Rail Baltica

Yksi Euroopan suurista infra­struk­tu­uri­hankkeista on rak­en­taa nopea junay­hteys hal­ki Balt­ian maid­en Tallinnast6a Varso­vaan ja edelleen Berli­ini­in. Suomen pitäisi tukea tätä han­ket­ta kaikin lihaksin, sil­lä olemme jäämässä syr­jään Euroopan rautatiev­erkon kehi­tyk­ses­tä. Nopei­ta junay­hteyk­siä (yli 250 km/h) raken­netaan nyt kovin Pari­isi-keskeis­es­ti. Suo­mi on jäämässä kehi­tyk­ses­tä tyystin syr­jään, mikä on pieni ris­ki, jos öljy­varo­jen hiipumi­nen nos­taa voimakkaasti lehtoli­iken­teen hin­taa.  Olisi­han se kiva men­nä illan­su­us­sa yöju­naan Tallinnas­sa ja herätä Berliinissä.

Rautati­etun­neli Helsingistä Tallinnaan on sit­ten aivan oma jut­tun­sa. Sen kan­nat­tavu­us on kiikunkaakun nykyti­lanteessa, mut­ta jos Tallinnas­ta aukeaa nopea yhteys Berli­ini­in, tun­nelin kan­nat­tavu­us nousee kohisten.

===============

Kiin­nos­tuk­seni Rail Balti­caan heräsi uud­estaan, kos­ka olen sun­nun­taina lähdössä pyöräi­ly- ja val­oku­vaus­matkalle Viroon ja Latvi­aan. KKos­ka yksi elämän­te­htävistäni on main­os­taa pyörä­matkailua, pyrin rapor­toimaan pyöräretkestä päivit­täin, mut­ta kuvat saan artikkelei­hin liite­tyk­si vas­ta Suomeen palattuani.Vanha ja kulunut sanon­ta­han kuu­luu, että kaik­ki pait­si pyöräi­ly on turhaa.

10 vastausta artikkeliin “Rail Baltica”

  1. Mikäs tuon kus­tan­nusarvio olikaan? Ja mikä on sen arvioitu käyt­täjämäärä vuodessa? Jos tun­nelin raken­nuskus­tan­nus jae­taan n:lle vuodelle (kuten olet joskus tehnyt maantiehankkei­den kohdal­la), mikä tulee kiin­teäk­si kus­tan­nuk­sek­si per käyttäjä?

    1. Tun­neli tulee vas­ta, jos on yhteys eteen­päin. Nyt pouhut­ti­in siis siitä raidey­htey­destä Tallinna-Varso­va. Itse tun­nelin kus­tan­nus­laskjel­mat tarken­tu­vat aikanaan. Nyt hyvä arvaus on pari mil­jar­dia. Kun Helsin­ki-Tallinna välil­lä martkus­ta­jia olisi kymme­nen miljoon­aa, kyl­lä se laivali­iken­teen kus­tan­nuk­sille pär­jäisi. Ja toimii tuulisi­nakin päivinä.

  2. Tallinna-Helsin­ki tun­nelin suurin posi­ti­ivi­nen vaiku­tus olis var­maan se, että se lisääis kil­pailua hyvästä hallinnos­ta Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä, jos kuka tahansa suo­ma­lainen tai viro­lainen voisi vali­ta asuin­paikkansa mie­len­sä mukaan ja käy­dä kum­mas­sa tahansa kaupungis­sa töis­sä. Riskinä tietysti on, että kaupunkili­itosin­toil­i­jat alka­vat syyt­tää toista kaupunkia ker­mankuorin­nas­ta yms. ja vaa­tia Helsin­gin liit­tämistä Tallinnaan tai toisin päin.

  3. Syöt­töli­ikenne muut­tuu vähitellen enem­män ja enem­män rautateil­lae ja lentoli­ikenne jää pitkän matkan reit­eille. Syitä on monia, eikä polt­toaineen hin­ta edes tärkeimpiä. Ilmati­la ruuhkau­tuu, junay­htey­det ovat nopeampia keskus­tas­ta keskus­taan jne.

    Suo­mi on rak­en­tanut Hel­si­ki — Van­taan lentoase­mas­ta merkit­tävää port­tia Aasi­aan. Jos se jää sivu­un syöt­töli­iken­nere­it­eiltä, ei tule­vaisu­us ole valoisa.

    Vaik­ka en usko Helsin­ki — Tallinna rautati­etun­nelin kan­nat­tavu­u­teen sinän­sä, on joku liit­tymä kes­ki-euroop­palaiseen rataverkoon Suomen kannal­ta toiv­ot­ta­va. Han­ke on selvästi euroop­palainen, joten siihen kaiken jär­jen mukaan pitäisi saa­da EU-rahaa.

  4. “Nyt hyvä arvaus on pari miljardia.”

    Jota Suomen ei tarvit­sisi mak­saa kokon­aan itse. 

    Tun­neli­in pitäisi mah­dut­taa sekä juna- että autoli­ikenne. Tun­ne­li­mak­sua voisi pun­taroi­da vaikka­pa suh­teessa Tan­skan-Ruotsin Öre­sundin sil­taan. 38 €/sivu henkilöautolta.

    http://uk.oresundsbron.com/page/60

    Tun­neli­in siir­ty­isi iso osa Öre­sundin liiken­teestä; ilmeis­es­ti kaik­ki se, joka tulee tai suun­tau­tuu Sak­san itäpuolelle. 

    Eri­tyi­nen etu olisi nopeus, kun Ruotsin kaut­ta ei tarvit­sisi men­nä lau­tal­la joten Espan­jan tomaatitkin tuli­si­vat Odenkin pöytään taa­tusti vihreinä 🙂

    Pari mut­taa matkas­sa: Jos tun­neli­in tulisi rautatiey­hteys, sitä vas­tus­taisi­vat vain varus­ta­mot ja kumipyöräalat. Jos sekä juna että autoli­ikenne, varus­ta­mot vas­tus­taisi­vat kiivaasti ja kumipyöräli­ikenne melko kiivaasti pelätessään tavaran siir­tyvän kiskoille.

    Mut­ta han­ki­taan noille vaiku­tus­val­taiset vihol­liset: VR, raken­nusala ja rahoi­tussek­tori. Nuo kak­si jälkim­mästä löy­tyvät kun lausuu taikasanan elinkaari­malli ja VR kun puhuu raideleveydestä.

    Suomen (ja Venäjän) raideleveys on seu­raavis­sa: Viro, Liet­tua, Latvia, Ukraina, Valko-Venäjä.

    Tun­nelin maa­mas­soil­la voisi täyt­tää muu­ta­man liejuisen lah­den ton­teik­si, joten pari ropoa siitäkin.

  5. Tun­nelin sijaan pitäisi tosi­aan ajaa Rail Balti­caa, kos­ka sen toteu­tu­mi­nen on realistisempaa.

    Suomen­lah­den yli­tyk­seen voitaisi­in käyt­tää junalaut­taa, joka on huo­mat­tavasti tun­nelia edullisem­paa. Uudet lai­vat kulke­vat Tallinnaan paris­sa tun­nis­sa kesät tal­vet joten mat­ka-aikakaan ei ole ongelma.

  6. Ennen kuin suo­ma­laiset ymmärtävät hyvien rautatiey­hteyksin päälle, tulisi suo­ma­lais­ten oppia syömään vaikka­pa bratwurst-makkaraa. Ei kuitenkaan pos­ket pullollaan.

    Joo, olisi jo aika saa­da suo­ma­laisetkin kytket­tyä edes jol­lain tapaa euroop­palaiseen kulttuuriin.

    Mut­ta kun itäistä hukkara­jaa on 1400 km ja vet­tä ympäril­lä riit­tää, niin mitenkähän verkkarikansa saataisi­in euroop­palais­tu­maan — edes hieman.

    Tosin Osmo näyt­tää mallia ja läh­teekin esimerkil­lis­es­ti polkupyörä­matkalle Viroon ja Latviaan.

  7. Kire­itä ketju­ja ja pitk­iä alamäkiä

    Hakeuduin sivuille­si, kun mietin pyöräi­lyn ja leir­in­tä­matkailun hiipumista Suomes­sa. En ole koskaan ollut perus­ta­mas­sa yhtäkään yhdis­tys­tä, mut­ta maas­sa ei tai­da puuhail­la etu­ryh­mää, joka edis­täisi tätä kiis­tat­ta kai ekol­o­gista ja ter­veel­listä vapaa-ajan viettomuotoa.

  8. Rail Balti­ca on tosi kan­natet­ta­va han­ke. Tääl­lä Helsin­gin ja Suomen päässä tulisi varautua ratkaisui­hin, joiden real­isoi­tu­mi­sai­ka on vielä mah­dol­lis­es­ti kaukana. 

    Onko Her­ne­saaren rak­en­t­a­mi­nen nyt otol­lista ? Se pitäisi vara­ta tule­valle junalaut­tay­htey­delle. Päära­ta voisi jatkua Pasi­las­ta Hakaniemen metroase­man kaut­ta tun­nelis­sa sinne. Joskus myöhem­min laut­tay­hteys voi muut­tua tun­neliy­htey­dek­si Tallinnaan.

  9. Olen kuul­lut Rail Balti­cas­sa ongel­man ole­van että baltit halu­aa luoti­ju­naradan ja mak­sa­va taho eli EU ihan vaan nopean radan. Vajaa 200kmh ja 300kmh radan hin­nas­sa on var­maan parik­er­tainen ero kus­tan­nuk­sis­sa, eli ymmär­rän rahoit­ta­jaa. Tärkein­tä minus­ta olisi saa­da rata aikaisek­si, sitä voi paran­nel­la sit­ten myöhemmin.

    Suomen päässä ja kannal­ta, se Berli­inin matkus­ta­jay­hteys on minus­ta tois­si­jainen. Olen­naista olisi että rata kyt­kee yhteen Helsin­gin ja ylipään­sä Etelä-Suomen, Tallinnan ja Riikan. Lisäk­si tulee tavaraliikenne.

    Autot toki vietäisi­in tun­nelis­sa junil­la, niin kuin Kanaal­i­tun­nelis­sakin. Tallinnan päässä on rata sata­maan saak­ka, meil­läkin oli, mut­ta se on nyt puret­tu. Alku­un riit­täisi vaik­ka näp­säkkä vai­h­toy­hteys Tallinnassa.

    Sil­läkin uhal­la että siitä tulisi sel­l­ainen megapro­jek­ti joka ei valmis­tu koskaan, olisi houkut­tel­e­vaa kytkeä lento­ken­tän tun­neli ja Tallinnan tun­neli yhteen. Eli kyseessä olisi pääradalle tun­neli Ker­a­va — Pasi­la — Tallinna. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi mm. sitä että Helsin­ki-Van­taa palvelisi Tallinnaa, Tam­peretta, Lahtea, Lappeen­ran­taa… mikä taas siirtäisi matkus­ta­jia liityn­tälen­noil­ta junaan.

    Aika aloit­taa Rail Balti­ca olisi nyt, bal­tien taloudet on sel­l­aises­sa kur­jimuk­ses­sa, että sinne joudut­ta­neen kaata­maan EU-rahaa joka tapauk­ses­sa. Suo­ma­laisit­tain olisi muka­va saa­da rata vastineeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.