Sigulda, Latvia 7.7.2009

Alun­pe­rin piti lah­tea Rii­as­ta lan­teen, mut­ta saa ei hou­ku­tel­lut ran­ta­pai­koil­le. Paa­tin lah­tea hil­jak­seen koh­den Tar­toa. Kun port­sa­ri talut­ti Bianc­hi­ni sai­los­ta hotel­lin aulaan, jouk­ko ita­lia­lai­sia kokoon­tui sen ympa­ril­le kohot­ta­maan kan­sal­lis­ta hur­mos­ta lahes nir­va­nan tasolle.

Pek­ka Sau­ri ker­toi minul­le jokin aika sit­ten, etta oli tavan­nut Rii­an kau­pun­gin­joh­ta­jan, jol­le oli ker­to­nut Hel­sin­gin kau­pun­gin talous­vai­keuk­sis­ta. Tama ei ollut pita­nyt noi­ta niin vaka­vi­na: Rii­as­sa bud­jet­tia on ollut lei­kat­ta­va 30 pro­sen­til­la. Bal­tain talous­ka­ta­stro­fi on hir­vea. Katu­ku­vas­sa se ei kui­ten­kaan naky­nyt. Turis­te­ja riitti.

Alku­mat­ka oli masen­ta­va. Tie oli kapea ja erit­tain kuop­pai­nen. Mat­kan­te­ko oli hidas­ta, kos­ka sää­lin Bianc­hia ja vahan itsea­ni­kin. Kapean ja kup­pai­sen tien yhdis­tel­mä on vaa­ral­li­nen, kos­ka her­käs­ti väis­tää kuop­paa auton eteen. Tör­keän lähel­tä ne ohit­ti­vat. Ovat­ko­han suo­ma­lai­set auto­kou­lut laa­jen­ta­neet toi­min­taan­sa Latviaan?

Tie para­ni ja lii­ken­ne vahe­ni ja tama alkoi olla taas hauskaa.

Tal­la ker­taa kom­mu­kan gps aiheut­ti minul­le eksy­mi­sen. Olin kaan­ty­mas­sa aivan oike­aan suun­taan, mut­ta tar­kis­tin asian kom­mu­kas­ta. Se ohja­si vaa­rin, min­ka seu­rauk­se­na tus­kai­lin taas kol­me kilo­met­ria kave­ly­vauh­dil­la peh­meal­la hiek­ka­tiel­la.  GPS:aan oli tullt outo vika. Se naut­ti noin 300 met­ria vaa­rin. Sat­tuu­han sita, mut­ta kun panin sen etsi­maan hotel­lin Sigun­das­ta, se sijoit­ti sen samat 300 met­ria vaa­rin. Kun lopul­ta olin hotel­lin luo­na, gps nayt­ti minun ole­van koh­tees­saan, mut­ta kar­tal­la seka minun etta hotel­lin sijain­ti oli aivan pain hon­kia. Ikaan kuin koor­di­naa­tit oikein, mut­ta kart­ta pois pai­koil­taam. Sel­lai­nen vir­he vei aika­naan Sal­ly Albat­ros­sin merenpohjaan.

Olen mones­ti valit­ta­nut, miten Lions-klu­bi­ve­toi­nen kapi­ta­lis­mi on pilan­nut taa­ja­mam­me. Sosia­lis­mi teki vie­la pal­jon hir­veam­paa jal­kea Lat­vias­sa. Se on sydan­ta sar­ke­vaa, sil­la mis­sa tor­maa van­haan raken­nus­kan­taan, se on ais­ti­kas­ta ja viehattavaa.

Sosialismi oli paitsi sähköistämistä myös rumentamista
Sosia­lis­mi oli pait­si säh­köis­tä­mis­tä myös rumentamista

Aje­lin vahan mut­ki­tel­len maa­seu­tua kat­sel­len. En nah­nyt juu­ri kuin vanhuksia.

Ukkos­kuu­ri yllat­ti pari­kym­men­ta kilo­met­ria ennen Sigun­daa. Pak­kauk­set sadea­sen­toon ja puhe­lin ja kame­ra suo­jaan. Ukkos­pil­vea seu­ra­si kau­nis aurin­gon­pais­te. Mai­se­ma kirk­kaas­sa aurin­gon­pais­tees­sa mus­tia pil­via vas­ten oli valo­ku­vauk­sel­li­nen naky, mut­ta kuyvaa­mat­ta se jai, kos­ka en jak­sa­nut kai­vaa kame­raa esil­le sadepakkauksista.

Sigul­das­sa oli kak­si uude­nuu­tu­kais­ta taso­kas­ta hotel­lia. Kum­mas­sa­kaan ei ollut juu­ri asiak­kai­ta. Kak­si kil­pai­le­vaa ruot­sa­lais­ta pank­kia asialla?

Mat­ka­mit­ta­ri nayt­ti minun aja­neen sata kilo­met­ria, mut­ta suo­raa tie­ta Rii­aan oli vain 52 kilo­met­ria.  Mut­ta naky­mat oli­vat mielenkiintoisia.

8 vastausta artikkeliin “Sigulda, Latvia 7.7.2009”

  1. Tor­kean lahel­ta ne ohit­ti­vat. Ovat­ko­han suo­ma­lai­set auto­kou­lut laa­jen­ta­neet toi­min­taan­sa Latviaan?”

    Tai ruot­sa­lai­set? Olet­ko pol­ke­nut Ruotsissa?

    Mie­li­ku­va ruot­sa­lai­sis­ta mei­tä sivis­ty­neem­pi­nä ja koh­te­li­aam­pi­na ihmi­si­nä lak­ka­si minun koh­dal­la­ni paris­sa päi­väs­sä Ruot­sin maan­teil­lä. Haus­kin oli saa­bis­ti aamul­la kel­lo vii­si kym­me­nen met­riä leveäl­lä tiel­lä Nynäs­ham­nis­ta Tukholmaan. 

    Näky­vyyt­tä eteen suo­ral­la tiel­lä var­maan vii­si kilo­met­riä, tiel­lä ei ketään eikä ollut kym­me­neen minuut­tiin ennen eikä jäl­keen. Omal­la kais­tal­la autoi­li­jal­la oli­si ollut tilaa jät­tää mar­gi­naa­lia kol­me met­riä ja sit­ten se koko toi­nen kais­ta ihan vapaa. Mut­ta eikös se suhah­da noin puo­len met­rin pääs­tä, vauh­tia 100 km/h — ja sit­ten tämä asia mitä en ymmär­rä ollen­kaan — tööt­täys juu­ri sii­nä kohdalla!

    Ruot­si ja Tans­ka ovat yllät­tä­vän eri­lai­sia yhteis­kun­tia ja kult­tuu­re­ja vaik­ka poh­jois­mai­nen mal­li on molem­mis­sa perus­ta­na. Ja pyö­räi­lyn suh­teen ne ovat kuin yö ja päi­vä. Tans­ka para­tii­si, Ruot­si helvetti.

    Ainoat sivis­ty­neet autoi­li­jat Ruot­sis­sa oli­vat jär­jes­tään rekkakuskeja.

  2. Hei Osmo,

    olet muis­taak­se­ni ennen­kin poh­dis­kel­lut tätä koti­maam­me vähem­män kau­nis­ta taa­ja­ma­ra­ken­ta­mis­ta. Mut­ta onhan asia tär­keä ja 

    Tois­sa kesä­nä vael­lus­reis­sul­la Abis­kon ja Keb­ne­kai­sen mai­se­mis­sa Ruot­sis­sa tajusin hen­ki­lö­hoh­tai­ses­ti, miten pal­jon kau­niim­pia ja ihmi­sen kokoi­sem­pia ympä­ris­tö­jä voi­daan raken­taa myös luon­to­mat­kai­lu­koh­teis­sa, kun mitoi­tus­pe­rus­tee­na ei ole auton kääntösäde. 

    Ruot­sin kor­keim­man tun­tu­rin tun­tu­mas­sa sijait­see Keb­ne­kai­se Fjälls­ta­tion, joka on oikes­taan hotel­lin ja ret­kei­ly­ma­jan yhdis­tel­mä, ja mat­kaa lähim­mäl­le maan­tiel­le Nik­ka­luok­taan on yli 20 km. Ase­ma huol­le­taan heli­kop­te­ril­la, joten park­ki­paik­ko­ja ei tar­vi­ta, ton­tin kum­pui­le­va maan­muo­to ja kor­keus­e­rot on voi­tu säi­lyt­tää, raken­nuk­set on voi­tu sijoit­taa lähel­le toi­si­aan ja raken­nus­ten välil­lä kie­mur­te­le­vat kapeat käve­ly­po­lut. Kodik­kuun kruu­naa se, että raken­nus­ten sisäl­lä ken­gät jäte­tään etei­seen ja sisäl­lä kul­je­taan suk­ka­sil­laan (kyl­lä, myös ravintolassa)!

    Suo­ma­lai­nen ver­tai­lu­koh­de voi­si olla esim. Kii­lo­pään tun­tu­ri­kes­kus Saa­ri­se­läl­lä, jon­ka pihaan pää­see autol­la, ja joka lay-outil­taan ereh­dyt­tä­väs­ti muis­tut­taa näi­tä pal­jon par­jat­tu­ja KEVA-KMS-Kes­kus­ta-yhteis­työl­lä raken­net­tu­ja kuntakeskustoja.

  3. Eli sinul­la on gps-här­pe­li mut­ta se ei pelaa niin­kuin pitäi­si. Juu­ri itse päh­käi­lin Suo­men kesän fil­la­ri­reis­sui­hin sopi­vaa gps-lai­tet­ta mut­ta pää­dyin vie­lä täl­lä ker­taa upo­uusiin fil­la­ri gt pape­ri­kart­toi­hin. Koke­muk­se­si vah­vis­taa, että tein oikean ratkaisun…

  4. Aje­len maan­tie­pyö­räl­lä usein n. 200–300km reis­su­ja mökil­le tai tut­ta­vien luok­se, kevyel­lä varus­tuk­sel­la n. 30km/h kes­ki­no­peu­del­la. Olen välil­lä yöpy­nyt lei­rin­tä­alueil­la, motel­leis­sa tai maa­ti­la­ma­joi­tuk­sis­sa. Vii­me vii­kon­lop­pu­na soit­te­lin usei­ta yöpy­mis­paik­ko­ja läpi, jär­jes­täen tar­jot­tiin eioo­ta tai sit­ten yli 50€ hin­taa ilman aamiais­ta, reit­tiä muut­ta­mal­la löy­tyi kui­ten­kin lopul­ta yösija.

    Huo­men­na pitäi­si läh­teä pyö­räi­le­mään Kes­ki-Suo­men suun­taan ja taas tun­tu­vat ole­van kaik­ki lei­rin­tä­alu­eet ja motel­lit täyn­nä. Suo­men maa­seu­tu näyt­tää pik­ku­tei­den var­res­sa mel­ko tyh­jäl­tä ja autiol­ta, jat­ku­vas­ti näkee autio­mök­ke­jä ja vil­liin­ty­nei­tä piho­ja. Mut­ta vaa­ti­ma­ton­ta edu­kas­ta yösi­jaa ei vain tun­nu löytyvän. 

    Kai­pai­sin Suo­meen jotain vas­taa­vaa kuin http://www.couchsurfing.org/ ja http://www.hospitalityclub.org/, sel­lais­ta pal­ve­lua jon­ne sai­si tar­jo­ta tyh­jää mök­ki­ään käy­tet­tä­väk­si, ja vas­ta­vuo­roi­ses­ti voi­si vie­rail­la mui­den mökeil­lä tai autioi­tu­neil­la maatiloilla.

  5. Sosia­lis­mi oli pait­si säh­köis­tä­mis­tä myös rumen­ta­mis­ta” Liit­tyy­kö­hän tää raken­ta­mi­sil­miö miten­kään sosia­lis­miin, eikö­hän sitä rumen­ne­ta myös kapitalismissakin 🙂

  6. Tör­keän lähel­tä ne ohit­ti­vat. Ovat­ko­han suo­ma­lai­set auto­kou­lut laa­jen­ta­neet toi­min­taan­sa Latviaan?”
    Et tai­da tie­tää, että bal­tit ovat yhtä vaa­ral­li­sia kus­ke­ja kuin egyptiläiset ?
    Lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat Bal­tias­sa yhtä ylei­siä kuin Kai­ron liikenteessä.
    Onet­to­muuk­sia lisää se, että per­jan­tai­na ale­taan juo­da ja ajaa ja vas­ta maa­nan­tai­na aje­taan sel­vin päin.
    Polii­si­ta sel­vi­ää muu­ta­mal­la kym­me­nel­lä latil­la, Viros­sa on vähän kalliimpaa.

    Haas­tat­te­lin ker­ran viro­lais­ta polii­sia, mik­si he otta­vat rahaa “asiak­kail­ta”. Hän ker­toi, että pal­kal­la ei elä ja kun pomo vaa­tii rehel­li­syyt­tä niin he vaa­ti­vat sie­det­tä­vää palkkaa.
    Pomo anoo, että val­tiol­la ei ole varaa.
    He taas kehot­ta­vat pomoa sit­ten sul­ke­maan silmänsä.

    Tähän perus­tuu myös tuo Rii­aa vai­vaa­va turis­tien hui­jaa­mi­nen suu­ril­la luottokorttimaksuilla.
    Kun polii­si on muka­na niin eipä sitä saa­da lopet­tet­tua vaik­ka sil­män­lu­meek­si jota­kin tehdään.

    Asuin Bal­tias­sa vii­si vuot­ta ja kor­rup­toi­tu­neem­paa paik­kaa saa hakea ‚jokai­nen kyn­nel­le­ky­ke­ne­vä otti yli­mää­räis­tä rahaa aina kun tilai­suus oli

  7. Sosia­lis­mi oli pait­si säh­köis­tä­mis­tä myös rumentamista”

    Oli sosia­lis­mis­sa hyvät puo­len­sa­kin. Rii­an van­ha kau­pun­ki ja jugend­kau­pun­ki sääs­tyi­vät saman­lai­sel­ta tuhol­ta kuin tapah­tui Suo­mes­sa Hel­sin­gis­sä, Turus­sa ja muis­sa van­hois­sa kau­pun­geis­sa 50–60-luvuilla.
    Kom­mu­nis­tit eivät edes yrit­tä­neet kor­ja­ta näi­tä van­ho­ja talo­ja joten suu­ria vir­hei­tä­kään ei tehty.
    Nyt talot on kun­nos­tet­tu van­haan loistoonsa.
    Mut­ta vii­mek­si käy­des­sä­ni näkyi jo pelot­ta­via merk­ke­jä van­han tuhoa­mi­ses­ta, mut­ta lama tai­taa pelastaa

  8. Ihmet­te­len, että tuon­kin ikäi­nen ja luu­li­si jotain his­to­rias­ta tie­tä­vän Soi­nin­vaa­ran­kin! Olet­ko kos­kaan luke­nut että Neu­vos­to­lii­tos­sa tuhou­tui kol­me mil­joo­naa raken­nus­ta Suu­ren Isän­maal­li­sen sodan aika­na. Jo sodan pää­tyt­tyä voi­tiin teh­dä valin­ta: joko raken­ne­taan nopeas­ti pal­jon talo­ja, ja kar­si­taan ark­ki­teh­tuu­ri­sia koris­tei­ta, tai sit­ten teh­dään vähän mut­ta teh­dään koris­tei­ta yms. Sta­li­nin aika­na tosin teh­kiin­kin ark­ki­teh­tuu­ril­taan vai­kut­ta­via raken­nuk­sia. Oli enem­män kan­san etu­jen mukais­ta raken­taa stan­dar­di­mal­li­sia talo­ja pal­jon, jot­ta suur­ta asun­to­pu­laa saa­tiin hel­po­tet­tua, lisäk­si se kävi nopeam­min ja edul­li­sem­min. Mik­si se sit­ten on vää­rin? Vain sel­lai­nen pik­ku­por­va­ri joka ei uhraa vähää­kään aja­tus­ta kan­san eduil­le voi alkaa nyr­pis­te­le­mään nenään­sä raken­nus­ten saman­kal­tai­sel­le ulko­näöl­le, pik­ku­por­va­ri joka var­maan­kin asuu impe­ria­lis­ti­ses­sa val­tios­sa, ehkä­pä omis­tusa­sun­nos­sa tai jopa yksit­täis­ta­los­sa auto­tal­lei­neen yms!
    Eipä sii­nä sit­ten tule mie­leen että jos jos­sa­kin on sota tuhon­nut talo­ja, että nii­tä pitäi­si ehkä raken­taa kan­saa var­ten. ihmet­te­lee, että: “miten­käs te kaik­ki ette asu näin vau­raas­ti kuin minä, ette­kö ehkä halua„?” Asun­to­jen mas­sa­ra­ken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin jo Sta­li­nin aika­na, jat­ket­tiin revi­sio­nis­ti Hrusts­jo­vin aikana(teollisuuden perus­ta jo Sta­li­nin ajal­ta) ja jat­ket­tiin. Kun­nes revi­sio­nis­tien tuho­työ kaa­toi lopul­ta koko Neu­vos­to­lii­ton. Suu­rin revi­sio­nis­ti oli Hrusts­jov. Kuvit­te­lee­ko her­ra Soi­nin­vaa­ra että sosia­lis­mis­sa vain huvik­seen nyt teh­tiin ark­ki­teh­tuu­ril­taan vaa­ti­mat­to­mia asuin­ta­lo­ja suu­ria mää­riä? Peri­aat­tee­na oli: kaik­ki ihmis­tä var­ten ja ihmi­sen hyväk­si. Ja näin tulee­kin ole­maan. Marxia mukail­len: joka kom­mu­nis­mis­sa halu­aa ahneh­tia itsel­leen moni­ker­rok­si­sen ja moni­huo­neis­toi­sen asun­non kai­kel­la tur­hal­mai­suu­del­la, sen aseis­te­tun kan­san viha pysäyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.