Mitä ajattelen maataloudesta

Blogilla on käy­ty mie­lenki­in­toista joskin välil­lä aika tun­nepi­toista keskustelua maat­aloud­es­ta. Kos­ka huo­maan, että moni tulk­it­see kom­men­taat­tor­ei­den esit­tämät mielip­i­teet min­un mielip­iteik­seni, ajazt­telin ker­toa, mitä itse ajat­te­len maataloudesta.

Omavaraisu­us

Jonkin­lainen poten­ti­aa­li­nen omavaraisu­us on syytä säi­lyt­tää, kos­ka ruuan käy­dessä niukak­si maid­en halu tur­va­ta omien kansalais­ten­sa ruokahuolto tyre­hdyt­tää vapaan kau­pan. Tois­sa vuon­na moni maa aset­ti vil­jalle vien­ti­t­ulle­ja, ja onpa EU:kin tain­nut sel­l­aisen ker­ran aset­taa. Omavaraisu­udek­si riit­tää kuitenkin aika vähän. Jos kri­isi tulee, vähen­nämme lihan syön­tiä ja syömme eläin­ten rehun.  Sikalas­sa, joka toimii tuon­ti­soi­jan varas­sa, ei ole mitään omavaraista. Mei­dän ei tarvitse olla omavaraisia jokaisen kasvin osalta, kun­han pel­tomme pide­tään iskus­sa. Tuotan­to­su­un­taan voidaan muut­taa, jos ruokahuolto maail­mal­la alkaa vaarantua. 

Suh­teelli­nen etu

Maat­aloudessa pitäisi nou­dat­taa suh­teel­lisen edun peri­aatet­ta. Niin­pä sok­erin vil­jelyssä Suomes­sa ei esimerkik­si ole mitään järkeä. Koko Euroopan sok­eripoli­ti­ik­ka on raukka­maista niitä kehi­tys­mai­ta kohtaan, joil­la on voimakas suh­teelli­nen etu tuot­taa sok­e­ria. Sok­e­ria on muuten help­po varas­toi­da. En tarkkaan tunne, miten suh­teel­lisen edun peri­aate vaikut­taisi vil­jan vil­je­lyyn, mut­ta vaik­ka se johtaisi vuosit­taiseen aliomavaraisu­u­teen, tilanne ei ole vaar­alli­nen, jos pel­lot pysyvät muuten viljelyksessä.

EU ja maailmanmarkkinat

EU ei voi heit­täy­tyä kokon­aan tuon­tiru­uan varaan, mut­ta sen pitäisi ava­ta huo­mat­tavasti rajo­jaan tuon­nille vaikka­pa Argen­ti­inas­ta, jol­la on käyt­tämätön­tä, erit­täin hyvää maa­ta. Jos­sain on opti­mi pro­tek­tion­is­min ja vapaakau­pan välil­lä, ja EU on tuos­ta opti­mista selvästi pro­tek­tion­is­min puolel­la. Eläin­suo­jelulliset syyt puolta­vat lihan tuon­tia juuri vaikka­pa Argen­ti­inas­ta ver­rat­tuna Suomeen, jos­sa kar­jaa pide­tään sisäl­lä kuukausi­tolkul­la tai ei päästetä laidun­ta­maan lainkaan.

Maanvil­jeli­jöi­den määrä

Maat­alous on ratio­nal­isoitunut erit­täin nopeasti ja tilo­jen määrä on vähen­tynyt. Tahti on riit­tävän nopeaa, enkä sik­si yhdy niihin, joiden mukaan väkeä yhä varas­toidaan tehot­tomaan maat­alouteen. Kun tilakoko kas­vaa, voidaan tietysti kysyä, onko tuk­i­ta­soille aika tehdä jotain.

Alue­poli­ti­ik­ka

Suo­ma­laiset ovat asut­ta­neet Pähk­inäsaaren rauhan rajan koil­lispuol­ta aika vähän aikaa, kos­ka alue ei sovel­tunut maat­aloudelle. Nyt kun met­sä­talous ei noil­la alueil­la enää työl­listä kuin ennen, Itä- ja Pohjois-Suomen haja-asu­tusalueet ovat pulas­sa. Se, että tämän eteen uhrataan Etelä-Suomen maat­alous ja siir­retään maid­on­tuotan­to alueille, joille rehu oin tuo­ta­va etelästä (Suomen suurin navet­ta Tornioon!) on äärim­mäisen lyhyt­näköistä. Maid­ol­la on Uudelle­maalle paljon lyhempi mat­ka Viros­ta kuin Kain­u­us­ta.  Se, ettei Suomen sisäl­lä kun­nioite­ta suh­teel­lisen edun peri­aatet­ta lainkaan, on maat­alous­poli­ti­ikkamme suuria virheitä.

Elinkeino- vai sosiaalitukea?

Minus­ta mah­dolli­nen maat­alous­tu­ki tulisi suun­na­ta elinkeino­tuke­na eikä sosi­aal­i­tuke­na. Se pitäisi siis mak­saa isoille ja pie­nille tiloille samo­jen peri­aat­tei­den mukaan, vaik­ka isot kar­tan­ot sil­loin saa­vatkin euromääräis­es­ti iso­ja tukia.

Pel­lon hinta

Aja­tus, että maat­alous on Suomes­sa peräti kan­nat­tam­a­ton­ta, ei oikein saa tukea pel­lon hin­nan kehi­tyk­ses­tä. Maat­alouden yli­jäämä kap­i­tal­isoituu pel­lon hin­taan niin, että tuot­ta­jahin­ta + tuet riit­tävät peit­tämään vil­je­lykus­tan­nuk­set ja pel­lon pääo­makus­tan­nuk­set. Kun pel­lon hin­ta on kovin korkeal­la, viit­taa se tukien ylim­i­toit­tamiseen. Tästä tues­ta pel­lon vil­jeli­jä ei hyödy mitään vaan se menee vuokrausti­lanteessa omis­ta­jal­la ja pesän­jakoti­lanteessa kaupunki­in muut­tavil­la sisarille.

Tuotan­to- vai hehtaarituki?

Kan­natan voimakkaasti sitä, että maat­alous­tu­ki on muutet­tu tuotan­non määrään perus­tu­vas­ta tues­ta hehtaar­ituek­si. Aiem­pi käytän­tö yllyt­ti ylivil­je­lyyn. Jos vil­jan maail­man­markki­nahin­ta oli 100 ja tuot­ta­jalle mak­set­tu hin­ta 250, kan­nat­ti lisätä lan­noi­tus­ta, kunnes viimeinen lan­noit­teisi­in käytet­ty euro tuot­ti ”vain ” tuon 250, vaik­ka lopet­taa olisi pitänyt jo kohdas­sa 100. Kun tuotan­to­tu­ki muutet­ti­in hehtaar­ituek­si, on ymmär­ret­tävää, että hehtaar­itu­ki suh­teutet­ti­in pel­lon tuot­tavu­u­teen. Hyvästä pel­losta tuki on siis suurem­pi kuin huonos­ta. Vil­jeli­jät ovat valit­ta­neet, että hehtaar­itu­ki johtaa tilanteeseen, jos­sa kaik­ki rahat ja vähän enem­mänkin tule­vat hehtaar­itues­ta ja itse vil­je­ly tuot­taa tap­pi­o­ta. Niinpä.

Ener­giakasvit

Bioen­er­gia on eräs tule­vaisu­u­den tuotan­to­su­un­ta. Maat­alous­tu­ki ei saisi vääristää val­in­taa met­säen­er­gian ja pel­toen­er­gian välil­lä. Bioen­er­gian tulee olla hiilid­iok­sidi­veros­ta vapaa, mut­ta tuotan­topanok­sista, lan­noit­teista, työkonei­den dieselöljys­tä jne, tulee mak­saa nor­maalit hiilidioksiverot.

Tule­vaisu­us

Ennus­tan, että vil­jan maail­man­markki­nahin­ta eurois­sa mitat­tuna tulee voimakkaasti nouse­maan seu­raavien vuosikym­menten aikana.   Siinä vai­heessa vil­je­ly, muo­dos­sa tai toises­sa, tulee muut­tumaan Suomes­sa. kan­nat­tavak­si ilman tuki­akin, tai ainakin tukien tarve tulee selvästi vähen­emään, ja niitä myös pitää vähen­tää. Tuet eivät saisi vääristää val­in­taa sen suh­teen, vil­jel­läänkö tääl­lä ruo­ka- vai ener­giakasve­ja tai erikois­tuuko Suo­mi vaikka­pa joidenkin aro­maat­tis­ten tuot­tei­den kas­vat­tamiseen val­oisien kesäöi­den tukemana.

158 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen maataloudesta”

  1. Ihan hyvä, mut­ta tässä ei pohdi­ta juurikaan sitä mikä on EU:n rooli. Siitähän se johtuu mik­si sitä isoa navet­taa puuhataan Tornioon eikä Uudelle­maalle. EU määrää , että Suomen läpi kul­kee tuki­ra­ja, jon­ka pohjois­puolel­la tuet on merkit­tävästi suurem­mat ja kallioon hakatut. Ilmeis­es­ti peru­u­tam­a­ton vahinko on kerin­nyt jo tapahtua.

  2. Lihakar­jal­la on kyl­lä Suomes­sa piha­tot eli ne jaloit­tel­e­vat paljon talvel­lakin. Lyp­sykar­jan tilanne on eläin­suo­jelullis­es­ta näkökul­mas­ta paljon kurjempi. 

    En nyt muutenkaan tiedä kuin­ka ekol­o­gista ainakaan olisi tuo­da lentorahti­na kaik­ki suo­ma­lais­ten syömä liha Etelä-Amerikasta.

    1. Lihaa ei tuo­da lentorahti­na vaan laivoil­la. Laivakul­je­tus lihak­ilo­lle Argen­ti­inas­ta Suomeen on suun­nilleen yhtä ener­giaa kulut­tavaa kuin hakea se lihak­i­lo kah­den kilo­metrin päästä autol­la kaupasta.

  3. Suomes­sa on yli­tuotan­toa samaan aikaan, kun ihmiset näkevät nälkää. Eilen viimek­si eräs iäkäs rou­va kävi epä­toivois­es­ti kas­salta kysymässä onko van­hen­tuneen ruuan “koiran­ruokaosas­to” todel­la tyhjä.

    Pakkomielle ruuan tai sen raa­ka-aineen omavaraisu­ud­es­ta on itsepetos­ta — ruisleivän raa­ka-aine tuo­daan ulkoa ja eikä, toisin kuin min­is­teri Antti­la pelot­telee — elin­tarvikeketju siitä mitenkään ole häiri­in­tynyt. Jos put­sa­taan maat­alous muual­ta tuo­duista tuotan­non­tek­i­jöistä niin tuotan­to pysähtyy siihen paikkaan.

    Tule­vaisu­us on kehit­tyvis­sä mais­sä, johon Amerikkakin on ottanut Oba­man uuden, maat­alous­in­fraan panos­ta­van kan­nan. Kun kat­se­lee vil­javu­usti­las­to­ja, voi vain kuvitel­la mil­lainen huikea poten­ti­aali Afrikas­sa on, jos suh­teel­lisen pie­nil­lä panos­tuk­sil­la tuot­tavu­us saadaan nos­tet­tua Egyptin tasolle.

    Jos ja kun kansalli­nen maat­alous­tu­ki lop­puu, merk­it­see se maat­alouden lop­pua, ensin­nä kasv­invil­je­ly. MTT:n laa­ti­ma maat­alouden kan­nat­tavu­usker­roin näet on 0,49, kun sen pitäisi olla 1,0, jot­ta har­raste olisi kannattava. 

    Suo­ma­lainen ruokahuolto, siis elin­tarvikke­den jalostus ja kaup­pa tulee val­lan main­iosti toimeen ilman koti­maista raa­ka-ainet­ta. Tuon­nin kannal­ta Suomen maanti­eteelli­nen sijain­ti on ihanteelli­nen. Kaik­ki ilman­su­un­nat pohjoista luku­unot­ta­mat­ta ovat käytössä. Vih­doin pääsemme pois kalleim­man ruuan palk­in­topaikalta, eikä van­han rou­van tarvitse enää syödä koiranruokaa.

  4. “Eilen viimek­si eräs iäkäs rou­va kävi epä­toivois­es­ti kas­salta kysymässä onko van­hen­tuneen ruuan “koiran­ruokaosas­to” todel­la tyhjä.”

    Sydän­täsärkevää. Kai tar­jouduit anta­manaa mum­molle ruokaa?

    “Ennus­tan, että vil­jan maail­man­markki­nahin­ta eurois­sa mitat­tuna tulee voimakkaasti nouse­maan seu­raavien vuosikym­menten aikana.”

    Mik­si ihmeessä?

  5. Luk­i­jana kiitän eri­no­maisen selkeästä yhteenvedosta.

  6. Tule­vaisu­u­den sukupol­vet saa­vat koulus­sa lukea, miten 1960-luvul­ta alkoi maamme ympäristön tuho, met­sien raiskaami­nen ja vesistö­jen, Itämeren lop­ulli­nen rehevöi­tymi­nen. Kiitos tehomet­sä­talouden ja tehomaatalouden.

    Olisi aika kar­sia ainakin kan­nat­ta­mat­tomat tilat. MTT:n mukaan tilo­ja, joil­la yrit­täjä­tu­loa ei muo­dos­tu ollenkaan, eli kan­nat­tavu­usker­roin jää alle nol­lan, on yli 20 pros­ent­tia yri­tyk­sistä. Vuon­na 2007 vas­taa­va luku oli 15 pros­ent­tia. Kan­nat­tavu­us­tavoit­teen saavut­taa (kan­nat­tavu­usker­roin yli yhden) alle viidennes yri­tyk­sistä edel­lisvuo­den 26 pros­entin sijaan.

    Tuon alle viiden­nek­sen kanssa voisi kokeil­la onko siel­lä pysyvää kan­nat­tavu­ut­ta ja vas­tu­u­ta ympäristöstä.

  7. Onko­han tuo Argen­ti­inankaan lihan­tuotan­to aivan kokon­aisu­udessaan lai­tu­mil­la kas­vatet­tua lihaa. Muis­te­len näh­neeni kuvia pienistä aitauk­sista, joi­hin on ahdet­tu suh­teel­lisen suuri määrä kar­jaa. Eläimet oli­vat kyl­lä ulkona, mut­ta laidun­nuk­ses­ta ei voin­ut puhua. Vil­jeli­jälle on helpom­pi suures­sa mit­takaavas­sa ahtaa eläimet pie­neen tilaan ja ruokkia niitä pel­lol­ta tuote­tul­la rehulla.

  8. Toi­s­tat usein, että hehtaar­itues­ta pel­lon vil­jeli­jä ei hyödy mitään, vaan se menee vuokrausti­lanteessa omis­ta­jalle ja pesän­jakoti­lanteessa kaupunki­in muut­taville sisarille. 

    Mikä on point­ti, kos­ka kai useim­mat vil­jeli­jät kuitenkin omis­ta­vat peltonsa?

    1. Vil­jeli­jät osta­vat pel­ton­sa ker­ran sukupolves­sa sis­ar­il­taan. Muis­te­len vuokrapel­to­jen osu­u­den ole­van jopa 40 pros­ent­tia, mut­ta voin muis­taa väärin.

  9. Soin­in­vaara ei tai­da oikein ymmärtää, mitä suh­teel­lisen edun peri­aate tarkoit­taisi maat­aloudessa Suomen sisäl­lä. Tääl­lähän viljo­jen sato­ta­so las­kee tasais­es­ti pohjoiseen men­täessä, jopa vil­je­lyn pohjois­ra­jatkin tule­vat kaikil­la viljoil­la vas­taan Suomen alueel­la. Sen sijaan nur­misato on läh­es saman­lainen etelästä läh­es Rovaniemen korkeudelle saak­ka (aivan etelässä voidaan saa­da kolme säilöre­husatoa kesässä, joten siel­lä sato tulee suurem­mak­si). Jos suh­teel­lisen edun peri­aatet­ta halut­taisi­in toteut­taa maat­aloudessa, niin etelä sil­loin keskit­ty­isi vil­janvil­je­lyyn ja pohjoinen nurmeen perus­tu­vaan tuotan­toon (maito- ja nau­dan­li­ha). Tämä suun­taus on toki ollut ole­mas­sa jo 1950-luvul­ta läh­tien, ei pelkästään viime vuosina.
    Har­voin­han se suh­teel­lisen edun peri­aate toteu­tuu käytän­nössä. Ei kan­sain­välisessä kau­pas­sa sen enem­pää kuin maid­en sisäl­läkään. Tein itse aikoinaan gradusem­i­naaris­sa satoti­las­to­jen ja met­sänkasvu­ti­las­to­jen perus­teel­la pienen laskel­man, että suh­teel­lisen edun peri­aat­teen mukaan etelässä pitäisi mielu­um­min pel­lot met­sit­tää kuin pohjoises­sa (met­sän kasvus­sa on nimit­täin eteläl­lä vielä suurem­pi suh­teelli­nen etu puolel­laan). En saanut ajatuk­sel­leni hur­raa-huu­to­ja, mut­ta ei sitä toisaal­ta kukaan pystynyt kiistämäänkään taloudel­lisil­la argumenteilla.
    EU:n sisäl­lähän samoil­la perusteil­la kuvitelti­in Suomen osak­si maid­on­tuotan­toa. Näin ei tapah­tunut, vaan vil­janvil­je­ly on lisään­tynyt huo­mat­tavasti näi­den vuosien aikana ja maid­on­tuotan­to vähen­tynyt. Tämä on sit­ten osaltaan lisän­nyt eroosio­ta, joka sit­ten näkyy mah­dol­lis­es­ti Itämer­essäkin, mut­ta se ei ole suinkaan maanvil­jeli­jöi­den vika, vaan järjestelmän.

    1. Tiedän mitä on suh­teelli­nen etu. Siihen liit­tyvät myös kul­je­tuk­set. Sik­si pohjoises­sa, jos­sa kyl­lä kan­nat­taa vil­jel­lä rehua, ei kan­na­ta tuot­taa tuore­maitoa, mut­ta kyl­läkin juus­toa. Etelä-Suomes­sakin kan­nat­taisi olla enem­män kar­jaa ja vähem­män heikko­laa­tu­ista vil­jaa. Je tietysti asu­tuskeskuk­sia palvel­e­vaa puutarhataloutta.

  10. Hehtaari- vs. tuotantotuki:
    “Vil­jeli­jät ovat valit­ta­neet, että hehtaar­itu­ki johtaa tilanteeseen, jos­sa kaik­ki rahat ja vähän enem­mänkin tule­vat hehtaar­itues­ta ja itse vil­je­ly tuot­taa tappiota.”

    Tuol­laiset lausun­not ker­to­vat juuri siitä, ettei touhus­sa ole mitään järkeä, vaan käytän­nössä on kyseessä kallis harrastus. 

    Hehtaar­itu­ki on perustel­tu juuri siitä syys­tä, mitä Osmo kir­joit­ti, eli sil­loin edes tuotan­nol­la ja sen markki­nahin­nal­la on jonkin­lainen yhteys. Mut­ta sen ongel­ma tulee siitä, että sil­loin koko tuen peruste katoaa täysin. Peri­aat­teessa siis tue­taan siitä, että ihmiset omis­ta­vat pel­to­ja. Jos pätee tuo yllä ole­va, eli itse vil­je­ly tuot­taa tap­pi­o­ta (ilman, että edes annetaan työ­panok­selle mitään hin­taa), niin taloudel­lis­es­ti järkev­in­tä on olla tekemät­tä niil­lä pel­loil­la mitään. On siis joudut­tu tilanteeseen, että osalle kansalai­sista mak­se­taan siitä, että he omis­ta­vat maa­ta, jos­sa voisi vil­jel­lä jotain, mut­ta itse vil­je­ly on niin tuot­tam­a­ton­ta, että kokon­aistaloudel­lis­es­ti on kan­nat­tavaa, että hekään eivät viljele. 

    Tuotan­toon perus­tu­va tuki olisi sen­tään perustel­tu sil­lä veruk­keel­la, mitä maat­alous­lob­byn edus­ta­jat tääl­lä ovat vil­jelleet, eli että kulut­ta­jat siten saa­vat sub­ven­toitua ruokaa. Tietenkään tämä ei päde muu­ta kuin sul­je­tun talouden olo­suhteis­sa. Avoimen talouden tilanteessa se johtaa juuri siihen, että pan­naan enem­män tuotan­topanok­sia pala­maan kuin mitä samal­la hin­nal­la saisi ulko­mail­ta ostet­tua valmista tuotetta. 

    Sanois­in siis, että suo siel­lä vetelä tääl­lä. Järkev­in­tä olisi erot­taa tuki kokon­aan tuotan­nos­ta ja hehtaareista ja lyödä maanvil­jeli­jöille kiin­teä tukku rahaa kouraan, jol­la he pysyvät elos­sa siinä mis­sä tuot­ta­mat­tomat kaupunki­työt­tömätkin. Jos he sit­ten kek­sivät sil­lä maati­lal­laan jotain tuot­tavaa toim­intaa, niin kaikin mokomin tehköön sitä. Jos itse vil­je­ly on tuot­tam­a­ton­ta, niin sit­ten talouden lait saa­vat hei­dät itsekin totea­maan, että järkeväm­pää on lopet­taa kyseinen kallis harrastus. 

    Maanvil­jeli­jöil­lä täl­laisen perus­tu­lokokeilun aloit­ta­mi­nen voisi olla fik­sua sik­sikin, että heil­lä asumisku­lut ovat toden­näköis­es­ti hyvin pienet, kos­ka asu­vat maaseudul­la, joten mis­tään asum­is­tukiviritelmistä ei tarvitse kan­taa huol­ta. Ongel­mak­si tulee tietenkin se, että kuka sit­ten kat­so­taan maanvil­jeli­jäk­si? Ainakin rajoit­teena pitäisi olla se, että mitään maat­alouteen kuu­luma­ton­ta yrit­tämistä tai työn­tekoa ei saa tehdä tai sit­ten siir­tyy “nor­maalin” talouden vero­tuk­sen ja tuk­i­jär­jestelmän piiriin.

  11. Nyt olemme samaa mieltä. En tosin epäil­lytkään tieto­jasi suh­teel­lisen edun peri­aat­teesta yleen­sä, vain sen sovel­let­tavu­ud­es­ta maat­alouteen. Kir­joituk­ses­tasi sai sen käsi­tyk­sen, että ain­oa asia, mis­sä suh­teel­lisen edun peri­aate jotenkin toteu­tuu, on Soin­in­vaaran mielestä väärin.
    Logis­ti­ik­ka on suh­teel­lisen edun peri­aat­teen viholli­nen numero 1. Eli se saat­taa kumo­ta sen edut.
    Maito kuitenkin käytetään nykyään teol­lisu­udessa 100 %:sti hyödyk­si, joten on läh­es sama asia, kul­jete­taanko se kokon­aise­na vai frak­tioitu­na. No, osa vedestä kyl­lä hai­h­dute­taan, kun mai­d­os­ta tehdään juusto+voi+tutteli+ym. tuotteita.

  12. Koulun maantiedon kir­jois­sa on san­ot­tu iät ja ajat, että Argen­ti­inan Pam­pan lihakar­ja kas­vate­taan län­tisel­lä pam­pal­la ja tuo­daan ennen myyn­tiä lihotet­tavak­si itään eli käytän­nössä kai teol­lisen rehun piiri­in. Täy­tyypä alkaa opiskele­maan tätä Argen­ti­inan uut­ta luo­muli­ha-asi­aa, mis­tä Ode on ennenkin kirjoitellut.

  13. Suomen maat­alous on yhtä kuin EUn maat­alous, olkoon suh­teel­lista tai ei. Sanon ker­tauk­sen vuok­si, että Etelä-Suo­mi on eri­no­maista kar­jat­alousaluet­ta. Mut­ta vil­jan suh­teen Etelä-Suomikin on Siperi­aa. EUa on turha syyt­tää siitä, että kar­ja siir­ret­ti­in aikanaan pohjoiseen. Se tehti­in jo van­han Suomen aikana.

  14. On irvokas­ta puhua maat­aloud­es­ta ter­mil­lä ruokahuolto. Ihmiset seiso­vat leipäjonois­sa ja eläkeläiset näkevät nälkää. Olisiko syytä tämän ihmeel­lisen “ruokahuol­lon” nimis­sä jakaa pieni siivu mil­jardilu­okan maat­aloustues­ta Suomen ruoka­jonois­sa seisoville.

    Maat­alous on saman­lainen poli­it­ti­nen kupla kuin oli Suomen puh­toisu­us kor­rup­tios­sa. Olen itse Men­san testit läpäis­syt ja tajuan Suomes­sa val­lit­se­van maat­alous­dok­tri­inin kier­ouden ja maat­alouden todel­lisen tilan näil­lä raukoil­la rajoilla.

    Väärien reali­teet­tien ja harhaisen tiedon takia samas­sa kuses­sa ovat sekä veron­mak­sa­jat että vil­jeli­jät. Ei ole pitkä aika, kun nuori vil­jeli­jä­pariskun­ta investoi Pälkäneel­lä robot­ti­navet­taan. Lehti­ju­tun perus­teel­la Har­rik­ka-isän­tä oli varsin vaku­ut­tunut tai vaku­utet­tu investoin­nin kan­nat­tavu­ud­es­ta. Ei ehtinyt tuotan­to edes kun­nol­la käyn­ti­in, kun yri­tys kaa­tui. Siinä meni Harley David­sonit ja tule­vaisu­us on lop­u­ton­ta velan maksua.
    http://yle.fi/alueet/tampere/2009/04/investoinnit_vieneet_tiloja_maksuvaikeuksiin_666534.html

    ps. maka­ronit ovat hyviä “huolto­var­muu­den” kannal­ta. Ne säi­lyvät. Niis­sä käytetään durum-vehnää. Se ei men­esty Suomes­sa. Suomen armei­ja osti vanikat Ruot­sista. Ruisleipä tehdään tuon­ti-ruki­ista jne. jne.

  15. Soinivaara:“Lihaa ei tuo­da lentorahti­na vaan laivoil­la. Laivakul­je­tus lihak­ilo­lle Argen­ti­inas­ta Suomeen on suun­nilleen yhtä ener­giaa kulut­tavaa kuin hakea se lihak­i­lo kah­den kilo­metrin päästä autol­la kaupasta.”

    Miten tuo laskukaa­va oikein menee ? Tieto­jeni mukaan Argen­ti­inas­ta ym. tuo­daan lihat Ruotsin väliter­mi­naali­in, jos­ta ne kuskataan Pohjo­is­mai­hin. Tuleeko liha Suomeen laival­la vai rekoil­la pohjoisen kaut­ta ? Joka tapauk­ses­sa kaikkien laivakul­je­tuk­sien, välisäi­ly­tyk­sen ja rekkakul­je­tusten ajan täy­tyy kylmäketjun olla kun­nos­sa. Tämä tietää ener­gianku­lu­tus­ta, joka äkkiseltään tun­tu­isi suurem­mal­ta kuin koti­maisen lihan vaa­ti­ma ener­gianku­lu­tus. Tuskin­pa lihan­tuon­tia har­joite­taan pitkään. Meille kan­nat­ta tuo­da parem­minkin valmi­ita elin­tarvikkei­ta. Niistä saa parem­man katteen.

    Eevertti:“Olen itse Men­san testit läpäissyt”

    Ziis­us, anna voimaa. Mil­lä lihak­sil­la tuon testin olet läpäis­syt kun et tajua koti­maisen tuotan­non kaikkia ulot­tuvuuk­sia ? Onko se Men­san testi sel­l­ainen, että kuka juo nopeit­en tai eniten Men­san lihalientä?

    Olin juuri puimas­sa yli­tuotan­to-ohraa. Siitä tulee kuulem­ma run­sauden pulaa ennustei­den mukaan. Itsel­läni ‚ja olen näh­nyt samaa muil­lakin, oli­vat kesäku­un kylmät verot­ta­neet satoa sav­i­mail­la run­saasti. Veikkaan­pa, että kokon­aisu­udessa satoen­nus­teet ovat yläkant­ti­in, mut­ta onnek­si hin­ta ehti jo laskea.

    Teille , joille elin­tarvikkei­den hin­ta on liian kallis:
    Kus­tan­nuste­hokkain tapa esim. kar­jankas­vatuk­seen ovat sata­man varas­toalueel­la ole­vat kas­va­tuskarsi­nat ja häk­it. Eläimet ruok­i­taan robot­eil­la ja teuraste­taan sata­mas­sa ole­vis­sa teuras­ta­moissa. Ruhot siir­retään liukuhi­h­nal­la laivoihin ilman turhia välilastauksia.

    Ei sit­ten tarvitse mak­saa mis­tään maaseu­tu­maise­mas­ta itseän­sä kipeäk­si veron­mak­sajien rahoil­la. Samoin pois­tuu Itämeren pilan­nut tehomaat­alous ja saadaan ympäristötuet parem­paan käyt­töön. Onhan tuolle 16 sen­tille per päivä per asukas todel­la tarvet­ta. jne… jat­ka lis­taa onnelasta

    1. Ilpo Per­nalle
      Ei se liha Suomes­sakaan siel­lä mar­ketin pihal­la kas­va. Tuo rahti Argen­ti­inas­ta Ruot­si­in on se lisä. Suomes­sa kai tehdään niin, että vaik­ka kar­ja kas­vaisi mar­ketin vier­essä, se rah­dataan elävänä Lap­pi­in vuoris­totuel­la teurastet­tavak­si ja tuo­daan kylmärekalla takaisin sinne mar­ketin pihaan, tosin keskus­li­ik­keen varas­ton kautta.

  16. “Maat­alouden yli­jäämä kap­i­tal­isoituu pel­lon hin­taan niin, että tuot­ta­jahin­ta + tuet riit­tävät peit­tämään vil­je­lykus­tan­nuk­set ja pel­lon pääo­makus­tan­nuk­set. Kun pel­lon hin­ta on kovin korkeal­la, viit­taa se tukien ylimitoittamiseen.”

    Pel­lon hin­taan liit­tyy tun­net­takin . Kun tilat ovat olleet sukupolvia saman suvun hal­lus­sa niin hal­val­la siitä ei luovuta.
    Useim­mat vil­jeli­jät eivät osaa niin paljon taloustei­det­tä, että osaisi­vat kap­i­tal­isoi­da tukea maan hin­taan, kyl­lä se on tunneperäistä.

    Toine hin­taa nos­ta­va on Kepu itse, se mak­saa hal­lit­se­mis­san kun­nis­sa korkei­ta hin­to­ja raaka­maas­ta kepu­laisille isän­nille ja muo­dostaa siitä ver­tailuko­hdan. Vaik­ka hin­ta Helsinki­in ver­rat­tuna on alhainen niin kyl­lä se pel­lon hin­tana on kallis

    1. Liian van­halle:
      Tunne saa ole­maan myymät­tä, mut­ta mikä tunne panee osta­maan yli­hin­taan? Kai siinä on jokin laskel­ma siitä, että vbil­je­ly kan­nat­taa noin kalli­il­la pellolla?

  17. Tuos­sa otsikos­sa olikin osa “Alue­poli­ti­ik­ka” jos­sa hiukan jo asi­aa käsitelti­inkin mut­ta halu­aisin tuo­da pari näkökan­taa esille. Jos nyt ote­taan vaik­ka alku­un esimerkki­ti­lak­si MTKn puheen­jo­hta­jan Juha Mart­ti­lan tila jos­ta on jut­tua vaik­ka tuolla.
    http://www.valio.fi/maitojame/10_01/marttila.htm
    Jutus­ta selviää että lehmälu­vun tarkoi­tus olla 100 lehmää ja tuo­to­sta­son 10.000 litraa eli noin 1.000.000 litraa vuodessa. 

    Tuk­i­tiedothan ovat julk­isia ja löy­tyvät tuolta
    http://www.mavi.fi/fi/index/eutuet.html
    http://snadi.mmm.fi/TuJu/search.do?siteLanguage=fi

    Kun noista etsitään vaikka­pa Simo ja Maat­alousy­htymä Mart­ti­la Juha ja jotain niin sieltä löy­tyy että 2008 tukia on mak­set­tu 41.633 euroa.

    Nyt kuitenkin suo­raan bud­jetin verovaroista mak­se­taan kansal­lisia tukia tuolle tukialueelle eli C3P2 noin 13 sent­tiä per litra eli noin 130.000 euroa jot­ka tuki­ra­hat eivät siis näy nois­sa julk­i­sis­sa tuis­sa. Vas­taa­van kokoinen tila kuin Mart­ti­lan saa ab-alueel­la noi­ta julk­isia lähin­nä EU-hehtaar­itukia suur­in­pi­irtein saman ver­ran mut­ta kansal­lisia tukia ain­oas­taan noin 30.000 euroa. Ero­tus siis 100.000 euroa. Vuodessa. Joka vuosi. 

    Mitä tämä tarkoit­taa tuotan­non sijoit­tumiselle? Ajatel­laan vaik­ka sitä aiot­tua 1.000 lehmän navet­taa Tornioon. Jos tavoite sama kuin Mart­ti­lal­la eli 10.000 litraa niin maitoa tulisi noin 10.000.000 litraa. Jos­ta siis kansal­lisia tukia mak­se­taan noin 1.300.000 euroa. Siis näitä Suomen val­tion bud­jetin verovaroista mak­set­tavia tukia. Vas­taavasti ab-alueen vas­taa­va tila saisi tukia noin 300.000 euroa. Ero­tus­ta siis 1.000.000 euroa. Jonkun ver­ran saat­taa tuol­laisen nave­tan sijoi­tu­s­paikkaan olla vaiku­tus­ta tuol­laisel­la tukierol­la? Kyl­lähän tuol­lainen pieni 1.000.000 euron tukiero eli 4‑kertainen tukimäärä saat­taa jo jonkun ver­ran tuotan­toa ohjatakin? Siis vuosi­ta­sol­la, tukiero joka ain­oa vuosi on tuo 1.000.000 euroa. 

    Niin­hän tässä on muutenkin käymässä, liian suuri Mart­ti­lankin Suomen Kuvale­hden haas­tat­telus­sa myön­tämä ylisu­uri tukiero (lain­aus: “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo) siirtää maat­alous­tuotan­toa etelästä pohjoiseen. 

    Ja kehi­tys on aika selkeästi nähtävis­sä, jos vaik­ka tuolta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    ja sivuil­ta 11–12 tek­sti ja kaavio niin aika selkeästi nähdään että maid­on­tuotan­to vähe­nee ab-alueelta, EU-aikana alueen tuotan­tomäärä on pienen­tynyt läh­es 20% kun vas­taavasti maid­on­tuotan­to taasen c‑tukialueella varsinkin c2:lla on kas­vanut. Voidaan tietysti sanoa että johtuu jostakin muus­ta kuin tukieros­ta mut­ta kyl­lä ab/c2 väli­nen tukiero 9–3 = 6 sent­tiä per litra voi jonkun ver­ran asi­aan vaikut­taa. Jos maitoli­tran hin­ta on 36 sent­tiä niin tuo on noin 16% siitä. Yri­tyk­sel­lä kuin yri­tyk­sel­lä tuol­lainen 15% lisä liike­vai­h­toon tulop­uolelle alkaa jo vaikut­taa yri­tyk­sen kan­nat­tavu­ut­teen. Ja jos Mart­ti­lankin haas­tat­telua muis­tel­laan niin tukiero ei vas­taa todelisia ero­ja eli kulut eivät todel­lisu­udessa vas­taa tukieroa niin tuo on läh­es suo­raan kan­nat­tavu­usero tai ero tulok­ses­sa. Tämän puoles­ta ker­too myös tuo tuotan­non siir­tymi­nen. Jos kan­nat­tavu­useroa ei olisi, tuotan­non siir­tymisen vauhti olisi var­masti ainakin pienem­pi tai sitä siir­tymistä ei olisi lainkaan. Lisäk­si tukivääristymä johtaa sel­l­aisi­in hauskuuk­si­in kuin pel­lon­raivauk­seen. Vil­jaa tulee jo nyt kulu­tuk­seen näh­den liikaa eli pel­toa on liikaa ja silti pohjoises­sa rai­vataan met­sästä lisää pel­toa kos­ka laa­jen­tu­vat kotieläin­ti­lat tarvit­se­vat lisää pel­toa. Jos laa­jen­tu­vat tilat oli­si­vat etelässä, valmista pel­toa olisi jo aivan tarpeek­si. Lisäk­si tilanne muut­tuu mie­lenki­in­toisek­si jos etelästä kotieläin­ti­lat vielä vähenevät jos ajatel­laan kar­jan­lan­taa. Juuri kar­jan­lan­ta on syynä tuo­hon pel­lon­raivauk­seen kun se on saata­va pel­loille levitet­tyä ja jos sitä pel­toa ei ole järkevän etäisyy­den päässä niin sitä sit­ten rai­vataan. Etelässä taas löy­tyy kasv­invil­je­lytilo­ja jot­ka vas­taan­ot­taisi­vat lan­taa jos sitä jostakin saisi.

    Hauskin­ta asi­as­sa on mielestäni se että tuotan­to siir­retään kauas etelän kulut­ta­jista pitkälti niil­lä verovaroil­la joi­ta etelän veron­mak­sajil­ta kerätään? Kun siis kansal­liset ylisu­uret pohjoiset tuet vääristävät kan­nat­tavu­ut­ta ja saa­vat maat­alouden kan­nat­ta­maan parhait­en siel­lä mis­sä se olisi ilman tukia huonoim­min kan­nat­tavaa. Ja veron­mak­sajien rahoil­la. Ja tukio­su­us eli veron­mak­sa­jan osu­us maitoli­tran hin­nas­sa kas­vaa mitä enem­män tuotan­toa pohjoiseen siir­tyy. Lisäk­si jos tuotan­non egol­o­gisu­ut­ta ajatel­laan niin onko mitään järkeä rah­da­ta etelästä tuotan­topanok­sia (vil­ja, valkuais­re­hut satamista) pohjoiseen ja tuo­da lop­putuote (maito) takaisin kulu­tu­s­paikalle eli etelän asutuskeskuksiin?

  18. OS: “Vil­jeli­jät osta­vat pel­ton­sa ker­ran sukupolves­sa sis­ar­il­taan. Muis­te­len vuokrapel­to­jen osu­u­den ole­van jopa 40 pros­ent­tia, mut­ta voin muis­taa väärin.”

    Ok. Olete­taan, että aina yksi lap­sista jatkaa vil­je­lyä, mut­ta ei osta pel­to-osuuk­sia sis­ar­il­taan, vaan vuokraa saman pel­lon sukupolvien myötä kas­vaval­ta joukol­ta suku­laisi­aan. Vil­jeli­jän osu­us pel­lon omis­tuk­ses­ta sup­pe­nee muu­ta­mas­sa sukupolves­sa mität­tömäk­si, joten voidaan ajatel­la, että peri­aat­teessa kaik­ki pel­to on ver­rat­tavis­sa vuokral­la ole­vaan. Se, että käytän­nössä osu­udet oste­taan sis­ar­il­ta ei muu­ta lop­putu­losta, kos­ka hin­ta määräy­tyy samoista tek­i­jöistä kuin vuokrakin. Ymmärsinkö oikein?

    Mut­ta, ei kai silti voi väit­tää, että pel­lon vil­jeli­jä ei hyödy tues­ta mitään, kos­ka vuokra aset­tunee sel­l­aisek­si, että sekä omis­ta­ja että vuokraa­ja hyö­tyvät. Muuten­han vuokra­sopimus­ta ei syn­ty­isi, kun ker­ran itse vil­je­ly on tap­pi­ol­lista. Molem­mat em. osa­puo­let kup­paa­vat veron­mak­sa­jaa, joka on tyy­tyväi­nen kos­ka tietää, että ruokahuolto pelaa kriisiaikoinakin:)

  19. Ilpo Pernaa:“Tämä tietää ener­gianku­lu­tus­ta, joka äkkiseltään tun­tu­isi suurem­mal­ta kuin koti­maisen lihan vaa­ti­ma energiankulutus.”

    Äkkiseltään, jos halu­aa selvit­tää jonkun tuot­teen resurssien kulu­tuk­ses­ta kan­nat­taa kat­soa hin­taa: mitä halvem­pi, sen vähem­män sen tuot­tamiseen on kulutet­tu resursse­ja. (Tiet­ty maat­aloustuet vaikut­taa tähän…)

    “Kus­tan­nuste­hokkain tapa esim. kar­jankas­vatuk­seen ovat sata­man varas­toalueel­la ole­vat kas­va­tuskarsi­nat ja häkit. ”

    Mik­si näin ei jo nyt tehdä, jos se on kus­tan­nuste­hokkain­ta? Väitätkö, että kar­jankas­vat­ta­jat vihaa­vat rahaa?

  20. Soin­in­vaar­al­la on nyt hie­man väärä käsi­tys suo­ma­lais­es­ta lihan­tuotan­nos­ta. Kansalli­nen kotieläin­tu­ki mak­se­taan vil­jeli­jöille sen mukaan, mis­sä maati­lan talouskeskus sijait­see. Etelä­suo­ma­lainen vil­jeli­jä ei hyödy mitään, vaik­ka hänen tuot­ta­mansa nau­dat teurastet­taisi­in Rovaniemel­lä — teuras­tu­s­paik­ka kun ei vaiku­ta tuk­i­ta­soon. Pohjoisim­mil­la tukialueil­la on lisäk­si määritet­ty ylära­ja, mille eläin­määrälle vil­jeli­jä voi enin­tään saa­da tukea.

    Ilmiö, jota Soin­in­vaara äskeisessä kom­men­tis­saan aja­nee takaa on, että pohjoisille tukialueille peruste­taan Suomen mit­takaavas­sa suuria eläin­tenkas­va­tusyk­siköitä, joi­hin kas­vatet­ta­vat eläimet han­ki­taan ympäri Suomea (myös alhaisem­man tuen alueilta). 

    Kokon­aan toinen kysymys on teuras­tus­toimin­nan keskit­tymi­nen koko val­takun­nas­sa muu­tami­in suuri­in yksiköi­hin. Esim. Atri­al­la lie­nee puo­likym­men­tä teuras­ta­moa, joista pohjoisin sijain­nee Seinäjoel­la. Näin ollen lihatuot­teet kulke­vat sato­ja kilo­me­tre­jä maantiel­lä matkallaan tuot­ta­jal­ta kuluttajalle.

    1. Oli mau­ton­ta yleistää yksi keinot­telu­lu­on­toinen tapaus, varsinkin kun sään­töjä on taidet­tu sen jäl­keen kor­ja­ta. Myönnetään.

  21. Osmo Soin­in­vaar­alle:
    Korkea yksit­täis­ten pel­tolohko­jen hin­ta selit­tyy rajatuo­ton ja ‑kus­tan­nuk­sen ero­tuk­sel­la, joka tietysti pääomite­taan pel­lon hin­taan. Pienen lisälohkon vil­jelystä aiheutuu vil­jeli­jälle hyvin vähän lisäkus­tan­nuk­sia, mut­ta tuot­to­ja vähin­tään saman ver­ran kuin enti­sistäkin pel­loista. Joskus se saat­taa jopa lisätä entis­tenkin pel­to­jen tuot­to­ja (suur­tuotan­non edut tai byrokraat­tiset määräyk­set lan­nan­levi­tysa­loista yms.). Maan­mit­taushal­li­tuk­sen kaup­pahin­tati­las­tossa esitetään ain­oas­taan näi­den lisäpel­tokaup­po­jen hin­nat, kos­ka ain­oas­taan niiden kat­so­taan edus­ta­van vapai­ta markki­nahin­to­ja. Todel­lisu­udessa kukaan aloit­ta­va yrit­täjä ei voi mak­saa koko perusti­las­taan näitä hin­to­ja, vaan tila on saata­va huo­mat­tavasti halvem­mal­la. Tästä aiheutu­vat per­in­töri­idat. Sis­arusten odotuk­set ovat paljon suurem­mat, kuin mitä jatka­ja pystyy mak­samaan. Tämä sit­ten näkyy monil­la keskustelu­pal­stoil­la, myös näis­sä sin­un blo­gisi kommenteissa.
    Tun­dra-asioiden yleistämi­nen yhden tapauk­sen takia ei ehkä ole kovin tieteel­listä. Ja tuo mainit­tu laitos kas­vat­taa tietääk­seni lehmä­vasikoi­ta, joi­ta kukaan muu ei huolisi. Liha- ja maito­tuot­teet eivät tietääk­seni kier­rä lainkaan keskus­li­ikkei­den varas­to­jen kaut­ta, ain­oas­taan laskut kiertävät. Teol­lisu­us huole­htii itse kul­je­tuk­sista suo­raan kaup­poi­hin ainakin tois­taisek­si. Kaup­pa kyl­lä itse hamuaa niillekin apa­jille, sen takia on jopa erotet­tu ainakin yksi suuren elin­tarvikeyri­tyk­sen toimitusjohtaja.

  22. Sen lisäk­si että pidän Ville Vil­ja­van autoko­r­jaamoa olen myös maat­alous­tuot­ta­ja. Elintarve‑, huoltovarmuus‑, maise­man­hoito- ja maaseudun vireänäpitämis­palvelui­ta tuot­ta­van tuotan­to­laitok­seni nimi on Ilpo Per­naan banaaniviljelmä.

    Yhteiskun­ta tukee nykyään tuotan­toani run­saasti, pitäähän sitä yhteiskun­nan selkäran­gan, saa­da kor­vaus tehdys­tä työstä. Tuotan kuitenkin ruokaa, hyvä­nen aika. Ruokaa. 

    Voitte kuitenkin uskoa että paljon mielum­min vil­jelisin kuitenkin banaane­ja ilman tukia. Niistä pitäisi vaan saa­da oikea hin­ta asiakkailta. 

    Asi­as­ta­han on kaiken­laista epäin­for­moitunut­ta ja pahan­tah­toista mielipi­det­tä liik­keel­lä. Kateut­takin. Viime kädessä asi­akkaani taita­vat kuitenkin olla vain yksinker­tais­es­ti varsin tyh­miä kun eivät ymmär­rä, että paljon mielum­min kun ottaisin tuki­aisia myisin koti­maisia huolto­var­muus-maaseu­tu-lähiruo­ka-maise­man­hoito-banaane­jani oikeaan hin­taan, eli sen minkä niiden tuot­ta­mi­nen tääl­lä nyt mak­saa. Kolme euroa kappale.

    Sitä en vaan ker­ta kaikki­aan ymmär­rä mil­lään, en miltään osin, jos joku sanoo että emme tarvitse kol­men euron huolto­var­muus-maaseu­tu-lähiruo­ka-maise­man­hoito-banaane­ja. Se on jotenkin niin käsit­tämätön aja­tus, että ei siihen min­un tarvitse oikein vas­ta­ta mitään. 

    Sanoinko banaane­ja? Vai oliko se sit­tenkin vehnää. Vai sok­er­i­ju­urikkai­ta? Täy­tyypä tark­istaa. No ruokaa joka tapauk­ses­sa. Koti­maista, maail­man paras­ta ja puh­tain­ta ruokaa.

  23. Osmo voi toki tehdä asian eteen mitä tehtävis­sä on ja edesaut­taa Helsin­gin kaupun­gin alueel­la ole­vien pel­to­jen ja laidun­maid­en kaavoit­tamista asuin‑, toim­i­ti­la- ja osu­uskaup­pa käyttöön.

  24. Mil­tei ajat­telin tänään: hihi­hi­hih… hyvin kirjoitettu!

  25. Timo Tenhunen:“Korkea yksit­täis­ten pel­tolohko­jen hin­ta selit­tyy rajatuo­ton ja ‑kus­tan­nuk­sen erotuksella”

    Hin­ta selit­tyy aina kysyn­näl­lä ja tarjonnalla.

  26. (Tämä artikke­li ei ainakaan itsel­leni näkynyt blo­gin etu­sivul­la, mis­täköhän johtuu?)

    Mikä on tarkem­pi kan­tasi / vihrei­den kan­ta lihantuotantoon?

    Tun­te­vien (kotikissaa tai kotikoiraa) tietoisu­udeltaan vas­taavien eläin­ten, jot­ka koke­vat kipua, ahdis­tus­ta, apa­ti­aa, toiv­ot­to­muut­ta kidut­ta­mi­nen mil­jardeit­tain ahtais­sa ja virik­keet­tömis­sä karsi­nois­sa ihmis­ten ruoak­si on yksi nyky­maail­man suurimpia eet­tisiä epäkohtia. 

    En ole utopisti ja usko mihinkään pikaiseen asen­tei­den tai ruokailu­tot­tumusten muu­tok­si­in, mut­ta eläin­tenoikeuk­sia aja­va puolue voisi pyrk­iä aja­maan asi­aa välil­lis­es­ti mm. vero­tuk­sel­lisin ratkaisuin sekä tuot­ta­jil­ta edel­lytet­tävin eet­tisin säädöksin, mikä nos­taisi ainakin koti­maisen lihan hin­taa ja tätä kaut­ta vähen­täisi sen kulutusta.
    Asi­aa tulisi toki ajaa myös EU-tasolla.

    Tässä tavoit­teessa yhdis­tyy myös maankäytölli­nen (ja ilmas­tolli­nen, jos sen kokee tärkeäk­si) ympäristönäkökulma.

    Itse halu­aisin uskoa, että tämä olisi vihreän maat­alouden ykkösprioriteetti.

  27. Syn­teet­ti­nen nk. ‘in vit­ro’ liha (so. soluista tuotet­tu liha, joka ei ole koskaan ollut eläin­tä) olisi tietysti fuu­sioen­er­giaa vas­taa­va ihmer­atkaisu tähän ongel­maan, mut­ta sen aikataulu ja taloudelli­nen real­is­tisu­us lienevät yhtä epä­var­mo­ja, joten sen varaan on vaikea men­nä laskemaan.

  28. Syn­teet­ti­nen nk. ‘in vit­ro’ liha (so. soluista tuotet­tu liha, joka ei ole koskaan ollut eläin­tä) olisi tietysti fuu­sioen­er­giaa vas­taa­va ihmer­atkaisu tähän ongel­maan, mut­ta sen aikataulu ja taloudelli­nen real­is­tisu­us lienevät yhtä epä­var­mo­ja, joten sen varaan on vaikea men­nä laskemaan.

    Suosit­te­len tutus­tu­maan tähän: http://en.wikipedia.org/wiki/Quorn

    Tuo­ta saa ainakin Benelux-maista laa­jaltikin, en tiedä Suomes­ta. Bel­gialainen ystäväni mais­tatut­ti min­ulle tuo­ta ker­ran ja oli kyl­lä häm­mästyt­tävän saman­makuista kuin liha, Sitä saa myös kanalaa­tuise­na. Kyseessä on siis sien­i­mainen valmiste, valmis­te­taan ymmärtääk­seni tankeis­sa. Tosi­a­sia taitaa kuitenkin olla, että aito liha on aina aito liha. Eli jopa “aito” in-vit­ro liha ei silti kel­paisi joillekin.

  29. Vai molem­pia?

    Joskus on tun­nustet­ta­va sekin, että yhteisen hyv­in­voin­nin nimis­sä on järkevää tehdä taloudel­lis­es­ti vähem­män kan­nat­tavia päätök­siä. Kuten maat­alouden tukem­i­nen yhteiskun­nan varoista. Menop­uolel­la muu­tamia mil­jarde­ja euro­ja, tulop­uolel­la perusasu­tus ja jonk­in­moi­set palve­lut myös syr­jäseuduil­la, riit­tävä infra­struk­tu­uri, koti­maista ruokaa, huolto­var­muut­ta, työtä maat­aloussek­torin lisäk­si elin­tarvike- ja kul­je­tusalalle sekä met­al­li­te­ol­lisu­udelle ja lopuk­si vero­tu­lo­ja maaseutukunnille.

    Pitää myös muis­taa ja tiedostaa se, miten ja mik­si maat­alouden osalta on tähän nykyti­lanteeseen tul­tu. Taustal­la on kauem­paa his­to­ri­as­ta juon­tu­via reali­teet­te­ja kuten torp­par­i­u­ud­is­tus, kar­jalais­ten asut­ta­mi­nen sekä aivan viime vuosikym­me­nien päätök­siä, joista merkit­tävin oli Suomen liit­tymi­nen EU:hun.

    Parin vuo­den takainen vil­jan hin­tapyrähdys taisi olla varoi­tus tulev­as­ta: maail­mas­sa ei tätä menoa koh­ta riitä ruokaa kaikille, ener­gian suh­teen ollaan jo tien­haaras­sa ja ilmas­to saat­taa muut­tua han­kalam­mak­si eteläm­pänä. Maat­aloudel­la liitän­näisi­neen on vah­va tule­vaisu­us, vaik­ka sitä tätä kir­joitet­taes­sa on vaikea uskoa.

    Maat­alout­ta arvosteltaes­sa tulisi myös aina muis­taa, että hehtaarien, kar­jan päälu­vun, yli­tuotan­to­pros­ent­tien, ympäristökuor­mi­tuk­sen ja tukien takana on ihmisiä, jot­ka saa­vat elan­ton­sa maat­aloud­es­ta. Radikaalit veivauk­set johta­vat han­kalasti käsiteltävi­in muu­tok­si­in näi­den ihmis­ten elämässä, mikä tietysti hei­jas­tuu sit­ten koko yhteiskun­taan. Ei mikään help­po yhtälö.
    Näi­hin raamei­hin asetet­tuna maat­alous­poli­ti­ikkamme vaikut­taa kaikkine byrokraat­tisi­nen kankeuksi­neen yllä­tys-ylläys kohtu­ullisen toimi­val­ta. Mah­dol­lisu­udet elinkeinon har­joit­tamiseen on pystyt­ty säi­lyt­tämään, mikä ei ole ollenkaan itses­tään­selvyys kun ver­rataan Suomea esim. Bal­ti­aan. Epäko­htia toki löy­tyy, mut­ta jotenkin sitä on aina eteen­päin kaaduttu.

  30. Art­turi: Toki hin­ta on aina se, jon­ka osta­ja ja myyjä sopi­vat. Mitään yleisiä kaup­pa­paikko­ja­han ei ole ole­mas­sa, jois­sa maan hin­ta määräy­ty­isi pörssin tapaan. Soin­in­vaara vain ihmetteli, mik­si mak­se­taan enem­män kuin maat­alouden kan­nat­tavu­us näyt­täisi anta­van myöten (näin minä ainakin käsitin). Minä selitin, että näin kan­nat­taa jois­sakin tapauk­sis­sa yrit­täjän mak­saa. On sit­ten sel­l­ais­takin maa­ta, jota ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta maat­alouskäyt­töön ostaa, vaik­ka olisi laadul­taan ja sijain­nil­taan mitä paras­ta maat­alous­maa­ta. Tämä näkyy pusikkovyöhyk­keenä esim. Helsin­gin seudun ympärillä.

  31. Aluepolitiikasta:“tulopuolella perusasu­tus ja jonk­in­moi­set palve­lut myös syr­jäseuduil­la, riit­tävä infra­struk­tu­uri, koti­maista ruokaa, huolto­var­muut­ta, työtä maat­aloussek­torin lisäk­si elin­tarvike- ja kul­je­tusalalle sekä met­al­li­te­ol­lisu­udelle ja lopuk­si vero­tu­lo­ja maaseutukunnille.”

    Huolto­var­muud­es­ta tääl­lä on jo kir­joitet­tu, en lähde sitä uud­estaan ruo­ti­maan. Tuo­ta lop­pu­osaa en täysin ymmär­rä. Nuo teol­lisu­u­den­haarat voivat kyl­lä toimia ilman sitä, että raa­ka-aine tuote­taan suomes­sa. Esim. tuo mainit­se­masi met­al­li­te­ol­lisu­us toim­i­nee niin kai melkein pelkästään (kaivos­toim­inta ei tuo­ta läh­eskään sitä kaikkea met­al­lia, jota teol­lisu­us käyttää). 

    Perusasu­tuk­sen, palvelu­jen ja infra­struk­tu­urin ylläpi­don syr­jäseuduil­la saisi minus­ta perustel­la parem­min. Ensin­näkin siis sen, että mitä ihmettä täl­lä on tekemistä maat­alouden tukemisen kanssa? Eli vaik­ka ne kat­sot­taisi­in järke­viksi ylläpitää, niin mik­si niiden rahoi­tus pitäisi tapah­tua maat­alouden sub­ven­tioiden kautta? 

    Toisek­si saisi perustel­la sen, että onko se jokin itseis­ar­vo, että ihmiset asu­vat hajal­laan? Voin hyväksyä sen, että _nopeat_ muu­tok­set voivat aiheut­taa tran­si­ti­oti­lanteessa ongelmia (ei ehditä rak­en­taa kaupunkei­hin tarpeek­si nopeasti asun­to­ja kaikille jne.), mut­ta jos puhutaan pitkän tähtäi­men tavoit­teista, niin mikä on perustelu ihmis­ten keinotekoiselle maal­la asuttamiselle? 

    Minus­ta asia on ennem­minkin päin­vas­toin. Olisi hyvä saa­da ihmiset pakat­tua kaupunkei­hin, jol­loin hei­dän liikku­mis­tarpeen­sa vähenisi ja sitä kaut­ta myös ener­gianku­lu­tus pienenisi. Samoin vil­lieläin­ten ja ihmis­ten yhteise­lo olisi mah­dol­lista jär­jestää niin, että kon­flik­te­ja syn­ty­isi vähem­män, kun ihmiset asu­isi­vat kaupungeis­sa ja eläimet erämaissa. 

    Maat­aloud­es­ta elinkeinona:“Mahdollisuudet elinkeinon har­joit­tamiseen on pystyt­ty säilyttämään”. 

    Onko tämä sit­ten jokin itseis­ar­vo? Tai kysytään niin, että mik­si maat­alous olisi tämän suh­teen korkeam­mal­la pallil­la kuin muut elinkeinot. Itse olen main­in­nut use­aan ker­taan t‑paitojen ompelun. Suomen vaate­te­ol­lisu­us koki rajun alasajon 1990-luvul­la, kun toisaal­ta vien­ti NL:on lop­pui ja toisaal­ta markki­nat avau­tu­i­v­at ulko­maalaiselle kil­pailulle. Onko tek­sti­il­i­työn­tek­i­jä jotenkin huonom­pi ihmi­nen kuin maanvil­jeli­jä, kun hänen elinkeinon­sa säi­lyt­tämiseen ei kaadet­tu samal­la tavoin yhteiskun­nan voimavaro­ja kuin on tehty maanvil­jeli­jän kohdalla?

  32. tulop­uolel­la perusasu­tus ja jonk­in­moi­set palve­lut myös syrjäseuduilla

    Otta­mat­ta nyt kan­taa siihen onko se sen arvoista, syr­jäa­su­tus on yksinker­tais­es­ti meno­erä ja se pitää laskea sitä ylläpi­to­van sub­ven­tion kului­hin eikä tuloihin.

  33. SS: “ei ehditä rak­en­taa kaupunkei­hin tarpeek­si nopeasti asun­to­ja kaikille jne.), mut­ta jos puhutaan pitkän tähtäi­men tavoit­teista, niin mikä on perustelu ihmis­ten keinotekoiselle maal­la asuttamiselle?”

    Samal­la peri­aat­teel­la voidaan kysyä mik­si pitää asut­taa ihmisiä keinotekois­es­ti kaupunkeihin ?

    Kaupunkien ongel­mat tiede­tään. Siitä on Helsin­ki pahin esimerk­ki. Mik­si tukea ruuhkau­tu­mista yhteiskun­nan verovaroilla?

    Mielestäni kuitenkin molem­pia tarvi­taan, mut­ta Helsin­gin kaltaisen tilanteen syn­tymi­nen on estet­tävä muis­sa kaupungeissa.

  34. Samuli Saarel­ma,

    Toisek­si saisi perustel­la sen, että onko se jokin itseis­ar­vo, että ihmiset asu­vat hajallaan? .…

    Minus­ta asia on ennem­minkin päin­vas­toin. Olisi hyvä saa­da ihmiset pakat­tua kaupunkei­hin, jol­loin hei­dän liikku­mis­tarpeen­sa vähenisi ja sitä kaut­ta myös ener­gianku­lu­tus pienenisi

    Jouni Lundqvist,

    Minus­ta sin­un kan­nat­taisi kysyä perustelu­ja tähän asi­aan mm heiltä sadoil­ta tuhan­sil­ta suo­ma­laisil­ta, jot­ka kan­soit­ta­vat maanti­et ja ran­nat joka iki­nen viikon­lop­pu sulan­maan aikana. Osa heistä on siir­tynyt jo talvi­a­sut­tavi­in mökkeihin.

    Minus­ta mökkili­ikenne ja asu­tus ovat yksi Suomen pahimpia ympäristöon­gelmia. Jos ihmi­nen halu­aa asua kaupungis­sa, niin mik­si hän halu­aa 200 kilo­metrin päähän maalle joka viikonloppu.

    Mik­si he eivät pysy pakat­tuna kaupunkei­hin, tuos­sa mm Oden rakas­ta­mas­sa onnelassa.

  35. Fin­food­in sivuil­la on täyt­tä potaskaa ja pro­pa­gan­daa ja vielä julkisel­la tuella:

    “Ruokaos­tosten lomas­sa myös sinä voit olla yhteiskun­nalli­nen vaikut­ta­ja. Val­it­se­mal­la jout­sen­lip­ul­la merk­i­tyn tuot­teen työl­listät osaltasi läh­es 300 000 suo­ma­laista. Tämä on se joukko, joka tekee töitä suo­ma­laises­sa elin­tarvikeketjus­sa muun muas­sa maanvil­jeli­jöinä, elin­tarviketyöläis­inä, kuor­ma-auton kul­jet­ta­ji­na, huoltomiehinä tai kau­pan myyjinä. Elin­tarvikeketju onkin edelleen yksi maamme suurim­mista työnantajista.”

    Tässä pro­pa­gan­das­sa elin­tarviketju­un las­ke­taan var­maan tienpitokin?

    Olen kat­sel­lut näi­den uusien robot­ti­nave­toiden laitekan­taan — kaik­ki tuon­ti­tavaraa. Val­tran trak­to­rien markki­nao­su­us Suomes­sa on vain 45 %. Turun vapaasa­ta­ma on tuon­ti­trak­tor­e­i­ta pullollaan. 

    Minä juon ruot­salaista maitoa. En sen takia, että sen halvem­paa kuin “suo­ma­lainen”. Se on valmis­tet­tu ja purkitet­tu Hämeen­lin­nas­sa ja kul­jetet­tu ja myy­ty suo­ma­laisel­la työvoimal­la. Ruot­salaiset tun­te­vat vas­tu­un ympäristöstä, toisin kuin suo­ma­laiset vil­jeli­jät. Ruot­salainen maito ansait­see Jout­sen lipun.

  36. Kaupunkien ongel­mat tiedetään. 

    Jaa, mitähän ne sit­ten ovat? Kir­jas­tot? Raflat? Työ­paikat? Joukkoli­ikenne? Mon­et kult­tuu­rit? Verkos­tot? Koulutus?

    Helsin­gin suun­nal­la on tosi­aan ongelmia lähin­nä asun­to­jen kanssa (kalli­ita ja kaukana). Liian moni halu­aa pääkaupunkiseudulle.

  37. Mikä on ruuan kulut­ta­jan ympäristö­vas­tuu ruuan tuotan­nos­sa ? Sekö , että kaikkea vaa­di­taan entistä halvemmalla?

    Osaat luetel­la kaik­ki maat­aloudelle asete­tut vaa­teet. Mitä kulut­ta­ja panos­taa niihin? Vaateisi­in näh­den aivan riit­tämät­tömästi. Se näkyy siinä, että ympäristön tilaa ei ole saatu paran­netuk­si täl­lä rahalla. 

    Me maa­jus­sit , käytän­nön ympäristö­työtä tekev­inä, toteu­tamme kaik­ki meille sälyte­tyt velvoit­teet valvo­tusti . Jos se ei riitä , niin vika on jos­sakin muualla.

    Esimerkik­si ever­esti voisi laskeu­tua sieltä mui­ta ylem­pää tänne turpeen tasolle, ja vuokra­ta maa­ta veden ääreltä perus­taen siihen kosteikon. Sille saa EU-tukea ja a’vot, maa­jussien pilaa­mat itämeret pelastuvat.

    Ter­ve­tu­loa talkoisiin.

    Ruot­salais­ten päästöt Itämereen ovat muuten Suomen vas­taavia suuremmat.

    Saarel­ma: “Olisi hyvä saa­da ihmiset pakat­tua kaupunkei­hin, jol­loin hei­dän liikku­mis­tarpeen­sa vähenisi ja sitä kaut­ta myös ener­gianku­lu­tus pienenisi”

    Taas väärin. Suo­ma­laiset läskiperseet pitää saa­da liikku­maan entistä enem­män. Suurten ikälu­okkien jäädessä nyt eläk­keeelle huolto­suhde muut­tuu epäedullisek­si. Kun nuoret ikälu­okat tuke­htu­vat läski­in­sä, niin Suomes­sa ei riitä veron­mak­sajia tulevaisuudessa.

    Lisäk­si Suomes­ta myy­dään kaik­ki tuot­ta­va teol­lisu­us pois. Mis­tä saamme rahaa kun vain myymme toisillemme palvelui­ta kaupungeissa ?

  38. “Samal­la peri­aat­teel­la voidaan kysyä mik­si pitää asut­taa ihmisiä keinotekois­es­ti kaupunkeihin ?”

    Ei keinotekois­es­ti vält­tämät­tä mis­tään syys­tä. Ihmiset kuitenkin näyt­tävät halu­a­van asua, kos­ka siel­lä ovat oikeasti lisäar­voa tuot­ta­vat työ­paikat ja yleen­sä palve­lu­ta­so on myös parempi. 

    Min­un puolestani ne, jot­ka maaseudul­la halu­a­vat asua, voivat siel­lä asua, mut­ta sama jut­tu tässä kuin maat­aloudessakin, tehkööt sen omil­la rahoillaan.

  39. “Lihaa ei tuo­da lentorahti­na vaan laivoil­la. Laivakul­je­tus lihak­ilo­lle Argen­ti­inas­ta Suomeen on suun­nilleen yhtä ener­giaa kulut­tavaa kuin hakea se lihak­i­lo kah­den kilo­metrin päästä autol­la kaupasta.”

    Ei kai se kar­ja sata­man vier­essä kas­va Argen­ti­inasskaan. Kar­tas­ta kat­sot­tuna melko suuri maa ja täy­tyy­hän se liha siel­läkin kul­jet­taa. Ei ole tosin järkeä kul­jet­taa Etelä-Amerikas­sa tuotet­tua Soi­jaakaan Suomeen. Jos liha tuotet­taisi­in Suomes­sa laa­japeräisem­min käyt­tämäl­lä nur­mire­hua ja koti­maista valkuais­re­hua saataisi­in selviä ympäristöhyö­tyjä nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna. Tosin lihan hin­ta olisi kalli­im­paa, mut­ta niin ympäristön kuin ter­vey­den kannal­ta olisi parem­pi jos lihaa syötäisi­in vähem­män. Kouluhuin voitaisi­in ottaa käyt­töön yksi lihapäivä yhden kasvis­päivän sijasta

  40. “Liian van­halle:
    Tunne saa ole­maan myymät­tä, mut­ta mikä tunne panee osta­maan yli­hin­taan? Kai siinä on jokin laskel­ma siitä, että vbil­je­ly kan­nat­taa noin kalli­il­la pellolla”

    Tuo asenne tekee pulan pel­tomaas­ta ja kun ei ole mielekästä han­kkia pel­totilkku­ja 100 km eteäisyy­del­lä toi­sis­taan niin markki­na on vieläkin rajallisempi .
    Pel­lon hin­taa määrit­tää enem­mänkin uuden pel­lon perustamishinta,sehän on se toinen vaihtoehto

  41. Ilpo Per­naa: Huo­maa, että olen­nainen sana on keinotekois­es­ti . Jos maal­la asumiseen saa tukia suh­teessa kaupunki­a­sumiseen ver­rat­tuna, niin sil­loin maal­la asuu keinotekois­es­ti enem­män porukkaa kuin sinne kuuluisi.

    “Mikä on ruuan kulut­ta­jan ympäristö­vas­tuu ruuan tuotannossa ? ”

    Kulut­ta­jal­la ei ole mitään vas­tu­u­ta ruoan tuot­tamis­es­ta, kos­ka hän ei tuo­ta ruokaa vaan kulut­taa sitä. Kulut­ta­jal­la on vas­tuu mak­saa ruoas­ta se hin­ta, jon­ka kaup­pias siitä pyytää. Tähän hin­taan pitäisi sisäl­tyä kaik­ki maat­alouden har­joit­tamisen kulut, myös kulut ympäristön pilaamisesta.

    “Lisäk­si Suomes­ta myy­dään kaik­ki tuot­ta­va teol­lisu­us pois. ”

    No mitä luulet, että suo­ma­laiset osta­vat tilalle? Tuot­tam­a­ton­ta teol­lisu­ut­ta? Mik­si aina kaik­ki olet­ta­vat, että suo­ma­laiset oli­si­vat jotenkin eri­tyisen kur­jia sijoit­ta­jia, että aina vaan myy­dään hyviä sijoi­tusko­htei­ta ja tilalle oste­taan huono­ja… Pitäsikö sin­un mielestä suo­ma­laisil­ta kieltää osakekaup­pa vai mitä ehdotat?

  42. Taas väärin. Suo­ma­laiset läskiperseet pitää saa­da liikku­maan entistä enemmän.
    Ja tähän ratkaisu on 50 kilo­metriä suun­taansa farmarilla?

  43. Osmo: “Omavaraisu­udek­si riit­tää kuitenkin aika vähän. Jos kri­isi tulee, vähen­nämme lihan syön­tiä ja syömme eläin­ten rehun.”

    Jos kri­isi jatkuu vielä toisenkin tal­ven, mitä panemme suuhumme kun eläin­ten rehu on syöty? 

    Huolto­var­muus on mon­imutkainen asia (ks. esim. http://www.talouselama.fi/uutiset/article156383.ece)

    Osmo: “Maat­aloudessa pitäisi nou­dat­taa suh­teel­lisen edun periaatetta”.

    Suh­teel­lista etua eivät tuo­ta vain ilmas­to-olo­suh­teet ja maaperän laatu, vaan tämäkin asia on mon­imutkaisem­pi. Mon­et maat han­kki­vat kus­tan­nus- ja tuot­tavu­use­tu­ja myös eläin­ten ja ihmis­ten hyv­in­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Kiinalainen melami­in­i­maito voi olla hal­paa, mut­ta onko se hyväk­si kulut­ta­jien (tai tuot­ta­jien) terveydelle?

    Sama kos­kee myös suo­ma­laista tehomaat­alout­ta. Tehomaat­alous tuot­taa Osmon arvosta­maa suh­teel­lista etua, mut­ta mitä mieltä asi­as­ta on A4-arkin kokoises­sa häkissä elävä kana.

  44. Uuden pel­lon raivaami­nen met­sästä tulee paljon halvem­mak­si kuin van­han ost­a­mi­nen. Mut­ta sille ei saa tukia, joten se on käytän­nössä arvoton.

  45. Markku:“Tehomaatalous tuot­taa Osmon arvosta­maa suh­teel­lista etua, mut­ta mitä mieltä asi­as­ta on A4-arkin kokoises­sa häkissä elävä kana.”

    Kanal­ta sitä on turha men­nä kysymään. Muutenkin on täysin jär­jetön­tä ajatel­la, että muiden luon­nonkap­palei­den mielip­iteille annet­taisi­in jotain sijaa inhimil­lisessä päätök­sen­teossa. Jos annetaan, niin mitäs sit­ten tehdään, kun sata mil­jar­dia muu­ra­haista on sitä mieltä, että kaik­ki ihmiset pitäisi pois­taa maa­pal­lol­ta? Tap­at­taako ihmiskun­ta kiltisti itse itsen­sä, kos­ka oli todet­tu tuhoeläimeksi? 

    Ei tietenkään. Inhimil­lisessä päätök­sen­teossa on kyse aina ihmis­ten mielip­itei­den ottamis­es­ta huomioon. Monel­la mielipi­de on se, että on väärin, että kanal­la on vain vähän tilaa häkissä, mut­ta oleel­lista tässä on se, että nämä ovat ihmis­ten mielip­iteitä, eivät eläin­ten tai kasvien. 

    Lisäon­gel­ma täl­lai­sis­sa “mitä mieltä on eläin X” kysymyk­sis­sä on tietenkin vielä se, että käytän­nössä emme voi edes asi­aa kysyä. Emme voi esit­tää “kanakun­nalle” vai­h­toe­hto­ja ja sit­ten antaa hei­dän vali­ta niistä paras. Mitä jos kanat halu­aisi­vat sel­l­aisen vai­h­toe­hdon, että kano­jen tap­pami­nen ihmis­ten ruuak­si olisi kiel­let­tävä ja munien takavarikoin­ti samoin. Seu­raus olisi se, että kanankas­va­tus lop­puisi, mut­ta niin lop­puisi myös kanakun­nan elo, kos­ka eivät ihmiset niitä huvin vuok­si ainakaan siinä määrin kuin nyky­isin elät­täisi. Olisiko tämä kanakun­nan kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto? Yleis­es­ti moni kotieläin­la­ji ja maanvil­je­lyk­sessä käytet­tävä kasvi­la­ji on maail­mal­la niin yleinen ja run­saslukuinen vain sik­si, että ihmi­nen niitä hyödyntää. 

    Evoluu­tio­ta ajatellen voi olla kanan geeneille hyväk­si se, että kana yksilönä suos­tuu elämään ihmisen häkissä. Moni muu laji on maa­pal­lol­ta kadon­nut, kos­ka niistä ei ole ollut ihmiselle samal­la tavoin hyö­tyä kuin kanasta.

  46. Artturi:“Tähän hin­taan pitäisi sisäl­tyä kaik­ki maat­alouden har­joit­tamisen kulut, myös kulut ympäristön pilaamisesta.”

    Pitäisi, pitäisi, mut­ta kun ei sisäl­ly. Sik­si olemme nykyisessä tilanteessa . Ja sen vuok­si kulut­ta­ja on syylli­nen ympäristön pilaamiseen.

    “Mik­si aina kaik­ki olet­ta­vat, että suo­ma­laiset oli­si­vat jotenkin eri­tyisen kur­jia sijoit­ta­jia, että aina vaan myy­dään hyviä sijoi­tusko­htei­ta ja tilalle oste­taan huonoja…”

    Son­er­an UMTS-kau­pat, Sto­ra-Enson amerikan­seikkailut, Kemi­ra Grow How:n myyn­ti, met­sä­te­ol­lisu­u­den sekoilut Uru­gyaus­sa ovat viimeaikaisem­pia näyt­töjä. Ja aikaisem­pi his­to­ria tietää ker­toa vielä enemmän.

  47. Suo­ma­lainen tehomaat­alous tekee karseaa jälkeä ympäristöön. Mis­sään muual­la vesistöt eivät ole yhtä saas­tunei­ta. Loim­i­joes­sa oli kalakuolemia 1970-luvul­la. Nyt niitä ei enää ole. Ei ole kalo­ja. Koko joki on yhtä hernerokkaa.

    Menkääpä Tukhol­maan. Siel­lä voi ihail­la kirkkaas­sa Tukhol­man vir­ras­sa uiv­ia lohia ja taime­nia. Voin hyväl­lä oma­l­latun­nol­la juo­da ruot­salais­es­ta mai­d­os­ta Suomes­sa jalostet­tua maitoa.

  48. Ilpo Pernaa:“mutta kun ei sisälly”

    No etkös sinäkin ole vas­tus­tanut tääl­lä sitä, että maanvil­jeli­jät laitet­taisi­in mak­samaan saas­tut­tamis­es­taan? Yrität esit­tää tilalle jotain ihmeel­listä ympäristö­tukea yms. älytön­tä, joka ei vaiku­ta maanvil­jeli­jän kan­nus­timi­in saastuttaa.

    “Son­er­an UMTS-kau­pat, Sto­ra-Enson amerikan­seikkailut, Kemi­ra Grow How:n myyn­ti, met­sä­te­ol­lisu­u­den sekoilut Uru­gyaus­sa ovat viimeaikaisem­pia näyt­töjä. Ja aikaisem­pi his­to­ria tietää ker­toa vielä enemmän.”

    häh? Mitä tämä nyt todis­taa? Että suo­ma­laiset tekevät välil­lä huono­ja kaup­po­ja aivan kuten kaik­ki muutkin?

  49. Pitäisi, pitäisi, mut­ta kun ei sisäl­ly. Sik­si olemme nykyisessä tilanteessa . Ja sen vuok­si kulut­ta­ja on syylli­nen ympäristön pilaamiseen.

    Kulut­ta­jan mah­dol­lisuuk­sia ja velvol­lisuuk­sia vaikut­taa kulu­tus­päätök­sil­lään esimerkik­si ympäristön tilaan ymmär­retään mielestäni jatku­vasti väärin ja liioitellaan.

    Jos minä jätän maitop­urkin osta­mat­ta eet­ti­sistä syistä, maid­on kysyn­tä las­kee ja näin myöskin sen hin­ta, mikä tekee sen ostamisen edullisem­mak­si jollekin muulle. Tilanne muut­tuu vas­ta, jos KOLLEKTIIVISESTI päätämme olla “osta­mat­ta” sitä epäeet­tistä maitoa (tai muu­ta tuoet­ta) lain­säädän­nön avul­la, eli aset­ta­mal­la tiukem­mat rajat ympäristön kuormitukselle.

    Tässä vähän pohdit­tavaa: Pro­fes­sori Moisander: “Kulut­ta­jalle on sysät­ty kohtu­u­ton vastuu”

  50. Samuli: “Inhimil­lisessä päätök­sen­teossa on kyse aina ihmis­ten mielip­itei­den ottamis­es­ta huomioon. Monel­la mielipi­de on se, että on väärin, että kanal­la on vain vähän tilaa häkissä, mut­ta oleel­lista tässä on se, että nämä ovat ihmis­ten mielip­iteitä, eivät eläin­ten tai kasvien.”

    Höh! Viime kädessä tietenkin näin. Eihän muuten olisi kysymys inhimil­lis­es­tä päätök­sen­teosta. Inhimil­lisen päätök­sen­teon tulisi kuitenkin perus­tua myös eläin­ten tun­te­musten ja laji­tyyp­il­lisen käyt­täy­tymisen tun­te­muk­seen ja kunnioittamiseen. 

    Samuli: “…on täysin jär­jetön­tä ajatel­la, että muiden luon­nonkap­palei­den mielip­iteille annet­taisi­in jotain sijaa inhimil­lisessä päätök­sen­teossa. Jos annetaan, niin mitäs sit­ten tehdään, kun sata mil­jar­dia muu­ra­haista on sitä mieltä, että kaik­ki ihmiset pitäisi pois­taa maa­pal­lol­ta? Tap­at­taako ihmiskun­ta kiltisti itse itsen­sä, kos­ka oli todet­tu tuhoeläimeksi?”

    Se, että maail­manku­vamme on juuri näin ihmiskeskeinen on johta­mas­sa siihen, että ihmiskun­ta tap­at­taa itse itsen­sä; ei siihen muu­ra­haisia tarvi­ta. Pikem­minkin on niin, että siinä sivus­sa kär­sivät myös muurahaiset.

  51. Samuli Saarel­ma: “on täysin jär­jetön­tä ajatel­la, että muiden luon­nonkap­palei­den mielip­iteille annet­taisi­in jotain sijaa inhimil­lisessä päätöksenteossa”

    On täysin tun­tee­ton­ta, ja moraali­ton­ta ajatel­la, että kipua, ahdis­tus­ta (jne.) tun­teville luon­tokap­paleille ei annet­taisi sijaa inhimil­lisessä päätöksenteossa.

    Samuli Saarel­ma: “Jos annetaan, niin mitäs sit­ten tehdään, kun sata mil­jar­dia muu­ra­haista on sitä mieltä, että kaik­ki ihmiset pitäisi pois­taa maa­pal­lol­ta? Tap­at­taako ihmiskun­ta kiltisti itse itsen­sä, kos­ka oli todet­tu tuhoeläimeksi?”

    Mietin joskus onko oikein sym­pa­ti­soi­da EVR:ää, täl­lais­ten lukem­i­nen ratkaisee kysymyk­sen. Muu­ra­haisen ja kotikoiran tai sian tai kanan kog­ni­tiot eroa­vat merkit­tävästi.

    Samuli Saarel­ma: “Monel­la mielipi­de on se, että on väärin, että kanal­la on vain vähän tilaa häkissä, mut­ta oleel­lista tässä on se, että nämä ovat ihmis­ten mielip­iteitä, eivät eläin­ten tai kasvien.”

    Ne ovat hyvin paljon eläin­tein “mielip­iteitä” mitkä ne ilmai­se­vat stres­sioireil­la, ei-laji­tyyp­il­lisel­lä käyt­täy­tymisel­lä, väki­val­lal­la itseään tai laji­tovere­i­ta kohtaan, sairas­tu­mal­la mieleltään jne.
    Toisin kuin tietämät­tömyyt­täsi — ja mielestäni myös moraalit­to­muut­tasi, kos­ka kyse on tun­te­vista olen­noista — väität, eläin­ten kog­ni­tio­ta ja tun­tei­ta on tutkit­tu hyvin paljon.

    Har­va söisi lihansa, jos jou­tu­isi ensin itse sitä kidut­ta­maan olo­huoneen nurkas­saan muu­ta­man kuukau­den ja kuule­maan sen jatku­van val­i­tuk­sen ja hädän ja seu­raa­maan sen apa­ti­aa, tuskas­tu­mista ja ahdistusta.

    Nykyi­nen teho­tuotan­to on epäin­himil­listä. Sin­ul­la on nyt arvot ja ymmär­rys asian suh­teen täysin nurinniskoin.

  52. Samuli Saarel­ma: “Olisi hyvä saa­da ihmiset pakat­tua kaupunkeihin”

    Olen samaa mieltä, mut­ta rak­en­tamiska­p­a­siteet­ti on rajal­lista, ja käytän­nössä sin­un täy­tyy joko tukea maaseudun työl­lisyyt­tä tai mak­saa työttömyyskorvauksia.

  53. Markku:“Eihän muuten olisi kysymys inhimil­lis­es­tä päätök­sen­teosta. Inhimil­lisen päätök­sen­teon tulisi kuitenkin perus­tua myös eläin­ten tun­te­musten ja laji­tyyp­il­lisen käyt­täy­tymisen tun­te­muk­seen ja kunnioittamiseen.”

    Niin, siis tuo on _sinun_ mielip­i­teesi siitä, mil­lä perus­teel­la päätök­siä tehdään. Oleel­lista on huo­ma­ta se, että tuo ei ole absolu­ut­ti­nen arvo, vaan sin­un sub­jek­ti­ivi­nen mielip­i­teesi. Demokra­ti­as­sa sen pain­oar­vo on sin­un ääne­si ver­ran. Markki­nao­h­jauk­ses­sa sin­un ostovoimasi ver­ran. Voit toki koit­taa kään­nyt­tää mui­ta ihmisiä samalle kan­nalle, mut­ta sil­loinkaan kyse ei ole mis­tään absolu­ut­tis­es­ta arvosta.

    “Se, että maail­manku­vamme on juuri näin ihmiskeskeinen on johta­mas­sa siihen, että ihmiskun­ta tap­at­taa itse itsensä”

    No, ei tap­a­ta. Juuri ihmiskeskeinen ihmiskun­ta ei tap­a­ta itseään. Ihmiskun­ta, joka koit­taisi selvit­tää muiden luon­tokap­palei­den mielip­iteitä ja tehdä päätök­set niiden perus­teel­la, voisi tapattaakin.

  54. Hen­ri Weijo:“Kuluttajan mah­dol­lisuuk­sia ja velvol­lisuuk­sia vaikut­taa kulu­tus­päätök­sil­lään esimerkik­si ympäristön tilaan ymmär­retään mielestäni jatku­vasti väärin ja liioitellaan.”

    No ihmisel­lä on kulut­ta­jan paljon parem­mat mah­dol­lisu­udet vaikut­taa tähän kuin äänestäjänä. Eli tämä riip­puu täysin siitä mihin vertaa.

    “maid­on kysyn­tä las­kee ja näin myöskin sen hinta”

    Eli tuot­ta­ja saa siitä pienem­män kor­vauk­sen, eli on ohjat­tu tuot­ta­maan vähem­män saastuttaen.

    Toisaal­ta olen siitä tasan samaa mieltä, että niin kauan kuin maat­alous­tuot­ta­ja voi sälyt­tää ympäristön pilaamisen­sa muiden mak­set­tavak­si asia ei kor­jaan­nu mil­lään kulut­ta­jien epäit­sekkääl­lä käyt­täy­tymisel­lä. Ain­oa mikä aut­taa on saatut­tamisen kus­tan­nusten sälyt­tämi­nen sil­lä taholle, joka tekee saas­tut­tamis­päätök­set eli maanviljelijälle.

    az:“On täysin tun­tee­ton­ta, ja moraali­ton­ta ajatel­la, että kipua, ahdis­tus­ta (jne.) tun­teville luon­tokap­paleille ei annet­taisi sijaa inhimil­lisessä päätöksenteossa”

    Niin siis niille annetaan tasan sen ver­ran tilaa kuin me ihmiset halu­amme niille antaa ja jokainen tekee siitä itse päätök­sen. Kos­ka suurin osa ihmi­sistä välit­tää eläin­ten kär­si­tyk­sistä, niin niiden tun­te­muk­set paina­vat päätök­sen­teossa, mut­ta ei asi­aan voi ottaa mitään objek­ti­ivista moraal­ista kan­taa, että joo niiden kär­simys­ten suhde ihmis­ten kär­simyk­si­in on joku 1:5 ja jos joku on sitä mieltä, että se on 1:10, niin hän on moraaliton.

  55. Mikäpä siinä, han­ki­taan vaan ruo­ka ulko­mail­ta kun hal­val­la saadaan. Voim­me­han sit­ten vastapain­ok­si käyt­tää koti­maista öljyä, hiiltä, maakaa­sua, uraa­nia, rauta­malmia, bauk­si­it­tia ja puuvil­laa. Sekä ostaa suo­ma­laista kon­jakkia, viiniä ja auto­ja. Ja naut­tia myös kotop­eräis­es­tä kahvista, teestä, suk­laas­ta ja viihde-elek­tron­i­ikas­ta. Niin ja matkailu, sehän suun­tau­tuu nyky­isin vain koti­maa­han, eikö? Näin se vai­h­to­tase kohenee!!

  56. Miten HongKon­gin huolto­var­muus oli tai on jär­jestet­ty? On täl­lä metropo­lil­la ja rikkaal­la talousih­meel­lä sama malli kuin Suomes­sa? Onko siel­lä mil­laiset var­muus­varas­tot. Muitakin vas­taavia paikko­ja on.

  57. Har­va söisi lihansa, jos jou­tu­isi ensin itse sitä kidut­ta­maan olo­huoneen nurkas­saan muu­ta­man kuukau­den ja kuule­maan sen jatku­van val­i­tuk­sen ja hädän ja seu­raa­maan sen apa­ti­aa, tuskas­tu­mista ja ahdistusta.

    Nykyi­nen teho­tuotan­to on epäinhimillistä.

    Tämä teho­tuotan­toar­gu­ment­ti on älyl­lis­es­ti epäre­helli­nen, kos­ka sen käyt­täjät eivät suos­tu­isi sitä heille tar­jot­taes­sa syömään myöskään lihaa, joka on peräisin onnel­lisen elämän vapaana eläneestä eläimestä, jota ei ole tapet­tu väkivaltaisesti.

    Ajatel­laan lehmää, joka elää täysin vapaana jos­sain pel­lol­la, kunnes eräänä päivänä siihen iskee sala­ma. Siinä on sit­ten kym­meniä kilo­ja ter­vet­tä, tuoret­ta lihaa, joka ei ole tap­pamisen moraalis­es­ti saas­tut­ta­maa, kos­ka kukaan ei ole tap­panut sitä. Mut­ta silti en ole koskaan tör­män­nyt yhteenkään teho­tuotan­toa pahek­su­vaan ihmiseen, joka kysyt­täessä olisi sanonut suos­tu­vansa syömään tämän lehmän lihaa, vaik­ka koko sen elämän aikana sil­lä ei ollut mitään kos­ke­tus­ta teho­tuotan­toon (tai edes koko maat­alouteen) ja vaik­ka kukaan ihmi­nen ei koskaan aiheut­tanut minkään­laista kär­simys­tä sille. Aina, kun esitän tämän aja­tusko­keen, keskustelu kään­tyy heti kiusaan­tuneek­si käsien­vään­te­lyk­si ja siir­tyy lin­joille “no mut­ta sehän oli sen­tään lehmä”, “eihän eläim­iä nyt saa syödä” ja mui­hin vas­taavi­in (epä)argumentteihin.

    (Itse asi­as­sa tässä puhutaan lehmästä ikään kuin se olisi jonkin­lainen pohjim­mil­taan ihmishah­moinen olen­to à la Aku Ank­ka. Olisi ikään kuin lehmän muis­ton häpäisemistä syödä se, vaik­ka sitä ei olisikaan kas­vatet­tu teho­tuotan­nos­sa ihmisravinnoksi.)

    Tämä ei tarkoi­ta, etteikö “eihän eläim­iä saa syödä” ‑muo­toisille argu­menteille olisi vält­tämät­tä annet­tavis­sa moraal­i­filosofista perus­taa, saati sitä, että täl­laisen perus­tan antamisen koko yri­tys olisi tuhoontuomit­tu. Mut­ta jos argu­men­tit todel­la ovat tämän muo­toisia, niin kan­nat­taa rehellisyy­den nimis­sä esit­tää nimeno­maan niitä argu­ment­te­ja alus­ta läh­tien eikä koet­taa peit­el­lä niitä teho­tuotan­non aiheut­tamista kär­simyk­sistä kumpuavil­la argu­menteil­la — kun nämä kuitenkin vähän pin­taa raa­putet­taes­sa pal­jas­tu­vat “no mut­ta eihän eläim­iä saa syödä” ‑tyyp­pisik­si argumenteiksi.

    Iro­nista on, että min­ut itseni kään­nyt­ti aikoinaan kasvis­syön­nistä pois filosofi Cora Dia­mond, itsekin kasvis­syöjä, joka eräässä artikke­lis­saan esit­ti tämän saman argu­mentin teho­tuotan­toar­gu­ment­tia vas­taan ja sai min­ut koke­maan sen pätemät­tömäk­si — ja esit­ti sit­ten teho­tuotan­toar­gu­mentin tilalle uusia, omas­ta mielestään parem­pia argu­ment­te­ja, joi­ta hän ei kuitenkaan vas­taavasti saanut min­ua koke­maan päte­viksi. Ja niin oma­l­ta kasvis­syön­niltäni sit­ten putosi poh­ja ilman että tilalle olisi tul­lut uutta.

  58. Artturi:“No etkös sinäkin ole vas­tus­tanut tääl­lä sitä, että maanvil­jeli­jät laitet­taisi­in mak­samaan saastuttamisestaan?”

    Täysin väärä aja­tus. Eihän maanvil­jeli­jä saas­tu­ta vaan kulut­ta­ja veron­mak­sa­jana, kos­ka vaatii hal­paa tuot­tamista. Tuot­tamista sel­l­aisel­la hin­nal­la, jol­la ei saa luon­toa suo­jel­tua riittävästi.

    Jos me tuot­taisimme vähän luon­toa kuor­mit­tavasti olisi ruuan raa­ka-aine huo­mat­tavasti kalli­im­paa. Se merk­it­sisi pieniä sato­ja vähäl­lä lan­noituk­sel­la. Tosin oma lukun­sa on maan “jään­tifos­forin ” sitou­tu­mi­nen maa­partikkelei­hin, mikä reagoi vähäiseen, kon­tra riit­tävään lan­noituk­seen. Fos­fo­ria nimit­täin huuhtoutuu enem­män jos lan­noi­tus jää vajaak­si kasvien tarpeisi­in näh­den. (todet­tu MTT:n tutkimuksissa)

    Arthur edelleen: “Ain­oa mikä aut­taa on saatut­tamisen kus­tan­nusten sälyt­tämi­nen sil­lä taholle, joka tekee saas­tut­tamis­päätök­set eli maanviljelijälle”

    Kun jätät maitop­urkin osta­mat­ta niin teo­ri­as­sa jussin pitää edelleen tehostaa vil­je­lyään. Sen seu­rauk­se­na , siis teo­ri­as­sa, saas­tu­mi­nen vain lisään­tyy. Jos sitä­vas­toin mak­sat maitop­urk­ista lisää sen ver­ran mitä ekologi­nen tuotan­to tuo lisää kus­tan­nuk­sia, niin luon­to säästyy. Näin se menee aikuis­ten oikeasti.

    Tämä siis teo­ri­as­sa , kos­ka maa­jusse­ja sito­vat EU:n ympäristölait ja niiden koti­maiset tiuken­nuk­set. Kolminker­tainen valvon­ta ja sank­tioin­ti varmis­ta­vat sen, että lait toteu­tu­vat käytän­nön tasolla.

    Valveu­tunut ja vas­tu­ulli­nen kulut­ta­ja ei huu­da hal­van ruuan perään.

  59. “Maid­ol­la on Uudelle­maalle paljon lyhempi mat­ka Viros­ta kuin Kainuusta.”

    Eikö maid­on tuomi­nen vesitse vaa­di ener­giaa siinä kuin maid­on tuomi­nen lentoteit­sekin. Kilo­metrit eivät ratkaise.

    Minus­ta saman­laista ana­lyysiä pitäisi tehdä myös muit­ten ammat­tien osalta. Maanvil­jeli­jät ovat tähtäimessä ker­ta toisen­sa jäl­keen, mikä on puolueellista.

    Entä vaal­itues­ta keskustelu, se hyy­tyi, kun kävi ilmi, että myös muut kuin Keskus­ta ovat saan­neet suuria raho­ja kyseenalaisil­ta ym. tahoil­ta. Vai onko johtopäätös oikea, ehkä keskustelu hyy­tyi jostakin muus­ta syystä?

    1. Kyl­lä maid­on tuomi­nen rek­ka-autol­la vie enem­män ener­giaa kuin rahtilaivalla.
      Tämä ei ollut mikään syytös vaan varoi­tus: emme voi suun­nitel­la kuin­ka jär­jetön­tä maitol­o­gist­ti­ik­ka tahansa tähän maa­han, kos­ka EU:n sisäl­lä maitoa saa kul­jet­taa miten tahansa yli rajo­jen. Viro on Kain­u­u­ta lähempänä.

  60. Minus­ta saman­laista ana­lyysiä pitäisi tehdä myös muit­ten ammat­tien osalta. Maanvil­jeli­jät ovat tähtäimessä ker­ta toisen­sa jäl­keen, mikä on puolueellista.

    Maanvil­jeli­jöi­den intresse­jä aje­taan muiden ammat­tiryh­mien ja elinkeino­haaro­jen kus­tan­nuk­sel­la ker­ta toisen­sa jäl­keen, mikä on puolueellista.

    MTK:n ja maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön väliset suh­teet ovat niin lämpimät ja läheiset, että vas­taavaa lämpimyyt­tä ja läheisyyt­tä minkä tahansa muun etu­jär­jestön ja val­tion laitok­sen välil­lä pidet­täisi­in selkeänä intres­siri­s­tiri­itana. Min­is­ter­iö on niin miehitet­ty MTK-ihmisil­lä, että jos samaa logi­ikkaa nou­datet­taisi­in muual­la, niin Björn Wahlroos olisi Suomen Pankin pääjo­hta­ja ja Lau­ri Lyly työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön kansliapäällikkö.

  61. Soinivaara:“Kyllä maid­on tuomi­nen rek­ka-autol­la vie enem­män ener­giaa kuin rahtilaivalla.”

    Niin se on teo­ri­as­sa, mut­ta kun lai­va on sata­mas­sa , maito ei ole vielä tukus­sa. Se on vietävä tukku­un tai ostet­ta­va sata­mas­ta huolin­ta­palve­lut. Lisäk­si rahti­laivan kus­tan­nuste­hokku­us perus­tuu suuri­in ton­nis­toi­hin. Sitä etua ei saa suht. pienel­lä lastil­la ja lyhyel­lä laiva­matkalla Viro ‑Suo­mi, kun kyseessä on vain Suomen tarvit­se­ma maito.

    Laivaus on tehtävä vielä joka päivä ja mikä olisi rahti­laivan paluukuor­ma ? Veisikö lai­va maid­on Perämerelle ? Mitkä oli­si­vat jään­särk­i­jän kulut? Vai rekoil­la Oulu­un, Rovaniemelle ‚Tornioon jne?

    Mitä tek­isimme viro­laisen maid­on solu­lu­vuille ? Ne eivät täytä suo­ma­laisen maito­tuot­teen vaa­timuk­sia ? Lask­isimme tietenkin vaatimuksia ?

    Voisiko Soini­vaara logis­tics ratkaista kyseiset ongel­mat , olisiko siitä bisnekseksi ?

    Mitä tek­isimme C‑tukialueen maitotiloille, jot­ka ovat ekol­o­gis­es­ti lähel­lä ideaalia ?

    1. Minä en esit­tänyt mitään tavoitet­ta, vaan yritin varoit­taa, että tähän se tulee johtamaan.
      Tämä joidenkin aja­tus uhra­ta Etelä-Suomen kar­jat­alous “vuoris­to-Suomen” hyväk­si ei vält­tämät­tä onnis­tu, vaan johtaa siihen, että Etelä-Suomen maat­alous uhrataan tuon­nin hyväksi.
      Suo­ma­lainen kulut­ta­ja on pidet­ty aika taitavasti erosa iskuku­umen­netus­ta mai­d­os­ta, mut­ta se on viivy­tys­tais­telua. Kun siihen opi­taan, maitoa voidaan sen säi­lyvyy­den puoles­ta kul­jet­taa kaukaakin. 

  62. Tässä tietoa maidosta:
    http://www.maitojaterveys.fi/tiedostot/maitotietoa_a5_36_net.pdf

    Soini­vaaran insinööripo­h­jainen tarkaste­lu­ta­pa ruokaan korostaa laadun sijas­ta enem­män hin­taa, lue halpuutta.

    Itse arvostan elin­tarvikkei­den tuoreut­ta en niinkään pitkää säi­lyvyyt­tä. Ruuan tuote­selosteen pitkä E‑kirjaimien rivi on kuin huu­tomerk­ki tuot­teen huonos­ta laadusta. 

    Vähäiset E‑merkinnät tietenkin mak­sa­vat enem­män, mut­ta merk­it­sevät parem­paa ennustet­ta terveydelle.

    Itse en koros­ta eteläisen maat­alouden uhraamista pohjoisen eduk­si vaan kan­natan tiety­nasteista erikois­tu­mista vahvuuk­sien mukaan.

  63. Osmo Soininvaara:“Tämä joidenkin aja­tus uhra­ta Etelä-Suomen kar­jat­alous “vuoris­to-Suomen” hyväk­si ei vält­tämät­tä onnis­tu, vaan johtaa siihen, että Etelä-Suomen maat­alous uhrataan tuon­nin hyväksi.”
    Nyt sat­u­it naulan kan­taan. Asi­aa tietysti aja­vat ne, jot­ka asi­as­ta ajat­tel­e­vat hyö­tyvän­sä. Eli poten­ti­aaliset maid­on tuo­jat. Tämä asia on kär­jistynyt nyt tan­skalaisen maat­alouskomis­saarin aikana, ja juuri Tan­ska­han se var­teenotet­ta­va tuo­jakan­di­taat­ti on, Viros­ta ei siihen ole vielä pitkään aikaan. Ongel­ma asi­as­sa on Suomen liit­tymis­sopimuk­ses­sa, jos­sa Etelä-Suo­mi asetet­ti­in samalle viivalle maitoa­siois­sa mm. Tan­skan kanssa tietyn siir­tymäkau­den jäl­keen (komis­saarin tulkin­nan mukaan). Jos tuki­asi­at oli­si­vat Suomes­sa päätet­tävis­sä, niin luulisin, että lop­putule­ma olisi vähän toisenlainen.
    Kain­uu on mainit­tu use­assakin yhtey­dessä. Se ei kuitenkaan ansaitse kun­ni­aa tässä yhtey­dessä. Siel­lä on maid­on­tuotan­to vähen­tynyt samoin kuin etelässäkin. “Maito-Suo­mi” on vähän eteläm­pänä. Pel­lot pusikoitu­vat siel­lä samoin kuin Helsin­gin seudul­la, tosin eri syystä.

  64. Ei kai sitä maitoa sen­tään Viron satamis­sa tuote­ta. Jol­lakin kon­stin se on rou­dat­tu sinne sata­maan, veikkaan autolla.

  65. “Osmo Soin­in­vaara: Tämä joidenkin aja­tus uhra­ta Etelä-Suomen kar­jat­alous “vuoris­to-Suomen” hyväk­si ei vält­tämät­tä onnis­tu, vaan johtaa siihen, että Etelä-Suomen maat­alous uhrataan tuon­nin hyväksi.”

    Juuri näin tulee käymään. Jos ajatel­laan vaik­ka sika­puol­ta niin nykypäätök­sil­lä vuo­den 2013 jäl­keen tukiero tulee ole­maan 20 sent­tiä per lihak­i­lo c‑alueen hyväk­si. Kun tuot­ta­jahin­ta on noin 1.45 niin se on sit­ten läh­es 15% hin­nas­ta. Tarkoit­taa että 15% tuloista pois. Tämä johtaa käytän­nössä siihen että ab-alueen sikatuot­ta­jat joutu­vat kohtaa­maan ulko­maisen eli lähin­nä Tan­skas­ta tule­van kil­pailun täysin ilman tukien vaiku­tus­ta. Lisäk­si käymään “kah­den rin­ta­man sotaa” kun samaan aikaan tuo 20 sentin tukiero tekee tuotan­nos­ta kan­nat­tavam­paa. Tämä ihan käytän­nössä tarkoit­taa sitä että jos tukipäätök­siä ei muute­ta niin liha­puoli lop­puu ab-alueelta ja jatkuu c‑alueella.

    Sama pätee maid­on­tuotan­toon aika lail­la suo­raan. Ja noista kul­je­tuk­sista Viros­ta ja muual­ta tms niin asi­aa voi ajatel­la myös kokon­aisuute­na. Pohjoises­sa tilat ovat tyyp­il­lis­es­ti pieniä ja kaukana toi­sis­taan. Maid­on keräi­ly­vai­heessa ei todel­lakaan ole kus­tan­nuk­sil­taan sama asia josko on 10 tilaa joiden etäisyys toi­sis­taan on 50 kilo­metriä joista saadaan auto täy­teen jol­loin aje­taan 500 kilo­metriä + mat­ka mei­jer­ille ver­rat­tuna siihen että aje­taan auto täy­teen kahdelta tilal­ta joiden väli on 30 kilo­metriä. Lisäk­si vielä mat­ka kulut­ta­jalle asti.

    Ja käsit­tääk­seni esimerkik­si Ruot­sista ei todel­lakaan tuo­da maitoa tankki­laival­la. Siel­lä maito ilmeis­es­ti keräil­lään Tukhol­man ympäristön suurem­mil­ta tiloil­ta ja sen jäl­keen auto aje­taan kuor­man kera laivaan sata­mas­sa. Sata­mas­ta Hämeen­lin­naan ja siel­lä purkki­in. Maito matkaa toden­näköis­es­ti vähem­män tuol­la taval­la kuin jostain Kain­u­us­ta? Mut­ta että asioi­ta voi ajatel­la monel­la taval­la? Sanois­in silti että tämä poli­ti­ik­ka jol­la ylisu­urel­la tukierol­la aje­taan tuotan­toa pohjoiseen johtaa jol­lakin aikavälil­lä ensin ab-alueen tuotan­non pahaan yksipuolis­tu­miseen ja lop­ul­ta kotieläin­tuotan­non kurjistumiseen.

  66. Evert: “Jos ja kun kansalli­nen maat­alous­tu­ki lop­puu, merk­it­see se maat­alouden lop­pua, ensin­nä kasv­invil­je­ly. MTT:n laa­ti­ma maat­alouden kan­nat­tavu­usker­roin näet on 0,49, kun sen pitäisi olla 1,0, jot­ta har­raste olisi kannattava.”

    MTT las­kee tuo­ta kan­nat­tavu­ut­ta näin: “Kan­nat­tavu­usker­roin las­ke­taan jaka­mal­la yrit­täjä­tu­lo yrit­täjäper­heen palkkavaa­timuk­sen ja oman pääo­man korko­vaa­timuk­sen summalla.”

    Pääo­ma­lle halu­taan 5%:n korko ja tun­tipalkak­si 13,2 euroa. Tun­te­ja tietenkin mätetään laskel­maan reilusti ja aina enem­män kuin vil­jeli­jä käyt­tää työhonsä.

    Pääo­maa on paljon etenkin sik­si, että pel­toa on paljon, 35 ha/tila, ja tuet ovat nos­ta­neet pel­lon hin­nan tap­pi­in­sa. Pel­lon ei tarvitse “liikkua” vaan riit­tää, että yleinen hin­tata­so nousee, jot­ta jokaisen tilan kan­nat­tavu­us muka­mas las­kee. Kun korko­vaa­timus on 5% — epäre­al­is­tisen korkea nyky­isil­lä rahan hin­noil­la etenkin — saadaan kivo­ja lukuja.

    Tilan met­sä­tu­lo­ja ei las­ke­ta tulon­läh­teek­si — puhutaan­han vil­je­lyn kan­nat­tavu­ud­es­ta… Akti­iv­i­tiloil­la met­sää on keskimäärin 53 ha.

    a m‑b: “Eikö maid­on tuomi­nen vesitse vaa­di ener­giaa siinä kuin maid­on tuomi­nen lentoteit­sekin. Kilo­metrit eivät ratkaise.”

    Onkos sin­ua taas harhautet­tu jos­sain kesän maat­alous­näyt­telyssä? Kilo­metritkin ratkai­se­vat “hie­man”…

    Tässä kotite­htävä mietittäväksi:

    “Jos auton tai rekan ener­giate­hokku­us on 1, junan on 8 ja laivan 72 fysi­ikan lakien mukaan kul­jet­taes­sa nopeudel­la 1 m/s tyy­nessä säässä.”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Öljyhuipun_seurausten_lieventäminen

    Lentokonei­den ener­giate­hokku­us on autoa paljon huonompi.

    Ja sit­ten tietenkin on niin, että pait­si mat­ka myös nopeus ratkaisee. Autol­la kulu­tus nousee abaut nopeu­den neliöön, laivoil­la kol­man­teen potenssi­in. Tuumaile sitä.

    “Maat­alout­ta arvosteltaes­sa tulisi myös aina muis­taa, että hehtaarien, kar­jan päälu­vun, yli­tuotan­to­pros­ent­tien, ympäristökuor­mi­tuk­sen ja tukien takana on ihmisiä, jot­ka saa­vat elan­ton­sa maataloudesta. ”

    Mak­sa­jaakin saa ajatel­la. Kun yli 7 % val­tion bud­jetista käytetään maat­alous­tuki­in tulok­se­na yksi maail­man kalleim­mista ruokalau­ta­sista, on jotain pielessä. Suomen varakkaim­paan väestönosaan kuu­lu­van 27 000 lomaanoikeutetun vil­jeli­jän pelkkään loman­vi­et­toon käytetään val­tion bud­jet­ti­varo­ja saman ver­ran kuin val­tio mak­saa yhteiskun­nan kaikkein köy­himpi­en toimeen­tu­lotues­ta osuute­naan (50%).

  67. “Ilpo Per­naa: mut­ta kun lai­va on sata­mas­sa , maito ei ole vielä tukus­sa. Se on vietävä tukku­un tai ostet­ta­va sata­mas­ta huolintapalvelut.
    joka päivä ja mikä olisi rahti­laivan paluukuorma ? 

    Mitä tek­isimme viro­laisen maid­on solu­lu­vuille ? Ne eivät täytä suo­ma­laisen maito­tuot­teen vaa­timuk­sia ? Lask­isimme tietenkin vaatimuksia ?

    Mitä tek­isimme C‑tukialueen maitotiloille, jot­ka ovat ekol­o­gis­es­ti lähel­lä ideaalia ?”

    Tuon laivauk­sen jutun mielestäni selitin jo edel­lisessä? Paluukuorm­i­neen kaikki­neen? Tosin rekat tiet­ty menevät tyhjinä takaisin tai riip­puen siitä josko kek­sivät jonkun paluukuor­man? Samal­la taval­la pohjois­es­ta etelään maitoa tuo­vat rekat palaa­vat tyhjinä takaisin jos eivät kek­si paluukuor­maa, eiköstä vaan?

    Solu­lu­vut yms laatukri­teer­it Virossa EU-laatukri­teer­it täyt­täviä samoin kuin ruot­salaisen tuon­ti­maid­on. Saat­ta­vat hiukan poike­ta omis­tamme mut­ta valitet­tavasti eivät niin merkit­tävästi että kulut­ta­ja sen huo­maisi. Laat­uero vaik­ka ruot­salaiseen maitoon marginaalinen.

    Selitäs vielä vähän tuo c‑alueen ekologi­nen maitoti­la? Jos ajetel­laan että sin­ul­la on Tornios­sa se 1.000 lehmän maitoti­la. Kulut­taa vil­jaa noin 7.000 kiloa päivässä eli rekkakuor­ma viikos­sa. Se vil­ja rah­dataan san­o­taan vaik­ka Seinäjoen korkeudelta Tornioon? Sit­ten maito rah­dataan Tornios­ta Riihimäelle purkitet­tavak­si noin 30.000 litraa päivässä eli rekkakuor­ma ja sit­ten Riihimäeltä Helsinki­in kaup­poi­hin. Sit­ten min­ul­la on 1000 lehmän tila Hyvinkääl­lä 40 kilo­metriä Riihimäen mei­jeristä ja ostan kaiken rehuvil­jan ympäril­län­im olevil­ta kasv­invil­je­lytiloil­ta 2,5 miljoon­aa kiloa vuodessa eli noin 700 hehtaarin sadon. Tuol­lakin hehtaarimääräl­lä mah­du­taan vielä aika pienen ympyrän sisälle ja samoille pel­loille voidaan sit­ten levit­tää liete. Ja maito mei­jeri­in ja mei­jeristä Helsinki­in. Eli selitäs nyt vähän tarkem­min se c‑tilan kokon­aisekol­o­gisu­us? Minä en nyt var­maan tyh­mää tajua mitä tarkoitat?

  68. “Iro­nista on, että min­ut itseni kään­nyt­ti aikoinaan kasvis­syön­nistä pois filosofi Cora Dia­mond, itsekin kasvis­syöjä, joka eräässä artikke­lis­saan esit­ti tämän saman argu­mentin teho­tuotan­toar­gu­ment­tia vas­taan ja sai min­ut koke­maan sen pätemät­tömäk­si – ja esit­ti sit­ten teho­tuotan­toar­gu­mentin tilalle uusia, omas­ta mielestään parem­pia argu­ment­te­ja, joi­ta hän ei kuitenkaan vas­taavasti saanut min­ua koke­maan päte­viksi. Ja niin oma­l­ta kasvis­syön­niltäni sit­ten putosi poh­ja ilman että tilalle olisi tul­lut uutta.”

    Jos kaipaat perustelu­ja, niin kasvis­syön­nille on löy­det­tävis­sä itsekkäät peruste­lut sekä henkilöko­htaisel­la että ihmiskun­nan tasolla:

    - Kasvis­ruo­ka pitää hoikkana ja ter­veenä, ja siten myös alen­taa sairaan­hoidon kustannuksia.
    — Tarvi­taan vähem­män vil­je­lyä, joten voidaan ruokkia parem­min suurem­pi osa ihmiskun­taa kun­nol­lisel­la ravinnolla.
    — Luon­non­mukaisia aluei­ta ei tarvitse rai­va­ta kar­jankas­vat­tamiseen, joten niiden rikas eläimistö ja kasvis­to säästyy. Tur­is­tit voivat sit­ten naut­tia siitä.
    — Hiilid­iok­sipäästöt sekä veden kulu­tus ovat yleis­es­ti ottaen huo­mat­tavasti pienemmät.

  69. Tom­mi Uschanov: “(…) en ole koskaan tör­män­nyt yhteenkään teho­tuotan­toa pahek­su­vaan ihmiseen, joka kysyt­täessä olisi sanonut suos­tu­vansa syömään (…) lehmän lihaa, vaik­ka koko sen elämän aikana sil­lä ei ollut mitään kos­ke­tus­ta teho­tuotan­toon (tai edes koko maat­alouteen) ja vaik­ka kukaan ihmi­nen ei koskaan aiheut­tanut minkään­laista kär­simys­tä sille.”

    Tämä väite pätee vain Kehä III:n sisäl­lä elävien luon­nos­ta vier­aan­tunei­den veg­aanien kohdal­la. Kun ihmisen luon­to­suh­teesta tulee lähin­nä teo­reet­ti­nen kysymys ja isin lom­pakos­ta löy­tyy lop­ut­tomasti rahaa Stock­man­nin tofu-tiskin tuot­teisi­in, täm­möi­nenkin on tietysti mahdollista. 

    Kan­nat­taa liikkua muis­sakin ympyröis­sä, esim. maaseudul­la. Maaseudun ihmis­ten näkökul­mas­ta Tom­min puhe on aika käsit­tämätön­tä. Vaik­ka maaseudul­la elävä vas­tus­taisinkin teol­lisek­si muut­tunut­ta lihan­tuotan­toa, Mon­san­toa, kas­sikalan kas­va­tus­ta yms. ei se silti tarkoi­ta etteikö hän voisi hyväksyä lihan luo­mu­tuotan­toa, koti­tarve- ja muu­ta kalas­tus­ta, riis­tan met­sästys­tä jne. Tosin kyl­lähän maaseudul­lakin nyky­isin joitakin veg­aane­ja elelee, mut­ta yleen­sä sulas­sa sovus­sa lihan-/kalan­syöjien kanssa. 

    Teol­lisek­si muut­tunut tehomaat­alous johtuu siitä, että yhä use­am­mat ihmiset halu­a­vat asua tai pakote­taan asumaan kaupungeis­sa, jol­loin yhä harvem­pi­en on tuotet­ta­va yhä use­am­man ruo­ka. Ruokaa täy­tyy tuot­taa yhä suurem­mas­sa mit­takaavas­sa ja yhä voimaperäisem­min menetelmin (geen­imuun­telun, eläin­ten mas­sakas­vatuk­sen jne. avul­la). Maaseudul­ta kat­sot­tuna teho­tuotan­to näyt­täy­tyy maaseudun suo­nen iskemisenä, joka lop­ul­ta näivet­tää sen elinkelpoisu­u­den. Jopa moni teho­tuotan­toa har­joit­ta­va maanvil­jeli­jä toimisi mielel­lään vähem­män luon­toa tuhoavasti, jos se vain olisi taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista. Viimeistään EU tekee kuitenkin tuki- ja kil­pailunedis­tämis­poli­ti­ikkansa avul­la täl­laiset pyrkimyk­set mahdottomaksi.

    Teol­lisen tehomaat­alouden hyö­tyjät ja puo­lus­ta­jat löy­tyvät nimeno­maan kaupungeista. Ja valitet­tavasti nyky­isin näköjään myös kaupunkivihreistä. Osmon keskustelun avaus on aika selkeä ilmaus teol­lisen vihreästä ajat­te­lu­tavas­ta, (joka itse asi­as­sa ei ole kovin kaukana Kepun ja MTK:n maat­alous­poli­it­ti­sista linjauksista).

  70. Ilpo Per­naa kir­joit­ti 29.8.2009 kel­lo 10:06

    “Soinivaara:”Kyllä maid­on tuomi­nen rek­ka-autol­la vie enem­män ener­giaa kuin rahtilaivalla.”

    Niin se on teo­ri­as­sa, mut­ta kun lai­va on sata­mas­sa , maito ei ole vielä tukus­sa. Se on vietävä tukku­un tai ostet­ta­va sata­mas­ta huolintapalvelut. .…”

    Arlan maitoa tuo­daan Ruot­sista. Kul­je­tus tulee auto­lau­tal­la Turku­un ja sieltä Hämeen­lin­naan, mis­sä se jaloste­taan kulu­tus­maid­ok­si, pakataan ja toimite­taan kauppoihin.

    Arlan kulu­tus­maito vas­taa täysin laadul­taan suo­ma­lais­es­ta raa­ka-aineesta valmis­tet­tua. Se 15–20 pros­ent­tia edullisem­paa ja siinä mielessä MTK:n mielestä markkinahäirikkö.

  71. “Tämä teho­tuotan­toar­gu­ment­ti on älyl­lis­es­ti epäre­helli­nen, kos­ka sen käyt­täjät eivät suos­tu­isi sitä heille tar­jot­taes­sa syömään myöskään lihaa, joka on peräisin onnel­lisen elämän vapaana eläneestä eläimestä, jota ei ole tapet­tu väkivaltaisesti.”

    Se ei todel­lakaan ole älyl­lis­es­tä epäre­helli­nen, vaan silkkaa älyl­listä heikkout­ta on oma­l­ta taholtasi yhdis­tää kak­si eri näkökulmaa.

    Se, että jonkun mielestä eläin­ten syön­ti on ylipään­sä väärin, ei poista sitä, että eläimet toki kär­sivät val­tavasti enem­män teho­tuotan­nos­sa kuin esimerkik­si mitä riis­taeläimet kärsivät.

    Olen pitänyt monista aiem­mista kir­joituk­sis­tasi, mut­ta tämän poh­jal­ta menetin kyl­lä kun­nioi­tus­tani, kos­ka argu­ment­ti on täysin pitämätön, epäloogi­nen, kat­e­go­ri­avirhe ja jonkin­laista v…levaa nihilis­miä teennäisyydessään.

    Mis­sään vai­heessa post-mod­erni käsit­teil­lä ja argu­men­taa­tion näkökul­mil­la ja tasoil­la leikkimi­nen ei häivit­tänyt sitä kär­sivää tietoista ja tun­te­vaa eläin­tä x mil­jardeit­tain, eikä häivyt­tänyt sitä tosia-asi­aa, että asi­at voisi­vat sen suh­teen olla toisin.

    Tämä poh­ja kasvis­syön­niltä ei hävin­nyt mihinkään.
    Kyse tämän suh­teen on sin­un omas­ta arvo­valin­nas­tasi tiedostavien eläin­ten kär­simys­ten suh­teen, ei todel­lakaan siitä että jokin tun­temasi veg­aani hie­man ontues­saan argu­ment­tien­sa kat­e­go­ri­oiden kanssa pois­taisi tämän todel­lisu­u­den. Väite on täysin mieletön ja nihilistinen.

    Filosofit ovat ymmärtäneet vuo­sisato­jen ajan, että moraal­i­filosofi­aa ei voi­da käsitel­lä tun­teista eril­lään (mm. Hume).

    Kysy itseltäsi mitä sinä [i]tunnet[/i] näi­den eläin­ten ja niiden kär­simyk­sen suh­teen? Jos et väl­itä, niin mik­si yrit­tää teen­näis­es­ti pukea sitä muka­mas-ratio­naaliseen asuun?

    Masen­tavaa lukea noin läpinäkyvän heikko­ta­soista järkeilyä, sinän­sä järkeilyyn kykenevältä ihmiseltä. Anteek­si, mut­ta tämä kysymys on itsel­leni erit­täin lähel­lä sydäntä.

  72. Tänä vuon­na en ole ostanut suo­ma­laista maitoa, kuin niinä har­voina ker­toina, kun olen Lidli­in eksynyt. 

    Tääl­lä itära­jal­la Ruot­salainen maito on noin 20% suo­ma­laista halvempaa.

  73. Net­toveroaste kirjoitti:
    “Kilo­metritkin ratkai­se­vat “hie­man”…”

    Mekani­ikkani luke­neena tiedän, että näin on. 

    Jos­sakin ker­rot­ti­in, että laiva­matkailu tuot­taa saastei­ta yhtä paljon kuin lentomatkailukin. Jos näin on, voisi olet­taa, että Viros­ta tuo­tu maito tuot­taisi kul­je­tuk­sen osalta paljon saastei­ta. Miten kul­je­tus mah­taa vaikut­taa maid­on vitamiinipitoisuuteen?

    1. Laiva­matkailu tuot­taa kovin paljon saastei­ta matkus­ta­jaa kohden, kos­ka uiv­as­sa hotel­lis­sa on paljon ton­ne­ja matkus­ta­jaa kohden. Rahti­laivas­sa tilanne on aiva eri. Hyö­tykuor­man osu­us laivan kokon­ai­s­pain­os­ta on monikym­menker­tainen matkus­ta­jalaivaan ver­rat­tuna. Eikä sitä maitoa varten tarvitse edes pitää baaria valaistuna.

  74. Ruotsin­lai­vat kulke­vat joka tapauk­ses­sa ja ne ovat aina olleet puo­lik­si “rahti­laivo­ja”. Maid­on tuomi­nen siihen tarkoite­tuis­sa, jäähdy­tys­lait­tein varuste­tus­sa säil­iöis­sä on järkevin ja ekonomisin tapa — mat­ka laival­la kestää vain 10 tuntia. 

    Samaa on lihan tuon­ti. Liha tuo­daan jäähdytet­tynä tai pakastet­tuna pis­teestä pis­teeseen eikä välil­lä kan­na­ta purkaa ja las­ta­ta. Sama pätee koti­maan kul­je­tuk­si­in, jot­ka ovat usein vielä pidempiä.

  75. peto: Jos kaipaat perustelu­ja, niin kasvis­syön­nille on löy­det­tävis­sä itsekkäät peruste­lut sekä henkilöko­htaisel­la että ihmiskun­nan tasolla:

    Nimeno­maan itsekkäitä perustelu­ja en kaipaa. Sille, miten laa­jaa arvos­tus­ta yhteiskun­nan kaikil­la sek­tor­eil­la nykyään naut­tii vas­ten­mieli­nen itsekkyy­delle perus­tu­va moraali, on jotenkin kuvaavaa, että jopa kasvis­syöjät ovat lop­ul­ta koke­neet pakkoa men­nä siihen mukaan — vaik­ka he per­in­teis­es­ti ovat pyrki­neet esi­in­tymään päin­vas­toin juuri altru­is­min ja epäit­sekkyy­den ääninä.

    “Kasvis­syön­nille on löy­det­tävis­sä itsekkäät peruste­lut”: oikeas­t­aan mikään muu ei yhtä selkeästi osoi­ta koko nykyisen eläi­noikeusli­ik­keen val­tavir­ran moraal­ista alen­nusti­laa kuin se, että täl­laisia lau­sei­ta on mah­dol­lista lausua keskustelus­sa täysin viat­tomasti, ikään kuin niis­sä ei olisi mitään epänor­maalia. Min­ul­la on itsekkäät peruste­lut ryöstö­murhille ja omien las­ten par­ituk­selle — halu­at­teko kuulla?

    Oireel­lista on tietenkin myös se, ettei kukaan ole tässä keskustelus­sa esit­tänyt niitä argu­ment­te­ja kasvis­syön­nin puoles­ta, joi­ta itse pidän kaikkein painav­imp­ina ja kestävimp­inä — tai mitään näitä argu­ment­te­ja edes kovin läheis­es­ti muis­tut­tavaa. Kun luin erään ver­sion näistä argu­menteista Cora Dia­mondin artikke­lista “Eat­ing Meat and Eat­ing Peo­ple”, jon­ka lukem­i­nen kään­nyt­ti min­ut pois kasvis­syön­nistä, oli aivan hilkul­la, etten pitänyt niitä sit­tenkin niin vaku­ut­tavina, että se olisi saanut sit­tenkin min­ua jatka­maan omaa lihan syömät­tömyyt­täni. Ne vetivät min­ut vakavak­si taval­la, jol­la juuri mitkään muut koko tästä kiis­takysymyk­ses­tä koskaan esite­tyt argu­men­tit ovat vetäneet. (Sik­si koen eri­tyisen loukkaavak­si, että minus­ta ollaan tässä keskustelus­sa tekemässä jotain kepeän post­mod­ernin leikit­te­lyn apostolia.)

    Mut­ta lop­ul­ta tulin kuitenkin siihen tulok­seen, että edes nämä kaikkein parhaat, älyl­lis­es­ti rehellisim­mät ja filosofis­es­ti kestävim­mät kasvis­syön­tiä puo­lus­ta­vat argu­men­tit eivät min­ulle henkilöko­htais­es­ti olleet vaku­ut­tavia, vaik­ka samaan aikaan pystyin kuvit­tele­maan, miten ne jollekulle toiselle, ehkä vain hiuk­sen­hienos­ti eri­laiselle ihmiselle saat­toi­vat aivan hyvin olla.

    Markku: Maaseudun ihmis­ten näkökul­mas­ta Tom­min puhe on aika käsittämätöntä.

    Olen elänyt puo­let tähä­nas­tis­es­ta elämästäni kepuen­em­mistöisessä (tosin niukasti) maalaiskun­nas­sa. 500 metrin säteel­lä lap­su­u­denkodis­tani oli vil­je­lykäytössä ole­va pel­to, kilo­metrin säteel­lä jo usei­ta. Parhaan lap­su­u­denys­täväni suku oli viljelijöitä.

    Vaik­ka maaseudul­la elävä vas­tus­taisinkin teol­lisek­si muut­tunut­ta lihan­tuotan­toa, Mon­san­toa, kas­sikalan kas­va­tus­ta yms. ei se silti tarkoi­ta etteikö hän voisi hyväksyä lihan luo­mu­tuotan­toa, koti­tarve- ja muu­ta kalas­tus­ta, riis­tan met­sästys­tä jne. Tosin kyl­lähän maaseudul­lakin nyky­isin joitakin veg­aane­ja elelee, mut­ta yleen­sä sulas­sa sovus­sa lihan-/kalan­syöjien kanssa.

    Tiedän tämän. Itse asi­as­sa myös Dia­mond, jol­ta omak­suin aiem­min esit­tämäni argu­mentin, ei hänkään kiistä eroa tehomaat­alouden ja muun lihan­tuotan­non välil­lä, vaan päin­vas­toin pitää sitä erona, joka on asi­as­ta keskusteltaes­sa poten­ti­aalis­es­ti hyvinkin suur­ta moraal­ista pain­oar­voa omaa­va ero. Dia­mond jopa mainit­see artikke­lis­saan, kuin­ka eräs hänen oma ystävän­sä kas­vat­taa ja teuras­taa siko­ja ei-tehomaat­alous­mais­es­ti, ja että hänel­lä ei ole kasvis­syöjänä lainkaan samaa san­ot­tavaa tälle ystävälleen kuin monille muille lihan­syöjille. Mut­ta hän jät­tää auki mah­dol­lisu­u­den, että jotain eri san­ot­tavaa silti olisi. Ja pitää itse asi­as­sa teho­tuotan­toar­gu­mentin eräänä heikkoute­na juuri sitä, että tämä eri san­ot­ta­va jää siltä puut­tumaan.

    Dia­mond ihmettelee (ja minä ihmette­len hänen kanssaan), mik­si kasvis­syöjien on pitänyt ylipään­sä yrit­tää erik­seen kehit­tää vain osan lihan­syön­nistä kat­ta­va argu­ment­ti (teho­tuotan­toar­gu­ment­ti), ja mik­si esimerkik­si veg­e­taristien kansal­liset ja kan­sain­väliset jär­jestöt käyt­tävät koko ajan täl­laista osa-argu­ment­tia, kun näi­den jär­jestö­jen omana täysin avoimesti julk­i­lausut­tuna tavoit­teena on kuitenkin kaiken lihan­syön­nin lopet­ta­mi­nen. Jos se ker­ran on niiden tavoit­teena, niin sil­loin niil­lä on olta­va argu­ment­ti, joka puhuu kaikkea lihan­syön­tiä vas­taan — ja jos meil­lä todel­la sit­ten on sel­l­ainen, niin teho­tuotan­toar­gu­ment­ti jää tietenkin tarpeet­tomak­si.

    Tämä väite pätee vain Kehä III:n sisäl­lä elävien luon­nos­ta vier­aan­tunei­den veg­aanien kohdalla.

    Voin vain omas­ta koke­muk­ses­tani tode­ta, että heitä on kasvis­syöjistä Suomen kaltaises­sa maas­sa sit­ten aika hätkähdyt­tävän suuri osu­us. Sinän­sä tämä voidaan nähdä huolestuttavaksikin.

    Sanoin, että itse en ole koskaan tavan­nut ihmisiä, jot­ka käyt­täi­sivät teho­tuotan­non vas­taista argu­ment­tia niin, että se ei keskustelun kulues­sa pal­jas­tu­isi kaiken lihan­syön­nin vas­taisek­si argu­men­tik­si. Ja tämä on tot­ta: en ole koskaan todel­lakaan tavan­nut täl­laisia ihmisiä. Tiedän, että heitä on ole­mas­sa, mut­ta mielestäni he ovat liian har­vas­sa ja liian mar­gin­aal­isia, että heil­lä olisi juuri mitään käytän­nön merk­i­tys­tä — he ovat vähän niin kuin joku Perus­tus­lailli­nen Oikeistop­uolue 1970-luvun Suomessa.

    Käytin aiem­min mah­dol­lis­es­ti liian vah­vaa ja absolu­ut­tista sana­muo­toa, ja siinä määrin kuin näin on käynyt, olen valmis otta­maan sano­jani takaisin. Kun sanoin “aina”, tarkoitin sil­lä “ainakin oman koke­muk­seni perus­teel­la käytän­nössä aina”. Ihmi­nen, joka käyt­tää teho­tuotan­toar­gu­ment­tia, on tyyp­il­lis­es­ti ihmi­nen, joka käyt­tää sitä kaiken lihan­syön­nin vas­tais­ten argu­ment­tien naamiona, ja niin­pä ihmi­nen, joka käyt­tää teho­tuotan­toar­gu­ment­tia, on tyyp­il­lis­es­ti älyl­lis­es­ti epärehellinen.

    az: Olen pitänyt monista aiem­mista kir­joituk­sis­tasi, mut­ta tämän poh­jal­ta menetin kyl­lä kunnioitustani, — -.

    Hyvä. Toiv­ot­tavasti menetät sen vielä kokon­aan etkä vain osit­tain, kos­ka en tarvitse sel­l­ais­ten ihmis­ten kun­nioi­tus­ta, jot­ka saadessaan vas­taansa nor­maalin filosofisen argu­mentin eivät sanal­lakaan vas­taa siihen vaan julis­ta­vat sen “vit­tuil­e­vak­si teen­näisek­si nihilis­mik­si” ja muuk­si vas­taavak­si. Yleen­säkin olen pyrkinyt siihen, etten salaile mielip­iteitäni mis­tään asi­as­ta, kos­ka sil­loin en saa sel­l­aista arvos­tus­ta, jota en omas­ta mielestäni ansaitse.

    Kyse tämän suh­teen on sin­un omas­ta arvo­valin­nas­tasi tiedostavien eläin­ten kär­simys­ten suhteen, — -.

    Jos kasvis­syön­nin hylkäämisessä on muka­mas kyse pelkästään hylkääjien “omas­ta arvo­valin­nas­ta tiedostavien eläin­ten kär­simys­ten suh­teen”, niin jää täysin käsit­tämät­tömäk­si ja selit­tämät­tömäk­si, mik­si kasvis­syön­nin puolestapuhu­jien val­ta­va, ylivoimainen enem­mistö, samoin kuin tyyp­il­lis­es­ti hei­dän jär­jestön­sä ja muut yhteen­li­it­tymän­sä, vas­tus­ta­vat yhtäläis­es­ti myös sel­l­ais­ten eläin­ten syömistä, jot­ka eivät ole kärsi­neet. Kos­ka he kuitenkin vas­tus­ta­vat sitä yhtä paljon kuin kärsinei­den eläin­ten syön­tiä, eläin­ten eläessään kokemi­in kär­simyk­si­in vetoami­nen ei voi hei­dän omista vaku­ut­teluis­taan huoli­mat­ta olla heille hei­dän kasvis­syöntin­sä todel­li­nen peruste. Tämä on alku­peräi­nen argu­ment­ti­ni, eikä siihen vielä tähän men­nessä ole vas­tat­tu eikä yritet­tykään vas­ta­ta. On kuul­tu lähin­nä pelkkää henkilöön käyvää nimittelyä.

    Filosofit ovat ymmärtäneet vuo­sisato­jen ajan, että moraal­i­filosofi­aa ei voi­da käsitel­lä tun­teista eril­lään (mm. Hume).

    Niin, entisenä filosofi­an laitok­sen tutkimusas­sis­tent­ti­na ja lukion filosofi­an oppikir­jan tek­i­jänä en var­masti tien­nytkään Humes­ta tai tämän moraal­i­filosofi­as­ta mitään.

    Minus­ta koko teho­tuotan­toar­gu­men­tis­sa on kaikkein vas­ten­mielis­in­tä, että nimeno­maan sitä käytet­täessä “käsitel­lään tun­teista eril­lään” kaikkia niitä mil­jarde­ja eläim­iä, joille ihmi­nen ei ole aiheut­tanut minkään­laista kär­simys­tä. Tämä on iro­nis­es­ti aivan yhtä kylmä ja ihmiskeskeinen asenne kuin se, mis­tä teho­tuotan­toar­gu­mentin käyt­täjät syyt­tävät lihan­syöjiä. Eläimil­lä ei siinä ole lainkaan arvoa eläim­inä vaan pelkästään jon­akin, jolle ihmisiä tulee kieltää tekemästä pahaa; ain­oa eläimille sat­tu­va paha, jol­la on pien­in­täkään eet­tistä merk­i­tys­tä, on ihmis­ten aiheut­ta­ma paha.

    Jos lei­jona syö lam­paan, lam­mas ei siinä muka lainkaan kär­si eikä sen kohtaloa tule sur­ra tai pitää pahana asiana; jos lam­mas putoaa rotkoon ja kuolee, se ei siinä kär­si eikä sen kohtaloa tule sur­ra; mut­ta jos ihmi­nen syö lam­paan, asi­at ovat yhtäkkiä kokon­aan toisin ja lam­paan kohtaloa yhtäkkiä tulee sur­ra ja osal­lis­tua lisäk­si yhteiskun­nal­liseen toim­intaan muiden lam­paiden pelas­tamisek­si samal­ta. Ain­oas­taan kär­simys ihmisen uhri­na takaa kär­sivälle eläimelle pää­sylipun siihen har­valukuiseen eli­it­ti­in, jon­ka jäsenet ovat oikeutet­tu­ja saa­maan omat kär­simyk­sen­sä ihmis­ten moraalisen huolestuneisu­u­den ja agi­taa­tion kohteek­si. Muut eläin­ten kär­simyk­set ovat tois­si­jainen seik­ka, jolle voidaan ehkä joskus uhra­ta näyt­teek­si joitakin pieniä huomionosoituk­sia pidet­täessä välil­lä lev­ähdys­tauko­ja mie­lenosoituk­sis­sa ihmis­ten aiheut­tamia kär­simyk­siä vas­taan — mut­ta ei juuri sen enempää.

    Tämä eläin­ten kär­simyk­si­in suh­tau­tu­misen tapa on itse asi­as­sa ver­rat­tavis­sa siihen, että joku sanoisi ihmi­sistä, että ain­oas­taan henkirikok­sen uhri­na kuolleet ihmiset ovat oikeutet­tu­ja tule­maan suremisen kohteek­si ja hei­dän kuole­mansa pahoit­telu­jen kohteek­si. Jos ihmi­nen sen sijaan kuolee syöpään tai jää auton alle, sama ei päde: sel­l­aista nyt sat­tuu joka päivä, onhan se aina vähän ikävää mut­ta ei mah­da mitään. Ja samal­la syöpä­sairaaloi­hin ja liiken­netur­val­lisu­ustyöhön vara­tus­ta rahas­ta ja muista yhteiskun­nan resurs­seista suuri osa suun­nat­taisi­in henkirikosten vas­taiseen työhön, kos­ka sitä pidet­täisi­in moraalis­es­ti itses­tään­selvästi arvokkaam­pana — ja toista mieltä ole­vat leimat­taisi­in turmeltuneik­si hirviöik­si. Täl­lainen kär­simys­ten erit­te­ly enem­män ja vähem­män ansait­se­viksi saa­maan osak­seen moraal­isia tun­tei­ta jät­tää min­ut enem­män kuin kylmäksi.

  76. “Solu­lu­vut yms laatukri­teer­it Virossa EU-laatukri­teer­it täyt­täviä samoin kuin ruot­salaisen tuon­ti­maid­on. Saat­ta­vat hiukan poike­ta omis­tamme mut­ta valitet­tavasti eivät niin merkit­tävästi että kulut­ta­ja sen huo­maisi. Laat­uero vaik­ka ruot­salaiseen maitoon marginaalinen.”

    EU-laatukri­teer­it ovat niin väljät, että ne eivät kel­paa Suomes­sa. Korkea laatu suo­ma­laises­sa mai­d­os­sa ja sen jatkokäsit­telyssä nos­taa hin­taa. Mik­si ostaa bulkkia suo­ma­laisen laadun tilalle. Eihän tässä nyt her­ra paratkoon maus­ta ole kyse vaan terveydestä.

    “Tosin rekat tiet­ty menevät tyhjinä takaisin tai riip­puen siitä josko kek­sivät jonkun paluukuorman? ”

    Kul­je­tusalakin on niin tiukoil­la, että käytän­nössä ei ole varaa yhteenkään paluukuor­mat­tomaan ajoon.

    Everest:“Arlan kulu­tus­maito vas­taa täysin laadul­taan suo­ma­lais­es­ta raa­ka-aineesta valmistettua.”

    Ei tutk­i­tusti vastaa. 

    http://www.maitohygienialiitto.fi/Utareterveystyoryhman_mietinto.pdf

    Huom. Nor­ja pienkar­joi­neen ei kuu­lu EU:iin.

    Mikä ihmeen hinku teil­lä on tuo­da hal­paa bulkki­maitoa ulko­mail­ta. Eihän maid­on hin­ta kaa­da kenenkään talout­ta, ei edes köy­hien. Se on yksi ter­veel­lisim­mistä rav­in­toaineista . Siihen on lisät­ty kal­si­u­mia ja D‑vitamiinia, jot­ka ovat suo­ma­laisil­la kortilla. 

    http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11572&lang=fi

    Ilmas­to­vaiku­tus peruste­lut tun­tu­vat yhtä poli­it­tisil­ta kuin idea­parkkien vas­tus­t­a­mi­nen samal­la peri­aat­teel­la. Samat henkilöt kun tilail­e­vat thaimaan­len­to­ja toisel­la kädel­lä ja toisel­la kir­joit­tel­e­vat hurskastele­via kir­joituk­sia suo­ma­laisen maat­alouden tai maakun­tien kehit­tämistä vastaan.

    “Selitäs vielä vähän tuo c‑alueen ekologi­nen maitoti­la? Jos ajetel­laan että sin­ul­la on Tornios­sa se 1.000 lehmän maitoti­la. Kulut­taa vil­jaa noin 7.000 kiloa päivässä eli rekkakuor­ma viikossa.”

    Olet jonkin tarkoi­tus­perän ajamisek­si hak­enut kaikessa ääri­ar­vot. Näen , että ideaalin kehi­tyk­sen suun­ta ei olekaan suur- ja tehomaat­alous. Se olisi Itä­val­lan ja Sveitsin malli­nen per­he- ja keskikokoinen, lähialue­tuotan­toon perus­tu­va kar­jankas­va­tus. Siinä mallis­sa ekol­o­giset arvot toteu­tu­vat parhaimmin. 

    Se ei ole halvin tuotan­toma­lli, mut­ta taa­tusti laadul­taan paras, ja meil­lä yhteiskun­tana on varaa ekol­o­giseen tuotantoon.

    1. Ilpo Per­na sekoit­taa toiveen ja varoituk­sen. Jos sanon, että kan­nat­taa ottaa sateen­var­jo mukaan, ei pidä kysytä, mikä ihmeen hinku on toivoa sadet­ta. EU säädök­set nyt vain ovat niin, että hal­paa builkki­maitoa saa tuo­da Suomeen. Kar­jat­alouden siirtämi­nen pohjoiseen avaa Etelä-Suomen tuonnille. 

  77. Tom­mi Uschanov, mielestäni vasti­neesi jäl­keen on edelleen paikallaan viita­ta aiem­paan viesti­i­ni. Oma kan­tani on, ja tämä on mielestäni selkeästi osoitet­tavis­sa, että nimeno­maan pelaat nyt post-mod­erne­ja kielipele­jä. Kir­joi­tat paljon tek­stiä, mut­ta et kos­ke­ta kysymyk­sen per­im­mäisiä moraal­isia merk­i­tyk­siä ja niitä koske­vien val­in­to­jen perusteita.
    Oman moraalisen kan­nan perus­teek­si viit­taami­nen joidenkin veg­aanien ontu­vaan argu­men­taa­tioon, aivan kuin tämä — eikä teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set — olisi keskeinen peruste arvo­valin­nalle, on omas­ta näkökul­mas­tani edelleen aivan selkeästi moraal­ista nihilismiä.

    Luin taan­noin teok­sen Ani­mal rights : cur­rent debates and new direc­tions / edit­ed by Cass R. Sun­stein and Martha C. Nuss­baum. Pidin sen artikkeleista yhtä luku­unot­ta­mat­ta, jon­ka oli kir­joit­tanut aivan tärähtänyt gen­der-fem­i­nisti, joka näki lihan­syön­nin, patri­arkaatin, eläin­pornon ja nais­ten hakkaamisen välil­lä sopu­soin­tu­isia yhteyk­siä. Teki mieli hyökätä kir­jan sivu­jen läpi toteut­ta­maan “patri­arkaat­tia”, mut­ta se, että joku voi täl­lä tavoin sul­je­tun osas­ton seinille puhuen argu­men­toi­da lihan­syön­tiä vas­taan (tämä todel­la on ääries­imerk­ki toivon) ei kuitenkaan mil­lään tapaa kos­ke­ta omia perustei­tani olla syömät­tä lihaa, jot­ka ovat henkilöko­htaisiani ja joil­la on oma itsel­leni perustele­mani ratio­naalin­sa ja (huom!) olisi yhtä lail­la siinäkin tapauk­ses­sa, jos jostain kos­mis­es­ta syys­tä suuret joukot vas­tus­taisi­vat lihan­syön­tiä tuon gen­der-fem­i­nistin psykopa­tolo­gian linjoilta.

    Mielestäni sekoi­tat nyt täysin selkeästi kak­si eri tasoa, olet sit­ten kir­joit­tanut filosofi­an teok­sen tai viisi filosofi­an teosta.

    Tämä ei ärsyt­täisi 95% aiheista, mut­ta ärsyt­tää aiheessa, joka kos­ket­taa tiedostavia tun­te­via sub­jek­te­ja. Tarkoi­tus ei ole louka­ta, vaan ilmen­tää sitä tun­nemerk­i­tys­tä, jon­ka kieltämi­nen tämän aiheen tiimoil­ta olisi epärehellistä.

  78. Tarkoi­tan näitä nim­imerkke­jä kir­joit­taes­sani hin­gus­ta. Enkä myöskään tarkoi­ta, että maid­on­tuotan­to keskitet­täisi­in pohjoiseen . Kuitenkin pitkäl­lä aikavälil­lä pohjoisen alueen luon­taiset edel­ly­tyk­set ovat kar­jat­aloudessa ja maid­on tuotannossa.

    Eteläi­nen tuotan­toalue voisi keskit­tyä tule­vaisu­udessa nyky­istä monipuolisem­paan vil­jan vil­je­lyyn ( huom. ilmas­ton­muu­tos). Myös etelän alueelli­nen kar­jan­hoito ja maid­on­tuotan­to täy­tyy säi­lyt­tää tarvet­ta vas­taa­vana, vien­ti huomioiden.

    On tietenkin tot­ta, että EU-sään­nök­set mah­dol­lis­ta­vat bulkki­maid­on tuon­ni. Kysyn vaan, että onko siihen pakko alis­tua ? Voim­meko kehit­tää oman parem­man mait­o­mme jatko­jalostus­ta niin, että laatu voit­taa määrän? Esim:

    http://virtual.vtt.fi/virtual/proeuhealth/consumerplatform/finnish%20leaflet.pdf

    Tähän kysymyk­seen liit­tyy myös kansalais­ten ter­veystiedos­tuk­sen lisäämi­nen. Onhan todet­tu, että korkeak­oulute­tut elävät ter­veem­min kuin perusk­oulute­tut. Eivätkä nämä ter­vey­serot johdu pelkästään lääkäri­palveluista ja työn raskaud­es­ta vaan myös ter­veystiedoista, ‑asen­teista ja ‑taidoista.

  79. Osmolle ja Ilpolle: Muis­takaa nyt, että päätös­val­ta Etelä-Suomen asiois­sa on Brys­selis­sä. Mei­dän tur­van­piek­sämi­nen ei vaiku­ta asi­aan lop­pu­pelis­sä ollenkaan.

  80. Luin taan­noin teok­sen Ani­mal rights : cur­rent debates and new direc­tions / edit­ed by Cass R. Sun­stein and Martha C. Nuss­baum. Pidin sen artikkeleista yhtä lukuunottamatta, — -.

    Tämä on varsin yllät­tävä tieto. Kyseiseen teok­seen, sen sivuille 93–107, nimit­täin sisäl­tyy juuri samainen artikke­li, jota olen tässä aiem­mas­sa keskustelus­sa selostanut ja jon­ka lukem­i­nen aikoinaan sai min­ut luop­umaan kasvis­syön­nistä — kos­ka se sai min­ut tun­temaan, että kasvis­syön­nin perustelemiseen itse käyt­tämäni argu­men­tit, samoin kuin yleisem­minkin siihen län­si­maises­sa moraal­i­filosofi­as­sa käyte­tyt argu­men­tit, oli­vat olleet älyl­lis­es­ti epäre­hellisiä. Tästä artikke­lista otta­mani argu­ment­ti on tuomit­tu tässä keskustelus­sa tois­tu­vasti kuo­hut­tavak­si nihilis­mik­si ja vas­tu­ut­tomak­si leikit­te­lyk­si. Nyt kuitenkin yhtäkkiä ilmoi­tat, että olet itse pait­si lukenut kyseisen artikke­lin, vieläpä aivan äsket­täin, niin myös pitänyt siitä! Olen niin hämil­läni tästä, etten tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua.

    Kir­joi­tat paljon tek­stiä, mut­ta et kos­ke­ta kysymyk­sen per­im­mäisiä moraal­isia merk­i­tyk­siä ja niitä koske­vien val­in­to­jen perusteita.

    Se, mitkä merk­i­tyk­set mis­säkin kysymyk­sessä ylipään­sä ovat per­im­mäisiä moraal­isia merk­i­tyk­siä ja mitkä eivät, on ollut moraal­i­filosofi­as­sa kiis­te­lyn kohteena niin kauan kuin moraal­i­filosofi­aa on ylipään­sä ollut ole­mas­sa — noin 2500 vuot­ta. Mihinkään yhteisym­mär­ryk­seen tämän 2500 vuot­ta jatkuneen kiis­te­lyn aikana ei ole tois­taisek­si päästy. Väite, että joku “ei kos­ke­ta kysymyk­sen moraal­isia merk­i­tyk­siä”, on todel­lisu­udessa yleen­sä väite, että kysymyk­sen moraaliset merk­i­tyk­set eivät ole hänelle samat kuin väit­teen esit­täjälle. Niin luul­tavasti myös nyt.

    - — se, että joku voi täl­lä tavoin sul­je­tun osas­ton seinille puhuen argu­men­toi­da lihan­syön­tiä vas­taan — - ei kuitenkaan mil­lään tapaa kos­ke­ta omia perustei­tani olla syömät­tä lihaa, jot­ka ovat henkilökohtaisiani — -.

    Eli myön­nät itsekin, että syysi olla syömät­tä lihaa ovat henkilöko­htaisia. Omas­ta puolestani olen vain iloinen, jos näitä syitä sin­ul­la on, mut­ta sil­loin ne todel­la ovat henkilöko­htaisia syitä eivätkä moraal­i­filosofisia syitä. Tois­t­en ihmis­ten syyt­tämi­nen samaan aikaan siitä, että he eivät kelpu­u­ta keskustelus­sa esitet­tyjä moraal­i­filosofisia syitä, tun­tuu hyvin kum­malliselta, kun omatkaan syyt eivät ole moraal­i­filosofisia vaan päin­vas­toin juuri henkilökohtaisia.

    Oma kan­tani on, ja tämä on mielestäni selkeästi osoitet­tavis­sa, että nimeno­maan pelaat nyt post-mod­erne­ja kielipele­jä. — - Mielestäni sekoi­tat nyt täysin selkeästi kak­si eri tasoa, olet sit­ten kir­joit­tanut filosofi­an teok­sen tai viisi filosofi­an teosta.

    On vaikea ottaa vakavasti syytök­siä “taso­jen sekoit­tamis­es­ta”, kun se tulee tahol­ta, joka itse onnis­tuu sotke­maan ilois­es­ti toisi­in­sa esimerkik­si post­mod­ernismin ja Lud­wig Wittgen­steinin kielipelin käsit­teen — jos­sa sana “peli” ei viit­taa minkään­laiseen kevyt­mielisyy­teen tai leikit­televyy­teen; joka kuu­luu ana­lyyt­tiseen filosofi­aan, usein post­mod­ernismin suo­ranaisek­si veriv­i­hol­lisek­si kat­sot­tuun filosofiseen suun­tauk­seen; ja joka kuu­luu myös his­to­ri­al­lis­es­ti post­mod­ernismia 30–50 vuot­ta varhaisem­paan filosofi­an vai­heeseen ja on syn­tynyt kokon­aan toises­sa kult­tuurises­sa kontekstissa.

    Oman moraalisen kan­nan perus­teek­si viit­taami­nen joidenkin veg­aanien ontu­vaan argu­men­taa­tioon, aivan kuin tämä – eikä teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set – olisi keskeinen peruste arvo­valin­nalle, on omas­ta näkökul­mas­tani edelleen aivan selkeästi moraal­ista nihilismiä.

    Olkoon sit­ten niin. Minus­ta taas tämä “oma näkokul­masi” on itse moraal­ista nihilis­miä. Jos filosofinen keskustelu latis­tuu pelkäk­si moraalisen kauhis­tuk­sen ilmaisemisek­si vastapuolen kan­noista ja niiden nimit­te­lyk­si “moraa­li­nen nihilis­mi” ‑tyyp­pisil­lä nim­i­tyk­sil­lä, sil­loin keskustelulle voidaan ennus­taa hyvin pikaista loppua.

    Jos olen ker­ran nihilisti, niin mik­si jatkat argu­men­toin­tia min­ua vas­taan vielä kauan sen jäl­keen, kun olet julis­tanut min­ut nihilis­tik­si? Nihilis­ti­hän on määritelmän mukaan joku, jolle mil­lään ei ole mitään väliä — mik­si sit­ten ole­tat, että nihilis­min vas­taisil­la argu­menteil­lakaan olisi min­ulle mitään väliä?

    Oman moraalisen kan­nan perus­teek­si viit­taami­nen joidenkin veg­aanien ontu­vaan argu­men­taa­tioon, aivan kuin tämä – eikä teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set – olisi keskeinen peruste arvovalinnalle, — -.

    Mik­si min­un pitäisi ottaa teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set ratkai­se­vak­si perus­teek­si arvo­valin­nal­leni, kun on argu­men­til­la selkeästi osoitet­tavis­sa, että kasvis­syöjien omille arvo­valin­noille teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set ovat ratkai­se­va peruste vain korkein­taan pienen vähem­mistön tapauk­ses­sa, hei­dän omista kiihkeistä vas­taväit­teistään huoli­mat­ta? Edelleenkään en ole saanut mitään vas­taus­ta tähän kysymyk­seen, vain lisää ja lisää tun­teeno­maista nimittelyä.

    Eräs täysin mah­dolli­nen vas­taus kysymyk­seen on tietenkin, että tämä kasvis­syöjien enem­mistö on väärässä ja vähem­mistö oike­as­sa. Mut­ta sil­loin pitäisi argu­men­toi­da avoimesti juuri tästä lähtöko­hdas­ta eikä teesken­nel­lä, että enem­mistön huonot argu­men­tit ja vähem­mistön hyvät argu­men­tit oli­si­vat keskenään yhteen­sopivia. Täl­laisen argu­men­toin­nin olisin itse valmis arvosta­maan hyvin korkealle. Se olisi jotain, mitä pysty­isin älyl­lis­es­ti aidosti kun­nioit­ta­maan, toisin kuin tyyp­il­listä veg­aa­niar­gu­men­taa­tio­ta. Mut­ta tar­jon­taa siitä tun­tuu ole­van masen­ta­van vähän.

  81. az ja Tom­mi Uschanov: Eikös tässä nyt ole tapah­tunut väärinkäsitys?

    Minä ainakin käsitin, että Tom­min mielestä teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set ovat ihan vali­di syy olla syömät­tä teho­tuotet­tu­ja eläim­iä, mut­ta sil­lä perus­teel­la ei kan­na­ta olla syömät­tä kaikkia eläim­iä. Eihän se, että on lihan­syöjä tarkoi­ta sitä, että syö mitä ikinä lihaa eteen kannetaan…

    Ainakin min­ul­la on täl­lainen suhde lihan­syön­ti­in, että vältän suht akti­ivis­es­ti niitä lihatuot­tei­ta joiden ole­tan lisäävän eläin­ten kär­simyk­siä omas­ta sub­jek­ti­ivis­es­ta näkökul­mas­tani kohtuuttomasti.

  82. Maat­alouden suurin ongel­ma on, että se on niin syvälle indok­tri­noitunut suo­ma­laiseen yhteiskun­taan. Se pyhit­tää jopa ympäristön pilaamisen. Toinen asia mitä ei vieläkään tun­nuste­ta on, että alku­tuotan­to ei enää ole sul­jet­tua ja suo­jat­tua vaan osa markkinataloutta.

    Maat­aloudelle on käymässä, kuten met­sä­taloudelle. Maitoa tuo­daan kos­ka sitä saa muual­ta hal­val­la. Suomes­sa tuot­ta­jahin­ta on 35 cent­tiä, muual­la 20 centin luke­mis­sa. Maito rikas­tuu juus­tos­ta ja hin­taero ker­taan­tuu — 40 pros­ent­tia juus­tos­ta tuo­daan ulkoa. Ulko­mais­es­ta mai­d­os­ta Suomes­sa jalostet­tu kulu­tus­maito on koti­maista siinä mis­sä tuon­tiruki­ista Suomes­sa leiv­ot­tu suo­ma­lainen ruisleipä.

    Vil­jan tuotan­to oireilee pahasti. Vil­jeli­jät pant­ta­si­vat vuosi sit­ten myyn­tiä euron kuvat silmis­sä. Hin­nat eivät nousseetkaan. Nyt on kaik­ki siilot ja laar­it, kuulem­ma ladot ja kone­hal­litkin täyn­nä viime vuo­den satoa. Val­tion vil­javaras­tois­sa makaa 200 miljoon­aa tonnia.

    Uud­es­ta sados­ta on tulos­sa erit­täin hyvä.

    MTK on ehdot­tanut vil­jan ener­gia-polt­toa. Salos­sa maati­lal­la paloi eloku­us­sa 50 ton­nia vil­jaa ja Suo­musjärvel­lä 200 ton­nia vil­jaa. Poli­isi tut­ki paloja.

    Maat­aloudessa on samat merk­it kuin “Suo­mi elää met­sästä” mantrassa. Ensin otet­ti­in käyt­töön tehomet­sä­talous, luon­to raiskat­ti­in. Sit­ten men­ti­in Venäjän met­si­in. Sit­ten ei aut­tanut enää raa­ka-aineen myyn­nin verottomuuskaan.

    Hyvä, että Karvi­nen sanoi viimein kaikille, että puun­jalostus on tässä mitas­sa kan­nat­tam­a­ton­ta. Onnek­si sanoi, muu­toin joku intres­si­ta­ho olisi ehdot­tanut, että ale­taan polt­ta­maan pape­ria voimalaitoksissa.

  83. “EU säädök­set nyt vain ovat niin”

    EU rom­ah­taa, jos kan­sain­välisen vapaakau­pan var­jop­uo­let selitetään jäsen­maid­en kansalaisille aina näin.

  84. Minä ainakin käsitin, että Tom­min mielestä teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set ovat ihan vali­di syy olla syömät­tä teho­tuotet­tu­ja eläim­iä, mut­ta sil­lä perus­teel­la ei kan­na­ta olla syömät­tä kaikkia eläimiä.

    Olet käsit­tänyt oikein.

  85. Tom­mi Uschanov “Mik­si min­un pitäisi ottaa teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set ratkai­se­vak­si perus­teek­si arvo­valin­nal­leni, kun on argu­men­til­la selkeästi osoitet­tavis­sa, että kasvis­syöjien omille arvo­valin­noille teho­tuotet­tu­jen eläin­ten kär­simyk­set ovat ratkai­se­va peruste vain korkein­taan pienen vähem­mistön tapauk­ses­sa, hei­dän omista kiihkeistä vas­taväit­teistään huoli­mat­ta? Edelleenkään en ole saanut mitään vas­taus­ta tähän kysymyk­seen, vain lisää ja lisää tun­teeno­maista nimittelyä.”

    Et ole sel­ven­tänyt muu­ta­maa asiaa:

    a) Syötkö teho­tuotet­tua lihaa, vai vas­tus­tatko sitä kuitenkin? Olen olet­tanut, että syöt, kos­ka olisi johdon­mukaista ja selkeää, että olisit tämän muu­toin ilmaissut.

    Lähti­hän keskustelumme liik­keelle tästä:

    az: “Har­va söisi lihansa, jos jou­tu­isi ensin itse sitä kidut­ta­maan olo­huoneen nurkas­saan muu­ta­man kuukau­den ja kuule­maan sen jatku­van val­i­tuk­sen ja hädän ja seu­raa­maan sen apa­ti­aa, tuskas­tu­mista ja ahdistusta.

    Nykyi­nen teho­tuotan­to on epäinhimillistä.”

    “Tämä teho­tuotan­toar­gu­ment­ti on älyl­lis­es­ti epärehellinen…”

    Itse kos­ketin juuri teho­tuotan­toa muus­ta lihan­syön­nistä eritellysti, ja totesin, että en ole utopisti ja kan­natin mm. vero­tuk­sen ja sään­nösten kaut­ta keino­ja, jot­ka paran­taisi­vat tuotan­toeläin­ten olo­ja (eli lihaa edelleen syötäisi­in). Sanoit näke­mys­täni älyl­lis­es­ti epäre­hellisek­si ja rin­nas­tit sen käsit­teet sekoit­tavaan jaarit­telu­un, jos­sa et vieläkään ole sanal­lakaan kom­men­toin­ut teho­tuotan­nos­sa kär­sivien tiedostavien ja tun­te­vien olen­to­jen todel­lisu­ut­ta ja suhdet­tasi tähän kysymykseen.
    Nyt annat ymmärtää, ettei sin­un moraal­i­filosofis­es­ti täy­dykään, kos­ka jotkut argu­men­toi­vat asian suh­teen taval­la, jos­ta et pidä! Sanon edelleen, että tämä on älytöntä.

    b) (Jos en väärin muista) Cora Dia­mond argu­men­toi sin­ger­iläistä eläimet ihmis­ten kanssa saman empa­t­ian kehän sisälle laske­vaa sin­ger­iläistä (ani­mal lib­er­a­tionin kir­joit­ta­ja Peter Singer) util­i­taris­mia vas­taan. Hänel­lä on tässä erit­täin selkeä point­ti ja on tot­ta, että ihmiset ja eläimet rin­nas­ta­va filosofia ei ole hyväk­si eläi­noikeusli­ik­keen sanom­alle ja sen julk­isu­usku­valle. Se on joskus myös vastenmielistä.
    Minus­ta eri mieltäkin ole­vat ajat­teli­jat voivat usein tuo­da hyödyl­lisiä lisänäkökul­mia asioihin.

    Onko mah­dol­lista, että pohtisit tuotan­toeläin­ten ase­maa moraal­i­filosofis­es­ti kos­ket­taen näi­den tuotan­toeläin­ten koke­muk­sia ja onko niiden tuot­ta­mi­nen näille eläimille mielestäsi hyväksyt­tävää, että sivu­ut­tasi kysymys­tä sil­lä, että riiput syytök­sessä, että sen esit­täjät ovat älyl­lis­es­ti epärehellisiä.

    Sanan kielipeli huoli­mat­tomas­ta arkikielis­es­tä käyt­tämis­es­tä voit olla oike­as­sa. J‑C Lyotard kyl­lä laa­jen­si merk­i­tys­tä teok­ses­sa La con­di­tion post­mod­erne: rap­port sur le savoir auk­tori­teetin legit­im­i­toin­nin väli­neek­si. Mut­ta se ei nyt tässä ole olennaista.

  86. Syötkö teho­tuotet­tua lihaa, vai vas­tus­tatko sitä kuitenkin? Olen olet­tanut, että syöt, kos­ka olisi johdon­mukaista ja selkeää, että olisit tämän muu­toin ilmaissut.

    Syön.

    Ennen kuin luin Dia­mondin artikke­lin, olin syömät­tä lihaa; uskoin, että sitä ei tule syödä sen kär­simyk­sen vuok­si, jota ihmiset aiheut­ta­vat eläimille. Sit­ten luin Dia­mondin artikke­lin, jos­sa hän kysyi, että entä sit­ten nämä sala­man iskemät tai auton alle kuolleet eläimet. Huo­masin sitä kaut­ta, että kär­simysar­gu­ment­ti ei pädekään, vaik­ka olin uskonut sen päte­neen. Dia­mond ehdot­ti, että lakkaisimme kokon­aan perustele­mas­ta lihan syömät­tömyyt­tä mil­lään eläin­ten koke­mal­la kär­simyk­sel­lä (kos­ka se jät­tää selit­tämät­tä, mik­si kasvis­syöjä sit­ten olisi syömät­tä muul­la taval­la kuol­lut­ta eläin­tä, ja tyyp­illi­nen kasvis­syöjä pitää yhtä itses­tään­selvän tun­tuise­na olla syömät­tä myös sitä). Sen sijaan mei­dän tulisi Dia­mondin mukaan perustel­la eläin­ten syömät­tömyyt­tä sil­lä, että meil­lä on sel­l­ainen ja sel­l­ainen moraa­li­nen suhde eläimi­in; suhde, joka siinä ja siinä suh­teessa muis­tut­taa suhdet­tamme toisi­in ihmisi­in, mut­ta jos­sa on täs­mälleen yhtä merkit­tävää myös, että siinä ja siinä suh­teessa se samaan aikaan eroaa suh­teestamme toisi­in ihmisiin.

    Pidin tätä ehdo­tus­ta järkevänä; jos voimme muo­toil­la argu­ment­te­ja joko osan eläimistä syömistä vas­taan tai kaikkien eläimien syömistä vas­taan, niin mik­si sit­ten emme keskit­ty­isi jälkim­mäisi­in, kos­ka ne ovat kat­tavampia ja tul­lessaan hyväksy­tyik­si pelas­taisi­vat siis suurem­man osan eläimistä syömiseltä? Jos voimme kehit­tää joko argu­mentin, joka toimii pelkästään juu­ta­laisi­in kohdis­tu­vaa rasis­mia vas­taan tai argu­mentin, joka toimii yhtäläis­es­ti kaikki­in ihmis­ryh­mi­in kohdis­tu­vaa rasis­mia vas­taan, niin tuskin keskit­ty­isimme siinäkään edelliseen.

    Koetin vakaval­la itse­tutkiskelul­la päästä per­ille siitä, onko min­ul­la henkilöko­htais­es­ti sel­l­ainen moraa­li­nen suhde eläimi­in, jota Dia­mond kuvaa sanal­lis­es­ti artikke­lis­saan ja jon­ka hän toivoisi henkilöko­htais­es­ti tule­van kaikkien ihmis­ten jaka­mak­si. Lop­ul­ta päädyin kuitenkin havain­toon, että tätä suhdet­ta ei ole — siis min­ul­la henkilöko­htais­es­ti, vaik­ka pystyn aivan hyvin kuvit­tele­maan, että monel­la muul­la ihmisel­lä (esim. Dia­mondil­la) se aivan aidosti on, ja pystyn jopa ole­maan hei­dän puolestaan iloinen, että heil­lä on se.

    Näin Dia­mond oli kumon­nut usko­muk­seni, että eläin­ten kär­simyk­set ovat min­ulle syy olla syömät­tä lihaa, ilman että olisin saanut tilalle toista sel­l­aista syytä olla syömät­tä lihaa, joka olisi puhutel­lut min­ua moraalis­es­ti riit­tävän voimakkaasti. Ja niin­pä aloin syödä lihaa uud­estaan. Tämä voi kuu­lostaa jostakus­ta usko­mat­toma­l­ta, mut­ta näin vain kävi.

    Onko mah­dol­lista, että pohtisit tuotan­toeläin­ten ase­maa moraal­i­filosofis­es­ti kos­ket­taen näi­den tuotan­toeläin­ten koke­muk­sia ja onko niiden tuot­ta­mi­nen näille eläimille mielestäsi hyväksyttävää, — -.

    Se ei ole valitet­tavasti mah­dol­lista — eilen selostamis­tani moraal­i­sista näköko­hdista, jot­ka tekevät min­ulle mah­dot­tomak­si tarkastel­la tuotan­toeläim­iä kaik­ista muista eläimistä erilleen erotet­tuna kat­e­go­ri­ana. Kuten eilen sanoin, teho­tuotan­toar­gu­men­tis­sa eläimeen ei suh­taudu­ta eläi­menä, vaan ihmisen toimin­nan kohteena; eläin saa koko moraalisen arvon­sa vas­ta sitä kaut­ta, että ihmisen on mah­dol­lista tuot­taa sille kär­simys­tä. Jo selostamis­tani syistä tämä tun­tuu minus­ta täysin absur­dil­ta ja epäjo­hdon­mukaiselta. Miten petoeläi­men raatele­man tai syöpään kuol­e­van eläi­men kär­simys olisi muka vähem­män kär­simys­tä, ja siis vähem­män meitä ahdis­ta­va ja toim­intaan sähköistävä asia, kuin ihmisen eläimelle aiheut­ta­ma kär­simys on — varsinkin kun petoeläi­men raatele­man tai syöpään kuol­e­van ihmisen kär­simys on meille itses­tään­selvästi täysin yhtä vaka­va ja ahdis­ta­va asia kuin murhatuk­si tulleen ihmisen kärsimys?

    Jos joku sanoo avoimesti, että hän vas­tus­taa teho­tuotan­toa, kos­ka hänestä tun­tuu moraalis­es­ti pahal­ta alis­taa eläimet teho­tuotan­nolle — mut­ta ei vas­tus­ta ei-teho­tuotan­toa, kos­ka hänestä ei tun­nu lainkaan samal­la taval­la moraalis­es­ti pahal­ta tap­paa ja syödä ei-teho­tuotet­tu­ja eläim­iä — niin tämä on kan­ta, jon­ka voin ottaa vakavasti ja jota voin kun­nioit­taa. Mut­ta kuten jo pari­in ker­taan totesin, en omas­sa tähä­nas­tises­sa elämässäni ole tois­taisek­si tör­män­nyt yhteenkään täl­laiseen ihmiseen. Tiedän, että heitä on, mut­ta har­vas­sa tun­tu­vat ainakin Suomes­sa olevan.

    - — et vieläkään ole sanal­lakaan kom­men­toin­ut teho­tuotan­nos­sa kär­sivien tiedostavien ja tun­te­vien olen­to­jen todel­lisu­ut­ta ja suhdet­tasi tähän kysymykseen.

    Käsit­telin sitä tämän saman kom­ment­tiketjun kom­men­tis­sani, joka on päivät­ty 29.8.2009 kel­lo 23:50. Tämän kom­mentin kolme viimeistä pitkää kap­palet­ta (alka­en “Minus­ta koko teho­tuotan­toar­gu­men­tis­sa on kaikkein vas­ten­mielis­in­tä…”), yhteen­sä 283 sanaa, on omis­tet­tu kokon­aan tämän asian käsit­te­lylle. Et kuitenkaan itse puut­tunut lainkaan tähän osu­u­teen tuos­ta kom­men­tis­tani. Ylem­pänä tässä samas­sa kom­men­tis­sa, jota nyt kir­joi­tan, kap­paleessa joka alkaa “Se ei ole valitet­tavasti mah­dol­lista…”, on var­muu­den vuok­si nyt vielä lyhyt refer­aat­ti samas­ta asiasta.

  87. Siitä on aikaa kuin luin sen, mut­ta Dia­mondin point­ti muis­taak­seni oli nimeno­maan se että ei ole ain­oas­taan epäre­hellistä perustel­la kasvis­syön­tiä tehokas­vatuk­sel­la jos oikeat syyt ovat esimerkik­si se että suhde eläimi­in on sel­l­ainen ettei koe voivansa niitä syödä, niin kuin emme syö omia amputoin­tu­ja jäseniämme, vaan myös se että ne oikeat syyt ovat huo­mat­tavasti vaku­ut­tavampia. Suomes­sa ei esimerkik­si, ilman mitään kam­pan­joi­ta, syödä koiria.

    Jos vas­tus­taa eläin­ten tehokas­va­tus­ta niin sit­ten vas­tus­taa sitä. Ja siitä ei seu­raa ettei syö eläim­iä, päin­vas­toin kan­nat­taa syödä eläim­iä joi­ta ei ole tehokas­vatet­tu, tai ainakin ostaa niiden lihaa, maitoa ja munia vaikkei niitä söisikään. Tämä tek­isi yleistyessään tehokas­vatuk­ses­ta vähem­män kannattavaa.

  88. Everest“Maataloudessa on samat merk­it kuin “Suo­mi elää met­sästä” mantrassa”

    Tässä olet oike­as­sa. Met­sä­te­ol­lisu­us laimin­löi jalostuk­sen tuoteke­hi­tyk­sen ja mät­ti rahaa ulko­maille. Maat­aloudessa tuot­tei­den jatko­jalostus on samaan tapaan teho­ton­ta. Uusia inno­vaa­tioi­ta täy­ty­isi tehdä ja saa­da markki­noille huo­mat­tavasti tehokkaammin.

    Maail­man puh­tain­ta ja halv­in­ta (pl. maid­on tuot­ta­jahin­ta) raa­ka-ainet­ta ei saa­da markki­noitua, käsittämätöntä.

  89. “Timo Ten­hunen: Muis­takaa nyt, että päätös­val­ta Etelä-Suomen asiois­sa on Brys­selis­sä. Mei­dän tur­van­piek­sämi­nen ei vaiku­ta asi­aan lop­pu­pelis­sä ollenkaan.”

    Tämä ei ole ihan koko totu­us? Kas kun EU määrää vain siitä mak­simista paljonko kansal­lisia maat­alous­tukia saadaan mak­saa. Mis­sään ei ole san­ot­tu min­im­iä paljonko pitää mak­saa. Ja eihän EU voi pakot­taa että verovaroista on näin ja näin paljon laitet­ta­va kansal­lisi­in maat­alous­tuki­in jos niitä varo­ja tarvi­taan kipeäm­min esimerkik­si van­hus­ten­huol­los­sa tai terveyspalveluissa.

    Mut­ta että tämän tukieron suh­teen kyse on lähin­nä poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta. Asia on eduskun­nas­sakin ollut esil­lä use­asti, vaikka­pa pari tuossa:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml

    Jostakin syys­tä vain poli­it­ti­nen tah­to on ollut että c‑aluetta tue­taan ylisu­uril­la tuil­la ja tuotan­toa siir­retään c‑alueelle. Jos löy­tyy poli­it­ti­nen tah­to asi­as­ta niin EUl­la ei ole mitään san­omista vaik­ka huomis­päivänä ei mak­set­taisi yhtään euroa kansal­lista tukea c‑alueelle.

  90. “Ilpo Per­naa:
    Mik­si ostaa bulkkia suo­ma­laisen laadun tilalle. Eihän tässä nyt her­ra paratkoon maus­ta ole kyse vaan terveydestä.

    Kul­je­tusalakin on niin tiukoil­la, että käytän­nössä ei ole varaa yhteenkään paluukuor­mat­tomaan ajoon.

    Ei tutk­i­tusti vastaa.
    http://www.maitohygienialiitto.fi/Utareterveystyoryhman_mietinto.pdf
    Huom. Nor­ja pienkar­joi­neen ei kuu­lu EU:iin.

    Olet jonkin tarkoi­tus­perän ajamisek­si hak­enut kaikessa ääriarvot.”

    Tuos­ta laadus­ta sen ver­ran että eipä tuo ruot­salaisen maid­on laatu tun­nu siel­lä ole­van mitenkään merkit­tävä ter­veysris­ki vaik­ka laatu onkin osit­tain alem­pi kuin meillä?

    Paluukuormista samaa mieltä mut­ta se on ihan sama tarvi­taanko paluukuor­ma Viroon vai Ouluun?

    Noista tarkoi­tushakui­sista luvuista. Mart­ti­lan tilan johon viit­tasin aikaisem­min kat­so­taan kai ole­van per­hevil­jelmäti­la? Ja siinäkin tukiero on ihan tuon laskel­man mukainen. Val­itsin tuol­laisen ison tilan kos­ka siinä tukieron vaiku­tus kaikessa karmeudessaan tulee esille parem­min. Osoit­taa mis­sä men­nään. Saman­su­u­ru­inen kan­nat­tavu­usero syn­tyy joka tapauk­ses­sa yksikkökoos­ta riip­pumat­ta, ei mse mihinkään muu­tu että mon­tako pros­ent­tia kan­nat­tavam­paa tuotan­to on. Ja rahtiku­lut itse asi­as­sa vielä koros­tu­vat jos tuo 1.000 lehmää jae­taan vaik­ka 50 lehmän kar­joi­hin. Sama määrä rehua tarvi­taan edelleen ja jostakin se on raa­hat­ta­va ja maito sit­ten tuo­ta­va etelään.

  91. “Ilpo Per­naa: Enkä myöskään tarkoi­ta, että maid­on­tuotan­to keskitet­täisi­in pohjoiseen . Kuitenkin pitkäl­lä aikavälil­lä pohjoisen alueen luon­taiset edel­ly­tyk­set ovat kar­jat­aloudessa ja maid­on tuotannossa.

    Eteläi­nen tuotan­toalue voisi keskit­tyä tule­vaisu­udessa nyky­istä monipuolisem­paan vil­jan vil­je­lyyn ( huom. ilmas­ton­muu­tos). Myös etelän alueelli­nen kar­jan­hoito ja maid­on­tuotan­to täy­tyy säi­lyt­tää tarvet­ta vas­taa­vana, vien­ti huomioiden.”

    “Osmo Soin­in­vaara: Kar­jat­alouden siirtämi­nen pohjoiseen avaa Etelä-Suomen tuonnille.”

    Niin. Mietitääs vähän? Mikä on kan­nat­tavu­us tuolle kun keho­tat että eteläi­nen osa voisi erikois­tua vil­janvil­je­lyyn? Täl­lä het­kel­lä kotieläin­talous on se jos­sa on mah­dol­lista saa­da niin paljon liike­vai­h­toa että siitä jää jotakin palkak­sikin ja työl­listää vuo­den ympäri. Varsinkin tämän­vuo­tisil­la vil­jan hin­noil­la kasv­invil­je­lyn kan­nat­tavu­us on huono ja tarvi­taan todel­la iso tila jot­ta voisi olla pää­toimi­nen. Tarkoit­taa sitä että jos kotieläin­talous etelästä aje­taan alas niin täältä lop­puu pää­toimi­nen maanvil­je­ly ja siir­ry­tään sivu­toimiseen kasv­invil­je­lyyn. Ja kyl­lä se näkyy vil­je­lykier­rois­sa ja muis­sa että tuo ohra — lumi — ohra ‑vil­je­lykier­to yleistyy. Aika yksipuolista. Ryp­siä tiet­ty mut­ta senkään kan­nat­tavu­us ei päätä huimaa. Mut­ta että nurmet lähtevät. Ja lan­taa ei sit­ten ole, keinolan­noit­teil­la kaikki.

    Tuos­ta luon­tais­es­ta kan­nat­tavu­ud­es­ta ja muus­ta. On tot­ta että esimerkik­si kun satoti­las­to­ja kat­soo niin esimerkik­si säilöre­hu­sadot ovat mon­esti korkeam­mat c‑alueella kuin etelän poutivil­la savialueil­la. Minimitek­i­jä ei ole kasvikausi vaan vesi. Mut­ta tästä herää kysymys että jos se kar­jat­alous kan­nat­taa siel­lä c‑alueella luon­tais­es­ti parem­min niin mik­si sitä pitää sinne vielä erik­seen enem­män tukea? Eikö täl­löin juuri olla siinä Mart­ti­lankin SuomenKu­vale­hden haas­tat­telus­sa mainit­se­mas­sa hatus­ta vede­tyssä ylisu­ures­sa tukierossa? Eikö jos luon­taiset edel­ly­tyk­set ker­ran ovat parem­mat niin tuk­i­ta­son tarvit­sisi olla korkein­taan sama c‑alueella kuin ab-alueel­la? Vain siten säi­lyy etelän kar­jan­hoito kos­ka muus­sa tapauk­ses­sa vääristävä tukiero siirtää tuotan­non c‑alueelle.

    Ja jos sika­puol­ta vielä ajatel­laan niin uno­h­tui val­lan por­saspuoli. En tarkkaan tiedä mikä siel­lä tuk­i­ta­so on mut­ta jos olete­taan että se on noin 10–15% lop­putuot­teen eli por­san hin­nas­ta niin se tarkoit­taisi 50 euroa mak­savas­sa por­saas­sa noin 5 euroa eli 86-kilo­ises­sa lihasi­as­sa noin 6 sent­tiä per lihak­i­lo. Eli tukiero c‑tuettu por­sas + c‑tuettu lihan­tuotan­to tulee sika­puolel­la ole­maan noin 25 sent­tiä per lihak­i­lo. Ja tämä kyl­lä sika­puolel­la johtaa juuri tuo­hon mitä Osmo tuos­sa povaa että tuon­nille avau­tuu tilaa kun kan­nat­tavu­usero siirtää tuotan­toa pohjoiseen ja lopet­taa sitä etelästä.

  92. Tom­mi Uschanov, viit­taan aiem­min lausumaasi, “Jos olen ker­ran nihilisti, niin mik­si jatkat argu­men­toin­tia min­ua vas­taan”, ja nou­datan johtopäätöstä.

    Aiheutetun kär­simyk­sen (mm. kidu­tus) ja luon­nol­lisen kär­simyk­sen (mm. sairaudet) suo­ran rin­nas­tamisen jäl­keen en näe edes sitä vähää mieltä keskustelulle.

  93. tpyyluoma:“Jos vas­tus­taa eläin­ten tehokas­va­tus­ta niin sit­ten vas­tus­taa sitä. Ja siitä ei seu­raa ettei syö eläim­iä, päin­vas­toin kan­nat­taa syödä eläim­iä joi­ta ei ole tehokas­vatet­tu, tai ainakin ostaa niiden lihaa, maitoa ja munia vaikkei niitä söisikään. Tämä tek­isi yleistyessään tehokas­vatuk­ses­ta vähem­män kannattavaa.”

    Pitää nyt vähän halkoa hiuk­sia. Se, että ei-teho­tuote­tun lihan kysyn­tä kas­vaa ei vaiku­ta tehokas­vatuk­sen kan­nat­tavu­u­teen. Lop­putu­los on, että lihaa teho­tuote­taan yhtä paljon kuin ennenkin, mut­ta sen lisäk­si kas­vate­taan ei teho­tuotet­tua lihaa.

    Sen sijaan jos ihmiset, jot­ka aikaisem­min kulut­ti­vat teho­tuotet­tua lihaa siirtävät kulu­tus­taan ei-teho­tuotet­tuun lihaan, niin teho­tuote­tun lihan määärä vähenee.

  94. Art­turin point­ti on hyvä, ole­tan siis kokon­aisku­lu­tuk­sen Suomes­sa ja Län­si­mais­sa ole­van aika vakio. Lisäk­si hyv­in­voivien määrä lisääntyy.

  95. Kansal­liselle tuelle: ruot­salaisen maid­on huonom­pi laatu ei ole mielestäsi ter­veysris­ki, mis­tä tiedät ? Suo­ma­laisen maid­on korkeal­la laatu­vaa­timuk­sel­la täy­tyy olla ter­vey­delli­nenkin poh­ja, mik­si muuten lisätä tuot­ta­jien kus­tan­nuk­sia ? Huo­maa myös maid­on jatko­jalostus , jos­sa tuot­teeseen lisätään suo­ma­laisil­ta puut­tuvia vita­mi­ine­ja jne. Miten vita­mi­init kestävät iskukuumennusta ?

    http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/mita_maito_on/maidon_solut

    “Paluukuormista samaa mieltä mut­ta se on ihan sama tarvi­taanko paluukuor­ma Viroon vai Ouluun?”

    Ei ole , ei lähellekään. Mitä me pystymme viemään Viroon joka päivä nykyisen vien­nin lisäk­si? Paluukuor­ma Viroon on sit­ten niiden ongel­ma, vai onko ? Rahti­hin­nat nou­se­vat jos aje­taan tyhjäl­lä rekalla. Ei sovi myöskään uno­htaa sata­mas­sa kerät­täviä mak­su­ja, käytän­tö on eri kun ter­rori sanoi enti­nen painivalmentaja.

    Suo­ma­liset ovat tyyp­il­lis­es­ti sisäka­teel­lista kansaa, jur­tan raos­ta näkymät ovat kapeat. Muis­tel­laan­pas hie­man 141-tuen vaiheita. 

    Suo­ma­laiset veivät elin­tarvikkei­ta Ruot­si­in onnis­tuneesti muu­ta­ma vuosi sit­ten. Ruat­ta­laiset eivät alka­neet syytel­lä toisi­aan eivätkä jääneet tuleen makaa­maan. He kan­te­liv­at tan­skalaiselle maat­alouskomis­saar­ille Fish­er-Boelille , että kansalli­nen tuki vääristää kil­pailua. Sehän tämän tuen leikkaamisen aiheut­ti, ei suo­ma­lainen politiikka.

    Meil­lä sen sijaan vaa­di­taan , meille sal­li­tun, pohjoisen tuen leikkaamista. Todel­la nerokasta.

    Tämän sijas­ta voisimme pureu­ta asi­aan ruot­salais­ten tak­ti­ikalla. Teemme kan­telun kil­pailua vääristävästä ruot­salais­ten ja tan­skalais­ten korkeam­mas­ta hehtaarituesta. 

    http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/MPOL1_2008_CAP-Suomi_kalvopohjat.pdf

    Eteläisessä Suomes­sa viljo­jen ha-sadot ovat viite­sato­ja suurem­mat ja kas­va­neet EU-sopimuk­sen teko­hetkestä lähtien.

    Lisäk­si on syytä selvit­tää se, mitkä tahot osal­lis­tu­vat Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa vien­nin mak­sui­hin ja main­oskam­pan­joi­hin Suomeen. Ovatko ne kil­pailu­lain­säädän­nön mukaisia ? Saat­ta­vat olla, mut­ta onko tarkistettu?

    Saako Ruot­si epäter­vet­tä kil­pailue­t­ua siitä, että se ei käytä Union­in val­u­ut­taa ? Jos se ker­ran saa tuet euroval­u­u­tan mukaan, niin eikö myös pitäisi toimia sen kurssi­vaiku­tusten sisäl­lä? En totis­es­ti tunne val­u­ut­tapoli­ti­ikkaa, mut­ta ihmette­len silti tai ehkä sen vuoksi ???

    -van­ha totu­us kuitenkin pitää paikkansa, Suomen ja Ruotsin kil­pailun kohdal­la- ruot­salaiset ovat maail­man sivu soti­neet viimeiseen suo­ma­laiseen asti -

  96. Ilpo Pernaa:“Suomalaisen maid­on korkeal­la laatu­vaa­timuk­sel­la täy­tyy olla ter­vey­delli­nenkin poh­ja, mik­si muuten lisätä tuot­ta­jien kustannuksia ?”

    hmm­mm.… mikähän se vois olla… hmm­mm… Ei kyl­lä se on var­masti niin, että jos eduskun­ta on päät­tänyt jotain, niin sen on pakko olla yleisen edun mukaista. Keskustelun maat­alous­tu­is­takin voi lopet­taa tähän veden­pitävään argumenttiin!

  97. OS kir­joit­taa: “Jonkin­lainen poten­ti­aa­li­nen omavaraisu­us on syytä säi­lyt­tää, kos­ka ruuan käy­dessä niukak­si maid­en halu tur­va­ta omien kansalais­ten­sa ruokahuolto tyre­hdyt­tää vapaan kaupan.”

    Mikä on sel­l­ainen kri­isi, jos­sa ruo­ka ei kul­je maail­mal­ta Suomeen, mut­ta polt­toainet­ta riit­tää? Pel­loil­ta ei kul­je yhtään mitään ruokapöyti­in ilman tuon­tiener­giaa. Verkot­tuneessa maail­mas­sa pitäisi huolto­var­muu­den näkökul­mas­ta ilman muu­ta varas­toi­da ennem­min kuin ylläpitää omaa tuotan­toka­p­a­siteet­tia elin­tarvikkeille. Ainakin on selvää, että pelkkä pel­to­jen ole­mas­sa olo ei riitä.

    Mikko

  98. “Ilpo Per­naa: Kansal­liselle tuelle: ruot­salaisen maid­on huonom­pi laatu ei ole mielestäsi ter­veysris­ki, mis­tä tiedät ? ”

    Niin minä vaan sitä että ihan hyvin nuo ruot­salaiset näyt­tävät tule­van maiton­sa kanssa toimeen siel­lä Ruot­sis­sa mis­sä se maito vas­taavasti on hei­dän mielestään hyvää koti­maista maitoa. Enpä muista mis­ään oikein näh­neenin näyt­täviä suuria tai pienem­piäkään otsikoi­ta siitä miten ruot­salaisen maid­on laatu on vaka­va uhka ruot­salais­ten kansan­ter­vey­delle? Sinä ilmeis­es­ti olet sel­l­aisia nähnyt?

  99. “Ilpo Per­naa: Muis­tel­laan­pas hie­man 141-tuen vai­hei­ta. Suo­ma­laiset veivät elin­tarvikkei­ta Ruot­si­in. Ruat­ta­laiset eivät alka­neet syytel­lä toisi­aan kan­te­liv­at tan­skalaiselle maat­alouskomis­saar­ille Fish­er-Boelille , että kansalli­nen tuki vääristää kil­pailua. Sehän tämän tuen leikkaamisen aiheut­ti, ei suo­ma­lainen politiikka.”

    Juu, muis­tel­laan vaan. Kat­so­taan tieto­ja vaik­ka tuol­ta Perälän Matin gradus­ta eli
    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

    Sivu 26 on mie­lenki­in­toinen, pieni lain­aus sieltä:
    “Vuodes­ta 1997 vuo­teen 2006 siko­jen teuras­tus­määrät kasvoivat yhteen­sä 16,2 pros­ent­tia. Suh­teessa eniten teuras­tus­määrät lisään­tyivät C1-tukialueel­la 38,3 pros­ent­tia ja toisek­si eniten A‑tukialueella 16,9 12,8 pros­ent­tia. C3- ja C4-tukialueil­la teuras­tus­määrät sitä vas­toin vähenivät 30,8 pros­ent­tia. Määräl­lis­es­ti eniten teuras­tus­määrät lisään­tyivät C1-tukialueel­la 16,9 milj. kilo­l­la ja toisek­si eniten A‑tukialueella 5,2 milj. kilo­l­la. C3- ja C4-tukialueil­la teuras­tus­määrät sitä vas­toin vähenivät 0,4 milj. kilolla.”

    Mut­ta että tuotan­toa laa­jen­net­ti­in siis enem­män korkeam­min tue­tul­la c‑tukialueella, varsinkin c1:llä. Tämän laa­jen­tamisen seu­rauk­se­na sit­ten naa­pu­rit alkoi­vat kysel­lä noiden kansal­lis­ten tukien perään. Ja tämän seu­rauk­se­na leikat­ti­in sit­ten ab-alueen 141-tuet pois mut­ta c‑alueen 142-tuet sika­puolel­la senkun jatku­vat. Melko reilua? Tilanne toden­näköis­es­ti johtaa siihen että ab-alueen laa­jen­nuk­set lop­pui­v­at mut­ta c‑alue toden­näköis­es­ti laa­jen­taa edelleen.

  100. “Mikä on sel­l­ainen kri­isi, jos­sa ruo­ka ei kul­je maail­mal­ta Suomeen, mut­ta polt­toainet­ta riit­tää? Pel­loil­ta ei kul­je yhtään mitään ruokapöyti­in ilman tuontienergiaa.”

    Onnek­si yllä san­ot­tu ei ole tot­ta. Pakon edessä Suo­mi kykenisi kyl­lä tuot­ta­maan elin­tarvike­huol­lon vaa­ti­man diesel-polt­toaineen myös ilman tuon­tiöljyä. Onhan meil­lä turvet­ta edem­män kuin Poh­jan­merel­lä öljyä (ja tietysti myös met­säbio­mas­saa). Nythän on jo vireil­lä kolme suur­ta FT-syn­teesi­in perus­tu­vaa biodiesellaitosta.

    Ja jos oikein iso pakko on, niin kyl­lä se häkäpönt­tökin toimii.

  101. Olisi­pa meil­lä ker­rankin sel­l­ainen maa- ja met­sä­talous­min­is­teri, joka olisi luon­non ystävä ja joka kat­soisi ruokaketjua kulut­ta­jan eikä tuot­ta­jan silmin.

    Porkanapoli­ti­ikan takia 15 kuut­tia on särkien ja säynävien verkkoi­hin kuol­lut. Min­is­ter­it lapi­oi­vat vil­jaa polt­tou­unei­hin ja tis­laamoi­hin. Jos yli­jäämää ei saa­da poltet­tua se viedään vaik­ka väk­isin isol­la rahal­la kaukomaille.

    Mitä jos olisi sel­l­ainen enke­li­hal­li­tus, että siel­lä ei huseeraisi yhtään MTK:n miestä. Siel­lä olisi Lau­ri Luon­non­suo­jeli­ja ja Kai­ja Kyyt­tö ystävi­neen . Arvot ja näkökul­mat heit­täi­sivätkin kuperkeikkaa.

    Lau­ri päät­täisi pri­or­isoi­da kestävää kehi­tys­tä lyhyt­näköisen elinkeino- ja edun­valvon­tapoli­ti­ikan sijaan. Suo­ma­lainen luon­to tur­vat­taisi­in perus­tus­lais­sa. Jokamiehenoikeudet ja luon­taistalous olisi toki sal­lit­tu läh­esmistapa Suomen niin herkkään luontoon.

    Kai­ja päät­täisi lopet­taa jatku­van rahan kylvämisen maat­alouteen. Hän rahas­toisi tukim­il­jardit kansal­liseen ruoka­has­toon. Siel­lä ne kas­va­vat korkoa ja luo­vat rav­in­to­huolto­tur­vaa pitkälle tule­vaisu­u­teen, ei vain satokaudek­si kerrallaan. 

    Kai­jan ja Lau­rin näkökul­ma olisikin, ei tuot­ta­ja lähtöi­nen vaan kulut­ta­jalähtöi­nen, ei tehovil­je­lyväk­ilän­noite­har­vesterikaivinkonetroo­li­a­joverkko ‑lähtöi­nen vaan luonnonarvolähtöinen. 

    Sel­l­ainen Suo­mi olsi paljon parem­pi ja tur­val­lisem­pi elää!

  102. Mikko:“Mikä on sel­l­ainen kri­isi, jos­sa ruo­ka ei kul­je maail­mal­ta Suomeen, mut­ta polt­toainet­ta riit­tää? Pel­loil­ta ei kul­je yhtään mitään ruokapöyti­in ilman tuontienergiaa. ”

    Heh, tämä oli jo vähän huvit­ta­va. Eihän se nyt niin mene, että polt­toaineen saan­ti on kaiken ruuan saan­nin edellytys.

  103. Tommi:“Jos joku sanoo avoimesti, että hän vas­tus­taa teho­tuotan­toa, kos­ka hänestä tun­tuu moraalis­es­ti pahal­ta alis­taa eläimet teho­tuotan­nolle – mut­ta ei vas­tus­ta ei-teho­tuotan­toa, kos­ka hänestä ei tun­nu lainkaan samal­la taval­la moraalis­es­ti pahal­ta tap­paa ja syödä ei-teho­tuotet­tu­ja eläim­iä – niin tämä on kan­ta, jon­ka voin ottaa vakavasti ja jota voin kun­nioit­taa. Mut­ta kuten jo pari­in ker­taan totesin, en omas­sa tähä­nas­tises­sa elämässäni ole tois­taisek­si tör­män­nyt yhteenkään täl­laiseen ihmiseen. ”

    Mie­lenki­in­toista, kun minus­ta tässä keskustelus­sa suun­nilleen kaik­ki asi­as­ta kan­taa esit­täneet ovat minus­ta olleet suun­nilleen tuo­ta mieltä. Itse en ole abso­lutisti teho­tuotan­non suh­teen, mut­ta kyl­lä usein val­it­sen kau­pas­ta etenkin broi­le­rien ja munien kohdal­la ennem­min ei-teho­tuote­tun tuot­teen, vaik­ka se mak­saakin enemmän. 

    Jos tuot­teis­sa olisi täs­mäl­lisem­min kuvat­tu, minkälai­sis­sa olois­sa kyseisen tuot­teen eluk­ka on pidet­ty, niin toden­näköis­es­ti har­ras­taisin tuo­ta vielä enem­män. Nyt hom­ma on itsel­läni toimin­ut niin, että olen näh­nyt tv-doku­mentin, jos­sa on näytet­ty eläin­ten kohtelua teho­tuotan­nos­sa. Toisaal­ta kau­pan hyl­lyl­lä ole­vis­sa tuot­teis­sa lukee, että “täyt­tää kaik­ki eläin­suo­jelun vaa­timuk­set” tai “tuot­ta­ja tekee kaikken­sa eläin­ten hyv­in­voin­nin varmis­tamisek­si” tms. Min­un kulut­ta­jana on siis aika vaikea tietää täs­mälleen, miten hyvin yhteen ne tv-doku­mentin jutut (johon taku­ul­la on sen­saa­tio­hakuisu­u­den vuok­si valit­tu pahim­mat mah­dol­liset tapauk­set) käyvät sen hyl­lyl­lä ole­van lihakim­paleen kanssa. Joku online-videoku­va sinne tuotan­tokanalaan tai ‑sikalaan olisi aika nas­ta jut­tu siinä lihanos­toa miet­tiessä. Hyvin kano­jaan ja siko­jaan kohtelevil­la ei var­maan olisi mitään piiloteltavaa, mut­ta ne huonos­ti kohtel­e­vat var­maan myyvät mieluiten tuot­teen­sa kulut­ta­jille peri­aat­teel­la “pois­sa silmistä, pois­sa mielestä”. 

    “Ennen kuin luin Dia­mondin artikke­lin, olin syömät­tä lihaa; uskoin, että sitä ei tule syödä sen kär­simyk­sen vuok­si, jota ihmiset aiheut­ta­vat eläimille. Sit­ten luin Dia­mondin artikke­lin, jos­sa hän kysyi, että entä sit­ten nämä sala­man iskemät tai auton alle kuolleet eläimet. Huo­masin sitä kaut­ta, että kär­simysar­gu­ment­ti ei pädekään, vaik­ka olin uskonut sen päteneen.”

    En ymmär­rä tätä perustelu­asi lainkaan. Minus­ta tämä on analogi­nen sen kanssa, että ensin sanois­it, että et halua sat­ut­taa toisia ihmisiä. Sit­ten joku sanoo, että kär­si­ihän jotkut ihmiset syövästä, jon­ka jäl­keen hylkäät kokon­aan ajatuk­sen siitä, ettei ihmisiä saa sat­ut­taa ja lähdet kadulle mum­mo­ja hakkaamaan. 

    Ymmärtäisin siis, että luet­tuasi sen Dia­mondin jutun, olisit luop­unut lihan­syön­nin abso­lutismista, mut­ten ymmär­rä, mik­si se vaikut­taisi teho­tuote­tun lihan syömiseesi etenkin, jos itse vielä pidät ihan ok peri­aat­teena sitä, ettei syö teho­tuotet­tua lihaa, vaik­ka muu­ta lihaa suos­tu­isikin syömään.

  104. Kansalli­nen tuki:“Enpä muista mis­ään oikein näh­neenin näyt­täviä suuria tai pienem­piäkään otsikoi­ta siitä miten ruot­salaisen maid­on laatu on vaka­va uhka ruot­salais­ten kansan­ter­vey­delle? Sinä ilmeis­es­ti olet sel­l­aisia nähnyt?”

    Ei kansan­ter­vey­den tutkimi­nen ole noin help­poa. Kansan­ter­vey­den paran­t­a­mi­nen vain läh­tee elin­tarvikkei­den kohdal­la tutkimuk­ses­ta. Pyritään esim. korkeim­paan mah­dol­liseen puh­tau­teen ja sitä kaut­ta laatu­un. Kansan­ter­veys ei etene markki­navoimien avul­la siten, että etsitään halv­in­ta mah­dol­lista tuotan­to­ta­paa. Esimerk­ki maid­on tutkimuk­ses­ta seu­raavas­sa linkissä:

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/elintarvikeketjut/hyvinvointiaruuasta/proteobioact

    Huo­maat, että suo­ma­laiset ovat alan kärkiosaajia.

  105. “Melko reilua? Tilanne toden­näköis­es­ti johtaa siihen että ab-alueen laa­jen­nuk­set lop­pui­v­at mut­ta c‑alue toden­näköis­es­ti laa­jen­taa edelleen.”

    Nytkö sit­ten pitäisi mielestäsi leika­ta C‑alueen tuet ?

  106. Ei mitkää tuet enää Suomes­sa pelitä. Suomes­sa esim maito mak­saa n. euron litra. Ruot­salais­es­ta valmis­tet­tu mak­saa 20 % vähem­män eli 80 cent­tiä litra. Lidl myy Ruot­sis­sa sak­salaista maitoa 60 cent­tiä litra ja sitä rataa. 

    Kuten tuos­sa pari postaus­ta aiem­min kir­joitin, Suomen ns. huolto­var­muus perus­tuu siihen, että raa­ka-aineen­huolto­var­muus uusin­netaan joka vuosi parin mil­jardin tuki­aisil­la. Jokaiseen satoon ja lihak­ilo­on dumpataan hul­lun lail­la rahaa. Mitään ei jää säästöön eli laariin.

    Nämä tuki­aiset pitää rahas­toi­da ja etsiä uusi ajat­te­lu­ta­pa koko ruokaketjulle. Rahas­tossa mil­jar­di mil­jardin päälle kas­vaa korkoa korolle ja jos sel­l­ainen kri­isi tulee niin on kaik­ki kana­vat ja rahat hal­li­ta tilanne. 

    Poli­itikot katso­vat elin­tarvikeketjua maat­alouskap­i­tal­istin ja alku­tuot­ta­jan näkökul­mas­ta eivätkä äänestäjän, kulut­ta­jan, ympäristön tai edes elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den. Juus­ton valmis­tuk­ses­ta jo 40 pros­ent­tia on val­unut muualle.

    Suo­ma­lainen “ruokahuolto” on kuin 70-luvun tietotekni­ik­ka, joka vähät välit­ti käyt­täjästä. Neu­voi vain ja päs­märöi. Keskuskone ja IDMS tietokan­ta oli­vat hallinnan väline.

    Bri­tann­ian finanssi­valvon­tavi­ras­ton johtokun­nan puheen­jo­hta­ja Adair Turn­er herät­ti rahamaail­man ja Lon­toon Cityä sanom­al­la, että rahoi­tusala on Bri­tan­ni­as­sa kas­vanut maan edun kannal­ta liian suurek­si. Mitä jos Suomes­sa olisi yhtä rohkea intellek­tuel­li poli­itikko tai virkamies, joka lausu­isi saman Suomen maa- ja metsätaloudesta.

  107. En ole seu­ran­nut tarkasti kasvis­ruokavaliokeskustelua, mut­ta muis­tu­tan siitä , että Suomes­sa ei ole maat­aloudessa ns. teho­tuotan­toa. Eläin­ten kohtelu kestää tarkastelun ja se täyt­tää eet­tiset nor­mit. Kun­han kulut­ta­jat muis­ta­vat, että halvin ruo­ka ei ole paras­ta. Hal­pa hinta=tehotuotanto.

    Kasvis­ruokavalio ei ole paras mah­dolli­nen. Ensin­näkin yksilöko­htaiset vai­hte­lut työn laadus­sa ja ener­gian kulu­tuk­ses­sa määräävät mil­laista ruokaa on järkev­in­tä syödä. 

    Toisek­si, tärkein on ter­veysnäkökul­ma. Tohtori.fi sivuil­ta lainaus:“Vegaaniravinnosta puut­tuu etenkin D- ja B12-vita­mi­inia, joka on tarpeen puna­solu­jen ja her­mosolu­jen toimin­nalle. B12-vita­mi­inin puut­teesta seu­raa her­moston kehi­tyshäir­iö. Suo­ma­lais­ten rav­it­se­mus­su­osi­tusten mukaan pikku­las­ten, raskaana ole­vien nais­ten ja imet­tävien äitien ei pitäisi nou­dat­taa veg­aaniruokavalio­ta, kos­ka rav­in­toainei­den ja ener­gian tarve on heil­lä suuri. ”

    Kol­man­nek­si, tutkimuk­sis­sa on todet­tu, että kasvis­ruokavalioa nou­dat­tavien äitien syn­tyvil­lä poikalap­sil­la on todet­tu mui­ta enem­män sukue­lim­ien, siit­ti­men, epä­muo­dos­tu­mia ja vajaakehitystä. 

    Mik­si hakea ravin­nos­sa vaikeasti hal­lit­tavia äärimuo­to­ja kun sekar­avin­to takaa varmim­min hyvän terveyden?

  108. Ilpo: “Suomes­sa ei ole maat­aloudessa ns. tehotuotantoa.”

    On.

    “Eläin­ten kohtelu kestää tarkastelun ja se täyt­tää eet­tiset normit.”

    Vain jos tun­te­vien ja tiedostavien eläin­ten sys­temaat­ti­nen ja raa­ka kidu­tus täyt­tää eet­tiset normit.

    “D- ja B12-vitamiinia”

    Saa vita­mi­inil­i­sistä.

  109. Ilpo Pernaa:“Eläinten kohtelu kestää tarkastelun ja se täyt­tää eet­tiset normit.”

    Pystytkö mitenkään kuvit­tele­maan, että ne MTK:n vai minkä ikinä määrit­tämät eet­tiset nor­mit eivät ole ehkä samo­ja eet­tisiä norme­ja joiden perus­teel­la kulut­ta­jat tekevät valintojaan?

    Toisin kuin voisi kuvitel­la, byrokraatit eivät voi määritel­lä moraalia mei­dän kansalais­ten puolesta.

    “Mik­si hakea ravin­nos­sa vaikeasti hal­lit­tavia äärimuo­to­ja kun sekar­avin­to takaa varmim­min hyvän terveyden?”

    Kos­ka ihmisiä voi kiin­nos­taa elämässä muutkin asi­at ter­veenä pysymi­nen mah­dol­lisim­man helpolla.

  110. Ilpo:“Miksi hakea ravin­nos­sa vaikeasti hal­lit­tavia äärimuo­to­ja kun sekar­avin­to takaa varmim­min hyvän terveyden?”

    San­o­taan aluk­si, etten ole itse kasvin­syöjä. Olen melko var­ma, että voisin jät­tää vähin­tään 4/5 nyt syömästäni lihas­ta pois ilman, että kär­sisin mis­tään puu­tostaudeista. Teho­tuotan­nos­sa tapah­tu­vien eet­tis­ten ongelmien ratkaisu­un jo täl­lainen kulu­tuk­sen pudo­tus aiheut­taisi merkit­tävän paineen ilman, että kenenkään tarvit­sisi ryhtyä mihinkään ääri­dieet­tei­hin. Samal­la tietenkin aiheutet­taisi­in merkit­tävä mullis­tus maat­aloudessa, kun sen vaa­ti­ma pin­ta-ala ja aiheut­ta­mat saas­teet samal­la väheni­sivät ja silti ihmis­ravin­nok­si menevän ruuan kalorimäärä pysy­isi samana. 

    En siis pidä eri­tyisen hyvänä argu­ment­ti­na lihan­syön­nin vähen­tämistä vas­taan sitä, että täysin lihas­ta kieltäy­tymäl­lä voidaan aiheut­taa puu­tostaute­ja ym. haittaa. 

    Siinä olet oike­as­sa, että lihan hal­pa hin­ta pakot­taa käytän­nössä teho­tuotan­toon. Ja hal­paa lihaa tuot­tavien on suh­teel­lisen help­po kil­pail­la, kos­ka siinä mar­ketin hyllyssä se teho­tuotet­tu liha näyt­tää kulut­ta­jalle aika lail­la saman­laiselta kuin sel­l­ainen, jos­sa eläin­ten hyv­in­voin­nista on oikeasti pidet­ty huolta.

    Jos kulut­ta­jat näk­i­sivät videoku­vaa (tai edes val­oku­via) siitä, mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa heille tar­jot­ta­va eläi­men liha on kas­vanut, he voisi­vat ehkä tehdä val­is­tuneem­pia päätök­siä kuin nyt, kun ain­oa, mitä heil­lä on saatavis­sa on tuot­ta­jan sanat “eläimet ovat kas­va­neet lakien mukai­sis­sa olois­sa” tai sin­un sanasi:“Eläinten kohtelu täyt­tää eet­tiset nor­mit”, kun aivan hyvin ne broi­ler­it ovat voineet kas­vaa niis­sä Markun linkin takaa löy­tyvien kuvien kaltai­sis­sa olo­suhteis­sa. Voi olla, että se 25 broi­le­ria neliömetril­lä täyt­tää lakien ja ase­tusten nor­mit, mut­ta ainakin min­un on aika vaikea pitää sitä eri­tyisen eet­tisenä tapana kas­vat­taa broilereita.

  111. Samuli Saarel­ma: “San­o­taan aluk­si, etten ole itse kasvin­syöjä. Olen melko var­ma, että voisin jät­tää vähin­tään 4/5 nyt syömästäni lihas­ta pois ilman, että kär­sisin mis­tään puu­tostaudeista. Teho­tuotan­nos­sa tapah­tu­vien eet­tis­ten ongelmien ratkaisu­un jo täl­lainen kulu­tuk­sen pudo­tus aiheut­taisi merkit­tävän paineen ilman, että kenenkään tarvit­sisi ryhtyä mihinkään ääridieetteihin.”

    Juuri näin. En ymmär­rä, mik­si rav­it­se­musasios­sa usein ollaan on-off ‑asen­teel­la. Mik­si rasit­taa itseään vaikeal­la ääriruokavali­ol­la, kun kaikkein järkev­in­tä olisi, jos kaik­ki söi­sivät vain vähän eläin­tuot­tei­ta. Tämä lask­isi eläin­tuotan­non tehokku­u­s­painei­ta, ja se vähä voitaisi­in tuot­taa “eläinys­täväl­lis­es­ti” ja kor­va­ta riistal­la, koti­maisel­la kalal­la… Ehkä jopa pär­jät­täisi­in koti­maisin rehuin, tuo­mat­ta kar­jan­ruokaa ulkomailta(?)

    Vas­tus­tan teho­tuotan­toa eet­tis­ten syi­den takia. Ei-teho­tuotan­non hyväksyn, mut­ta har­voin syön mitään lihaa, kos­ka en pidä lihan maus­ta. En kuitenkaan nyr­pistä nokkaani, jos mum­mo joskus tar­joaa liha­pul­lia kun menen kylään:), ja toisi­naan syön lihaa hyvin pieniä määriä (esim. jos sitä sat­tuu lounas­ruokalan hernekeitossa olemaan).
    Itse en kuitenkaan juuri ikinä osta lihaa, ja maitotuotteissa&kananmunissa pyrin val­it­se­maan yleen­sä luo­mua. Varsin kasvi­s­pain­ot­teisel­la ruokavali­ol­lani olen var­masti ter­veem­pi kuin moni makkaran­pop­si­ja, kaup­palasku­ni ovat pieniä( peruna, kesäkurpit­sa ja pavut ei paljon maksa:)ja ruokani ympäristö­vaiku­tuk­set ovat huo­mat­tavasti pienem­mät. (Ja omatun­toni ei kestäisi aja­tus­ta, että min­un ruokani takia eläimet ovat kärsineet.)

    Yleis­es­ti ottaen eläin­tuot­tei­den käytön vähäisyys on mielestäni itseis­ar­vo, ja siihen tulisi yhteiskun­nas­sakin pyrk­iä: Mik­si ihmeessä lapset opete­taan jo koulus­sa syömään lihaa joka päivä, kun se ei edes ter­vey­del­lis­es­ti ole perustel­tua? Var­masti 1–2 liharuokapäivää viikos­sa takaisi hyvin tiet­ty­jen rav­in­toainei­den saan­nin, muina päiv­inä olisi laadukas­ta ei-liha ruokaa.

  112. Markku linkit­ti oikeut­ta eläimille sivus­ton . Sieltä poimit­tua: “Tutkimus pal­jas­taa, että kär­sivät eläimet eivät ole suo­ma­laises­sa eläin­tuotan­nos­sa poikkeus, vaan sään­tö. Kuvat ja videokoos­t­eet osoit­ta­vat eläin­ten kär­simyk­sen ole­van erot­tam­a­ton osa eläin­tuotan­toa, jos­sa eläimet nähdään tuot­teina ja hyödykkeinä, eikä tun­tev­ina yksilöinä. ”

    Voi hel­lan­let­tas, että oikein tutkimus. Mis­sää ei puhuta otok­sen suu­ru­ud­es­ta suh­teessa koko joukkoon. Ei näy luotet­tavu­ud­es­ta mitään luku­ja, ja kaik­ki muutkin tutkimuk­sen tun­nus­merk­it puut­tuvat. Ei näy tek­i­jöi­den nim­iä , ei mitään. Nämä “tutk­i­jat” vaa­ti­vat läpinäkyvyyt­tä muiden toimi­in, ei suinkaan omi­in­sa. Luva­ton tunkeu­tu­mi­nen toisen kiin­teistölle on jo rikos, vale­htelus­ta puhumattakaan.

    “Tutkimuk­ses­ta” puut­tuu taus­ta­selvi­tys ja jutus­ta saa sen kuvan , että näin toim­i­taan ain­oas­taan Suomessa.

    Nämä broil­erei­den tihey­det perus­tu­vat lakei­hin ja ne taas siihen, että kulut­ta­jat vaa­ti­vat mah­dol­lisim­man hal­paa ruokaa. Maa­jus­sit syyl­lis­tetään luon­non saas­tut­ta­jik­si, mut­ta kulut­ta­jat vaa­ti­vat hal­paa ruokaa, mikä johtaa tehokkaaseen tuotantoon.

    Kumpi oli ennen muna vai kana ?

    Nykya­jan fyy­sis­es­ti help­po elämi­nen mah­dol­lis­taa kevyen kasvispi­toisen syömisen. Ruumi­il­lisen työn tek­i­jöitä vielä kuitenkin on Suomes­sa. He tarvit­se­vat paljon ener­giaa ja kohdal­laan ole­vat hor­moni­ta­sot. Kaikil­la ei ole aikaa istuskel­la kasvis­rav­in­tolois­sa tai lait­taa ruokaa itse. 

    Välil­lä suo­ma­lainen maat­alous on teho­tuotan­toa ja välil­lä taas teho­ton­ta. Nimit­te­ly riip­puu käyt­täjän tarkoi­tus­peri­stä, ja sama kir­joit­ta­ja voi vil­jel­lä niitä molempia .

  113. Ilpo Per­naa: “Nykya­jan fyy­sis­es­ti help­po elämi­nen mah­dol­lis­taa kevyen kasvispi­toisen syömisen.”
    -> Eikö olekin mukavaa, enää ei tarvi­ta niin paljon ene­giaa kuin ennen! Tosin moni saa ravin­nos­taan nykyään liikaa ener­giaa, mikä taitaa olla suurem­pi yhteiskun­nalli­nen ongelma. 

    Tosin liha­ton ruo­ka ei vält­tämät­tä ole kovin kevyt­tä, päin­vas­toin minäkin syön mm paljon kasvi­ras­vaa ja ‑pro­tei­ine­ja.

    “Ruumi­il­lisen työn tek­i­jöitä vielä kuitenkin on Suomes­sa. He tarvit­se­vat paljon ener­giaa ja kohdal­laan ole­vat hor­moni­ta­sot. Kaikil­la ei ole aikaa istuskel­la kasvis­rav­in­tolois­sa tai lait­taa ruokaa itse.”
    -> Ei se ole syy siihen että kaikkien tulee syödä joka päivä teho­tuotet­tua lihaa. Onko lihat­toman ruoan lait­ta­mi­nen hitaam­paa kuin lihal­lisen? Tyhjän pant­ti­nako rav­in­to­lat tuol­la nykyään seisovat?

  114. anna jokinen:“jos kaik­ki söi­sivät vain vähän eläin­tuot­tei­ta. Tämä lask­isi eläin­tuotan­non tehokkuuspaineita”

    Tehokku­u­s­paineisi­in ei vaiku­ta se kuin­ka paljon teho­tuotet­tua lihaa kysytään vaan kil­pailus­ta. Jos kulut­ta­jat välit­tävät suurim­mak­si osak­si vain lihan hin­nas­ta tuot­ta­jil­la on aina kan­nus­timet tuot­taa lihaa halvem­mal­la. Jos kil­pail­i­ja pystyy tehokkaam­paan tuotan­toon tämä aiheut­taa tuotan­non tehostami­s­painei­ta muille tuottajille.

    Ilpo Per­naa: Mitä ihmettä sinä oikein ehdo­tat tilanteen paran­tamisek­si? Että inter­noidaan kaik­ki kulut­ta­jat, jot­ka halu­a­vat hyödykkeitä mah­dol­lisim­man hal­val­la? Ei yhteiskun­nal­la ole keinoa vaikut­taa ihmis­ten pref­er­ens­sei­hin. Se voi ain­oas­taan säätää lake­ja niin, että näi­den pref­er­enssien mukainen toim­inta paran­taa kokon­aisuute­na hyv­in­voin­tia. Vas­tuu saatut­tamis­es­ta, eläin­ten oikeuk­sien loukkaamis­es­ta, ihan kaikesta ihmis­ten toimin­nas­ta on sil­lä, joka tekee päätök­sen, eli maat­alouden ollessa kyseessä maanviljelijällä.

    Sin­un logi­ikan mukaan raiskauk­ses­ta on vas­tu­us­sa naiset ryh­mänä, kos­ka eivät tyy­dyt­täneet raiskaa­jan sek­stu­aal­isia haluja.

  115. Uuti­sista: “Maa- ja met­sä­talous­min­is­teri Sirk­ka-Liisa Antti­la (kesk.) on pöyristynyt tiedoista, joiden mukaan jois­sakin kouluis­sa on tar­jot­tu puo­lalaisia vaku­umi­pakat­tu­ja perunoita.”

    Kat­sooko min­is­teri asi­aa miltä kan­til­ta. Onko hän huolestunut:

    a) Suo­ma­laisen perunan rupis­es­ta laadus­ta ja siitä, että kouluille toimite­tut valmi­ik­si kuoritut perunat ovat olleet “kuomikuorisia” ja läh­es syömäkelvottomia. 

    b) Onko hän huolis­saan huolto­var­muud­es­ta? Huolto­var­muus uusin­netaan jälleen kulu­vana syksynä. Tulos­sa on Tike:n mukaan 4,4 mil­jardin ennä­tys­sato varmis­ta­maan, että apet­taa riittää.

    c) Vai kat­sooko hän asi­aa puh­taasti vil­jeli­jän kukkaros­ta käsin? 

    “Antti­la sanoi jär­jestämässään toimit­ta­jati­laisu­udessa Van­taal­la torstaina, että han­k­in­nois­sa voidaan määritel­lä vaa­timuk­sik­si esimerkik­si aika perunan kuorim­is­es­ta toimit­tamiseen, leivän ikä tai mah­dol­lisu­us käyt­tää pakastet­tu­ja mar­jo­ja ilman kuumennuskäsittelyä.”

    Keitä varten muon­ahuolto on, vil­jeli­jää varten vai kulut­ta­jaa varten?

  116. Artturi:“Tehokkuuspaineisiin ei vaiku­ta se kuin­ka paljon teho­tuotet­tua lihaa kysytään vaan kil­pailus­ta. Jos kulut­ta­jat välit­tävät suurim­mak­si osak­si vain lihan hin­nas­ta tuot­ta­jil­la on aina kan­nus­timet tuot­taa lihaa halvem­mal­la. Jos kil­pail­i­ja pystyy tehokkaam­paan tuotan­toon tämä aiheut­taa tuotan­non tehostami­s­painei­ta muille tuottajille.”

    Äh joo, oli mul­ta aika epälo­ogis­es­ti san­ot­tu. Tietysti jos lihan kysyn­tä las­kee, las­kee lihan hin­takin, mikä vain lisää tehokku­u­s­painei­ta. Edel­lisessä mul­la oli vain ajatuk­se­na, että 5 lehmää on helpom­pi hoitaa hyvin kuin 50, ja eläi­men kohtelu on täl­löin “ei-teho­tuotan­nom­paa”.

    Ehkä tässä pitäisi lähteä vain siitä, että lihan pitäisi olla niin kallista, että sen kulu­tus vähenisi, jol­loin yhdel­la eläimel­lä olisi suurem­pi arvo. Jol­loin sen eläi­men olo­suh­teet voitaisi­in pitää paremp­ina. Hin­ta lihas­ta pitäisi tietysti saa­da kulut­ta­jal­ta. Se mikä on oikea hin­ta onkin vaikeampi kysymys.
    Mielestäni edel­lä kuvaa­mani tilanne olisi kuitenkin eet­tis­es­ti ja muutenkin oikeampi: Lihan pitäisi olla kalli­im­paa ‑eläimel­lä suurem­pi arvo. Liha voisi pala­ta juh­laruoan ase­maan, mitä se joskus on ollutkin.

    Ei kai tähän aut­taisi muu kuin eläin­tuotan­to­lain­säädän­nön kiristäminen…
    Käytän­nössä ei ole kai kovin realistista.

  117. Ilpo Per­naa, olen kanssasi samaa mieltä, että eläin­suo­jelu­jär­jestöt eivät halua ker­toa koko totu­ut­ta yhtään sen enem­pää kuin maanvil­jeli­jätkään. Toden­näköis­es­ti niihin kuvi­in oli valit­tu pahim­mat tapauk­set. Ne maini­tut luvut määräyk­sistä (esim. 25 broi­le­ria neliömetril­lä) lienevät kuitenkin tot­ta, enkä ihmettelisi lainkaan, jos tehokanankas­vat­ta­jat Suomes­sa oikeasti tunki­si­vat kano­ja näin tiivi­isti. Onko sin­ul­la asi­as­ta sit­ten jotain vas­takkaista tietoa, kun et niitä jut­tu­ja pitänyt totena? 

    Ja emme nyt siis puhu niistä broil­ereista, jot­ka markki­noidaan “vapaana kas­vaneina” tms., vaan niistä, jot­ka ovat siel­lä kylmäal­taas­sa hal­van hin­ta­la­pun ja “kas­vatet­tu eet­tis­ten normien mukaises­ti” ‑kyltin kanssa. 

    Mut­ta tätä en ymmärtänyt:“jutusta saa sen kuvan , että näin toim­i­taan ain­oas­taan Suomes­sa.” Ensin­näkään en itse saanut mitään tuol­laista kuvaa. Mis­sään ei san­ot­tu, että kyseinen touhu koskisi vain Suomea. Ennem­minkin san­ot­ti­in, että kanan­po­jat tuo­daan Skot­lannista, mikä viit­taisi siihen, että var­masti muual­lakin kyseistä touhua har­raste­taan (tun­tu­isi nimit­täin oudol­ta, jos skot­ti­fir­ma toimisi vain Suomen markki­noi­ta ajatellen). 

    Toisek­si se, että muual­la kohdel­laan kano­ja väärin, ei ole mikään oikeu­tus sille, että niin pitäisi tehdä Suomes­sakin. Analo­gia: Zim­bab­wes­sa hal­li­tus­ta vas­tus­tavia mie­lenosoit­ta­jia hakataan, joten mei­dänkin hal­li­tuk­sen pitää saa­da haka­ta mie­lenosoit­ta­jia. Mui­hin mai­hin vetoami­nen ei siis ole mikään perustelu oma­lle eet­tis­es­ti kestämät­tömälle touhulle.

    “Nämä broil­erei­den tihey­det perus­tu­vat lakei­hin ja ne taas siihen, että kulut­ta­jat vaa­ti­vat mah­dol­lisim­man hal­paa ruokaa.”

    Broi­le­rien tihey­det eivät perus­tu lakei­hin. Tai siis ylära­ja perus­tuu, mut­ta kukaan ei käske pitämään broil­ere­i­ta harvem­mas­sa. Lait eivät toden­näköis­es­ti ole mis­sään tekemi­sis­sä kulut­ta­jien vaa­timusten kanssa. Niiden mah­dol­lisim­man lep­suik­si saami­nen on kyl­lä maat­alous­lob­byn tekoa. Jos asi­aa oikeasti kysyt­täisi­in taval­lisil­ta pul­li­aisil­ta (ja näytet­täisi­in ne linkin kuvat 25:stä broi­lerista neliömetril­lä), niin toden­näköis­es­ti he oli­si­vat valmi­ita kiristämään lakia. 

    Tätä ruokavalioar­gu­ment­tia en taas tajun­nut lainkaan:“Nykyajan fyy­sis­es­ti help­po elämi­nen mah­dol­lis­taa kevyen kasvispi­toisen syömisen. Ruumi­il­lisen työn tek­i­jöitä vielä kuitenkin on Suomes­sa. He tarvit­se­vat paljon ener­giaa ja kohdal­laan ole­vat hor­moni­ta­sot. Kaikil­la ei ole aikaa istuskel­la kasvis­rav­in­tolois­sa tai lait­taa ruokaa itse.”

    Mitä ihmettä ener­gial­la ja liharu­ual­la on tekemistä keskenään? Ener­giaa saa aivan hyvin kasvi­tuot­teis­takin. Esim. ennen mara­to­nia kehote­taan tankkaa­maan juuri hiil­i­hy­draat­te­ja (syömään esim. pas­taa) eikä pro­tei­ine­ja ja ras­vaa. Kasviru­uan ongel­mat eivät siis liity mil­lään tavoin ener­giatarpeen tyy­dyt­tämiseen, vaan tiet­ty­jen pro­tei­inien ja vita­mi­inien saan­ti­in. Näi­den suh­teen taas työn­teon luon­teel­la ei ole juuri merk­i­tys­tä (tai voi olla, että raskas­ta työtä tekevä tarvit­see jonkin ver­ran enem­män pro­tei­ine­ja, mut­tei hänkään mis­sään tapauk­ses­sa niin paljoa kuin nykyi­nen keskimääräi­nen lihan­syöjä sisään­sä mättää). 

    Hor­moneil­la taas ei ole asian kannal­ta mitään merk­i­tys­tä. Ihmi­nen tuot­taa itse tarvit­se­mansa hor­monit. Ain­oa asi­aan liit­tyvä hor­moni­jut­tu on se, että lihankas­vat­ta­jat pump­paa­vat (ainakin jos­sain) nau­toi­hin kasvuhor­mo­nia, jota voi sitä kaut­ta tul­la ihmiseenkin liikaa, mikä on tietenkin haitallista. 

    En ymmär­rä tuo­ta viimeistä lauset­tasikaan. Kaikil­la ei ole aikaa käy­dä rav­in­to­las­sa eikä lait­taa itse ruokaansa. Eh, no miten he sit­ten syövät? 

    “Välil­lä suo­ma­lainen maat­alous on teho­tuotan­toa ja välil­lä taas teho­ton­ta. Nimit­te­ly riip­puu käyt­täjän tarkoi­tus­peri­stä, ja sama kir­joit­ta­ja voi vil­jel­lä niitä molempia .”

    Sotket näp­pärästi kak­si asi­aa, jot­ka käyt­tävät samaa sanaa. Teho­tuotan­to tässä elukoiden kohdal­la tarkoit­taa sitä, että tuotan­non tehokku­us puris­te­taan siitä eläin­ten hyv­in­voin­nista. Tämä ei ole hyväksyt­tävää. Tämä aivan riip­pumat­ta siitä, onko tuotan­to muuten tehokas­ta vai teho­ton­ta. Yleis­es­ti maat­alouden tehokku­u­den kri­ti­ik­ki taas liit­tyy siihen, että Suomes­sa maat­aloudessa ei saa­da edes tuotan­topanok­sia takaisin saati, että tuotet­taisi­in jotain lisäar­voa, jos­ta voisi vil­jeli­jälle mak­saa tuloa. Tämä kos­kee ennen kaikkea vil­je­lyä eikä niinkään eläin­tenkas­va­tus­ta, kos­ka juuri vil­je­lyyn Suomen kylmä ilmas­to on eri­tyisen huono. Ilmas­to ei tietenkään ole vil­jeli­jän syy, mut­ta ei kan­na­ta haka­ta päätä seinään ja olla kuin sitä ilmas­toe­t­ua ei eteläisim­mil­lä seuduil­la olisi aivan samal­la tavoin kuin ei kan­na­ta koit­taa jääräpäis­es­ti pora­ta öljyä Suomes­ta, vaik­ka tiede­tään, että Suomen kalliop­erästä sitä ei toden­näköis­es­ti löy­dy samal­la tavoin kuin jostain Saudi-Arabiasta.

  118. Tohtori.fi:“Yksi gram­ma ras­vaa sisältää (9 kcal) yli puo­let enem­män ener­giaa hiil­i­hy­draat­tei­hin ja pro­tei­inei­hin näh­den. Kehomme tarvit­see kuitenkin riit­tävästi hyvälaa­tu­ista ras­vaa mm. hor­moni­toimin­nan ja aineen­vai­h­dun­nan sekä her­moston toimin­nan turvaamiseksi”

    Siinä se vil­lakoiran ydin, ener­giati­heys. Huo­maa myös hor­monit. Fyysi­nen työ vaatii kun­non testos­teroni­ta­sot , jot­ta jak­saa ja palautuu.

    Saarelma:“koska juuri vil­je­lyyn Suomen kylmä ilmas­to on eri­tyisen huono.”

    Ei se ole niin paljon huonom­pi, että kan­nat­taisi lopet­taa vil­je­ly. Suomen huonom­muus kaikessa vil­jelyssä on urbaani­le­gen­da. Muis­te­taan nyt kuitenkin se fak­ta, että muual­la EU:ssa maat­alout­ta tue­taan enem­män kuin Suomes­sa (CAP).

    Anna Joki­nen on saavut­tanut asian punktin:“Ehkä tässä pitäisi lähteä vain siitä, että lihan pitäisi olla niin kallista, että sen kulu­tus vähenisi, jol­loin yhdel­la eläimel­lä olisi suurem­pi arvo. Jol­loin sen eläi­men olo­suh­teet voitaisi­in pitää paremp­ina. Hin­ta lihas­ta pitäisi tietysti saa­da kulut­ta­jal­ta. Se mikä on oikea hin­ta onkin vaikeampi kysymys.”

    Hal­pa hin­ta = huono laatu kaikissa tuotan­non ulottuvuuksissa.

    Vetäy­dyn keskustelus­ta kos­ka pitää men­nä puimaan sitä ylituotantoviljaa.

  119. Evert The NeveR­est: “Ei mitkää tuet enää Suomes­sa pelitä. Suomes­sa esim maito mak­saa n. euron litra. Ruot­salais­es­ta valmis­tet­tu mak­saa 20 % vähem­män eli 80 cent­tiä litra. Lidl myy Ruot­sis­sa sak­salaista maitoa 60 cent­tiä litra ja sitä rataa.”
    Ruotsin tuot­ta­jahin­ta on 10 sent­tiä halvem­pi kuin Suomes­sa. Eli se selit­tää tuos­ta kulut­ta­jahin­nan eros­ta puo­let. Toisen puolen ja rahdin mak­saa sit­ten joku muu kuin suo­ma­lainen kulut­ta­ja tai ruot­salainen vil­jeli­jä. Ettei vaan olisi ruot­salainen kulut­ta­ja? Sel­l­aista se dump­paus on.

  120. Evert The NeveR­est: “c) Vai kat­sooko hän asi­aa puh­taasti vil­jeli­jän kukkaros­ta käsin?”
    Suo­ma­laisen perunan tukkuhin­ta on kuulem­ma 8–10 sent­tiä kilo. Ei tai­da paljon ker­tyä vil­jeli­jän kukka­roon, vaik­ka perunat ostet­taisi­in Suomestakin.

  121. Ilpo:“Siinä se vil­lakoiran ydin, ener­giati­heys. Huo­maa myös hor­monit. Fyysi­nen työ vaatii kun­non testos­teroni­ta­sot , jot­ta jak­saa ja palautuu.”

    Mitä ihmettä ener­giati­heys tähän liit­tyy? Ensin­näkin hiil­i­hy­draat­te­ja pitää vain syödä enem­män tai use­am­min kuin ras­vaa, jot­ta saadaan sama ener­giamäärä. Tässä ei ole mitään ongel­maa. Toisek­si, jos vält­tämät­tä halu­aa ras­vas­ta han­kkia ener­giansa, niin mikään ei kai pako­ta siihen, että ras­van pitää olla eläin­perästä. Käytän­nössä juuri eläin­rasvo­jen syön­ti on epäter­veel­lisem­pää etenkin suuris­sa määrin kuin kasvis­rasvo­jen ja lisäk­si lihaa syö­den joutuu mät­tämään turhia pro­tei­ine­ja (joiden ener­gia­sisältö on sama kuin niil­lä hiilihydraateilla).

    Entä mitä ihmettä noil­la hor­moneil­la on tekemistä ravin­non kanssa? Tarkoi­tatko, että jos kaikkea ener­giaansa ei han­ki ras­vas­r­ta, niin elim­istö ei saa tarpeek­si raken­nu­sainei­ta testos­tero­nia varten? Ja mis­tä läh­tien testos­tero­nia on palau­tu­miseen tarvit­tu? Miehen keho tuot­taa sitä luokkaa 50 ker­taa enem­män kuin naisen, joten miten naiset oikein palautuvat? 

    Kuten tääl­lä on jo mainit­tu, pro­tei­init ja tietyt vita­mi­init ovat asioi­ta, joi­ta lihas­ta saa helpom­min kuin puh­taas­ta kasvis­ru­uas­ta. Niiden tur­vaamisek­si ei lihaa kuitenkaan tarvitse mis­sään tapauk­ses­sa syödä siinä määrin, kuin län­si­mais­sa nyky­isin syödään. Ei edes, vaik­ka olisi ruumi­il­lis­es­ti raskaissa töissä.

  122. Suomen ilmas­tos­ta:
    Ilpo:“Ei se ole niin paljon huonom­pi, että kan­nat­taisi lopet­taa viljely. ”

    No, jos hehtaarisadot ovat luokkaa 50% pienem­piä kuin Kes­ki-Euroopas­sa (ja tietenkin vielä parem­mil­la seuduil­la, jois­sa saadaan jopa kak­si tai kolme satoa vuodessa, ero on vielä suurem­pi), niin kyl­lä sitä huonok­si voi hyväl­lä syyl­lä kutsua.

    Mut­ta kuten olen aiem­min sanonut, jos joku vil­jeli­jä saa vil­jelemäl­lä tuotet­tua lisäar­voa, niin siitä vaan. Ain­oa, mitä minä vas­tustin, on verora­hoil­la kalli­in har­ras­tuk­sen (tuotan­non arvo ei kata tuotan­tokus­tan­nuk­sia) rahoittaminen.

  123. - K 18 -
    Suo­ma­lainen “ruo­ka” on Jout­sen­lipun arvoista, erit­täin eet­tistä, puh­das­ta ja ERITTÄIN TUORETTA. Tässä järkyt­tävää ker­to­mus­ta ja video­ta ruokahuol­lon alkupäästä:
    http://www.ess.fi/?article=249209
    — K 18 -

  124. Sitä se hal­pa ruo­ka teet­tää. Suomes­sa tosin ilmeis­es­ti kanat tain­nute­taan ennen myl­ly­tys­tä. Hyvää ruokaa laite­taan turkiseläin­ten rehuk­si, kos­ka kaik­ki halu­a­vat hal­paa ulkomaista.

  125. Mitä maat­alouteen tulee, Suo­mi on ihmeelli­nen saareke, suo­ras­taan Pohjois-Kore­an kaltainen. Naa­pu­rit Venäjä ja Ruot­si tekevät nykyaikaista bisnestä samaan aikaan, kun Suomes­sa pumpataan yhä enem­män ja enem­män rahaa maat­alouteen ja rak­en­tei­den säilyttämiseen.

    Tässä hie­man mallia Telia-Vat­ten­fall-Nordea ‑maas­ta:
    http://www.alpcotagro.com/default.aspx

    Fir­ma han­kkii hal­tu­un­sa parhaat mus­tan mul­lan alueet Venäjältä samaan aikaan, kun Suomes­sa itketään Kar­jalaa takaisin. Maat­alous­tukim­il­jardeil­la Venäjä voisi myy­dä tai vuokra­ta mieli­hyvin Kar­jalan takaisin.

  126. Mitähän lisäar­voa maan hakkimis­es­ta Venäjältä saadaan aikaisek­si? Eikö ne tule yhtä hyvin vil­jel­tyä venäläisessä omis­tuk­ses­sakin? Mik­si Kar­jala pitäisi ostaa tai vuokra­ta? Sen vil­jelem­i­nen­hän suo­ma­laisel­la kus­tan­nus­rak­en­teel­la vaatisi taasen lisää “tukim­il­jarde­ja”. Venäjäl­lä tuista ei puhuta.

  127. En ole ehdot­tanut sel­l­aista hul­lu­ut­ta, että Kar­jalaa ale­taan vil­jelemään. Suo­ma­laisil­la on paha suo-kuok­ka-Jus­si ‑stag­naa­tio.

    Siinä mis­sä Vat­ten­fall on val­lan­nut puoli Suomea, niin For­tum mil­jardeil­la huseer­aa Siperi­as­sa huonokun­tois­t­en voimaloiden kanssa.

    Muut maat, joil­la on omas­ta takaa Suomea parem­mat olo­suh­teet, investoi­vat Venäjän ja Ukrainan mus­tan mul­lan alueisi­in. Tääl­lä lyödään mil­jarde­ja vuosit­tain hap­pami­in savi‑, turve ja hiesumaihin.

    Miten vauras maa Suo­mi olisikaan ilman tätä haaskoo­ta. Saataisi­in pois­tet­tua köy­hyys ja EU voisi lopet­taa ruoka-avun.

  128. Tuos­ta mus­tas­ta mul­las­ta juon­tui mieleen ruot­salais­ten kiis­tanalainen tutkimus luo­muvil­je­lyn mielekkyy­destä. Siinä yhtey­dessä mainit­ti­in Suomen maaperän huono laatu vil­je­lyn kannalta.

    Kar­tal­ta kat­soen Suomen maaperä näyt­tää vil­je­lyn kannal­ta erit­täin laihalta:
    http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Luonto/Maapera/Eri_maalajien_viljavuus

    Heikon ravin­neti­lanteen takia
    a)lisäravinteita tarvi­taan suuria määriä ja
    b) huonon rav­in­tei­den pidä­tyskyvyn takia väk­i­lan­noit­teet ja liet­teet lorah­ta­vat vesistöihin.

  129. Mik­si kir­joi­tat peräkkäisi­in postauk­si­isi täysin toisen­sa kumoavia väitteitä?
    “Tääl­lä lyödään mil­jarde­ja vuosit­tain hap­pami­in savi‑, turve ja hiesumai­hin.” ja
    “b) huonon rav­in­tei­den pidä­tyskyvyn takia väk­i­lan­noit­teet ja liet­teet lorah­ta­vat vesistöihin.”

    Jos et itse tajua:
    1. Savi- turve- ja hiesumaat pidät­tävät eri­tyisen hyvin ravinteita.
    2. Sama pätee hap­pami­in maihin.

  130. Lai­tan­pa tähän lop­pu­un vielä ajanko­htaisen uutisen. Lauan­taina kuoli prof. Nor­man Bor­laug. Pidän hän­tä toisen maail­man­so­dan jälkeisen ajan merkit­tävim­pänä tiedemiehenä kaik­ki tieteenalat huomioiden. Hänen ansio­taan san­o­taan ole­van mil­jardin ihmisen elämä täl­lä het­kel­lä. Silti hän on varsin tun­tem­aton suuren yleisön keskuudessa.
    Lisäti­etoa voi hakea vaik­ka wikipediasta:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Norman_Borlaug

  131. “Timo Ten­hunen kir­joit­ti 12.9.2009 kel­lo 20:05 Mik­si kir­joi­tat peräkkäisi­in postauk­si­isi täysin toisen­sa kumoavia väitteitä?”

    En todel­la puhu ris­tiri­itaisuuk­sia. Suomen maaperä pitää tai ei pidätä — ter­mit ovat aivan sama — tutk­i­joiden mukaan jopa luo­mu näil­lä saloil­la on vesistöä pilaavaa, kun kasvu vaatii paljon rav­in­tei­ta ja maaperä ei sido ravinteita.

  132. Min­ulle aikoinaan opetet­ti­in maanvil­jelyskemi­an luen­noil­la, että Suomen maaperä nimeno­maan sitoo rav­in­tei­ta ja siitä syys­tä joudu­taan lan­noit­ta­maan enem­män kuin kasvit tarvit­se­vat. Ja tuo sit­o­miskyky johtuu nimeno­maan noista seikoista, jot­ka tuos­sa tuli­vat esille. Ja amerikan­suo­ma­lainen pikkus­eserkku­ni on tehnyt jopa väitöskir­jan aiheesta ympäristökemi­an alal­ta (New Mex­i­co State Uni­ver­si­ty). Sin­un “tutk­i­jasi” taita­vat olla aivan ulal­la asioista. Lan­noituk­sen tarkoi­tushan on lisätä maa­han kasvin kasvu­un­sa tarvit­semia rav­in­tei­ta, jot­ka sit­ten kor­jataan sadon mukana tal­teen. Ei niitä lan­noit­tei­ta pel­toon laite­ta, jot­ta ne jäi­sivät sinne. Maaperään sitoutuneet rav­in­teet voivat jopa päästä eroo­sion mukana vesistöön, jos­sa ne sit­ten vapau­tu­vat levien käyt­töön. Suomen olo­suhteis­sa juuri eroo­sion ehkäisem­i­nen olisi paras­ta vesiensuojelua.
    Luo­muvil­jelystä saat­taa val­ua päästöjä jopa enem­män kuin taval­lis­es­ta vil­jelystä. Se johtuu taas siitä, että bak­tee­rien type­n­si­d­on­ta alkaa tuot­taa tulosta vas­ta lop­pukesäl­lä, kun taasen kasvit tarvit­si­si­vat typpeä heti keväästä. Tuo lop­pukesäl­lä ilmas­ta sidot­tu typ­pi on sit­ten tal­ven ajan alt­ti­ina huuhtoutumiselle.

  133. Kat­soo jälleen ker­ran sini-vihreän hal­li­tuk­sen bujet­tia ja järkyt­tyy. Leipäjonoista ei huol­ta päivää. Jyvä­jem­mar­it jät­tivät viime vuon­na vil­jan myymät­tä. Eivätkä myy markki­nahin­noin nyky­istäkään satoa. Varas­to­ja raken­netaan ennä­tys­tahti­in. Kom­pen­saa­tio­ta on bud­jetis­sa luvas­sa tälle mar­gin­aaliryh­mälle kym­meniä miljoo­nia euro­ja. Samaan aikaan leipävil­jaa ja maitoa tuo­daan ennä­tys­määriä maa­han ja Suomes­sa ruokako­rin hin­ta on Euroopan toisek­si kallein.

    Mis­sä on vihreä älymystö!

  134. Mikä markki­nahäir­iö? Sirk­ka-Liisa Antti­lakin on alka­nut vil­jelemään tätä MTK:n termiä. 

    Kyse on keinot­telus­ta, joka osuu jyvä­jem­marien omaan nilkkaan mut­ta joka jälleen ker­ran mak­sate­taan muil­la eli veronmaksajilla.

  135. Markki­nahäir­iöl­lä tarkoite­taan talousti­eteessä tar­jon­nan tai kysyn­nän muu­tos­ta valmis­ta­jas­ta tai osta­jas­ta riip­pumat­tomas­ta syys­tä. Keinot­telus­sa sen sijaan on kyse näi­den toim­i­joiden tietois­es­ta toiminnasta.

  136. Olen yrit­tänyt tääl­lä puhua järkeä siitä, että suo­ma­lainen huolto­var­muus­dok­tri­i­ni on falski. ‘

    Suo­ma­lainen huolto­var­muus toteutetaan pelot­telul­la ja mil­jardilu­okan maat­aloustuel­la vuostittain. 

    Ruot­si on luopui “huolto­var­muud­es­ta” ja myi varas­toista 27 vuot­ta van­haa säi­lyke­li­haa ulkomaille.

    Voisiko joku tilas­tonikkari laskea, mil­lainen ja mon­enko vuo­den huolto­var­muus Suomes­sa on ja tarvi­taanko sen ylläpi­toon vuosit­tainen mil­lainen tuo­tos ja paljonko tämä mak­saa kansan­taloudelle (ja ympäristölle).

  137. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 15.9.2009 kel­lo 10:56
    “Min­ulle aikoinaan opetet­ti­in maanvil­jelyskemi­an luen­noil­la, että Suomen maaperä nimeno­maan sitoo rav­in­tei­ta ja siitä syys­tä joudu­taan lan­noit­ta­maan enem­män kuin kasvit tarvitsevat.”

    Maanvil­jelyskemia lie­nee muut­tunut niistä ajoista. MTK hark­it­see yhdyskun­ta­peräisen liet­teen levit­tämisen sal­lim­ista pelloille. 

    Seu­raavaan jutun lopus­sa on vielä totea­mus, että menet­te­ly toisi vil­je­lyn köy­hdyt­tämään pel­toon myös hiiltä, jota keinolan­noit­teista ei saa­da ja yhdyskun­tal­iete lisäisi maan muhe­vu­ut­ta ja mitä muhe­vam­paa maa on, sitä parem­min se sitoo rav­in­tei­ta ja estää valumia.

    http://www.ts.fi/online/kotimaa/78329.html

  138. Ener­giakasveista.

    Ruoko­helpeä kor­jataan hehtaar­il­ta 6 ton­nia. Saman läm­pöar­von omaavaa järviruokoa saa ran­noil­ta vas­taaval­la hehtaar­ituo­tol­la, kun­han vain viit­sii hakea. Luulisi, että kor­jaamisen ajanko­htakin olisi sel­l­ainen, että aikaa maanvil­jeli­jöil­lä olisi. Mokkiläiset saat­taisi­vat jopa mak­saa siitä, että kaisla haet­taisi­in pois.

    Kaislaa on kerät­ty nyky­isin ain­oas­taan järvien kun­nos­tamisek­si. Kuitenkin sen sato on ruoko­hel­ven kanssa samal­la tasol­la, keräämi­nen on helpom­paa, kor­juu aika muu­ta maat­alous­toim­intaa ajatellen suo­tu­isa. Ain­ut ongel­ma tässä on se, että tästä ei saa tukia. 

    Suomes­sa on kan­nat­tavam­paa kas­vat­taa suurel­la työl­lä ruoko­helpeä, kuin käy­dä keräämässä pelkkää satoa järviltä.

  139. Yhdyskun­tal­iete on tul­lut uuteen arvioin­ti­in sik­si, että sen laatu on paran­tunut. Se ei sisäl­lä enää raskamet­alle­ja niin paljon kuin aikaisem­min. Pel­to on samaa kuin ennenkin. Kyl­lä maal­la on puh­das­ta ihteään aina levit­ty pel­loille ja hyvin on kasvanut.

  140. B.J kir­joit­ti 4.10.2009 kel­lo 9:57 Energiakasveista.

    “kun­han vain viit­sii hakea. Luulisi, että kor­jaamisen ajanko­htakin olisi sel­l­ainen, että aikaa maanvil­jeli­jöil­lä olisi.

    Suomes­sa on kan­nat­tavam­paa kas­vat­taa suurel­la työl­lä ruoko­helpeä, kuin käy­dä keräämässä pelkkää satoa järviltä.”

    Niin. Kun­han vain viit­sii hakea… Ja mil­läköhän? Minä olen vielä niit­tänyt viikat­teel­la huo­mat­tavi­akin alo­ja ja tiedän mitä se on. Oletko B.J sinä? Mihinköhän ajanko­htaan? Kesäl­lä ei oikein tuo­ta aikaa tah­do riit­tää? Talvel­la jään päältä? Täl­löin voisi itse asi­as­sa koneil­lakin ehkä onnis­tua. Jos jää kan­taa niin trak­to­ril­la jään päälle ja niit­to ja karho­tus ja kasaus. Jään pääl­lä vaan ei saisi olla oikein yhtään irtol­un­ta että saisi puh­taana kor­jat­tua? Lumi kun tun­netusti palaa hiukan huonos­ti? Mut­ta tietysti jos viikat­teel­la niitetään ja kuhi­laik­si sido­taan ja sit­ten kär­ryyn ja sitä rataa. Taitaa vaan tun­tipalkat jäädä aika pieniksi? Mut­ta että tuo käytän­nön puoli ehkä hakusessa?

  141. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 2.10.2009 kel­lo 11:21 Timo Ten­hunen kir­joit­ti 15.9.2009 kel­lo 10:56
    “Min­ulle aikoinaan opetet­ti­in maanvil­jelyskemi­an luen­noil­la, että Suomen maaperä nimeno­maan sitoo rav­in­tei­ta ja siitä syys­tä joudu­taan lan­noit­ta­maan enem­män kuin kasvit tarvitsevat.”

    “Maanvil­jelyskemia lie­nee muut­tunut niistä ajoista. MTK hark­it­see yhdyskun­ta­peräisen liet­teen levit­tämisen sal­lim­ista pelloille. 

    yhdyskun­tal­iete lisäisi maan muhe­vu­ut­ta ja mitä muhe­vam­paa maa on, sitä parem­min se sitoo rav­in­tei­ta ja estää valumia.”

    Maanvil­jelyskemia tieteenä tuskin on muut­tunut juurikaan, samo­ja perusasioi­ta edelleen tutk­i­taan. Ongel­mana on myös se että maaperäkään eli maala­jit ja niiden omi­naisu­udet eivät myöskään ole muut­tuneet. Muhe­vam­paa ter­miä ei maanvil­jelyskemi­as­sa tun­neta, se on “Mul­tavu­us” ja tuo on kyl­lä tot­ta että mul­tavu­us läh­es perus­maala­jista riip­pumat­ta lisää rav­in­tei­den­pidä­tyskykyä. Tosin perus­maala­jin rav­in­tei­den pidä­tyskyvyssä on todel­la suuria ero­ja. Vaikka­pa sav­i­maa pidät­tää osan rav­in­teista todel­la tiukasti, jopa niin että kasvit eivät meinaa saa­da niitä irti. Sik­si pitäisi olla vähän ylimäärää joka irtoaisi kasveillekin. Hiekan rav­in­tei­den­pidä­tyskykyä sit­ten var­maan voisi kuvail­la sanal­la “huono”?

  142. “Suo­mi hakee komis­si­ol­ta hätäa­pua varastopulaan.
    Vil­jaa lai­vat­ta­va Viroon 5 000 rekkakuormallista”.

    Näin otsikoi Turun Sanomat:
    http://www.ts.fi/online/kotimaa/79395.html

    Jutun kuvas­sa, rekkalastill­i­nen maa­han­tuo­tua durum-vehnää läh­tee sata­man varas­tos­ta teollisuudelle.

    Voiko enää hul­lumpaa hom­maa olla.

    E

  143. Maat­alous­tu­ki on korkeam­paa matematiikkaa.

    Hol­lan­ti­lainen Wagenin­gen yliopis­to viimek­si las­ki, että suo­mi-vil­jeli­jän tuet ovat 66 pros­ent­tia tuloista.

    Osaako joku laskea, miten suuri on tukien osu­us tuot­ta­jan maitolitrasta?

    Maitoti­lalli­nen saa suo­ria tukia toim­intaan ja investoin­tei­hin. Sit­ten on rehut, joiden tuot­tamista on niitäkin tuet­tu jo ker­taalleen maataloustuilla. 

    Mikä on maitoti­lan todel­li­nen tuki eli INPUT ja todel­li­nen tuo­tos eli OUTPUT? 

    Entä por­saan liha, jot­ka por­saat syövät ker­taalleen maat­aloustuet­tua rehuviljaa?

    Osaako joku ker­toa laskukaavan?

Vastaa käyttäjälle Volmertti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.