Korruption kallein hinta on yhdyskuntarakenteen vaurioissa

Kaavoitus­päätösten han­kkimi­nen puoluer­a­hoituk­sen turvin ei ole vain moraa­li­nen ongel­ma. Jos kaa­va on yleisen edun mukainen, sen pitäisi toteu­tua ilman päät­täjien voitelu­akin. Voitelua tarvi­taan, kun halu­taan tehdä yleisen edun vas­tainen päätös. Se, että kaavoituk­seen liit­tyvä kor­rup­tio — tai sen lievem­mät esimuodot — vaikut­ta­vat kiel­teis­es­ti yhdyskun­tarak­en­teeseen, on lop­ul­ta paljon isom­pi ongel­ma kuin kor­rup­tioon liit­tyvät moraaliset ongel­mat. Espoon kaavoitus 1970-luvul­la  on surulli­nen esimerk­ki siitä, mitä puoluer­a­hoi­tusve­tois­es­ta kaavoituk­ses­ta seuraa.

Espoon tärkeim­mil­lä puolueet oli­vat tuol­loin kukin liit­toutuneet oman raken­nus­li­ik­keen­sä kanssa, jota ne suo­si­vat kaavoituk­ses­sa ja joka suosi niitä rahoituk­ses­sa. Kokoomus oli liitossa Polar­in, demar­it Hakan ja lib­er­aalit  Arjat­sa­lon kanssa. Ruot­salaisil­la taas oli kar­tanosuku­ja puo­lus­tet­ta­vanaan. Espoo­ta kaavoitet­ti­in 1970-luvul­la ilman yleiskaavaa roiskien raken­nu­soikeut­ta sinne, mis­sä oikea taho sat­tui omis­ta­maan maata.

Tämän seu­rauk­se­na Espoon nykyi­nen kaupunki­rakenne on hajanainen ja palvelu­jen jär­jestämi­nen käve­lyetäisyy­delle on jok­seenkin mah­do­ton­ta. Yhdyskun­tarak­en­teen ylimääräiset käyt­tökus­tan­nuk­set ovat kym­meniä miljoo­nia euro­ja vuodessa lähin­nä liiken­nöin­tikus­tan­nuksi­na. En tiedä paljonko rahaa kaavoituk­sen yhtey­dessä Espoos­sa aikanaan siir­tyi, mut­ta tuskin sum­ma kuitenkaan vas­taa läh­eskään yhdyskun­tarak­en­teelle syn­tyneen hai­tan taloudel­lista arvoa.

Var­maankin Espoon päätök­sen­teko on noi­ta päivistä siis­tiy­tynyt, mut­ta sama meno jatkuu monis­sa kehyskun­nis­sa. Poli­itikko­jen ja puoluei­den lahjon­nas­ta ei tarvitse olla kyse. Voi olla suo­ras­taan ide­ol­o­gisia syitä suosia joitakin maan­omis­ta­jia. Vaik­ka tarkoi­tus olisi hyvä, lop­putu­los on aivan yhtä paha, kos­ka kaavoitus­ta ei ohjaa pyrkimys järkevään yhdyskun­tarak­en­teeseen, vaan raken­nu­soikeut­ta jae­taan sen mukaan, mis­sä kukin maa­ta omis­taa. Silmi­in pistävää kuitenkin on, kuin­ka maan­omis­tu­solot ohjaa­vat kaavoitus­ta esimerkik­si Sipoos­sa, jos­sa tehdään yhä tolkut­to­mia yhdyskun­taraken­net­ta tuhoavia ratkaisu­ja.  Jokainen ruotsinkielisen suvun omis­ta­ma kar­tano näyt­tää ansain­neen oman omakotikaukion­sa, joille ei ole mitään ter­veestä yhdyskun­tarak­en­teesta nou­se­vaa perustetta.

 P.S.
Miten on mah­dol­lista, ettei min­is­teri Mau­ri Pekkari­nen ymmär­rä, ettei kukaan luo­ta hänen puolueet­to­muu­teen­sa, kun hän esit­tää mielip­iteitä siitä, mis­sä kau­pan suuryk­siköi­den pitäisi sijaita.

102 vastausta artikkeliin “Korruption kallein hinta on yhdyskuntarakenteen vaurioissa”

  1. Tuos­sa muuten saman­su­un­tainen näkemys:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/06/kannattaako-kakkosia-puolustella.html

    Ja mie­lenki­in­toinen, per­jan­taina julka­istu selvi­tys raaka­maan hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta ym. Maanmittauslaitokselta:

    http://www.maanmittauslaitos.fi/nro_109__Raakamaan_hinta.pdf

    “Miten on mah­dol­lista, ettei min­is­teri Mau­ri Pekkari­nen ymmär­rä, ettei kukaan luo­ta hänen puolueet­to­muu­teen­sa, kun hän esit­tää mielip­iteitä siitä, mis­sä kau­pan suuryk­siköi­den pitäisi sijaita.”

    Pekkari­nen tar­josi mielestään niin hyvän seli­tyk­sen? Tässä audio Ylen aamulähetyk­ses­tä. Pekkari­nen suo­ras­taan hyp­pii tasa­jalkaa vir­ka-auton takapenkil­lä. Kuun­nelkaa itse kuin­ka jouset notkuvat:

    http://areena.yle.fi/audio/275786

  2. Minä en ainakaan ole antanut vihreille ja kokoomuk­selle anteek­si vihdin idea­parkin tyr­mäys­tä. Kysymyk­sessä on vain Helsin­gin itsekäs oman voiton tavoit­telu Uuden­maan kus­tan­nuk­sel­la. Mikä sat­tuma, että täl­laisia äänen­pain­o­ja kuu­luu vain ja ain­oas­taan Helsingistä.…

  3. “Ja mie­lenki­in­toinen, per­jan­taina julka­istu selvi­tys raaka­maan hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta ym. Maanmittauslaitokselta:

    http://www.maanmittauslaitos.fi/nro_109__Raakamaan_hinta.pdf

    Ja mie­lenki­in­toinen, per­jan­taina julka­istu selvi­tys raaka­maan hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta ym. Maanmittauslaitokselta:

    http://www.maanmittauslaitos.fi/nro_109__Raakamaan_hinta.pdf

    Lain­auk­sia tuos­ta dokumentista:

    “..Tont­tien tuotan­tokus­tan­nusten..” “Lop­putule­ma on, että raaka­maan hin­ta aset­tuu jon­nekin tontin
    hin­nan ja alku­tuotan­tomaan hin­nan väli­in.” “Hin­ta riip­puu tont­tien tuotantokustannuksista
    ja siitä,..”

    Onko tont­ti­tuotan­to kovinkin yleistä suomen­maas­sa? Tässähän on Suomelle melkoinen vien­ti­valt­ti! Ja joku vielä väit­tää, että maan loi yläk­er­ran her­ra 7 päivässä? Sehän on tuotet­tu suo­ma­laises­sa virastossa!

  4. Lappeen­ran­nan teknilli­nen yliopis­to raken­net­ti­in keskelle kor­pea seit­semän kilo­m­erin päähän kaupungista. Aikoinaan yliopis­ton viereiseltä maati­lal­ta sai tuoret­ta leipää ja kanan­mu­nia, mut­ta nyky­isin sitäkään ei ole. Tilalle on tul­lut pien­taloaluet­ta. Yliopis­ton vier­essä olleet puu­tarha­pal­stat kas­va­vat nyky­isin pajua. Siir­to­la­pu­u­tarhamökeis­sä on vielä elämää. 

    Tie kaupunki­in kaipaa lisää kaisto­ja. Onnek­si sil­lat on tehty lev­eik­si ja tien lev­en­tämi­nen onnis­tuu helpolla. 

    Jälkikä­teen voi vain ihme­tel­lä. Tari­na ker­too, että vai­h­toe­htona tälle kor­pi­pal­stalle olisi ollut keskus­tan kupeessa ole­va pal­lon kaupungi­nosa. Saman tari­nan mukaan joku hyö­tyi siitä, että kuok­ka isket­ti­in korpeen.

  5. Osmo:“Jos kaa­va on yleisen edun mukainen, sen pitäisi toteu­tua ilman päät­täjien voiteluakin.”

    hihi­hi­hi­hi­hi­hi­hi­hi­hih.…

    Osmo olet ilmeis­es­ti poli­ti­ikas­sa mukana olleena havain­nut, että sen lisäk­si, että poli­itikoil­la on ääretön tieto he ovat huo­mat­tavasti epäit­sekkäämpiä kuin lop­pu väestö.

    On muka­va kuul­la, että yhteiskun­tamme eturiv­in ajat­teli­jal­la on näin real­isti­nen käsi­tys ympäröivästä maailmasta.

  6. Saimme todis­taa tätä oden kuvaa­maa toim­intaa juuri edel­lis­ti­is­taina Turun ympäristö- ja kaavoitus­lau­takun­nas­sa, jos­sa demarien ja kokoomus­lais­ten koali­tio junt­tasi läpi raken­nusy­htiö CCN:än kaavaehdotuksen.

    Kaavoitus­toimis­tomme ehdo­tus oli hei­dän oman arkkite­htin­sä suun­nit­tele­man kaik­in­puolin parem­pi kaaval­u­on­nos (myös kok. & dem. myön­sivät että toimis­ton kaa­va on parempi). 

    Mut­ta miten kävikään, puheen­jo­hta­ja keskustelun jäl­keen ilmoit­ti, että asia nyt vaan on niin, että hän on “keskustel­lut” raken­nusy­htiön kanssa ja että hei­dän ehdo­tuk­sen­sa tul­laan nyt val­it­se­maan, vaik­ka esite­tyt argu­men­tit eivät sitä tuekkaan. 

    Minus­ta on pöyristyt­tävää, että vielä 2000-luvul­lakaan kaupunkiemme kaavoitus ei ole demokraat­tises­sa kon­trol­lis­sa, vaan suuret puolueet toimi­vat yhä raken­nusy­htiöi­den asianajajina. 

    Tuos­ta yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­misen hin­nas­ta on tehty hyvä rap­sa nimeltään “Kun­tat­alous ja yhdyskun­tarakenne”.. suosit­te­len luettavaksi:
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92843&lan=sv

  7. Provosoivaa tek­stiä Soin­in­vaar­al­ta. Voisi olla paikallaan maini­ta jokin lähde noiden Espoon vil­liä 1970-lukua koske­vien väit­tei­den kohdal­la. Vai ovatko nämä yleisessä tiedos­sa ole­via tosiseikkoja?

  8. Siitä ei päästä ikinä mihinkään, että niin kauan kuin poli­itikoille annetaan val­ta päät­tää asioista, jot­ka vaikut­ta­vat voimakkaasti var­al­lisu­u­den jakau­tu­miseen, niin joil­lain on suuret kan­nus­timet vaikut­taa poli­itikko­jen päätök­si­in ja poli­itikoil­la on suuret kan­nus­timet myy­dä päätöksiään.

    Kor­rup­tio­ta vas­taan on hyvä tais­tel­la esim. avaa­mal­la vaali­ra­hoi­tus täysin julkisek­si, mut­ta paras­ta kor­rup­tion vas­taista tais­telua on hajaut­taa val­taa poli­itikoil­ta kansalaisille ja lopet­taa kun­tien kaavoitusmonopoli.

  9. Kaavoitus on moraalin ja talouden suh­teen yhtä kome­di­aa. Hienoa saip­puaoop­per­aa on ylipäätään koko sään­te­lyn valmis­telu, mis­sä maail­man van­him­man ammatin har­joit­ta­jat pitkän asiantun­ti­jak­oulu­tuk­sen saaneina näyt­tävät miten maail­ma makaa.

  10. Juha;“Kysymyksessä on vain Helsin­gin itsekäs oman voiton tavoit­telu Uuden­maan kustannuksella.” 

    Ymmärsin var­maan väärin, mut­ta tuos­ta saa sen käsi­tyk­sen, että mei­dän kaikkien uusi­maalais­ten olisi pitänyt ruve­ta käymään tuos­sa Vihdin Idea­parkissa ostok­sil­la. Olisi henkilöau­ton käyt­tö tääl­lä maakun­nas­sa lisään­tynyt paljon. 

    Mielestäni esimerkik­si meille Tuusu­lalaisille on parem­pi, että voimme käy­dä ostok­sil­la tääl­lä oman kun­nan alueella.

  11. Fos­fori tuo öljyäkin niukem­pi luon­non­va­ra louhi­taan ja kul­jete­taan Helsinki­in sekoitet­tavak­si raskas­met­allei­hin ja kasa­taan niemen puis­toi­hin ja rehevöit­tämään itämer­ta, ellei päästetä suo­raan merelle muiden rav­in­tei­den mukana. Sama suu­ru­u­den ekono­mia pakot­taa myös läm­mit­tämään helsin­gin kivi­hi­ilel­lä kun kul­je­tuskus­tan­nuk­set uusi­u­tu­val­la ener­gial­la nou­se­vat liian suurek­si. Täl­lainen sit­ten hesarin ja vihrei­den toimes­ta valkopestään kestäväk­si yhdyskun­tarak­en­teek­si, voiko itsepetos olla suuren­m­paa kun keis­ari on puet­tu tyhjän­toimit­ta­jien höpötyksellä.

  12. Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li yhdis­tet­tynä pakkol­u­nas­tu­soikeu­teen ja maanois­tu­soikeu­teen kär­jistää tilan­net­ta. Tun­netaan­han pääkaupunkiseudul­takin tapauk­sia, jos­sa pahin peluri on ollut kun­ta. Enkä täl­läk­er­taa tarkoi­ta Sipoon maid­en varas­tamista. Onnek­si hallinto-oikeus on vähän lait­tanut rajaa val­lan väärinkäytölle viimeaikoina.

    Paras lääke on kun­tien pakkol­u­nas­tu­soikeu­den pois­t­a­mi­nen ja maan­omis­tu­soikeu­den jyrkkä rajaami­nen. Nämä muu­tok­set mur­ta­vat monop­o­lin, mut­ta maankäytöl­lä säi­lyy ohjaus. Epäre­helliset poli­itikot taas voidaan olla val­it­se­mat­ta seu­raaval­la kerralla.

  13. “Miten on mah­dol­lista, ettei min­is­teri Mau­ri Pekkari­nen ymmär­rä, ettei kukaan luo­ta hänen puolueet­to­muu­teen­sa, kun hän esit­tää mielip­iteitä siitä, mis­sä kau­pan suuryk­siköi­den pitäisi sijaita.”

    ““Pekkari­nen tar­josi mielestään niin hyvän seli­tyk­sen? Tässä audio Ylen aamulähetyk­ses­tä. Pekkari­nen suo­ras­taan hyp­pii tasa­jalkaa vir­ka-auton takapenkil­lä. Kuun­nelkaa itse kuin­ka jouset notkuvat””

    Pekkarisen esi­tystyyli on mielestäni piristävä ver­rat­tuna mon­en muun esi­tystyyli­in, kuun­telin ohjel­man, puhe ei minus­ta antanut aihet­ta ihan noin suuri­in tulk­in­toi­hin, mut­ta nämä suuret kaup­pakeskit­tymät asu­tuk­sen reuna-alueil­la ovat oikeasti hajottavia.

    Toisaal­ta ymmär­rä sel­l­aista kaavoit­tamis­takaan, jos­sa ihmiset asu­vat kuin kanakopeis­sa ikään.

    Itä-Pasi­la on tur­valli­nen asua katu­väki­val­lan vähäisyy­den suh­teen, mut­ta poli­isi joutuu puut­tumaan keskismääräistä use­am­min kodeis­sa tapah­tu­vaan väki­val­taan. Pari­i­sis­sa näistä betonikolos­seista on hyvin huono­ja kokemuksia.

    Eli ollaanko­han kaupunki­rak­en­teen tiivistämisessä men­emässä liian pitkälle. Suo­ma­lais­ten tarvet­ta sull­outua pienelle alueelle ihme­tel­lään maan rajo­jen ulkop­uolel­la. Helsin­gin kan­takaupun­ki on jo nyt käsit­tääk­seni raken­net­tu tiivi­isti, mut­ta vaikut­taa siltä, että mikään ei riitä.
    —————

    Palvelu­iden pitäisi olla mielestäni asu­tuk­sen keskel­lä etenkin, kun väki vanhenee.

    Oma äiti­ni hoiti asiansa polkupyöräl­lä kunnes jou­tui läh­es 95-vuo­ti­aana muut­ta­maan palve­lu­taloon. Jos hän olisi ollut palvelu­iden suh­teen kaupun­gin laidal­la sijait­se­van kaup­pakeskit­tymän armoil­la, palve­lu­taloon muut­to olisi tul­lut vas­taan paljon aikaisem­min. Hän ei myöskään suos­tunut otta­maan vas­taan kaupun­gin tar­joamia palvelui­ta, eli yhdyskun­tarak­en­teen pitäisi tukea ihmis­ten itsel­lisyyt­tä, se ei saisi olla luon­teeltaan sel­l­aista, että se nöyryyttää.

    On ris­tiri­itaista, kun samal­la kun edel­lytetään ihmis­ten itsenäistä omil­laan toimeen tulemista, viedään mah­dol­lisu­udet tul­la toimeen omillaan.

    PS. Minkälais­es­ta ihmisku­vas­ta käsin suo­ma­laisia yhteiskun­tia oikein raken­netaan, on pohdin­nan arvoinen asia. Ketä nämä kaup­pakeskit­tymät palvel­e­vat ennen kaikkea, jos palvel­e­vat. Ketkä kär­sivät? Eikö täl­lainen kaup­pakeskit­tymäin­nos­tus ole hyvin suo­ma­lainen ilmiö?

  14. Ei Helsinkikään ole sen kum­mem­min vapaa tästä kor­rup­tios­ta, raken­nus­li­ik­keet maa­sut­ta­vat puoluei­ta ja poli­itikko­ja kaikissa suuris­sa kapungeissa.
    Kun Euroopa harvim­min asu­tus­sa maas­sa maan arvo on yhtä korkea kuin jos­sain Brys­selin keskus­tas­sa niin eipä siihen muu­ta syytä löydy.

    Jos Helsin­ki tar­joaisi esim 2000 omakoti­tont­tia hin­taan vuo­den palk­ka Rovaniemen tapaan niin maan hin­ta tip­puisi radikaal­isti pääkaupunkiseudulla

  15. Jos palataan kor­rup­tios­ta yhdyskun­tarak­en­teeseen, niin Espoos­sa moka tehti­in 50-luvul­la. Kun väkimäärä lähti nopeaan kasvu­un ei hallintoraken­net­ta kyet­ty sopeut­ta­maan. Tapi­o­la olisi pitänyt erot­taa omak­si kaupungik­seen viimeistään 60-luvun alus­sa jne.

    Muual­la ymmär­retään pilkkoa liian isot, han­kalasti johdet­ta­vat ja tehot­tomat kun­tayk­siköt pienem­mik­si ja tehokkaam­mik­si. Huono­jen päätösten teko vaikeu­tuu, kun päät­täjä henkilöko­htaiseti tun­tee sekä ihmiset, yri­tyk­set että asiat.

    Osmo on aivan oike­as­sa, että Espoon rakenne on kestämätön. Siihen on nopea ratkaisu jakaa kaupun­ki pienem­mik­si ja tehokkaam­mik­si kun­niksi, jois­sa demokra­ti­akin toimii paremmin.

  16. “Minä en ainakaan ole antanut vihreille ja kokoomuk­selle anteek­si vihdin idea­parkin tyr­mäys­tä. Kysymyk­sessä on vain Helsin­gin itsekäs oman voiton tavoit­telu Uuden­maan kus­tan­nuk­sel­la. Mikä sat­tuma, että täl­laisia äänen­pain­o­ja kuu­luu vain ja ain­oas­taan Helsingistä….”

    Niin, kävin eilen autoillen Vihdis­sä ostok­sil­la. Siel­lä on City­mar­ket, Pris­ma, rautakaup­paa, urheilukaup­paa ja muu­ta. Jotenkin nämä ovat nousseet pel­lon­laitaan ilman isom­paa porua. Aini­in, nämähän ovat iso­jen ketju­jen liikkeitä.. 

    Tuo Ideapark:ien vas­tus­t­a­mi­nen on pelkkää pop­ulis­mia, kaik­ki muut näyt­tävät saa­van pystyt­tää pytink­in­sä ilman porua. 

    (Hiukan tulee mieleen Kias­ma vs. Sanoma-talo. Kias­mas­ta kir­joitelti­in ja jupis­ti­in kuukausikau­pal­la. Sanomat­alon rak­en­tamis­es­ta naa­pu­ri­ton­tille olti­in _todella_ hiljaa,
    miksiköhän..)

    Niin­hän se on että raken­nu­soikeu­den saan­ti riip­puu rak­en­ta­jas­ta, ei rakennuksesta.

  17. Sama logi­ik­ka päte­nee AY-liik­keen vaal­i­tu­keen. Jos päätök­set tehtäisi­in yleisen edun perus­teel­la, ei tukea tarvittaisi…

  18. Keskus­tan ongel­ma on se ettei heil­lä paria Helsin­gin kepu­laista luku­unot­ta­mat­ta ole yhtään minkään­laista näke­mys­tä kaupunkisu­un­nitelus­ta, siis ei edes niin että oli­si­vat väärässä, vaan yksinker­tais­es­ti ovat perusasiois­takin täysin pihal­la. Tämä ei ole sinän­sä mikään ihme, perusalki­o­lainen näkökul­ma on että kaupungis­tu­mi­nen on yksiselit­teisen paha asia, mitä sitä analysoimaan. Tästä seu­raa että keskiver­to kepupoli­itikko voi selit­tää ihan mitä tahansa puu­ta heinää, ja tämä ei aiheuta minkään­laista reak­tio­ta kan­nat­ta­jakun­nas­sa tai maakun­tale­hdis­tössä. Tyyli­in Pekkari­nen selit­tämässä naa­ma perus­lukelmil­la että motarikau­pat on kestävää kehi­tys­tä, Van­hanen visioimas­sa miljoo­nan asukkaan seudun pilkkomista muu­ta­man tuhan­nen autonomisi­in yksiköi­hin ja ostoskeskuk­sia jot­ka eivät aiheuta liiken­net­tä kos­ka työn­tek­i­jät asu­vat lähel­lä, tai (suosikki­ni) Suomen­maa val­is­ta­mas­sa että kaupun­git ei ole oikeasti vetovoimaisia, siel­lä on vain työ- ja opiskelumah­dol­lisuuk­sia ja sitä­pait­si kalli­ita asun­to­ja. Ei näitä edes tarvitse kor­rup­toi­da, vähän vain avit­taa val­taan, sem­moista kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolista han­ket­ta jota tämä poruk­ka ei kan­nat­taisi ei ole olemassakkaan.

    Tämä on hem­met­in­moinen kansalli­nen ongel­ma. Ensin­näkin kyseessä on yksi Suomen suurim­mista puolueista, joka sinän­sä muuten on ihan hyvä, ja kaavoituslep­suiluista kär­sitään pahiten nimeno­maan sen kan­na­tusalueil­la; automar­ketit Helsin­gin seudul­la on ongel­ma, mut­ta pari aabeeceetä ja idea­parkkia on pikkukaupun­gin keskustal­la kohtalokas. Toisek­si, olisi edes kyse kor­rup­tios­ta, jos näin niin voisi ostaa, lahjoa, lehmänkau­pa­ta, tms. mut­ta kun nämä mau­ripekkariset on ilmeisen tosis­saan ja vakau­muk­sel­la liikenteessä.

    Syytän, tiukasti, maakun­tale­hdis­töä joka järk­i­jät­töis­es­ti kään­tää jokaikisen kaupunki­rak­en­teen järkevöt­tämisyri­tyk­sen helsinkivi­hak­si. Miten joku Keskisuo­ma­lainen, Suomen Ateenan pääle­hti, voi ilmeisen tosis­saan väit­tää että paikalli­nen kaup­pakeskus ei saa lupaa kos­ka paha Helsin­ki ei halua sitä kilpailijakseen.

  19. “Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li yhdis­tet­tynä pakkol­u­nas­tu­soikeu­teen ja maanois­tu­soikeu­teen kär­jistää tilan­net­ta. Tun­netaan­han pääkaupunkiseudul­takin tapauk­sia, jos­sa pahin peluri on ollut kunta.”

    Pääkaupunkiseudun kun­nat eivät käytä pakkol­u­nas­tu­soikeut­ta vaan mak­sa­vat mitä omis­ta­ja pyytää.
    Rovanie­mi käyt­ti aikoinaan tehokkaasti pakkol­u­nas­tu­soikeut­ta ja niin­pä Rovanie­mi kyke­nee jaka­maan kohtu­uhin­taisia tont­te­ja edelleen enem­män kuin Helsinki .
    Kun kaik­ki halukkaat saa­vat kohtu­uhin­taisen ton­tin kaupungilta niin yksi­ty­is­tenkin ton­tit pysyvät kohtuullisina

  20. Aikoinaan luin kir­jan mikä käsit­teli Mc Don­ald’s ketjun syn­tyä ja nyky­isyyt­tä. Kir­jas­sa väitet­ti­in, että yri­tys ei tee paljoakaan voit­toa fran­chise toimin­nal­la, vaan maa- ja kiinteistökaupoilla.

    Yri­tys on aina siel­lä mis­sä taa­ja­mat laa­jenevat. Sit­ten vuosikym­me­nien jäl­keen myy­dään mai­ta ja kiin­teistöjä. Näin on var­maan Suomes­sakin, että aikainen lin­tu madon nap­paa näis­sä uusis­sa liikekeskuksissakin.

  21. Helsingistä löy­tyy ikävänä esimerkkinä tästä tapaus Maunulan ostari.

    Sit­ten vielä erik­seen mitä tulee min­is­teri Pekkariseen, niin hän­hän on Jyväskylästä. Se kaupun­ki jos mikä on oikea käh­min­nän kehto. Se on keskus­tan aluet­ta ja se näkyy kaupun­gin touhuis­sa. Yht­enä mie­lenki­in­toise­na esimerkkinä voisi tode­ta Pekkarisen asuin­paikan, kun ver­taa ko. asuinalueen katu­ja mui­hin Jyväskylän asuinaluei­den katu­i­hin, niin on kyl­lä poiket­tu val­lit­sev­as­ta rak­en­tamis­tavas­ta. Selvästi näkyy, että tul­laan eli­it­tialueelle. Nor­maalia lev­eäm­mät kadut ja lev­eäm­mät jalka­käytävät. Tiuhaan raken­net­tu suo­jateitä. Muu­tos on aika iso ver­rat­tuna mui­hin Jyväskylän kaupungi­nosien katuihin.

    Yleis­es­ti ottaen poli­it­ti­sis­sa käh­min­nöis­sä liit­tyen kaavoitusasioi­hin, on meil­lä tuhot­tu elin­tarvikkei­den vähit­täis­markki­nat. Kil­pailua ei ole, poli­it­tiset päät­täjät ovat aikaansaa­neet kartellin ja se näkyy elin­tarvikkei­den hin­nois­sa. Jopa Pekkari­nen itse on toden­nut huolestuneena elin­tarvikkei­den hin­to­jen nousseen niin paljon, että hait­taa muu­ta kulu­tus­ta. Vähit­täiskaup­poille on kaavoitet­tu kun­nis­sa epäreilul­la taval­la ton­tit jol­la kil­pailu on tyre­hdytet­ty kokonaan.

    SOK on Keskus­tan leir­iä. Eräs lähisuku­laiseni oli SOK:lla töis­sä pääkont­toris­sa ja ker­toi kaiken­näköistä tari­naa sieltä. Sitä jos toimit­ta­jat pää­si­sivät penko­maan, voisi siinä olla Keskus­tan poli­it­ti­nen tule­vaisu­us viimeistään sinetöi­ty, sen ver­ran pahasti ko. touhu haisee. Aikaisem­mista Keskus­tan johto­hah­moista olisi min­ul­lakin ker­rot­tavaa käh­min­nöistä, niistä vain voisi joutua käräjille, joten kan­nat­taa olla hil­jaa. Tosin todis­ta­jakin asioille löytyisi.

  22. Sään­te­ly lisää kor­rup­tio­ta ja sivu­tuot­teena muu­takin rikollisuutta. 

    Yri­tyk­sil­lä ja kansalaisil­la ei olisi tarvet­ta lahjoa, jos val­tio ei pysty­isi puut­tumaan melkein jokaiseen elämä­nalueeseen säädöksillä. 

    Lahjon­ta voi olla jopa posi­ti­ivi­nen asia, jos sil­lä voidaan vält­tää sään­te­lyn kaikkein räikeim­mät ylilyönnit. 

    Netistä löy­tyy teos “Ympäristö­val­ta”, joka kuvaa miten ympäristövi­ra­nomaiset käyt­tävät val­ta-ase­maansa oman sek­tor­inäkökul­mansa pönkittämiseksi. 

    Ennenkuin hyväksyy laa­jan sään­te­lyn täy­tyy tietää miten sään­te­lyn oikeas­t­aan syn­tyy ja mil­laiset tavoit­teet sil­lä on. Tähän sopii myös miet­tiä demokra­t­ian taloudel­lista teo­ri­aa eli sitä, miten kansalais­ten ja etu­ryh­mien pref­er­enssit tosi­asial­lis­es­ti näkyvät käytän­nön toimis­sa, joi­ta virkamieskun­ta agent­teina toteut­taa tai ei toteuta. 

    Mik­si se, että kansalaiset ja yri­tyk­set käyt­tävät hie­man ei-ortodok­sisia keino­ja omien tavoit­tei­den­sa ajamiseen olisi tuomit­tavam­paa kuin se, että eri­laiset liik­keet käyt­tävät virkakoneis­toa omien tavoit­tei­den­sa ajamiseen?

    Poli­ti­ik­ka on keino jakaa var­al­lisu­ut­ta ja etu­ja samoin kuin markki­nat, mut­ta poli­ti­ikas­sa kyse on läh­es aina pakos­ta kun markki­noil­la tapah­tu­vat transak­tiot ovat vapaaehtoisia. 

    Sik­si on syytä suh­tau­tua skep­tis­es­ti demokra­ti­aan ja kollek­ti­iviseen toimintaan.

  23. Vihdin Pris­ma, City­mar­ket, jne. ovat keskel­lä Num­me­laa eli asu­tus­ta, olkoonkin että Num­mela on vähän hehtaarikaaval­la tehty. Ehdote­tus­sa Idea­parkissa edes kaukaisim­mat parkkipaikat eivät ole hyväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä. Tästä on kyse ja nämä on kak­si täysin eri asiaa.

    Mitä tulee vapaaseen kaavoituk­sen, se on kau­nis aja­tus. Se vaan sit­ten edel­lyt­täisi myös että liiken­ney­htey­det, vesiputket, viemärit, päiväkodit, jne. infra mak­se­taan itse kulu­jen mukaan. Lib­er­al­isoin­ti on kytkykaup­paa, osal­ib­er­al­isoin­ti tuot­taa tilantei­ta jos­sa veron­mak­sa­jat mak­saa ja joku muu hyö­tyy. Näistäkin ongelmista ratkeaisi suurin osa ihan sil­lä että liiken­teen kus­tan­nuk­set siir­ret­täisi­in kun­tien mak­set­tavak­si, kos­ka ne kaavoituk­sel­laan sen liiken­teen aiheuttavat.

    Tähän liit­tyen, härskein peruste Idea­parkille tuli Vihdin vihrei­den edus­ta­jal­la radios­sa: saataisi­in sit­ten var­maan se ratakin. Eli siis Suomek­si, ensin val­tio eli mak­saji­na 99% jotkut ihan muut kuin vihtiläiset rak­en­taa muu­ta­mal­la mil­jardil­la Turun motarin. Sit­ten Vihti kaavoit­taisi sen liit­tymän kaup­pakeskuk­sen, joka toden­näköis­es­ti toisi niin paljon liiken­net­tä että motari menee tukkoon, jol­loin val­tio jou­tu­isi rak­en­ta­maan ELSA radan, hin­ta jotain vajaa miljardi.

  24. Kaiken­laisia soit­toky­se­lyjä tehdään. Joku voisi kysyä alla ole­van lis­tan henkilöiltä, mikä oli sytyke saa­da esit­tämää lahjoit­ta­ja Kyösti Kakkoselle Vuorineu­vok­sen arvon­imeä. Joukos­sa on pul­musek­si heit­täynyt Kun­tie eläke­vaku­u­tuk­sen toim­i­tusjo­hta­ja rin­nan Keskus­tan puolue­si­h­teerin kanssa. Van­hanen ei ole listal­la. Hän on arvon­im­i­lau­takun­nan puheenjohtaja. 

    Lista alkaa demarien Lip­pos­es­ta jon­ka puoliso sai avus­tus­ta ja Lip­po­nen muurasi Idea­Parkin peruskiven.

    Paa­vo Lip­po­nen, ex-puhemies, sd

    Ilk­ka Kan­er­va, ex-ulko­min­is­teri, kok

    Mau­ri Pekkari­nen, elinkeino­min­is­teri, kesk

    Paula Lehtomä­ki, ympäristömin­is­teri, kesk

    Hannes Man­ni­nen, ex-kun­t­a­min­is­teri, kesk

    Liisa Hyssälä, sosi­aali- ter­veysmin., kesk

    Sauli Niin­istö, puhemies, kok

    Jyri Häkämies, puo­lus­tus­min­is­teri, kok

    Mat­ti Ahde, kansane­dus­ta­ja, sd

    Mar­ja Tiu­ra, kansane­dus­ta­ja, kok

    Jar­mo Korho­nen, puolue­si­h­teeri, kesk

    Pekka Luh­ta­nen, vuorineu­vos (Luh­ta)

    Eero Kin­nunen, vuorineu­vos (Kesko)

    Eero Lehti, kaup­pa­neu­vos, kok

    Kai­ja Ward, kaup­pa­neu­vos (Eurokan­gas)

    Rei­jo Vauhko­nen, teol­lisu­us­neu­vos (Tulikivi)

    Leif Fagernäs, EK:n toimitusjohtaja

    Guy Wires, Kau­pan liiton ex-tj.

    Leo arkkipi­is­pa

    Juhani Mer­iläi­nen, Raken­nus­te­ol­lisu­u­den keskusl. tj.

    Esko Kaire­sa­lo, Mäntsälän kunnanjohtaja

    Markku Kaup­pinen, Kun­tien eläke­vak. tj.

    Sep­po Saas­ta­moinen, Tok­man­ni Oy:n vtj.

    Toi­vo Sukari hal­li­tuk­sen pj. (Masku, Ideapark)

    Mar­ja Tiu­ra on pois­tanut sivuil­taan Idea­Parkissa pitämän­sä puheen. Hän sai tupla­jät­tipotin eli 20.000 euroa.

  25. Lv: “…Pääkaupunkiseudun kun­nat eivät käytä pakkol­u­nas­tu­soikeut­ta vaan mak­sa­vat mitä omis­ta­ja pyytää…”

    Tiedät itsekkin, ettei tuo pidä paikkansa. Onnek­si hallinto-oikeud­es­ta on nyt tul­lut päätök­siä, jot­ka rajoit­ta­vat esimerkik­si Espoon touhuja.

  26. “Yri­tyk­sil­lä ja kansalaisil­la ei olisi tarvet­ta lahjoa, jos val­tio ei pysty­isi puut­tumaan melkein jokaiseen elämä­nalueeseen säädöksillä. ”

    Ei sään­te­lyn purku poista korruptiota.Esim ennen yksi­tyi­nen kor­rup­tio ei ollut krim­i­nal­isoitu, mut­ta silti kor­rup­tio­ta esi­in­tyi eli kun yri­tysjo­ht­ja allekir­joit­taa suuren ostosopimuk­sen niin myyjä antaa tj:lle “kon­sult­ti­palkkion”.
    Tätä tapah­tuu riip­pumat­ta siitä, onko palkkio krim­i­nal­isoitu tai ei
    Samoin yhtiö voi mak­saa edelleen poli­itikoille rahaa kuten Novan tapuk­ses­sa, jos he kykenevät jaka­maan yhteistä rahaa yri­tyk­selle. Ei sil­lä ole merk­i­tys­tä onko jakami­nen sään­nel­tyä tai ei

  27. Ei sään­te­lyn purku poista korruptiota.Esim ennen yksi­tyi­nen kor­rup­tio ei ollut krim­i­nal­isoitu, mut­ta silti kor­rup­tio­ta esi­in­tyi eli kun yri­tysjo­ht­ja allekir­joit­taa suuren ostosopimuk­sen niin myyjä antaa tj:lle “kon­sult­ti­palkkion”.
    Tätä tapah­tuu riip­pumat­ta siitä, onko palkkio krim­i­nal­isoitu tai ei
    Samoin yhtiö voi mak­saa edelleen poli­itikoille rahaa kuten Novan tapuk­ses­sa, jos he kykenevät jaka­maan yhteistä rahaa yri­tyk­selle. Ei sil­lä ole merk­i­tys­tä onko jakami­nen sään­nel­tyä tai ei

    Mut­ta sil­loin kysymyk­sessä on pikem­minkin petos, jol­loin yri­tyk­sen osak­keen­o­mis­ta­jat voivat vaa­tia vahin­gonko­r­vaus­ta tj:ltä jos tämä on aiheut­tanut jonkin­laista taloudel­lista tap­pi­o­ta yri­tyk­selle. Ei siinä tarvi­ta erik­seen kor­rup­ti­o­lain­säädän­töä. Nor­maali sivi­il­ioikeudelli­nen asia siis.

    Ei poli­ti­ikko­jen saisi antaa jakaa sent­tiäkään rahaa vaan parem­pi ratkaisu olisi sel­l­ainen, jos­sa kansalaiset itse pitävät rahansa. Kor­rup­ti­o­lain­säädän­tö sopii ain­oas­taan julk­ista toim­intaa varten jos min­im­imäärä kollek­ti­ivista päätök­sen­tekoa tarvitaan/halutaan.

  28. Jospa Osmo itse puolestaan antaisi muu­ta­man esimerkin minne kau­pan keskit­tymät pitäisi laa­jem­mal­la pääkaupunkiseudul­la sijoit­taa. Osmolle ei tun­nu mikään ehdo­tus kel­paa­van, mut­ta mitään vai­h­toe­hto­ja ei anneta. Vas­tus­tus­li­iton tyyliä. Kau­pan keskit­tymäl­lä tarkoi­tan nyt kom­plek­sia mis­sä olisi use­ampi suuri huonekaluhal­li, autokaup­pa jne, nyky­tyylis­sä ne on sirotel­tu pitkin poikin Kehä kol­mos­ta ja moot­toritei­den var­sia. Kivi­jalka­kau­pat ei mielestäni ole mikään ratkaisu noille, vaik­ka niitä Osmo aina ehdottelee.

    1. Jospa Osmo itse puolestaan antaisi muu­ta­man esimerkin minne kau­pan keskit­tymät pitäisi laa­jem­mal­la pääkaupunkiseudul­la sijoit­taa. Osmolle ei tun­nu mikään ehdo­tus kel­paa­van, mut­ta mitään vai­h­toe­hto­ja ei anneta.”

      En ole ehdot­tanut pieniä kivi­jalka­kaup­po­ja, kos­ka asi­akkaat ovat ne hylänneet.
      Hyviä kaup­pa­paikko­ja — sijain­nil­taan, toteu­tuk­seen en ota kan­taa — on suuryk­siköille esimerkik­si Lep­pä­vaaran Sel­lo ja Itäkeskus. Ker­aval­la suuren vään­nön jäl­keen käve­lykadun päähän raken­net­tu City-Mar­ket on sijoitet­tu hyvin. Oikea tapaa sijoit­taa pienem­pi päivit­täis­tavarakaup­pa voi käy­dä ihaile­mas­sa vaikka­pa Hert­toniemen metroase­man luona.
      Van­hat ostar­it oli­vat oiva aja­tus, mut­ta niiden toteu­tus on nyt ajas­taan jäljessä. 

      Ostareis­sa oli noin neljä pien­myymälää elin­tarvike­myyn­ti­in, jot­ka selvi­sivät edamju­us­ton ja lauan­taimakkaran jakelus­ta, mut­ta ovat nyt aut­ta­mat­tomasti liian pieniä. Ostar­it pitäisi joko jakaa sisätiloil­taan uud­estaan tai purkaa ja rak­en­taa nykyaikaisik­si. Van­han ostarin nykyaikaist­a­mi­nen on han­kalaa suo­jelusy­istä, kuten esimerkik­si Munkkivuores­sa tai Maunulassa.

      Hyper­mar­ketit Num­me­lan keskus­tas­sa sijait­se­vat oikein, mut­ta toteu­tus on hirveä. Ne kyl­lä sijait­se­vat keskus­tas­sa, kuten kau­pan pitääkin, mut­ta tulok­se­na on, että keskus­ta on City­mar­ketin parkkipaik­ka eikä muu­ta keskus­taa enää ole. Sen sijaan kauas astu­tuk­ses­ta sijoitet­ta­va Idea­park olisi ollut aivan väärässä paikas­sa. Sitä muuten tuskin enää tulisi, vaik­ka lupa heltiäisi. Odotan innol­la Lem­päälän Idea­parkin konkurssia. 

      Kaup­paa on mah­do­ton sijoit­taa hyvin, jos kaavoitus on luoka­ton­ta. Pääsään­tö on, että päiväis­tavarakau­pan pitäisi olla käve­lyetäisyy­del­lä ja suuryk­sikköön pitäisi yli puolen asi­akkaista tul­la kävellen tai julkisilla. 

      Jot­ta voisimme arvioi­da kun­nal­lispoli­ti­ikan vaiku­tus­ta kaup­pa­palvelui­hin, voisiko joku maanti­eteil­i­jä selvit­tää asi­akkaiden keskimääräisen etäisyy­den ruokakau­pas­ta kolmes­sa pääkaupunkiseudunkaupungis­sa. Kaik­ki kolme kaupunkia ovat nou­dat­ta­neet kovin eri­laista polti­ikkaa sekä kaavoituk­sen että kau­pan sijoit­tumisen osalta.

  29. Voisiko joku selit­tää, mitä “kaavoitus­mo­nop­o­li” tarkoit­taa? Eikö se “monop­o­li” sisäl­ly jo käsit­teeseen “kaavoitus”?

    Jos kil­pail­i­joil­la A ja B on molem­mil­la esitää kaa­va, kum­man mukaan toim­i­taan, jos kaavoitus­mo­nop­o­li lakkaa olemasta?

    Halu­a­vatko siis ne, jot­ka vas­tus­ta­vat kaavoitus­mo­nop­o­lia, luop­ua kaavoituk­ses­ta (tehkööt maan­omis­ta­jat mitä halu­a­vat) vai kil­pailut­taa kaavoituk­seen nyt kuu­lu­vaa virkami­estyötä yksityisillä?

  30. Liian vanha:“Samoin yhtiö voi mak­saa edelleen poli­itikoille rahaa kuten Novan tapuk­ses­sa, jos he kykenevät jaka­maan yhteistä rahaa yri­tyk­selle. Ei sil­lä ole merk­i­tys­tä onko jakami­nen sään­nel­tyä tai ei”

    Ymmär­rät var­maan, että jos poli­itikoil­la ei olisi val­taa päät­tää Novan liike­toimi­in vaikut­tavista asioista Noval­takin pois­tu­isi kan­nustin lahjoa poliitikkoja.

    Poli­itikko­jen val­lan vähen­tämi­nen siis pois­taisi kan­nus­ti­men lahjoa.

    Kun yksi­tyiset yri­tyk­set lahjo­vat toisi­aan, niin sil­loin kär­si­jänä on osak­keen­o­mis­ta­jat, ei yhteiskun­ta yleis­es­ti. Kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jil­la on val­ta vaikut­taa yri­tyk­sen toim­intaan hyvin suo­ral­la taval­la tämä kor­rup­tio ei ole läh­eskään poli­itikko­jen kor­rup­toin­nin kaltainen ongelma.

  31. Espoon 70-luku oli tun­netusti sel­l­aista, kuin Ode ker­toi. Vieläkin on sensuuntaista.

    S‑market ottaa hallintoneu­vos­toi­hin­sa poli­itikko­ja, jot­ka sit­ten palk­it­se­vat tämän kor­rup­tion anta­mal­la sille hyviä kaup­pa­paikko­ja ja mui­ta etu­ja. Riip­pumat­tomat ja ulkop­uoliset pide­tään poissa.

    1. Jos raken­nu­soikeut­ta lisät­täisi­in run­saasti kaikkialle, sen hin­ta lask­isi niin alas, että rak­en­t­a­mi­nen ei olisi kan­nat­tavaa kaikkial­la, enim­mäk­seen vain parhaiden liiken­ney­hteyk­sien ääressä. Lisäk­si kor­rup­toimisen kan­nustin romahtaisi.

    2. Kun­nal­lis­tekni­ikkaankin voisi liit­tää jotain mak­sullisu­ut­ta, niin tyh­mimpi­in paikkoi­hin raken­net­taisi­in sitäkin vähem­män ja taas kor­rup­tion hyödyt romahtaisivat.

    3. Raken­nu­soikeus pitäisi saa­da veloit­taa saa­jal­ta ainakin suurim­mak­si osak­si, niin kor­rup­tion moti­iveista katoaisi taas suurin osa.

    4. Kaupungeis­sa pitäisi sal­lia tiheäm­pää ja korkeam­paa rak­en­tamista. Asukasti­hey­den noustes­sa sinne kan­nat­taisi rak­en­taa kaup­po­ja ja sat­u­maisen monipuolisia palvelui­ta. Täl­löin olisi varaa säi­lyt­tää joitain puistikkojakin.

    5. Täy­del­listä jär­jestelmää emme koskaan saa.

  32. Lv: “…Ei sään­te­lyn purku poista korruptiota…”

    Ei, sään­te­lyn purku ei var­masti poista kor­rup­tio­ta, mut­ta vähen­tää oleel­lis­es­ti. Ei ole tarvet­ta eikä mah­dol­lisu­ut­ta voidel­la asi­aa asi­as­ta päät­tävää poli­itikkoa tai valvo­vaa virkami­estä. Läpinäkyvä kil­pailu­ti­lanne antaa kaikkein vähiten mah­dol­lisuuk­sia korruptioon.

    Täy­delli­nen sään­te­lyn purku ei ole kuitenkaan toiv­ot­tavaa. Se toisi esimerkik­si täysin villin tilanteen rak­en­tamiseen ja kukin tek­isi maal­laan ihan mitä parhaak­si näkee. Jonkin­lainen kaa­va, ydyskun­taraken­net­ta ohjaa­va työkalu on oltava.

    Kos­ka on olta­va kaavoit­ta­va taho, joka ei saa samal­la olla peluri maankäyt­töa­siois­sa, niin kun­tien maan­omis­tuk­sen rajoit­tami­enn tulee ole­maan tul­vaisu­udessa toden­näköistä. Toinen vai­h­toe­hto­han olisi siirtää kaavoitus jollekkin ulkop­uoliselle taholle, mut­ta en oikein näe sitä järkevänä enkä mahdollisena.

  33. Näin mutu-poh­jal­ta voisin väit­tää, että useim­mil­la pääkaupunkiseudun asukkail­la on jonkun­lainen ruokakaup­pa lähietäisyydellä.

    Mut­ta kun puhutaan hyv­in­varustel­lus­ta kau­pas­ta, niin Helsingis­sä on monia aluei­ta, joil­ta se puut­tuu. Ystäväni Munkkiniemestä ja Kau­ni­ai­sista käyvät ruokaos­tok­sil­la Mankkaal­la, haa­galaiset aja­vat Sel­l­oon jne.

    Espoos­sa kaikissa aluekeskuk­sis­sa on suuret(Seilori Lip­pu­laivas­sa myy Suomes­sa K‑kaupoista eniten) ja monipuoliset mar­ketit. Helsingis­sä tässä suh­teessa ollaan huonom­mas­sa jamas­sa. Usein täy­tyy lähteä joko Hakaniemen­hal­li­in tai Stock­man­nille esimerkik­si kar­it­sankaret­ta saadakseen.

    Idea­parkeis­sa tai vas­taavis­sa ei kuitenkaan ole kyse ruokakaup­po­jen sijoit­tamis­es­ta vaan paljon raskaam­mas­ta tavaras­ta, jota ei kan­neta kävellen koti­in. Löy­ty­isikö Kehä II:n jatko-osalta paik­ka täl­laiselle keskittymälle.

    1. Ei löy­dy, kos­ka sen pitää löy­tyä radan var­res­ta. Van­taan Mar­ja-radan var­res­ta saat­taa löytyä.
      Tuo väite, että helsinkiläisil­lä olisi kun­nol­liseen ruokakaup­paan pidem­pi mat­ka kuin espoolaisil­la, ei voi pitää paikkaansa. Yksinker­tais­in­ta olisi tietysti mita­ta, kuin­ka pitk­iä kaup­pa­matko­ja kukin oikeasti tekee. Jos laatu­vaa­timus asete­taan huip­pun­sa, jäl­jelle jäävät vain Stock­an herkku ja Hakaniemen hal­li, koko maassa.
      Kävin joskus ruokakau­pas­sa Sel­l­os­sa tode­tak­seni, että kau­pat ovat kyl­lä suuria, mut­ta valikoimat aika surkei­ta. Samaa tuotet­ta oli esil­lä metri­tolkul­la, joten liikun­taa siinä tietysti sai. 

  34. Sel­l­on ruokakaupoista olen samaa mieltä — eivät cit­tar­it ole min­unkaan maku­u­ni. Sen sijaan esimerkik­si Lip­pu­laivan Seilori ja Mankkaan K‑market ovat läh­es Stock­man­nin herkun veroisia. 

    Mik­si muuten auto- ja huonekalukau­pan keskit­tymän pitää olla radan varressa?

    1. Samas­ta syys­tä kuin vaikka­pa eloku­vateat­terin. Yli puolel­la helsinkiläi­sistä talouk­sista ei ole autoa, mut­ta kaikil­la on huonekalu­ja. Jos men­nään osta­maan soh­va, sitä ei voi kuitenkaan oma­l­la autol­la kul­jet­taa ja jos men­nään osta­maan pöytälamp­pu, sen voi kul­jet­taa kas­sis­sa. Se, ettei huonekalukaup­pa tarvitse autoa, näkyy siinä, että ekskuli­isivim­mat huonekalukau­pat löy­tyvät Helsin­gin niemeltä. Yleen­sähän isom­mat huoneka­lut tilataan kau­pas­ta, eikä viedä mukana.
      Huitsin Nevadaan raken­net­tu Ikeakin on joutunut jär­jestämään ilmaisen bus­sikul­je­tuk­sen Helsin­gin keskus­tas­ta, jot­tei jou­tu­isi rajoit­tumaan autoil­e­vaan kansanosaan. 

  35. Toteu­tus vaan on läh­es yhtä tärkeää kuin sijain­ti. Merkit­tävä kus­tan­nustek­i­jä kaup­pakesku­rak­en­tamises­sa, joka selit­tää halu­ja rak­en­taa niitä moot­tori melu­alueelle tai muulle vas­taaval­la jät­tö­maalle, on pyäköin­tipaikat. Tuhat pysäköin­tipaikkaa vie joko kolmisen hehtaari maa­ta tai mak­saa parikym­men­tä miljoon­aa hal­lis­sa, joka tosin on huo­mat­tavasti vähem­män kuin hajaut­tamisen välil­liset kus­tan­nuk­set. Tuo­ta kau­pan rasitet­ta voisi keven­tää hajau­tu­mista estäväl­lä taval­la niin että niitä paikko­ja käytet­täisi­in fiksummin.

    Tyh­m­mimästä päästä, muuten hyvin kaavoite­tulle Malmille on kaavoitet­tu parkkipaikko­ja amerikkalaisel­la mitoituk­sel­la eli ne hal­lit on ruuhkaisim­mil­laankin puoli­ty­hjil­lään, paikallisil­la ihan keskilu­okkaisil­lakin ei usein ole autoa kun ase­ma ja kau­pat on käve­ly­matkan päässä ja busse­jakin vilistää joka suun­taan. Näin siitä huoli­mat­ta että alle sadan metrin etäisyy­del­lä toi­sis­taan on toimis­to­talon paikat, jot­ka ovat käytössä päivisin, asuin­talo­jen paikat jot­ka ovat täyn­nä lähin­nä öisin, kaup­pakeskusten paikat joiden­ka käyt­tö on suurim­mil­laan 17 — 19 ja vielä lisäk­si erilli­nen liityn­täpysäköin­ti­hal­li joka on (vajaa)käytössä lähin­nä päiväsaikaan.

    En tiedä onko tämä kaavoit­ta­jan syytä vaan ihan yleistä osaa­mat­to­muut­ta. Epäilen bru­taal­i­funkkik­sen perin­net­tä, ihan samal­la taval­la vinksah­ta­neesti kun ei nähdä raken­nuk­sia tilana vaan liike‑, asuin- tai toimis­toti­lana myös parkkipaikat on jyvitet­ty. En esimerkik­si käsitä mitä ajat­telee kaup­pias jon­ka mielestä on hirveä ongel­ma että hänen paikko­jaan käytetään liityn­täpysäköin­ti­in, ne on joka tapauk­ses­sa tyhjän pant­ti­na liityn­täpysäköin­ti­aikaan ja niitä liityn­tä­paikko­ja käyt­tävät toden­näköis­es­ti käyvät hänen kau­pas­saan koti­in lähtiessään, eli lisää asi­akkai­ta ilman lisäku­lu­ja. Samoin taloy­htiö voisi sopia läheisen toimis­to­talon kanssa että hei­dän asukkaansa voivat käyt­tää pien­tä kor­vaus­ta vas­taan sen pysäköin­ti­tilo­ja, tämä ei käytän­nössä mak­sa toimis­to­talolle mitään, ja tehdä parkkiken­tästään pihaa tai rahoit­taa perusko­r­jauk­sen hake­mal­la lisää rakennusoikeutta.

    Lyhyesti, kaavoituk­ses­sa tulisi huole­htia siitä että asuin‑, työ­paik­ka ja kaup­pa-alueet sekoit­tuvat, ja tämän lisäk­si siitä että pysäköin­tipaikat ovat tehokkaas­sa yhteiskäytössä.

  36. Liiken­nesään­tö­jen pois­t­a­mi­nen ei olen­nais­es­ti lisäisi liiken­teessä töl­löi­lyä. Tilalle tulisi vain toisen­lainen, sosi­aa­li­nen kon­trol­li. (esim. Bohmten kokeilu)

    Poli­ti­ikas­sa ja liike-elämässä moraalia ja eti­ikkaa ei esi­in­ny, joten ihmis­ten luon­taista pyrkimys­tä hyvään ei ole havaittavissa.

    1. Jos pois­te­taan kaik­ki liiken­nesään­nöt, esimerkik­si oikean­puoleinen liikenne, kyl­lä siitä voisi vähän hait­taa olla.

  37. Sinne Munkin seudulle sopisi ihan hyvin isom­pi kaup­pakeskus, pitäisi vaan löytää paik­ka. Mites Turun­väylän pää? Eli niin että tehdään se auto­tun­neli Lap­in­mäen­tien tilalle ja ratikalle kiskot Huopalah­den­tien lin­jaa Munkkivuoreen, vapau­tu­val­la maa-alalle sopii korkeakin talo­rypäs jon­ka raken­nu­soikeudel­la voisi rahoit­taa nuo tun­nelit (80Me on joskus arvot­tu hin­naksi) ja kiskot (ehkä 5Me).

    1. Turun­väylän pää ei ole käve­lyetäisyy­del­lä Munkkiniemestä, eikä oikein Munkkivuorestakaan. Munkkivuoren ostari on paljon parem­mal­la paikalla. Ei Munk­in­seudul­la kan­na­ta lait­taa kaup­pakeskus­ta, joka palvelisi mui­ta kaupungi­nosia. Ongel­ma on, ettei Munkkiniemestä löy­dy kun­non kaup­paa. Elvo on hyvä, mut­ta vähän pieni.

  38. Minä taas luulen, että täl­laisen suuren alueen vaa­ti­maa keskit­tymää ei saa­da sijoitet­tua käve­ly­matkan päähän rautatiease­mas­ta. Kyl­lä ne paikat varataan asuntorakentamiselle.

    Helsingis­sä on kuitenkin yli 250.000 autoa ja autois­tu­mi­nen jatkuu. Eli kyl­lä niitä autoile­via asi­akkai­ta riit­tää. Täy­tyykin tästä lähteä etsimään uut­ta ruo­hon­leikkuria — suun­taisinko matkan KehäIII:lle vaiko Espoon Suomeno­jalle? Taidan val­itä jälkimmäisen.

    1. Sel­lo on käve­ly­matkan päässä ase­mas­ta, Itäkeskus on, Van­taalle suun­nitel­tu jät­ti­mar­ket on, Stock­mann on, Kamp­pi on …

  39. Ajat­telin suur­in­pi­irtein Huopalah­den­ti­etä Turun­väylän ja Lap­in­mäen­tien välil­lä. Se on käve­lyetäisyy­del­lä siinä kuin Munkkivuoren ostarikin, ostarin voisi yhdis­tää uud­is­raken­nuk­si­in, ja tuon alueen rak­en­t­a­mi­nen yhdis­täisi motarien pilkko­man Munkkiniemen, Munkkivuoren, Etelä-Haa­gan, ja sen Huopalah­den­tien eteläpuoleisen asuinalueen (Niemen­mä­ki?) Ratik­ka vielä tuos­ta läpi niin saavutet­tavu­us on erinomainen

    Toinen ilmi­selvä paik­ka kaup­pa­rak­en­tamiselle alueel­la olisi Huopalah­den ase­ma, siinä kuitenkin ris­teää kak­si paikallisju­narataa ja Jok­eri, eikä ase­mal­la ole edes kioskia. En vaan ihan heti kek­si minne sinne mahtuisi.

  40. @B.J.
    “tavanomainen moraa­li­nen het­erono­mia eli ulkokul­taisu­us ja tehopy­hyys on hyväk­si havait­tu keino elinkei­noelämässä ja poli­ti­ikas­sa. Autonomisia eli omaan hark­in­taan perus­tu­via arvo­val­in­to­ja kukaan ei her­rasväeltä odotakaan” (Juk­ka Kemp­pinen moraal­ista liike-elämässä)

  41. “Täy­delli­nen sään­te­lyn purku ei ole kuitenkaan toiv­ot­tavaa. Se toisi esimerkik­si täysin villin tilanteen rak­en­tamiseen ja kukin tek­isi maal­laan ihan mitä parhaak­si näkee”

    Eihän maatakaan kukaan omis­taisi, kun ei olisi enää keskitet­tyä rek­ister­iä. Maan saisi hal­tu­un­sa aina vahvin.

  42. “Ei, sään­te­lyn purku ei var­masti poista kor­rup­tio­ta, mut­ta vähen­tää oleellisesti”

    Soma­lia on mainio esimerk­ki sään­te­lyn purkamise­ta. Kun val­tio on rom­ah­tanut niin kaik­ki koru­up­tio ona hävin­nyt ja elinkeinot kukoistavat.
    Työikäi­sistä peräti 70 % on yrit­täjiä, joten Soma­lia on yrit­tämisen Eldorado

  43. Ode:

    “Jos men­nään osta­maan soh­va, sitä ei voi kuitenkaan oma­l­la autol­la kul­jet­taa ja jos men­nään osta­maan pöytälamp­pu, sen voi kul­jet­taa kassissa.”

    Kävin toukoku­us­sa pari­in ker­taan Ike­as­sa. Ruokapöytä ja muu­ta­ma tuoli meni juuri ja juuri Smar­tilla (http://www.o2media.fi/) ja toisel­la ker­ral­la kul­jetin kahdel­la bus­sil­la sel­l­aisen hyl­lyn, jota en kuvit­telisi kenenkään täysjärkisen kul­jet­ta­van yhdel­läkään bus­sil­la. Useim­mat muutkin näkyivät henkilöau­tol­la ostok­si­aan pois kuskaa­van, ja sen kokoisia, etten edes minä, vaik­ka jääräpäi­nen olenkin, olisi niitä läht­enyt bus­si­in tunkemaan.

    En oikein osaa nähdä ongel­maa siinä, että joku huonekaluli­ike jos­sa käy­dään pari ker­taa kymme­nessä vuodessa, sijait­see Kehällä.

    En ole koskaan käynyt Idea­parkissa mut­ta olen ymmärtänyt ettei niitä edes kan­na­ta ver­ra­ta kaup­pakeskuk­si­in — eivätkös ne ole enem­män sel­l­aisia ker­ran vuodessa ‑matkako­htei­ta, joiden oikea ver­tailuko­h­ta ja kil­pail­i­ja ihmis­ten ajankäytössä ole toinen koti­maan matkako­hde? Useimpi­in kansal­lispuis­toi­hinkaan ei pääse junalla.

    Olen elänyt siinä käsi­tyk­sessä, että tais­telu autois­tu­mista (talouden ensim­mäistä autoa) vas­taan on Helsinkiä luku­unot­ta­mat­ta jo menetet­ty. Jotakin olisi kai kuitenkin tehtävis­sä sille, ettei per­heessä tarvit­sisi Helsin­gin seudul­la olla kah­ta autoa (jol­la sit­ten aje­taan, kun se ker­ran on ole­mas­sa). Tämä kai on lähin­nä kiin­ni asun­to­jen, työ­paikko­jen ja päivähoitopaikko­jen keskinäi­sistä etäisyyk­sistä, tuskin siitä, mis­sä joku Ikea sijaitsee.

    Pienem­mil­lä paikkakun­nil­la sit­ten on ne isot päivit­täis­tavarakau­pat keskus­tan ulkop­uolel­la, jot­ka tap­pa­vat kirkonkylän päivit­täis­tavarakau­pat, mut­ta Idea­parkeil­la ja Ikeoil­la kai on aika vähän tekemistä niiden kanssa.

  44. tpyy­lu­o­ma: “Toinen ilmi­selvä paik­ka kaup­pa­rak­en­tamiselle alueel­la olisi Huopalah­den ase­ma, siinä kuitenkin ris­teää kak­si paikallisju­narataa ja Jok­eri, eikä ase­mal­la ole edes kioskia. En vaan ihan heti kek­si minne sinne mahtuisi.”

    Samaa mieltä. Liikun alueel­la liki päivit­täin ja juuri tutkailin tienoo­ta osoit­teessa http://maps.msn.fi/ (haku­sanaksi: “Lähi­ju­na-Huopalahti”) mm. lin­tu­per­sek­ti­ivistä. Ihan hyvin voisi kaup­pakeskuk­sen rak­en­taa ase­man päälle purkaen nykyiset katok­set, mut­ta säi­lyt­täen muun infran. Viereisen paikoi­tusalueen paikalle puolestaan voisi rak­en­taa parkkitalon.

    Samaan kom­plek­si­in voisi liit­tyä pari toimis­to­tor­nia. Viher­aluei­ta en han­ket­ta varten naker­taisi. Raken­nustyylin toki tulisi sovel­tua ympäristöönsä.

    Suurem­malle keskuk­selle olisi poten­ti­aalia vähän pohjoisem­pana, kohdas­sa jos­sa rantara­ta ja Van­taankosken rata erkanevat toi­sis­taan: rato­jen päälle ja Vihd­in­tien var­teen. Vaan tuonne olisi jo hie­man pitkän­puoleinen käve­ly­mat­ka asemalta.

  45. “Jotakin olisi kai kuitenkin tehtävis­sä sille, ettei per­heessä tarvit­sisi Helsin­gin seudul­la olla kah­ta autoa (jol­la sit­ten aje­taan, kun se ker­ran on ole­mas­sa). Tämä kai on lähin­nä kiin­ni asun­to­jen, työ­paikko­jen ja päivähoitopaikko­jen keskinäi­sistä etäisyyk­sistä, tuskin siitä, mis­sä joku Ikea sijaitsee.”

    Toisen auton kulut ovat suurem­mat, kuin ensim­mäisen (ei bonuk­sia) ja kilo­me­tre­jä kakkoselle tulee luon­nol­lis­es­ti vähem­män. Kakkosau­ton kanssa tuleekin helpom­min esi­in tilanne, jos­sa sen han­kkimi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

    Sille ensim­mäiselle ei mah­da minkään. Se on pakko omis­taa. Jo yksi mat­ka mum­mo­laan junal­la polt­taa euro­ja niin paljon, että ero­tuk­sel­la kus­tan­taa kesäreis­sun etelään lentäen.

  46. Marko Hamilo:“Voisiko joku selit­tää, mitä “kaavoitus­mo­nop­o­li” tarkoit­taa? Eikö se “monop­o­li” sisäl­ly jo käsit­teeseen “kaavoitus”?”

    Riip­puu tietysti mitä tarkoita­m­men käsit­teel­lä kaavoitus. Jos tarkoita­mme sil­lä maan käyt­tö­tarkoituk­ses­ta päät­tämistä, niin kaavoitus­mo­nop­o­lin purku tarkoit­taisi sitä, että muutkin kuin kun­ta saisi suun­nitel­la maankäyt­töä, eli että maan­omis­ta­ja voisi esim. päät­tää siitä itse tai antaa se tehtäväk­si yksi­tyiselle yritykselle.
    Maan­omis­ta­jan yksin­val­lalle tarvit­taisi­in toki jotain sään­töjä. (Tyyli­in jokaisel­la maaplän­til­lä on oikeus tiet­tyyn pros­ent­tio­su­u­teen siitä auringon val­osta, joka ton­tille tulisi ilman viereis­ten tont­tien omis­ta­jien toimia, oikeus melut­tomaan ympäristöön, ilmansaas­teet­tomaan jne. Näistä oikeuk­sista voisi myös luop­ua halutes­saan, eli päästet­tään sopimuk­seen naa­purin kanssa.)

    “Halu­a­vatko siis ne, jot­ka vas­tus­ta­vat kaavoitus­mo­nop­o­lia, luop­ua kaavoituksesta.”

    Minä ainakin halu­an luop­ua kaavoituk­ses­ta, kos­ka uskon, että virkamiehet eivät ole kyllin vii­sai­ta, ammat­ti­taitoisia ja puolueet­to­mia, että he pää­ty­i­sivät osoit­ta­maan maa­ta parem­pi­in käyt­tö­tarkoituk­si­in kuin, jos päätök­set maan käyt­tö­tarkoituk­ses­ta tehdään hajaute­tusti markkinoilla.

    Osmo:“Vastaavasti kaikkien liiken­nesään­tö­jen pois­t­a­mi­nen pois­taisi liikennerikkomukset…”

    Eli yrität väit­tää, että kaavoituk­ses­ta on yhtä paljon hyö­tyä kuin liiken­nesään­nöistäkin? Oletko muuten sat­tunut ikinä miet­timään, että minkälainen meinin­ki meil­lä olisi liiken­teessä, jos jokainen tien­o­mis­ta­ja saisi itse päät­tää sään­nöistä, joi­ta tienkäyt­täjien on nou­datet­ta­va? Suun­taisi­vatko kan­nus­timet tien­o­mis­ta­jia määräämään teilleen kaikkia tienkäyt­täjiä eniten hyödyt­tävät sään­nöt? Suun­taisi­vatko nämä samat kan­nus­timet maan­omis­ta­jia käyt­tämään omis­ta­mansa maan mah­dol­lisim­man hyödyllisesti?

    tpyyluoma:“En tiedä onko tämä kaavoit­ta­jan syytä vaan ihan yleistä osaamattomuutta.”

    hmm­m­mm.… tässäpä tuhan­nen taalan kysymys! Jos millekkään näistä ei olisi määrät­ty pysäköin­tipaikkavaa­timus­ta, niin olisiko­han mah­dol­lis­es­ti joku kap­i­tal­isti voin­ut taju­ta, että paikko­ja ei kan­na­ta rak­en­taa, kun ei ole kysyn­tää? Nyt tietysti ei tarvin­nut pelätä, että joku gryn­deri olisi päässyt hyö­tymään rak­en­ta­mal­la pelkkää ker­rosalaa ja jät­tämäl­lä autopaikat ihmis­ten omak­si huoleksi.

    “Lyhyesti, kaavoituk­ses­sa tulisi huole­htia siitä että asuin‑, työ­paik­ka ja kaup­pa-alueet sekoit­tuvat, ja tämän lisäk­si siitä että pysäköin­tipaikat ovat tehokkaas­sa yhteiskäytössä.”

    Minä oon valmis lait­ta­maan pääni pan­tik­si, että jos kaavoituk­ses­ta luovut­taisi­in (eli huole­hdit­taisi­in, että kukaan poli­itikko, eikä virkamies pääse määräämään maan käyt­tö­tarkoi­tus­ta) nämä tpyy­lu­o­man esit­tämät ongel­mat lakkaisi­vat ole­mas­ta sitä mukaa, kun raken­net­tu ympäristö uudistuisi.

    Osmo:“Jos pois­te­taan kaik­ki liiken­nesään­nöt, esimerkik­si oikean­puoleinen liikenne, kyl­lä siitä voisi vähän hait­taa olla.”

    ööööö… luuletko, että jen­gi lakkaisi aja­mas­ta oikeal­la puolel­la, vaik­ka se sään­tö pois­tet­taisi­in? Minä en nou­da­ta yhtään liiken­nesään­töä sik­si, että se on sään­tö, vaan sik­si, että se suju­voit­taa min­un ja kans­saih­mis­teni liikku­mis­tani. (Ja ihan joitakin har­vo­ja ran­gais­tuk­sen pelos­sa, tyyli­in autol­la punaisia päin ajamista sil­loin, kun liiken­net­tä ei ole mail­la eikä halmeilla.)

    Liian van­ha: “Eihän maatakaan kukaan omis­taisi, kun ei olisi enää keskitet­tyä rek­ister­iä. Maan saisi hal­tu­un­sa aina vahvin.”

    Kukaan ei ole ehdot­tanut maan omis­tu­soikeud­es­ta luopumista.

    “Soma­lia on mainio esimerk­ki sään­te­lyn purkamiseta.”

    Soma­lia on surkea esimerk­ki sään­te­lyn purkamis­es­ta. Sääte­lyn purkami­nen ei ole aiheut­tanut Soma­lias­sa tilan­net­ta, jos­sa val­tio ei pysty tur­vaa­maan kansalais­ten­sa itsemääräämisoikeut­ta, fyy­sistä koske­mat­to­muut­ta eikä omistusoikeutta.

    “Kun val­tio on rom­ah­tanut niin kaik­ki koru­up­tio ona hävin­nyt ja elinkeinot kukoistavat.”

    Val­tion kor­rup­tio ei ole hävin­nyt Somaliassa.

  47. Hamilolle: Juuri näin minäkin ajat­te­len. Ei Oden mainit­semia Sel­l­oa tai Kamppia(joihin pääsee raideli­iken­teel­lä) voi ver­ra­ta ikeoihin, autokaup­poi­hin tai elämys­parkkei­hin. Viimek­si­maini­tut tarvit­se­vat paljon tilaa, niis­sä käy­dään har voin ja voivat sik­si sijai­ta vaik­ka kehien varsilla.

    Tärkein­tä olisi, että esimerkik­si eri ketju­jen rautakau­pat sijait­si­si­vat toisi­aan lähekkäin — näin kulut­ta­jat voisi­vat helpom­min ver­tail­la laat­ua ja hintoja.

  48. Osmo: “…Jos laatu­vaa­timus asete­taan huip­pun­sa, jäl­jelle jäävät vain Stock­an herkku ja Hakaniemen hal­li, koko maassa…”

    Stock­an herkun tilanne ei ole ohan noin hyvä täl­lä het­kel­lä. Minus­ta se ei pääse top kol­moseen. Hakaniemen hal­li on ain­oa Pääkaupunkiseudul­la ole­va kun­nolli­nen elintarvikeliike.

    Top kol­moses­sa on ilman muu­ta Turun kaup­pa­tori. Siitä ei ole epäilystä. Kol­mas voisi olla Tam­pereen kaup­pa­hal­li tai ehkä Kuo­pi­on tori?

  49. Kor­rup­tio on val­lan keskit­tymisen väistämätön sivu­tuote. Ei ole merk­i­tys­tä sil­lä, onko tämä val­ta poli­it­tista vai taloudel­lista. Yhtä suuri insen­ti­ivi äänestäjäl­lä on hoitaa hänen etu­jaan vas­taan toimi­va poli­it­ti­nen päät­täjä pois tehtävästään kuin osak­keen­o­mis­ta­jal­la on huono toim­i­tusjo­hta­jakin. (Sel­l­ainen ero tietysti on, että vaalit pide­tään vain joka 4–6. vuosi kun taas yhtiökok­ous on joka vuosi ja voidaan tarvit­taes­sa kut­sua koolle use­am­minkin. Tässä kohdin vaal­i­jär­jestelmässä olisi selvästi kehit­tämisen varaa.)

    Väite siitä, että yri­tys­ten lahjoes­sa toisi­aan vain osak­keen­o­mis­ta­jat, ei muu yhteiskun­ta, kär­sisi, on liki koomi­nen. Jos se pitäisi paikkansa, se kumoaisi koko lib­er­taristien (ja tietenkin muidenkin markki­na­t­alouden puo­lus­ta­jien) keskus­teesin; että markki­namekanis­mi johtaa yhteiskun­nan kokon­aisu­u­den kannal­ta ideaali­in ratkaisu­un. Ihan samal­la lail­la kor­rup­tio häir­it­see resurssien tehokas­ta kohdis­tamista, päät­ti resurssien käytöstä poli­it­ti­nen tai taloudelli­nen päättäjä.

    Lahjon­ta on ver­rat­tavis­sa kaval­luk­seen: Lahjuk­sen anta­ja antaa sen saa­jalle vasti­neen siitä, että tämä käytää toisille kuu­lu­vaa val­taa anta­jalle edullisel­la taval­la. Lahjot­tavalle on siis uskot­tu “hoitoon” muille (osak­keen­o­mis­ta­jat, äänestäjät) kuu­lu­vaa taloudel­lista tai poli­it­tista val­taa ja lahjuk­sen anta­ja hyö­dyn­tää sitä seikkaa, että val­lan­halti­jan ja hänen edus­tamien­sa taho­jen intres­sit eivät ole yht­enäiset. Henkilöä joka käyt­tää vain itselleen kuu­lu­vaa val­taa, ei voi lahjoa, kos­ka täl­laista ris­tiri­itaa ei ole. Mut­ta heti kun val­taa luovute­taan toiselle, syn­tyy insen­ti­ivi korruptioon.

    Yhden­sort­ti­nen kor­rup­tio talouselämässä on syynä esimerk­si tämän­hetkiseen talouskri­isi­in. Rahoi­tusyri­tys­ten johdon ja asiantun­ti­joiden kan­nus­timet oli raken­net­tu taval­la, jos­sa näi­den etu oli ris­tiri­idas­sa osak­keen­o­mis­ta­jien pitkän tähtäi­men edun kanssa ja luon­nol­lis­es­ti nämä taloudel­liset val­lankäyt­täjät ajoi­vat enem­män omaa etu­aan, minkä seu­rauk­set ovat nyt kaikkien nähtävis­sä. Prim­i­ti­ivilib­er­taris­tisen mallin mukaan täl­laisen pitäisi olla mah­do­ton­ta. (Tietenkään ei pidä vähätel­lä epäon­nis­tuneen sääte­lyn roo­lia kri­isin syn­nyssä, mut­ta se ei kumoa sitä etteikö taloudel­lisen val­lan väärinkäyt­tö ole aivan yhtä mah­dol­lista kuin poliittisenkin.)

  50. “Soma­lia on surkea esimerk­ki sään­te­lyn purkamis­es­ta. Sääte­lyn purkami­nen ei ole aiheut­tanut Soma­lias­sa tilan­net­ta, jos­sa val­tio ei pysty tur­vaa­maan kansalais­ten­sa itsemääräämisoikeut­ta, fyy­sistä koske­mat­to­muut­ta eikä omistusoikeutta.”

    Jos sään­te­ly pure­taan niin ei val­tio noitakaan o huole­h­di, jokainen huole­htii itse koske­mat­to­muud­estaan, itsemääräämisoikud­estaan, ommistusoikeudestaan.
    Mik­si val­tion pitäisi puo­lus­taa jonkun omaisuutta ?

  51. “Val­tion kor­rup­tio ei ole hävin­nyt Somaliassa”

    Ei Soma­lias­sa ole voimaasa ole­via lake­ja, joten kor­rup­tio­ta ei voi olla

  52. “Kukaan ei ole ehdot­tanut maan omis­tu­soikeud­es­ta luopumista”

    Enhän minäkään sitä ehdot­tanut, ehdotin vain maan omis­tuk­sen rekiteröin­nin lopet­tamista val­tion puoles­ta. Jokainen saa huole­htia itse omis­tu­soikeud­estaan niin kuin parhaak­si taitaa

  53. Suo­ma­lais­ten tarvet­ta sull­outua pienelle alueelle ihme­tel­lään maan rajo­jen ulkopuolella.

    Tähän melkein tarvit­sisi lähdet­tä. Grön­lan­nis­sa kenties? 

    Yleen­sä ulko­maalaiset ihmettelevät yhdyskun­tiemme hajanaisu­ut­ta ja tolkut­to­mia etäisyyksiä.

  54. En ole koskaan käynyt Idea­parkissa mut­ta olen ymmärtänyt ettei niitä edes kan­na­ta ver­ra­ta kaup­pakeskuk­si­in — eivätkös ne ole enem­män sel­l­aisia ker­ran vuodessa ‑matkako­htei­ta, joiden oikea ver­tailuko­h­ta ja kil­pail­i­ja ihmis­ten ajankäytössä ole toinen koti­maan matkako­hde? Useimpi­in kansal­lispuis­toi­hinkaan ei pääse junalla.
    Minä kävin Idea­parkissa kevääl­lä puhu­jakeikalla. Paik­ka vas­tasi Itäkeskus­ta, pait­si että oli vähän halvem­mal­la raken­netun näköinen.
    Itäkeskuk­seen pääsee metrol­la, mut­ta en kyl­lä kek­si, mik­si joku kor­vaisi jonkin todel­lisen matkako­hteen matkalla Itäkeskukseen.

  55. Osmo:”Jos pois­te­taan kaik­ki liiken­nesään­nöt, esimerkik­si oikean­puoleinen liikenne, kyl­lä siitä voisi vähän hait­taa olla.”

    ööööö… luuletko, että jen­gi lakkaisi aja­mas­ta oikeal­la puolel­la, vaik­ka se sään­tö pois­tet­taisi­in? Minä en nou­da­ta yhtään liiken­nesään­töä sik­si, että se on sään­tö, vaan sik­si, että se suju­voit­taa min­un ja kans­saih­mis­teni liikkumistani. 

    Tämä on konkreet­tise­na esimerkkinä aivan älytön, mut­ta hyvä esimerk­ki lib­er­taanien ajat­te­lu­tavas­ta: sään­töjä ei tarvi­ta, kos­ka järke­viä sään­töjä nou­date­taan vapaaehtoisesti.

    Art­turi siis lupaa nou­dat­taa oikean­puoleista liiken­net­tä, kos­ka pitää sitä suju­vam­pana, vaik­ka vasen­ta kaistaa ajami­nen olisi yhtä luval­lista. Hyvä, Art­turil­la on siis kansalais­moraalia. Entä jos joku toinen ajat­telee, että hän ajaa sitä kaistaa, jol­la on enem­män­ti­laa, vaik­ka se tuot­taisikin toisille enem­män hait­taa kuin mitä tästä on hyö­tyä hänelle. Sen jäl­keen Art­turinkaan ei kan­na­ta pysyä oikeal­la puolel­la, kos­ka merkit­tävä osa oikai­sisi vasen­ta kaistaa. Liiken­nesään­nöt ovat tarpeen, jot­ta liikenne voisi toimia, mut­ta kuten autoil­i­joiden mielip­iteistä kuul­taa, sään­tö­jen rikkomi­nen on usein edullist6a rikko­jalle, jos voi luot­taa siihen, että muut niitä kuitenkin noudattavat. 

    Mis­tä sitä pait­si se sopimus ajaa oikea­ta kaistaa olisi koskaan syn­tynyt, ellei olisi Art­turin vihaa­maa val­ti­ol­lista pakkovaltaa?

    Yhteisiä sään­töjä tarvi­taan tilanteisi­in, jos­sa niiden nou­dat­ta­mi­nen on kaikkien tai ainakin useimpi­en etu­jen mukaista, ja val­ti­ol­lista pakko­val­taa sen estämiseen, etteivät vapaa­matkus­ta­jat vedä välistä ja “oikaise vas­taan­tuli­joiden kaistan kautta”.

  56. “Minä kävin Idea­parkissa kevääl­lä puhu­jakeikalla. Paik­ka vas­tasi Itäkeskus­ta, pait­si että oli vähän halvem­mal­la raken­netun näköinen.
    Itäkeskuk­seen pääsee metrol­la, mut­ta en kyl­lä kek­si, mik­si joku kor­vaisi jonkin todel­lisen matkako­hteen matkalla Itäkeskuk”

    Minäkin kävin matkalla pohjoiseen Ideaparkissa.
    Tämäkin on saman­lainen ostoshel­vetti kuin Itäkeskus,Sello, Jum­bo tai mikä muu tahansa.
    Samat liikket ‚samat tavarat, samat hinnat.
    Jos pääsee yhteen hel­posti niin toiseen ei kan­na­ta haikail­la, niin stan­dard­e­ja ne ovat.
    Ja Haa­paran­nal­lakin tois­tuu sama kon­sep­ti, hin­nat ovat tosin alem­mat kiitos kruunun

  57. Juu­so Koponen:“Sellainen ero tietysti on, että vaalit pide­tään vain joka 4–6. vuosi kun taas yhtiökok­ous on joka vuosi ja voidaan tarvit­taes­sa kut­sua koolle use­am­minkin. Tässä kohdin vaal­i­jär­jestelmässä olisi selvästi kehit­tämisen varaa.”

    Tämä on se olen­nainen ero, sen lisäk­si, että yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ja tekee päätök­siä hyvin kapeal­ta alal­ta, (-> on helpom­pi löytää toim­i­tusjo­hta­jae­hdokas, joka vas­taa hyvin lähelle sitä mitä osak­keen omis­ta­ja halu­aa), kun taas poli­itikot päät­tävät läh­es kaikesta. (->on hyvin vaikea löytää poli­itikkoa, joka vas­taa äänestäjän preferenssejä.)

    “että markki­namekanis­mi johtaa yhteiskun­nan kokon­aisu­u­den kannal­ta ideaali­in ratkaisuun.”

    Tähän ei usko kukaan. Markki­namekanis­mi johtaa yhteiskun­nan kannal­ta parhaaseen ratkaisu­un ver­rat­tuna mihin tahansa muuhun mekanismiin.

    “Ihan samal­la lail­la kor­rup­tio häir­it­see resurssien tehokas­ta kohdis­tamista, päät­ti resurssien käytöstä poli­it­ti­nen tai taloudelli­nen päättäjä.”

    Tot­takai. Tästä ei kuitenkaan seu­raa, että resurssien teho­ton kohdis­t­a­mi­nen hait­taa lop­pua yhteiskun­taa. Jos minä jätän siemen­pe­runat kylvämät­tä ja sen sijaan teen niistä pon­tikkaa, niin minä olen nälis­säni seu­raa­vana tal­ve­na. Ei tämä hait­taa min­un naa­pure­i­ta tipan vertaa.

    Poli­it­ti­nen kor­rup­tio voi tuho­ta val­tion omaisu­ut­ta, kun taas taloudelli­nen kor­rup­tio tuhoaa yksi­ty­is­ten omaisuutta.

    Liian van­ha: Käyt nyt taas vähän ylikier­roksil­la. Kukaan ei ole ehdot­tanut omis­tu­soikeud­es­ta, fyy­sis­es­tä koske­mat­to­muud­es­ta, eikä itsemääräämisoikeud­es­ta luop­umista. Sen lisäk­si sor­rut yleiseen harhalu­u­loon; kor­rel­laa­tio ei ole sama asia kuin kausaliteetti.

    Osmo:“Mistä sitä pait­si se sopimus ajaa oikea­ta kaistaa olisi koskaan syn­tynyt, ellei olisi Art­turin vihaa­maa val­ti­ol­lista pakkovaltaa?”

    Tämä on muuten tosi pal­jas­ta­va lause sin­un ajat­telus­ta. Miten ihmiset tuli toimeen ennen val­tioi­ta, kun ei voinu olla mitään sään­töjä?!!? Miten ikinä voisi syn­tyä tapo­ja ja sosi­aal­isia norme­ja ilman val­tion pakko­val­taa? Mä en kyl­lä kans kek­si… mikähän se voisi olla… no ei nyt ainakaan ihmis­ten vapaae­htoises­sa kanssakäymisessä… var­masti ennen kun oli val­tioi­ta, niin maan­teil­lä ei ikinä tien­ny kum­mal­ta puolelta väistää ja tämä aiheut­ti suun­nat­to­mia ongelmia…

    Lisää tästä naivista esimerk­istä. Osmo:“Entä jos joku toinen ajat­telee, että hän ajaa sitä kaistaa, jol­la on enem­män­ti­laa, vaik­ka se tuot­taisikin toisille enem­män hait­taa kuin mitä tästä on hyö­tyä hänelle.”

    Jeps. Tämä pitää sit­ten tas­apain­ot­taa sil­lä hyödyl­lä, joka saataisi­in, kun liikku­ja voisi käyt­tää vasen­ta kaistaa sil­loin, kun se suju­voit­taisi liiken­net­tä. Mil­lä perus­teel­la ole­tat, että tämä liiken­net­tä hait­taa­va vasem­man kaistan käyt­tö olisi yleisem­pää kuin sitä sujuvoittavampi?

    “Yhteisiä sään­töjä tarvi­taan tilanteisi­in, jos­sa niiden nou­dat­ta­mi­nen on kaikkien tai ainakin useimpi­en etu­jen mukaista, ja val­ti­ol­lista pakko­val­taa sen estämiseen, etteivät vapaa­matkus­ta­jat vedä välistä ja “oikaise vas­taan­tuli­joiden kaistan kautta”.”

    Ensim­mäi­nen point­ti on vali­di, eli sään­töjä tarvi­taan, mut­ta toinen ei, eli että val­tion pakko­val­taa ei tarvi­ta sään­tö­jen nou­dat­tamiseen pakot­tamiseen. Ihmiset voivat aivan hyvin itse luo­da kan­nus­timet sään­tö­jen nou­dat­tamiselle ilman pakkovaltaa.

  58. tuo liiken­nesään­tö esimerk­ki on mielestäni huono, kos­ka minus­ta se liit­tyy juuri fyy­siseen koske­mat­to­muu­teen ja itsemääräämisoikeu­teen. Liiken­teessä on vaar­al­lista nääs.

    En kyl­lä yhtään ymmär­rä miten kaupunkialueel­la hur­jasteli­ja saataisi­in muuten kuri­in, kuin pakkovallalla.

  59. “Liian van­ha: Käyt nyt taas vähän ylikier­roksil­la. Kukaan ei ole ehdot­tanut omis­tu­soikeud­es­ta, fyy­sis­es­tä koske­mat­to­muud­es­ta, eikä itsemääräämisoikeud­es­ta luop­umista. Sen lisäk­si sor­rut yleiseen harhalu­u­loon; kor­rel­laa­tio ei ole sama asia kuin kausaliteetti”

    En ole minäkään ehdot­tanut noista asioista luop­umista, ehdotin vain,että jokainen jär­jestää nämäkin asi­at omin voimin.
    Omaisu­ut­ta on merkit­tävästi vain harvoilla
    ja poli­isin nykyisen pri­or­isoin­nin mukaan se suo­jelee ensisi­jais­es­ti vain merkit­täviä omaisu­usar­vo­ja, joten mik­si yhteiskun­nan pitäisi suo­jel­la vain pien­tä eliittiä ??

    Tuo­ta per­i­jät­tären kaap­paa­jaakin etsit­ti­in sato­jen poli­isien voimin, mut­ta taval­lista pul­li­aista etsii vain yksi partio

  60. “tuo liiken­nesään­tö esimerk­ki on mielestäni huono, kos­ka minus­ta se liit­tyy juuri fyy­siseen koske­mat­to­muu­teen ja itsemääräämisoikeu­teen. Liiken­teessä on vaar­al­lista nääs”

    Indone­si­as­sa yksisu­un­taisen kadun erot­ti sil­lä, että toiseen suun­taan oli vähem­män liikennettä.
    Kyl­lä liikenne ilman sään­töjäkin toimii, pitää vain olla ihmisiä , mis­tä voidaan uhra­ta ihmishenkiä.

  61. “Tämä on muuten tosi pal­jas­ta­va lause sin­un ajat­telus­ta. Miten ihmiset tuli toimeen ennen val­tioi­ta, kun ei voinu olla mitään sään­töjä?!!? Miten ikinä voisi syn­tyä tapo­ja ja sosi­aal­isia norme­ja ilman val­tion pakkovaltaa”

    Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin ja yhteiskun­ta sään­töi­neen on ollut niin kauan kuin on ollut ihmisiä.Ainakin 5000 vuot­ta on doku­men­toitu jol­lakin tarkku­udel­la, sumer­i­lais­ten ensim­mäiset kir­joituk­set oli­vat juuri sään­töjä ja kirjanpitoa

  62. Jos minä jätän siemen­pe­runat kylvämät­tä ja sen sijaan teen niistä pon­tikkaa, niin minä olen nälis­säni seu­raa­vana tal­ve­na. Ei tämä hait­taa min­un naa­pure­i­ta tipan ver­taa.

    Itse asi­as­sa kyl­lä hait­taa, kun menet nälis­sä ker­jäämään heiltä perunoi­ta, mikä on epämiel­lyt­tävää kohteelle. Ja toden­näköis­es­ti naa­pu­rit koke­vat moraal­ista tarvet­ta (tai painet­ta) kat­soa etteivät laps­esi kuole nälkään, joten he anta­vat sin­ulle perunoi­ta, jos vaan heiltä liikee ilman että oma elin­ta­so vaaran­tuu liiaksi.

    Kyseessä on tietysti vapaae­htoinen lahkjoi­tus, mut­ta ainakin osa naa­pureis­tasi koke­nee että toimil­lasi olet hei­dät siihen pakot­tanut, kos­ka he eivät ole valmi­ita anta­maan las­ten kuol­la. Vaik­ka sit­ten joutu­vatkin keit­tämään vähän vähem­män pon­tikkaa itse.

    Näin siis olisi, jos olisit omavaraistaloudessa perunoil­la eläjä. Tuos­ta ei tietenkään voi vetää suo­ravi­ivaisia johtopäätök­siä nyky-yhteiskun­taan. Kuten ei mis­tään muus­takaan vas­taavas­ta yksinker­tais­te­tus­ta esimerkistä.

  63. Tot­takai. Tästä ei kuitenkaan seu­raa, että resurssien teho­ton kohdis­t­a­mi­nen hait­taa lop­pua yhteiskun­taa. Jos minä jätän siemen­pe­runat kylvämät­tä ja sen sijaan teen niistä pon­tikkaa, niin minä olen nälis­säni seu­raa­vana tal­ve­na. Ei tämä hait­taa min­un naa­pure­i­ta tipan vertaa.

    Kyl­lähän se hait­taa, jos naa­pu­rit oli­vat ajatelleet ostaa perunoi­ta sin­ul­ta. Eivät yhtiöt elä mis­sään kuplas­sa vail­la vuorovaiku­tus­ta ympäröivään maail­maan. Jos vaik­ka yri­tys A lahjoo kil­pail­i­jansa B toimaria ole­maan tuo­mat­ta kil­pail­e­vaa tuotet­ta markki­noille ja voi tahkoa kil­pailun puut­teessa isom­paa katet­ta oma­l­la tuot­teel­laan, siitä kär­sivät B:n osak­keen­o­mis­ta­jien lisäk­si myös asiakkaat.

  64. Kyl­lähän varhaisim­mat liiken­nesään­nöt ovat syn­tyneet tapakult­tuu­ri­na ennen kuin mikään val­tio niitä on ruven­nut pakot­ta­maan ja jonkin­lainen sään­nöstö aivan var­masti säi­ly­isi vaik­ka val­tion valvo­mat liiken­nesään­nöt lakkautet­taisi­in heti. Onhan esimerkik­si rosvoil­lakin omat “lakin­sa” lain ulkop­uolel­la. Mut­ta se on kokon­aan toinen kysymys, kuin­ka kat­ta­va säädöstö se olisi ja kuin­ka laa­jasti ihmiset sitä nou­dat­taisi­vat. Jo nyt esimerkik­si nopeusra­joi­tusten nou­dat­ta­mi­nen on aika ulkokul­taista: jos ei ole pelkoa kiin­ni­jäämis­es­tä, merkit­tävä osa kuskeista ajaa vaar­al­lisen nopeasti.

  65. Osmo, minäkään en ymmär­rä mik­si suo­ma­laiset käyvät Itäkeskuk­sen näköi­sis­sä Idea­parkeis­sa mut­ta enhän minä ymmär­rä jär­ven­ran­takesämökkeilyäkään. Out­o­ja nämä suomalaiset.

    Olisiko kuitenkin jotain tutkit­tuakin dataa siitä, mis­tä nämä Idea­parkkien ja ikeoiden asi­akkaat oikein tule­vat ja kuin­ka usein käyvät, eli miten paljon niiden sijain­ti taa­jamien ulkop­uolel­la lisää liiken­net­tä? Tähän asti olen näh­nyt tässä keskustelus­sa paljon mutu­ar­gu­men­toin­tia, vähän tilastoja.

  66. Otso Kivekäs: Olet oike­as­sa, mut­ta mielestäni val­tion ei pitäisi yrit­tää estää täl­laisien “esteet­tis­ten hait­to­jen” kokemista, kos­ka ne ovat niin sub­jek­ti­ivisia. Täl­lä omavaraitaloudel­la ei ole juurikaan väliä. Kor­rpup­tio tuhoaa yksi­ty­istä omaisu­ut­ta ja vaikeut­taa muiden elämää ain­oas­taan niiltä osin, kuin nämä muut suun­nit­te­liv­at käyt­tävän­sä tätä yksi­tyis­es­ti omis­tet­tua omaisu­ut­ta, jon­ka käytön omis­ta­ja olisi voin­ut evätä mis­tä syys­tä tahansa.

    Juu­so Koponen:“Onhan esimerkik­si rosvoil­lakin omat “lakin­sa” lain ulkop­uolel­la. Mut­ta se on kokon­aan toinen kysymys, kuin­ka kat­ta­va säädöstö se olisi ja kuin­ka laa­jasti ihmiset sitä noudattaisivat. ”

    Peter Leesonin “The Invis­i­ble Hook: The Hid­den Eco­nom­ics of Pirates” Käsit­telee mm. merirosvo­jen itselleen laa­timia lake­ja. Merirosvot oli­vat pio­neere­ja perus­tus­lail­la rajoite­tun demokra­t­ian omak­sumises­sa. Eli meil­lä on jotain todis­tei­ta, että ilman val­tio­ta syn­tyvät sään­nöt voivat olla huo­mat­tavasti parem­pia kuin val­tioiden synnyttämät.

  67. “Hyper­mar­ketit Num­me­lan keskus­tas­sa sijait­se­vat oikein, mut­ta toteu­tus on hirveä. Ne kyl­lä sijait­se­vat keskus­tas­sa, kuten kau­pan pitääkin, mut­ta tulok­se­na on, että keskus­ta on City­mar­ketin parkkipaik­ka eikä muu­ta keskus­taa enää ole.” 

    Aivan, ulkopaikkakun­ta­laise­na tuo­ta ei tosi­aan edes hah­mo­ta asu­tuskeskuk­sek­si vaan lähin­nä parkkipaikaksi. 

    “Sen sijaan kauas astu­tuk­ses­ta sijoitet­ta­va Idea­park olisi ollut aivan väärässä paikas­sa. Sitä muuten tuskin enää tulisi, vaik­ka lupa heltiäisi. Odotan innol­la Lem­päälän Idea­parkin konkurssia.”

    Toki näin saa toivoa, eihän kyseessä ole ässä eikä koo. No, ainakaan ko. ketju­jen edus­ta­jat eivät ole juuri peit­elleet tyy­tyväisyyt­tään Idea­parkin blokkaamisesta.

    Hom­ma haiskah­taa ja pahoin, jos vain S ja K saa­vat raken­nu­soikeut­ta niin epäter­ve kartel­li saa jatkua.

  68. Tuo val­tio­jut­tu on kyl­lä yksi hel­vetti, kos­ka on Pare­to-tehokku­us, mar­gin­aal­i­hyö­ty, tehokku­ustap­pio, markki­natas­apaino, ratio­naaliset odotuk­set ja kannustinvaikutus.

  69. “Peter Leesonin “The Invis­i­ble Hook: The Hid­den Eco­nom­ics of Pirates” Käsit­telee mm. merirosvo­jen itselleen laa­timia lake­ja. Merirosvot oli­vat pio­neere­ja perus­tus­lail­la rajoite­tun demokra­t­ian omaksumisessa.”
    Merirosvo­jakin oli kah­den­laisia; Val­tioiden val­tu­ut­tamia, he mak­soi­vat osan saali­ista val­ti­olle verona.
    Toinen ryh­mä oli henkipat­tomerirosvot, jot­ka hirtet­ti­in kiin­ni saataessa .
    Nämä merirosvot tar­jo­si­vat parem­mat olot kuin sil­loiset kaup­palai­vat tai val­tioiden laivasto.
    On lähin­nä huumo­ria puhua hei­dän sään­nöistään perus­tus­lak­i­na, sehän ei kat­tanut kuin pienen joukon eli oli lähin­nä yhdi­tys­lu­okaa, ei val­tioon verratava.
    Englan­ti ja USA ovat edelleen merirosvo­val­tioi­ta, sil­lä esim lain­säädän­nön mukaan muual­la lait­tomasti ansaitun omaisu­u­den saa pitää

  70. “Kyl­lähän varhaisim­mat liiken­nesään­nöt ovat syn­tyneet tapakult­tuu­ri­na ennen kuin mikään val­tio niitä on ruven­nut pakot­ta­maan ja jonkin­lainen sään­nöstö aivan var­masti säi­ly­isi vaik­ka val­tion valvo­mat liiken­nesään­nöt lakkautet­taisi­in heti”

    Tästähän ei ole kysymys, liiken­netur­val­lisu­ut­ta ja sään­töjä alet­ti­in kehit­tää Suomes­sakin kun liiken­teessä kuoli 1500 henkeä vuodessa.

    Sään­te­ly tuli siis sen vuok­si, että uhre­ja tuli likaa , ei sään­te­lyn itsen­sä vuok­si tai sen vuok­si, että val­tio niin halusi vaan, että ihmiset koki­vat tilanteen epämiel­lyt­täväk­si., kos­ka liian monel­la alkoi olla liiken­teessä kuollei­ta lähipiirissä .

  71. “tuo liiken­nesään­tö esimerk­ki on mielestäni huono, kos­ka minus­ta se liit­tyy juuri fyy­siseen koske­mat­to­muu­teen ja itsemääräämisoikeu­teen. Liikenteessä ”

    Mik­si yht­e­sikun­nan pitäsi rajoit­taa toim­intansa fyy­siseen koske­mat­to­muu­taan ja itsemääräämisoikeu­teen. Jokainen­han voi huole­htia niistäkin,rajauksesi ei perus­tu mihinkään.
    Yhteisö voi päät­tää aina mis­tä tahansa yhteiseti sään­tö­jen­sä puitteissa.
    Nykyään ei ole pakko asua maas­sa, ellei hyväksy sääntöjä

  72. “Mik­si yht­e­sikun­nan pitäsi rajoit­taa toim­intansa fyy­siseen koske­mat­to­muu­taan ja itsemääräämisoikeu­teen. Jokainen­han voi huole­htia niistäkin,rajauksesi ei perus­tu mihinkään.”

    Tähän minäkin osaan vas­ta­ta. Kos­ka se vain on se syvin päämäärä. Kaik­ki muu on tois­si­jaista. Ei ole mitään väliä mitä talouskasvulle tapah­tuu, ovatko ihmiset onnel­lisia tai työl­lis­tet­tyjä, tai edes halu­a­vatko ihmiset elää tuol­laises­sa yhteiskun­nas­sa. Raja­ton henk­i­nen väki­val­takin on ihan ok niin kauan kuin fyysi­nen koske­mat­to­muus ja itsemääräämisoikeus tur­vataan. Kos­ka tuo on se syvin päämäärä ja “oikein”, se ei tarvitse mitään muu­ta perustet­ta, eikä sitä edes kuu­lu perustel­la mitenkään. Aivan kuten raa­matun tai koraanin käskyjä ei tarvitse eikä kuu­lu perustel­la, ne kun ovat itsessään tosia. Se vain on noin, eikä sitä edes voi mitenkään osoit­taa vääräk­si. Menikö Art­turi suurin piirtein oikein?

  73. “Kos­ka tuo on se syvin päämäärä ja “oikein”, se ei tarvitse mitään muu­ta perustet­ta, eikä sitä edes kuu­lu perustel­la mitenkään. Aivan kuten raa­matun tai koraanin käskyjä ei tarvitse eikä kuu­lu perustel­la, ne kun ovat itsessään tosia.”

    Eivät nuo arvot ole sen pyhempiä kuin muutkaan. Sanomasi ei perus­tu mihinkään, epä­toivois­es­ti yrität väit­tää samaa kuin papit .
    Ei meil­lä ole mitään mah­tia, joka sanoisi, että ajatuk­sesi on ain­oa oikea.
    Se on vain sin­un mielipi­de ja tuskin sinä Jumala olet ?

  74. Liian vanha:“On lähin­nä huumo­ria puhua hei­dän sään­nöistään perus­tus­lak­i­na, sehän ei kat­tanut kuin pienen joukon eli oli lähin­nä yhdi­tys­lu­okaa, ei val­tioon verratava.”

    Min­un käsi­tyk­sen mukaan se kat­toi koko miehistön.

    “Jokainen­han voi huole­htia niistäkin,rajauksesi ei perus­tu mihinkään.”

    Ei voi ilman väki­val­taa. Rajaus perus­tuu juuri siihen mis­tä ihmiset voivat sopia keskenään ilman väki­val­taa ja siihen mis­tä eivät voi.

    “Nykyään ei ole pakko asua maas­sa, ellei hyväksy sääntöjä”

    On tot­ta, että val­tio­ta voi vai­h­taa nykyään edullisem­min kuin ehkä koskaan aikaisem­min, mut­ta tämä vai­h­t­a­mi­nen on edelleen niin kallista, että markki­nat eivät toi­mi tarpeek­si hyvin val­tioiden välil­lä ja sik­si markki­noi­ta tarvi­taan myös val­tioiden sisällä.

    tcrown: Ei men­nyt edes sinne päinkään.

  75. hihi­hi­hi­hih… tcrown: sua ale­taan koh­ta luul­la hul­luks, jos et tee sarkas­mi­asi vielä eksplisiittisemmäks.

  76. Liian Van­ha: Tuo oli vain min­un näke­myk­seni Art­turin ja muiden lib­er­taarien mielipiteistä.

    Art­turi, rehellis­es­ti nuo ovat sin­un argu­ment­te­jasi min­un val­it­semil­lani sana­muodoil­la. Sinä käytät luon­nol­lis­es­ti oma­l­ta kannal­tasi mukavampia sana­muo­to­ja, mut­ta fak­ti­nen asi­a­sisältö on ident­ti­nen argu­ment­tiesi kanssa. Hain eilen oikeaa sanaa, ja päädyin päämäärään, mut­ta arvo lie­nee parem­pi sana. Eli kor­jaa sana päämäärä arvolla.

  77. tcrown: heh. Turha kai sitetn kysyä min­un mielipi­det­tä kir­joituk­ses­tasi, jos et sitä kuitenkaan hyväksy. Minus­ta kir­joituk­sesi asi­a­sisäl­lössä on jotain ihan ok jut­tu­ja, mut­ta suurin osa siitä on ihan väärin.

    “Raja­ton henk­i­nen väki­val­takin on ihan ok niin kauan kuin fyysi­nen koske­mat­to­muus ja itsemääräämisoikeus turvataan.”

    Täl­lais­ten sel­keesti loukkaa­maan tarkoitet­tu­jen lau­sei­den lait­ta­mi­nen min­un suuhun on aika ala-arvoista.

  78. “On tot­ta, että val­tio­ta voi vai­h­taa nykyään edullisem­min kuin ehkä koskaan aikaisem­min, mut­ta tämä vai­h­t­a­mi­nen on edelleen niin kallista, että markki­nat eivät toi­mi tarpeek­si hyvin val­tioiden välil­lä ja sik­si markki­noi­ta tarvi­taan myös val­tioiden sisällä.”

    Suomes­ta on muut­tanut 1900 luvul­la n 1,2 miljoon­aa henkeä pois vaik­ka kulut ovat olleet korkeat. Tihen­tymä oli 60–70-lukujne tait­teessa, kun n 500000 henkeä muut­ti Ruot­si­in ja USA:aan
    Ja en näe muu­tossa ulko­maille kovin suuria kulu­ja, olen muut­tanut Suomes­sa maan sisäl­lä ja lisäk­si ulko­maille ja takaisin muu­ta­man kerran.
    Kyl­lä ylivoimais­es­ti kallein­ta oli muut­taa Suomen sisällä

  79. “Ei voi ilman väki­val­taa. Rajaus perus­tuu juuri siihen mis­tä ihmiset voivat sopia keskenään ilman väki­val­taa ja siihen mis­tä eivät voi.”

    Yhteiskun­ta on aina väki­val­takoneis­to, väki­val­ta on vain ulkois­tet­tu yksilöltä yhteiskun­nalle ja yhteiskun­taa pide­tään yllä väkivallalla.
    On sit­ten pitkälti sisäis­es­ti päätet­tävis­sä ketä väki­val­ta palvelee.

    Yhteiskun­ta pysyy pystyssä niin kauan kuin se tar­joaa etu­ja enem­mistölle. Kun se tyy­dyt­tää vain vähem­mistön tarpei­ta niin se hajoaa.

    Mil­lään ylhäältä sanel­lul­la sään­nöl­lä sitä ei ylläpi­de­tä kuin jonkun aikaa.

  80. ““Raja­ton henk­i­nen väki­val­takin on ihan ok niin kauan kuin fyysi­nen koske­mat­to­muus ja itsemääräämisoikeus turvataan.”

    Täl­lais­ten sel­keesti loukkaa­maan tarkoitet­tu­jen lau­sei­den lait­ta­mi­nen min­un suuhun on aika ala-arvoista.”

    Ote­taan lain­aus aiem­mista keskusteluista:

    “mut­ta tähän yhteen­li­it­tymään kuu­lu­vat voivat ran­gaista sen ulkop­uolelle jääviä niin, että kenenkään ei ole ratio­naal­ista lip­sua, joten en usko, että ennem­min tai myöhem­min täl­lainen jär­jestelmä kaa­tu­isi. Muista, että ihmiset ovat valmi­ita rankaise­maan mui­ta käytök­ses­tä, joka vahin­goit­taa yhteisöä vaik­ka tästä rankaisemis­es­ta koi­tu­isi kustannuksia.”

    Min­un mielestäni yllä kuvaat yksiselit­teis­es­ti henkistä väki­val­taa. Ja mitään rajoit­tei­ta tälle henkiselle väki­val­lalle (fyy­sisen koske­mat­to­muu­den, itsemääräämisoikeu­den ja tietysti muiden tekemän henkisen väki­val­lan lisäk­si) en ole kyen­nyt siinä arvo­maail­mas­sa mitä viesteil­läsi ajat, havait­se­maan. Eri­tyis­es­ti, fyy­sistä väki­val­taa hillit­semään mielestäsi tarvi­taan val­tio, mut­ta henkistä ei, niin minkä muun johtopäätök­sen voin tehdä kuin että henk­i­nen väki­val­ta on mielestäsi hyväksyttävä(mpä)ä? Kon­trol­loitu fyysi­nen väki­val­ta on mielestäni huo­mat­ta­van paljon pienem­pi paha kuin kon­trol­loima­ton henk­i­nen väki­val­ta. Fyy­sisen väki­val­lan tuot­ta­ma kipu sen­tään useim­miten loppuu. 

    Väit­teeni on tiet­tysti hel­posti osoitet­tavis­sa vääräk­si, kun ker­rot miten sin­un arvo­maail­mas­sasi henkistä väki­val­taa pitäisi rajoittaa.

  81. tcrown:“Minun mielestäni yllä kuvaat yksiselit­teis­es­ti henkistä väkivaltaa.”

    Ok. Minus­ta minä en kuvaa henkistä väkivaltaa.

    “Eri­tyis­es­ti, fyy­sistä väki­val­taa hillit­semään mielestäsi tarvi­taan val­tio, mut­ta henkistä ei”

    Hei… lope­ta nyt tämä vale­htelem­i­nen. Minus­ta val­ti­ol­la on rooli niin henkisen- kuin fyy­sisenkin väki­val­lan hillitsemisessä.

    “Väit­teeni on tiet­tysti hel­posti osoitet­tavis­sa vääräk­si, kun ker­rot miten sin­un arvo­maail­mas­sasi henkistä väki­val­taa pitäisi rajoittaa.”

    Parisuh­teessa toinen osa­puoli uhkaa viedä pariskun­nan yhteiset lapset toisen saavut­ta­mat­tomi­in. Val­tio rajoit­taa tämän uhkail­i­jan itsemääräämisoikeut­ta esim. sakol­la, läh­estymiskiel­lol­la tai vankeusrangaistuksella.

    Tämä keskustelu on ajau­tunut taas ihan liian kauas alku­peräis­es­tä aiheesta. Se mitä minä ajat­te­len henkises­tä väki­val­las­ta ei liity mitenkään kaavoituk­seen ja kor­rup­tioon. Näistä jutu­ista on puhut­tu niin paljon, että minä oon ainakin valmis vaan ole­maan yhtä mieltä siitä, että ollaan eri mielisiä.

    Pyytäisin kuitenkin, että et hyökkäisi kir­joituk­siani vas­taan pane­mal­la suuhu­ni sano­ja, jot­ka eivät sinne kuu­lu. Voit toki laina­ta min­ua suo­raan, kos­ka niistä sanoista vas­taan itse.

  82. “Tämän seu­rauk­se­na Espoon nykyi­nen kaupunki­rakenne on hajanainen ja palvelu­jen jär­jestämi­nen käve­lyetäisyy­delle on jok­seenkin mahdotonta.”

    Tämä väite ei pidä paikkaansa, 60‑, 70- ja 80-luvuil­la Espoon lähiöi­den ostar­it riit­tävine palveluineen oli­vat nimeno­maan käve­lyetäisyy­del­lä. Osa niistä on vieläkin, tosin muut­tuneina tai erit­täin riisut­tuina malleina.

    Kehi­tys kään­tyi mielestäni huonom­paan suun­taan, kun Lip­pu­laivaa alet­ti­in rak­en­taa Espoon­lah­teen. Tästä alkoi suun­ta, jol­loin ostoskeskuk­set vain kas­va­vat ja kas­va­vat ja syövät lähempänä ole­vien pienem­pi­en kaup­po­jen mah­dol­lisuuk­sia. Kehi­tyk­sen myötä ihmiset alkoi­vat käyt­tää auto­ja ruokakau­pas­sa käyntiin.
    Muu­tos on nähtävis­sä esim. Soukan ostar­il­la, jos­sa täl­lä het­kel­lä on ruokakau­pan lisäk­si muu­ta­ma has­su erikois­li­ike ja usei­ta anniskelupaikkoja.

    Itse asi­as­sa kehi­tys alkoi kään­tyä jo aikaisem­min Tapi­olan liikekeskuk­sen laa­jen­tamisen aikoi­hin. Pienem­mät Tapi­olan eri osalähiöi­hin sijoit­tuneet kau­pat ovat menet­täneet elin­mah­dol­lisuuten­sa, vain Pohjois-Tapi­o­las­sa on säi­lynyt pari pienem­pää ruokakaup­paa. Tämä muu­tos ei kuitenkaan ole ollut yhtä radikaali, kos­ka Tapi­olan liikekeskus on käytän­nössä käve­lyetäisyy­del­lä myös osalähiöistä.

    Iro­nista on, että nyt jo Tapi­olan liikekeskuskin on jäänyt isom­pi­en jalkoi­hin. Sel­lo ja Iso-ome­na imevät asi­akkai­ta, jot­ka halu­a­vat ilmaista ja väljää paikoi­tusti­laa. Metron tulo onkin onnen­potku Tapi­olan kaup­pi­aille. Metron myötä Tapi­olan liiketilo­ja voidaan laa­jen­taa ja liikekeskus­tan alle rak­en­taa laa­ja pysäköin­tilu­o­la. Ja näin Espoon kaup­pakeskusten kil­pavarustelu vain kiihtyy ja luul­tavasti taas joitakin hie­man kauem­pana sijait­se­via, pienem­piä liikkeitä joudu­taan sulke­maan. Tämän seu­rauk­se­na etäisyy­det taas kas­va­vat ja ihmiset joutu­vat tur­vau­tu­maan enem­män autoihinsa.

    Liikekeskusten kasvu jär­jet­tömän kokoisik­si ja niiden sijoit­ta­mi­nen vain muu­ta­maan liiken­teen sol­muko­htaan onkin mielestäni vain kas­vat­tanut ihmis­ten päivit­täis­tavaroiden ostom­atkaa ja näin lisän­nyt osaltaan autoilua. Kuin­ka moni oikeasti tarvit­see Cit­taria tai Pris­maa saadak­seen ostet­tua leipän­sä ja maitopurkkinsa?

  83. Osmo:
    “Tämän seu­rauk­se­na Espoon nykyi­nen kaupunki­rakenne on hajanainen ja palvelu­jen jär­jestämi­nen käve­lyetäisyy­delle on jok­seenkin mahdotonta.”

    Andre:
    “Tämä väite ei pidä paikkaansa, 60‑, 70- ja 80-luvuil­la Espoon lähiöi­den ostar­it riit­tävine palveluineen oli­vat nimeno­maan käve­lyetäisyy­del­lä. Osa niistä on vieläkin, tosin muut­tuneina tai erit­täin riisut­tuina malleina.”

    Uskoak­seni Osmo tarkoit­ti hie­man isom­paa ongel­maa, jota joskus kor­jat­ti­in noil­la mainit­semil­lasi lähi-palveluil­la. Kun kat­soo Espoon kart­taa — ja vieläpä ver­sio­ta jos­sa näkyy asum­isti­heys, niin huo­maa Espoos­sa ole­van kym­menkun­ta tiheää keskus­ta — joiden välistä löy­tyy esikaupunki­tyyp­pistä asum­ista. Tämä selkeä keskus­tan puute (ellei keskus­tak­si las­ke­ta Helsinkiä) johtaa siihen, että asum­i­nen on levin­nyt hyvin laa­jalle alueelle ja aluei­den välisen liiken­teen hoit­a­mi­nen on hyvin teho­ton­ta (kallista). Maail­mal­la parhaim­mat julkiset liiken­ney­htey­det löy­tyvät paikoista jois­sa on selkeä keskus­ta-alue, ja asukasti­heys piene­nee keskus­tas­ta pois­päin kuljettaessa.

    Vas­taavasti tämä ongel­ma löy­tyy myös kun­nal­lis­tekni­ikas­ta, ja voisi­pa väit­tää että esimerkik­si Espoon kaukoläm­pö­toim­inta on Helsinkiä tehot­tomam­paa (vaikkakin yksi­tyi­nen palvelun­tar­joa­ja kun­nal­lista tehokkaampi sinäl­lään onkin). Lisäk­si Espoolainen (ja myös Suo­ma­lainen) tapa on asua kaukana työ­paikoista, ja vaik­ka työ­paik­ka olisikin samas­sa kaupungis­sa niin Espoos­sa se ei yleen­sä ole samaa suurkaupun­gin osaa ainakaan — mikä näkyy liikenteessä. 

    Aluei­den his­to­ri­as­ta voi kaivaa tietoa luke­mal­la van­ho­jen raken­nus­li­ikkei­den his­to­ri­aa — niistä löy­tyy ne ketkä rak­en­si­vat mitkäkin alueet maini­tu­il­la 50‑, 60- ja 70-luvuilla. 

    Itse käyn lähikau­pas­sani — jonne ruokalaskus­tamme kulkeu­tuu noin 80% lop­un jäädessä muualle.

  84. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mitä kokoomuk­sen kor­rup­ti­o­laarista löy­ty­isi. Erään toimit­ta­jan suul­la kokoomus on ollut hil­jaa kuin pis­sa sukas­sa, mikä on viisas strate­gia, jos ei halua keskustel­la omista puoluekytköksistä.

    Katainen sanoi, että toim­i­taan lain mukaan, eli rahoituk­ses­ta ei ker­ro­ta, Niin­istö ei halua vaali­ra­hoi­tus­ta avoimek­si, tästä ei ole vaikea vetää asian­mukaisia johtopäätöksiä.

    Mik­si kokoomus­ta kohdel­laan silkki­han­sikkain, vaik­ka arvat­tavasti kokoomus­laiset johta­jat ovat joutuneet yksi toisen­sa jäl­keen laske­maan tiilen­päitä työssään tekemien­sä taloudel­lis­ten rötösten vuoksi.

  85. a m‑b:“Miksi kokoomus­ta kohdel­laan silkkihansikkain”

    Kos­ka sen kor­rup­tios­ta (jota siis toden­näköis­es­ti on aivan yhtä paljon kuin muis­sakin puolueis­sa) ei ole vielä näyttöä.

  86. Vuorinen:“Mielestäni esimerkik­si meille Tuusu­lalaisille on parem­pi, että voimme käy­dä ostok­sil­la tääl­lä oman kun­nan alueella.”

    Niin juuri. Uusi­maalais­ten kun­tien pitää antaa kehit­tyä ja tar­jo­ta kau­pan palvelui­ta. Helsinkiläiset poli­itikot kuten vapaavuori halu­a­vat uusi­maalaiset helsinki­in ostok­sille, mikä näivet­tää uuttamaata.

    Mika: “Tuo Ideapark:ien vas­tus­t­a­mi­nen on pelkkää pop­ulis­mia, kaik­ki muut näyt­tävät saa­van pystyt­tää pytink­in­sä ilman porua. ”

    Niin juuri. Tänne Klaukkalaankin tuli juuri val­ta­va city­mar­ket ilman mitään ongel­maa. Idea­park tyr­mät­ti­in luul­tavasti sik­si, että Helsin­ki saa pidet­tyä erikois­li­ikkei­den ja tavaroiden monop­o­lia. Kyseessä on ihan yksinker­tais­es­ti Helsin­ki vs. uusi­maa ‑asetel­ma.

    Soininvaara:“Hypermarketit Num­me­lan keskus­tas­sa sijait­se­vat oikein, mut­ta toteu­tus on hirveä. Ne kyl­lä sijait­se­vat keskus­tas­sa, kuten kau­pan pitääkin, mut­ta tulok­se­na on, että keskus­ta on City­mar­ketin parkkipaik­ka eikä muu­ta keskus­taa enää ole”

    Tämä on ratkaise­ma­ton ongel­ma. Esim. omas­sa kotikylässäni kes­ki-suomes­sa uusi s‑market vaati niin ison parkkipaikan, että tuo parkkipaikkanäkymä domi­noi koko keskus­tan ilmet­tä. Ja näyt­tää rumal­ta. Mut­ta kaup­pa keskit­tyy jot­ta voi kil­pail­la hin­noil­la ja valikoimal­la. Isoille yksiköille ei ole vai­h­toe­htoa. Ongel­ma on ken­ties vain esteettinen?

  87. En ymmär­rä, mik­si isoille yksiköille ei olisi vai­h­toe­htoa, kun man­nereu­roop­palaisetkin siihen kykenevät. Loh­jalle kuitenkin raken­net­ti­in suuri Pris­ma, jon­ka katol­la on parkki­hal­lia kolmes­sa ker­rokses­sa. Ihan siistin näköi­nen ratkaisu esteet­tis­es­ti, ja logis­tis­es­tikin muka­va kun hissil­lä pääsee autolle tarvit­se­mat­ta kan­taa tavaroi­ta pitk­iä matko­ja. Alak­er­ras­sa vielä lin­ja-autoase­ma. Vaik­ka iso­ja yksiköitä inhoankin, niin tuos­sa toteu­tus on hyvä.

  88. Ajoin taan­noin heinäku­un 14 Ran­skan kansal­lispäivänä Saint-Tropez’si­in. Kaupun­gin laita­mil­la otti­vat ensin vas­taan saman­tyyp­piset tavara­hal­liru­miluk­set kuin on Suomes­sakin kaupunkien reunamilla.

    Hal­val­la kyhät­ty ruma talo­rykelmä antaa kaupungista huonon ensi­vaikutel­ma, joka jää hel­posti sym­bol­oimasan muu­takin kaupunkia ainakin sil­loin, kun kyse on pienehköstä kaupungista. — Palaan usein van­hoille jalan­jäljil­leni, Saint Topes’ iin ei tule mieleenkään palata.

    Ruot­sis­sa Sil­jan-jär­ven eteläpuolel­la Taalain­maal­la on mutkit­tel­e­va pieni tie, joka on ollut alun­perin kar­japolku, joka oli kulkenut talosta toiseen. Teit­ten var­rel­la on hoidet­tu­ja van­ho­ja talo­ja. Vaik­ka tie on kapea ja mutkit­telel­va, sitä pitkin kul­kee paikallis­bus­si. — Talois­sa asu­taan ympäri vuo­den ja käy­dään töis­sä muualla.

    Kauem­pana Sil­jan-jär­ven puolel­la kul­kee suo­ra pikatie, joka ei kos­ke­ta ko. asu­tus­ta mitenkään.

    Suomes­sa 1959-luvun jäl­keen kirkonkyliä kaavoitet­ti­in vira­nomaistyönä Helsingistä käsin. Jäl­ki on ollut aikamoista, kirkonkyliä halko­vat viiv­ot­timel­la piir­re­tyt lev­eät stra­dat, jot­ka voivat kulkea jopa vääräl­lä puolelta raken­nuk­sia. Idyl­lisyys on kylistä kaukana, mon­et tuo­vat mieleen lähin­nä rappion. 

    En palaa enkä mielel­läni jää näi­hin liikenne-elämän ehdoil­la raken­net­tui­hin kaupunkei­hin tai kirkonkyli­in. Raa­he on uudelleen tutkit­ta­va paik­ka, samoin Nurmes.

    Matkail­i­jat voivat matkako­hde­valin­noil­laan ottaa kan­taa ympäristö­jen raiskaamiseen. Tein päätök­sen, että en tule osta­maan ain­oas­takaan idea­parkin kaltais­es­ta paikas­ta mitään.

  89. On surkea asia, kun Suo­mi kansal­lista iden­ti­teet­tiään rak­en­taes­saan tykästyi siinä määrin mod­ernismi­in, että uno­hti esimerkik­si sen, että Suomes­sa katoil­la makaa osan vuodes­ta val­ta­vat määrät lunta.

    Vaku­u­tusy­htiöt ovat huo­man­neet kyseisen jär­jet­tömyy­den. Niin­pä koti­vaku­u­tuk­set eivät kor­vaa esimerkik­si kon­denssive­den eikä myöskään lumen pain­on aiheut­tamia vaurioita.

    Oliko Alvar Aaal­to ja muut mod­ernismin hen­gen­heimoilaiset lop­pu­jen lopuk­si niin nero­ja, kun toi­vat Suomeen ilmas­toon sopi­mat­tomat kattorakenteet. 

    Paljonko­han Aal­lon tasaka­ton ihan­noin­ti on tul­lut mak­samaan meille ter­veysongelmi­na, kor­jausku­luina ja henkisinä kuluina, per­hei­den särkymisenä ym.

    Sama jatkuu esimerkik­si Helsin­gin uhmakkaas­sa rak­en­tamises­sa hyvin alav­ille maille, asun­nois­sa on ilmaan­tunut kos­teu­songelmia pian niiden valmis­tu­misen jäl­keen. — Nyt on Kes­ki-Euroopas­sa alka­nut uusi ilmiö eli ennakoi­va pako­laisu­us veden­pin­nan uhkaa­van nousun vuoksi.

    Kuka­han mah­taa kor­rup­toi­da ketä Helsingis­sä? Vapaavuori voisi miet­tiä myös Helsin­gin rak­en­tamis­poli­ti­ikkaa. Tääl­lä ollaan tykästyneitä tyhji­in rav­in­toloi­hin ja hotellei­hin. Kyl­lä tyhjät rav­in­to­lat ja hotel­lit kulut­ta­vat luon­non­va­ro­ja nekin.

  90. “..5. Täy­del­listä jär­jestelmää emme koskaan saa.”

    Täy­delli­nen on iso sana, mut­ta toimi­va jär­jstelmä olisi tämänkaltainen:

    1. Kun­ta kavoit­taa jonkun alueen haluamakseen.
    2. Kun­ta aset­taa k.o. alueen ton­teille kaa­van mukaisen vuosit­taisen 90% maa-arvoveron.
    3. Kun­ta jää odot­ta­maan yksi­tyisen sek­torin investointeja.

    Jos maan hin­ta on reaal­i­talouteen näh­den kohdal­laan, investoi­jista ei ole pulaa. Ei tarvi­ta poli­itikko­jen ja yksi­tyisen sek­torin diile­jä ja vero­tuk­sel­la saadaan maako­rot sille, jolle se kuuluu.

  91. Saas nähdä, miten kauan tämä Kepu-jahti jatkuu. Aiheel­la tehdään poli­ti­ikkaa sen sijaan, että tutkit­taisi­in itse ilmiötä ja mietit­täisi­in paran­nuskeino­ja. Markki­na­t­alousko tilalle vai mitä? — Poli­ti­ik­ka edel­lyt­tää kuitenkin rahaa.

    Kuka mah­toi tuo­da markki­na­t­alouden sairaalalaitok­seen nyky­muododssa. Se taitaa tul­la mak­samaan Suomelle aikamoisia sum­mia niin inhimil­lisenä kär­simyk­senä kuin myös taloudel­lises­sa mielessä.

  92. ■Kalle Pyöränie­mi kir­joit­ti 27.6.2009 kel­lo 23:57
    Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li yhdis­tet­tynä pakkol­u­nas­tu­soikeu­teen ja maanois­tu­soikeu­teen kär­jistää tilannetta.” 

    Val­tion tulisi pakkol­u­nas­taa kaik­ki Suomen pel­lot, joi­ta sit­ten vuokrat­taisi­in vil­jeli­jöille ja muille yrittäjille.
    Uskon, että kun­tien olisi siten tarvit­taes­sa helpom­pi käyt­tää kaavoitu­soikeuk­si­aan järkevästi, jopa yli kuntarajojen.

  93. Onkin todel­la mie­lenki­in­toista, että sen parem­min raken­nus­li­ikkeitä kuin s- tai k‑puolueita ei ole tähän men­nessä tul­lut esille sen parem­min vaali­ra­ha­sotkuis­sa kuin puoluer­a­hoituk­sen puit­teis­sa. Sil­lä, kuten aivan oikein toteat, niitä on jo vuosikym­meniä pidet­ty julk­isi­na salaisuuksina.

    Linkeis­säsi Soin­in­vaaran tek­sti kiin­nit­tää huomiotani hänen arvel­lessaan, että kor­rup­tion kallein hin­ta olisi yhdyskun­tarak­en­teen vau­ri­ois­sa. Siinä hän luon­nol­lis­testi oike­as­sa, että ne vau­ri­ot ja niiden seu­rauk­set on ver­rat­en help­po mita­ta ja laskea yhteen. Mikä tarkaste­lu­tavas­sa jää huo­maa­mat­ta, että yhdyskun­tarak­en­teen vau­ri­ot ovat vain osa yhteiskun­tarak­en­teen vau­ri­oista. Ne ovat moninker­taiset yhdyskun­tarak­en­teen vau­ri­oi­hin, jot­ka itsessään ovat valtavat.

    Kun kansalaiset menet­tävät uskon­sa yhteiskun­taansa, sen hin­ta on mit­taam­a­ton. Ei ole kaukaa haet­tua väit­tää, että juuri se pienen­tää äänestysak­ti­ivi­su­ut­tamme. “Häl­lä väliä. Teen mitä teen, rosvous jatkuu kuitenkin.”- asenne mädät­tää kansakun­nan ole­mas­saolon perus­tan. Eikä eripu­rainen kansa kestä pien­impiäkään ulkoisia painei­ta, kumu­loitu­vista sisäi­sistä paineista puhu­mat­takaan.” JFK:n sanoin: “Those who make peace­ful rev­o­lu­tion impos­si­ble will make vio­lent rev­o­lu­tion inevitable.”

    Se mikä min­ua tässä nykyisessä keskustelus­sa ihme­tyt­tää on, että kukaan ei ota edes kun­nol­la kan­taa siihen ain­oaan pom­min­var­maan kor­rup­tio­va­paaseen puoluer­a­hoi­tustapaan, johon olen tör­män­nyt. Rahas­tom­a­lli­in. Artikke­li http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/08/21/katse-eteen-pain-oikeusministeri-brax/ ja sen kolme linkkiä. Se pesee kaiken puoluer­a­hoituk­sen viti­valkoisek­si. Ja mah­dol­lis­taa rajat­toman, kor­rup­tio­va­paan puoluer­a­hoituk­sen­ra­hoituk­sen. Sil­lä toimi­ak­seen demokra­tia tarvit­see rahoitusta.

    Ihme­tyt­tää ja ihme­tyt­tää? Ymmärtäähän sen, että yksit­täis­ten puolueit­ten papis­to kuvit­telee menet­tävän­sä kuvit­tele­mansa kil­pailue­dun rahoituk­sen­sa tur­vaamisek­si. Mut­ta nykyisessä mit­takaavas­sa yksit­täis­ten puolueit­ten mielip­iteil­lä ei enää pitäisi yllä maini­tu­is­takin syistä olla väliä. Vaan onpa niil­lä, kos­ka puolueit­temme intressien perus­teel­la perus­tus­lakia muutet­ti­in siten, että ennen seu­raavia vaale­ja puoluei­ta edus­tavien kansane­dus­ta­jien ei tarvitse kuun­nel­la kansan mielipi­det­tä. Ei ole mitään varovent­ti­il­iä. Eikä arvo­jo­hta­jamme arvo­val­ta ainakaan riitä.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.