Sigulda, Latvia 7.7.2009

8 vastausta artikkeliin “Sigulda, Latvia 7.7.2009”

1. “Torkean lahelta ne ohit­ti­vat. Ovatko­han suo­ma­laiset autok­oulut laa­jen­ta­neet toim­intaansa Latviaan?”

   Tai ruot­salaiset? Oletko polkenut Ruotsissa?

   Mieliku­va ruot­salai­sista meitä sivistyneemp­inä ja kohteliaamp­ina ihmis­inä lakkasi min­un kohdal­lani paris­sa päivässä Ruotsin maan­teil­lä. Hauskin oli saabisti aamul­la kel­lo viisi kymme­nen metriä lev­eäl­lä tiel­lä Nynäsham­nista Tukholmaan. 

   Näkyvyyt­tä eteen suo­ral­la tiel­lä var­maan viisi kilo­metriä, tiel­lä ei ketään eikä ollut kymme­neen min­u­ut­ti­in ennen eikä jäl­keen. Oma­l­la kaistal­la autoil­i­jal­la olisi ollut tilaa jät­tää mar­gin­aalia kolme metriä ja sit­ten se koko toinen kaista ihan vapaa. Mut­ta eikös se suhah­da noin puolen metrin päästä, vauh­tia 100 km/h — ja sit­ten tämä asia mitä en ymmär­rä ollenkaan — tööt­täys juuri siinä kohdalla!

   Ruot­si ja Tan­s­ka ovat yllät­tävän eri­laisia yhteiskun­tia ja kult­tuure­ja vaik­ka pohjo­is­mainen malli on molem­mis­sa perus­tana. Ja pyöräi­lyn suh­teen ne ovat kuin yö ja päivä. Tan­s­ka parati­isi, Ruot­si helvetti.

   Ain­oat sivistyneet autoil­i­jat Ruot­sis­sa oli­vat jär­jestään rekkakuskeja.

   Vastaa

2. Hei Osmo,

   olet muis­taak­seni ennenkin pohdiskel­lut tätä koti­maamme vähem­män kau­nista taa­ja­ma­rak­en­tamista. Mut­ta onhan asia tärkeä ja 

   Tois­sa kesänä vael­lus­reis­sul­la Abiskon ja Keb­nekaisen maise­mis­sa Ruot­sis­sa tajusin henkilöho­htais­es­ti, miten paljon kau­ni­impia ja ihmisen kokoisem­pia ympäristöjä voidaan rak­en­taa myös luon­tomatkailuko­hteis­sa, kun mitoi­tus­pe­rus­teena ei ole auton kääntösäde. 

   Ruotsin korkeim­man tun­turin tun­tu­mas­sa sijait­see Keb­nekaise Fjäll­sta­tion, joka on oikestaan hotellin ja retkeily­ma­jan yhdis­telmä, ja matkaa lähim­mälle maantielle Nikkalu­ok­taan on yli 20 km. Ase­ma huol­letaan helikopter­il­la, joten parkkipaikko­ja ei tarvi­ta, ton­tin kumpuil­e­va maan­muo­to ja korkeuserot on voitu säi­lyt­tää, raken­nuk­set on voitu sijoit­taa lähelle toisi­aan ja raken­nusten välil­lä kiemurtel­e­vat kapeat käve­ly­po­lut. Kodikku­un kru­u­naa se, että raken­nusten sisäl­lä kengät jätetään eteiseen ja sisäl­lä kul­je­taan sukkasil­laan (kyl­lä, myös ravintolassa)!

   Suo­ma­lainen ver­tailuko­hde voisi olla esim. Kiilopään tun­turikeskus Saariseläl­lä, jon­ka pihaan pääsee autol­la, ja joka lay-out­il­taan ere­hdyt­tävästi muis­tut­taa näitä paljon par­jat­tu­ja KEVA-KMS-Keskus­ta-yhteistyöl­lä raken­net­tu­ja kuntakeskustoja.

   Vastaa

3. Eli sin­ul­la on gps-här­peli mut­ta se ei pelaa niinkuin pitäisi. Juuri itse pähkäilin Suomen kesän fil­larireis­sui­hin sopi­vaa gps-laitet­ta mut­ta päädyin vielä täl­lä ker­taa upou­usi­in fil­lari gt paperikart­toi­hin. Koke­muk­sesi vahvis­taa, että tein oikean ratkaisun…

   Vastaa

4. Aje­len maantiepyöräl­lä usein n. 200–300km reis­su­ja mökille tai tut­tavien luokse, kevyel­lä varus­tuk­sel­la n. 30km/h keskinopeudel­la. Olen välil­lä yöpynyt leir­in­täalueil­la, motelleis­sa tai maatil­a­ma­joituk­sis­sa. Viime viikon­lop­puna soit­telin usei­ta yöpymi­s­paikko­ja läpi, jär­jestäen tar­jot­ti­in eioo­ta tai sit­ten yli 50€ hin­taa ilman aami­aista, reit­tiä muut­ta­mal­la löy­tyi kuitenkin lop­ul­ta yösija.

   Huomen­na pitäisi lähteä pyöräilemään Kes­ki-Suomen suun­taan ja taas tun­tu­vat ole­van kaik­ki leir­in­täalueet ja motel­lit täyn­nä. Suomen maaseu­tu näyt­tää pikkutei­den var­res­sa melko tyhjältä ja auti­ol­ta, jatku­vasti näkee autiomökke­jä ja vil­li­in­tyneitä piho­ja. Mut­ta vaa­ti­ma­ton­ta edukas­ta yösi­jaa ei vain tun­nu löytyvän. 

   Kaipaisin Suomeen jotain vas­taavaa kuin http://www.couchsurfing.org/ ja http://www.hospitalityclub.org/, sel­l­aista palvelua jonne saisi tar­jo­ta tyhjää mökkiään käytet­täväk­si, ja vas­tavuorois­es­ti voisi vierail­la muiden mökeil­lä tai autioituneil­la maatiloilla.

   Vastaa

5. “Sosial­is­mi oli pait­si sähköistämistä myös rumen­tamista” Liit­tyyköhän tää rak­en­tamisilmiö mitenkään sosial­is­mi­in, eiköhän sitä rumen­neta myös kapitalismissakin 🙂

   Vastaa

6. “Törkeän läheltä ne ohit­ti­vat. Ovatko­han suo­ma­laiset autok­oulut laa­jen­ta­neet toim­intaansa Latviaan?”
   Et tai­da tietää, että baltit ovat yhtä vaar­al­lisia kuske­ja kuin egyptiläiset ?
   Liiken­nekuolemat ovat Bal­ti­as­sa yhtä yleisiä kuin Kairon liikenteessä.
   Onet­to­muuk­sia lisää se, että per­jan­taina ale­taan juo­da ja ajaa ja vas­ta maanan­taina aje­taan selvin päin.
   Poli­isi­ta selviää muu­ta­mal­la kymmenel­lä latil­la, Virossa on vähän kalliimpaa.

   Haas­tat­telin ker­ran viro­laista poli­isia, mik­si he otta­vat rahaa “asi­akkail­ta”. Hän ker­toi, että pal­ka­lla ei elä ja kun pomo vaatii rehellisyyt­tä niin he vaa­ti­vat siedet­tävää palkkaa.
   Pomo anoo, että val­ti­ol­la ei ole varaa.
   He taas kehot­ta­vat pomoa sit­ten sulke­maan silmänsä.

   Tähän perus­tuu myös tuo Riiaa vaivaa­va tur­istien hui­jaami­nen suuril­la luottokorttimaksuilla.
   Kun poli­isi on mukana niin eipä sitä saa­da lopet­tet­tua vaik­ka silmän­lumeek­si jotakin tehdään.

   Asuin Bal­ti­as­sa viisi vuot­ta ja kor­rup­toituneem­paa paikkaa saa hakea ‚jokainen kyn­nellekykenevä otti ylimääräistä rahaa aina kun tilaisu­us oli

   Vastaa

7. “Sosial­is­mi oli pait­si sähköistämistä myös rumentamista”

   Oli sosial­is­mis­sa hyvät puolen­sakin. Riian van­ha kaupun­ki ja jugend­kaupun­ki säästyivät saman­laiselta tuhol­ta kuin tapah­tui Suomes­sa Helsingis­sä, Turus­sa ja muis­sa van­hois­sa kaupungeis­sa 50–60-luvuilla.
   Kom­mu­nis­tit eivät edes yrit­täneet kor­ja­ta näitä van­ho­ja talo­ja joten suuria virheitäkään ei tehty.
   Nyt talot on kun­nos­tet­tu van­haan loistoonsa.
   Mut­ta viimek­si käy­dessäni näkyi jo pelot­tavia merkke­jä van­han tuhoamis­es­ta, mut­ta lama taitaa pelastaa

   Vastaa

8. Ihmette­len, että tuonkin ikäi­nen ja luulisi jotain his­to­ri­as­ta tietävän Soin­in­vaarankin! Oletko koskaan lukenut että Neu­vos­toli­itossa tuhou­tui kolme miljoon­aa raken­nus­ta Suuren Isän­maal­lisen sodan aikana. Jo sodan pää­tyt­tyä voiti­in tehdä val­in­ta: joko raken­netaan nopeasti paljon talo­ja, ja kar­si­taan arkkite­htu­urisia koris­tei­ta, tai sit­ten tehdään vähän mut­ta tehdään koris­tei­ta yms. Stal­in­in aikana tosin tehki­inkin arkkite­htu­uril­taan vaikut­tavia raken­nuk­sia. Oli enem­män kansan etu­jen mukaista rak­en­taa stan­dard­i­mallisia talo­ja paljon, jot­ta suur­ta asun­top­u­laa saati­in helpotet­tua, lisäk­si se kävi nopeam­min ja edullisem­min. Mik­si se sit­ten on väärin? Vain sel­l­ainen pikku­por­vari joka ei uhraa vähääkään aja­tus­ta kansan eduille voi alkaa nyr­pis­telemään nenään­sä raken­nusten samankaltaiselle ulkonäölle, pikku­por­vari joka var­maankin asuu impe­ri­al­is­tises­sa val­tios­sa, ehkäpä omis­tusasun­nos­sa tai jopa yksit­täistalos­sa auto­tallei­neen yms!
   Eipä siinä sit­ten tule mieleen että jos jos­sakin on sota tuhon­nut talo­ja, että niitä pitäisi ehkä rak­en­taa kansaa varten. ihmettelee, että: “mitenkäs te kaik­ki ette asu näin vau­raasti kuin minä, ettekö ehkä halua„?” Asun­to­jen mas­sarak­en­t­a­mi­nen aloitet­ti­in jo Stal­in­in aikana, jatket­ti­in revi­sion­isti Hrust­sjovin aikana(teollisuuden perus­ta jo Stal­in­in ajal­ta) ja jatket­ti­in. Kunnes revi­sion­istien tuho­työ kaa­toi lop­ul­ta koko Neu­vos­toli­iton. Suurin revi­sion­isti oli Hrust­sjov. Kuvit­teleeko her­ra Soin­in­vaara että sosial­is­mis­sa vain huvikseen nyt tehti­in arkkite­htu­uril­taan vaa­ti­mat­to­mia asuin­talo­ja suuria määriä? Peri­aat­teena oli: kaik­ki ihmistä varten ja ihmisen hyväk­si. Ja näin tuleekin ole­maan. Marx­ia mukaillen: joka kom­mu­nis­mis­sa halu­aa ahne­htia itselleen moniker­roksisen ja moni­huoneis­toisen asun­non kaikel­la turhal­maisu­udel­la, sen aseis­te­tun kansan viha pysäyttää.

   Vastaa