Kiinteistöliitto vaatii peiteltyä osingonjakoa

17 vastausta artikkeliin “Kiinteistöliitto vaatii peiteltyä osingonjakoa”

1. Osmo sanoo: Sitähän [sähköä] on sil­loin myytävä kaikille ostohalukkaille.

   Ei sitä ole pakko myy­dä samal­la hin­nal­la kaikille. Ainakin min­un sähköy­htiöni käyt­tää kak­soishin­noit­telua. Joudun mak­samaan enem­män ener­gias­ta kuin yhtiön oman jakelu­verkon alueel­la asu­vat. Silti se on huo­mat­tavasti Helsin­gin Ener­gian hin­taa halvem­paa. Ostan sähköen­er­giani siis toisaal­ta, mut­ta siir­ron Helsin­gin Ener­gial­ta. Helsinkiläisenä veron­mak­sa­jana teen siis ken­ties moraalis­es­ti väärin, mut­ta ero on sen ver­ran merkit­tävä, että en voi tukea oman kun­nan yhtiötä omil­la rahoil­lani suoraan.

   Vastaa

   1. Mikä yhtiö myy Heleniä merkit­tävästi halvem­mal­la? Sinän­sä et tee lainkaan väärin Helsinkiä kohtaan, kos­ka Hele­nil­lä ei ole ollut vaikeuk­sia saa­da sähköään kaupaksi.

      Vastaa

2. Osmo kysyy: Mikä yhtiö myy Heleniä merkit­tävästi halvemmalla?

   Vält­telin tuon san­omista turhana main­ok­se­na, mut­ta ei se mikään salaisu­us ole. Kyseessä on Vaasan Sähkö Oy. Hei­dän sähköstään 23 % tuote­taan uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä, kun Hele­nil­lä vas­taa­va osu­us on 7%.

   Hin­taeron voi tark­istaa vaikkapa:

   http://www.sahkonhinta.fi/

   Ja suosit­te­len kaikille tark­istelua aika ajoin. Yhtiön vai­h­t­a­mi­nen on nau­ret­ta­van help­poa ja sen voi tehdä ilmaisek­si ker­ran vuodessa. Puhe­lin­soit­to ja hom­ma on hoidossa.

   Toki kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen on kaik­ista paras­ta säästämistä. Eikä ole edes vaikeaa.

   Vastaa

3. Kir­joi­tus on varsin ansiokas, mut­ta sähkön­si­ir­ron käsit­te­lyn osalta varsin ylimalkainen..

   “Sähkön siir­rossa kaupungilla on monop­o­li, jon­ka hin­to­ja val­tio säätelee. Jos väit­tää sähkön siir­to­hin­to­ja liian korkeik­si, pitäisi löytää sel­l­ainen sähköy­htiö, joka siirtää halvemmalla.”

   Hin­to­jen bench­mark-ver­tailu on var­maankin hyvä lähtöko­h­ta alueel­lis­ten monop­o­lien, siir­toverkko­jen, mut­ta tuskin ker­too kaikkea. Jos kaik­ki yhtiöt ovat sähkön­si­ir­rossaan tehot­to­mia, niin sil­loin­han hin­nat ovat kaikil­la korkeam­mat, jol­loin bench­mark-ver­tailu ei ker­ro oikeas­ta asi­as­ta. Ehkäpä siir­tomo­nop­o­lia olisi syytä tarkastel­la vähän tarkem­min ja ehkäpä koko Suomessa?

   Esimerkik­si jo vilkaise­mal­la emv:n net­ti­sivu­ja siir­to­hin­noit­telun valvon­nas­ta havaitaan ongelmia: http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1660&pgid=228

   Näistä esimerkkinä vaikka­pa: “Jos valvon­ta­jak­son aikana sähköy­htiön verkko­mak­suil­la keräämä tuot­to ylit­tää kohtu­ullisen tason, ner­gia­markki­navi­ras­to velvoit­taa päätök­sel­lään sähköy­htiön palaut­ta­maan yli­tuo­ton asi­akkaille alen­ta­mal­la sähkön siir­to­tar­if­fe­ja seu­raa­van valvon­ta­jak­son aikana. Yksit­täisille asi­akkaille siir­tomak­su­jen palau­tuk­sia ei suoriteta.”

   Valvon­ta­jak­son ollessa neljä vuot­ta tapah­tuu var­masti siir­tymää asi­akaskun­nas­sa, jol­loin aiem­man valvon­ta­jak­son aikana liian suuria mak­su­ja mak­sa­neet osta­jat eivät saa yli­tuot­to­jen palau­tuk­sia vaan ne ohjau­tu­vat hyö­dyn­tämään tule­via kuluttajia.

   Vastaa

4. Jos oikein tulk­it­sen, Kiin­teistöli­it­to siis ehdot­taa vero­tuk­sen pain­opis­teen siirtämistä pykälän ver­ran kulu­tuk­sen verot­tamis­es­ta työn verot­tamiseen? Ei vaiku­ta kovin viisaal­ta, varsinkaan jos esim. ener­giantuotan­to ei mak­sa aiheut­tami­aan ulkoisia kus­tan­nuk­sia, kuten asianti­la lienee.

   Onko “piilovero” niin dog­maat­ti­nen mörkö, että sitä pitää vält­tää keinol­la mil­lä hyvän­sä? Kuten Odekin, aika kum­mallise­na näen sen, että kun­nalli­nen yri­tys ei saisi tuot­taa omis­ta­jien­sa hyväk­si voit­toa kil­pail­luil­la markkinoilla.

   Ener­giantuotan­to sinän­sä on yleis­es­ti ottaen hyvä bisnes. Kun­nal­liset laitok­set tekevät reilua voit­toa, osit­tain laitosten teknisen järkevyy­den vuok­si — sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­to on kannattavaa! 

   Samaa keskustelua käy­dään muual­lakin eli ei tämä vain Helsinki­in rajoit­tu­va asia ole.

   Vastaa

5. “voit­toa ja korkoa pääo­ma­lle noin 300 miljoon­aa euroa vuodessa”

   Jos kaupun­ki / Helen mak­saa tuos­ta voitos­ta nor­maalin pääo­maveron, noin 100 miljoon­aa, val­ti­olle, niin ei siihen piilovero­ja sisälly.

   Vastaa

   1. Kun­nal­liset liike­laitok­set eivät mak­sa veroa voitostaan. Jos mak­saisi­vat, ener­gialaitos yhtiöitet­täisi­in niin raskaal­la taseel­la, ettei se tuot­taisi voit­toa vaan nykyi­nen voit­to sulaisi kaupungilta saadun lainan korkoihin.

      Vastaa

6. Juuri näin. Jos sähkö­markki­noil­la on monop­o­li- tai oli­gop­o­livoit­to­ja pitää kaupun­gin ottaa täysi hin­ta. Kun näil­lä tuloil­la ylläpi­de­tään alem­paa kun­nal­lisveroa, puut­tuu kun­ta vero­tuk­sen kaut­ta vähem­män markki­noiden toim­intaan ja työn­teko ja investoin­nit kan­nat­ta­vat paremmin.

   Vastaa

7. “liike­laitok­set eivät mak­sa veroa”

   Mielestäni rällssien luomi­nen yhteiskun­taan ei pitkäl­lä juok­sul­la ole kenenkään etu.

   Jos kun­ta lainaa rahaa yhtiölleen olisi siitä saata­va korko­tuot­to myös verotettava.

   Vastaa

8. Vielä jatkan rälssien arvostelua.

   Kun­nal­liset rälssit johta­vat tilanteeseen että kun­ta­laisille tulee edullisem­mak­si tuot­taa (esim ener­gia) kun­nal­lisen yhtiön kaut­ta kuin ostaa se markki­noil­ta. Vaik­ka tämän toimin­nan edullisu­us perus­tuukin siihen että val­ti­olle kuu­lu­vat veroeu­rot jäävät kun­nan kassaan.

   Vastaa

   1. Min­ulle opetet­ti­in kansan­talousti­eteen kurssil­la, ettei voit­toon kohdis­tu­va tasavero siir­rä voiton­mak­si­moin­tip­is­tet­ta. Arvon­lisävero­han noista palveluista kuitenkin maksetaan.

      Vastaa

9. Osmo: Se, että voit­toon kohdis­tu­va tasavero ei siir­rä voiton­mak­si­moin­tip­is­tet­tä ei vaiku­ta siihen etteikö veroko­htelun eri­laisu­us vääristäisi markki­noi­ta ja johtaisi hyvinvointitappioihin.

   Tietysti jos kyseessä on tuote, jolle ei ole sub­sti­tu­ut­te­ja ja kun­nal­la on monop­o­li, niin sit­ten vahinkoa ei tapah­du. Sähkön­si­ir­to on var­masti aika lähel­lä täl­laista, kos­ka pat­ter­it ja agre­gaatit ovat aika surkei­ta sub­sti­tu­ut­te­ja. Useim­miten nämä kak­si ehtoa eivät tietenkään toteudu.

   Vastaa

10. Osmolle: sähköä käyt­tävät kaik­ki, köy­hät ja rikkaat. He mak­sa­vat saman hinnan/kWh. Jos rahan puute ote­taan verois­sa, niin kaiketi rikkaat mak­saisi­vat enem­män? En puhu %:sta vaan euroista.

    Vastaa

    1. Minus­taq markki­nahin­taan myymi­nen ei ole vero­tus­ta, vaik­ka yri­tys olisi hoidet­tu niin hyvin, että markki­nahin­ta tuot­taa voittoa.

       Vastaa

11. Keskustelus­sa on jäänyt vähälle huomi­olle yksi näkökul­ma. Ener­giaa käyt­tävät suuria määriä yri­tyk­set, kun­nal­lisveroa mak­sa­vat vain kun­ta­laiset. Jos siis tämä ns. piilovero pois­tet­taisi­in ja sähkön siir­to hin­noiteltaisi­in pelkkien kus­tan­nusten mukaan, olisi tämä suo­ra tulon­si­ir­to kun­ta­laisil­ta alueen yri­tyk­sille. Tätäkö kiin­teistöli­it­to haluaa?

    Vastaa

12. Helsin­ki varas­taa täl­lä piilovero­tuk­sel­laan maakun­nil­ta, kos­ka kun­nal­lisveros­ta joudut­taisi­in kai mak­samaan vero­tu­lo­jen tasaus­ta hesalais­ten van­huk­set hoitaville kun­nille Pohjois- ja Itä-Suomeen

    Vastaa

    1. Ei varas­ta. Tuo vero­tu­lo­jen tasaus perus­tuu verotet­tavi­in tuloi­hin, ei vero­pros­ent­ti­in. Kun­ta, joka nos­taa vero­pros­ent­ti­aan, ei joudu tämän takia mak­samaan muulle Suomelle enemmän.

       Vastaa