Hyväksyessään lain palveluseteleistä, eduskunta hyväksyi ponnen:
”Eduskunta edellyttää, että maksukattojärjestelmää uudistettaessa selvitetään, millä tavoin palvelusetelin omavastuuosuus huomioidaan maksukaton kertymisessä.”
Jos kunta tarjoaa jonkin palvelun palvelusetelinä, tarjolla on oltava myös kunnan oma palvelu. Palvelusetelin hinnan on oltava sellainen, että sillä voi ostaa osapuilleen yhtä hyvän palvelun samalla hinnalla, jolla sen saa kunnalta. Omaa rahaa voi kuitenkin kyttää myös enemmän, jos syystä tai toisesta haluaa kalliimman palvelun. Jos tämä tulee maksukaton alaiseksi, henkilö, jolla maksukatto on täynnä, voi ostaa kuinka kaliin palvelun tahansa – eikä palvelun tarjoajan tarvitse hinnoita tinkiä.
Mitähän eduskunta oikein ajatteli?
Sekavalta näyttää tuo Eduskunnan ajattelu, eikä Soininvaara näytä olevan yhtään selvempi sanoissaan.
Yritetään, ehkä palvelusetelijärjestelmässä on apinoitu lääkekorvausjärjestelmää. Päättäjät eivät vain ole [ylläri, ylläri] huomanneet, että valtio pystyy painamaan lääkkeiden hinnat alas, mutta palvelut hinnoitellaan vapaasti.
Muuten, sama ongelma on myös tuossa lääkkeiden hintakatossa. Kun katto tulee täyteen, niin on ihmisiä, jotka alkavat varastoimaan tarpeettomia lääkkeitä. Kun valde tarjoaa tavaraa, taikaseinä maksaa, niin rationaalinen ihminen kahmii tietenkin kaiken mitä saa ILMAISEKSI!
Varmaan jonkinlaista tasa-arvoa ajattelivat?
Mutta varmasti tätä paremman vastauksen saa kysymällä itse herra/rouva Eduskunnalta kuin pähkäilemällä asiaa omalla blogillaan.
Siinähän se on sanottu:
“selvitetään, millä tavoin…” esittämäsi vaihtoehdon tilanteessa pitää toimia.
Eiköhän tuossa nyt vaan ajatella, että on oikeudenmukaista jos myös yksityisellä sektorilla sairaanhoitoon käytetyt eurot tietyssä määrin kartuttavat maksukattoa. Siis jos yksityistä sektoria normaalisti käyttävä tulee oikeasti kipeäksi ja menee sitten julkiseen sairaalaan niin hänen sairaanhoitoonsa käyttämät rahat vaikuttavat siihen milloin maksukatto tulee täyteen. Näin asian pitää ollakin, jotta julkinen ja yksityinen sektori voivat kilpailla tehokkuudessa palvelusetelijärjestelmän tarkoittamalla tavalla ilman vääristäviä tekijöitä.
Tämä tarkoittaa, että se yksityinen on ilmainen käyttäjälleen ja kunta maksaa sen kokonaan. Jos haluaa yksityishuoneen kultaisella kädensijalla, sekin on siis ilmainen. Maksukatto on sataprosenttinen.
“Mutta varmasti tätä paremman vastauksen saa kysymällä itse herra/rouva Eduskunnalta kuin pähkäilemällä asiaa omalla blogillaan.”
Eiköhän hän jo kuulu tämän blogin lukijakuntaan 😉
Olemme vääntäneet kättä arvonlisäverosta koskien ulkomailta ostoa — toivottavasti olin oikeassa — muutoin saan melkoiset veromätkyt.
Kunnat ovat arvonlisäverollisia vain liiketoiminnan luonteisesta tavaroiden ja palveluiden myynnistä.
Milloin kunta ulkoistaa palvelun, niin palvelun tarjoaja joutuu lisäämään kuntalaiselta veloittamastaan palvelusta arvonlisäveron.
Ulkoistaminen on ovela tapa lisätä veronmaksajien taakkaa.
Se ei mene ihan noin. Kunta saa sen takaisin jotenkin, en muista yksityiskohtia
Miten kunta voisi saada takaisin ulkoistetun palvelun arvonlisäveroja? Miten voisi saada kuntalainen takaisin maksamansa 22% arvonlisäveron. ALV maksetaan valtiolle.
Suosittelisin jokaiselle julkisen hallinnon palkolliselle ja luottamushenkilölle sekä poliitikolla pakollista yrittäjäkurssia. Siellä oppii katsomaan asioita veronmaksajan ja yrittäjän perspektiivistä.
Kuka vielä väittää, että eduskunta ei ole yrittäjähenkinen.
Maksukatto on sataprosenttinen julkisella puolella mutta ei sen täyttyessä nytkään voi itseään yksityisellä sektorilla hoitaa ilmaiseksi. Miksi Osmo haluaa nyt olettaa, että tämä muuttuisi? Eihän tuossa ponnessa niin todeta.
Jos käyt vaikka yksityisellä sektorilla jonkin sairauden kontrollikäynneillä ja saat sieltä lähetteen julkiseen sairaalaan niin jo nuo kontrollikäynnit kartuttaisivat julkisen puolen maksukattoa niin kuin julkisella puolella käynnin poliklinikkamaksutkin olisivat kartuttaneet.
Ei kai tässä nyt mitään raha-automaattia yksityiselle puolelle olla tekemässä.
Minun on vaikea ymmärtää, mitä eduskunta tuolla ponnella tarkoitti, enkä ole ainoa. Esimerkiksi hammashoidossa pavleuseteli tarkoittaa, että asiakkaalla on oikeus hammashoitoon terveyskeskuksessa, mutta jos hän ei halua tätä oikeutta käyttää, kunta maksaa yksityislääkärin käytöstä saman, minkä se joutuisi maksamaan terveyskeskuksen antamasta hoidosta. Potilaan vastulla on, kuinka kaliin yksityisen hammaslääkärin hän valitsee. Hinnoissa on merkittäviä eroa. Jos hän on maksukaton piirissä, hän saisi kunnan piikkaan valita kaikista tarjolla olevista kalleimman.
Eduskunta ei ajatellut mitään. Aivan normaalia.
Olen saanut usealta kansanedustajalta vastauksen, kun selitykset ovat loppuneet, etteivät he ole ymmärtäneet mitään asiasta, josta ovat päättäneet.
Suomen politiikassa valta on keskittynyt pienelle ryhmälle ja muut ovat vain napinpainajia
Miten kunta voisi saada takaisin ulkoistetun palvelun arvonlisäveroja?
KVG, esim.
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=10540&nodeid=2993
Arvonlisävero
Kunnat ovat arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan verovelvollisia liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palveluiden myynnistä. Tätä toimintaa varten tapahtuvat hankinnat ovat vähennyskelpoisia niin ikään arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan.
Pääosa kunnan toiminnasta jää kuitenkin verotuksen ulkopuolelle tai on arvonlisäverolain mukaan verotonta. Näitä toimintoja varten tapahtuvat hankinnat eivät luonnollisesti oikeuta vähennykseen. Ostettujen ja itse tuotettujen hyödykkeiden neutraali verokohtelu verotuksen ulkopuolelle jäävissä toiminnoissa on kuntien kohdalla toteutettu muista poikkeavalla tavalla ns. hyvitysmallin (kuntapalautuksen) mukaisesti. Tämän mukaan ulkopuolisilta tehdyt hankinnat oikeuttavat ns. arvonlisäveron kuntapalautukseen, joka vastaa hankintatilanteessa taloudellisilta vaikutuksiltaan vähennystä. Palautuksesta valtiolle veronsaajana aiheutuva tulonmenetys otetaan huomioon muissa valtion ja kuntien välisissä rahavirroissa. Kuntien ns. kuntapalautuksena saamat arvonlisäverot vähennetään kuntien valtionosuuden perusteena olevista kustannuspohjista ja tämän jälkeen jäävä valtion tulonmenetys korvataan alentamalla kuntien saamaa yhteisöveron jako-osuutta. Verotonta toimintaa harjoittaessaan kunnat ovat siis kuluttajan asemassa tehdessään hankintoja.
Kunnilla on lisäksi oikeus tietyin edellytyksin saada palautuksena terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviin verottomiin hankintoihin sisältyvä ns. piilevä vero, jonka määräksi on kat-sottu 5 % hyödykkeen hankintahinnasta. Myös tämä laskennallinen arvonlisäveron palautus kuuluu em. kuntapalautukseen, joka otetaan huomioon kunnille tulevana vähentävänä eränä valtion ja kunnan välisissä muissa rahavirroissa.
Arvonlisäverolaissa on säädökset maksujen palauttamisesta kunnille. Muussa tapauksessa kuntien oma palvelutuotanto saisi aina olla 20% tehottomampaa kuin yrityksen ilman että kilpailukyky heikentyisi. Ja siinä ei ole mitään järkeä.
“Hinnoissa on merkittäviä eroa. Jos hän on maksukaton piirissä, hän saisi kunnan piikkaan valita kaikista tarjolla olevista kalleimman.”
Näin se varmaan on tarkoitettu toimivankin eli jos on varaa maksaa heti tammikuussa maksukattoon saakka niin lopun vuotta saa käydä valitsemalla yksityislääkärillä.
Halvempaa kuin maksaa vakuutusmaksuja luxushoidosta
Setelistä omia kokemuksia.
Vantaan työvoimaviranomainen esitti minulle, että josko ottaisin tällaisen työllistymissetilin käyttööni ja kun sitten hakisin työtä, niin vilauttaisin tätä seteliä mahdolliselle työnantajalleni päästäkseni hakemaani työpaikkaan.
Siis työpaikkahaastattelussani muka vilauttaisin seteliä päästäkseni työpaikkaan.
Heh.
Joo. Siis haen työtä vapailta markkinoilta ja minua Vantaan työvoimaviranomainen
kehoittaa myymään työpanostani “setelillä”.
Mitä tällainen seteli-potasko on !
Pitäisikö minun uhrata oma hakemani työpaikka jollekin kaupungin seteliviranomaiselle, että pääsisin tauloken ruudulle sellaiseksi, että minuun kaupunki enää kaupunki kohdista “aktivoitumissuunnitelmiaan”.
Eli mitä seteleillä sitten saa.
Saako setelillä sitä, mitä siihen on painettu.
Työtä ja terveyttäkö ?
Et sinä saa sillä setelillä mitään, vaan työnantaja saa palkkatukea, ja siksi sinun palkkaamisesi on kannattavampaa.
“Eli mitä seteleillä sitten saa.
Saako setelillä sitä, mitä siihen on painettu.
Työtä ja terveyttäkö ”
Tynantaja saa sillä ilmaista tyvoimaa ja jos osaa maksaa oiein niin tekee jopa voittoa. Ja kun seteli lakkaa niin olet taas työtön ja uusi setelityöntekijä astuu tilalle.
Kertokaa nopeammat olenko hahmottanut tämän oikein:
X saa alkuvuonna vaivan.
Hän voi valita palvelusetelin avulla kalliin lääkärin ja/tai kalliin mutta hyväksyttävän hoitomuodon, ja maksaa osan palvelusetelillä + loput itse.
Jos hän myöhemmin kalenterivuoden aikana sairastuu uudelleen, ei tuota palvelusetelin osuutta lasketa hänen maksukattoonsa.
Jos hän turvautuu toisen vaivansa kanssa kalliisiin tai pitkiin julkisen sektorin tarjoamiin hoitotapoihin;
Joissa omavastuuta kertyy niin paljon että maksukatto tuon ensimmäisen vaivan p‑setelin kanssa täyttyisi,
niin se ei nyt täytykään eli hän joutuu maksamaan itse enemmän kuin jos setelikin kerryttäisi kattoon menevää summaa.
Onpa hahmoton tilanne. Tuumitaanpa:
Z on terve tyyppi joka uskoo ettei pahemmin sairastukaan kalenterivuoden aikana mutta jolla on alkuvuonna yksi kallis vaiva.
Hän voi hoidattaa sen vaikkapa tutulla kalliilla yksityislääkärillä ja seteli korvaa osan. Jos hän tosiaan pysyy loppuvuoden terveenä, hän on voittanut pelissä. Ja se lääkäri myös:)
Y on pienituloinen jolla myös on alkuvuonna kallis vaiva jonka hän ruuhkan tms. takia hoidattaa setelin avulla.
Seteli ei kerrytä kattoa, joten jos hän myöhemmin samana vuonna sairastuu, hän joutuu aloittamaan maksukaton kerryttämisen nollasta.
Jos olen hakoteillä en loukkaannu oikaisuista:/
“Jos olen hakoteillä en loukkaannu oikaisuista:/”
Maksukattoon vaikuttvat vain itse maksetut osuudet eli jos on maksanut ykstyislääkäristä setelin lisäksi niin tämä itse maksettu kuluu maksukaton piiriin eli kun yksityislääkärin näitä itse maksettuja osuuksia kertyy maksukaton verran niin sen jälkeen yhteiskunta maksaa kaiken, oli lasku miten kallis tahansa
Kiitos, Liian vanha, luin ketjun huonosti kun tuommoinen haksahdus sattui.
Tuota tietysti Osmokin tarkoitti niillä kullatuilla hanoilla ylempänä.
Jatkan tyhmien kyselemistä:P
Jos joku on valinnut kalliin yksityisvaihtoehdon jonka on rahoittanut osittain seteleillä ja osittain itse — ja maksukatto täyttyy, niin voiko kunta pakottaa hänet vaihtamaan hoitopaikan tai hoitotavan edullisempaan kesken hoitosuhteen?
Koska Osmon alussa ilmaisema huolenaihe kai silloin lievenisi, mutta olisihan tuo muuten aika brutaalia.
Muistan kuulleeni radiosta, että Helsingin jakaman 80€ palvelusetelin hallinnolliset kustannukset ovat 120€.
80€ arvoisen palvelun rahoittaminen maksaa siis kaupungille palveluseteliä käyttäen 200€.
Olenko mahdollisesti kuullut tai ymmärtänyt jotain väärin?