Autoilun kallis hiilidioksidi

Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen tor­jun­nas­sa pääs­tään kus­tan­nus­te­hok­kaim­paan rat­kai­suun käyt­tä­mäl­lä samaa hin­ta­kyn­nys­tä kai­kil­le toi­mil­le. Juu­ri tähän pääs­tö­oi­keus­kaup­pa pyr­kii. Jos tar­koi­tuk­se­na on alen­taa pääs­töt tasol­le X, las­ke­taan liik­keel­le pääs­tö­oi­keuk­sia mää­rä X. Mark­ki­nat mää­rää­vät pääs­töi­keu­den hin­nan ja ohjaa­vat kaik­ki tätä hal­vem­mal­la eli­mi­noi­ta­vat pääs­töt eliminoitaviksi.

Pääs­tö­oi­keu­den hin­nat ovat nyt jos­sain 15 €/tonni tie­tä­mil­lä. Se on lii­an vähän, mut­ta pääs­tö­oi­keuk­sia on liik­keel­lä aika pal­jon laman alen­ta­maan tar­pee­seen ver­rat­tu­na. Ylei­ses­ti arvioi­daan, että pääs­tö­oi­keuk­sien teho­kas taso oli­si 30 €/tonni. Se käyn­nis­täi­si suu­ren mää­rän sääs­tö­toi­mia. Hur­jim­mat ske­naa­riot puhu­vat sadas­ta euros­ta ton­nil­ta, joka sit­ten alkai­si­kin mul­lis­taa käytäntöjä.

 Kat­so­taan­pa, mil­lai­sia hii­li­diok­si­di­pääs­tön hin­to­ja sovel­le­taan autoi­luun. Las­kel­mat on teh­ty olet­taen, että auton mak­saa 20 000 euroa, se kulut­taa ben­saa vii­si lit­raa sadal­la, kilo­met­re­ja tulee 20 000 vuot­ta koh­den ja auto on käy­tös­sä kym­me­nen vuot­ta. Auto­ve­ron ja tar­ra­ve­ron hii­li­diok­si­di­hin­ta on las­ket­tu sii­tä, pal­jon­ko omi­nais­pääs­tön kas­va­mi­nen lisää veroa.

 Tämän­het­ki­set verot ja hal­li­tuk­sen esi­tys vuo­tui­sen tar­ra­ve­ron por­ras­tuk­ses­ta joh­ta­vat seu­raa­viin veroi­hin pääs­tö­ton­nia kohden:

 Ben­sii­nin verot                     316 €/tonni

Auto­ve­ro                                124 €/tonni

Tar­ra­ve­ro                                49 €/tonni

 

Yhteen­sä                                 489 €/tonni

 

Nämä ovat aivan eri luok­kaa kuin ne panos­tuk­set, joi­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vas­tus­ta­mi­seen käy­te­tään muu­al­la. En kek­si, mitä pahaa esi­mer­kik­si auto­ve­ron aika raju por­ras­tus aiheut­taa, mut­ta kovin se on kor­kea. Tuo­ta rajum­pi toi­mi oli­si van auto­jen nor­mit­ta­mi­nen. Autoi­lua on syy­tä kyl­lä verot­taa, mut­ta lähin­nä kau­pun­geis­sa nii­den vaa­ti­man tilan takia. Poh­jois­kar­ja­las­sa autoi­lu on pahas­ti yliverotettua.

Mut­ta ei tämä pää­ty tähän. Kovas­ti puu­ha­taan säh­kö­au­to­ja. Nii­den val­mis­ta­mi­sen ennus­te­taan mak­sa­van autoa koh­den aina­kin 10 000 euroa verot­to­ma­na enem­män kuin ben­sa-auton. Tuo yllä kuvat­tu ben­sa-auto tuot­taa koko elin­ai­ka­naan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä 30 ton­nia. En tie­dä, pal­jon­ko säh­kö­au­ton vaa­ti­ma säh­kö tuot­taa pääs­tö­jä, mut­ta ole­te­taan, että säh­kö tulee pis­to­ra­sias­ta eikä tuo­ta mitään pääs­tö­jä. Sil­loin noi­den 30 hii­li­diok­si­di­ton­nin tor­ju­mi­nen mak­saa 333 euroa ton­nia koh­den. Kymp­pi­ton­nil­la tor­jui­si ilmas­ton­muu­tos­ta kym­me­nen ker­taa tehok­kaam­min jos­sain muualla.

Nyt Hel­sin­gis­sä on kek­sit­ty, että vähä­pääs­töi­sil­le autoil­le pitäi­si antaa pysä­köin­ti­paik­ka ilmai­sek­si. Aja­tus on oikeas­taan aivan päh­kä­hul­lu, mut­ta van­hal­le enem­mis­tö­läi­sel­le se kyl­lä kel­paa. Mitä tehot­to­mam­mas­sa käy­tös­sä pysä­köin­ti­pai­kat ovat, sitä parem­pi noin autoi­lun mää­rää aja­tel­len.  Noin peri­aat­tees­sa, jos halu­taan tukea vähä­pääs­töi­siä auto­ja, tue­taan nii­tä eikä pysä­köin­tiä. Mitä­hän sit­ten teh­dään, kun kaik­ki autot ovat oikeu­tet­tu­ja ilmai­seen parkkipaikkaan?

48 vastausta artikkeliin “Autoilun kallis hiilidioksidi”

  1. Mei­na­sin ottaa edus­ta­jaa­ni yhteyt­tä ja ker­toa että aja­tus ilmai­ses­ta pysä­köin­nis­tä alle 110gCO2/km autoil­le on vähin­tään­kin outo, mut­ta tuo päh­kä­hul­lu on kyl­lä ihan sopi­va sana. Kii­tos täs­tä. Ylei­se­nä autoi­lun­vas­tus­ta­mis­toi­me­na mak­su­ton pysä­köin­ti oli­si kiel­tä­mät­tä mainio.

  2. Ihan hyvä las­kel­ma, mutta:
    1) Autoi­lul­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen koko­nais­mää­rään. Kyse on koko­nai­suu­den kan­nal­ta mar­gi­naa­li­ses­ta ilmiöstä.
    2) Mitä mer­ki­tys­tä hii­li­diok­si­di­pääs­töil­lä on? Eikö ole jo sel­vää, ettei­vät ne aina­kaan vai­ku­ta ilmas­ton muutokseen.

  3. Rehel­li­nen ana­lyy­si, viral­li­nen totuus kun on että jouk­ko­lii­ken­ne ei tuo­ta pääs­tö­jä joten sen kuu­luu olla ilmais­ta ja hen­ki­lö­au­tot aiheut­ta­vat ilmas­to­ka­ta­stro­fin. Tais­to­lais­ten myö­tä­kö ympä­ris­töih­mi­siin on nyky­ään enim­mäk­seen iskos­tu­nut jesuiit­to­jen tar­koi­tus pyhit­tää kei­not ajat­te­lu, jota viher­va­leek­si­kin kut­su­taan. Itse uskon että ongel­mia on mah­dol­lis­ta rat­kais­ta totuu­del­li­suu­del­la ja järjellä.

  4. Mikä ihme niis­sä säh­kö­au­tois­sa mak­saa enem­män kuin nykyi­sis­sä bensa/dieseljutuissa? Onko siis säh­kö­moot­to­ri kal­liim­pi duu­na­ta kuin nää nykyi­set? Vai mak­saa­ko ne akut niin kau­heas­ti? Mus­ta joku ei täs­sä jutus­sa ole ihan koh­dal­laan. Ehkä sit­ten ne akut?

  5. Näin äkki­pää­tään kat­sot­tu­na tun­tuu oudol­ta, kun tuo autoi­lun vero­tus pel­kis­te­tään hiilidioksidiveroksi.

    Eikö tuol­la autoi­lun verol­la rahoi­te­ta myös tiein­ves­toin­nit? Tun­tuu ilmei­sel­tä, että nuo tieinvestoinnit/auto oli­si­vat syr­jä­seu­dul­la suu­rem­mat kuin taajamissa.

    Jos taker­tui­sin detal­jei­hin, niin voi­sit­ko vih­jais­ta, mis­tä voi­si ostaa tuon esi­merk­ki­au­to­si, joka kulut­taa ben­sii­niä vain 5 lit­raa sadalla.

  6. Autoi­lu aiheut­taa pal­jon mui­ta­kin kus­tan­nuk­sia kuin nuo hii­li­diok­si­di­pääs­töt. Tilan­käy­tön jo mai­nit­sit­kin, mut­ta kustannuksia/haittoja, jot­ka ovat (aina­kin minus­ta) suu­rem­pia kuin CO2-pääs­töt ovat aina­kin seuraavat:
    — infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to (mil­jar­di­luok­kaa)
    — lii­ken­neon­net­to­muu­det (400 lii­ken­ne­kuo­le­maa ja 8000 HEVA-onnet­to­muut­ta vuosittain)
    — tie­lii­ken­teen pai­kal­lis­ten pääs­tö­jen aiheut­ta­mat sai­rau­det ja kuo­le­man­ta­pauk­set (arviol­ta 2000 kuolemantapausta/vuosi)
    — jouk­ko­lii­ken­teen subventiot
    — estevaikutukset
    — meluhaitat
    — muut ympä­ris­tö­hai­tat (auto­jen val­mis­tus, polt­toai­ne­lo­gis­tiik­ka, yms.)

    Ei ole miten­kään help­poa ja yksi­se­lit­teis­tä arvioi­da autoi­lun todel­li­sia kus­tan­nuk­sia (ja hyö­ty­jä), mut­ta jos ale­taan puhu­maan pel­käs­tään hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä, ajau­dum­me kes­kus­te­lus­sa aivan vää­ril­le urille. 

    Kari

    1. Kysy­mys olki­kin sii­tä, onko autoi­lun vero­tus suun­nat­tu lähes­kään oikein. Nyt se on kau­pun­ki­seu­duil­la ali­ve­ro­tet­tua ja haja-asu­tusa­lueil­la yliverotettua.

  7. Suo­mes­sa auto­teh­tai­den kan­nat­tai­si myy­dä säh­kö­au­tot erik­seen ja akku­pa­ke­tit erik­seen, kor­kea auto­ve­ro meni­si vain hal­vah­kos­ta säh­kö­au­tos­ta ja kal­liit akut sai­si auto­ve­ron ver­ran halvemmalla.

  8. Hii­li­ve­ro. Ben­sii­nin tiheys on 0.75kg/l ja hii­li­ve­dyt muo­toa C_nH_n, eli hiil­tä on noin 0.7 kiloa. Pol­tet­taes­sa tämä, syn­tyy hii­li­diok­si­dia pyö­reäs­ti 2.6 kiloa. Jos jär­ke­vä hii­li­diok­si­din pääs­tö­ve­ro (pääs­toi­keu­den hin­ta) on 50 euroa/ ton­ni, niin lit­ral­le jyvi­tet­ty­nä tämä on 13 senttiä. 

    Ei paha.

    Pääl­le tie­tul­lit ja ruuh­ka­mak­sut, joil­la kerä­tään kus­tan­nuk­set ja kor­vauk­set ulkois­hai­tois­ta. Tyh­mät könt­tä­sum­ma­ve­rot pois.

  9. Kyse on kai sii­tä, että poliit­ti­ses­ti on kovin­kin näp­pä­rää olla “ympä­ris­tön puo­lel­la” ja perus­tel­la mitä tahan­sa veroa X hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sel­lä. Autoi­lu, var­sin­kin ne sity­maas­tu­rit, on tie­ten­kin erin­omai­sen hyvä vihol­li­nen, jota vas­taan voi sit­ten reto­rii­kas­sa ja pie­ni­muo­toi­sel­la vero­kik­kai­lul­la taistella.

    Täy­sin huo­miot­ta jäte­tään se, että a) jos autoi­lun vero­tus mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­tai­si hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin, sen oli­si pitä­nyt teh­dä se jo nykyi­sel­lä vero­tuk­sel­la *), b) lii­ken­ne ei ole kes­kei­sin kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen aiheut­ta­ja (ver­rat­tu­na vaik­ka tuet­tuun maa­ta­lou­teen), c) autoi­lun vero­tuk­ses­sa kas­vi­huo­ne­kaa­sut ovat lähin­nä mar­gi­naa­li­ses­sa roo­lis­sa ja d) vero­kik­kai­lul­la on usein arvaa­mat­to­mia haittavaikutuksia.

    Sivu­men­nen sanoen, minä haluai­sin näh­dä sel­lai­sen ver­tai­lun, jos­sa ver­rat­tai­siin aiheu­tet­tu­ja kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja suh­tees­sa käy­tet­tyyn euroon.

    Väi­tän, että suu­rin hait­ta syn­tyy osta­mal­la vaik­ka­pa nau­dan­li­haa (pie­nem­pi alv ja maa­ta­lous­tuet yhdis­tet­ty­nä suu­riin metaa­ni ja mui­hin pääs­töi­hin), kun taas autol­la aja­mi­nen saat­taa olla vähi­ten hait­taa aiheut­ta­vaa toi­min­taa, kos­ka sitä vero­te­taan niin rankasti.

    Olet­ta­ma on siis se, että ihmi­nen käyt­tää rahan­sa johon­kin. Jos ei omis­ta autoa, jää enem­män rahaa käy­tet­tä­väk­si muu­hun, poten­ti­aa­li­ses­ti pal­jon hai­tal­li­sem­paan kuin autoi­lu — vaik­ka­pa lentomatkustamiseen.

    Kari

    *) Oikeas­taan näin on kyl­lä tapah­tu­nut­kin: monis­sa Euroo­pan mais­sa pääs­tään USA:n kans­sa samaan BKT:een mer­kit­tä­väs­ti pie­ne­mäl­lä polttoaineenkulutuksella.

  10. Tie­tul­lit sit­ten vaan kau­pun­kei­hin ja ben­san veroa alas­päin. Tai pelk­kä vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen aja­mi­ses­ta omis­ta­mi­seen suo­si­si haja-asu­tusa­luei­ta, jois­sa ajet­ta­vat mat­kat ovat pidem­piä. Tosin tuo vero­tuk­sen pain­opis­te­muu­tos aiheut­tai­si sit­ten sen, että auton ker­ran osta­neet oli­si­vat entis­tä halut­to­mia käyt­tä­mään sil­loin täl­löin jul­kis­ta, kos­ka auton kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat men­neet ylös, mut­ta mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set alas. 

    Tie­tul­leil­la vai­ku­tus tähän­kin oli­si päin­vas­tai­nen. Juu­ri ruuh­ka-aikaan kan­nat­tai­si se oma auto jät­tää kotiin ja vali­ta yleen­sä sii­hen aikaan hyvin toi­mi­va jul­ki­nen, kos­ka tul­lit oli­si­vat pii­kis­sä. Ilta- ja yöai­kaan voi­si sit­ten tul­lit­kin olla mata­lam­pia ja ihmi­set voi­si­vat kor­va­ta sitä huo­nom­min tuo­hon aikaan toi­mi­vaa jul­kis­ta omal­la autollaan. 

    Oli­si muu­ten mie­len­kiin­tois­ta kuul­la autoi­le­vien mie­li­pi­tei­tä sii­tä, että otet­tai­siin tie­tul­lit käyt­töön, mut­ta samal­la ben­sa­ve­roa las­ket­tai­siin. Yleen­sä­hän tie­tul­le­ja vas­tus­te­taan argu­men­til­la, että se on vain yksi lisä­ve­ro autoi­li­joi­den nis­kaan. Jos net­to­mää­räis­tä rahan­ke­ruu­ta ei lisät­täi­si, tämä ei tie­ten­kään toimisi.

  11. Lisäk­si tuo las­kes­kel­ma ker­too sii­tä, että kun hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tal­koi­hin ryh­dy­tään toden teol­la, vähen­nyk­set suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä koh­dis­tu­vat muu­al­le kuin autoiluun. 

    Tär­kein­tä on siis, tosi­aan­kin, ajaa kai­kil­le hii­li­diok­si­din tuo­tan­to­ta­voil­le yhtä­läis­tä pääs­tö­mak­sua (esim. kau­pat­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien muo­dos­sa). Näin vähi­ten hyö­dyl­li­nen tai hel­poi­ten kor­vat­ta­vis­sa ole­va pääs­tö­ta­pa pois­tuu. Suu­rin osa autoi­lus­ta ei lie­ne sii­nä joukossa.

  12. En tie­dä, pal­jon­ko säh­kö­au­ton vaa­ti­ma säh­kö tuot­taa pääs­tö­jä, mut­ta ole­te­taan, että säh­kö tulee pis­to­ra­sias­ta eikä tuo­ta mitään päästöjä.”

    Siis het­ki­nen, mil­läs se säh­kö nyt oikein sit­ten tuo­te­taan — ydin­voi­mal­la­ko? Vai ken­ties hii­li­voi­mal­la? Turvevoimalla?

  13. Säh­kö­au­ton säh­kön­ku­lu­tuk­sen pääs­töt ovat vähäi­sem­mät kuin muun mar­gi­naa­lil­la tapah­tu­van säh­kön­ku­lu­tuk­sen, kos­ka säh­kö­au­ton latauk­sen aiheut­ta­ma kulu­tus voi­daan tasoit­taa fik­sul­la ver­kon ja lataus­jär­jes­tel­mien suunnittelulla. 

    Itsea­sias­sa on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, että säh­kö­au­to­jen kulu­tus mar­gi­naa­lil­la jos­sain tilan­tees­sa vähen­tää säh­kön­tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä tasaa­mal­la kulu­tus­ta ja näin vähen­tä­mäl­lä mar­gi­naa­li­sen säh­kön (hii­len) osuut­ta koko potista. 

    Sik­si säh­kö­au­to­jen lisään­ty­mi­nen voi oikeas­ti vähen­tää pääs­tö­jä enem­män kuin pel­käs­tään sen ver­ran, mitä sääs­te­tään kun vaih­de­taan ben­sii­ni pääs­töt­tö­mään sähköön.

  14. Samu­li Saa­rel­ma: “Tai pelk­kä vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen aja­mi­ses­ta omis­ta­mi­seen suo­si­si haja-asu­tusa­luei­ta, jois­sa ajet­ta­vat mat­kat ovat pidempiä.”

    Tämä ei itsea­sias­sa pidä paik­kaan­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aje­taan esim. pidem­piä työ­mat­ko­ja kuin maas­sa keskimäärin.

    Tosin tuo vero­tuk­sen pain­opis­te­muu­tos aiheut­tai­si sit­ten sen, että auton ker­ran osta­neet oli­si­vat entis­tä halut­to­mia käyt­tä­mään sil­loin täl­löin jul­kis­ta, kos­ka auton kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat men­neet ylös, mut­ta mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set alas.”

    Tämä lie­nee kes­kei­sin syy, mik­si tuli­si pyr­kiä verot­ta­maan käyt­töä omis­ta­mi­sen sijaan. Tosin samal­la logii­kal­la myös jouk­ko­lii­ken­teen kuu­kai­si­li­puis­ta tuli­si luo­pua, nehän kil­pai­le­vat eri­tyi­ses­ti lyhil­lä mat­koil­la käve­lyn ja pyö­räi­lyn kans­sa (joi­ta kai pitäi­si kannattaa).

    Oli­si muu­ten mie­len­kiin­tois­ta kuul­la autoi­le­vien mie­li­pi­tei­tä sii­tä, että otet­tai­siin tie­tul­lit käyt­töön, mut­ta samal­la ben­sa­ve­roa laskettaisiin.”

    Tämä ei oikeas­taan ole mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Tule­vai­suu­des­sa polt­toai­ne­ve­ro­tuk­sen vero­poh­ja hapris­tuu, kun autoi­lus­sa siir­ry­tään mui­hin ener­gia­muo­toi­hin. Käy­tän­nös­sä lie­nee jos­sain vai­hees­sa pak­ko siir­tyä jon­kin­lai­seen tienkäyttömaksuun.

    Peri­aat­tees­sa ruuh­ka­mak­sut oli­si­vat autoi­li­joi­den etu­jen mukai­sia, kos­ka ne tehos­ta­vat infra­struk­tuu­rin käyt­töä. Tulon­siir­rot ja kerää­mis­kus­tan­nuk­set tosin ovat vie­lä avoi­mia kysymyksiä.

    Kari

  15. Oli­si muu­ten mie­len­kiin­tois­ta kuul­la autoi­le­vien mie­li­pi­tei­tä sii­tä, että otet­tai­siin tie­tul­lit käyt­töön, mut­ta samal­la ben­sa­ve­roa las­ket­tai­siin. Yleen­sä­hän tie­tul­le­ja vas­tus­te­taan argu­men­til­la, että se on vain yksi lisä­ve­ro autoi­li­joi­den nis­kaan. Jos net­to­mää­räis­tä rahan­ke­ruu­ta ei lisät­täi­si, tämä ei tie­ten­kään toimisi.”

    Noin peri­aat­tees­sa. Reaa­li­po­liit­ti­ses­sa tilan­tees­sa tie­tul­lit tuli­si­vat polt­toai­ne­ve­ron pääl­le, kos­ka on niin help­po kerä­tä vero­ja perus­tel­len sitä vih­reil­lä arvoilla.

  16. Ben­saa ja die­se­liä myy­dään Suo­mes­sa vuo­sit­tain suun­nil­leen vii­si mil­jar­dia lit­raa, ja lii­ken­teen kysyn­tä­jous­to on ole­ma­ton. Tar­vi­taan­ko verot­ta­mi­seen vie­lä jotain mui­ta­kin perusteita ?

    Yli­ve­rot­ta­mi­nen on has­su ter­mi. Vero­progres­siol­la yli­ve­ro­te­taan hyvä­tu­loi­sia, makeis­ve­rol­la makei­sia, kiin­teis­tö­ve­rol­la kiin­teis­tö­jä ja niin edel­leen. Jos elin­tar­vik­kei­den alvia las­ke­taan, ovat­ko ne muu­tok­sen jäl­keen yli- vai aliverotettuja ?

  17. Autoi­lun hii­li­diok­si­pääs­töis­sä nyt on kui­ten­kin muu­ta­ma erityisongelma:
    a) Ne kas­va­vat edel­leen, läm­mi­tyk­sen ja säh­kön­tuo­tan­non puo­lel­la tren­di on päinvastainen.
    b) Läm­mi­tyk­seen ja säh­kön­tuo­tan­toon on ole­mas­sa ihan toi­mi­via rat­kai­su­ja, pas­sii­vi­ta­lot, pääs­töt­tä­mät säh­kön­tuo­tan­to­muo­dot, tehok­kaam­pi käyt­tö… Säh­kö­au­to on edel­leen­kin kehi­tys­vai­hees­sa ole­vaaa tekniikkaa.
    c) Autois­tu­mi­nen kas­vat­taa koko­nai­se­ner­gian tar­vett­ta kos­ka se piden­tää matkoja.

    Eli lyhyes­ti, lii­ken­ne (var­sin­kin len­to­lii­ken­ne) on pääs­tö­vä­hen­nys­ten kan­nal­ta han­ka­lin osa-alue. Sen takia auto­jen ja len­to­ko­nei­den kor­vaaa­mi­nen mah­dol­li­suuk­sien mukaan rai­teil­la on tär­ke­ää pit­käl­lä tähtäimellä.

  18. tpyy­luo­ma:

    a) Autoi­lun kas­va­vat pääs­töt ovat toki ongel­ma, mut­ta toi­saal­ta pääs­tö­jen koko­nais­mää­rä rat­kai­see. Jos muut pääs­töt saa­daan kuriin, niin autoi­lun pääs­töt sinän­sä eivät ole niin paha ongel­ma. Tämä näkyy myös sii­nä, että autoi­lu­puo­lel­la mar­gi­naa­li­nen pääs­tö­vä­hen­nys tulee kal­lim­mak­si kuin vaik­ka säh­kön- tai lämmöntuotannossa.

    b) vrt. a)-kohta. Resurs­sien ohjau­tu­mis­ta sin­ne, mis­sä eurol­la saa­daan isoim­mat pääs­töt, pitää kan­nus­taa. Jos inves­toi­mal­la mil­jar­di läm­mi­tyk­seen ja säh­kön­tuo­tan­toon, saa­daan vähen­net­tyä 10 mil­jar­dia ton­nia pääs­tö­jä, mut­ta auto­jen puo­lel­la vain 500 mil­joo­naa ton­nia, niin autoi­lun pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen ei täl­lä het­kel­lä kan­na­ta panos­taa mitään. Ei ennen­kuin se panos­tus on mar­gi­naa­lil­la saman suuruista.

    c) Tämä pitää sik­si ottaa huo­mioon niin, että mat­ko­jen pite­ne­mi­sen ener­gia­ku­lu­tuk­sen, ja siis aivan eri­tyi­ses­ti, pääs­tö­jen­li­säyk­sen, mar­gi­naa­li­vai­ku­tuk­set ote­taan huo­mioon ja inter­na­li­soi­daan pää­tös­ten hintaan. 

    Auto­jen ja len­to­ko­nei­den kor­vaa­mi­nen rai­teil­la on toki tär­ke­ää pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, mut­ta täh­täi­men pituus on täs­sä nyt aivan olen­nai­nen. Jos tavoit­tee­na on pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen tehok­kaas­ti, niin sil­loin toi­men­pi­tei­den pitää olla sel­lai­sia, että niil­lä on myös tämä seuraus.

    Argu­ment­ti­si kuu­los­taa takuul­la mora­li­soin­nil­ta isol­le osal­le ihmi­sis­tä. En sano tätä sik­si, että itse ajat­te­li­sin niin, vaan sik­si että vaik­ka nuo­kin argu­men­tit jo avaa­vat sen­tään vähän sitä, mik­si rai­de­lii­ken­teen koros­ta­mi­nen on tär­ke­ää, niin niis­sä­kään ei ava­ta sitä riittävästi.

    Itsel­lä­ni on voi­ma­kas autoi­lun­vas­tai­nen bias, näki­sin mie­lel­lä­ni ben­san mak­sa­van pari­kin euroa ja nime­no­maan vero­jen vuok­si, mut­ta tämä on vain hen­ki­lö­koh­tai­nen pre­fe­rens­si­ni. Poliit­ti­ses­ti, oikeu­den­mu­kai­suut­ta ja ympä­ris­töä aja­tel­len se ei ehkä oli­si niin fiksua.

  19. Tie­de­mies, puhe oli pääs­töis­tä enkä aja­tel­lut sinän­sä pitää mitään yleis­tä rai­de­lii­ken­teen kan­na­tus­pu­het­ta, sii­hen on pal­jon mui­ta­kin syi­tä kuin hii­li­diok­si­di­pääs­töt. Samoin auto­jen aiheut­ta­mis­ta ongel­mis­ta pääs­töt ei ole isoin. Mut­ta niis­tä siis jos­kus toiste.

    Ongel­ma tuol­lai­ses­sa tar­kas­te­lus­sa mis­sä ver­ra­taan sääs­te­tyn CO2 ton­nin hin­taa vaik­ka skenaariossa:
    a) raken­ne­taan tuu­li­voi­ma­la, tai
    b) vaih­de­taan kym­me­nen tuhat­ta kap­pa­let­ta auto­ja vähäpäästöisempiin,
    on se että tuos­sa ei ote­ta huo­mioon välil­li­siä (aika)kustannuksia. On pal­jon vai­keam­paa, eli aikaa, eli rahaa vie­vää kor­va­ta­ta kym­me­nen tuhan­nen auton polt­to­moot­to­rin kuin yksi voi­ma­lan gene­raat­to­ri. A voi­si olla myös öljy­läm­mi­tys ja b kau­ko­läm­möm tuot­ta­mi­nen kivihiilellä.

    Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tämä tar­koit­taa että (a) on sel­keäs­ti kan­nat­ta­vam­paa. Minun huo­le­ni on se että meil­lä on (a) tyyp­pi­siä suh­teel­li­sen help­po­ja, hal­po­ja ja kivut­to­mia tapo­ja vähen­tää pääs­tö­jä vähem­män kuin koko­nais­vä­hen­nys­tar­ve. Jos vai­keam­mat (b) ongel­mat prio­ri­soi­daan sivuun, niin ne kas­va­vat jol­loin nii­den rat­ko­mi­nen lopul­ta on vie­lä han­ka­lam­paa, kal­liim­paa ja kivu­li­aam­paa. Jos pääs­tö­jä on lopul­ta tar­koi­tus lei­ka­ta esim. 80% nyky­ta­sos­ta niin se 20% täyt­tyy pel­käl­lä lii­ken­teel­lä, enkä oikein usko täy­sin pääs­tö­va­paa­seen ener­gian­tuo­tan­toon täl­lä vuosisadalla.

    Lyhyes­ti, lii­ken­teen nykyi­sis­tä pääs­töis­tä koh­ka­taan ehkä lii­kaa­kin, mut­ta nii­den kas­vu pitäi­si saa­da taitettua.

  20. Hii­li­diok­si­di­ve­rot voi­daan periä lähin­nä ben­sa­ve­ro­na. Pai­kal­li­set hai­tat kuten pien­hiuk­kas­pääs­töt ja ruuh­kat voi­daan periä ruuh­ka­mak­sul­la ja tulout­taa kär­si­jöil­le eli kysei­sen alu­een asuk­kail­le ja kysei­sen tien mak­sa­neil­le veronmaksajille.

    Kepu halu­aa ruuh­ka­mak­su­ja vain veruk­keek­si lapa­ta entis­tä enem­män rahaa Hel­sin­gis­tä Pihtiputaalle.

    Pysä­köin­nin vai­keut­ta­mi­nen on teho­ton ja type­rä kei­no vähen­tää autoi­lun haittoja.

    Myös säh­kö­au­to­jen pitää mak­saa hait­ta­ve­ro­ja ruuh­kis­ta, lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­ta, melus­ta ym.

    Hait­ta­ve­ro­jen tulee olla ainoas­taan hai­tan suu­rui­sia. Hii­li­diok­si­din osal­ta luke­mat saa­daan pääs­tö­kiin­tiö­huu­to­kau­pas­ta ja ovat samat kai­kil­le hii­li­diok­si­din lähteille.

    Sen yli mene­vä vero tulee nime­tä vaik­ka­pa arvon­li­sä­ve­rok­si tai val­mis­te­ve­rok­si, jot­tei kan­sa­lai­sia joh­de­ta har­haan. Tuol­lai­set verot on yleen­sä tehok­kain­ta periä a) tasai­ses­ti kai­kis­ta hyö­dyk­keis­tä tai b) kus­ta­kin hyö­dyk­kees­tä kään­tei­ses­sä suh­tees­sa hin­ta­jous­toon. Mora­lis­ti­nen auto­ve­ro tai mora­lis­ti­nen ateis­mi­ve­ro tai mora­lis­ti­nen homo­baa­ri­ve­ro tai sek­si­ve­ro tai hea­vy rock ‑vero ovat ällöt­tä­vää kon­ser­va­tis­mi-tota­li­ta­ris­mia, jos­sa toi­set halu­taan pakot­taa käyt­täy­ty­mään omien arvo­jen mukaan, vaik­ka he eivät vahin­goi­ta toisia.

    1. Ruuh­ka­mak­sut kuu­lu­vat kau­pun­gil­le, ei val­tiol­le: Pysä­köin­nin vai­keut­ta­mi­nen on teho­ton ja type­rä kei­no vähen­tää autoi­lun haittoja. 

      Pysä­köin­nin vai­keut­ta­mi­nen koto­na tekee auton omis­ta­mi­ses­ta vai­keam­paa, sen vai­keut­ta­mi­nen asioi­den lähel­lä tekee autol­la asioin­nis­ta vai­keam­paa. Kun auton käyt­tä­mi­nen on han­ka­laa, käy­te­tään vaih­toeh­toi­sia liik­ku­mi­sen muo­to­ja. Kun sen omis­ta­mi­nen­kin on han­ka­laa, mie­ti­tään sen hank­ki­mis­ta tar­kem­min. Sil­loin se jää useam­min hank­ki­mat­ta, jol­loin auto­ja on vähem­män. Vähem­män auto­ja ja autoi­lua tar­koit­taa vähem­män autoi­lun aiheut­ta­mia hait­to­ja. Vähem­mil­lä autoil­la ja autoi­lul­la katu­ti­laa saa­daan parem­min käyt­töön esi­mer­kik­si kevyel­le lii­ken­teel­le ja joukkoliikenteellekin.

      Käve­ly­kes­kus­ta ja vähem­pi tar­ve­kin väis­tel­lä auto­ja on ympä­ris­tö­nä erit­täin pal­jon muka­vam­pi kuin sel­lai­nen, jos­sa useam­mat autot kul­ke­vat joka kadun her­ra­na sii­nä kes­kel­lä mui­den kul­ki­joi­den väis­tel­tä­vi­nä. Tämä ei ole mora­lis­mia vaan autoi­lu aiheut­taa ihan oikei­ta hait­to­ja (ver­rat­tu­na tilaan ilman sitä), joi­ta vähen­ne­tään teke­mäl­lä auto­jen omis­ta­mi­ses­ta ja käyt­tä­mi­ses­tä niil­le sopi­mat­to­mil­la alueil­la han­ka­laa. Yksi tapa teh­dä niis­tä han­ka­laa on han­ka­loit­taa pysä­köin­tiä, kos­ka auto­ja ei voi lait­taa ajon päät­teek­si tas­kuun­kaan. Tämä on kep­pi sii­nä mis­sä moni muu­kin tapa. Kun katu­ti­laa ote­taan pois sekä pysä­köin­ti­pai­kois­ta että muut­ta­mal­la katu­ja käve­ly­ka­duik­si, jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duik­si, teke­mäl­lä nii­tä yksi­suun­tai­sik­si, kaven­ta­mal­la nii­tä ja vähen­tä­mäl­lä kais­to­ja, auton käy­tön ja omis­ta­mi­sen hait­ta siir­tyy vii­mein­kin oike­aan osoitteeseen.

  21. c) Autois­tu­mi­nen kas­vat­taa koko­nai­se­ner­gian tar­vett­ta kos­ka se piden­tää matkoja.”

    Mis­sä mää­rin mat­ko­jen pituus on ongel­ma? Aina­kin johon­kin pis­tee­seen sak­kaa pit­kät mat­kat lisää­vät hyvin­voin­tia, kun mah­dol­li­suu­det kau­pan­käyn­tiin lisään­ty­vät. Esi­mer­kik­si pal­ve­lu­jen kehit­ty­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää että asiak­kaat voi­vat liik­kua. Muu­ten­han kaik­ki jumiu­tui­si­vat vain kort­te­li­bi­stroon eikä ravi­no­lat pää­se kil­pai­le­maan. Työ­paik­ko­jen osal­ta asia on toki myös tär­keä, eten­kin kah­den työs­sä­käy­vän per­heen koh­dal­la, kos­ka ei ole miten­kään var­maa että voi löy­tää asun­non joka on lähel­lä kah­ta työ­paik­kaa ja yhtä koulua.

    En ole näh­nyt kes­kus­te­lua tai tut­ki­mus­ta sii­tä mikä oli­si opti­maa­li­nen liik­ku­mi­sen sub­ven­taa­tio. Olet­tai­sin sen kui­ten­kin ole­van posi­tii­vi­nen. Kyl­lä minun Hel­sin­ki­läi­se­nä kan­nat­taa mak­saa jotain sii­tä että Espoo­lai­set­kin tule­vat Stock­man­nil­le ostok­sil­le. Muu­ten minä­kään en voi­si sin­ne men­nä, kun ei sel­lai­nen pytin­ki pysy käve­ly­mat­kan pääs­tä tule­vien euroil­la pys­tys­sä. Autot mah­dol­lis­ta­vat liik­ku­mis­ta, eli ne ovat sii­nä mie­les­sä ehkä sub­ven­taa­tion arvoi­sia. Hel­sin­gis­sä nii­tä ei tie­ten­kään pidä sub­ven­toi­da, kos­ka katu­ti­la ja hiuk­kas­pääs­töt ovat ongel­ma, mut­ta kes­kus­ta-alu­een ulko­puo­lel­la tilan­ne on eri. Yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen on ongel­mal­lis­ta, mut­ta sitä ei tee autot vaan kaavoittajat.

  22. Miten saat taval­li­sen pul­liai­sen käyt­täy­ty­mään jär­ke­väs­ti taloudessaan. 

    Taval­li­nen ihmi­nen elää ennen kaik­kea sosi­aa­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä. — Auto ja sen arvo näkyy naa­pu­reil­le ja sil­le ympä­ris­töl­le, mis­sä kukin liik­kuu. Jär­ke­vä­kin sijoi­tus osak­kei­siin tai pääs­tö­oi­keuk­siin pysyy pii­los­sa, vaik­ka sit­ten sijoi­tus pääs­tö­oi­keuk­siin tuot­tai­si­kin puo­len vuo­den bensat.

    Varal­li­suu­den jaka­mi­nen tasai­sem­min kan­san kes­kuu­teen edel­lyt­tää asen­tei­den muut­tu­mis­ta tai uusia sijoi­tusin­stru­ment­te­ja. Voi­si­ko esim pääs­töi­hin sijoit­ta­nut autoi­li­ja saa­da punai­sen rekis­te­ri­kil­ven joka näkyy kai­kil­le ja jokai­nen tie­tää että kil­pi on mak­sa­nut aina­kin 20.000 euroa. Sen lisäk­si sijoit­ta­ja saa pitää ansait­se­man­sa tuoton.

  23. En ole näh­nyt kes­kus­te­lua tai tut­ki­mus­ta sii­tä mikä oli­si opti­maa­li­nen liik­ku­mi­sen subventaatio.”

    Nol­la pro­sent­tia kustannuksista. 

    Liik­ku­mi­ses­ta esiin tuo­ma­si hyö­dyt ovat sinän­sä todel­li­sia, mut­ta ne hyö­dyt rea­li­soi­tu­vat myös sii­nä tapauk­ses­sa, että liik­ku­mi­ses­ta hyö­ty­jä mak­saa kus­tan­nuk­set. Jos taas liik­ku­mi­ses­ta saa­tu hyö­ty ei kata kus­tan­nuk­sia, kan­nat­taa sii­hen liik­ku­mi­seen käy­tet­ty raha (tai muut resurs­sit) ilmei­ses­ti­kin käyt­tää johon­kin muuhun.

    Liik­ku­mi­sen “oikea” hin­noit­te­lu on oma suon­sa, enkä sii­hen ota täs­sä kum­me­min kan­taa. Mut­ta noin peri­aat­tees­sa “opti­maa­li­nen” tilan­ne on se, että liik­ku­mis­ta ei toi­saal­ta sub­ven­toi­da, mut­tei myös­kään yliveroteta.

    Kari

  24. Ilk­ka, talous­a­lu­een koko on sen asu­kas­mää­rä. Kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen ei sinän­sä kas­va­ta tätä. Itsea­sias­sa käy taval­laan päinvastoin:

    Talous­a­lu­een voi mää­ri­tel­lä efek­tii­vi­ses­ti mat­ka-ajan kaut­ta, vaik­ka niin että sen kes­kuk­seen pää­see puo­les­sa tun­nis­sa ja tois­si­jai­siin kes­kuk­siin 45 minuu­tis­sa. Jos talous­lue levi­ää säteit­täi­ses­ti, alue voi täyt­tää tuon ensim­mäi­sen ehdon (esim. Kera­va) mut­ta ei tois­ta. Eli talous­a­lue itsea­sias­sa jakau­tuu pie­nem­piin osiin kasvaessaan.

  25. Mora­lis­ti­nen auto­ve­ro tai mora­lis­ti­nen ateis­mi­ve­ro tai mora­lis­ti­nen homo­baa­ri­ve­ro tai sek­si­ve­ro tai hea­vy rock ‑vero ovat ällöt­tä­vää kon­ser­va­tis­mi-tota­li­ta­ris­mia, jos­sa toi­set halu­taan pakot­taa käyt­täy­ty­mään omien arvo­jen mukaan, vaik­ka he eivät vahin­goi­ta toi­sia.

    Juu­ri näin, vaik­ka en ehkä ihan noi­ta sano­ja itse käyttäisi.

    Has­suin­ta on se, että vas­tus­ta­jat käyt­tä­vät näis­tä Pigou-verois­ta mie­lel­lään nimi­tys­tä “Syn­ti­ve­ro”, kun yrit­tä­vät koros­taa että ne ovat moralismia. 

    Moraa­lis­ta toki niis­sä on kyse, mut­ta moraa­lis­ta, joka on kor­keam­pi ja pyhem­pi kuin mikään ihmi­sen aset­ta­ma, eli tehokkuudesta.
    (Lisät­kää tar­vit­ta­va mää­rä hymiöi­tä, itse olen täy­sin tosissani)

  26. ilk­ka:
    “Kyl­lä minun Hel­sin­ki­läi­se­nä kan­nat­taa mak­saa jotain sii­tä että Espoo­lai­set­kin tule­vat Stock­man­nil­le ostok­sil­le. Muu­ten minä­kään en voi­si sin­ne men­nä, kun ei sel­lai­nen pytin­ki pysy käve­ly­mat­kan pääs­tä tule­vien euroil­la pystyssä.”

    Mik­si ihmees­sä Espoo­lai­set tuli­si­vat Hel­sin­gin Stoc­kal­le ostok­sil­le, kun Tapio­lan tava­ra­ta­los­sa on samat tava­rat samoil­la hinnoilla?
    Ja mikä on, että Hel­sin­ki­läi­set kuvit­te­le­vat, että seu­dun muis­sa kau­pun­geis­sa ei ole pal­ve­lui­ta ja yrit­tä­vät pakot­taa kaik­ki parin­kym­me­nen kilo­met­rin kaup­pa­mat­kaan. Ihan sama filo­so­fia teil­lä on mones­sa muus­sa­kin asias­sa (esim vaik­ka Töö­lön­lah­del­le suun­ni­tel­tu kir­jas­to, johon halut­te asiak­kaat ja mak­sa­jat muis­ta kunnista).

  27. On pal­jon koh­tei­ta, joi­ta teo­rias­sa pitäi­si sub­ven­toi­da, kos­ka niis­sä raja­kus­tan­nus alit­taa keskikustannuksen. 

    Val­tion rahat vain eivät rii­tä sii­hen kaik­keen ja sitä pait­si yleen­sä sub­ven­toin­nin vaa­ti­mat verot aiheut­ta­vat enem­män tehot­to­muut­ta kuin poistavat. 

    Lisäk­si, jos sub­ven­toin­tia sal­li­taan, se pai­suu ja pai­suu ja mau­ri­pek­ka­ri­set saa­vat ties mitä kor­rup­tio­ta sub­ven­tioil­la aikaan.

  28. On sinän­sä help­poa pudot­taa hen­ki­lö­ajo­neu­von ener­gian­ku­lu­tus­ta mini­moi­mal­la ajo­vas­tuk­set. Volk­ka­rin ver­sio aihees­ta löy­tyy googlet­ta­mal­la kuvia hakusa­noil­la vw 1l tai vw 235 mpg. Nimi viit­taa kulu­tuk­seen eli 1 lit­ra per 100 km tai 235 mai­lia gallonalla.

    Saat­tai­si sovel­tua yhden tai kah­den hen­gen talouk­sil­le tai kah­den auton lap­si­per­heil­le toi­sek­si autok­si. Tul­lee ensi vuon­na myyntiin.

  29. Kari:“Samuli Saa­rel­ma: “Tai pelk­kä vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen aja­mi­ses­ta omis­ta­mi­seen suo­si­si haja-asu­tusa­luei­ta, jois­sa ajet­ta­vat mat­kat ovat pidempiä.”

    Tämä ei itsea­sias­sa pidä paik­kaan­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aje­taan esim. pidem­piä työ­mat­ko­ja kuin maas­sa keskimäärin.”

    Siis kum­pi ei pidä paik­kaan­sa? Tuo edel­li­nen vai jäl­kim­mäi­nen? Voi olla, että työ­mat­kat ovat kau­pun­geis­sa mah­dol­li­ses­ti pidem­piä­kin (tosin tätä hie­man epäi­len, ok, pää­kau­pun­ki­seu­tu suu­ren kokon­sa vuok­si voi olla poik­keus), mut­ta muu aja­mi­nen vas­taa­vas­ti on lyhem­pää. Kaup­paan ei tar­vit­se läh­teä kym­me­nien kilo­met­rien päähän. 

    Toi­sek­si, ja ehkä tär­keäm­pä­nä, kau­pun­geis­sa autoi­le­vil­la on parem­min mah­dol­li­suus vaih­taa mui­hin kul­ku­neu­voi­hin. Siel­lä auton omis­ta­mi­nen ei ole siis niin vält­tä­mä­tön asia kuin haja-asu­tusa­lu­eel­la. Vero­tuk­sen pain­opis­teen muut­ta­mi­nen omis­tuk­sen suun­taan joh­tai­si siis sii­hen, että kau­pun­geis­sa useam­pi jät­täi­si auton koko­naan hank­ki­mat­ta ja maa­seu­dul­la auto pidet­täi­siin edel­leen ja ham­pai­ta kiris­tel­len mak­set­tai­siin isom­pia veroja.

  30. Tiedemies:“Sähköauton säh­kön­ku­lu­tuk­sen pääs­töt ovat vähäi­sem­mät kuin muun mar­gi­naa­lil­la tapah­tu­van säh­kön­ku­lu­tuk­sen, kos­ka säh­kö­au­ton latauk­sen aiheut­ta­ma kulu­tus voi­daan tasoit­taa fik­sul­la ver­kon ja lataus­jär­jes­tel­mien suunnittelulla.
    Itsea­sias­sa on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, että säh­kö­au­to­jen kulu­tus mar­gi­naa­lil­la jos­sain tilan­tees­sa vähen­tää säh­kön­tuo­tan­non hiilidioksidipäästöjä…
    …Sik­si säh­kö­au­to­jen lisään­ty­mi­nen voi oikeas­ti vähen­tää pääs­tö­jä enem­män kuin pel­käs­tään sen ver­ran, mitä sääs­te­tään kun vaih­de­taan ben­sii­ni pääs­töt­tö­mään sähköön.”

    Liha­voin­nit minun.

    Eli säh­kö­au­toi­hin siir­ty­mi­nen voi vähen­tää pääs­tö­jä teo­rias­sa. Täl­lä ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä sen kans­sa vähe­nee­kö pääs­töt oikeas­ti, kos­ka ei voi­da olla var­mo­ja suun­ni­tel­laan­ko verk­ko ja lataus­jär­jes­tel­mä siten, eikä olla var­mo­ja miten ihmi­set käyttäytyvät.

    Onnek­si meil­lä on hin­nat, jot­ka vää­ris­tä­vän vero­tuk­sen puut­tues­sa anta­vat meil­lä infor­maa­tio­ta juu­ri näis­tä asois­ta, jois­ta kenel­lä­kään yhdel­lä ihmi­sel­lä ei voi olla tietoa.

    Jos säh­kö­au­tol­la aja­mi­nen on hal­vem­paa kuin polt­to­moot­to­ril­la, niin se käyt­tää vähem­män resursseja.

  31. Art­tu­ri: Ei, vaan las­kel­ma, jon­ka Osmo teki, voi olla ali­mi­toi­tet­tu. Yllä vih­jat­tiin, että pääs­tö­jä tulee säh­kö­au­tois­ta enem­män, kos­ka säh­kö tuo­te­taan hii­lel­lä. Tämä ei miten­kään väis­tä­mät­tä ole totta.

    En kan­na­ta säh­kö­au­to­jen eri­tyis­tä subventoimista.

    1. Tie­de­mies: Yllä vih­jat­tiin, että pääs­tö­jä tulee säh­kö­au­tois­ta enem­män, kos­ka säh­kö tuo­te­taan hii­lel­lä. Tämä ei miten­kään väis­tä­mät­tä ole totta. 

      Hii­li­voi­ma­la tai­taa olla vähä­pääs­töi­sem­pi kuin pie­net polttomoottorit.

  32. Siis kum­pi ei pidä paik­kaan­sa? Tuo edel­li­nen vai jäl­kim­mäi­nen? Voi olla, että työ­mat­kat ovat kau­pun­geis­sa mah­dol­li­ses­ti pidem­piä­kin (tosin tätä hie­man epäi­len, ok, pää­kau­pun­ki­seu­tu suu­ren kokon­sa vuok­si voi olla poik­keus), mut­ta muu aja­mi­nen vas­taa­vas­ti on lyhem­pää. Kaup­paan ei tar­vit­se läh­teä kym­me­nien kilo­met­rien päähän.”

    Oikeas­taan tulia­si tar­kas­tel­la Hel­sin­gin työs­sä­käyn­tia­luet­ta — ei ole mie­le­käs­tä jakaa kau­pun­kia pie­nem­pään osaan — vaik­ka aiem­min puhuin­kin PK-seudusta.

    Hen­ki­lö­lii­ken­ne­tut­ki­muk­sen (2004 — 2005) mukaan kes­ki­mää­räi­nen työ­mat­ka on haja-asu­tusa­lueil­la 7,1 km/vrk ja esim pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 8,1/13,8 km (keskuskunnat=PK-seutu/reuna) ja Turus­sa ja Tam­pe­reel­la vas­taa­vas­ti 5,5/9,5 km/vrk. Koko­nais­mat­ko­jen suh­teen olet osit­tain oikeas­sa sil­lä haja-asu­tusa­lueil­la mat­kus­te­taan kes­ki­mää­rin 45,8 km/vrk ja esi­mer­kik­si Hel­sin­gin työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la 38,0/49,0 km/h (PK-seu­tu/ym­pä­rys­kun­nat). Näyt­tää sil­tä, että lyhim­piä mat­ko­ja teh­dään seu­duil­la joi­den asu­kas­mää­rä on 60 000 ja 200 000 välillä.

    On perus­tee­ton­ta väit­tää, että vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen aja­mi­ses­ta omis­ta­mi­seen suo­si­si nime­no­maan haja-asu­tusa­luei­ta. Asia on vähin­tään­kin kiistanalainen.

    Toi­sek­si, ja ehkä tär­keäm­pä­nä, kau­pun­geis­sa autoi­le­vil­la on parem­min mah­dol­li­suus vaih­taa mui­hin kul­ku­neu­voi­hin. Siel­lä auton omis­ta­mi­nen ei ole siis niin vält­tä­mä­tön asia kuin haja-asu­tusa­lu­eel­la. Vero­tuk­sen pain­opis­teen muut­ta­mi­nen omis­tuk­sen suun­taan joh­tai­si siis sii­hen, että kau­pun­geis­sa useam­pi jät­täi­si auton koko­naan hank­ki­mat­ta ja maa­seu­dul­la auto pidet­täi­siin edel­leen ja ham­pai­ta kiris­tel­len mak­set­tai­siin isom­pia veroja.”

    Näin voi­si käy­dä, tai sit­ten ei. Tren­di­hän on ollut jo pidem­män aikaa sel­lai­nen, että siir­ry­tään entis­tä enem­män omis­ta­mi­sen verot­ta­mi­seen (inflaa­tio ei vai­ku­ta polt­toai­ne­ve­roon, mut­ta kyl­lä­kin auto­ve­roon), mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta yhä useam­pi hank­kii auton vaik­ka käyt­täi­si­kin jouk­ko­lii­ken­net­tä päi­vit­täi­seen liik­ku­mi­seen. Toi­saal­ta omis­ta­mi­seen liit­ty­viä vero­ja voi tehok­kaas­ti väl­tel­lä myös esi­mer­kik­si aja­mal­la van­hem­mal­la autolla.

    Kari

  33. tpyy­luo­ma:
    “Ilk­ka, talous­a­lu­een koko on sen asu­kas­mää­rä. Kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen ei sinän­sä kas­va­ta tätä. Itsea­sias­sa käy taval­laan päinvastoin”

    En kan­na­ta­nut kau­pun­ki­ra­ken­teen hajaut­ta­mis­ta. Jos ole­te­taan kau­pun­ki­ra­ken­ne vakiok­si, niin liik­ku­mi­sen sub­ven­taa­tio kas­vat­taa talous­a­lu­een kokoa, joka siis peri­aat­tees­sa voi­si olla posi­tii­vis­ta. Kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta pää­te­tään kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä, eikä lii­ken­teen sub­ven­taa­tioi­den tar­vit­se kaa­voi­tus­pää­tök­siin vaikuttaa.

    Pek­ka:
    “Mik­si ihmees­sä Espoo­lai­set tuli­si­vat Hel­sin­gin Stoc­kal­le ostok­sil­le, kun Tapio­lan tava­ra­ta­los­sa on samat tava­rat samoil­la hinnoilla?”
    En tie­dä miten Tapio­lan ja kes­kus­tan Stock­man­nit eroa­vat toi­sis­taan, mut­ta olen aika var­ma että vain toi­nen niis­tä on Poh­jois­mai­den suu­rin tava­ra­ta­lo. Lähi­pal­ve­lut ovat toki tär­kei­tä ja alu­eel­li­sia kes­kuk­sia voi olla usei­ta, mut­ta on ole­mas­sa pal­ve­lui­ta joi­ta ei voi kan­nat­ta­vas­ti tar­jo­ta ilman mil­joo­nan poten­ti­aa­li­sen asiak­kaan asia­kas­poh­jaa. Jos lii­ken­net­tä ei sub­ven­toi­da, nämä pal­ve­lut voi­vat jää­dä koko­naan syn­ty­mät­tä. Se oli­si harmi.

  34. Ruuh­ka­mak­su­jen tulee olla ruuh­ka-alu­een kun­tien tulo. Nii­den hin­noit­te­lu­kin tuli­si päät­tää paik­ka­kun­ta­koh­tai­ses­ti ja pai­kal­li­ses­ti. Täl­lä kei­nol­la saa­daan ohjat­tua kau­pun­ki­seu­tu­jen lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa kes­tä­vän kehi­tyk­sen raiteille. 

    Samal­la kun ruuh­ka­mak­su­jär­jes­tel­mä saa­daan val­ta­kun­nal­li­ses­ti ( mut­ta siis vain ruuh­kai­sia osia kos­ke­vas­ti ) käyt­töön, voi­daan alen­taa joko polt­toai­ne­ve­ro­tus­ta ja/tai autoverotusta.

    Näin autoi­lun vero­tus­ta­so voi pysyä liki­main nykyi­se­nä. Näin myös kaik­ki voit­ta­vat. Kepu sai­si meno­vä­hen­nyk­siä ei-kau­pun­ki­lai­sil­le ja kau­pun­ki­lai­set sai­si­vat lisä­kei­no­ja kohen­taa niin kau­pun­kiym­pä­ris­töä kuin jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lu­ja. Ja mikä tär­ke­ää, ruuh­kat vähenisivät.

  35. Jos ole­te­taan kau­pun­ki­ra­ken­ne vakiok­si, niin liik­ku­mi­sen sub­ven­taa­tio kas­vat­taa talous­a­lu­een kokoa, joka siis peri­aat­tees­sa voi­si olla posi­tii­vis­ta. Kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta pää­te­tään kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä, eikä lii­ken­teen sub­ven­taa­tioi­den tar­vit­se kaa­voi­tus­pää­tök­siin vaikuttaa.
    Mut­ta kun ne vai­kut­ta­vat, eli ole­tus ei ole rea­lis­ti­nen. Jos autoil­ta­vat mat­kat pite­ne­vät niin lii­ken­teen vaa­ti­ma tila kas­vaa moot­to­ri­tei­den (melua­luei­neen) ver­ran (noin 10 — 20 heh­taa­ria per kilo­met­ri mota­ria), autoi­lun osuu­den kas­vaes­sa tar­vi­taan 2 — 3 paik­kaa per auto (työ, koti, kaup­pa, ~100m^2/auto), raken­nus­ti­heys käy­tän­nös­sä las­kee, ja niin edel­leen. Vaik­ka se sil­tä jos­kus tun­tuu­kin, niin ei kaa­voi­tus­ta teh­dä umpiossa.

  36. En nyt mal­ta olla täs­sä­kin kek­sus­te­lus­sa näky­vää var­sin­kin vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na yleis­ty­nyt­tä ilmiö­tä. Ympä­ris­tö­asiat ovat monel­le sama asia kuin ilmas­ton­muu­tos­asiat. Mihin autoi­lus­ta on unoh­tu­nut pien­hiuk­ka­set, typen ja rikin oksi­dit ja melusaas­te? On vähin­tään­kin surul­lis­ta että käy­tän­nös­sä kaik­ki jul­ki­suu­den ympä­ris­tö­kes­kus­te­lu jää kas­vi­huo­ne­kaa­su­kes­kus­te­lu­jen alle. Eihän tämän edes pitäi­si olla mikään kum­mal­li­nen ylei­sen kes­kus­te­lun aihe, vir­ka­mie­het päät­tä­vät vuo­sit­tain veron tai pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rän ja sil­lä sel­vä. Taval­li­sen ihmi­sen ei veron tai pääs­tö­kau­pan jäl­keen pitäi­si omas­sa elä­mäs­sään sen enem­pää ilmas­ton­muu­tos­ta murehtia.

  37. Nykyi­nen auto­ve­ro jär­jes­tel­mä on toi­mi­va ja osin tas­a­puo­li­nen, se vain tar­vit­si­si kovem­man progres­sion suu­ri­pääs­töi­siin. Nämä suu­ri­pääs­töi­set autot ovat yleen­sä myös suu­ri­ko­koi­sia eli nii­den ker­ran­vai­ku­tus on myös suu­rem­pi. Uudet autot eivät ole Suo­mes­sa kal­lii­ta kun kat­se­lee mitä auto­ja kaduil­la pää­asias­sa liik­kuu. Myös vuo­tui­nen käyttövero/maksu on toi­mi­va sekä vero­tus polt­toai­nees­sa. Täl­löin vero­tus menee autois­sa itses­sään mak­su­ky­vyn mukaan, eikä vähem­pio­sai­sia har­vaan asu­tuil­la seu­duil­la ran­kais­ta. Polt­toai­neen hin­nas­sa menee käy­tön osuus ja nykyi­sel­lä vuo­si­mak­sul­la muka­mas yllä­pi­de­tään infras­tuk­tuu­ria jota rapau­te­taan tai myy­dään ulko­mail­le. Ja auto­jen iäs­tä puhut­tes­sa on syy­tä muis­taa, ettei vuo­den 1990 jäl­keen ole saa­nut tuo­da maa­han uusia auto­ja ilman katalysaattoria

  38. Eikö säh­kö­au­to­jen tuke­mi­nen — vaik­ka sit­ten ilmai­sin park­ki­pai­koin — ole ver­rat­ta­vis­sa tuu­li­voi­ma­teol­li­suu­den tukemiseen? 

    Kum­pi­kaan teol­li­suu­de­na­la ei ole suh­tees­sa kil­pai­li­joi­hin­sa kan­nat­ta­va ilman tuki­toi­mia. Molem­pien kui­ten­kin toi­vo­taan tuki­toi­mien ansios­ta kehit­ty­vän niin, että niis­tä tulee jos­kus kannattavia. 

    Kir­joi­tuk­ses­sa myös esi­tet­tiin, että autoi­lua pitäi­si verot­taa kau­pun­geis­sa auto­jen vaa­ti­man tilan takia, mut­ta muil­ta osin kir­joi­tuk­sen point­ti­na tun­tui ole­van, että autoi­lua pitää verot­taaa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen takia. Kai tavoit­teet ovat selkeät?

  39. Suo­mes­sa aje­taan pal­jon van­hoil­la ja iso­pää­töi­sil­lä autoil­la. Suo­sit­te­len katsomaan
    vaik­ka­pa net­ti­au­ton sivuil­ta kuin­ka pal­jon aje­taan ei-katalysaattoriautoillakin .

    Mik­si Suo­mes­ta voi­si pois­taa auto­jen han­kin­ta­ve­roa ja por­ras­taa käyt­tö­mak­sut päästäperusteisesti.

    Näin saa­tai­siin Suo­meen uudem­pi vähä­pääs­töi­sem­pi auto­kan­ta. Val­tio sai­si enem­män rahaa käyt­tö­mak­suis­ta kuin nyt .

  40. Eikös pääs­töt pitäi­si mita­ta nii­den aiheut­ta­man ter­veys­ris­kin (ilman­laa­tu) mukaan eikä vain hii­li­diok­si­din? Tär­kein­tä­hän on puh­das ja rai­kas ilma, var­sin­kin kes­kus­tas­sa, jos­sa ilma sei­soo kun kor­kei­den talo­jen välis­sä ei tuule.

  41. Kai­kis­ta autois­ta on jotain hait­taa mut­ta bio­kaa­sul­la kul­ke­vas­ta autos­ta ei aiheu­du hiuk­kas- eikä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Vie­lä kun auton jakaa yhteis­käyt­töi­sek­si esim. kortteliauto.fi ‑pal­ve­lun avul­la, sääs­tyy park­ki­paik­ko­ja eikä autoa tule käy­tet­tyä joka reissuun…

  42. Auto­ve­ro tai­taa kyl­lä olla his­to­ri­aa ja odot­taa vain sitä, että joku avaa suun­sa. Hain itse juu­ri Vol­von Ruot­sis­ta. Vii­si vuot­ta van­han Vol­von hin­tae­ro suo­men ja ruot­sin välil­lä on yli 10 000 euroa. Kulu­jen jäl­keen käteen jää hie­man suo­men kalus­toa parem­min varus­tel­tu ja kes­ki­mää­rin pik­kai­sen parem­min pidet­ty auto rei­lut 5000 euroa halvemmalla.

    Auto­ve­roa suo­mes­sa mak­se­taan jäl­jel­lä ole­vas­ta arvos­ta. Alv menee myös veros­ta eli veros­ta mak­se­taan veroa. Tämän suh­teen on aivan sama tuo­daan­ko käy­tet­tyä vai uut­ta. ALV on se mer­kit­tä­vä asia. Se, että uudeh­ko­ja auto­ja tuo­daan ruot­sis­ta mer­kit­tä­viä mää­riä on suu­ri tulon­siir­to suo­mes­ta ruotsiin. 

    Ja pal­jon­ko sitä ALV-veroa tuos­sa sit­ten val­tio menet­ti? Vol­vo V60: vero­ton 35 500, auto­ve­ro 6 770 yht. 42 300. Sisäl­tää arvon­li­sä­ve­roa 8190 euroa. Se on aika raju sum­ma, jos sitä ver­taa vaik­ka sii­hen, mitä minun pal­kas­ta­ni kan­ne­taan tulo­ve­roa. Ja tämä läh­ti siis yhte­nä pie­rai­su­na Ruot­siin. Sama pie­rai­su on tapah­tu­nut noin 20 000 ker­taa nyt alkuvuonna.

    Val­tiol­la tus­kin on varaa suo­jel­la auto­ve­roa ja menet­tää alv vero? Käsit­tääk­se­ni ruot­si pois­ti auto­ve­ron juu­ri alv mene­tys­ten vuok­si. Ei ollut talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa antaa kan­sa­lais­ten tukea sak­saa. Toki uusia on rekis­te­röi­ty alku­vuon­na 69600 kap­pa­let­ta eli kyl­lä se koti­maan alvil­la pyö­ri­vä kaup­pa edel­leen rul­laa. Auto­kaup­po­ja kun kat­soo, niin aika lujaa ja vauh­dil­la inves­toi­daan käy­tet­ty­jen maa­han­tuon­tiin juu­ri nyt, joten nuo luvut tule­vat lähes­ty­mään toi­si­aan vie­lä ennen­kuin val­tio toimii. 

    Ja sil­lä välil­lä rahaa palaa…

  43. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riös­sä on tain­nut jää­dä tämä blo­gaus luke­mat­ta. Ovat jul­kais­seet tänään medioi­den pal­jon sitee­raa­ma­na sel­vi­tyk­sen, jos­sa on tar­kas­tel­tu sitä, miten polt­toai­ne­ve­ron koro­tus tasol­le 100 €/tCO2 tai 150 €/tCO2 vaikuttaisi.

    ” Koro­te­taan polt­toai­ne­ve­ro­tus­ta tasol­le 100 €/tCO2 vuon­na 2025 ja tasol­le 150 €/tCO2 vuon­na 2030. Pump­pu­hin­to­jen arvioi­daan nouse­van noin 5 pro­sent­tia vuon­na 2025 ja noin 13 – 15 pro­sent­tia vuon­na 2030 suh­tees­sa perus­u­raan. Veron­ko­ro­tus fos­sii­li­sil­le polt­toai­neil­le oli­si noin 20 snt/l ja bio­pe­räi­sil­le polt­toai­neil­le 2 – 7 snt/l vuon­na 2030. ”
    https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d99a3ae3-b7f9-49df-afd2-c8f2efd3dc1d/10829fc0-10da-4d71-bae5-4fd7b84a0d93/MUISTIO_20201006063145.PDF

    Vika­na sel­vi­tyk­ses­sä on se, että polt­toai­ne­ve­ro­tus on yli 300 €/tCO2 jo ennes­tään, joten taso 100 €/tCO2 oli­si rei­lus­ti nykyi­sen vero­tuk­sen alle. En tie­dä, onko sel­vi­tyk­sen teki­jöil­tä men­nyt sekai­sin lit­rat ja kilo­gram­mat, vai mitä on mah­ta­nut tapah­tua. Tuos­sa sel­vi­tyk­ses­sä ei puhu­ta esi­mer­kik­si hii­li­diok­si­di­ve­ros­ta­kaan, vaan nime­no­maan polt­toai­ne­ve­ro­tuk­ses­ta. Arvion teki­jäk­si on ilmoi­tet­tu “työ­ryh­män pysy­vät asian­tun­ti­jat, LVM”. Luvuis­sa on muu­ta­kin vikaa. Tar­kas­tel­lut veron­ko­ro­tuk­set sent­tei­nä sel­vi­tyk­ses­sä eivät vas­taa veron­ko­ro­tus­ta euroi­na hii­li­diok­si­di­ton­nia koh­tia edes vaih­toeh­to­jen 1) ja 2) kes­ken sivul­la 10/12. Onko­han tuos­sa vahin­gos­sa jul­kais­tu kes­ke­ne­räis­tä teks­tiä, jota mediat nyt sit­ten sitee­raa­vat, vai mitä on mah­ta­nut tapahtua?

Vastaa käyttäjälle tcrown Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.