Järve-Jaani 10.7.2009

Kier­te­lin aamu­päi­vän Tart­toa ja yri­tin ostaa pyö­räi­ly­kä­si­nei­tä hajon­nei­den tilal­le, mut­ta Tar­ton kes­kus­tas­sa oli vain yleis­ta­va­ra­ta­lo­ja. Kau­ba­ma­jas­sa oli kyl­lä “urhei­lu­maa­il­ma”, mut­ta se tar­koit­ti rättikauppaa.

Suun­ta­sin koh­ti Tal­lin­naa ollak­se­ni peril­lä lau­an­tai­na. Alun perin oli­sin suun­ni­tel­lut vie­lä Itä-Viron kier­ros­ta, mut­ta koti-ikä­vä alkoi voit­taa. Pyö­rä­ret­ken pitäi­si olla vael­lus pai­kas­ta A paik­kaan B, jol­loin tun­nel­ma koho­aa lop­pua koh­den maa­lin hää­möt­täes­sä. Täl­lai­nen ympä­ri­kier­te­ly joh­taa sii­hen, että vii­mei­set päi­vät ovat pelk­kää kotiin­pa­luu­ta rääp­piäis­tun­nel­mis­sa. Lou­nais­tuu­li oli­si kyl­lä puol­ta­nut Nar­van suuntaa.

En men­nyt Tart­to-Tal­lin­na tie­tä, kos­ka tie­sin sen hyvin ras­kaas­ti lii­ken­nöi­dyk­si, vaan otin poh­joi­sem­man rei­tin. Se oli hyvä valin­ta. Pääl­lys­te oli suu­rim­mal­ta osin kel­vol­lis­ta, jopa hyvää, ja lii­ken­net­tä oli aika vähän. Oli jopa kym­me­ni­sen kilo­met­riä hyvää pyö­rä­tie­tä. Vas­taan tuli pal­jon maan­tie­pyö­räi­li­jöi­tä, myös isois­sa ryh­mis­sä huol­toau­ton kans­sa aja­via, mikä osoit­ti sekin rei­tin­va­lin­nan ole­van oikea.

Illan koit­taes­sa aloin huo­les­tua hotel­lis­ta, kos­ka reit­ti kul­ki aika pien­ten paik­ka­kun­tien kaut­ta. Seit­se­män mais­sa Jär­ve-Jaa­nin kyläs­sä kysyin ensim­mäi­sen ker­ran hotel­lia. Sain hyvin epä­mää­räi­sen viron­kie­li­sen vas­tauk­sen, jos­ta päät­te­lin, että jotain hotel­lin tapais­ta löy­tyy, vaik­ka ei var­si­nais­ta hotel­lia. Raken­nus osoit­tau­tui pap­pi­lak­si. Rou­va kirk­ko­her­ra otti minut itse vas­taan. Yöpy­mi­nen mak­soi 200 kruu­nua, siis noin 14 euroa.

Pappila tarjosi yösijan erityisesti pyöräilijöille
Pap­pi­la tar­jo­si yösi­jan eri­tyi­ses­ti pyöräilijöille

Pie­ni takais­ku oli, ettei pai­kal­li­nen pubi ollut­kaan auki, vaik­ka kirk­ko­her­ra oli niin väit­tä­nyt. Hän ei ilmei­ses­ti tun­te­nut kylän­sä syn­nin­pe­siä kun­nol­la. Onnek­si kylä­kaup­pa oli auki puo­li kym­me­neen. Vii­mei­sen illan juh­la-ate­ria meni pakas­te­pit­sak­si ja Saku-olueksi.

Paljon käytetään puuta lämmittämiseen. Se näkyy halkopinoina kaikkialla, mutta valitettavasti tuntuu myös savunhajuna nenässä
Pal­jon käy­te­tään puu­ta läm­mit­tä­mi­seen. Se näkyy hal­ko­pi­noi­na kaik­kial­la, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tun­tuu myös savun­ha­ju­na nenässä

Aika alko­ho­li­soi­tu­neel­ta vai­kut­ti väki, joka kokoon­tui kau­pan ympä­ril­le juu­ri sen sul­ke­mi­sen aika­na olut­ta ja vii­naa osta­maan. Veljeskansa.

2 vastausta artikkeliin “Järve-Jaani 10.7.2009”

  1. Tar­tos­sa kun menee jokea pit­kin veneel­lä, tulee vas­taan viro­lais­ten tapa säi­lyt­tää venei­tä. Siel­lä on sem­moi­nen puus­ta teh­ty hökö­tys jos­sa ne nos­taa veneet naruis­ta roik­ku­maan, ettei­vät ole vedes­sä. Jäi vähän hämä­räk­si mikä etu sil­lä on ver­rat­tu­na lai­tu­riin, var­maan kai veneen poh­ja pysyy puh­taa­na. Tar­tos­sa käy myös sel­la­nen van­ha val­ta­van iso puu­ve­ne, teh­ty his­to­rial­li­sen mal­lin mukaan. On mel­keen yhtä levee kun on pit­kä­kin ja väkeä mah­tuu pal­jon kyytiin.

  2. Tar­tos­sa on kyl­lä Hawa­ji Express- nimi­nen pyö­rä­kaup­pa, joka on toi­ses­sa ostos­komplek­sis­sa Kau­ba­ma­jan taka­na kul­ke­van tien var­res­sa. Ihan suo­ma­lai­set hin­nat, mut­ta on kuitenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.