Santahamina ja Östersundom

Kau­pun­gin­joh­ta­ja Jus­si Paju­nen on sano­nut kan­ta­naan, ettei Hel­sin­ki enää tar­vit­se San­ta­ha­mi­naa asun­to­käyt­töön, kos­ka on tuo Öster­sun­dom. Kokoo­muk­sen suun­nas­ta on sanot­tu samaa myös Mal­min vir­kis­tys­len­to­ken­täs­tä. Myös sin­ne aiot­tu raken­ta­mi­nen mah­tuu Sipoo­seen.  Täl­lais­ta logiik­kaa on yleen­sä kuul­tu kom­mu­nis­tien Yrjö Hakaselta.

San­ta­ha­mi­naa ei tar­vi­ta raken­ta­mi­seen välit­tö­mäs­ti, eikä se oli­si välit­tö­mäs­ti saa­ta­vis­sa­kaan. Sen vuo­ro oli­si jos­kus vuon­na 2025.

Täl­lai­set asiat ovat kau­pun­ki­ra­ken­teen ja lii­ken­teen kan­nal­ta olen­nai­sia. Jos 20 000 asun­toa jäte­tään San­ta­ha­mi­naan raken­ta­mat­ta, ne eivät toteu­du toi­sek­si par­haal­le alu­eel­le, kos­ka se raken­ne­taan joka tapauk­ses­sa. Net­to­mää­räi­ses­ti tuo raken­ta­mi­nen sirot­tuu kehys­kun­tiin kah­den auton kult­tuu­riin. Jos se tuot­taa vii­si­tu­hat­ta noin 40 kilo­met­rin auto­mat­kaa päi­väs­sä ja 250 päi­vä­nä vuo­des­sa, soti­lai­den muka­vuu­den­ha­lu mak­saa meil­le 50 mil­joo­naa ajo­neu­vo­ki­lo­met­riä vuodessa.

Öster­sun­do­min alu­eel­le mah­tuu minun mie­les­tä­ni noin 20 000 asu­kas­ta. Tämä ei vas­taa edes yhden vuo­den kaa­vail­tua asun­to­tuo­tan­toa Hel­sin­gin seu­dul­la. Voim­me tie­tys­ti esit­tää mie­li­pi­tei­tä sii­tä, pitää­kö niin monen saa­da muut­taa Hel­sin­gin seu­dul­le, mut­ta tois­tai­sek­si ei ole näky­vis­sä muut­to­ha­lu­jen tyreh­ty­mis­tä. Jos väkeä pak­kau­tuu näil­le main, minus­ta oli­si hyvä, että he tuli­si­vat mie­luum­min lähel­le ja jouk­ko­lii­ken­teen var­teen kuin kau­as ja tun­ki­si­vat sit­ten autoi­neen Helsinkiin. 

Hel­sin­ki kaa­vai­li aika­naan esit­täes­sään Lou­nais-Sipoon liit­tä­mis­tä Hel­sin­kiin isom­paa aluet­ta aina Sipoon­joel­le asti. Kun täs­tä sit­ten saa­tiin­kin vain puo­let, aluk­si arvioi­tiin, että alu­eel­le mah­tui­si noin 20 000 asu­kas­ta. Nyt suun­nit­te­li­joil­le on kui­ten­kin annet­tu ohje mah­dut­taa alu­eel­le 30 000 asu­kas­ta. Tämä on huo­no jut­tu, kos­ka sil­loin jou­du­taan uhraa­maan mer­kit­tä­viä luon­toar­vo­ja. Samal­la raken­net­ta­va alue muut­tuu kapeas­ta nau­ha­kau­pun­gis­ta leveäk­si, jol­loin se ei enää ole jouk­ko­lii­ken­teel­lä kun­nol­la hoi­det­ta­vis­sa. Raken­ne­taan­kin siis autokaupunkia.

Minus­ta kun­nan­ra­jois­ta riip­pu­mat­ta pitäi­si toteut­taa alku­pe­räi­nen kapea nau­ha­kau­pun­ki met­ron varas­sa Öster­sun­do­miin yhteis­työs­sä Sipoon kans­sa ja jät­tää Natu­ra-alu­eet ja Sipoon­kor­pi rau­haan.  Asuk­kais­ta pie­nem­pi osa tulee Hel­sin­gin alu­eel­le, mut­ta täl­lä ei ole niin suur­ta merkitystä.

Puo­lus­tus­voi­mat ovat ryh­ty­neet invaa­sioon säi­lyt­tääk­seen muka­vat työ­paik­kan­sa muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. On myön­net­tä­vä, että minä­kin puo­lus­tai­sin tuol­lais­ta muka­vuut­ta, jos kyse oli­si minun työ­paik­ka­ni sijain­nis­ta. Mut­ta San­ta­ha­mi­na on nyt skan­daa­li­mai­sen huo­nos­sa käy­tös­sä, sil­lä ei sil­lä enää maan­puo­lus­tuk­sel­lis­ta mer­ki­tys­tä ole.

Nyt on pan­tu peliin saa­ren luon­toar­vot. Kokoo­mus­lai­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, evers­ti­luut­nant­ti Jar­mo Nie­mi­nen, on teh­nyt todel­la upean kir­jan San­ta­ha­mi­nas­ta, jota suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti. Ama­töö­ri­va­lo­ku­vaa­ja­na olen eri­tyi­sen kateel­li­nen hänen lois­ta­vis­ta hei­nä­sirk­ka-kuvis­taan, mut­ta niin hie­no­ja kuin nuo kuvat ovat­kin, ne eivät rii­tä perus­teek­si kar­kot­taa 20 000 poten­ti­aa­lis­ta asu­kas­ta jon­ne­kin Juma­lan­se­län taakse.

On suo­ras­taan söpöä, että kokoo­mus on nyt herän­nyt näin innok­kaas­ti var­je­le­maan luon­to-arvo­ja, mut­ta eikä nii­tä pitäi­si var­jel­la myös Sipoon­kor­ves­sa, joka aio­taan pan­na mata­lak­si? Mis­tä täl­lai­nen vali­koi­vuus innos­tu­mi­ses­sa luontoarvoihin?

San­ta­ha­mi­nas­sa on pal­jon arvo­kas­ta raken­nus­kan­taa ja sen ete­lä­osat ovat myös todel­la hie­noa luon­toa. Juu­ri sik­si sii­tä saa hie­non asui­na­lu­een. Van­haa kan­taa voi yhdis­tel­lä uuteen samaan tapaan kuin Kata­ja­no­kal­la. Ete­lä­kär­ki jäte­tään tie­tys­ti raken­ta­mat­ta. Soti­laat ovat jo pilan­neet niin suu­ren osan saa­res­ta, ettei raken­net­taes­sa jou­du­ta pilaa­maan enää enempää.

Vaik­ka raken­ta­mi­nen ei luon­toa uhkaa, kulu­mi­nen tie­tys­ti uhkaa. Nyt­hän saa­ri on hel­sin­ki­läi­sil­tä sul­jet­tu. Kun se raken­ne­taan – taik­ka muu­tet­tai­siin sel­lai­se­naan vir­kis­ty­sa­lu­eek­si – tie­tys­ti suu­rem­pi kävi­jä­mää­rä häi­rit­see joi­ta­kin arko­ja laje­ja.  Luon­non säi­lyt­tä­mi­sek­si tar­vi­taan myös joka­mie­hen oikeu­den ulko­puo­lel­le jätet­ty­jä luon­non­puis­to­ja, mut­ta nii­den paik­ka ei minus­ta ole ydin­kes­kus­tan tuntumassa.

Siis­pä:

Öster­sun­dom on raken­net­ta­va kapeam­pa­na, vaik­ka sin­ne mah­tuu­kin vähem­män  ja ulo­tet­ta­va nau­ha­kau­pun­ki pit­käl­le Sipoon puo­lel­le yhdes­sä Sipoon kun­nan kanssa.

San­ta­ha­mi­na on saa­ta­va asuin­käyt­töön jos­kus vuo­den 2025 tie­noil­la. Sen lii­ken­ne hoi­de­taan rai­tio­vau­nul­la Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kautta.

78 vastausta artikkeliin “Santahamina ja Östersundom”

  1. Mat­kal­la niin San­tik­seen kuin Öster­sun­do­miin voi mat­kan var­rel­le osua Vii­kin pel­toau­keat. Olen joten­sa­kin ymmär­tä­nyt nämä vih­rei­den leik­ki­ken­täk­si, mik­sei näi­tä raken­ne­ta ennen inva­asioi­ta itään?

  2. Veik­kaan, että Hel­sin­gis­sä tehok­kaan raken­ta­mi­sen suu­rin yksit­täi­nen este on talo­jen kor­keut­ta ohjaa­vat mää­räyk­set. Sitä pait­si pil­ven­piir­tä­jät ovat tyy­lik­käi­tä ja vies­ti­vät elin­voi­mai­ses­ta kau­pun­gis­ta — kun­han eivät ole jun­tis­ti raken­net­tu ihan ran­taan tai yksit­täi­si­nä taloi­na sin­ne tänne.

  3. Mut­ta San­ta­ha­mi­na on nyt skan­daa­li­mai­sen huo­nos­sa käy­tös­sä, sil­lä ei sil­lä enää maan­puo­lus­tuk­sel­lis­ta mer­ki­tys­tä ole. ”

    En ole mikään suu­ri sota­stra­te­gi, mut­ta käsit­tääk­se­ni San­ta­ha­mi­nan varus­kun­ta on lähin varus­kun­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta kat­soen. Lisäk­si tie­tääk­se­ni siel­lä kou­lu­te­taan ennen kaik­kea kau­pun­ki­so­dan­käyn­tiin eri­kois­tu­nei­ta soti­lai­ta, jot­ka tie­ten­kin ovat Hel­sin­gin puo­lus­tuk­seen kaik­kein soveltuvimpia.

    Kun nyt maan­puo­lus­tuk­sel­li­set uhka­ku­vat ovat muut­tu­neet itä­ra­jan yli vyö­ry­vis­tä mas­sii­vi­sis­ta neu­vos­to­tank­ki­lau­mois­ta stra­te­gi­siin iskui­hin, niin aina­kin maal­li­kos­ta tun­tui­si tyh­mäl­tä pois­taa juu­ri täl­lais­ten isku­jen tor­jun­nan kan­nal­ta tär­kein varus­kun­ta. San­ta­ha­mi­nan varus­mie­het ovat ne, jot­ka ensim­mäi­si­nä oli­si­vat pai­kal­la, jos joku yrit­täi­si jol­lain maa­han­las­ku­jou­kol­la tai vas­taa­val­la lamaut­taa Suo­men poliit­ti­sen johdon. 

    Mut­ta kuten alus­sa sanoin, en ole sota­stra­te­gi, joten asioi­ta parem­min tie­tä­vät kor­jat­koon sen, onko noin lähel­lä pää­kau­pun­gin kes­kus­taa sijait­se­val­la varus­kun­nal­la mitään soti­laal­lis­ta merkitystä.

  4. Raken­ne­taan­kin siis auto­kau­pun­kia.” Ha! Myön­si­hän Osmo tämän lopul­ta. Nau­ha­kau­pun­gil­le var­mas­ti löy­tyy kan­na­tus­ta Sipoon puo­lel­ta, ja kun­han aikaa vie­lä vähän kuluu ja KSV:n ankeut­ta­jat pysy­vät pois­sa, Sipoon aika­kap­se­lit nouse­vat arvos­sa ja arvos­tuk­ses­sa. Muu­ten saa­daan uusi klauk­ka­la­mänt­sä­lä jos­sa on myös muu­ta­ma ökyalue.

    San­ta­ha­mi­nas­ta: muka­vuus on kes­kei­nen point­ti, mut­ta kyl­lä puo­lus­tuk­sen­kin pitäi­si jos­sain tääl­lä­päin olla. Hyry­läs­sä oli­si muu­ten tähän tar­koi­tuk­seen erin­omai­sen hyvin sopi­va val­mis koh­tuul­li­sen hyvä­kun­toi­nen infra val­mii­na ja vapaa­na, ja tai­taa olla vie­lä perä­ti toi­men­pi­de­kiel­los­sa. Ei ole enää vuon­na 2025.

  5. Sota­stra­te­giois­ta en tie­dä mitään, mut­ta ihan maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­tu­na voi­si luul­la, että sodan syt­tyes­sä Hel­sin­gin puo­lus­ta­jien kan­nat­tai­si olla jos­sain ihan muu­al­la kuin pik­kui­sel­la saa­rel­la, jos­ta täy­tyy tul­la pois kape­aa sil­taa pitkin.

  6. Entä­pä jos San­ta­ha­mi­na raken­net­tai­siin siten että lii­ken­teel­li­ses­ti sin­ne pää­see vain jul­ki­sil­la kul­ku­vä­li­neil­lä. Park­ki­pai­kat mantereella.

    Kenen­kään ei ole pak­ko muut­taa saa­reen tai ostaa siel­tä kiinteistöä.

  7. Vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­paik­ka­mää­rä on kas­va­nut, niin Hel­sin­gis­sä se on his­suk­seen vähen­ty­nyt. Myös­kään Hel­sin­gin rajan ylit­tä­vien auto­jen mää­rä ei ole lisään­ty­nyt pit­kään aikaan. 

    Mik­si siis pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tai kehys­kun­tiin muut­ta­vat ihmi­set tuli­si­vat san­koin jou­koin autoil­laan juu­ri Hel­sin­kiin töi­hin? Eikö toden­nä­köi­sem­pää ole, että he mene­vät esi­mer­kik­si Espoo­seen tai Van­taal­le, jois­sa molem­mis­sa työ­paik­ko­ja on koko ajan enem­män ja enemmän.

  8. Jokai­sel­le tätä blo­gia sään­nöl­li­ses­ti seu­ran­neel­le on tul­lut sel­väk­si, että Osmol­la ei ole mitään hen­ki­lö­koh­tais­ta kos­ke­tus­ta luontoon. 

    Hyväk­sy­tään tämä… hän voi­si sil­ti vih­reä­nä polii­tik­ko­na ymmär­tää ja arvos­taa luon­non säi­lyt­tä­mi­seen täh­tää­viä puheen­vuo­ro­ja. Mut­ta ei! Hän ei sel­väs­ti­kään ymmär­rä lain­kaan maa­il­man­kat­so­mus­ta, jos­sa luon­nol­la on arvo — jopa itseisarvo. 

    Jos­sain mää­rin surul­lis­ta minus­ta, kun kysees­sä on kiis­tat­to­mas­ti arvo­joh­ta­jien jouk­koon kuu­lu­va henkilö. 

    Yksi kysy­mys nyt alkuk­si Osmol­le (lisää­kin saat­taa tulla): 

    Kei­tä ovat nämä juma­lan­se­län taak­se kar­koi­te­tut pon­ten­ti­aa­li­set San­ta­ha­mi­nan asukit? 

    Kar­koit­ta­mi­nen on mie­les­tä­ni vähän vah­va sana täs­sä yhtey­des­sä. Ketään ei voi­ne kar­koit­taa pai­kas­ta, jos­sa hän ei kos­kaan ole ollutkaan?

    Epäi­len­pä vah­vas­ti, että ei Kai­nuun rivi­ta­lon pät­kis­tä muu­te­ta San­ta­ha­mi­nan 8 000 euron neliö­hin­tai­siin asun­toi­hin. Eikö­hän asu­ja­mis­to aika pal­jon lähem­pää löy­dy? Eli mis­sä on tämä Jumalanselkä?

    Voi­si jopa kuvi­tel­la kir­joi­tusa­sus­ta pää­tel­len sen ole­van jokin ole­mas­sa ole­va paikka.

  9. Eli­na, kuten arvaan sinun hyvin tie­tä­vän, niin pelk­kä tren­din mukai­nen asu­mis­väl­jyy­den kas­vu tar­koit­taa pel­käs­tään Hel­sin­gis­sä tuol­lais­ta 6000 asun­toa vuo­des­ta. Plus syn­ty­vyys, var­sin­kin koko Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Plus maa­han­muut­to. Plus maan sisäi­nen muut­to. Nuo siis tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä. Jos noi­ta asun­to­ja ei raken­ne­ta lähem­mäk­si niin ne raken­ne­taan kauemmaksi.

    Se on myös mie­len­kiin­tois­ta, että luon­to vaik­ka­pa Tuusu­las­sa on läh­tö­koh­tai­ses­ti joten­kin vähem­män arvo­kas­ta kuin vaik­ka­pa San­ta­ha­mi­nas­sa, tai yli­pään­sä mis­sään mis­sä tuol­la kep­pi­he­vo­sel­la rat­sas­ta­va ei halu­ta raken­net­ta­van. Ihmet­te­len edel­leen kuin­ka kaik­ki luon­to­koh­teet Hel­sin­gis­sä tun­tu­vat ole­van kes­ki­mää­räis­tä arvok­kaam­pia. Hyvä rat­kai­su oli­si vaik­ka että SYKE rank­kai­si ne. Ja ei, minul­la ei ole mitään hin­ku­ja latoa beto­nia joka nie­men not­koon ja saa­rel­maan, päin­vas­toin, kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti jär­ke­viin paik­koi­hin raken­ta­mal­la sitä beto­nia lado­tan vähemmän.

  10. Puut­tu­mat­ta sen enem­pää San­ta­ha­mi­naan, jon­ka yleen­sä niin tark­ka Osmo on las­ke­nut vää­rin, tote­ai­sin Mal­min ole­van pal­jon muu­ta­kin, kuin vir­kis­tys­len­to­kent­tä. Siel­lä on pal­jon viran­omais­toi­min­to­ja ja len­to­kou­lu­tus­ta. Itse asias­sa ole­tan, että ennem­min tai myö­hem­min pää­osa har­ras­teil­mai­lus­ta jou­tuu väis­ty­mään Mal­mil­ta kau­pal­li­sen ja viran­omai­sil­mai­lun tieltä.

    Muu­al­la Euroo­pas­sa rai­va­taan uusia kes­kus­ta­kent­tiä kau­pun­kei­hin. Ei tun­nu kovin jär­ke­väl­tä hävit­tää ole­mas­sa ole­vaa kent­tää. Jos kent­tä tulee rai­de­lii­ken­teen pii­riin, on aivan var­maa, että pai­neet syöt­tö­lii­ken­teen siir­tä­mi­sek­si osit­tain Van­taan ken­täl­tä Mal­mil­le kasvavat.

  11. Kyl­lä Osmo on San­ta­ha­mi­nen suh­teen oikeas­sa. Sen lisäk­si pitäi­si nuo Hel­sin­gis­sä tyh­jil­lään ole­vat ton­tit saa­da hyö­ty­käyt­töön. En ymmär­rä, mik­si asian suh­teen ei teh­dä riit­tä­vän järei­tä toimenpiteitä.

  12. En mil­lään ymmär­rä OS:n huol­ta San­ta­ha­mi­nas­ta. Tie­to­si noin 20000 asuk­kaan tilas­ta on tie­tys­ti sinun ja var­maan vir­ka­mies­ten var­men­ta­ma. Miten oli­si Seu­ra­saa­ri? Kuka nii­tä van­ho­ja talo­ja halu­aa katel­la? Lai­ta Mar­ja­nie­mi, Laa­ja­sa­lo yms tark­kaan syy­niin. Eikö­hän nii­hin Sinun aja­tus­te­si mukaan mah­du aika pal­jon lisää asuk­kai­ta. Mik­si tän­ne hin­kua­vat ihmi­set on saa­ta­va Hesan alu­eel­le? Van­taal­la ja Espoos­sa näyt­tää vie­lä tilaa ole­van. Oli­si­ko fir­mo­jen jo lope­tet­ta­va poru­kan rek­ry­toin­ti tääl­lä ja ehkä vaih­det­ta­va sijain­ti­aan? Mik­si yli­pää­tään jon­kun kun­nan on koko ajan kasvettava?

  13. Tie­tys­ti luon­to­koh­teet ovat arvok­kaam­pia pai­kois­sa, jois­sa luon­to­koh­de on niuk­ka hyödyke.. 

    Mitäs ihmeel­lis­tä tuos­sa nyt on?

    Isot uudi­sa­sun­not nyt eivät kyl­lä Hel­sin­gis­sä ole men­neet kau­pak­si, vaan edel­leen yksiöt ja kak­siot sekä pie­net perheasunnot. 

    Eli tie­dä nyt täs­tä asu­mis­väl­jyy­den tren­dis­tä. Yleen­sä­kin puhu­mi­nen ihmis­ten valin­nois­ta kuin jonain luon­non­voi­ma­na on minus­ta kum­mal­lis­ta. Mehän sen itse pää­täm­me mikä kul­loi­nen­kin “tren­di” aina on. 

    Jos ihmi­set tosi­aan halua­vat asua väl­jäs­ti, niin Suo­mes­sa kyl­lä on sii­hen hyvät mah­dol­li­suu­det. Mei­dän ei kaik­kien tar­vit­se pak­kau­tua tänn­ne nie­men nok­kaan, jos­sa väl­jyys on vai­kea toteuttaa.

  14. Kal­le Pyö­rä­nie­mel­tä tulee uut­ta tie­toa. Minä olen luul­lut, että super­no­peat junat ovat tren­di muu­al­la Euroo­pas­sa ja ilmai­lu on vähe­ne­mäs­sä. Voit­ko Kal­le lue­tel­la kau­pun­ke­ja, joi­den kes­kus­toi­hin rai­va­taan tilaa lentokentille?

  15. tpyy­luo­ma kirjoitti:
    “Se on myös mie­len­kiin­tois­ta, että luon­to vaik­ka­pa Tuusu­las­sa on läh­tö­koh­tai­ses­ti joten­kin vähem­män arvo­kas­ta kuin vaik­ka­pa Santahaminassa,”

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti noin ei tie­tys­ti ole, mut­ta todel­li­suu­des­sa usein on.
    Ollaan puo­lus­tus­voi­mis­ta muu­ten mitä miel­tä tahan­sa, niin luon­non kan­nal­ta tämä tuhoa­mi­seen eri­kois­tu­nut orga­ni­saa­tio on hyvin usein posi­tii­vi­nen ilmiö.
    Pitä­mäl­lä ne todel­li­set “kul­kusirk­ka­lau­mat”, eli ihmis­mas­sat, pois­sa tie­tyil­tä alueil­ta, on sääs­tet­ty ympä­ri Suo­mea hie­no­ja kei­tai­ta luon­non­va­rai­sil­le kas­veil­le ja eläi­mil­le. San­ta­ha­mi­na on niis­tä yksi.
    Muu­ten­kin on vali­tet­ta­vas­ti niin, että luon­toar­voil­taa par­haat koh­teet alka­vat olla pie­ni­nä sir­pa­lei­na taa­ja­mien sisäl­lä ja reu­noil­la. Ns. haja-asu­tusa­lue on moto­ja käyt­täen rais­kat­tu huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mal­la huo­lel­li­suu­del­la ja “pie­tee­til­lä”.

  16. Jos se on jol­le­kin vie­lä epä­sel­vää niin San­ta­ha­mi­nan soti­laal­li­nen mer­ki­tys muis­sa kuin edus­tus­teh­tä­vis­sä on nol­la. Mal­min len­to­ken­täl­lä­kin on enem­män merkitystä. 

    Jos joku taho oikeas­ti val­mis­te­li­si hyök­käys­tä Euroo­pan Unio­nia vas­taan, isku ei var­mas­ti tuli­si kenel­le­kään enää parin tun­nin yllä­tyk­se­nä. Mah­dol­li­sen stra­te­gi­sen iskun tor­jun­nas­sa avai­na­se­mas­sa on ilma­tor­jun­ta, ja Hel­sin­gin ilma­tor­jun­ta­ryk­ment­ti siir­ret­tiin Parolaan. 

    San­ta­ha­mi­nan yksi­köt siir­ret­tä­neen ennen­pit­kää Upin­nie­meen, jos siis San­ta­ha­mi­na siir­tyy siviileille.

  17. Mihin las­kel­miin tämä hil­li­tön raken­ta­mi­nen itse asias­sa perustuu? 

    Suu­ret ikä­luo­kat ovat pää­osin jo yli 60-vuo­tiai­ta. Kohor­tit v. 1946–1949 ovat yli 100 000 ihmis­tä. Hei­dän syn­nyt­tä­män­sä ikä­luo­kat ovat liki puo­let pienempiä. 

    Suu­ril­ta ikä­luo­kil­ta on jää­mäs­sä pil­vin pimein tila­via per­hea­sun­to­ja uusien per­hei­den tar­pei­siin. Mik­si Suo­mi pitää raken­taa kah­teen kertaan?

    Hel­sin­ki ei myös­kään ole muut­to­voit­toi­sim­pia kun­tia Suo­mes­sa. Imu vetää suu­riin kau­pun­kei­hin täl­lä het­kel­lä, mut­ta kär­jes­sä keik­ku­vat Oulu ja Tampere. 

    Maa­han­muu­tol­la ei San­ta­ha­mi­nan kal­tai­sia arvoa­sun­to­ja täy­te­tä, se on var­ma. Ei ole mitään merk­ke­jä sii­tä, että Suo­meen oli­si muut­ta­mas­sa vara­kas­ta ja kou­lu­tet­tua väkeä. Ei kai ole tar­koi­tus täyt­tää San­ta­ha­mi­naa kau­pun­gin vuokrataloilla?

    Asiat voi­vat myös hyvin äkkiä taas muut­tua. Tulee­kin muo­dik­kaak­si asua jos­sain muu­al­la. Täl­lai­nen buu­mi­han täs­sä jo näh­tiin­kin 90-luvul­la, kun lap­si­per­heet ryn­ni­vät san­koin jou­koin kehys­kun­tiin. Arvot ja asen­teet vaih­te­le­vat yllät­tä­väs­ti­kin suku­pol­ves­ta toi­seen. Monet ennus­tuk­set ovat men­neet pieleen. 

    Ja vaik­ka oli­si­kin niin, että kaik­ki halua­vat Hel­sin­kiin nyt ja aina.. niin sii­nä­hän minun puo­les­ta­ni halua­vat. Mikä joka­mie­hen oikeus Hel­sin­gis­sä asu­mi­nen on?

  18. Eli­na:
    “Ja vaik­ka oli­si­kin niin, että kaik­ki halua­vat Hel­sin­kiin nyt ja aina.. niin sii­nä­hän minun puo­les­ta­ni halua­vat. Mikä joka­mie­hen oikeus Hel­sin­gis­sä asu­mi­nen on?”

    Olet­taen, ettet halua kri­mi­na­li­soi­da pyr­ki­mys­tä muut­taa Hel­sin­kiin, ei vaih­toeh­to­ja ole hir­veäs­ti. Joko raken­ne­taan tai sit­ten tode­taan, että asun­to­jen hin­ta­ta­so kar­kaa käsis­tä. Vai pitäi­si­kö perus­taa komi­tea päät­tä­mään sii­tä, ket­kä saa­vat asua Helsingissä…

  19. Mihin las­kel­miin tämä hil­li­tön raken­ta­mi­nen itse asias­sa perustuu?”

    Väes­tön kas­vu on aliar­vioi­tu sys­te­maat­ti­ses­ti kuta­kuin­kin kai­kis­sa Tilas­to­kes­kuk­sen vii­meis­ten 40–50 vuo­den kulues­sa jul­kai­se­mis­sa väes­tö­en­nus­teis­sa. Tilas­to­kes­kus on tämän itse­kin toden­nut muun muas­sa jul­kai­sus­saan Väes­tö­en­nus­te kun­nit­tain 2007–2040 (Suo­men viral­li­nen tilas­to, Väes­tö 2007). (
    läh­de
    )

    Suo­men väki­lu­vun peak­kaa­mis­ta siir­re­tään jat­ku­vas­ti eteen­päin, vuo­den 2000 osal­ta Tilas­tol­li­nen pää­toi­mis­to osui nap­piin jos­kus 60-luvun lopul­la, 1971 arviot heit­ti­vät jo 700000 hen­gel­lä alaspäin.

    Hel­sin­gin väki­lu­ku kas­voi vii­me vuon­na 6038 hen­gel­lä jos Sipoon lii­to­sa­luei­ta ei huo­mioi­da. Edel­li­sen laman jäl­keen käyn­nis­ty­nyt muut­to­lii­ke riit­ti juu­ri ja juu­ri vetä­mään väes­tön­kas­vun nega­tii­vi­sek­si kol­mek­si vuo­dek­si 2003–2005. Tilas­to­ja voi ihme­tel­lä tääl­tä.

    Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tar­ve on luku­jen valos­sa kiis­ta­ton. Kas­vun syi­hin vai­kut­ta­mi­nen onkin sit­ten kovin kiistanalaista.

    1. Spot­tu kat­soo vää­rää tilas­toa. Pitäi­si kat­soa Hel­sin­gin seu­dun väki­lu­kua, eikä Hel­sin­gin. Se, että Hel­sin­gin seu­dun väki­lu­vun kas­vu on suun­tau­tu­nut pää­asias­sa naa­pu­ri­kun­tiin ker­too, että Hel­sin­gis­sä on raken­net­tu vähem­män kuin pelk­kä asu­mis­väl­jyy­den­kas­vu edel­lyt­täi­si. Tau­din nimi on yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajaantuminen.

  20. Miva: Miten oli­si Seurasaari?
    Seu­ra­saa­ri on 46 heh­taa­ria, San­ta­ha­mi­na 435 hehtaaria.

    Eli­na: Tie­tys­ti luon­to­koh­teet ovat arvok­kaam­pia pai­kois­sa, jois­sa luon­to­koh­de on niuk­ka hyödyke.. 
    Mitä tuo nyt sit­ten tar­koit­taa? Esi­mer­kik­si Hal­tia­lan pel­to on arvok­kaam­pi kuin pel­toplänt­ti Pih­ti­puh­taal­la sik­si että se on ensi­si­jai­ses­ti ihan muu­ta kuin pel­to, se on osa puis­toa jota käyt­tä­vät sadat tuhan­net ihmi­set. Hel­sin­gin kokoo­mus muu­ten halu­aa gryn­da­ta ne pellot.

    Mut­ta San­ta­ha­mi­nan luon­toar­vo­ja ylis­tet­täes­sä vedo­taan nime­no­maan sii­hen että ne ovat “kos­ke­mat­to­mia”, kuten Rauk­ko kir­joit­taa: Pitä­mäl­lä ne todel­li­set “kul­kusirk­ka­lau­mat”, eli ihmis­mas­sat, pois­sa tie­tyil­tä alueil­ta, on sääs­tet­ty ympä­ri Suo­mea hie­no­ja kei­tai­ta luon­non­va­rai­sil­le kas­veil­le ja eläi­mil­le. Eli niil­lä ilmei­ses­ti on itsei­sar­voa nime­no­maan sik­si että ihmi­set eivät käy siel­lä. Jos näin, niin mitä väliä sil­lä onko ne tiheäs­ti asu­tul­la seudulla.

    Mah­dol­li­nen raken­ta­mi­nen San­ta­ha­mi­naan toteu­tet­tai­siin niin että Ete­lä- ja Itä-osa jäi­si kos­ke­mat­to­mak­si. Raken­ta­mi­sen voi­si myös visio­kil­pai­lu­mal­liin toteut­taa pit­käl­ti veden pääl­le, niin kuin puo­li kan­ta­kau­pun­kia on teh­ty merel­tä val­taa­mal­la, mitä Hel­sin­gin kokoo­mus muu­ten vas­tus­taa periaatteessa.

    Kysyn, taas, että kun ei tun­nu ole­van mikään ongel­ma raken­taa esim. Van­han­kau­pun­gin­lah­den luon­non­suo­je­lua­lu­een ympä­ril­le, niin mik­si tämä oli­si ongel­ma Santahaminassa?

    Ylei­sem­min, suh­tau­dun ris­ti­rii­tai­sen tun­tein kau­pun­ki­met­sä­po­ruk­kaan. Esi­mer­kik­si Hal­tia­lan pel­to­ja ei mis­sään nimes­sä tule raken­taa, mut­ta jos kau­pun­ki­luon­non suo­je­li­jat anta­vat itses­tään sel­lai­sen kuvan että mihin­kä luon­to­koh­teen lähel­le­kään ei saa raken­taa, niin koko hom­ma voi­daan mar­gi­na­li­soi­da epä­rea­lis­ti­sek­si nim­byi­lyk­si. Tämä efek­tii­vi­ses­ti hait­taa mm. Hal­tia­lan suo­je­lua. Ymmär­rän hyvin esim. Laa­ja­sa­lon luon­toar­vot, mut­ta minun on täy­sin mah­do­ton­ta ymmär­tää mik­sei nykyis­ten öljy­säi­liöi­den tilal­le sai­si rakentaa.

    Isot uudi­sa­sun­not nyt eivät kyl­lä Hel­sin­gis­sä ole men­neet kau­pak­si, vaan edel­leen yksiöt ja kak­siot sekä pie­net perheasunnot.
    Tie­tyn hin­ta­luo­kan asun­not, ovat ne sit­ten oma­ko­ti­ta­lo­ja tai iso­ja ker­ros­ta­loa­sun­to­ja, ovat men­neet vähän huo­nos­ti kau­pak­si joka puo­lel­la seu­tua. Tämä on asu­mis­väl­jyy­den kan­nal­ta kui­ten­kin irrelevanttia:

    Jos kes­ki­ver­to hel­sin­ki­läi­nen ostaa itsel­leen “pie­nen” uuden yksiön, eli sel­lai­set 40 — 50 neliö­tä, niin hänen asu­mis­väl­jyy­ten­sä on 5 — 15 neliö­tä enem­män kuin Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­rin (34,2/2007). Per­hea­sun­nois­sa on itsea­sias­sa huo­mat­ta­vas­ti vähem­män neliöi­tä per asu­kas, esi­mer­kik­si neli­hen­ki­seen per­heen kodis­sa ei yleen­sä ole nel­jää eteis­tä, keit­tiö­tä, kyl­py­huo­net­ta ja ves­saa. Jos asun­to­kun­nat pie­ne­ne­vät niin se nos­taa eikä las­ke asumisväljyyttä.

    Mehän sen itse pää­täm­me mikä kul­loi­nen­kin “tren­di” aina on.
    Asu­mis­väl­jyy­den kas­vu Hel­sin­gis­sä mut­tei niin­kään seu­dul­la on pie­nen­ty­nyt 2000-luvul­la, osit­tain tämä joh­tu­nee sii­tä että asun­to­kun­tien pie­ne­mi­nen on tait­tu­nut, mut­ta kum­pi sinus­ta on täl­le uskot­ta­vam­pi seli­tys: (a) ihmi­set eivät vaan halua isom­pia asun­to­ja, vai (b) kas­vu on pur­kau­tu­nut asuin­ra­ken­ta­mi­sen hajautumiseen?

  21. Kuten San­ta­ha­mi­nan tapauk­ses­sa puo­lus­ta­jat, myös Mal­min len­to­ken­tän puo­lus­ta­jat ovat lii­kut­ta­val­la taval­la löy­tä­neet lin­tu­la­je­ja pesi­mäs­tä kent­tä­alu­eel­la. Suo­ra lai­naus pelas­ta­mal­mi-sivus­ton 6. syys­tä säi­lyt­tää mal­min kenttä: 

    Ken­täl­lä tava­taan usei­ta EU:n lin­tu­di­rek­tii­vin liit­tees­sä 1 mai­nit­tu­ja laje­ja. Siel­lä pesi­vät kan­sain­vä­li­sen IUCN-uha­na­lais­luo­ki­tuk­sen mukaan sil­mäl­lä­pi­det­tä­viin lajei­hin kuu­lu­vat ruis­rääk­kä, pen­sas­tas­ku, pen­sas­kert­tu ja pikkulepinkäinen.”

    Ilmai­li­joi­den ylei­sin kiin­nos­tus lin­tui­hin liit­ty­nee kui­ten­kin hei­dän käyt­tä­mään­sä ter­miin: bird stri­ke. Eli tilan­ne, jos­sa kasa lin­tu­ja menee moot­to­ris­ta läpi ja lop­pu­tu­lok­se­na on vaik­ka­pa pen­sas­kert­tu-jau­he­li­haa ja ilmai­li­jal­le har­mil­li­nen tilan­ne kor­jaus­las­kun muo­dos­sa. Sik­si tämä Mal­min ken­tän yhtey­des­sä ilmen­nyt suo­je­lu­vim­ma onkin niin liikuttavaa.

  22. Elina:“Yleensäkin puhu­mi­nen ihmis­ten valin­nois­ta kuin jonain luon­non­voi­ma­na on minus­ta kum­mal­lis­ta. Mehän sen itse pää­täm­me mikä kul­loi­nen­kin “tren­di” aina on.”

    Nimen omaan me ei voi­da päät­tää sii­tä mitä muut ihmi­set halua­vat. Sik­si on hyö­dyl­lis­tä aja­tel­la mui­den ihmis­ten halu­ja luon­non­voi­ma­na, johon ei voi vaikuttaa.

  23. Hel­sin­gin uusim­man yleis­kaa­van uljaim­pia kau­pun­ki­ra­ken­ne­nä­ky­jä on lähel­lä kes­kus­taa ole­van Laa­ja­sa­lo-San­ta­ha­mi­na-alu­een kehit­tä­mi­nen kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­tu­mak­si moni-ilmei­se­nä ja tii­vii­nä merel­li­se­nä kaupunkina.

    Nyt tätä kau­pun­ki­ra­ken­teel­lis­ta inno­vaa­tio­ta romu­te­taan nopeas­ti. Toi­vot­ta­vas­ti ei kui­ten­kaan lopullisesti.

    Ensim­mäi­nen romu­tuso­pe­raa­tio on ollut Kruu­nu­vuo­ran­ran­nan kaa­voi­tus kii­reel­li­se­nä. Öljy­säi­liöt oli­si­vat saa­neet kököt­tää kal­lioil­la vie­lä 10 vuo­den lisä­ajan. Sil­loin oli­si ehdit­ty ennen ase­ma­kaa­voi­tus­ta teke­mään koko alues­ta tar­koin tut­kit­tu osay­leis­kaa­va, jol­la oli­si var­mis­tet­tu, että koko alue saa­daan tehok­kaa­seen käyttöön.

    Saat­taa sii­tä Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta tul­la aikaa myö­ten parem­man luo­kan lähiö. Tosin toteu­tus tulee ole­maan pit­kä ja rai­dein­ves­toin­nil­le saa­daan hyö­ty hyvin hitaas­ti, jol­loin kus­tan­nuk­set syn­ty­vät etuajassa.

  24. Art­tu­ri,

    Halu­ta­han saa ihan mitä tahan­sa. Vaik­ka kuun tai­vaal­ta kulu­nut­ta sanon­taa lainatakseni.

    Mut­ta Hel­sin­gil­lä ei ole mitään vel­vol­li­suut­ta toteut­taa jokai­sen savo­lai­sen jam­pan mie­li­ha­lu­ja asua täällä. 

    Ymmär­tä­net eron: halu­ta saa, mut­ta sii­tä ei syn­ny vel­vol­li­suut­ta kenel­le­kään muul­le täyt­tää tätä halua. 

    Tämän olen jo nuo­re­na tyt­tö­nä oppinut 😉

  25. Tpyy­luo­ma kyselee: 

    […]mut­ta kum­pi sinus­ta on täl­le uskot­ta­vam­pi seli­tys: (a) ihmi­set eivät vaan halua isom­pia asun­to­ja, vai (b) kas­vu on pur­kau­tu­nut asuin­ra­ken­ta­mi­sen hajautumiseen?”

    Tie­tys­ti ihmi­set halua­vat isom­pia asun­to­ja, mut­ta heil­lä ei ole nii­hin varaa. Kysy­myk­sen aset­te­lu on samaa luok­kaa kuin että haluat­ko hyvän vai huo­non auton? 

    Kysyn vuo­ros­ta­ni sinulta. 

    Miten näil­lä isom­paa asun­toa hala­ja­vil­la oli­si nii­hin parem­min varaa San­ta­ha­mi­nan raken­nut­ta­mi­sen jäl­keen? San­ta­ha­mi­nan asun­noil­le tuli­si hin­taa täl­lä het­kel­lä n. 8000 euroa per neliö. 

    Kukaan ei nyt sii­hen avauk­see­ni ota kan­taa, että suu­ret ikä­luo­kat asu­vat pal­jol­ti per­hea­sun­nois­sa. Paris­kun­ta sadas­sa neliös­sä on var­sin taval­lis­ta Helsingissä. 

    Nämä asun­not tule­vat suu­rim­mak­si osak­si vapau­tu­maan kah­den­kym­me­nen vuo­den sisäl­lä. Kym­me­nen­kin vuo­den sisäl­lä jo suu­res­sa mää­rin. Nii­tä on lop­pu­jen lopuk­si yli tar­peen, kos­ka ikä­luo­kat ovat niis­tä ajois­ta pie­nen­ty­neet ja nyky­per­heil­lä­kin 2000-luvun puo­len­vä­lin vau­va­boo­mis­ta huo­li­mat­ta on yleen­sä kor­kein­taan kol­me lasta. 

    Yksi- tai kak­si­lap­si­nen per­he on taval­li­sem­pi eli noin sata neliö­met­riä riit­tä­nee vaa­ti­vam­mal­le­kin maul­le per­hea­sun­nok­si 3–4 hengelle.

  26. Miten näil­lä isom­paa asun­toa hala­ja­vil­la oli­si nii­hin parem­min varaa San­ta­ha­mi­nan raken­nut­ta­mi­sen jälkeen?

    Hin­nat mää­räy­ty­vät mark­ki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teen, jos raken­ne­taan enem­män niin cete­ris pari­bus asun­not mak­saa vähem­män. Raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­sa Hel­sin­gil­lä tai Ete­lä-Hämeel­lä ei ole juu­ri mitään eroa, itsea­sias­sa Hel­sin­gis­sä infra tulee kes­ki­mää­rin hal­vem­mak­si. Point­ti on että kan­nat­taa mie­luum­min raken­taa kes­ki­mää­rin lyhyem­pien kuin pitem­pien mat­ko­jen pää­hän, mm. ympäristösyistä.

    Nämä asun­not tule­vat suu­rim­mak­si osak­si vapau­tu­maan kah­den­kym­me­nen vuo­den sisällä.

    Niín ja samaan aikaan toi­set lap­set muut­taa pois nuo­rem­pien ikä­luok­kien kodeis­ta, jol­loin nii­hin taas jää yksi paris­kun­ta isoon asun­toon. Tämä on osa asun­to­ra­ken­net­ta, asun­to­jen käyt­tö ei ole kos­kaan opti­maa­lis­ta, Hel­sin­gis­sä tätä ilmiö­tä tosin ede­saut­taa HITAS-rajoi­tuk­set. Vaik­ka ikä­luok­kien koos­sa on ero­ja niin en usko vai­ku­tuk­sen iso­jen asun­to­jen tar­jon­taan ole­van kovin suuri.

    Muu­ten, isos­sa maa­il­mas­sa asu­mis­väl­jyyt­tä nos­taa ja toi­saal­ta väes­tö­ti­heyt­tä las­kee sel­lai­nen ilmiö että hyvä­tu­loi­set sin­kut asus­ta­vat isois­sa kes­kus­ta­sun­nois­sa jois­sa aiem­min asui koko­nai­nen perhe.

  27. Eli­na: älä läh­de a m‑b:n kelk­kaan tuos­sa savolaisvihassa… 😛

    Miten näil­lä isom­paa asun­toa hala­ja­vil­la oli­si nii­hin parem­min varaa San­ta­ha­mi­nan raken­nut­ta­mi­sen jälkeen?”

    Mitä enem­män iso­ja asun­to­ja on sitä hal­vem­pia ne ovat.

  28. Pal­jon­ko­han raken­nus­kan­ta on lisään­ty­nyt Hel­sin­gis­sä parin vuo­si­kym­me­nen aikana? 

    Vas­taus: paljon!

    Ovat­ko hin­nat kovin­kin las­ke­neet tämän kas­va­neen tar­jon­nan myötä? 

    Eivät ole! Niuk­ka pysyy niuk­ka­na, vaik­ka lisään­tyi­si­kin. Itse asias­sa 60–70 ‑luvul­la ihan taval­li­sen työ­läis­per­heen, jol­la ei ollut mitään apu­ja oli hel­pom­pi pääs­tä asun­to-osak­keen syr­jään kiin­ni Hel­sin­gis­sä kuin nyt. 

    Hyvä tuo­te voi­daan myös tuho­ta. Hel­sin­gis­sä kal­liis­ti asu­vat arvos­ta­vat vihe­ra­luei­den ja pal­ve­lui­den tasa­pai­nois­ta kom­bi­naa­tioi­ta. Vih­reän poli­tii­kan tuho­tes­sa vihe­ra­lu­eet tuho­taan myös Hel­sin­gin halut­ta­vuus; kuka nyt park­ki­pai­kal­le haluai­si muuttaa?

    Ja olet­te­ko otta­neet huo­mioon mah­dol­li­sen ilmas­ton­muu­tok­sen? Ran­nik­koa­luei­den ilmas­to voi muut­tua sie­tä­mät­tö­mäk­si muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä. Kesät sataa ja tuu­lee, tal­vet sataa ja tuu­lee — ja on lisäk­si pimeä. 

    Sil­loin Jyväs­ky­lä voi olla pal­jon veto­voi­mai­sem­pi paikka. 

    Raken­nuk­sen elin­kaa­ri on arvioi­tu noin sadak­si vuo­dek­si. Eli aika suu­ria pää­tök­siä teh­dään kovin lyhyt­nä­köi­ses­ti lait­ta­mal­la sileäk­si San­ta­ha­mi­na ja tie­tys­ti monet muut­kin eri­tyi­ses­ti vih­rei­den tuhoa­mis­vim­mais­ten sil­mä­ti­kuik­seen otta­mat alueet.

  29. Eivät ole! Niuk­ka pysyy niuk­ka­na, vaik­ka lisään­tyi­si­kin. Itse asias­sa 60–70 ‑luvul­la ihan taval­li­sen työ­läis­per­heen, jol­la ei ollut mitään apu­ja oli hel­pom­pi pääs­tä asun­to-osak­keen syr­jään kiin­ni Hel­sin­gis­sä kuin nyt.
    60-luvul­la kes­ki­mää­räi­nen asu­mis­väl­jyys Hel­sin­gis­sä oli 15 neliö­tä naa­ma. Ves­sa, vesi­pos­ti, keit­to­ko­me­ro ja huo­ne… Nyt se on 35 neliö­tä. Täs­tä voim­me epä­suo­ras­ti pää­tel­lä että hel­sin­ki­läi­sel­lä on kes­ki­mää­rin varaa yli kak­si ker­taa isom­paan asun­toon nyt kuin 60-luvulla.

  30. Pal­jon­ko­han raken­nus­kan­ta on lisään­ty­nyt Hel­sin­gis­sä parin vuo­si­kym­me­nen aikana?
    Vas­taus: paljon!

    No ei se kyl­lä pal­joa ole lisään­ty­nyt suh­tees­sa väes­töön. 1980–2007 asu­nin­ne­liö­met­rit Hel­sin­gis­sä kas­voi­vat 40 % — tai itse asias­sa vähem­män, kos­ka tämä on las­ket­tu nykyi­ses­tä asun­to­kan­nas­ta, kun todel­li­suu­des­sa osa raken­nuk­sis­ta jot­ka ovat olleet pys­tys­sä 1979 on puret­tu sit­tem­min — kun asu­kas­lu­ku on kas­va­nut 18 %.

  31. Mar­kol­le: Lon­too muis­tuu heti, mut­ta mui­ta­kin on. Nopei­den junien­kin osal­ta olet täy­sin oikeas­sa. Syöt­tö­lii­ken­teen kas­vus­ta osa suun­tau­tuu rai­teil­le, kos­ka ilma­ti­la alkaa käy­dä ahtaak­si. Juna­lii­ken­ne Euroo­pas­sa lisään­tyy koko ajan ja Suo­mel­le on tule­vai­suu­des­sa haas­te liit­tyä Euroo­pan rata­verk­koon. Muu­ten mm. Hel­sin­ki-Van­taan ase­ma Aasian lii­ken­teen sol­mu­koh­ta­na on uhattu.

  32. Seu­dun ker­ro­sa­la on kas­va­nut vuo­des­sa noin pro­sen­tin kes­ki­mää­rin vii­meis­ten 30 vuo­den aikana
    eli kol­man­nes on tul­lut lisää. Sii­tä suu­rem­pi puo­lis­ko on asun­to­va­ran­non kasvua.

    Jos raken­ta­mi­nen seu­dul­la pää­tet­täi­siin lopet­taa savo­lais­ten ja mui­den epäi­lyt­tä­vää sanal­lis­ta vies­tin­tää har­joit­ta­vien tulon hil­lit­se­mi­sek­si, vuo­kra­ta­so aina­kin kii­peäi­si jopa pai­kal­li­sen väes­tön sie­to­ra­jan yli.

  33. Mitä tehot­to­mam­min raken­ne­taan sitä kal­liim­mak­si tulee asu­mi­nen. Jos asun­not siir­re­tään “juma­lan selän” taak­se nouse­vat hin­nat hyvil­lä asui­na­lueil­la. Lisäk­si infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen etääl­le ja mut­kien taak­se lisää yhä kustannuksia.
    Jos luon­toa halu­taan suo­jel­la, täy­tyy maa­ta ja luon­toa käyt­tää tehok­kaas­ti. Esim. Hong Kon­gis­sa asuu pää­kau­pun­ki­seu­dun kokoi­sel­la alu­eel­la 7 mil­joo­naa ihmis­tä. Ja yhä on vie­lä luon­toa alu­eel­la jäljellä.

  34. Kysy­mys. Tie­tää­kö joku, kuin­ka monel­le asuk­kaal­le Hel­sin­gis­sä, Van­taal­la ja Espoos­sa on yhteen­sä kaa­voi­tet­tua ja myy­tä­vää asuinpintaa.

  35. Soi­nin­vaa­ran aja­tus­ten taka­na on sama logiik­ka kuin muil­la­kin puna­vih­reil­lä: “Kos­ka en arvos­ta maan­puo­lus­tus­ta ja pidän sitä sota­hul­lu­jen oikeis­to­mi­li­ta­ris­tien puu­hai­lu­na, pitää San­ta­ha­mi­na muut­taa lähiöksi”.

    Kyse on vain ja ainoas­taan puo­lus­tus­voi­mien tar­koi­tuk­sen ja toi­min­nan väheksymisestä.

  36. Natu­rat

    Tie­dät Osmo var­maan­kin, että Sipoo mii­noit­ti aika­naan län­ti­sim­mät osan­sa natu­roil­la estääk­sen Hel­sin­gin kas­vu­pai­nei­den suun­tau­tu­mi­sen alu­eel­leen. Muka­na oli eri­tyi­ses­ti kie­li­po­liit­ti­sia syitä.
    Näin toi­sen pol­ven Öster­sun­do­mi­lai­se­na on minul­la­kin mie­le­pi­de alu­een natu­rois­ta, nois­ta ruo­vi­koi­tu­neis­ta merenlahdista.
    Olet var­maan­kin pyö­räil­lyt Uut­ta Por­voon­tie­tä pit­kin ja ehkä pysäh­ty­nyt­kin vaik­ka­pa Öster­sun­do­min kar­ta­non koh­dal­la. Sii­tä kun kat­soo ete­lään päin, edes­sä on läpi­tun­ke­ma­ton ruo­vik­ko. Vie­lä 20–30-luvuilla pai­kal­la oli avoin meren­lah­ti ja kar­ta­non ran­taan pää­si veneel­lä. Sama jut­tu kap­pe­lin tie­noil­la, kirk­ko raken­net­tiin aika­naan nime­no­maan meren­lah­den ääreen niin, että kirk­koon pää­si veneil­lä. Nyt hau­taus­maan edus­ta on mutais­ta ruo­vik­koa, avo­vet­tä ei näy mis­sään. Kor­vaa­ma­ton kult­tuu­ri­mai­se­ma on pilalla.
    Alu­eel­la on asut­tu vuo­si­sa­to­ja ja nämä natu­ra­lah­tien ruo­vi­kot ovat käy­tän­nö­sää ihmi­sen aikaan­sa­nok­sia. Maa- ja kar­ja­ta­lou­den pääs­töt on las­ket­tu sel­lai­se­naan mereen ja vuo­si­kym­men­te ovat teh­neet teh­tä­vän­sä. lan­noit­teet, typ­pi ja fos­fo­ri, siko­jen, leh­mien hevos­ten ja ihmis­ten ulos­teet ovat valu­neet rehe­vöit­tä­neet aiem­min auki ole­vat meren­lah­det ja ruo­vi­koi­tu­mi­nen kas­vien maa­tu­mi­sen myö­tä on kiih­ty­nyt. Nykyi­sin tämän­ta­pais­ta toi­min­taa pidet­täi­siin ympä­ris­tö­ri­kok­se­na, mut­ta kos­ka tapah­tu­mat ovat men­nees­sä, aluet­ta ylis­te­tään luon­toih­mis­ten toi­mes­ta arvook­kak­si suo­je­lu­koh­teek­si. Nii­tä var­si­nai­sia natu­ra-suo­jeklu­koh­tei­ta eli lin­tu­ja on alu­eel­la ollut avo­vedn­kin aikoi­na ja sen lisäk­si myös kaloja.
    Näi­tä “arvok­kai­ta” ihmis­ten val­mis­ta­mia ruo­vi­koi­ta on Suo­men­lah­ti pul­lol­laan, samoin sisäjärvillä.
    Kaik­kein paras­ta oli­si palaut­taa nämä meren­lah­det luon­non­ti­lai­sik­si ja pera­ta p..kat pois. Viih­tyi­si­vät lin­nut ja kalat­kin parem­min, puhu­mat­ta­kaan kult­tuu­ri- ja virkistysarvoista.

    1. Kehot­tai­sin tpyy­luo­maa kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta desi­maa­li­pil­kun sijain­tiin. 40 mil­joo­nas­sa ker­ros­ne­liös­sä asui­si mil­joo­na ihmis­tä. Suos­tui­sit­ko otta­maan yhden nol­lan pois?

  37. Hin­nat mää­räy­ty­vät mark­ki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teen, jos raken­ne­taan enem­män niin cete­ris pari­bus asun­not mak­saa vähemmän.”

    Suu­rin syy­pää tol­kut­to­miin hin­toi­hin täl­lä het­kel­lä on todel­la mata­la kor­ko­ta­so. Suo­mes­sa ollaan totut­tu sii­hen että asun­nos­ta mak­se­taan niin pal­jon kuin mihin on varaa.

    Eikä poliit­ti­sil­la päät­tä­jil­lä ole int­res­seis­sä romaut­taa asun­to­jen hin­ta­ta­soa yli­tar­jon­nal­la. Tämän var­maan huo­maat jos luet blo­gi-mer­kin­nän ensim­mäi­sen virkkeen.

    Tai vaik­ka­pa funt­sit että pää­mi­nis­te­ril­lä on puo­li mil­joo­naa vel­kaa ja kämp­pä 800k€:lla myyn­nis­sä. Eipä sii­nä var­maan kovin hel­pos­ti ala aja­maan asun­to­jen hin­to­jen puo­lit­ta­mis­ta. Asun­to­vel­kai­sia asun­no­no­mis­ta­jia tai­taa päät­tä­jis­tä olla suu­rin osa.

  38. Hel­sin­gis­sä on Tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­jen mukaan asuin­ta­lois­sa ker­ros­ne­liöi­tä 26 mil­joo­naa (mut­ta kaik­ki eivät tai­da olla asuin­ne­liöi­tä vaan luvus­sa on muka­na myös ker­ros­ta­lo­jen ylei­set tilat ullak­ko­ja ja kel­la­rei­ta lukuu­not­ta­mat­ta sekä lii­ke­ti­lat) ja asun­to­ja luku­mää­räi­ses­ti 324 000 kpl mukaan­lu­kien vapaa-ajan asun­not. En tie­dä mikä on tyy­pil­li­nen asuin­pin­ta-alan suh­de ker­ro­sa­laan, mut­ta jos ole­te­taan vaik­ka että 75 %, täs­tä tuli­si kes­ki­mää­räi­sek­si asu­mi­väl­jyy­dek­si asu­kas­ta koh­den 33,7 neliö­tä ja kes­ki­mää­rin 1,8 asu­kas­ta asun­toa kohti.

  39. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on siis kaa­voi­tet­tua raken­nus­maa­ta vähin­tään 100 000 uudel­le asuk­kaal­le. Mik­si vie­lä lisää raken­nus­maa­ta, eikö tämä rii­tä. Vai ovat­ko nuo neliöt Hel­sin­gin vink­ke­lis­tä vää­ris­sä pai­kois­sa. Minus­ta 100 000 asu­kas­ta on aika paljon.

  40. Eräs asun­to­jen hin­to­ja tuke­va teki­jä on var­maan­kin kau­pun­gis­tu­mi­sas­te. Län­si­mais­sa se on aset­tu­nut sin­ne 90 pro­sen­tin tietämille. 

    Suo­men kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on alhai­sem­pi kuin useim­mis­sa län­si­mais­sa. Suo­mes­sa se oli vuon­na 2006 vain 67 prosenttia. 

    Nor­maa­lin kehi­tyk­sen mukai­ses­ti kas­vu­kes­kuk­siin on tuli­joi­ta noin 10 pro­sent­tia Suo­men väes­tös­tä. Tämä on yksi teki­jä, monen muun jou­kos­sa, joka tukee asun­to­jen hin­ta­ta­soa vie­lä muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen. Tämä on myös oik­ku, jota ei mones­sa muus­sa län­si­maas­sa enää tapahdu.

  41. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on siis kaa­voi­tet­tua raken­nus­maa­ta vähin­tään 100 000 uudel­le asuk­kaal­le. Mik­si vie­lä lisää raken­nus­maa­ta, eikö tämä riitä.”
    — lai­te­taan­ko ne vajaas­ti raken­ne­tut pientalo/rintamamiestontit pakkorakennettavaksi.

  42. Var­maa tie­toa minul­la ei ole, mut­ta onko näin, että Hel­sin­gin väki­lu­ku oli jo 60-luvul­la suu­rin­piir­tein nykyi­sen suuruinen.
    Kaik­ki raken­ta­mi­nen on men­nyt asu­mis­väl­jyy­den kas­vat­ta­mi­seen ja sinkkuiluun?

  43. Minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että Hel­sin­gin päät­tä­jien hin­ku uusiin raken­nusa­luei­siin liit­tyy kil­pai­luun pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kais­ta. Tämä on tyy­pil­lis­tä kun­ta­kil­pai­lua koko maassa. 

    Jokai­nen kun­ta­päät­tä­jä kat­soo sil­mät tapil­laan kun­tan­sa väes­tö­ke­hi­tys­tä ja jos huo­nol­ta näyt­tää, kaa­voi­te­taan paras­ta ran­taa tai pak­ko­lu­nas­te­taan naa­pu­rin maat. Raken­nus­maas­ta ei Hel­sin­gin seu­dul­la ole pula. Jos ei Hel­sin­kiin mah­du, niin Van­taal­le ja Espoo­seen mahtuu.

    1. Hel­sin­ki ei tar­vit­se enem­pää asuk­kai­ta. Niis­tä on vain kulu­ja. Sai­si­vat hyvin men­nä asu­maan naa­pu­ri­kun­tiin, jos sitou­tui­si­vat ole­maan kos­kaan tule­mat­ta autol­la Hel­sin­kiin. Me kär­sim­me tavat­to­mas­ti näis­tä kehys­kun­tien asuk­kai­den aiheut­ta­mis­ta lii­ken­tees­tä. Tie­tys­ti sii­tä kär­sii myös ilmas­to. Jos ajat­te­lem­me, että sata­tu­hat­ta ihmis­tä muut­taa jon­ne­kin nur­mi­jär­vel­le kah­den auton kult­tuu­riin sen sijaan, että he muut­tai­si­vat rati­kan äärel­le Hel­sin­kiin, ja aja­vat päi­vit­täin 60 kilo­met­riä aikuis­ta koh­ti city­maas­tu­reil­laan, tulee täs­tä kol­me mil­joo­naa ajo­neu­vo­ki­lo­met­riä päi­väs­sä. Nuo 50 000 turt­haa autoa muo­dos­ta­vat 500 kilo­met­riä pit­kän jonon, olet­taen, että auto vie ruuh­kas­sa madel­les­saan 10 met­riä kaistaa.

  44. Osmo, ole­tin Lund­qvis­tin kysy­vän pal­jon­ko Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on asuin­ne­liöi­tä raken­net­tu, ker­roin yksin­ker­tai­ses­ti mil­joo­na asu­kas­ta 40 neliöl­lä. Mut­ta tar­kem­min lukien, Lund­qvist siis kysyy pal­jon­ko on kaa­voi­tet­tua mut­ta raken­ta­ma­ton­ta maa­ta? Pari vuot­ta sit­ten luin sem­moi­sen luvun kuin 2 — 3 mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä. Suu­rin osa täs­tä on käsit­tääk­se­ni ole­mas­sa ole­vien tont­tien käyt­tä­mä­tön­tä raken­nusoi­keut­ta, kuten Mil­laP kirjoittaa.

  45. Hel­sin­ki ei tar­vit­se enem­pää asuk­kai­ta. Niis­tä on vain kuluja.”

    Eikös Suo­mes­sa ole sai­rai­ta van­huk­sia lukuun otta­mat­ta ihan vapaa asu­mis- ja muut­to-oikeus? Kyl­lä Hel­sin­ki tar­vit­see lisää veron­mak­sa­jia ja hyviä sel­lai­sia, kos­ka kun­ta­ta­lous on kovil­la jo nyt. Vai vih­jaat­ko että tän­ne tulee väes­töä, jos­ta on vain ja ainoas­taan kuluja?

  46. Minä en mai­nin­nut Nur­mi­jär­veä, se oli sinun heit­to­si. Puhuin vain Espoos­ta ja Van­taas­ta. Niis­tä on jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det Hel­sin­kiin, eten­kin sit­ten, kun Espoon met­ro val­mis­tuu. Ja siel­lä on myös tonttitarjontaa.

    Uskal­lat­ko sanoa myös kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa, että Hel­sin­ki ei tar­vit­se enem­pää asuk­kai­ta. Ja perä­ka­neet­ti­na vie­lä, että asu­koon vaik­ka Espoos­sa tai Van­taal­la. Tämä lop­pu­lause oli minun oma heittoni.

  47. Mil­laP, pika­googlaus antaa Hel­sin­gin asu­kas­lu­vuk­si 1960 470 000, nyt se on (ulko­muis­tis­ta) noin 100 000 enem­män. Eli kyl­lä se lisä­ra­ken­ta­mi­nen on pit­käl­ti käyet­ty asu­mis­väl­jyy­den kas­vat­ta­mi­seen. Lisään­ty­nyt väl­jyys on muu­ten yksi seli­tys sil­le mik­si lähiöi­den pal­ve­lut kuihtuvat.

    Kor­pi­nen poh­dis­ke­li “tes­ta­men­tis­saan” jat­kuu­ko väl­jyy­den kas­vu ikui­ses­ti, haus­ka esi­merk­ki oli että maa­il­man rik­kaim­mal­la mie­hel­lä (Gates) on 10 000 neliön talo. Henk. koht. arvai­sin kas­vun tait­tu­van lähem­pä­nä 50 neliö­tä per hen­ki­lö. Uusien asui­na­lui­den pal­ve­lut tuli­si mitoit­taa tuon mukaan.

  48. Osmol­le! Kir­joi­tat, että me kär­sim­me tavat­to­mas­ti kehys­kun­tien asuk­kai­den aiheut­ta­mas­ta liikenteestä.

    Ket­kä me? Itse en aina­kaan kär­si. Kuin­ka­han muut? Tänään­kin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa oli tosi rau­hal­lis­ta. Mitä nyt pari­tu­hat­ta ris­tei­ly­mat­kus­ta­jaa malek­si Espal­la ja Kauppatorilla.

    Edel­leen jat­kat samaa mant­raa, jon­ka mukaan pahat “nur­mi­jär­ve­läi­set” tule­vat Hel­sin­kiin kah­del­la city­maas­tu­ril­laan. Kui­ten­kin tilas­tot ker­to­vat, että Hel­sin­gin­nie­mel­le autol­la saa­pu­vien mää­rä ei ole kas­va­nut yli kah­teen­kym­me­neen vuo­teen, eivät­kä Hel­sin­gin työ­pai­kat ole lisääntyneet. 

    Ja se ollen­nai­nen kysy­mys — mis­sä­hän ne nur­mi­jär­ve­läis­ten kuvi­tel­lut city­maas­tu­rit luu­ra­vat työ­päi­vän ajan? Oli­si haus­ka tietää!

    1. Lee­nal­le:
      Hel­sin­gin kes­kus­ta on onnis­tut­tu pitä­mään sie­det­tä­vä­nä tiu­kal­la pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la, mut­ta käy­pä kat­so­mas­sa Kehä I:n aamu­ruuh­kaa tai sitä hir­vi­tys­tä, mitä kut­su­taan Haka­mäen­tiek­si. Lii­ken­teen kas­vu naker­taa kau­pun­gin viih­ty­vyyt­tä lähin­nä liitosalueilla.

  49. Vie­lä lyhyes­ti. Kysyin kuin­ka monel­le uudel­le asuk­kaal­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kaa­voi­tet­tu­na maa­ta. Siis jos nyt on asu­mas­sa esim mil­joo­na, niin kuin­ka monel­le uudel­le tuli­jal­le on tilaa kaa­voi­tuk­ses­sa. Olen aika var­ma, että jos Espoo, Van­taa ja Hel­sin­ki las­ke­taan yhteen, niin uusia aluei­ta ei tar­vit­se kaa­voit­taa uusien asuk­kai­den tarpeisiin.

    1. Jou­ni Lund­qvis­til­le: Raken­nusoi­keut­ta on, mut­ta se on suu­rel­ta osin vajaas­ti raken­ne­tuil­la oma­ko­ti­ton­teil­la. Nii­hin ei ole oikein raas­kit­tu puut­tua. On spe­ku­la­tii­vis­ta tont­ti­kei­not­te­lua­kin. Sii­hen tehoai­si 3 pro­sen­tin kiin­teis­tö­ver­to, mut­ta kokoo­muk­sel­le taas tämä kei­no ei kelpaa.

  50. Kenen­kään meis­tä ei täy­dy olla esim. Soi­nin­vaa­ran kans­sa samaa miel­tä. Olen ollut ns. sama­hen­ki­nen, mut­ta San­ta­ha­mi­nan asias­sa hän ajoi niin karil­le, että koli­si. En myös­kään hyväk­sy enkä ymmär­rä Soi­nin­vaa­ran ival­lis­ta ja mui­ta hal­vek­si­vaa tyyliä. 

    Tääl­lä on jo joku kir­joit­ta­nut, että Soi­nin­vaa­ra kai­kes­sa city­vih­rey­des­sään ja itse­tyy­ty­väi­syy­des­sään ei ymmär­rä luon­non arvo­ja ollen­kaan. Täl­tä tun­tuu minus­ta­kin. Soi­nin­vaa­ra on poliit­ti­nen eläin. Muu­ten ei tule ymmär­re­tyk­si hänen heit­ton­sa kokoo­mus­laiss­ta. Usko­ma­ton­ta kyl­lä ne voi­vat olla jos­kus ihan oikeassakin. 

    Vih­rei­den “aktivistien”(mikä sana) esi­merk­kiä nou­dat­taen San­ta­ha­mi­nan luon­toar­vo­ja puo­lus­ta­vat voi­si­vat tila­ta netin väli­tyk­sel­lä muu­ta­man minigrip­pus­sil­li­sen lii­to-ora­van papa­noi­ta ja ripo­tel­la ne San­ta­ha­mi­naan. Sil­loin kaik­ki hank­keet jää­dy­tet­täi­siin ad. infinitum.

  51. Osmo: “Hel­sin­gin kes­kus­ta on onnis­tut­tu pitä­mään sie­det­tä­vä­nä tiu­kal­la pysäköintipolitiikalla,…”

    Tai toi­sin­päin. Huo­nos­ti­suun­ni­tel­lul­la pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la on sekoi­tet­tu uusien­kin asui­na­luei­den viih­tyi­syys. Ara­bian­ran­ta ja Ruo­ho­lah­ti ovat tyyp­pie­si­merk­ke­jä sii­tä, miten pysä­köin­tiä ei tule jär­jes­tää. Autot on sysät­ty kadul­le ihmis­ten tiel­le. Syy­nä on ilmei­ses­ti vir­heel­li­ses­ti laa­dit­tu kaa­va, jos­sa on lii­an vähän auto­tal­le­ja ja ‑hal­le­ja.

    Käy­des­sä­ni ensim­mäis­tä ker­taa Ara­bian­ran­nas­sa kau­his­tuin muu­ten­kin suun­nit­te­lun tasoa. Käsit­tä­mät­tö­miä vir­hei­tä, joi­ta ei muu­al­la Poh­jois­mais­sa ole teh­ty enää 70-luvun ja tans­ka­lais­ten tut­ki­mus­ten jälkeen.

    Har­kit­sin aikoi­naan Ruo­ho­lah­teen muut­ta­mis­ta, mut­ta se kaa­tui ennen kaik­kea pysä­köin­tion­gel­maan, sekä pol­ku­pyö­rien että auto­jen pysä­köin­tion­gel­maan. Siel­lä oli jo raken­nus­vai­hees­sa nääh­tä­vis­sä, että tulok­se­na on täy­del­li­nen katastrofi.

  52. Viit­taan aiem­paan kom­ment­tii­ni 5.9 15.05, minul­le ei ole vie­lä­kään sel­vin­nyt mitä eri­tyi­sen arvo­kas­ta luon­toar­voa on lan­noit­tein rehe­vöi­te­tyil­lä ja pila­tuil­la merenlahdilla?

  53. vain vähän asian vierestä:

    Oli­pa har­vi­nais­ta herk­kua tänä aamu­na kun Hesa­ris­sa oli kak­si hyvää mie­li­pi­de­kir­joi­tus­ta. Toi­ses­ta niis­tä nos­tan hat­tua Kal­le Pyöräniemelle.

  54. Jat­kan vie­lä jan­ku­tus­ta uusis­ta asui­na­lueis­ta sil­lä, että yksis­tään kehä­ra­dan eli mar­ja­ra­dan alu­eel­le Van­taal­le on mah­dol­lis­ta asut­taa kym­me­niä tuhan­sia ihmi­siä. Se jos mikä on jouk­ko­lii­ken­teen äärellä.

    1. Hel­sin­gin seu­dul­le kaa­vail­laan 13 000 asun­non raken­ta­mis­ta vuo­sit­tain. Siis 130 000 asun­toa kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Se on enem­män kuin tam­pe­reel­li­nen asun­to­ja. Kaik­ki hyvät pai­kat tul­laan käyt­tä­mään. Mar­ja­ra­ta vas­taa kahdcen tai kol­men vuo­den tar­vet­ta, Öster­sun­dom vajaa­ta vuot­ta ja niin edel­leen. Yhä valuu raken­ta­mis­ta tont­ti­pu­lan vuok­si kehyskuntiin.

  55. MillaP:n kysy­mys on osit­tain aiheel­li­nen näi­den ruo­vi­koi­den koh­dal­la. Niis­sä viih­ty­vät toki hyvin­kin monet hie­not lajit, kuten rus­ko­suo­hauk­ka, kau­lus­hai­ka­ra, viik­si­ti­ma­li jnpp. 

    Mut­ta tämä:
    “Kaik­kein paras­ta oli­si palaut­taa nämä meren­lah­det luon­non­ti­lai­sik­si ja pera­ta p..kat pois. Viih­tyi­si­vät lin­nut ja kalat­kin parem­min, puhu­mat­ta­kaan kult­tuu­ri- ja virkistysarvoista.”

    on vir­heel­li­nen joh­to­pää­tös. Sen pas­kan pois­ta­mi­nen ei onnis­tu per­kaa­mal­la ruo­vik­ko pois. Ruo­vik­ko kun eivät ole syy, vaan seu­raus. Ruo­vik­ko kato­aa kyl­lä kun syy kato­aa — tosin var­sin pit­käl­lä viiveellä.

    Ruo­vi­kot ovat luon­non muo­vaa­mia veden­puh­dis­ta­mo­ja. Ns. denit­ri­fi­kaa­tion seu­rauk­se­na ne pois­ta­vat val­ta­vat mää­rät typ­peä sii­tä vedes­tä, jota maal­ta valuu Itä­me­reen. Kun typ­pi on Itä­me­res­sä mini­mi­ra­vin­ne, ei ruo­vi­koi­den per­kaus ole kovin­kaan kan­na­tet­ta­va aja­tus Itä­me­ren hyvin­voin­nin näkökulmasta.

  56. Pyö­rä­nie­mi, raken­net­tu­jat Hel­sin­gis­sä valit­taa jo nykyi­sis­sä kaa­va­mää­ryk­sis­sä vaa­dit­tu­jen auto­tal­lien, hal­li­paik­ko­jen, jne. mää­rää. Nii­tä ei mei­naa saa­da kau­pak­si edes kus­tan­nuk­sia vas­taa­vin hin­noin. Minus­ta sii­tä että kau­pun­ki ei osaa tai halua hin­noi­tel­la pysä­köin­tiä on tur­ha syyt­tää kaavoittajia.

  57. Minus­ta sii­tä että kau­pun­ki ei osaa tai halua hin­noi­tel­la pysä­köin­tiä on tur­ha syyt­tää kaavoittajia.”

    Jos­ta tuli mie­lee­ni että blo­gin­pi­tä­jä mie­les­tä­ni lupa­si taan­noin ehdot­taa asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sun kym­men­ker­tais­ta­mis­ta jot­ta saa­tai­siin tur­hat romut pois katu­jen var­sil­ta. Mitä täl­le asial­le kuuluu ?

    1. Sil­le kuu­luu oikein hyvää. Kokoo­muk­sen Las­se Män­nis­tö on teh­nyt tätä tar­koit­ta­van val­tuus­toa­loit­teen. Kokoo­mus­lai­sen teke­mä­nä se voi menes­tyä parem­min kuin vih­reän teke­mä­nä. Vih­reät joka tapauk­ses­sa kannattavat.

  58. Usko­kaa jo, että San­ta­ha­mi­nal­la on yhtä pal­jon teke­mis­tä tehok­kaan maan­puo­lus­tuk­sen kans­sa kuin soke­ri­juu­rik­kaal­la ja huoltovarmuudella.

  59. Pek­ka Raukko:
    “MillaP:n kysy­mys on osit­tain aiheel­li­nen näi­den ruo­vi­koi­den koh­dal­la. Niis­sä viih­ty­vät toki hyvin­kin monet hie­not lajit, kuten rus­ko­suo­hauk­ka, kau­lus­hai­ka­ra, viik­si­ti­ma­li jnpp.”
    — sehän on hie­noa, että lin­nut viih­ty­vät ihmi­sen pilaa­mis­sa meren­lah­dis­sa. Has­sua, että luon­non­ti­lai­nen meren­ran­ta oli­si huo­nom­pi vaihtoehto…
    Natu­roi­ta lin­tu­ja ja var­sin­kin lin­tu­bon­ga­rei­ta var­ten on ilmei­ses­ti help­po raken­taa, Töö­lön­lah­ti­kin voi­tai­siin muut­taa lin­tu­pa­ra­tii­sik­si pump­paa­mal­la veteen ravin­tei­ta ja lantaa?

    Ruo­vik­ko kun eivät ole syy, vaan seu­raus. Ruo­vik­ko kato­aa kyl­lä kun syy kato­aa – tosin var­sin pit­käl­lä viiveellä.”
    — ikä­vä kyl­lä ruo­vi­kot maa­tu­vat mudak­si ja seu­raa­va­na vuon­na kas­vaa uusi ruo­vik­ko, joka maa­tuu mudaksi…

  60. Öster­sun­do­min kult­tuu­ri­mai­se­mat palau­tu­vat, kun sin­ne palau­te­taan kar­ja. Samal­la vähe­nee ruo­vik­ko ja uha­na­lai­nen lajis­to saa mah­dol­li­suu­den run­sas­tu­mi­seen ja ran­ta­luon­to monipuolistuu. 

    Oli hyvä, että Vuo­saa­ren sata­ma raken­net­tiin juu­ri sii­hen mis­sä se on nyt ja minun mie­les­tä­ni kar­kea vir­hear­vioin­ti luon­non­suo­je­lu­väel­tä vän­gä­tä kal­liil­la rahal­la sata­mas­ta. Parem­pi tulos oli­si saa­tu neu­vot­te­luil­la ja kehit­tä­mäl­lä lähiym­pä­ris­töä uha­na­lais­ten lajien kan­nal­ta parem­paan suuntaan. 

    Vuo­saa­ren arvok­kaim­mat alu­eet uha­na­lais­ten lajien kan­nal­ta on Pie­ru­mä­ki eli enti­nen kaa­to­paik­ka, joka toi­vot­ta­vas­ti säi­lyy lii­al­ta raken­ta­mi­sel­ta ja avoi­me­na. Siel­lä viih­tyy kym­me­niä uha­na­lai­sia hyön­teis­la­je­ja ja monet har­vi­nai­set lin­nut kerään­ty­vät alu­eel­le. Vuo­saa­ren hiek­ka­kuo­pat oli­vat aiem­min se arvok­kain alue, mut­ta se on menetetty…

  61. Öster­sun­do­min kult­tuu­ri­mai­se­mat palau­tu­vat, kun sin­ne palau­te­taan karja.”
    — ei palau­du avo­ve­si kar­jan avulla.

  62. Ja sit­ten tämä San­ta­ha­mi­na. Suo­mi on sitou­tu­nut kan­sain­vä­li­siin sopi­muk­siin, joi­den perus­teel­la mei­dän sit­ten niin­ku tart­tis suo­jel­la uha­na­lais­ta lajistoamme. 

    San­ta­ha­mi­nas­ta on tavat­tu pel­käs­tään uha­na­lai­sia ja sil­mäl­lä­pi­det­tä­viä per­ho­sia kym­me­niä laje­ja. Osa on har­hau­tu­nei­ta, osa vas­ti­kään levin­nei­tä ja osal­le se on vii­mei­nen tur­va­paik­ka laa­jal­la alu­eel­la. San­ta­ha­mi­na on suu­rien avoi­mien hiek­ka­poh­jais­ten eli­nym­pä­ris­tö­jen­sä puo­les­ta poik­keuk­sel­li­sen suu­ri alue ja juu­ri sen takia monet har­vi­nai­set lajit pär­jää­vät siel­lä. Lii­to-ora­va on useim­piin niis­tä ver­rat­tu­na uha­na­lai­suus­luo­kas­sa tis­ki­rä­tit (väli­ke­ven­nys).

    Hom­ma on sel­vä, jos kat­so­taan San­ta­ha­mi­naa pel­käs­tään uha­na­lai­sen lajis­ton, avoi­mien ja met­säis­ten bio­toop­pien kan­nal­ta Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa. Lähes koko alue pitää pis­tää raken­ta­mi­sel­ta suo­je­luun lähes koko­nai­suu­des­saan, Kunin­kaan­saa­ri ja Val­li­saa­ri mukaan lukien — piste. 

    Luon­non­suo­je­lus­sa ja uha­na­lais­ten lajien suo­je­lus­sa pitäi­si pik­ku­hil­jaa siir­tyä hie­man dynaa­mi­sem­paan ajat­te­luun. Yhä useam­pi laji on uha­na­lai­nen ja kuten tie­däm­me nii­den huo­mioon otta­mi­nen on kal­lis­ta. Kan­nat­taa laa­jem­min miet­tiä, miten voi­sim­me raken­ta­mi­ses­sa ottaa avo­mai­den uha­na­lais­ten lajien tar­peet parem­min huo­mioon. Jopa samal­la teh­dä olo­suh­teet niil­le sove­li­aam­mak­si. Täs­sä on pal­jon teh­tä­vää tien­var­sien, rata­var­sien, hiek­ka­kuop­pien, säh­kö­lin­jo­jen mai­se­moin­tien suhteen.

    Uha­na­lais­ten lajien kes­kit­ty­mi­nen har­vi­nais­tu­vil­le bio­too­peil­le ei ole yllä­tys. Näi­den aluei­den säi­lyt­tä­mi­nen ja jär­ke­vä hoi­to, var­sin­kin jos yhteis­kun­nan toi­min­not nii­tä jo val­miik­si tuke­vat, on jär­ke­vää. Sääs­tää yhteis­kun­nan raho­ja toisaalla. 

    Täl­lä het­kel­lä San­ta­ha­mi­na on mai­nios­ti toi­mi­va koko­nai­suus elä­vää uha­na­lais­ta luon­toa ja kult­tuu­ri­his­to­ri­aa, joka ei tar­vit­se suu­ria hoi­to­toi­men­pi­tei­tä — pien­tä sää­töä nyt aina voi­daan toki teh­dä. Se on ilmais­ta luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta. Kau­pun­gin raken­taa 50–100 vuo­des­sa, jopa pää­kau­pun­gin, mut­ta aina­kin 300 vuo­ti­aan ylis­puus­ton val­mis­ta­mi­seen luu­li­si mene­vän pidempään:) 

    Meil­lä on Suo­mes­sa yksi edis­tyk­sel­li­sim­mis­tä ympä­ris­tö­hal­lin­nois­ta, joka muu­ten on juu­ri nyt jos­sain mää­rin uha­na­lai­nen tiet­ty­jen poliit­tis­ten voi­mien takia. Se on kan­sain­vä­li­sen mit­ta­puun mukaan huip­pu­luok­kaa, edis­tyk­sel­li­sek­si ulko­mail­la hau­kut­tu enkä ihan kevyes­ti meni­si ensim­mäi­se­nä epäi­le­mään sen asian­tun­te­mus­ta. Toi­vot­ta­vas­ti Osmo ei tuu­per­ru saa­man­sa palaut­teen alle, kun näyt­tää luke­van tätä pals­taan­sa yllät­tä­vän aktiivisesti… 

    Että näin, Jaska

  63. SANTAHAMINA ON AIKA SIVUSSA

    Olen hie­man seu­ran­nut tätä kes­kus­te­lua San­ta­ha­mi­nan otta­mi­ses­ta raken­nus­käyt­töön. Asi­aa ei onnek­si tar­vit­se päät­tää heti; ei saa­ri sii­tä min­ne­kään karkaa. 

    Mut­ta miet­ti­kää­pä, mikä erin­omai­nen tii­vis asui­na­lue meil­lä voi­si olla Suo­men­lin­nas­sa. Edes kaik­kia bas­tio­ne­ja ei tar­vit­si­si pur­kaa… Itse asias­sa vii­me vuo­si­sa­dan alus­sa vaka­vas­ti har­kit­tiin Suo­men­lin­nan van­hen­tu­neen lin­noi­tuk­sen purkamista.

    1) Saa­rel­la, kuten myös esim. Mus­ta­vuo­ren leh­dol­la defi­nii­tis­ti on luon­toar­vo­ja, jot­ka ovat ehkä pal­jon kor­keam­pia kuin mitä me nyt pys­tym­me arvos­ta­maan. Ne voi­vat vaa­tia pal­jon enem­män tilaa kuin mitä raken­net­tu alue voi­si tar­jo­ta, vaik­ka sii­tä sääs­tet­täi­siin­kin osa luonnonsuojelualueeksi.

    2) Saa­rel­la on his­to­rial­lis­ta raken­nus­kan­taa, jol­lais­ta täs­sä maas­sa on vähän. Tähän museo­vi­ras­to on puut­tu­nut. – Vält­tä­mät­tä 20.000 asun­toa eli lähes 40.000 asu­kas­ta alu­eel­le ei mahdu.

    3) Osa, mut­ta vain osa saa­res­ta on ala­vaa maa­ta. Mut­ta saa­ri on suo­raan avo­mer­ta vas­ten, kuten suu­rin osa Hel­sin­gin nien­tä. Hel­sin­ki­hän on raken­net­tu ulko­saa­ris­toon. Vaik­ka meren­ran­nal­la onkin kiva asua kesäl­lä, se ei vält­tä­mät­tä ole niin kivaa talvella.

    4) Saa­ri on aika kau­ka­na. Näen­näi­ses­ti se on lähel­lä. San­ta­ha­mi­nan kär­jes­tä Kai­vo­puis­toon on 4 kilo­met­riä, mut­ta ratik­ka­mat­ka San­ta­ha­mi­nan kes­kus­tas­ta Rau­ta­tien­to­ril­le on 10 km (Munk­ki­nie­meen 4 km). Hert­to­nie­meen ja Itä­kes­kuk­seen tosin on lyhyem­pi mat­ka. Saa­rel­ta on vain yksi suun­ta pois eli Hevossalmi. 

    Ver­tai­lun vuok­si: Laut­ta­saa­ri on pal­jon lähem­pä­nä, ja siel­tä on kevyen lii­ken­teen väy­lät mukaan lukien 3 suun­taa ulos. — Hel­sin­gin työ­paik­ka­pain­opis­te on siir­ty­mäs­sä pois kes­kus­tas­ta kehä­väy­lien varteen.

    San­ta­ha­mi­na-rat­kai­su ei siis vält­tä­mät­tä paran­na jul­ki­sen lii­ken­teen varas­sa kul­ke­vaa työ­mat­ka­lii­ken­net­tä ver­rat­tu­na johon­kin muu­hun alu­ee­seen, esim. Sipoossa

    Mili­tää­ri­siin seik­koi­hin en reser­viin sivii­li­pal­ve­lus­mie­he­nä ota kantaa.

    Yli­pää­tän­sä toi­voi­sin Oden tasoi­sen kir­joit­ta­jan vält­tä­vän sel­lais­ta Nur­mi­jär­vi-city­maas­tu­ri-argu­men­toin­tia. Ehkä sen­kin takia, että city­maas­tu­ri on täs­mäl­leen yhtä ener­gia­ta­lou­del­li­nen kuin vas­taa­van­ko­koi­nen hen­ki­lö­au­to (n 7–9 l/100 km)

    MALMIN LENTOKENTTÄ ON MYÖS KULTTUURIALUETTA

    Mal­min len­to­ken­tän alu­eel­le voi­tai­siin sijoit­taa noin 10.000 asu­kas­ta. Sil­lä rat­kai­see maa­pu­lan vuo­dek­si. Mut­ta 1) Len­to­har­ras­tus on yksi kult­tuu­rin muo­to. Minun ei tar­vit­se omis­taa len­to­lu­pa­kir­jaa tai edes ostaa len­to­tun­te­ja naut­tiak­se­ni sii­tä. Riit­tää että kat­se­len nouse­via ja las­ke­via konei­ta ja sie­lu­ni sil­mil­lä lii­dän pil­vien ylä­puo­lel­la 2) Len­to­kent­tä aiheut­taa melu­hait­taa, mut­ta nykyi­sel­lä sijain­ti­pai­kal­la tämä huk­kuu muu­hun, eri­tyi­ses­ti Lah­den­tien lii­ken­ne­me­luun. Muu­al­la Uudel­la­maal­la se toi­si sel­vää melu­hait­taa. 3) Ihmi­nen tar­vit­see myös visu­aa­lis­ta tilaa. Vaik­ka len­to­kent­tä onkin ylei­söl­tä sul­jet­tu alue, se luo ava­ruut­ta ympärilleen.

    Joka tapauk­ses­sa tar­vit­sem­me tiet­tyä viran­omais­len­to­kent­tää Hel­sin­gin lähel­lä. samoin len­to­kou­lu­tus­ta. Se, että jot­kut saa­vat samal­la len­tää vain huvik­seen ei sekään ole perus­te. Suu­ri osa sii­tä , mitä kel­po hel­sin­ki­läi­set teke­vät nimit­täin on omak­si huvik­si, mui­den huvik­si tai oman huvin kustantamiseksi.

    Vähän olen havait­se­vi­na­ni tiet­tyä kateut­ta argu­men­toin­nis­sa. Ja ymmär­rän hyvin. Kyl­lä minua­kin har­mit­taa, että len­to­lu­pa­kir­jaa ei voi ostaa. Se pitää ansai­ta, eikä minus­ta ole eikä kos­kaan ole ollut sel­lai­sen ansaitsijaksi.

  64. Ter­ve Ode, puhut soo­paa. Kyse ei ole intin invaa­sios­ta, vaan vuo­sia San­ta­ha­mi­na-seu­ras­sa käyn­nis­sä ollees­ta pro­ses­sis­ta. Sil­lä on myös yhtä vähän teke­mis­tä kokoo­muk­sen kans­sa. Kaik­ki on läh­te­nyt saa­ren asuk­kais­ta. Ihan kaikki.

  65. Toi­ne jut­tu on intin pilaa­mat alu­eet. Mitä tar­koi­tat niil­lä? Tar­koi­tat­ko pilat­tu­ja kasar­mia­luei­ta, pilat­tua Saha­ran paah­dea­luet­ta vai pilat­tua tais­te­luam­pu­ma­ra­dan aluetta.

    Ilmei­ses­ti et tar­koi­ta kan­sain­vä­li­ses­ti kuu­lui­saa funk­kis­ka­sar­mia­luet­ta etkä museo­vi­ras­ton sil­mä­te­rää puna­tii­li­ka­sar­mia­luet­ta. Et myös­kään voi­ne tar­koit­taa Saha­raa, kos­ka se on kai­kil­la mit­ta­reil­la kovan luo­kan har­jua­lue, 1. luo­kan poh­ja­ve­si­neen ja paah­dea­lu­een per­ho­si­neen. Eli jäl­jel­le jää tais­te­luam­pu­ma­ra­ta. No sen luon­toar­vot ovat­kin jo val­miik­si luon­non­suo­je­lu­lain mää­rit­tä­män luon­non­suo­je­lua­lu­een mitois­sa. Lisäk­si rarien mää­rä menee kysei­sel­lä alu­eel­la toi­sel­le sadalle.

  66. Kol­man­nek­si 20 000 ihmi­sen lähi­vir­kis­ty­alu­een luon­toar­vot ovat enti­set ilman saa­ren läpäi­se­vää säh­kö­ai­taa. Esi­tät suo­jel­ta­vak­si ete­lä­ran­taa. Miten sen teet. Siis mil­lä estät asuk­kai­den pää­syn meren­ran­nal­le, jot­tei­vat merikaalit,ketunsarat, liuskamaltsat,jäkäliköt, kon­nan­lie­kot, yms. tuhou­tui­si. Et mil­lään, pait­si sähköaidalla.

    20 000 asuk­kaan kau­pun­gin­osa tar­koit­taa jär­jes­tel­mäl­lis­tä San­ta­ha­mi­nan mukaan lukien 10 lin­tu­luo­don luon­toar­vo­jen tuhoamista.

  67. Nel­jän­nek­si ratik­ka­lin­jal­la lii­ken­teen hoi­ta­mi­nen on pelk­kää bluf­fia. Todel­li­se­na lii­ken­ne­vaih­toeh­to­na on edel­leen­kin autot. Sitä var­ten on Hevos­sal­men tien var­rel­ta pois­tet­ta­va kym­me­niä asun­to­ja tien leven­tä­mi­sen takia. En pidä esit­tä­miä­si seik­ko­ja rea­lis­ti­si­na, idea­lis­ti­na kylläkin.

  68. Siis mil­lä estät asuk­kai­den pää­syn meren­ran­nal­le, jot­tei­vat merikaalit,ketunsarat, liuskamaltsat,jäkäliköt, kon­nan­lie­kot, yms. tuhou­tui­si. Et mil­lään, pait­si sähköaidalla.

    Hel­sin­gin luon­non­suo­je­lua­lueil­la tämä hoi­tuu kyl­teil­lä, mer­ki­tyil­lä poluil­la, pit­kos­puil­la, jne. Ja jos ei muu auta, niin pan­naan soti­las­hen­ki­ses­ti miinavaara-kyltti.

  69. Uhra­taan­ko Öster­sun­do­min luon­toar­vot kaa­voi­tuk­ses­sa? (HS 17.1.2020)

    Kai­ken kaik­ki­aan surul­li­sen kuu­lui­san Hel­sin­gin alue­val­taus­pro­ses­sin kes­kei­nen perus­te­lu oli­vat hui­keas­ti yli­mi­toi­te­tut raken­ta­mi­sen­nus­teet. Alu­eel­la ei voi­da onnis­tu­nees­ti saa­vut­taa esi­tet­ty­jä väes­tö­ta­voit­tei­ta, kos­ka sovel­tu­vaa raken­nus­maa­ta on lii­an vähän.

    Jou­du­taan­ko nyt seu­raa­maan, kuin­ka luon­toar­vot, viih­ty­vyys ja hyvä yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lu uhra­taan yri­tyk­ses­sä todis­tel­la alue­val­tauk­sen poliit­ti­nen argu­men­taa­tio — pitäen kiin­ni näis­tä epä­rea­lis­ti­sis­ta tavoit­teis­ta? Jat­ku­vat­ko huo­nos­ti perus­tel­lut pää­tök­set ja kan­sa­lai­sia har­haan joh­ta­va tiedotus?

    Hel­sin­gin kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton ja Mat­ti Visan­tin halu raken­taa Natu­ra-aluei­den ruo­vi­koi­hin (HS 17.1.2020) ei ole uskot­ta­va! Täl­lai­sen aja­tuk­sen esil­le tuo­mi­nen lie­nee osa stra­te­gi­aa, jos­sa tie­de­tään jo Natu­ra-ruo­vi­koi­den raken­ta­mi­sen kaa­tu­van mah­dot­to­muu­teen­sa. Var­si­nai­se­na tavoit­tee­na on raken­ta­mi­nen Sipoon kor­peen — kuin pakon sane­le­ma­na vaihtoehtona!

    Eikö oli­si jo aika tun­nus­taa poliit­ti­set vir­heet ja epä­rea­lis­ti­set väes­tö­ta­voit­teet ja ruve­ta raken­ta­maan aluet­ta hyvän yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lun mukai­ses­ti? Ihan riip­pu­mat­ta sii­tä mihin kun­taan alue luetaan.

    Mart­ti Hildén
    filo­so­fian kan­di­daat­ti, museomestari
    Sipoo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.