Santahamina ja Östersundom

Kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajunen on sanonut kan­tanaan, ettei Helsin­ki enää tarvitse San­ta­ham­i­naa asun­tokäyt­töön, kos­ka on tuo Öster­sun­dom. Kokoomuk­sen suun­nas­ta on san­ot­tu samaa myös Malmin virk­istyslen­to­ken­tästä. Myös sinne aiot­tu rak­en­t­a­mi­nen mah­tuu Sipooseen.  Täl­laista logi­ikkaa on yleen­sä kuul­tu kom­mu­nistien Yrjö Hakaselta.

San­ta­ham­i­naa ei tarvi­ta rak­en­tamiseen välit­tömästi, eikä se olisi välit­tömästi saatavis­sakaan. Sen vuoro olisi joskus vuon­na 2025.

Täl­laiset asi­at ovat kaupunki­rak­en­teen ja liiken­teen kannal­ta olen­naisia. Jos 20 000 asun­toa jätetään San­ta­ham­i­naan rak­en­ta­mat­ta, ne eivät toteudu toisek­si parhaalle alueelle, kos­ka se raken­netaan joka tapauk­ses­sa. Net­tomääräis­es­ti tuo rak­en­t­a­mi­nen sirot­tuu kehyskun­ti­in kah­den auton kult­tuuri­in. Jos se tuot­taa viisi­tuhat­ta noin 40 kilo­metrin automatkaa päivässä ja 250 päivänä vuodessa, soti­laiden mukavu­u­den­halu mak­saa meille 50 miljoon­aa ajoneu­vok­ilo­metriä vuodessa.

Öster­sun­domin alueelle mah­tuu min­un mielestäni noin 20 000 asukas­ta. Tämä ei vas­taa edes yhden vuo­den kaavail­tua asun­to­tuotan­toa Helsin­gin seudul­la. Voimme tietysti esit­tää mielip­iteitä siitä, pitääkö niin mon­en saa­da muut­taa Helsin­gin seudulle, mut­ta tois­taisek­si ei ole näkyvis­sä muut­to­halu­jen tyre­htymistä. Jos väkeä pakkau­tuu näille main, minus­ta olisi hyvä, että he tuli­si­vat mielu­um­min lähelle ja joukkoli­iken­teen var­teen kuin kauas ja tunki­si­vat sit­ten autoi­neen Helsinkiin. 

Helsin­ki kaavaili aikanaan esit­täessään Lounais-Sipoon liit­tämistä Helsinki­in isom­paa aluet­ta aina Sipoon­joelle asti. Kun tästä sit­ten saati­inkin vain puo­let, aluk­si arvioiti­in, että alueelle mah­tu­isi noin 20 000 asukas­ta. Nyt suun­nit­telijoille on kuitenkin annet­tu ohje mah­dut­taa alueelle 30 000 asukas­ta. Tämä on huono jut­tu, kos­ka sil­loin joudu­taan uhraa­maan merkit­täviä luon­toar­vo­ja. Samal­la raken­net­ta­va alue muut­tuu kapeas­ta nauhakaupungista lev­eäk­si, jol­loin se ei enää ole joukkoli­iken­teel­lä kun­nol­la hoidet­tavis­sa. Raken­netaankin siis autokaupunkia.

Minus­ta kun­nan­ra­joista riip­pumat­ta pitäisi toteut­taa alku­peräi­nen kapea nauhakaupun­ki metron varas­sa Öster­sun­domi­in yhteistyössä Sipoon kanssa ja jät­tää Natu­ra-alueet ja Sipoonko­r­pi rauhaan.  Asukkaista pienem­pi osa tulee Helsin­gin alueelle, mut­ta täl­lä ei ole niin suur­ta merkitystä.

Puo­lus­tusvoimat ovat ryhtyneet invaa­sioon säi­lyt­tääk­seen muka­vat työ­paikkansa muu­ta­man kilo­metrin päässä Helsin­gin keskus­tas­ta. On myön­net­tävä, että minäkin puo­lus­taisin tuol­laista mukavu­ut­ta, jos kyse olisi min­un työ­paikkani sijain­nista. Mut­ta San­ta­ham­i­na on nyt skan­daal­i­maisen huonos­sa käytössä, sil­lä ei sil­lä enää maan­puo­lus­tuk­sel­lista merk­i­tys­tä ole.

Nyt on pan­tu peli­in saaren luon­toar­vot. Kokoomus­lainen kaupung­in­val­tu­utet­tu, ever­stilu­ut­nant­ti Jar­mo Niem­i­nen, on tehnyt todel­la upean kir­jan San­ta­ham­i­nas­ta, jota suosit­te­len lämpimästi. Amatööri­val­oku­vaa­jana olen eri­tyisen kateelli­nen hänen lois­tavista heinäsirk­ka-kuvis­taan, mut­ta niin hieno­ja kuin nuo kuvat ovatkin, ne eivät riitä perus­teek­si karkot­taa 20 000 poten­ti­aal­ista asukas­ta jon­nekin Jumalanselän taakse.

On suo­ras­taan söpöä, että kokoomus on nyt herän­nyt näin innokkaasti var­jele­maan luon­to-arvo­ja, mut­ta eikä niitä pitäisi var­jel­la myös Sipoonko­rves­sa, joka aio­taan pan­na mata­lak­si? Mis­tä täl­lainen valikoivu­us innos­tu­mises­sa luontoarvoihin?

San­ta­ham­i­nas­sa on paljon arvokas­ta raken­nuskan­taa ja sen eteläosat ovat myös todel­la hienoa luon­toa. Juuri sik­si siitä saa hienon asuinalueen. Van­haa kan­taa voi yhdis­tel­lä uuteen samaan tapaan kuin Kata­janokalla. Eteläkär­ki jätetään tietysti rak­en­ta­mat­ta. Soti­laat ovat jo pilan­neet niin suuren osan saares­ta, ettei raken­net­taes­sa joudu­ta pilaa­maan enää enempää.

Vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen ei luon­toa uhkaa, kulu­mi­nen tietysti uhkaa. Nythän saari on helsinkiläisiltä sul­jet­tu. Kun se raken­netaan – taik­ka muutet­taisi­in sel­l­aise­naan virk­istysalueek­si – tietysti suurem­pi kävi­jämäärä häir­it­see joitakin arko­ja laje­ja.  Luon­non säi­lyt­tämisek­si tarvi­taan myös jokamiehen oikeu­den ulkop­uolelle jätet­tyjä luon­non­puis­to­ja, mut­ta niiden paik­ka ei minus­ta ole ydinkeskus­tan tuntumassa.

Siis­pä:

Öster­sun­dom on raken­net­ta­va kapeam­pana, vaik­ka sinne mah­tuukin vähem­män  ja ulotet­ta­va nauhakaupun­ki pitkälle Sipoon puolelle yhdessä Sipoon kun­nan kanssa.

San­ta­ham­i­na on saata­va asuinkäyt­töön joskus vuo­den 2025 tienoil­la. Sen liikenne hoide­taan raitio­vaunul­la Kru­unuvuoren­ran­nan kautta.

78 vastausta artikkeliin “Santahamina ja Östersundom”

  1. Matkalla niin San­tik­seen kuin Öster­sun­domi­in voi matkan var­relle osua Viikin pel­toaukeat. Olen joten­sakin ymmärtänyt nämä vihrei­den leikkiken­täk­si, mik­sei näitä raken­neta ennen invaa­sioi­ta itään?

  2. Veikkaan, että Helsingis­sä tehokkaan rak­en­tamisen suurin yksit­täi­nen este on talo­jen korkeut­ta ohjaa­vat määräyk­set. Sitä pait­si pil­ven­pi­irtäjät ovat tyy­likkäitä ja vies­tivät elin­voimais­es­ta kaupungista — kun­han eivät ole jun­tisti raken­net­tu ihan rantaan tai yksit­täis­inä taloina sinne tänne.

  3. “Mut­ta San­ta­ham­i­na on nyt skan­daal­i­maisen huonos­sa käytössä, sil­lä ei sil­lä enää maan­puo­lus­tuk­sel­lista merk­i­tys­tä ole. ”

    En ole mikään suuri sotas­trate­gi, mut­ta käsit­tääk­seni San­ta­ham­i­nan varuskun­ta on lähin varuskun­ta Helsin­gin keskus­tas­ta kat­soen. Lisäk­si tietääk­seni siel­lä koulute­taan ennen kaikkea kaupunkiso­dankäyn­ti­in erikois­tunei­ta soti­lai­ta, jot­ka tietenkin ovat Helsin­gin puo­lus­tuk­seen kaikkein soveltuvimpia.

    Kun nyt maan­puo­lus­tuk­sel­liset uhkaku­vat ovat muut­tuneet itära­jan yli vyöryvistä mas­si­ivi­sista neu­vos­totankki­lau­moista strate­gisi­in iskui­hin, niin ainakin maal­likos­ta tun­tu­isi tyh­mältä pois­taa juuri täl­lais­ten isku­jen tor­jun­nan kannal­ta tärkein varuskun­ta. San­ta­ham­i­nan varus­miehet ovat ne, jot­ka ensim­mäis­inä oli­si­vat paikalla, jos joku yrit­täisi jol­lain maa­han­lasku­joukol­la tai vas­taaval­la lamaut­taa Suomen poli­it­tisen johdon. 

    Mut­ta kuten alus­sa sanoin, en ole sotas­trate­gi, joten asioi­ta parem­min tietävät kor­jatkoon sen, onko noin lähel­lä pääkaupun­gin keskus­taa sijait­se­val­la varuskun­nal­la mitään soti­laal­lista merkitystä.

  4. “Raken­netaankin siis autokaupunkia.” Ha! Myön­si­hän Osmo tämän lop­ul­ta. Nauhakaupungille var­masti löy­tyy kan­na­tus­ta Sipoon puolelta, ja kun­han aikaa vielä vähän kuluu ja KSV:n ankeut­ta­jat pysyvät pois­sa, Sipoon aikakapselit nou­se­vat arvos­sa ja arvos­tuk­ses­sa. Muuten saadaan uusi klaukkalamäntsälä jos­sa on myös muu­ta­ma ökyalue.

    San­ta­ham­i­nas­ta: mukavu­us on keskeinen point­ti, mut­ta kyl­lä puo­lus­tuk­senkin pitäisi jos­sain tääl­läpäin olla. Hyrylässä olisi muuten tähän tarkoituk­seen eri­no­maisen hyvin sopi­va valmis kohtu­ullisen hyväkun­toinen infra valmi­ina ja vapaana, ja taitaa olla vielä peräti toimen­pidekiel­los­sa. Ei ole enää vuon­na 2025.

  5. Sotas­trate­gioista en tiedä mitään, mut­ta ihan maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna voisi luul­la, että sodan syt­tyessä Helsin­gin puo­lus­ta­jien kan­nat­taisi olla jos­sain ihan muual­la kuin pikkuisel­la saarel­la, jos­ta täy­tyy tul­la pois kapeaa sil­taa pitkin.

  6. Entäpä jos San­ta­ham­i­na raken­net­taisi­in siten että liiken­teel­lis­es­ti sinne pääsee vain julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä. Parkkipaikat mantereella.

    Kenenkään ei ole pakko muut­taa saa­reen tai ostaa sieltä kiinteistöä.

  7. Vaik­ka pääkaupunkiseudun työ­paikkamäärä on kas­vanut, niin Helsingis­sä se on hissuk­seen vähen­tynyt. Myöskään Helsin­gin rajan ylit­tävien auto­jen määrä ei ole lisään­tynyt pitkään aikaan. 

    Mik­si siis pääkaupunkiseudulle tai kehyskun­ti­in muut­ta­vat ihmiset tuli­si­vat sankoin joukoin autoil­laan juuri Helsinki­in töi­hin? Eikö toden­näköisem­pää ole, että he menevät esimerkik­si Espooseen tai Van­taalle, jois­sa molem­mis­sa työ­paikko­ja on koko ajan enem­män ja enemmän.

  8. Jokaiselle tätä blo­gia sään­nöl­lis­es­ti seu­ran­neelle on tul­lut selväk­si, että Osmol­la ei ole mitään henkilöko­htaista kos­ke­tus­ta luontoon. 

    Hyväksytään tämä… hän voisi silti vihreänä poli­itikkona ymmärtää ja arvostaa luon­non säi­lyt­tämiseen tähtääviä puheen­vuoro­ja. Mut­ta ei! Hän ei selvästikään ymmär­rä lainkaan maail­mankat­so­mus­ta, jos­sa luon­nol­la on arvo — jopa itseisarvo. 

    Jos­sain määrin surullista minus­ta, kun kyseessä on kiis­tat­tomasti arvo­jo­hta­jien joukkoon kuu­lu­va henkilö. 

    Yksi kysymys nyt alkuk­si Osmolle (lisääkin saat­taa tulla): 

    Keitä ovat nämä jumalanselän taakse karkoite­tut pon­tenti­aaliset San­ta­ham­i­nan asukit? 

    Karkoit­ta­mi­nen on mielestäni vähän vah­va sana tässä yhtey­dessä. Ketään ei voine karkoit­taa paikas­ta, jos­sa hän ei koskaan ole ollutkaan?

    Epäilen­pä vah­vasti, että ei Kain­u­un riv­i­talon pätk­istä muute­ta San­ta­ham­i­nan 8 000 euron neliöhin­taisi­in asun­toi­hin. Eiköhän asu­jamis­to aika paljon lähempää löy­dy? Eli mis­sä on tämä Jumalanselkä?

    Voisi jopa kuvitel­la kir­joi­tusasus­ta päätellen sen ole­van jokin ole­mas­sa ole­va paikka.

  9. Eli­na, kuten arvaan sin­un hyvin tietävän, niin pelkkä trendin mukainen asum­isväljyy­den kasvu tarkoit­taa pelkästään Helsingis­sä tuol­laista 6000 asun­toa vuodes­ta. Plus syn­tyvyys, varsinkin koko Pääkaupunkiseudul­la. Plus maa­han­muut­to. Plus maan sisäi­nen muut­to. Nuo siis tärkeysjärjestyk­sessä. Jos noi­ta asun­to­ja ei raken­neta lähem­mäk­si niin ne raken­netaan kauemmaksi.

    Se on myös mie­lenki­in­toista, että luon­to vaikka­pa Tuusu­las­sa on lähtöko­htais­es­ti jotenkin vähem­män arvokas­ta kuin vaikka­pa San­ta­ham­i­nas­sa, tai ylipään­sä mis­sään mis­sä tuol­la kep­pi­hevosel­la rat­sas­ta­va ei halu­ta raken­net­ta­van. Ihmette­len edelleen kuin­ka kaik­ki luon­toko­hteet Helsingis­sä tun­tu­vat ole­van keskimääräistä arvokkaampia. Hyvä ratkaisu olisi vaik­ka että SYKE rankkaisi ne. Ja ei, min­ul­la ei ole mitään hinku­ja latoa beto­nia joka niemen notkoon ja saarel­maan, päin­vas­toin, kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti järke­vi­in paikkoi­hin rak­en­ta­mal­la sitä beto­nia ladotan vähemmän.

  10. Puut­tumat­ta sen enem­pää San­ta­ham­i­naan, jon­ka yleen­sä niin tark­ka Osmo on laskenut väärin, toteaisin Malmin ole­van paljon muu­takin, kuin virk­istyslen­to­kent­tä. Siel­lä on paljon vira­nomais­toim­into­ja ja lentok­oulu­tus­ta. Itse asi­as­sa ole­tan, että ennem­min tai myöhem­min pääosa har­rasteil­mailus­ta joutuu väistymään Malmil­ta kau­pal­lisen ja vira­nomaisil­mailun tieltä.

    Muual­la Euroopas­sa rai­vataan uusia keskus­tak­ent­tiä kaupunkei­hin. Ei tun­nu kovin järkevältä hävit­tää ole­mas­sa ole­vaa kent­tää. Jos kent­tä tulee raideli­iken­teen piiri­in, on aivan var­maa, että paineet syöt­töli­iken­teen siirtämisek­si osit­tain Van­taan ken­tältä Malmille kasvavat.

  11. Kyl­lä Osmo on San­ta­hami­nen suh­teen oike­as­sa. Sen lisäk­si pitäisi nuo Helsingis­sä tyhjil­lään ole­vat ton­tit saa­da hyö­tykäyt­töön. En ymmär­rä, mik­si asian suh­teen ei tehdä riit­tävän järe­itä toimenpiteitä.

  12. En mil­lään ymmär­rä OS:n huol­ta San­ta­ham­i­nas­ta. Tietosi noin 20000 asukkaan tilas­ta on tietysti sin­un ja var­maan virkami­esten var­men­ta­ma. Miten olisi Seurasaari? Kuka niitä van­ho­ja talo­ja halu­aa katel­la? Lai­ta Mar­janie­mi, Laa­jasa­lo yms tarkkaan syyni­in. Eiköhän niihin Sin­un aja­tuste­si mukaan mah­du aika paljon lisää asukkai­ta. Mik­si tänne hinkua­vat ihmiset on saata­va Hesan alueelle? Van­taal­la ja Espoos­sa näyt­tää vielä tilaa ole­van. Olisiko fir­mo­jen jo lopetet­ta­va porukan rekry­toin­ti tääl­lä ja ehkä vai­hdet­ta­va sijain­ti­aan? Mik­si ylipäätään jonkun kun­nan on koko ajan kasvettava?

  13. Tietysti luon­toko­hteet ovat arvokkaampia paikois­sa, jois­sa luon­toko­hde on niuk­ka hyödyke.. 

    Mitäs ihmeel­listä tuos­sa nyt on?

    Isot uud­is­as­un­not nyt eivät kyl­lä Helsingis­sä ole men­neet kau­pak­si, vaan edelleen yksiöt ja kak­siot sekä pienet perheasunnot. 

    Eli tiedä nyt tästä asum­isväljyy­den trendis­tä. Yleen­säkin puhumi­nen ihmis­ten valin­noista kuin jon­ain luon­non­voimana on minus­ta kum­mallista. Mehän sen itse päätämme mikä kul­loinenkin “tren­di” aina on. 

    Jos ihmiset tosi­aan halu­a­vat asua väljästi, niin Suomes­sa kyl­lä on siihen hyvät mah­dol­lisu­udet. Mei­dän ei kaikkien tarvitse pakkau­tua tännne niemen nokkaan, jos­sa väljyys on vaikea toteuttaa.

  14. Kalle Pyöräniemeltä tulee uut­ta tietoa. Minä olen luul­lut, että supernopeat junat ovat tren­di muual­la Euroopas­sa ja ilmailu on vähen­emässä. Voitko Kalle luetel­la kaupunke­ja, joiden keskus­toi­hin rai­vataan tilaa lentokentille?

  15. tpyy­lu­o­ma kirjoitti:
    “Se on myös mie­lenki­in­toista, että luon­to vaikka­pa Tuusu­las­sa on lähtöko­htais­es­ti jotenkin vähem­män arvokas­ta kuin vaikka­pa Santahaminassa,”

    Lähtöko­htais­es­ti noin ei tietysti ole, mut­ta todel­lisu­udessa usein on.
    Ollaan puo­lus­tusvoimista muuten mitä mieltä tahansa, niin luon­non kannal­ta tämä tuhoamiseen erikois­tunut organ­isaa­tio on hyvin usein posi­ti­ivi­nen ilmiö.
    Pitämäl­lä ne todel­liset “kulkusirkkalau­mat”, eli ihmis­mas­sat, pois­sa tiety­iltä alueil­ta, on säästet­ty ympäri Suomea hieno­ja keitai­ta luon­non­va­raisille kasveille ja eläimille. San­ta­ham­i­na on niistä yksi.
    Muutenkin on valitet­tavasti niin, että luon­toar­voil­taa parhaat kohteet alka­vat olla pien­inä sir­paleina taa­jamien sisäl­lä ja reunoil­la. Ns. haja-asu­tusalue on moto­ja käyt­täen raiskat­tu huo­mat­tavasti suurem­mal­la huolel­lisu­udel­la ja “pieteetil­lä”.

  16. Jos se on jollekin vielä epä­selvää niin San­ta­ham­i­nan soti­laalli­nen merk­i­tys muis­sa kuin edus­tuste­htävis­sä on nol­la. Malmin lento­ken­täl­läkin on enem­män merkitystä. 

    Jos joku taho oikeasti valmis­telisi hyökkäys­tä Euroopan Unio­nia vas­taan, isku ei var­masti tulisi kenellekään enää parin tun­nin yllä­tyk­senä. Mah­dol­lisen strate­gisen iskun tor­jun­nas­sa avainase­mas­sa on ilma­tor­jun­ta, ja Helsin­gin ilma­tor­jun­taryk­ment­ti siir­ret­ti­in Parolaan. 

    San­ta­ham­i­nan yksiköt siir­ret­täneen ennen­pitkää Upin­niemeen, jos siis San­ta­ham­i­na siir­tyy siviileille.

  17. Mihin laskelmi­in tämä hillitön rak­en­t­a­mi­nen itse asi­as­sa perustuu? 

    Suuret ikälu­okat ovat pääosin jo yli 60-vuo­ti­ai­ta. Kohor­tit v. 1946–1949 ovat yli 100 000 ihmistä. Hei­dän syn­nyt­tämän­sä ikälu­okat ovat liki puo­let pienempiä. 

    Suuril­ta ikälu­ok­il­ta on jäämässä pil­vin pimein tilavia per­hea­sun­to­ja uusien per­hei­den tarpeisi­in. Mik­si Suo­mi pitää rak­en­taa kah­teen kertaan?

    Helsin­ki ei myöskään ole muut­tovoit­toisimpia kun­tia Suomes­sa. Imu vetää suuri­in kaupunkei­hin täl­lä het­kel­lä, mut­ta kär­jessä keikku­vat Oulu ja Tampere. 

    Maa­han­muu­tol­la ei San­ta­ham­i­nan kaltaisia arvoa­sun­to­ja täytetä, se on var­ma. Ei ole mitään merkke­jä siitä, että Suomeen olisi muut­ta­mas­sa varakas­ta ja koulutet­tua väkeä. Ei kai ole tarkoi­tus täyt­tää San­ta­ham­i­naa kaupun­gin vuokrataloilla?

    Asi­at voivat myös hyvin äkkiä taas muut­tua. Tuleekin muodikkaak­si asua jos­sain muual­la. Täl­lainen buumi­han tässä jo nähti­inkin 90-luvul­la, kun lap­siper­heet ryn­nivät sankoin joukoin kehyskun­ti­in. Arvot ja asen­teet vai­htel­e­vat yllät­tävästikin sukupolves­ta toiseen. Mon­et ennus­tuk­set ovat men­neet pieleen. 

    Ja vaik­ka olisikin niin, että kaik­ki halu­a­vat Helsinki­in nyt ja aina.. niin siinähän min­un puolestani halu­a­vat. Mikä jokamiehen oikeus Helsingis­sä asum­i­nen on?

  18. Eli­na:
    “Ja vaik­ka olisikin niin, että kaik­ki halu­a­vat Helsinki­in nyt ja aina.. niin siinähän min­un puolestani halu­a­vat. Mikä jokamiehen oikeus Helsingis­sä asum­i­nen on?”

    Olet­taen, ettet halua krim­i­nal­isoi­da pyrkimys­tä muut­taa Helsinki­in, ei vai­h­toe­hto­ja ole hirveästi. Joko raken­netaan tai sit­ten tode­taan, että asun­to­jen hin­tata­so karkaa käsistä. Vai pitäisikö perus­taa komitea päät­tämään siitä, ketkä saa­vat asua Helsingissä…

  19. “Mihin laskelmi­in tämä hillitön rak­en­t­a­mi­nen itse asi­as­sa perustuu?”

    Väestön kasvu on aliarvioitu sys­temaat­tis­es­ti kutakuinkin kaikissa Tilas­tokeskuk­sen viimeis­ten 40–50 vuo­den kulues­sa julkaise­mis­sa väestöen­nusteis­sa. Tilas­tokeskus on tämän itsekin toden­nut muun muas­sa julka­is­us­saan Väestöen­nuste kun­nit­tain 2007–2040 (Suomen viralli­nen tilas­to, Väestö 2007). (
    lähde
    )

    Suomen väk­ilu­vun peakkaamista siir­retään jatku­vasti eteen­päin, vuo­den 2000 osalta Tilas­tolli­nen pää­toimis­to osui nap­pi­in joskus 60-luvun lop­ul­la, 1971 arviot heit­tivät jo 700000 hen­gel­lä alaspäin.

    Helsin­gin väk­iluku kasvoi viime vuon­na 6038 hen­gel­lä jos Sipoon liitos­aluei­ta ei huomioi­da. Edel­lisen laman jäl­keen käyn­nistynyt muut­toli­ike riit­ti juuri ja juuri vetämään väestönkasvun negati­ivisek­si kolmek­si vuodek­si 2003–2005. Tilas­to­ja voi ihme­tel­lä täältä.

    Asun­torak­en­tamisen tarve on luku­jen val­os­sa kiis­ta­ton. Kasvun syi­hin vaikut­ta­mi­nen onkin sit­ten kovin kiistanalaista.

    1. Spot­tu kat­soo väärää tilas­toa. Pitäisi kat­soa Helsin­gin seudun väk­ilukua, eikä Helsin­gin. Se, että Helsin­gin seudun väk­ilu­vun kasvu on suun­tau­tunut pääasi­as­sa naa­purikun­ti­in ker­too, että Helsingis­sä on raken­net­tu vähem­män kuin pelkkä asum­isväljyy­denkasvu edel­lyt­täisi. Taudin nimi on yhdyskun­tarak­en­teen hajaantuminen.

  20. Miva: Miten olisi Seurasaari?
    Seurasaari on 46 hehtaaria, San­ta­ham­i­na 435 hehtaaria.

    Eli­na: Tietysti luon­toko­hteet ovat arvokkaampia paikois­sa, jois­sa luon­toko­hde on niuk­ka hyödyke.. 
    Mitä tuo nyt sit­ten tarkoit­taa? Esimerkik­si Hal­tialan pel­to on arvokkaampi kuin pel­to­plänt­ti Pihtipuh­taal­la sik­si että se on ensisi­jais­es­ti ihan muu­ta kuin pel­to, se on osa puis­toa jota käyt­tävät sadat tuhan­net ihmiset. Helsin­gin kokoomus muuten halu­aa gryn­da­ta ne pellot.

    Mut­ta San­ta­ham­i­nan luon­toar­vo­ja ylis­tet­täessä vedo­taan nimeno­maan siihen että ne ovat “koske­mat­to­mia”, kuten Raukko kir­joit­taa: Pitämäl­lä ne todel­liset “kulkusirkkalau­mat”, eli ihmis­mas­sat, pois­sa tiety­iltä alueil­ta, on säästet­ty ympäri Suomea hieno­ja keitai­ta luon­non­va­raisille kasveille ja eläimille. Eli niil­lä ilmeis­es­ti on itseis­ar­voa nimeno­maan sik­si että ihmiset eivät käy siel­lä. Jos näin, niin mitä väliä sil­lä onko ne tiheästi asu­tul­la seudulla.

    Mah­dolli­nen rak­en­t­a­mi­nen San­ta­ham­i­naan toteutet­taisi­in niin että Etelä- ja Itä-osa jäisi koske­mat­tomak­si. Rak­en­tamisen voisi myös visiok­il­pailumalli­in toteut­taa pitkälti veden päälle, niin kuin puoli kan­takaupunkia on tehty mereltä val­taa­mal­la, mitä Helsin­gin kokoomus muuten vas­tus­taa periaatteessa.

    Kysyn, taas, että kun ei tun­nu ole­van mikään ongel­ma rak­en­taa esim. Van­hankaupungin­lah­den luon­non­suo­jelu­alueen ympärille, niin mik­si tämä olisi ongel­ma Santahaminassa?

    Yleisem­min, suh­taudun ris­tiri­itaisen tun­tein kaupunkimet­sä­porukkaan. Esimerkik­si Hal­tialan pel­to­ja ei mis­sään nimessä tule rak­en­taa, mut­ta jos kaupunkilu­on­non suo­jeli­jat anta­vat itses­tään sel­l­aisen kuvan että mihinkä luon­toko­hteen lähellekään ei saa rak­en­taa, niin koko hom­ma voidaan mar­gin­al­isoi­da epäre­al­is­tisek­si nim­by­i­lyk­si. Tämä efek­ti­ivis­es­ti hait­taa mm. Hal­tialan suo­jelua. Ymmär­rän hyvin esim. Laa­jasa­lon luon­toar­vot, mut­ta min­un on täysin mah­do­ton­ta ymmärtää mik­sei nyky­is­ten öljysäil­iöi­den tilalle saisi rakentaa.

    Isot uud­is­as­un­not nyt eivät kyl­lä Helsingis­sä ole men­neet kau­pak­si, vaan edelleen yksiöt ja kak­siot sekä pienet perheasunnot.
    Tietyn hin­talu­okan asun­not, ovat ne sit­ten omakoti­talo­ja tai iso­ja ker­rostaloa­sun­to­ja, ovat men­neet vähän huonos­ti kau­pak­si joka puolel­la seu­tua. Tämä on asum­isväljyy­den kannal­ta kuitenkin irrelevanttia:

    Jos keskiver­to helsinkiläi­nen ostaa itselleen “pienen” uuden yksiön, eli sel­l­aiset 40 — 50 neliötä, niin hänen asum­isväljyyten­sä on 5 — 15 neliötä enem­män kuin Helsingis­sä keskimäärin (34,2/2007). Per­hea­sun­nois­sa on itseasi­as­sa huo­mat­tavasti vähem­män neliöitä per asukas, esimerkik­si neli­henkiseen per­heen kodis­sa ei yleen­sä ole neljää eteistä, keit­tiötä, kylpy­huonet­ta ja ves­saa. Jos asun­tokun­nat pienenevät niin se nos­taa eikä laske asumisväljyyttä.

    Mehän sen itse päätämme mikä kul­loinenkin “tren­di” aina on.
    Asum­isväljyy­den kasvu Helsingis­sä mut­tei niinkään seudul­la on pienen­tynyt 2000-luvul­la, osit­tain tämä johtunee siitä että asun­tokun­tien piene­m­i­nen on tait­tunut, mut­ta kumpi sinus­ta on tälle uskot­tavampi seli­tys: (a) ihmiset eivät vaan halua isom­pia asun­to­ja, vai (b) kasvu on purkau­tunut asuin­rak­en­tamisen hajautumiseen?

  21. Kuten San­ta­ham­i­nan tapauk­ses­sa puo­lus­ta­jat, myös Malmin lento­ken­tän puo­lus­ta­jat ovat liikut­taval­la taval­la löytäneet lin­tu­la­je­ja pes­imästä kent­täalueel­la. Suo­ra lain­aus pelas­ta­mal­mi-sivus­ton 6. syys­tä säi­lyt­tää malmin kenttä: 

    “Ken­täl­lä tavataan usei­ta EU:n lin­tudi­rek­ti­ivin liit­teessä 1 mainit­tu­ja laje­ja. Siel­lä pesivät kan­sain­välisen IUCN-uhanalais­lu­ok­i­tuk­sen mukaan silmäl­läpi­det­tävi­in lajei­hin kuu­lu­vat ruis­rääkkä, pen­sas­tasku, pen­saskert­tu ja pikkulepinkäinen.”

    Ilmail­i­joiden yleisin kiin­nos­tus lin­tu­i­hin liit­tynee kuitenkin hei­dän käyt­tämään­sä ter­mi­in: bird strike. Eli tilanne, jos­sa kasa lin­tu­ja menee moot­torista läpi ja lop­putu­lok­se­na on vaikka­pa pen­saskert­tu-jauhe­li­haa ja ilmail­i­jalle harmilli­nen tilanne kor­jaus­laskun muo­dos­sa. Sik­si tämä Malmin ken­tän yhtey­dessä ilmen­nyt suo­jelu­vim­ma onkin niin liikuttavaa.

  22. Elina:“Yleensäkin puhumi­nen ihmis­ten valin­noista kuin jon­ain luon­non­voimana on minus­ta kum­mallista. Mehän sen itse päätämme mikä kul­loinenkin “tren­di” aina on.”

    Nimen omaan me ei voi­da päät­tää siitä mitä muut ihmiset halu­a­vat. Sik­si on hyödyl­listä ajatel­la muiden ihmis­ten halu­ja luon­non­voimana, johon ei voi vaikuttaa.

  23. Helsin­gin uusim­man yleiskaa­van uljaimpia kaupunki­raken­nenäkyjä on lähel­lä keskus­taa ole­van Laa­jasa­lo-San­ta­ham­i­na-alueen kehit­tämi­nen kan­takaupun­gin laa­jen­tu­mak­si moni-ilmeisenä ja tiivi­inä merel­lisenä kaupunkina.

    Nyt tätä kaupunki­rak­en­teel­lista inno­vaa­tio­ta romute­taan nopeasti. Toiv­ot­tavasti ei kuitenkaan lopullisesti.

    Ensim­mäi­nen romu­tu­sop­er­aa­tio on ollut Kru­unuvuo­ran­ran­nan kaavoitus kiireel­lisenä. Öljysäil­iöt oli­si­vat saa­neet kököt­tää kallioil­la vielä 10 vuo­den lisäa­jan. Sil­loin olisi ehdit­ty ennen ase­makaavoitus­ta tekemään koko alues­ta tarkoin tutkit­tu osayleiskaa­va, jol­la olisi varmis­tet­tu, että koko alue saadaan tehokkaaseen käyttöön.

    Saat­taa siitä Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tul­la aikaa myöten parem­man luokan lähiö. Tosin toteu­tus tulee ole­maan pitkä ja raidein­vestoin­nille saadaan hyö­ty hyvin hitaasti, jol­loin kus­tan­nuk­set syn­tyvät etuajassa.

  24. Art­turi,

    Halu­ta­han saa ihan mitä tahansa. Vaik­ka kuun taivaal­ta kulunut­ta sanon­taa lainatakseni.

    Mut­ta Helsingillä ei ole mitään velvol­lisu­ut­ta toteut­taa jokaisen savolaisen jam­pan mieli­halu­ja asua täällä. 

    Ymmärtänet eron: halu­ta saa, mut­ta siitä ei syn­ny velvol­lisu­ut­ta kenellekään muulle täyt­tää tätä halua. 

    Tämän olen jo nuore­na tyt­tönä oppinut 😉

  25. Tpyy­lu­o­ma kyselee: 

    “[…]mut­ta kumpi sinus­ta on tälle uskot­tavampi seli­tys: (a) ihmiset eivät vaan halua isom­pia asun­to­ja, vai (b) kasvu on purkau­tunut asuin­rak­en­tamisen hajautumiseen?”

    Tietysti ihmiset halu­a­vat isom­pia asun­to­ja, mut­ta heil­lä ei ole niihin varaa. Kysymyk­sen aset­telu on samaa luokkaa kuin että halu­atko hyvän vai huonon auton? 

    Kysyn vuorostani sinulta. 

    Miten näil­lä isom­paa asun­toa hala­jav­il­la olisi niihin parem­min varaa San­ta­ham­i­nan raken­nut­tamisen jäl­keen? San­ta­ham­i­nan asun­noille tulisi hin­taa täl­lä het­kel­lä n. 8000 euroa per neliö. 

    Kukaan ei nyt siihen avauk­seeni ota kan­taa, että suuret ikälu­okat asu­vat paljolti per­hea­sun­nois­sa. Pariskun­ta sadas­sa neliössä on varsin taval­lista Helsingissä. 

    Nämä asun­not tule­vat suurim­mak­si osak­si vapau­tu­maan kah­denkymme­nen vuo­den sisäl­lä. Kymme­nenkin vuo­den sisäl­lä jo suures­sa määrin. Niitä on lop­pu­jen lopuk­si yli tarpeen, kos­ka ikälu­okat ovat niistä ajoista pienen­tyneet ja nykyper­heil­läkin 2000-luvun puolen­välin vauvaboomista huoli­mat­ta on yleen­sä korkein­taan kolme lasta. 

    Yksi- tai kak­si­lapsi­nen per­he on taval­lisem­pi eli noin sata neliömetriä riit­tänee vaa­ti­vam­mallekin maulle per­hea­sun­nok­si 3–4 hengelle.

  26. Miten näil­lä isom­paa asun­toa hala­jav­il­la olisi niihin parem­min varaa San­ta­ham­i­nan raken­nut­tamisen jälkeen?

    Hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teen, jos raken­netaan enem­män niin ceteris paribus asun­not mak­saa vähem­män. Rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa Helsingillä tai Etelä-Hämeel­lä ei ole juuri mitään eroa, itseasi­as­sa Helsingis­sä infra tulee keskimäärin halvem­mak­si. Point­ti on että kan­nat­taa mielu­um­min rak­en­taa keskimäärin lyhyem­pi­en kuin pitem­pi­en matko­jen päähän, mm. ympäristösyistä.

    Nämä asun­not tule­vat suurim­mak­si osak­si vapau­tu­maan kah­denkymme­nen vuo­den sisällä.

    Niín ja samaan aikaan toiset lapset muut­taa pois nuorem­pi­en ikälu­okkien kodeista, jol­loin niihin taas jää yksi pariskun­ta isoon asun­toon. Tämä on osa asun­toraken­net­ta, asun­to­jen käyt­tö ei ole koskaan opti­maal­ista, Helsingis­sä tätä ilmiötä tosin edesaut­taa HITAS-rajoituk­set. Vaik­ka ikälu­okkien koos­sa on ero­ja niin en usko vaiku­tuk­sen iso­jen asun­to­jen tar­jon­taan ole­van kovin suuri.

    Muuten, isos­sa maail­mas­sa asum­isväljyyt­tä nos­taa ja toisaal­ta väestöti­heyt­tä las­kee sel­l­ainen ilmiö että hyvä­tu­loiset sinkut asus­ta­vat isois­sa keskus­ta­sun­nois­sa jois­sa aiem­min asui kokon­ainen perhe.

  27. Eli­na: älä lähde a m‑b:n kelkkaan tuos­sa savolaisvihassa… 😛

    “Miten näil­lä isom­paa asun­toa hala­jav­il­la olisi niihin parem­min varaa San­ta­ham­i­nan raken­nut­tamisen jälkeen?”

    Mitä enem­män iso­ja asun­to­ja on sitä halvem­pia ne ovat.

  28. Paljonko­han raken­nuskan­ta on lisään­tynyt Helsingis­sä parin vuosikymme­nen aikana? 

    Vas­taus: paljon!

    Ovatko hin­nat kovinkin laske­neet tämän kas­va­neen tar­jon­nan myötä? 

    Eivät ole! Niuk­ka pysyy niukkana, vaik­ka lisään­ty­isikin. Itse asi­as­sa 60–70 ‑luvul­la ihan taval­lisen työläis­per­heen, jol­la ei ollut mitään apu­ja oli helpom­pi päästä asun­to-osak­keen syr­jään kiin­ni Helsingis­sä kuin nyt. 

    Hyvä tuote voidaan myös tuho­ta. Helsingis­sä kalli­isti asu­vat arvosta­vat viher­aluei­den ja palvelu­iden tas­apain­oista kom­bi­naa­tioi­ta. Vihreän poli­ti­ikan tuhotes­sa viher­alueet tuho­taan myös Helsin­gin halut­tavu­us; kuka nyt parkkipaikalle halu­aisi muuttaa?

    Ja olet­teko otta­neet huomioon mah­dol­lisen ilmas­ton­muu­tok­sen? Ran­nikkoaluei­den ilmas­to voi muut­tua sietämät­tömäk­si muu­ta­man vuosikymme­nen sisäl­lä. Kesät sataa ja tuulee, tal­vet sataa ja tuulee — ja on lisäk­si pimeä. 

    Sil­loin Jyväskylä voi olla paljon vetovoimaisem­pi paikka. 

    Raken­nuk­sen elinkaari on arvioitu noin sadak­si vuodek­si. Eli aika suuria päätök­siä tehdään kovin lyhyt­näköis­es­ti lait­ta­mal­la sileäk­si San­ta­ham­i­na ja tietysti mon­et muutkin eri­tyis­es­ti vihrei­den tuhoamisvim­mais­ten silmätikuik­seen otta­mat alueet.

  29. Eivät ole! Niuk­ka pysyy niukkana, vaik­ka lisään­ty­isikin. Itse asi­as­sa 60–70 ‑luvul­la ihan taval­lisen työläis­per­heen, jol­la ei ollut mitään apu­ja oli helpom­pi päästä asun­to-osak­keen syr­jään kiin­ni Helsingis­sä kuin nyt.
    60-luvul­la keskimääräi­nen asum­isväljyys Helsingis­sä oli 15 neliötä naa­ma. Ves­sa, vesi­posti, keit­tokomero ja huone… Nyt se on 35 neliötä. Tästä voimme epä­suo­rasti päätel­lä että helsinkiläisel­lä on keskimäärin varaa yli kak­si ker­taa isom­paan asun­toon nyt kuin 60-luvulla.

  30. Paljonko­han raken­nuskan­ta on lisään­tynyt Helsingis­sä parin vuosikymme­nen aikana?
    Vas­taus: paljon!

    No ei se kyl­lä paljoa ole lisään­tynyt suh­teessa väestöön. 1980–2007 asunin­neliömetrit Helsingis­sä kasvoivat 40 % — tai itse asi­as­sa vähem­män, kos­ka tämä on las­ket­tu nykyis­es­tä asun­tokan­nas­ta, kun todel­lisu­udessa osa raken­nuk­sista jot­ka ovat olleet pystyssä 1979 on puret­tu sit­tem­min — kun asukasluku on kas­vanut 18 %.

  31. Markolle: Lon­too muis­tuu heti, mut­ta muitakin on. Nopei­den junienkin osalta olet täysin oike­as­sa. Syöt­töli­iken­teen kasvus­ta osa suun­tau­tuu raiteille, kos­ka ilmati­la alkaa käy­dä ahtaak­si. Junali­ikenne Euroopas­sa lisään­tyy koko ajan ja Suomelle on tule­vaisu­udessa haaste liit­tyä Euroopan rataverkkoon. Muuten mm. Helsin­ki-Van­taan ase­ma Aasian liiken­teen sol­muko­htana on uhattu.

  32. Seudun ker­rosala on kas­vanut vuodessa noin pros­entin keskimäärin viimeis­ten 30 vuo­den aikana
    eli kol­mannes on tul­lut lisää. Siitä suurem­pi puolisko on asun­to­varan­non kasvua.

    Jos rak­en­t­a­mi­nen seudul­la päätet­täisi­in lopet­taa savolais­ten ja muiden epäi­lyt­tävää sanal­lista viestin­tää har­joit­tavien tulon hillit­semisek­si, vuokrata­so ainakin kiipeäisi jopa paikallisen väestön sietora­jan yli.

  33. Mitä tehot­tomam­min raken­netaan sitä kalli­im­mak­si tulee asum­i­nen. Jos asun­not siir­retään “jumalan selän” taakse nou­se­vat hin­nat hyvil­lä asuinalueil­la. Lisäk­si infra­struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen etäälle ja mutkien taakse lisää yhä kustannuksia.
    Jos luon­toa halu­taan suo­jel­la, täy­tyy maa­ta ja luon­toa käyt­tää tehokkaasti. Esim. Hong Kongis­sa asuu pääkaupunkiseudun kokoisel­la alueel­la 7 miljoon­aa ihmistä. Ja yhä on vielä luon­toa alueel­la jäljellä.

  34. Kysymys. Tietääkö joku, kuin­ka mon­elle asukkaalle Helsingis­sä, Van­taal­la ja Espoos­sa on yhteen­sä kaavoitet­tua ja myytävää asuinpintaa.

  35. Soin­in­vaaran aja­tusten takana on sama logi­ik­ka kuin muil­lakin punav­ihreil­lä: “Kos­ka en arvos­ta maan­puo­lus­tus­ta ja pidän sitä sotahul­lu­jen oikeis­to­mil­i­taristien puuhailu­na, pitää San­ta­ham­i­na muut­taa lähiöksi”.

    Kyse on vain ja ain­oas­taan puo­lus­tusvoimien tarkoituk­sen ja toimin­nan väheksymisestä.

  36. Nat­u­rat

    Tiedät Osmo var­maankin, että Sipoo miinoit­ti aikanaan län­tisim­mät osansa natur­oil­la estääk­sen Helsin­gin kasvu­painei­den suun­tau­tu­misen alueelleen. Mukana oli eri­tyis­es­ti kielipoli­it­tisia syitä.
    Näin toisen pol­ven Öster­sun­domi­laise­na on min­ul­lakin mielepi­de alueen natur­oista, noista ruovikoituneista merenlahdista.
    Olet var­maankin pyöräil­lyt Uut­ta Por­voon­ti­etä pitkin ja ehkä pysähtynytkin vaikka­pa Öster­sun­domin kar­tanon kohdal­la. Siitä kun kat­soo etelään päin, edessä on läpitunke­ma­ton ruovikko. Vielä 20–30-luvuilla paikalla oli avoin meren­lahti ja kar­tanon rantaan pääsi veneel­lä. Sama jut­tu kap­pelin tienoil­la, kirkko raken­net­ti­in aikanaan nimeno­maan meren­lah­den ääreen niin, että kirkkoon pääsi veneil­lä. Nyt hau­taus­maan edus­ta on mutaista ruovikkoa, avovet­tä ei näy mis­sään. Kor­vaam­a­ton kult­tuuri­maise­ma on pilalla.
    Alueel­la on asut­tu vuo­sisato­ja ja nämä nat­u­ralah­tien ruovikot ovat käytän­nösää ihmisen aikaansanok­sia. Maa- ja kar­jat­alouden päästöt on las­ket­tu sel­l­aise­naan mereen ja vuosikym­mente ovat tehneet tehtävän­sä. lan­noit­teet, typ­pi ja fos­fori, siko­jen, lehmien hevosten ja ihmis­ten ulosteet ovat val­uneet rehevöit­täneet aiem­min auki ole­vat meren­lahdet ja ruovikoi­tu­mi­nen kasvien maa­tu­misen myötä on kiihtynyt. Nyky­isin tämän­ta­paista toim­intaa pidet­täisi­in ympäristörikok­se­na, mut­ta kos­ka tapah­tu­mat ovat men­neessä, aluet­ta ylis­tetään luon­toih­mis­ten toimes­ta arvookkak­si suo­jeluko­hteek­si. Niitä varsi­naisia natu­ra-suo­jek­luko­htei­ta eli lin­tu­ja on alueel­la ollut avovednkin aikoina ja sen lisäk­si myös kaloja.
    Näitä “arvokkai­ta” ihmis­ten valmis­tamia ruovikoi­ta on Suomen­lahti pul­lol­laan, samoin sisäjärvillä.
    Kaikkein paras­ta olisi palaut­taa nämä meren­lahdet luon­non­ti­laisik­si ja per­a­ta p..kat pois. Viihty­i­sivät lin­nut ja kalatkin parem­min, puhu­mat­takaan kult­tuuri- ja virkistysarvoista.

    1. Kehot­taisin tpyy­lu­o­maa kiin­nit­tämään huomio­ta des­i­maalip­ilkun sijain­ti­in. 40 miljoonas­sa ker­rosneliössä asu­isi miljoona ihmistä. Suos­tu­isitko otta­maan yhden nol­lan pois?

  37. “Hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teen, jos raken­netaan enem­män niin ceteris paribus asun­not mak­saa vähemmän.”

    Suurin syypää tolkut­tomi­in hin­toi­hin täl­lä het­kel­lä on todel­la mata­la korko­ta­so. Suomes­sa ollaan totut­tu siihen että asun­nos­ta mak­se­taan niin paljon kuin mihin on varaa.

    Eikä poli­it­tisil­la päät­täjil­lä ole intres­seis­sä romaut­taa asun­to­jen hin­tata­soa yli­tar­jon­nal­la. Tämän var­maan huo­maat jos luet blo­gi-merkin­nän ensim­mäisen virkkeen.

    Tai vaikka­pa funtsit että päämin­is­ter­il­lä on puoli miljoon­aa velkaa ja kämp­pä 800k€:lla myyn­nis­sä. Eipä siinä var­maan kovin hel­posti ala aja­maan asun­to­jen hin­to­jen puolit­tamista. Asun­tovelka­isia asun­non­o­mis­ta­jia taitaa päät­täjistä olla suurin osa.

  38. Helsingis­sä on Tilas­tokeskuk­sen tieto­jen mukaan asuin­talois­sa ker­rosneliöitä 26 miljoon­aa (mut­ta kaik­ki eivät tai­da olla asuin­neliöitä vaan luvus­sa on mukana myös ker­rostalo­jen yleiset tilat ullakko­ja ja kel­lare­i­ta luku­unot­ta­mat­ta sekä liiketi­lat) ja asun­to­ja lukumääräis­es­ti 324 000 kpl mukaan­lukien vapaa-ajan asun­not. En tiedä mikä on tyyp­illi­nen asuin­pin­ta-alan suhde ker­rosalaan, mut­ta jos olete­taan vaik­ka että 75 %, tästä tulisi keskimääräisek­si asum­iväljyy­dek­si asukas­ta kohden 33,7 neliötä ja keskimäärin 1,8 asukas­ta asun­toa kohti.

  39. Pääkaupunkiseudul­la on siis kaavoitet­tua raken­nus­maa­ta vähin­tään 100 000 uudelle asukkaalle. Mik­si vielä lisää raken­nus­maa­ta, eikö tämä riitä. Vai ovatko nuo neliöt Helsin­gin vinkke­listä vääris­sä paikois­sa. Minus­ta 100 000 asukas­ta on aika paljon.

  40. Eräs asun­to­jen hin­to­ja tuke­va tek­i­jä on var­maankin kaupungis­tu­misas­te. Län­si­mais­sa se on aset­tunut sinne 90 pros­entin tietämille. 

    Suomen kaupungis­tu­misas­te on alhaisem­pi kuin useim­mis­sa län­si­mais­sa. Suomes­sa se oli vuon­na 2006 vain 67 prosenttia. 

    Nor­maalin kehi­tyk­sen mukaises­ti kasvukeskuk­si­in on tuli­joi­ta noin 10 pros­ent­tia Suomen väestöstä. Tämä on yksi tek­i­jä, mon­en muun joukos­sa, joka tukee asun­to­jen hin­tata­soa vielä muu­ta­man vuosikymme­nen. Tämä on myös oikku, jota ei mon­es­sa muus­sa län­si­maas­sa enää tapahdu.

  41. “Pääkaupunkiseudul­la on siis kaavoitet­tua raken­nus­maa­ta vähin­tään 100 000 uudelle asukkaalle. Mik­si vielä lisää raken­nus­maa­ta, eikö tämä riitä.”
    — laite­taanko ne vajaasti raken­netut pientalo/rintamamiestontit pakkorakennettavaksi.

  42. Var­maa tietoa min­ul­la ei ole, mut­ta onko näin, että Helsin­gin väk­iluku oli jo 60-luvul­la suur­in­pi­irtein nykyisen suuruinen.
    Kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen on men­nyt asum­isväljyy­den kas­vat­tamiseen ja sinkkuiluun?

  43. Minus­ta vaikut­taa siltä, että Helsin­gin päät­täjien hinku uusi­in raken­nusalueisi­in liit­tyy kil­pailu­un pääkaupunkiseudun asukkaista. Tämä on tyyp­il­listä kun­tak­il­pailua koko maassa. 

    Jokainen kun­tapäät­täjä kat­soo silmät tapil­laan kun­tansa väestöke­hi­tys­tä ja jos huonol­ta näyt­tää, kaavoite­taan paras­ta rantaa tai pakkol­u­naste­taan naa­purin maat. Raken­nus­maas­ta ei Helsin­gin seudul­la ole pula. Jos ei Helsinki­in mah­du, niin Van­taalle ja Espooseen mahtuu.

    1. Helsin­ki ei tarvitse enem­pää asukkai­ta. Niistä on vain kulu­ja. Saisi­vat hyvin men­nä asumaan naa­purikun­ti­in, jos sitou­tu­isi­vat ole­maan koskaan tulemat­ta autol­la Helsinki­in. Me kär­simme tavat­tomasti näistä kehyskun­tien asukkaiden aiheut­tamista liiken­teestä. Tietysti siitä kär­sii myös ilmas­to. Jos ajat­telemme, että satatuhat­ta ihmistä muut­taa jon­nekin nur­mi­järvelle kah­den auton kult­tuuri­in sen sijaan, että he muut­taisi­vat ratikan äärelle Helsinki­in, ja aja­vat päivit­täin 60 kilo­metriä aikuista kohti city­maas­tureil­laan, tulee tästä kolme miljoon­aa ajoneu­vok­ilo­metriä päivässä. Nuo 50 000 turthaa autoa muo­dosta­vat 500 kilo­metriä pitkän jonon, olet­taen, että auto vie ruuhkas­sa madel­lessaan 10 metriä kaistaa.

  44. Osmo, oletin Lundqvistin kysyvän paljonko Pääkaupunkiseudul­la on asuin­neliöitä raken­net­tu, ker­roin yksinker­tais­es­ti miljoona asukas­ta 40 neliöl­lä. Mut­ta tarkem­min lukien, Lundqvist siis kysyy paljonko on kaavoitet­tua mut­ta rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta? Pari vuot­ta sit­ten luin sem­moi­sen luvun kuin 2 — 3 miljoon­aa ker­rosneliötä. Suurin osa tästä on käsit­tääk­seni ole­mas­sa ole­vien tont­tien käyt­tämätön­tä raken­nu­soikeut­ta, kuten Mil­laP kirjoittaa.

  45. “Helsin­ki ei tarvitse enem­pää asukkai­ta. Niistä on vain kuluja.”

    Eikös Suomes­sa ole sairai­ta van­huk­sia luku­un otta­mat­ta ihan vapaa asum­is- ja muut­to-oikeus? Kyl­lä Helsin­ki tarvit­see lisää veron­mak­sajia ja hyviä sel­l­aisia, kos­ka kun­tat­alous on kovil­la jo nyt. Vai vih­jaatko että tänne tulee väestöä, jos­ta on vain ja ain­oas­taan kuluja?

  46. Minä en main­in­nut Nur­mi­järveä, se oli sin­un heit­tosi. Puhuin vain Espoos­ta ja Van­taas­ta. Niistä on joukkoli­iken­ney­htey­det Helsinki­in, etenkin sit­ten, kun Espoon metro valmis­tuu. Ja siel­lä on myös tonttitarjontaa.

    Uskallatko sanoa myös kaupung­in­val­tu­us­tossa, että Helsin­ki ei tarvitse enem­pää asukkai­ta. Ja peräka­neet­ti­na vielä, että asukoon vaik­ka Espoos­sa tai Van­taal­la. Tämä lop­pu­lause oli min­un oma heittoni.

  47. Mil­laP, pik­a­googlaus antaa Helsin­gin asukaslu­vuk­si 1960 470 000, nyt se on (ulko­muis­tista) noin 100 000 enem­män. Eli kyl­lä se lisärak­en­t­a­mi­nen on pitkälti käyet­ty asum­isväljyy­den kas­vat­tamiseen. Lisään­tynyt väljyys on muuten yksi seli­tys sille mik­si lähiöi­den palve­lut kuihtuvat.

    Kor­pinen pohdiske­li “tes­ta­men­tis­saan” jatkuuko väljyy­den kasvu ikuis­es­ti, haus­ka esimerk­ki oli että maail­man rikkaim­mal­la miehel­lä (Gates) on 10 000 neliön talo. Henk. koht. arvaisin kasvun tait­tuvan lähempänä 50 neliötä per henkilö. Uusien asuinalu­iden palve­lut tulisi mitoit­taa tuon mukaan.

  48. Osmolle! Kir­joi­tat, että me kär­simme tavat­tomasti kehyskun­tien asukkaiden aiheut­ta­mas­ta liikenteestä.

    Ketkä me? Itse en ainakaan kär­si. Kuinka­han muut? Tänäänkin Helsin­gin keskus­tas­sa oli tosi rauhal­lista. Mitä nyt par­ituhat­ta ris­teily­matkus­ta­jaa malek­si Espal­la ja Kauppatorilla.

    Edelleen jatkat samaa mantraa, jon­ka mukaan pahat “nur­mi­järveläiset” tule­vat Helsinki­in kahdel­la city­maas­turil­laan. Kuitenkin tilas­tot ker­to­vat, että Helsingin­niemelle autol­la saa­pu­vien määrä ei ole kas­vanut yli kah­teenkymme­neen vuo­teen, eivätkä Helsin­gin työ­paikat ole lisääntyneet. 

    Ja se ollen­nainen kysymys — mis­sähän ne nur­mi­järveläis­ten kuvitel­lut city­maas­tu­rit luu­ra­vat työpäivän ajan? Olisi haus­ka tietää!

    1. Leenalle:
      Helsin­gin keskus­ta on onnis­tut­tu pitämään siedet­tävänä tiukalla pysäköin­tipoli­ti­ikalla, mut­ta käypä kat­so­mas­sa Kehä I:n aamu­ru­uhkaa tai sitä hirvi­tys­tä, mitä kut­su­taan Hakamäen­tiek­si. Liiken­teen kasvu naker­taa kaupun­gin viihtyvyyt­tä lähin­nä liitosalueilla.

  49. Vielä lyhyesti. Kysyin kuin­ka mon­elle uudelle asukkaalle pääkaupunkiseudul­la on kaavoitet­tuna maa­ta. Siis jos nyt on asumas­sa esim miljoona, niin kuin­ka mon­elle uudelle tuli­jalle on tilaa kaavoituk­ses­sa. Olen aika var­ma, että jos Espoo, Van­taa ja Helsin­ki las­ke­taan yhteen, niin uusia aluei­ta ei tarvitse kaavoit­taa uusien asukkaiden tarpeisiin.

    1. Jouni Lundqvis­tille: Raken­nu­soikeut­ta on, mut­ta se on suurelta osin vajaasti raken­ne­tu­il­la omakoti­ton­teil­la. Niihin ei ole oikein raaskit­tu puut­tua. On speku­lati­ivista tont­tikeinot­telu­akin. Siihen tehoaisi 3 pros­entin kiin­teistöver­to, mut­ta kokoomuk­selle taas tämä keino ei kelpaa.

  50. Kenenkään meistä ei täy­dy olla esim. Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä. Olen ollut ns. sama­henk­i­nen, mut­ta San­ta­ham­i­nan asi­as­sa hän ajoi niin kar­ille, että kolisi. En myöskään hyväksy enkä ymmär­rä Soin­in­vaaran ival­lista ja mui­ta halvek­si­vaa tyyliä. 

    Tääl­lä on jo joku kir­joit­tanut, että Soin­in­vaara kaikessa cityvihrey­dessään ja itse­tyy­tyväisyy­dessään ei ymmär­rä luon­non arvo­ja ollenkaan. Tältä tun­tuu minus­takin. Soin­in­vaara on poli­it­ti­nen eläin. Muuten ei tule ymmär­re­tyk­si hänen heit­ton­sa kokoomus­lais­s­ta. Usko­ma­ton­ta kyl­lä ne voivat olla joskus ihan oikeassakin. 

    Vihrei­den “aktivistien”(mikä sana) esimerkkiä nou­dat­taen San­ta­ham­i­nan luon­toar­vo­ja puo­lus­ta­vat voisi­vat tila­ta netin väl­i­tyk­sel­lä muu­ta­man min­i­grip­pus­sil­lisen liito-ora­van papanoi­ta ja ripotel­la ne San­ta­ham­i­naan. Sil­loin kaik­ki han­kkeet jäädytet­täisi­in ad. infinitum.

  51. Osmo: “Helsin­gin keskus­ta on onnis­tut­tu pitämään siedet­tävänä tiukalla pysäköintipolitiikalla,…”

    Tai tois­in­päin. Huonos­tisu­un­nitel­lul­la pysäköin­tipoli­ti­ikalla on sekoitet­tu uusienkin asuinaluei­den viihty­isyys. Ara­bi­an­ran­ta ja Ruo­ho­lahti ovat tyyp­pies­imerkke­jä siitä, miten pysäköin­tiä ei tule jär­jestää. Autot on sysät­ty kadulle ihmis­ten tielle. Syynä on ilmeis­es­ti virheel­lis­es­ti laa­dit­tu kaa­va, jos­sa on liian vähän auto­talle­ja ja ‑halle­ja.

    Käy­dessäni ensim­mäistä ker­taa Ara­bi­an­ran­nas­sa kauhis­tu­in muutenkin suun­nit­telun tasoa. Käsit­tämät­tömiä virheitä, joi­ta ei muual­la Pohjo­is­mais­sa ole tehty enää 70-luvun ja tan­skalais­ten tutkimusten jälkeen.

    Hark­itsin aikoinaan Ruo­ho­lah­teen muut­tamista, mut­ta se kaa­tui ennen kaikkea pysäköin­tion­gel­maan, sekä polkupyörien että auto­jen pysäköin­tion­gel­maan. Siel­lä oli jo raken­nus­vai­heessa näähtävis­sä, että tulok­se­na on täy­delli­nen katastrofi.

  52. Viit­taan aiem­paan kom­ment­ti­i­ni 5.9 15.05, min­ulle ei ole vieläkään selvin­nyt mitä eri­tyisen arvokas­ta luon­toar­voa on lan­noit­tein rehevöite­ty­il­lä ja pila­tu­il­la merenlahdilla?

  53. vain vähän asian vierestä:

    Oli­pa harv­inaista herkkua tänä aamu­na kun Hesaris­sa oli kak­si hyvää mielipi­dekir­joi­tus­ta. Tois­es­ta niistä nos­tan hat­tua Kalle Pyöräniemelle.

  54. Jatkan vielä janku­tus­ta uusista asuinalueista sil­lä, että yksistään kehäradan eli mar­jaradan alueelle Van­taalle on mah­dol­lista asut­taa kym­meniä tuhan­sia ihmisiä. Se jos mikä on joukkoli­iken­teen äärellä.

    1. Helsin­gin seudulle kaavail­laan 13 000 asun­non rak­en­tamista vuosit­tain. Siis 130 000 asun­toa kymme­nessä vuodessa. Se on enem­män kuin tam­pereelli­nen asun­to­ja. Kaik­ki hyvät paikat tul­laan käyt­tämään. Mar­jara­ta vas­taa kahd­cen tai kol­men vuo­den tarvet­ta, Öster­sun­dom vajaa­ta vuot­ta ja niin edelleen. Yhä val­uu rak­en­tamista tont­tip­u­lan vuok­si kehyskuntiin.

  55. MillaP:n kysymys on osit­tain aiheelli­nen näi­den ruovikoiden kohdal­la. Niis­sä viihtyvät toki hyvinkin mon­et hienot lajit, kuten rusko­suo­hauk­ka, kaulushaikara, viik­siti­mali jnpp. 

    Mut­ta tämä:
    “Kaikkein paras­ta olisi palaut­taa nämä meren­lahdet luon­non­ti­laisik­si ja per­a­ta p..kat pois. Viihty­i­sivät lin­nut ja kalatkin parem­min, puhu­mat­takaan kult­tuuri- ja virkistysarvoista.”

    on virheelli­nen johtopäätös. Sen paskan pois­t­a­mi­nen ei onnis­tu perkaa­mal­la ruovikko pois. Ruovikko kun eivät ole syy, vaan seu­raus. Ruovikko katoaa kyl­lä kun syy katoaa — tosin varsin pitkäl­lä viiveellä.

    Ruovikot ovat luon­non muo­vaamia veden­puhdis­ta­mo­ja. Ns. den­i­tri­fikaa­tion seu­rauk­se­na ne pois­ta­vat val­ta­vat määrät typpeä siitä vedestä, jota maal­ta val­uu Itämereen. Kun typ­pi on Itämer­essä min­imi­ravinne, ei ruovikoiden perkaus ole kovinkaan kan­natet­ta­va aja­tus Itämeren hyv­in­voin­nin näkökulmasta.

  56. Pyöränie­mi, raken­net­tu­jat Helsingis­sä valit­taa jo nyky­i­sis­sä kaavamääryk­sis­sä vaa­dit­tu­jen auto­tal­lien, hal­li­paikko­jen, jne. määrää. Niitä ei meinaa saa­da kau­pak­si edes kus­tan­nuk­sia vas­taavin hin­noin. Minus­ta siitä että kaupun­ki ei osaa tai halua hin­noitel­la pysäköin­tiä on turha syyt­tää kaavoittajia.

  57. “Minus­ta siitä että kaupun­ki ei osaa tai halua hin­noitel­la pysäköin­tiä on turha syyt­tää kaavoittajia.”

    Jos­ta tuli mieleeni että blogin­pitäjä mielestäni lupasi taan­noin ehdot­taa asukaspysäköin­ti­mak­sun kym­menker­tais­tamista jot­ta saataisi­in turhat romut pois katu­jen var­sil­ta. Mitä tälle asialle kuuluu ?

    1. Sille kuu­luu oikein hyvää. Kokoomuk­sen Lasse Män­nistö on tehnyt tätä tarkoit­ta­van val­tu­us­toaloit­teen. Kokoomus­laisen tekemänä se voi men­estyä parem­min kuin vihreän tekemänä. Vihreät joka tapauk­ses­sa kannattavat.

  58. Uskokaa jo, että San­ta­ham­i­nal­la on yhtä paljon tekemistä tehokkaan maan­puo­lus­tuk­sen kanssa kuin sok­er­i­ju­urikkaal­la ja huoltovarmuudella.

  59. Pekka Raukko:
    “MillaP:n kysymys on osit­tain aiheelli­nen näi­den ruovikoiden kohdal­la. Niis­sä viihtyvät toki hyvinkin mon­et hienot lajit, kuten rusko­suo­hauk­ka, kaulushaikara, viik­siti­mali jnpp.”
    — sehän on hienoa, että lin­nut viihtyvät ihmisen pilaamis­sa meren­lahdis­sa. Has­sua, että luon­non­ti­lainen meren­ran­ta olisi huonom­pi vaihtoehto…
    Natur­oi­ta lin­tu­ja ja varsinkin lin­tubon­gare­i­ta varten on ilmeis­es­ti help­po rak­en­taa, Töölön­lahtikin voitaisi­in muut­taa lin­tu­parati­isik­si pump­paa­mal­la veteen rav­in­tei­ta ja lantaa?

    “Ruovikko kun eivät ole syy, vaan seu­raus. Ruovikko katoaa kyl­lä kun syy katoaa – tosin varsin pitkäl­lä viiveellä.”
    — ikävä kyl­lä ruovikot maatu­vat mudak­si ja seu­raa­vana vuon­na kas­vaa uusi ruovikko, joka maatuu mudaksi…

  60. Öster­sun­domin kult­tuuri­maise­mat palau­tu­vat, kun sinne palaute­taan kar­ja. Samal­la vähe­nee ruovikko ja uhanalainen lajis­to saa mah­dol­lisu­u­den run­sas­tu­miseen ja rantalu­on­to monipuolistuu. 

    Oli hyvä, että Vuosaaren sata­ma raken­net­ti­in juuri siihen mis­sä se on nyt ja min­un mielestäni karkea vir­hearvioin­ti luon­non­suo­jelu­väeltä vängätä kalli­il­la rahal­la sata­mas­ta. Parem­pi tulos olisi saatu neu­vot­teluil­la ja kehit­tämäl­lä lähiym­päristöä uhanalais­ten lajien kannal­ta parem­paan suuntaan. 

    Vuosaaren arvokkaim­mat alueet uhanalais­ten lajien kannal­ta on Pierumä­ki eli enti­nen kaatopaik­ka, joka toiv­ot­tavasti säi­lyy liial­ta rak­en­tamiselta ja avoime­na. Siel­lä viihtyy kym­meniä uhanalaisia hyön­teis­la­je­ja ja mon­et harv­inaiset lin­nut kerään­tyvät alueelle. Vuosaaren hiekkakuopat oli­vat aiem­min se arvokkain alue, mut­ta se on menetetty…

  61. “Öster­sun­domin kult­tuuri­maise­mat palau­tu­vat, kun sinne palaute­taan karja.”
    — ei palaudu avovesi kar­jan avulla.

  62. Ja sit­ten tämä San­ta­ham­i­na. Suo­mi on sitoutunut kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in, joiden perus­teel­la mei­dän sit­ten niinku tart­tis suo­jel­la uhanalaista lajistoamme. 

    San­ta­ham­i­nas­ta on tavat­tu pelkästään uhanalaisia ja silmäl­läpi­det­täviä per­hosia kym­meniä laje­ja. Osa on harhau­tunei­ta, osa vastikään levin­neitä ja osalle se on viimeinen tur­va­paik­ka laa­jal­la alueel­la. San­ta­ham­i­na on suurien avoimien hiekkapo­h­jais­ten elinympäristö­jen­sä puoles­ta poikkeuk­sel­lisen suuri alue ja juuri sen takia mon­et harv­inaiset lajit pär­jäävät siel­lä. Liito-ora­va on useimpi­in niistä ver­rat­tuna uhanalaisu­us­lu­okas­sa tiskirätit (välikeven­nys).

    Hom­ma on selvä, jos kat­so­taan San­ta­ham­i­naa pelkästään uhanalaisen lajis­ton, avoimien ja met­säis­ten biotoop­pi­en kannal­ta Suomen mit­takaavas­sa. Läh­es koko alue pitää pistää rak­en­tamiselta suo­jelu­un läh­es kokon­aisu­udessaan, Kuninkaansaari ja Val­lisaari mukaan lukien — piste. 

    Luon­non­suo­jelus­sa ja uhanalais­ten lajien suo­jelus­sa pitäisi pikkuhil­jaa siir­tyä hie­man dynaamisem­paan ajat­telu­un. Yhä use­ampi laji on uhanalainen ja kuten tiedämme niiden huomioon otta­mi­nen on kallista. Kan­nat­taa laa­jem­min miet­tiä, miten voisimme rak­en­tamises­sa ottaa avo­maid­en uhanalais­ten lajien tarpeet parem­min huomioon. Jopa samal­la tehdä olo­suh­teet niille soveli­aam­mak­si. Tässä on paljon tehtävää tien­var­sien, ratavar­sien, hiekkakuop­pi­en, sähkölin­jo­jen maise­moin­tien suhteen.

    Uhanalais­ten lajien keskit­tymi­nen harv­inais­tuville biotoopeille ei ole yllä­tys. Näi­den aluei­den säi­lyt­tämi­nen ja järkevä hoito, varsinkin jos yhteiskun­nan toimin­not niitä jo valmi­ik­si tuke­vat, on järkevää. Säästää yhteiskun­nan raho­ja toisaalla. 

    Täl­lä het­kel­lä San­ta­ham­i­na on main­iosti toimi­va kokon­aisu­us elävää uhanalaista luon­toa ja kult­tuuri­his­to­ri­aa, joka ei tarvitse suuria hoito­toimen­piteitä — pien­tä säätöä nyt aina voidaan toki tehdä. Se on ilmaista luon­non­suo­jelun kannal­ta. Kaupun­gin rak­en­taa 50–100 vuodessa, jopa pääkaupun­gin, mut­ta ainakin 300 vuo­ti­aan ylispu­us­ton valmis­tamiseen luulisi menevän pidempään:) 

    Meil­lä on Suomes­sa yksi edis­tyk­sel­lisim­mistä ympäristöhallinnoista, joka muuten on juuri nyt jos­sain määrin uhanalainen tiet­ty­jen poli­it­tis­ten voimien takia. Se on kan­sain­välisen mit­ta­pu­un mukaan huip­pu­lu­okkaa, edis­tyk­sel­lisek­si ulko­mail­la haukut­tu enkä ihan kevyesti menisi ensim­mäisenä epäilemään sen asiantun­te­mus­ta. Toiv­ot­tavasti Osmo ei tuu­per­ru saa­mansa palaut­teen alle, kun näyt­tää luke­van tätä pal­staansa yllät­tävän aktiivisesti… 

    Että näin, Jaska

  63. SANTAHAMINA ON AIKA SIVUSSA

    Olen hie­man seu­ran­nut tätä keskustelua San­ta­ham­i­nan ottamis­es­ta raken­nuskäyt­töön. Asi­aa ei onnek­si tarvitse päät­tää heti; ei saari siitä min­nekään karkaa. 

    Mut­ta miet­tikääpä, mikä eri­no­mainen tiivis asuinalue meil­lä voisi olla Suomen­lin­nas­sa. Edes kaikkia bas­tione­ja ei tarvit­sisi purkaa… Itse asi­as­sa viime vuo­sisadan alus­sa vakavasti harkit­ti­in Suomen­lin­nan van­hen­tuneen lin­noituk­sen purkamista.

    1) Saarel­la, kuten myös esim. Mus­tavuoren lehdol­la defini­itisti on luon­toar­vo­ja, jot­ka ovat ehkä paljon korkeampia kuin mitä me nyt pystymme arvosta­maan. Ne voivat vaa­tia paljon enem­män tilaa kuin mitä raken­net­tu alue voisi tar­jo­ta, vaik­ka siitä säästet­täisi­inkin osa luonnonsuojelualueeksi.

    2) Saarel­la on his­to­ri­al­lista raken­nuskan­taa, jol­laista tässä maas­sa on vähän. Tähän museovi­ras­to on puut­tunut. – Vält­tämät­tä 20.000 asun­toa eli läh­es 40.000 asukas­ta alueelle ei mahdu.

    3) Osa, mut­ta vain osa saares­ta on alavaa maa­ta. Mut­ta saari on suo­raan avomer­ta vas­ten, kuten suurin osa Helsin­gin nien­tä. Helsinki­hän on raken­net­tu ulkosaaris­toon. Vaik­ka meren­ran­nal­la onkin kiva asua kesäl­lä, se ei vält­tämät­tä ole niin kivaa talvella.

    4) Saari on aika kaukana. Näen­näis­es­ti se on lähel­lä. San­ta­ham­i­nan kär­jestä Kaivopuis­toon on 4 kilo­metriä, mut­ta ratikka­mat­ka San­ta­ham­i­nan keskus­tas­ta Rauta­tien­to­rille on 10 km (Munkkiniemeen 4 km). Hert­toniemeen ja Itäkeskuk­seen tosin on lyhyem­pi mat­ka. Saarelta on vain yksi suun­ta pois eli Hevossalmi. 

    Ver­tailun vuok­si: Laut­tasaari on paljon lähempänä, ja sieltä on kevyen liiken­teen väylät mukaan lukien 3 suun­taa ulos. — Helsin­gin työ­paikka­pain­opiste on siir­tymässä pois keskus­tas­ta kehäväylien varteen.

    San­ta­ham­i­na-ratkaisu ei siis vält­tämät­tä paran­na julkisen liiken­teen varas­sa kulke­vaa työ­matkali­iken­net­tä ver­rat­tuna johonkin muuhun alueeseen, esim. Sipoossa

    Mil­itäärisi­in seikkoi­hin en reservi­in sivi­ili­palvelus­miehenä ota kantaa.

    Ylipäätän­sä toivoisin Oden tasoisen kir­joit­ta­jan vält­tävän sel­l­aista Nur­mi­järvi-city­maas­turi-argu­men­toin­tia. Ehkä senkin takia, että city­maas­turi on täs­mälleen yhtä ener­giat­aloudelli­nen kuin vas­taa­vankokoinen henkilöau­to (n 7–9 l/100 km)

    MALMIN LENTOKENTTÄ ON MYÖS KULTTUURIALUETTA

    Malmin lento­ken­tän alueelle voitaisi­in sijoit­taa noin 10.000 asukas­ta. Sil­lä ratkaisee maa­pu­lan vuodek­si. Mut­ta 1) Lento­har­ras­tus on yksi kult­tuurin muo­to. Min­un ei tarvitse omis­taa lentolu­pakir­jaa tai edes ostaa lento­tun­te­ja naut­ti­ak­seni siitä. Riit­tää että kat­se­len nou­se­via ja laske­via konei­ta ja sielu­ni silmil­lä liidän pil­vien yläpuolel­la 2) Lento­kent­tä aiheut­taa meluhait­taa, mut­ta nykyisel­lä sijain­tipaikalla tämä hukkuu muuhun, eri­tyis­es­ti Lah­den­tien liiken­nemelu­un. Muual­la Uudel­la­maal­la se toisi selvää meluhait­taa. 3) Ihmi­nen tarvit­see myös visuaal­ista tilaa. Vaik­ka lento­kent­tä onkin yleisöltä sul­jet­tu alue, se luo avaru­ut­ta ympärilleen.

    Joka tapauk­ses­sa tarvit­semme tiet­tyä vira­nomaislen­to­kent­tää Helsin­gin lähel­lä. samoin lentok­oulu­tus­ta. Se, että jotkut saa­vat samal­la lentää vain huvikseen ei sekään ole peruste. Suuri osa siitä , mitä kelpo helsinkiläiset tekevät nimit­täin on omak­si huviksi, muiden huviksi tai oman huvin kustantamiseksi.

    Vähän olen havait­sev­inani tiet­tyä kateut­ta argu­men­toin­nis­sa. Ja ymmär­rän hyvin. Kyl­lä min­u­akin har­mit­taa, että lentolu­pakir­jaa ei voi ostaa. Se pitää ansai­ta, eikä minus­ta ole eikä koskaan ole ollut sel­l­aisen ansaitsijaksi.

  64. Ter­ve Ode, puhut soopaa. Kyse ei ole intin invaa­sios­ta, vaan vuosia San­ta­ham­i­na-seuras­sa käyn­nis­sä olleesta pros­es­sista. Sil­lä on myös yhtä vähän tekemistä kokoomuk­sen kanssa. Kaik­ki on läht­enyt saaren asukkaista. Ihan kaikki.

  65. Toine jut­tu on intin pilaa­mat alueet. Mitä tarkoi­tat niil­lä? Tarkoi­tatko pilat­tu­ja kasarmi­aluei­ta, pilat­tua Saha­ran paahdealuet­ta vai pilat­tua tais­telu­am­pumaradan aluetta.

    Ilmeis­es­ti et tarkoi­ta kan­sain­välis­es­ti kuu­luisaa funkkiskasarmi­aluet­ta etkä museovi­ras­ton silmäterää punati­ilikasarmi­aluet­ta. Et myöskään voine tarkoit­taa Saharaa, kos­ka se on kaikil­la mittareil­la kovan luokan har­jualue, 1. luokan poh­javesineen ja paahdealueen per­hosi­neen. Eli jäl­jelle jää tais­telu­am­pumara­ta. No sen luon­toar­vot ovatkin jo valmi­ik­si luon­non­suo­jelu­lain määrit­tämän luon­non­suo­jelu­alueen mitois­sa. Lisäk­si rarien määrä menee kyseisel­lä alueel­la toiselle sadalle.

  66. Kol­man­nek­si 20 000 ihmisen lähivirk­istyalueen luon­toar­vot ovat entiset ilman saaren läpäi­sevää sähköaitaa. Esität suo­jeltavak­si eteläran­taa. Miten sen teet. Siis mil­lä estät asukkaiden pääsyn meren­ran­nalle, jot­tei­vat merikaalit,ketunsarat, liuskamaltsat,jäkäliköt, kon­nan­liekot, yms. tuhou­tu­isi. Et mil­lään, pait­si sähköaidalla.

    20 000 asukkaan kaupungi­nosa tarkoit­taa jär­jestelmäl­listä San­ta­ham­i­nan mukaan lukien 10 lin­tu­lu­odon luon­toar­vo­jen tuhoamista.

  67. Neljän­nek­si ratikkalin­jal­la liiken­teen hoit­a­mi­nen on pelkkää bluffia. Todel­lise­na liiken­nevai­h­toe­htona on edelleenkin autot. Sitä varten on Hevos­salmen tien var­relta pois­tet­ta­va kym­meniä asun­to­ja tien lev­en­tämisen takia. En pidä esit­tämiäsi seikko­ja real­is­tisi­na, ide­al­isti­na kylläkin.

  68. Siis mil­lä estät asukkaiden pääsyn meren­ran­nalle, jot­tei­vat merikaalit,ketunsarat, liuskamaltsat,jäkäliköt, kon­nan­liekot, yms. tuhou­tu­isi. Et mil­lään, pait­si sähköaidalla.

    Helsin­gin luon­non­suo­jelu­alueil­la tämä hoituu kyl­teil­lä, merk­i­ty­il­lä poluil­la, pitkospuil­la, jne. Ja jos ei muu auta, niin pan­naan soti­lashenkises­ti miinavaara-kyltti.

  69. Uhrataanko Öster­sun­domin luon­toar­vot kaavoituk­ses­sa? (HS 17.1.2020)

    Kaiken kaikki­aan surullisen kuu­luisan Helsin­gin alue­val­taus­pros­essin keskeinen perustelu oli­vat huikeasti ylim­i­toite­tut rak­en­tamisen­nus­teet. Alueel­la ei voi­da onnis­tuneesti saavut­taa esitet­tyjä väestö­tavoit­tei­ta, kos­ka sovel­tuvaa raken­nus­maa­ta on liian vähän.

    Joudu­taanko nyt seu­raa­maan, kuin­ka luon­toar­vot, viihtyvyys ja hyvä yhteiskun­ta­su­un­nit­telu uhrataan yri­tyk­sessä todis­tel­la alue­val­tauk­sen poli­it­ti­nen argu­men­taa­tio — pitäen kiin­ni näistä epäre­al­is­ti­sista tavoit­teista? Jatku­vatko huonos­ti perustel­lut päätök­set ja kansalaisia harhaan johta­va tiedotus?

    Helsin­gin kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­ton ja Mat­ti Visan­tin halu rak­en­taa Natu­ra-aluei­den ruovikoi­hin (HS 17.1.2020) ei ole uskot­ta­va! Täl­laisen ajatuk­sen esille tuomi­nen lie­nee osa strate­giaa, jos­sa tiede­tään jo Natu­ra-ruovikoiden rak­en­tamisen kaatu­van mah­dot­to­muu­teen­sa. Varsi­naise­na tavoit­teena on rak­en­t­a­mi­nen Sipoon kor­peen — kuin pakon sanele­m­ana vaihtoehtona!

    Eikö olisi jo aika tun­nus­taa poli­it­tiset virheet ja epäre­al­is­tiset väestö­tavoit­teet ja ruve­ta rak­en­ta­maan aluet­ta hyvän yhteiskun­ta­su­un­nit­telun mukaises­ti? Ihan riip­pumat­ta siitä mihin kun­taan alue luetaan.

    Mart­ti Hildén
    filosofi­an kan­di­daat­ti, museomestari
    Sipoo

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.