http://www.stat.fi/ajk/poimintoja/2009–09-25_maksuttomatjulkaisut.html
    Vaik­ka laa­jen­tu­mista on nyt tapah­tu­mas­sa, niin keskustelua asi­as­ta tarvi­taan jatku­vasti. Toivoa voi, että tilas­to­jen sisäl­löstäkin syn­ty­isi enem­män keskustelua. Mon­et tilas­tot eivät ole muut­tuneet pari­in kolmeen vuosikymme­neen. Eri rek­iste­rien ja tietokan­to­jen monipuolisem­paan yhteiskäyt­töön on kuitenkin tietotekni­ikan kehit­tymisen myötä paljon uusia taloudel­lis­es­ti edullisia mahdollisuuksia.

  65. Tänään oli uuti­sis­sa tuor­e­i­ta tilas­tokeskuk­sen väestöen­nustei­ta. Halusin kat­soa primääri­ti­etoa, mut­ta mut­ta, jopa väestöti­las­tot ovatko maksullisia!

    Jos näi­hin tilas­toi­hin on käytet­ty äyriäkään julk­isia varo­ja, tieto­jen pitää olla julkisia! 

    http://www.tilastokeskus.fi/tup/vaesto_ennakko/index.html

    Tilas­ton kau­pal­liset käyt­töe­hdot ovat nau­ret­ta­vat. Tilas­tokeskus on julki­nen laitos, eikä yksi­tyi­nen yri­tys. Suo­ra lain­aus Tilas­tokeskuk­sen sivuilta:

    “Toim­inta-aja­tus
    Tilas­tokeskus yhdis­tää tietoaineis­tot ja asiantun­te­muk­sen tilas­toik­si ja tietopalveluik­si yhteiskun­nan tarpeisi­in, edis­tää tilas­to­jen käyt­töä ja kehit­tää kansal­lista tilastotointa.

  66. Suuri osa väestöti­las­toista on ilmaisia:

    http://www.tilastokeskus.fi/til/vrm.html

    Toki näi­den tekemiseen käytetään verora­haa, mut­ta en silti ymmär­rä minkä takia pitäisi kat­e­goris­es­ti kieltää tiedol­la rahas­t­a­mi­nen. On selvää että val­tio tarvit­see näitä väestöti­las­to­ja, eli ne pitää tehdä verovaroin. Siinä vai­heessa kun ne on tehty, val­ti­ol­la on velvol­lisu­us käyt­tää niitä järkevästi. Osan jakami­nen ilmaisek­si on ehdot­tomasti järkevää, mut­ta jos myymäl­lä tarkem­pia tieto­ja val­tio voi kom­pen­soi­da osan tilas­to­jen tuot­tamisen kus­tan­nuk­sista, niin se on ehdot­tomasti hark­it­semisen arvoinen ratkaisu. Etenkin jos on ole­mas­sa kak­si bud­jet­ti-neu­traalia vaihtoehtoa:
    — tar­jo­taan perusti­eto ilmaisek­si tai
    — tar­jo­taan perusti­eto ilmaisek­si ja myy­dään jaloste­tumpaa tietoa lisä­mak­sua vastaan
    Täl­löin val­tion kan­nat­taa ehdot­tomasti vali­ta jälkim­mäi­nen. Olisi veron­mak­sajien raho­jen tuh­laamista olla käyt­tämät­tä liike­toim­inta mah­dol­lisu­ut­ta. Olisi ole­mas­sa myös teo­reet­ti­nen kol­mas vaihtoehto:
    — tar­jo­taan perusti­eto ja jalostet­tu tieto ilmaiseksi
    mut­ta se on kalli­impi. Ei ole mitenkään itses­tään selvää että veron­mak­sajien kan­nat­taa se lisä­mak­su mak­saa. “Käyt­täjä mak­saa” ‑peri­aate on ainakin min­un kor­vaan oikeu­den­mukaisem­pi kuin “veron­mak­sa­jat mak­saa” ‑peri­aate. Mak­sullisu­us aiheut­taa var­masti hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta alikäytön seu­rauk­se­na, mut­ta sama ongel­ma on esimerkik­si tietokone ohjelmis­tois­sa, musi­ikissa, kir­jois­sa, lääkkeis­sä ja melkein kaikil­la toimi­aloil­la. Useim­miten val­tion ratkaisu näi­hin markki­navirheisi­in ei ole ollut se, että veron­mak­sa­ja mak­saa kaiken. Ei ole mitenkään itses­tään selvää että sen pitäisi olla ratkaisu tilas­to­toimen rahoituksessakaan.

  67. Nyt Tilas­tokeskus lopet­taa tilas­to­ja säästääk­seen rahaa:

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/10/20/tilastokeskus-lopettaa-monia-tilastoja/200922291/12

    Kuten san­ot­tu, selvästikään tilas­to­toimel­la ei ole lop­ut­tomasti rahaa. Mak­sullis­es­ta toimin­nas­ta saata­vat lisäpen­noset ovat ehdot­tomasti hyödyk­si. Tilas­to­jen lopet­ta­mi­nen on aina todel­la ikävää, siinähän menetetään pitkä aikasar­ja johon on käytet­ty paljon resursse­ja. Kun sen aikasar­jan ker­ran katkaisee, niin jos tule­vaisu­udessa halu­taankin aloit­taa tilas­to uud­estaan, kestää taas mon­ta vuot­ta ennen kuin saadaan järkevän mit­tainen aikasar­ja jol­la voisi jotain hyödyl­listä ana­lyysiä tehdä. Eikä sitä katkos­ta saa­da koskaan paikat­tua. Jos jotain asi­aa ei nyt tilas­toi­da, ei siitä ole tilas­to­ja koskaan, vaik­ka siihen käytet­täisi­in kuin­ka paljon resursseja.

    Tilas­to­jen siirtämi­nen mak­sullisek­si aiheut­taa ehkä jotain hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, mut­ta ainakin tutk­i­joiden käyt­töön aikasar­jat säi­lyvät katkea­mat­tom­i­na. Kun bud­jet­tisy­istä tilas­to­tuotan­to on täl­laisen uhan alla, tun­tuu jotenkin hölmöltä valit­taa mak­sullisu­ud­es­ta. Viras­tot toimi­vat kuitenkin rajal­lis­ten resursse­ja maail­mas­sa jos­sa pitää tehdä val­in­to­ja. Minä val­it­sisin kos­ka vaan mielum­min mak­sulliset tilas­tot kuin lakkaute­tut tilastot.

  68. Kar­tat tuli­vat julk­isik­si. Mik­si ei tilas­tot? Esimerkik­si kaupun­ki- ja seu­tuindikaat­torit pitäisi saa­da kaikkien vapaaseen käyttöön:

    Kaupun­ki- ja seu­tuindikaat­torit ‑tilastopalvelu on Tilas­tokeskuk­sen mak­sulli­nen Inter­net-palvelu, joka sisältää monipuolis­es­ti kaupunke­ja ja toimin­nal­lisia kaupunkiseu­tu­ja kuvaavaa tilas­toaineis­toa. Tilastopalvelun tieto­sisältö on kehitet­ty yhteistyössä sisäasi­ain­min­is­ter­iön ja kaupunkien kanssa.

    Palvelus­sa on tilas­to­ja ja indikaat­tor­e­i­ta 13 aihep­i­iristä, mm. väestöstä, asumis­es­ta, alue­taloud­es­ta, työ­markki­noista, koulu­tuk­ses­ta, sosi­aali- ja ter­veyspalveluista, kult­tuurista, kun­nal­listaloud­es­ta ja rak­en­tamis­es­ta. Taulukoi­ta palvelus­sa on läh­es 50.

Vastaa käyttäjälle Vino Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.