Korruption kallein hinta on yhdyskuntarakenteen vaurioissa

Kaa­voi­tus­pää­tös­ten hank­ki­mi­nen puo­lue­ra­hoi­tuk­sen tur­vin ei ole vain moraa­li­nen ongel­ma. Jos kaa­va on ylei­sen edun mukai­nen, sen pitäi­si toteu­tua ilman päät­tä­jien voi­te­lua­kin. Voi­te­lua tar­vi­taan, kun halu­taan teh­dä ylei­sen edun vas­tai­nen pää­tös. Se, että kaa­voi­tuk­seen liit­ty­vä kor­rup­tio — tai sen lie­vem­mät esi­muo­dot — vai­kut­ta­vat kiel­tei­ses­ti yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen, on lopul­ta pal­jon isom­pi ongel­ma kuin kor­rup­tioon liit­ty­vät moraa­li­set ongel­mat. Espoon kaa­voi­tus 1970-luvul­la  on surul­li­nen esi­merk­ki sii­tä, mitä puo­lue­ra­hoi­tus­ve­toi­ses­ta kaa­voi­tuk­ses­ta seuraa.

Espoon tär­keim­mil­lä puo­lu­eet oli­vat tuol­loin kukin liit­tou­tu­neet oman raken­nus­liik­keen­sä kans­sa, jota ne suo­si­vat kaa­voi­tuk­ses­sa ja joka suo­si nii­tä rahoi­tuk­ses­sa. Kokoo­mus oli lii­tos­sa Pola­rin, dema­rit Hakan ja libe­raa­lit  Arjat­sa­lon kans­sa. Ruot­sa­lai­sil­la taas oli kar­ta­no­su­ku­ja puo­lus­tet­ta­va­naan. Espoo­ta kaa­voi­tet­tiin 1970-luvul­la ilman yleis­kaa­vaa rois­kien raken­nusoi­keut­ta sin­ne, mis­sä oikea taho sat­tui omis­ta­maan maata.

Tämän seu­rauk­se­na Espoon nykyi­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne on haja­nai­nen ja pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen käve­lye­täi­syy­del­le on jok­seen­kin mah­do­ton­ta. Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen yli­mää­räi­set käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja vuo­des­sa lähin­nä lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­si­na. En tie­dä pal­jon­ko rahaa kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä Espoos­sa aika­naan siir­tyi, mut­ta tus­kin sum­ma kui­ten­kaan vas­taa lähes­kään yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­le syn­ty­neen hai­tan talou­del­lis­ta arvoa.

Var­maan­kin Espoon pää­tök­sen­te­ko on noi­ta päi­vis­tä siis­tiy­ty­nyt, mut­ta sama meno jat­kuu monis­sa kehys­kun­nis­sa. Polii­tik­ko­jen ja puo­luei­den lah­jon­nas­ta ei tar­vit­se olla kyse. Voi olla suo­ras­taan ideo­lo­gi­sia syi­tä suo­sia joi­ta­kin maa­no­mis­ta­jia. Vaik­ka tar­koi­tus oli­si hyvä, lop­pu­tu­los on aivan yhtä paha, kos­ka kaa­voi­tus­ta ei ohjaa pyr­ki­mys jär­ke­vään yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen, vaan raken­nusoi­keut­ta jae­taan sen mukaan, mis­sä kukin maa­ta omis­taa. Sil­miin pis­tä­vää kui­ten­kin on, kuin­ka maa­no­mis­tuso­lot ohjaa­vat kaa­voi­tus­ta esi­mer­kik­si Sipoos­sa, jos­sa teh­dään yhä tol­kut­to­mia yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta tuhoa­via rat­kai­su­ja.  Jokai­nen ruot­sin­kie­li­sen suvun omis­ta­ma kar­ta­no näyt­tää ansain­neen oman oma­ko­ti­kau­kion­sa, joil­le ei ole mitään ter­vees­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta nouse­vaa perustetta.

 P.S.
Miten on mah­dol­lis­ta, ettei minis­te­ri Mau­ri Pek­ka­ri­nen ymmär­rä, ettei kukaan luo­ta hänen puo­lu­eet­to­muu­teen­sa, kun hän esit­tää mie­li­pi­tei­tä sii­tä, mis­sä kau­pan suu­ryk­si­köi­den pitäi­si sijaita.

102 vastausta artikkeliin “Korruption kallein hinta on yhdyskuntarakenteen vaurioissa”

  1. Tuos­sa muu­ten saman­suun­tai­nen näkemys:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/06/kannattaako-kakkosia-puolustella.html

    Ja mie­len­kiin­toi­nen, per­jan­tai­na jul­kais­tu sel­vi­tys raa­ka­maan hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta ym. Maanmittauslaitokselta:

    http://www.maanmittauslaitos.fi/nro_109__Raakamaan_hinta.pdf

    Miten on mah­dol­lis­ta, ettei minis­te­ri Mau­ri Pek­ka­ri­nen ymmär­rä, ettei kukaan luo­ta hänen puo­lu­eet­to­muu­teen­sa, kun hän esit­tää mie­li­pi­tei­tä sii­tä, mis­sä kau­pan suu­ryk­si­köi­den pitäi­si sijaita.”

    Pek­ka­ri­nen tar­jo­si mie­les­tään niin hyvän seli­tyk­sen? Täs­sä audio Ylen aamu­lä­he­tyk­ses­tä. Pek­ka­ri­nen suo­ras­taan hyp­pii tasa­jal­kaa vir­ka-auton taka­pen­kil­lä. Kuun­nel­kaa itse kuin­ka jouset notkuvat:

    http://areena.yle.fi/audio/275786

  2. Minä en aina­kaan ole anta­nut vih­reil­le ja kokoo­muk­sel­le anteek­si vih­din idea­par­kin tyr­mäys­tä. Kysy­myk­ses­sä on vain Hel­sin­gin itse­käs oman voi­ton tavoit­te­lu Uuden­maan kus­tan­nuk­sel­la. Mikä sat­tu­ma, että täl­lai­sia äänen­pai­no­ja kuu­luu vain ja ainoas­taan Helsingistä.…

  3. Ja mie­len­kiin­toi­nen, per­jan­tai­na jul­kais­tu sel­vi­tys raa­ka­maan hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta ym. Maanmittauslaitokselta:

    http://www.maanmittauslaitos.fi/nro_109__Raakamaan_hinta.pdf

    Ja mie­len­kiin­toi­nen, per­jan­tai­na jul­kais­tu sel­vi­tys raa­ka­maan hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta ym. Maanmittauslaitokselta:

    http://www.maanmittauslaitos.fi/nro_109__Raakamaan_hinta.pdf

    Lai­nauk­sia tuos­ta dokumentista:

    ..Tont­tien tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten..” “Lop­pu­tu­le­ma on, että raa­ka­maan hin­ta aset­tuu jon­ne­kin tontin
    hin­nan ja alku­tuo­tan­to­maan hin­nan väliin.” “Hin­ta riip­puu tont­tien tuotantokustannuksista
    ja siitä,..”

    Onko tont­ti­tuo­tan­to kovin­kin yleis­tä suo­men­maas­sa? Täs­sä­hän on Suo­mel­le mel­koi­nen vien­ti­valt­ti! Ja joku vie­lä väit­tää, että maan loi ylä­ker­ran her­ra 7 päi­väs­sä? Sehän on tuo­tet­tu suo­ma­lai­ses­sa virastossa!

  4. Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­nen yli­opis­to raken­net­tiin kes­kel­le kor­pea seit­se­män kilo­me­rin pää­hän kau­pun­gis­ta. Aikoi­naan yli­opis­ton vie­rei­sel­tä maa­ti­lal­ta sai tuo­ret­ta lei­pää ja kanan­mu­nia, mut­ta nykyi­sin sitä­kään ei ole. Tilal­le on tul­lut pien­ta­loa­luet­ta. Yli­opis­ton vie­res­sä olleet puu­tar­ha­pals­tat kas­va­vat nykyi­sin pajua. Siir­to­la­puu­tar­ha­mö­keis­sä on vie­lä elämää. 

    Tie kau­pun­kiin kai­paa lisää kais­to­ja. Onnek­si sil­lat on teh­ty leveik­si ja tien leven­tä­mi­nen onnis­tuu helpolla. 

    Jäl­ki­kä­teen voi vain ihme­tel­lä. Tari­na ker­too, että vaih­toeh­to­na täl­le kor­pi­pals­tal­le oli­si ollut kes­kus­tan kupees­sa ole­va pal­lon kau­pun­gin­osa. Saman tari­nan mukaan joku hyö­tyi sii­tä, että kuok­ka isket­tiin korpeen.

  5. Osmo:“Jos kaa­va on ylei­sen edun mukai­nen, sen pitäi­si toteu­tua ilman päät­tä­jien voiteluakin.”

    hihi­hi­hi­hi­hi­hi­hi­hi­hih.…

    Osmo olet ilmei­ses­ti poli­tii­kas­sa muka­na ollee­na havain­nut, että sen lisäk­si, että polii­ti­koil­la on ääre­tön tie­to he ovat huo­mat­ta­vas­ti epäit­sek­kääm­piä kuin lop­pu väestö.

    On muka­va kuul­la, että yhteis­kun­tam­me etu­ri­vin ajat­te­li­jal­la on näin rea­lis­ti­nen käsi­tys ympä­röi­väs­tä maailmasta.

  6. Saim­me todis­taa tätä oden kuvaa­maa toi­min­taa juu­ri edel­lis­tiis­tai­na Turun ympä­ris­tö- ja kaa­voi­tus­lau­ta­kun­nas­sa, jos­sa dema­rien ja kokoo­mus­lais­ten koa­li­tio junt­ta­si läpi raken­nus­yh­tiö CCN:än kaavaehdotuksen.

    Kaa­voi­tus­toi­mis­tom­me ehdo­tus oli hei­dän oman ark­ki­teh­tin­sä suun­nit­te­le­man kai­kin­puo­lin parem­pi kaa­va­luon­nos (myös kok. & dem. myön­si­vät että toi­mis­ton kaa­va on parempi). 

    Mut­ta miten kävi­kään, puheen­joh­ta­ja kes­kus­te­lun jäl­keen ilmoit­ti, että asia nyt vaan on niin, että hän on “kes­kus­tel­lut” raken­nus­yh­tiön kans­sa ja että hei­dän ehdo­tuk­sen­sa tul­laan nyt valit­se­maan, vaik­ka esi­te­tyt argu­men­tit eivät sitä tuekkaan. 

    Minus­ta on pöy­ris­tyt­tä­vää, että vie­lä 2000-luvul­la­kaan kau­pun­kiem­me kaa­voi­tus ei ole demo­kraat­ti­ses­sa kont­rol­lis­sa, vaan suu­ret puo­lu­eet toi­mi­vat yhä raken­nus­yh­tiöi­den asianajajina. 

    Tuos­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sen hin­nas­ta on teh­ty hyvä rap­sa nimel­tään “Kun­ta­ta­lous ja yhdys­kun­ta­ra­ken­ne”.. suo­sit­te­len luettavaksi:
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92843&lan=sv

  7. Pro­vo­soi­vaa teks­tiä Soi­nin­vaa­ral­ta. Voi­si olla pai­kal­laan mai­ni­ta jokin läh­de noi­den Espoon vil­liä 1970-lukua kos­ke­vien väit­tei­den koh­dal­la. Vai ovat­ko nämä ylei­ses­sä tie­dos­sa ole­via tosiseikkoja?

  8. Sii­tä ei pääs­tä iki­nä mihin­kään, että niin kau­an kuin polii­ti­koil­le anne­taan val­ta päät­tää asiois­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat voi­mak­kaas­ti varal­li­suu­den jakau­tu­mi­seen, niin joil­lain on suu­ret kan­nus­ti­met vai­kut­taa polii­tik­ko­jen pää­tök­siin ja polii­ti­koil­la on suu­ret kan­nus­ti­met myy­dä päätöksiään.

    Kor­rup­tio­ta vas­taan on hyvä tais­tel­la esim. avaa­mal­la vaa­li­ra­hoi­tus täy­sin jul­ki­sek­si, mut­ta paras­ta kor­rup­tion vas­tais­ta tais­te­lua on hajaut­taa val­taa polii­ti­koil­ta kan­sa­lai­sil­le ja lopet­taa kun­tien kaavoitusmonopoli.

  9. Kaa­voi­tus on moraa­lin ja talou­den suh­teen yhtä kome­di­aa. Hie­noa saip­puaoop­pe­raa on yli­pää­tään koko sään­te­lyn val­mis­te­lu, mis­sä maa­il­man van­him­man amma­tin har­joit­ta­jat pit­kän asian­tun­ti­ja­kou­lu­tuk­sen saa­nei­na näyt­tä­vät miten maa­il­ma makaa.

  10. Juha;“Kysymyksessä on vain Hel­sin­gin itse­käs oman voi­ton tavoit­te­lu Uuden­maan kustannuksella.” 

    Ymmär­sin var­maan vää­rin, mut­ta tuos­ta saa sen käsi­tyk­sen, että mei­dän kaik­kien uusi­maa­lais­ten oli­si pitä­nyt ruve­ta käy­mään tuos­sa Vih­din Idea­par­kis­sa ostok­sil­la. Oli­si hen­ki­lö­au­ton käyt­tö tääl­lä maa­kun­nas­sa lisään­ty­nyt paljon. 

    Mie­les­tä­ni esi­mer­kik­si meil­le Tuusu­la­lai­sil­le on parem­pi, että voim­me käy­dä ostok­sil­la tääl­lä oman kun­nan alueella.

  11. Fos­fo­ri tuo öljyä­kin niu­kem­pi luon­non­va­ra lou­hi­taan ja kul­je­te­taan Hel­sin­kiin sekoi­tet­ta­vak­si ras­kas­me­tal­lei­hin ja kasa­taan nie­men puis­toi­hin ja rehe­vöit­tä­mään itä­mer­ta, ellei pääs­te­tä suo­raan merel­le mui­den ravin­tei­den muka­na. Sama suu­ruu­den eko­no­mia pakot­taa myös läm­mit­tä­mään hel­sin­gin kivi­hii­lel­lä kun kul­je­tus­kus­tan­nuk­set uusiu­tu­val­la ener­gial­la nouse­vat lii­an suu­rek­si. Täl­lai­nen sit­ten hesa­rin ja vih­rei­den toi­mes­ta val­ko­pes­tään kes­tä­väk­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teek­si, voi­ko itse­pe­tos olla suu­renm­paa kun kei­sa­ri on puet­tu tyh­jän­toi­mit­ta­jien höpötyksellä.

  12. Kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li yhdis­tet­ty­nä pak­ko­lu­nas­tusoi­keu­teen ja maa­nois­tusoi­keu­teen kär­jis­tää tilan­net­ta. Tun­ne­taan­han pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta­kin tapauk­sia, jos­sa pahin pelu­ri on ollut kun­ta. Enkä täl­lä­ker­taa tar­koi­ta Sipoon mai­den varas­ta­mis­ta. Onnek­si hal­lin­to-oikeus on vähän lait­ta­nut rajaa val­lan vää­rin­käy­töl­le viimeaikoina.

    Paras lää­ke on kun­tien pak­ko­lu­nas­tusoi­keu­den pois­ta­mi­nen ja maa­no­mis­tusoi­keu­den jyrk­kä rajaa­mi­nen. Nämä muu­tok­set mur­ta­vat mono­po­lin, mut­ta maan­käy­töl­lä säi­lyy ohjaus. Epä­re­hel­li­set polii­ti­kot taas voi­daan olla valit­se­mat­ta seu­raa­val­la kerralla.

  13. Miten on mah­dol­lis­ta, ettei minis­te­ri Mau­ri Pek­ka­ri­nen ymmär­rä, ettei kukaan luo­ta hänen puo­lu­eet­to­muu­teen­sa, kun hän esit­tää mie­li­pi­tei­tä sii­tä, mis­sä kau­pan suu­ryk­si­köi­den pitäi­si sijaita.”

    “Pek­ka­ri­nen tar­jo­si mie­les­tään niin hyvän seli­tyk­sen? Täs­sä audio Ylen aamu­lä­he­tyk­ses­tä. Pek­ka­ri­nen suo­ras­taan hyp­pii tasa­jal­kaa vir­ka-auton taka­pen­kil­lä. Kuun­nel­kaa itse kuin­ka jouset notkuvat””

    Pek­ka­ri­sen esi­tys­tyy­li on mie­les­tä­ni piris­tä­vä ver­rat­tu­na monen muun esi­tys­tyy­liin, kuun­te­lin ohjel­man, puhe ei minus­ta anta­nut aihet­ta ihan noin suu­riin tul­kin­toi­hin, mut­ta nämä suu­ret kaup­pa­kes­kit­ty­mät asu­tuk­sen reu­na-alueil­la ovat oikeas­ti hajottavia.

    Toi­saal­ta ymmär­rä sel­lais­ta kaa­voit­ta­mis­ta­kaan, jos­sa ihmi­set asu­vat kuin kana­ko­peis­sa ikään.

    Itä-Pasi­la on tur­val­li­nen asua katu­vä­ki­val­lan vähäi­syy­den suh­teen, mut­ta polii­si jou­tuu puut­tu­maan kes­kis­mää­räis­tä useam­min kodeis­sa tapah­tu­vaan väki­val­taan. Parii­sis­sa näis­tä beto­ni­ko­los­seis­ta on hyvin huo­no­ja kokemuksia.

    Eli ollaan­ko­han kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­ses­sä mene­mäs­sä lii­an pit­käl­le. Suo­ma­lais­ten tar­vet­ta sul­lou­tua pie­nel­le alu­eel­le ihme­tel­lään maan rajo­jen ulko­puo­lel­la. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki on jo nyt käsit­tääk­se­ni raken­net­tu tii­viis­ti, mut­ta vai­kut­taa sil­tä, että mikään ei riitä.
    —————

    Pal­ve­lui­den pitäi­si olla mie­les­tä­ni asu­tuk­sen kes­kel­lä eten­kin, kun väki vanhenee.

    Oma äiti­ni hoi­ti asian­sa pol­ku­pyö­räl­lä kun­nes jou­tui lähes 95-vuo­ti­aa­na muut­ta­maan pal­ve­lu­ta­loon. Jos hän oli­si ollut pal­ve­lui­den suh­teen kau­pun­gin lai­dal­la sijait­se­van kaup­pa­kes­kit­ty­män armoil­la, pal­ve­lu­ta­loon muut­to oli­si tul­lut vas­taan pal­jon aikai­sem­min. Hän ei myös­kään suos­tu­nut otta­maan vas­taan kau­pun­gin tar­joa­mia pal­ve­lui­ta, eli yhdys­kun­ta­ra­ken­teen pitäi­si tukea ihmis­ten itsel­li­syyt­tä, se ei sai­si olla luon­teel­taan sel­lais­ta, että se nöyryyttää.

    On ris­ti­rii­tais­ta, kun samal­la kun edel­ly­te­tään ihmis­ten itse­näis­tä omil­laan toi­meen tule­mis­ta, vie­dään mah­dol­li­suu­det tul­la toi­meen omillaan.

    PS. Min­kä­lai­ses­ta ihmis­ku­vas­ta käsin suo­ma­lai­sia yhteis­kun­tia oikein raken­ne­taan, on poh­din­nan arvoi­nen asia. Ketä nämä kaup­pa­kes­kit­ty­mät pal­ve­le­vat ennen kaik­kea, jos pal­ve­le­vat. Ket­kä kär­si­vät? Eikö täl­lai­nen kaup­pa­kes­kit­ty­mäin­nos­tus ole hyvin suo­ma­lai­nen ilmiö?

  14. Ei Hel­sin­ki­kään ole sen kum­mem­min vapaa täs­tä kor­rup­tios­ta, raken­nus­liik­keet maa­sut­ta­vat puo­luei­ta ja polii­tik­ko­ja kai­kis­sa suu­ris­sa kapungeissa.
    Kun Euroo­pa har­vim­min asu­tus­sa maas­sa maan arvo on yhtä kor­kea kuin jos­sain Brys­se­lin kes­kus­tas­sa niin eipä sii­hen muu­ta syy­tä löydy.

    Jos Hel­sin­ki tar­joai­si esim 2000 oma­ko­ti­tont­tia hin­taan vuo­den palk­ka Rova­nie­men tapaan niin maan hin­ta tip­pui­si radi­kaa­lis­ti pääkaupunkiseudulla

  15. Jos pala­taan kor­rup­tios­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen, niin Espoos­sa moka teh­tiin 50-luvul­la. Kun väki­mää­rä läh­ti nope­aan kas­vuun ei hal­lin­to­ra­ken­net­ta kyet­ty sopeut­ta­maan. Tapio­la oli­si pitä­nyt erot­taa omak­si kau­pun­gik­seen vii­meis­tään 60-luvun alus­sa jne.

    Muu­al­la ymmär­re­tään pilk­koa lii­an isot, han­ka­las­ti joh­det­ta­vat ja tehot­to­mat kun­tayk­si­köt pie­nem­mik­si ja tehok­kaam­mik­si. Huo­no­jen pää­tös­ten teko vai­keu­tuu, kun päät­tä­jä hen­ki­lö­koh­tai­se­ti tun­tee sekä ihmi­set, yri­tyk­set että asiat.

    Osmo on aivan oikeas­sa, että Espoon raken­ne on kes­tä­mä­tön. Sii­hen on nopea rat­kai­su jakaa kau­pun­ki pie­nem­mik­si ja tehok­kaam­mik­si kun­nik­si, jois­sa demo­kra­tia­kin toi­mii paremmin.

  16. Minä en aina­kaan ole anta­nut vih­reil­le ja kokoo­muk­sel­le anteek­si vih­din idea­par­kin tyr­mäys­tä. Kysy­myk­ses­sä on vain Hel­sin­gin itse­käs oman voi­ton tavoit­te­lu Uuden­maan kus­tan­nuk­sel­la. Mikä sat­tu­ma, että täl­lai­sia äänen­pai­no­ja kuu­luu vain ja ainoas­taan Helsingistä….”

    Niin, kävin eilen autoil­len Vih­dis­sä ostok­sil­la. Siel­lä on City­mar­ket, Pris­ma, rau­ta­kaup­paa, urhei­lu­kaup­paa ja muu­ta. Joten­kin nämä ovat nous­seet pel­lon­lai­taan ilman isom­paa porua. Ainiin, nämä­hän ovat iso­jen ket­ju­jen liikkeitä.. 

    Tuo Ideapark:ien vas­tus­ta­mi­nen on pelk­kää popu­lis­mia, kaik­ki muut näyt­tä­vät saa­van pys­tyt­tää pytin­kin­sä ilman porua. 

    (Hiu­kan tulee mie­leen Kias­ma vs. Sano­ma-talo. Kias­mas­ta kir­joi­tel­tiin ja jupis­tiin kuu­kausi­kau­pal­la. Sano­ma­ta­lon raken­ta­mi­ses­ta naa­pu­ri­ton­til­le oltiin _todella_ hiljaa,
    miksiköhän..)

    Niin­hän se on että raken­nusoi­keu­den saan­ti riip­puu raken­ta­jas­ta, ei rakennuksesta.

  17. Sama logiik­ka päte­nee AY-liik­keen vaa­li­tu­keen. Jos pää­tök­set teh­täi­siin ylei­sen edun perus­teel­la, ei tukea tarvittaisi…

  18. Kes­kus­tan ongel­ma on se ettei heil­lä paria Hel­sin­gin kepu­lais­ta lukuu­not­ta­mat­ta ole yhtään min­kään­lais­ta näke­mys­tä kau­pun­ki­suun­ni­te­lus­ta, siis ei edes niin että oli­si­vat vää­räs­sä, vaan yksin­ker­tai­ses­ti ovat perus­asiois­ta­kin täy­sin pihal­la. Tämä ei ole sinän­sä mikään ihme, perus­al­kio­lai­nen näkö­kul­ma on että kau­pun­gis­tu­mi­nen on yksi­se­lit­tei­sen paha asia, mitä sitä ana­ly­soi­maan. Täs­tä seu­raa että kes­ki­ver­to kepu­po­lii­tik­ko voi selit­tää ihan mitä tahan­sa puu­ta hei­nää, ja tämä ei aiheu­ta min­kään­lais­ta reak­tio­ta kan­nat­ta­ja­kun­nas­sa tai maa­kun­ta­leh­dis­tös­sä. Tyy­liin Pek­ka­ri­nen selit­tä­mäs­sä naa­ma perus­lu­kel­mil­la että mota­ri­kau­pat on kes­tä­vää kehi­tys­tä, Van­ha­nen visioi­mas­sa mil­joo­nan asuk­kaan seu­dun pilk­ko­mis­ta muu­ta­man tuhan­nen auto­no­mi­siin yksi­köi­hin ja ostos­kes­kuk­sia jot­ka eivät aiheu­ta lii­ken­net­tä kos­ka työn­te­ki­jät asu­vat lähel­lä, tai (suo­sik­ki­ni) Suo­men­maa valis­ta­mas­sa että kau­pun­git ei ole oikeas­ti veto­voi­mai­sia, siel­lä on vain työ- ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia ja sitä­pait­si kal­lii­ta asun­to­ja. Ei näi­tä edes tar­vit­se kor­rup­toi­da, vähän vain avit­taa val­taan, sem­mois­ta kau­pun­ki­ra­ken­teen ulko­puo­lis­ta han­ket­ta jota tämä poruk­ka ei kan­nat­tai­si ei ole olemassakkaan.

    Tämä on hem­me­tin­moi­nen kan­sal­li­nen ongel­ma. Ensin­nä­kin kysees­sä on yksi Suo­men suu­rim­mis­ta puo­lueis­ta, joka sinän­sä muu­ten on ihan hyvä, ja kaa­voi­tus­lep­sui­luis­ta kär­si­tään pahi­ten nime­no­maan sen kan­na­tusa­lueil­la; auto­mar­ke­tit Hel­sin­gin seu­dul­la on ongel­ma, mut­ta pari aabeecee­tä ja idea­park­kia on pik­ku­kau­pun­gin kes­kus­tal­la koh­ta­lo­kas. Toi­sek­si, oli­si edes kyse kor­rup­tios­ta, jos näin niin voi­si ostaa, lah­joa, leh­män­kau­pa­ta, tms. mut­ta kun nämä mau­ri­pek­ka­ri­set on ilmei­sen tosis­saan ja vakau­muk­sel­la liikenteessä.

    Syy­tän, tiu­kas­ti, maa­kun­ta­leh­dis­töä joka jär­ki­jät­töi­ses­ti kään­tää jokai­ki­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen jär­ke­vöt­tä­mis­yri­tyk­sen hel­sin­ki­vi­hak­si. Miten joku Kes­ki­suo­ma­lai­nen, Suo­men Atee­nan pää­leh­ti, voi ilmei­sen tosis­saan väit­tää että pai­kal­li­nen kaup­pa­kes­kus ei saa lupaa kos­ka paha Hel­sin­ki ei halua sitä kilpailijakseen.

  19. Kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li yhdis­tet­ty­nä pak­ko­lu­nas­tusoi­keu­teen ja maa­nois­tusoi­keu­teen kär­jis­tää tilan­net­ta. Tun­ne­taan­han pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta­kin tapauk­sia, jos­sa pahin pelu­ri on ollut kunta.”

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat eivät käy­tä pak­ko­lu­nas­tusoi­keut­ta vaan mak­sa­vat mitä omis­ta­ja pyytää.
    Rova­nie­mi käyt­ti aikoi­naan tehok­kaas­ti pak­ko­lu­nas­tusoi­keut­ta ja niin­pä Rova­nie­mi kyke­nee jaka­maan koh­tuu­hin­tai­sia tont­te­ja edel­leen enem­män kuin Helsinki .
    Kun kaik­ki haluk­kaat saa­vat koh­tuu­hin­tai­sen ton­tin kau­pun­gil­ta niin yksi­tyis­ten­kin ton­tit pysy­vät kohtuullisina

  20. Aikoi­naan luin kir­jan mikä käsit­te­li Mc Donald’s ket­jun syn­tyä ja nykyi­syyt­tä. Kir­jas­sa väi­tet­tiin, että yri­tys ei tee pal­joa­kaan voit­toa franc­hi­se toi­min­nal­la, vaan maa- ja kiinteistökaupoilla.

    Yri­tys on aina siel­lä mis­sä taa­ja­mat laa­je­ne­vat. Sit­ten vuo­si­kym­me­nien jäl­keen myy­dään mai­ta ja kiin­teis­tö­jä. Näin on var­maan Suo­mes­sa­kin, että aikai­nen lin­tu madon nap­paa näis­sä uusis­sa liikekeskuksissakin.

  21. Hel­sin­gis­tä löy­tyy ikä­vä­nä esi­merk­ki­nä täs­tä tapaus Mau­nu­lan ostari.

    Sit­ten vie­lä erik­seen mitä tulee minis­te­ri Pek­ka­ri­seen, niin hän­hän on Jyväs­ky­läs­tä. Se kau­pun­ki jos mikä on oikea käh­min­nän keh­to. Se on kes­kus­tan aluet­ta ja se näkyy kau­pun­gin tou­huis­sa. Yhte­nä mie­len­kiin­toi­se­na esi­merk­ki­nä voi­si tode­ta Pek­ka­ri­sen asuin­pai­kan, kun ver­taa ko. asui­na­lu­een katu­ja mui­hin Jyväs­ky­län asui­na­luei­den katui­hin, niin on kyl­lä poi­ket­tu val­lit­se­vas­ta raken­ta­mis­ta­vas­ta. Sel­väs­ti näkyy, että tul­laan eliit­tia­lu­eel­le. Nor­maa­lia leveäm­mät kadut ja leveäm­mät jal­ka­käy­tä­vät. Tiu­haan raken­net­tu suo­ja­tei­tä. Muu­tos on aika iso ver­rat­tu­na mui­hin Jyväs­ky­län kau­pun­gi­no­sien katuihin.

    Ylei­ses­ti ottaen poliit­ti­sis­sa käh­min­nöis­sä liit­tyen kaa­voi­tus­asioi­hin, on meil­lä tuhot­tu elin­tar­vik­kei­den vähit­täis­mark­ki­nat. Kil­pai­lua ei ole, poliit­ti­set päät­tä­jät ovat aikaan­saa­neet kar­tel­lin ja se näkyy elin­tar­vik­kei­den hin­nois­sa. Jopa Pek­ka­ri­nen itse on toden­nut huo­les­tu­nee­na elin­tar­vik­kei­den hin­to­jen nous­seen niin pal­jon, että hait­taa muu­ta kulu­tus­ta. Vähit­täis­kaup­poil­le on kaa­voi­tet­tu kun­nis­sa epä­rei­lul­la taval­la ton­tit jol­la kil­pai­lu on tyreh­dy­tet­ty kokonaan.

    SOK on Kes­kus­tan lei­riä. Eräs lähi­su­ku­lai­se­ni oli SOK:lla töis­sä pää­kont­to­ris­sa ja ker­toi kai­ken­nä­köis­tä tari­naa siel­tä. Sitä jos toi­mit­ta­jat pää­si­si­vät pen­ko­maan, voi­si sii­nä olla Kes­kus­tan poliit­ti­nen tule­vai­suus vii­meis­tään sine­töi­ty, sen ver­ran pahas­ti ko. tou­hu hai­see. Aikai­sem­mis­ta Kes­kus­tan joh­to­hah­mois­ta oli­si minul­la­kin ker­rot­ta­vaa käh­min­nöis­tä, niis­tä vain voi­si jou­tua kärä­jil­le, joten kan­nat­taa olla hil­jaa. Tosin todis­ta­ja­kin asioil­le löytyisi.

  22. Sään­te­ly lisää kor­rup­tio­ta ja sivu­tuot­tee­na muu­ta­kin rikollisuutta. 

    Yri­tyk­sil­lä ja kan­sa­lai­sil­la ei oli­si tar­vet­ta lah­joa, jos val­tio ei pys­tyi­si puut­tu­maan mel­kein jokai­seen elä­mä­na­lu­ee­seen säädöksillä. 

    Lah­jon­ta voi olla jopa posi­tii­vi­nen asia, jos sil­lä voi­daan vält­tää sään­te­lyn kaik­kein räi­keim­mät ylilyönnit. 

    Netis­tä löy­tyy teos “Ympä­ris­tö­val­ta”, joka kuvaa miten ympä­ris­tö­vi­ran­omai­set käyt­tä­vät val­ta-ase­maan­sa oman sek­to­ri­nä­kö­kul­man­sa pönkittämiseksi. 

    Ennen­kuin hyväk­syy laa­jan sään­te­lyn täy­tyy tie­tää miten sään­te­lyn oikeas­taan syn­tyy ja mil­lai­set tavoit­teet sil­lä on. Tähän sopii myös miet­tiä demo­kra­tian talou­del­lis­ta teo­ri­aa eli sitä, miten kan­sa­lais­ten ja etu­ryh­mien pre­fe­rens­sit tosia­sial­li­ses­ti näky­vät käy­tän­nön toi­mis­sa, joi­ta vir­ka­mies­kun­ta agent­tei­na toteut­taa tai ei toteuta. 

    Mik­si se, että kan­sa­lai­set ja yri­tyk­set käyt­tä­vät hie­man ei-orto­dok­si­sia kei­no­ja omien tavoit­tei­den­sa aja­mi­seen oli­si tuo­mit­ta­vam­paa kuin se, että eri­lai­set liik­keet käyt­tä­vät vir­ka­ko­neis­toa omien tavoit­tei­den­sa ajamiseen?

    Poli­tiik­ka on kei­no jakaa varal­li­suut­ta ja etu­ja samoin kuin mark­ki­nat, mut­ta poli­tii­kas­sa kyse on lähes aina pakos­ta kun mark­ki­noil­la tapah­tu­vat tran­sak­tiot ovat vapaaehtoisia. 

    Sik­si on syy­tä suh­tau­tua skep­ti­ses­ti demo­kra­ti­aan ja kol­lek­tii­vi­seen toimintaan.

  23. Vih­din Pris­ma, City­mar­ket, jne. ovat kes­kel­lä Num­me­laa eli asu­tus­ta, olkoon­kin että Num­me­la on vähän heh­taa­ri­kaa­val­la teh­ty. Ehdo­te­tus­sa Idea­par­kis­sa edes kau­kai­sim­mat park­ki­pai­kat eivät ole hyväl­lä käve­lye­täi­syy­del­lä. Täs­tä on kyse ja nämä on kak­si täy­sin eri asiaa.

    Mitä tulee vapaa­seen kaa­voi­tuk­sen, se on kau­nis aja­tus. Se vaan sit­ten edel­lyt­täi­si myös että lii­ken­neyh­tey­det, vesi­put­ket, vie­mä­rit, päi­vä­ko­dit, jne. infra mak­se­taan itse kulu­jen mukaan. Libe­ra­li­soin­ti on kyt­ky­kaup­paa, osa­li­be­ra­li­soin­ti tuot­taa tilan­tei­ta jos­sa veron­mak­sa­jat mak­saa ja joku muu hyö­tyy. Näis­tä­kin ongel­mis­ta rat­ke­ai­si suu­rin osa ihan sil­lä että lii­ken­teen kus­tan­nuk­set siir­ret­täi­siin kun­tien mak­set­ta­vak­si, kos­ka ne kaa­voi­tuk­sel­laan sen lii­ken­teen aiheuttavat.

    Tähän liit­tyen, härs­kein perus­te Idea­par­kil­le tuli Vih­din vih­rei­den edus­ta­jal­la radios­sa: saa­tai­siin sit­ten var­maan se rata­kin. Eli siis Suo­mek­si, ensin val­tio eli mak­sa­ji­na 99% jot­kut ihan muut kuin vih­ti­läi­set raken­taa muu­ta­mal­la mil­jar­dil­la Turun mota­rin. Sit­ten Vih­ti kaa­voit­tai­si sen liit­ty­män kaup­pa­kes­kuk­sen, joka toden­nä­köi­ses­ti toi­si niin pal­jon lii­ken­net­tä että mota­ri menee tuk­koon, jol­loin val­tio jou­tui­si raken­ta­maan ELSA radan, hin­ta jotain vajaa miljardi.

  24. Kai­ken­lai­sia soit­to­ky­se­ly­jä teh­dään. Joku voi­si kysyä alla ole­van lis­tan hen­ki­löil­tä, mikä oli syty­ke saa­da esit­tä­mää lah­joit­ta­ja Kyös­ti Kak­ko­sel­le Vuo­ri­neu­vok­sen arvo­ni­meä. Jou­kos­sa on pul­musek­si heit­täy­nyt Kun­tie elä­ke­va­kuu­tuk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja rin­nan Kes­kus­tan puo­lue­sih­tee­rin kans­sa. Van­ha­nen ei ole lis­tal­la. Hän on arvo­ni­mi­lau­ta­kun­nan puheenjohtaja. 

    Lis­ta alkaa dema­rien Lip­po­ses­ta jon­ka puo­li­so sai avus­tus­ta ja Lip­po­nen muu­ra­si Idea­Par­kin peruskiven.

    Paa­vo Lip­po­nen, ex-puhe­mies, sd

    Ilk­ka Kaner­va, ex-ulko­mi­nis­te­ri, kok

    Mau­ri Pek­ka­ri­nen, elin­kei­no­mi­nis­te­ri, kesk

    Pau­la Leh­to­mä­ki, ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri, kesk

    Han­nes Man­ni­nen, ex-kun­ta­mi­nis­te­ri, kesk

    Lii­sa Hys­sä­lä, sosi­aa­li- ter­veys­min., kesk

    Sau­li Nii­nis­tö, puhe­mies, kok

    Jyri Häkä­mies, puo­lus­tus­mi­nis­te­ri, kok

    Mat­ti Ahde, kan­san­edus­ta­ja, sd

    Mar­ja Tiu­ra, kan­san­edus­ta­ja, kok

    Jar­mo Kor­ho­nen, puo­lue­sih­tee­ri, kesk

    Pek­ka Luh­ta­nen, vuo­ri­neu­vos (Luh­ta)

    Eero Kin­nu­nen, vuo­ri­neu­vos (Kes­ko)

    Eero Leh­ti, kaup­pa­neu­vos, kok

    Kai­ja Ward, kaup­pa­neu­vos (Euro­kan­gas)

    Rei­jo Vauh­ko­nen, teol­li­suus­neu­vos (Tuli­ki­vi)

    Leif Fager­näs, EK:n toimitusjohtaja

    Guy Wires, Kau­pan lii­ton ex-tj.

    Leo ark­ki­piis­pa

    Juha­ni Meri­läi­nen, Raken­nus­teol­li­suu­den kes­kusl. tj.

    Esko Kai­re­sa­lo, Mänt­sä­län kunnanjohtaja

    Mark­ku Kaup­pi­nen, Kun­tien elä­ke­vak. tj.

    Sep­po Saas­ta­moi­nen, Tok­man­ni Oy:n vtj.

    Toi­vo Suka­ri hal­li­tuk­sen pj. (Mas­ku, Ideapark)

    Mar­ja Tiu­ra on pois­ta­nut sivuil­taan Idea­Par­kis­sa pitä­män­sä puheen. Hän sai tupla­jät­ti­po­tin eli 20.000 euroa.

  25. Lv: “…Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat eivät käy­tä pak­ko­lu­nas­tusoi­keut­ta vaan mak­sa­vat mitä omis­ta­ja pyytää…”

    Tie­dät itsek­kin, ettei tuo pidä paik­kan­sa. Onnek­si hal­lin­to-oikeu­des­ta on nyt tul­lut pää­tök­siä, jot­ka rajoit­ta­vat esi­mer­kik­si Espoon touhuja.

  26. Yri­tyk­sil­lä ja kan­sa­lai­sil­la ei oli­si tar­vet­ta lah­joa, jos val­tio ei pys­tyi­si puut­tu­maan mel­kein jokai­seen elä­mä­na­lu­ee­seen säädöksillä. ”

    Ei sään­te­lyn pur­ku pois­ta korruptiota.Esim ennen yksi­tyi­nen kor­rup­tio ei ollut kri­mi­na­li­soi­tu, mut­ta sil­ti kor­rup­tio­ta esiin­tyi eli kun yri­tys­joht­ja alle­kir­joit­taa suu­ren osto­so­pi­muk­sen niin myy­jä antaa tj:lle “kon­sult­ti­palk­kion”.
    Tätä tapah­tuu riip­pu­mat­ta sii­tä, onko palk­kio kri­mi­na­li­soi­tu tai ei
    Samoin yhtiö voi mak­saa edel­leen polii­ti­koil­le rahaa kuten Novan tapuk­ses­sa, jos he kyke­ne­vät jaka­maan yhteis­tä rahaa yri­tyk­sel­le. Ei sil­lä ole mer­ki­tys­tä onko jaka­mi­nen sään­nel­tyä tai ei

  27. Ei sään­te­lyn pur­ku pois­ta korruptiota.Esim ennen yksi­tyi­nen kor­rup­tio ei ollut kri­mi­na­li­soi­tu, mut­ta sil­ti kor­rup­tio­ta esiin­tyi eli kun yri­tys­joht­ja alle­kir­joit­taa suu­ren osto­so­pi­muk­sen niin myy­jä antaa tj:lle “kon­sult­ti­palk­kion”.
    Tätä tapah­tuu riip­pu­mat­ta sii­tä, onko palk­kio kri­mi­na­li­soi­tu tai ei
    Samoin yhtiö voi mak­saa edel­leen polii­ti­koil­le rahaa kuten Novan tapuk­ses­sa, jos he kyke­ne­vät jaka­maan yhteis­tä rahaa yri­tyk­sel­le. Ei sil­lä ole mer­ki­tys­tä onko jaka­mi­nen sään­nel­tyä tai ei

    Mut­ta sil­loin kysy­myk­ses­sä on pikem­min­kin petos, jol­loin yri­tyk­sen osak­kee­no­mis­ta­jat voi­vat vaa­tia vahin­gon­kor­vaus­ta tj:ltä jos tämä on aiheut­ta­nut jon­kin­lais­ta talou­del­lis­ta tap­pio­ta yri­tyk­sel­le. Ei sii­nä tar­vi­ta erik­seen kor­rup­tio­lain­sää­dän­töä. Nor­maa­li sivii­lioi­keu­del­li­nen asia siis.

    Ei poli­tiik­ko­jen sai­si antaa jakaa sent­tiä­kään rahaa vaan parem­pi rat­kai­su oli­si sel­lai­nen, jos­sa kan­sa­lai­set itse pitä­vät rahan­sa. Kor­rup­tio­lain­sää­dän­tö sopii ainoas­taan jul­kis­ta toi­min­taa var­ten jos mini­mi­mää­rä kol­lek­tii­vis­ta pää­tök­sen­te­koa tarvitaan/halutaan.

  28. Jos­pa Osmo itse puo­les­taan antai­si muu­ta­man esi­mer­kin min­ne kau­pan kes­kit­ty­mät pitäi­si laa­jem­mal­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la sijoit­taa. Osmol­le ei tun­nu mikään ehdo­tus kel­paa­van, mut­ta mitään vaih­toeh­to­ja ei anne­ta. Vas­tus­tus­lii­ton tyy­liä. Kau­pan kes­kit­ty­mäl­lä tar­koi­tan nyt komplek­sia mis­sä oli­si useam­pi suu­ri huo­ne­ka­lu­hal­li, auto­kaup­pa jne, nyky­tyy­lis­sä ne on siro­tel­tu pit­kin poi­kin Kehä kol­mos­ta ja moot­to­ri­tei­den var­sia. Kivi­jal­ka­kau­pat ei mie­les­tä­ni ole mikään rat­kai­su noil­le, vaik­ka nii­tä Osmo aina ehdottelee.

    1. Jos­pa Osmo itse puo­les­taan antai­si muu­ta­man esi­mer­kin min­ne kau­pan kes­kit­ty­mät pitäi­si laa­jem­mal­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la sijoit­taa. Osmol­le ei tun­nu mikään ehdo­tus kel­paa­van, mut­ta mitään vaih­toeh­to­ja ei anneta.”

      En ole ehdot­ta­nut pie­niä kivi­jal­ka­kaup­po­ja, kos­ka asiak­kaat ovat ne hylänneet.
      Hyviä kaup­pa­paik­ko­ja — sijain­nil­taan, toteu­tuk­seen en ota kan­taa — on suu­ryk­si­köil­le esi­mer­kik­si Lep­pä­vaa­ran Sel­lo ja Itä­kes­kus. Kera­val­la suu­ren vään­nön jäl­keen käve­ly­ka­dun pää­hän raken­net­tu City-Mar­ket on sijoi­tet­tu hyvin. Oikea tapaa sijoit­taa pie­nem­pi päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa voi käy­dä ihai­le­mas­sa vaik­ka­pa Hert­to­nie­men met­roa­se­man luona.
      Van­hat osta­rit oli­vat oiva aja­tus, mut­ta nii­den toteu­tus on nyt ajas­taan jäljessä. 

      Osta­reis­sa oli noin nel­jä pien­myy­mä­lää elin­tar­vi­ke­myyn­tiin, jot­ka sel­vi­si­vät edam­juus­ton ja lau­an­tai­mak­ka­ran jake­lus­ta, mut­ta ovat nyt aut­ta­mat­to­mas­ti lii­an pie­niä. Osta­rit pitäi­si joko jakaa sisä­ti­loil­taan uudes­taan tai pur­kaa ja raken­taa nyky­ai­kai­sik­si. Van­han osta­rin nyky­ai­kais­ta­mi­nen on han­ka­laa suo­je­lusyis­tä, kuten esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­res­sa tai Maunulassa.

      Hyper­mar­ke­tit Num­me­lan kes­kus­tas­sa sijait­se­vat oikein, mut­ta toteu­tus on hir­veä. Ne kyl­lä sijait­se­vat kes­kus­tas­sa, kuten kau­pan pitää­kin, mut­ta tulok­se­na on, että kes­kus­ta on City­mar­ke­tin park­ki­paik­ka eikä muu­ta kes­kus­taa enää ole. Sen sijaan kau­as astu­tuk­ses­ta sijoi­tet­ta­va Idea­park oli­si ollut aivan vää­räs­sä pai­kas­sa. Sitä muu­ten tus­kin enää tuli­si, vaik­ka lupa hel­tiäi­si. Odo­tan innol­la Lem­pää­län Idea­par­kin konkurssia. 

      Kaup­paa on mah­do­ton sijoit­taa hyvin, jos kaa­voi­tus on luo­ka­ton­ta. Pää­sään­tö on, että päi­väis­ta­va­ra­kau­pan pitäi­si olla käve­lye­täi­syy­del­lä ja suu­ryk­sik­köön pitäi­si yli puo­len asiak­kais­ta tul­la kävel­len tai julkisilla. 

      Jot­ta voi­sim­me arvioi­da kun­nal­lis­po­li­tii­kan vai­ku­tus­ta kaup­pa­pal­ve­lui­hin, voi­si­ko joku maan­tie­tei­li­jä sel­vit­tää asiak­kai­den kes­ki­mää­räi­sen etäi­syy­den ruo­ka­kau­pas­ta kol­mes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun­kau­pun­gis­sa. Kaik­ki kol­me kau­pun­kia ovat nou­dat­ta­neet kovin eri­lais­ta pol­tiik­kaa sekä kaa­voi­tuk­sen että kau­pan sijoit­tu­mi­sen osalta.

  29. Voi­si­ko joku selit­tää, mitä “kaa­voi­tus­mo­no­po­li” tar­koit­taa? Eikö se “mono­po­li” sisäl­ly jo käsit­tee­seen “kaa­voi­tus”?

    Jos kil­pai­li­joil­la A ja B on molem­mil­la esi­tää kaa­va, kum­man mukaan toi­mi­taan, jos kaa­voi­tus­mo­no­po­li lak­kaa olemasta?

    Halua­vat­ko siis ne, jot­ka vas­tus­ta­vat kaa­voi­tus­mo­no­po­lia, luo­pua kaa­voi­tuk­ses­ta (teh­kööt maa­no­mis­ta­jat mitä halua­vat) vai kil­pai­lut­taa kaa­voi­tuk­seen nyt kuu­lu­vaa vir­ka­mies­työ­tä yksityisillä?

  30. Lii­an vanha:“Samoin yhtiö voi mak­saa edel­leen polii­ti­koil­le rahaa kuten Novan tapuk­ses­sa, jos he kyke­ne­vät jaka­maan yhteis­tä rahaa yri­tyk­sel­le. Ei sil­lä ole mer­ki­tys­tä onko jaka­mi­nen sään­nel­tyä tai ei”

    Ymmär­rät var­maan, että jos polii­ti­koil­la ei oli­si val­taa päät­tää Novan lii­ke­toi­miin vai­kut­ta­vis­ta asiois­ta Noval­ta­kin pois­tui­si kan­nus­tin lah­joa poliitikkoja.

    Polii­tik­ko­jen val­lan vähen­tä­mi­nen siis pois­tai­si kan­nus­ti­men lahjoa.

    Kun yksi­tyi­set yri­tyk­set lah­jo­vat toi­si­aan, niin sil­loin kär­si­jä­nä on osak­kee­no­mis­ta­jat, ei yhteis­kun­ta ylei­ses­ti. Kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jil­la on val­ta vai­kut­taa yri­tyk­sen toi­min­taan hyvin suo­ral­la taval­la tämä kor­rup­tio ei ole lähes­kään polii­tik­ko­jen kor­rup­toin­nin kal­tai­nen ongelma.

  31. Espoon 70-luku oli tun­ne­tus­ti sel­lais­ta, kuin Ode ker­toi. Vie­lä­kin on sensuuntaista.

    S‑market ottaa hal­lin­to­neu­vos­toi­hin­sa polii­tik­ko­ja, jot­ka sit­ten pal­kit­se­vat tämän kor­rup­tion anta­mal­la sil­le hyviä kaup­pa­paik­ko­ja ja mui­ta etu­ja. Riip­pu­mat­to­mat ja ulko­puo­li­set pide­tään poissa.

    1. Jos raken­nusoi­keut­ta lisät­täi­siin run­saas­ti kaik­kial­le, sen hin­ta las­ki­si niin alas, että raken­ta­mi­nen ei oli­si kan­nat­ta­vaa kaik­kial­la, enim­mäk­seen vain par­hai­den lii­ken­neyh­teyk­sien ääres­sä. Lisäk­si kor­rup­toi­mi­sen kan­nus­tin romahtaisi.

    2. Kun­nal­lis­tek­niik­kaan­kin voi­si liit­tää jotain mak­sul­li­suut­ta, niin tyh­mim­piin paik­koi­hin raken­net­tai­siin sitä­kin vähem­män ja taas kor­rup­tion hyö­dyt romahtaisivat.

    3. Raken­nusoi­keus pitäi­si saa­da veloit­taa saa­jal­ta aina­kin suu­rim­mak­si osak­si, niin kor­rup­tion motii­veis­ta katoai­si taas suu­rin osa.

    4. Kau­pun­geis­sa pitäi­si sal­lia tiheäm­pää ja kor­keam­paa raken­ta­mis­ta. Asu­kas­ti­hey­den nous­tes­sa sin­ne kan­nat­tai­si raken­taa kaup­po­ja ja satu­mai­sen moni­puo­li­sia pal­ve­lui­ta. Täl­löin oli­si varaa säi­lyt­tää joi­tain puistikkojakin.

    5. Täy­del­lis­tä jär­jes­tel­mää emme kos­kaan saa.

  32. Lv: “…Ei sään­te­lyn pur­ku pois­ta korruptiota…”

    Ei, sään­te­lyn pur­ku ei var­mas­ti pois­ta kor­rup­tio­ta, mut­ta vähen­tää oleel­li­ses­ti. Ei ole tar­vet­ta eikä mah­dol­li­suut­ta voi­del­la asi­aa asias­ta päät­tä­vää polii­tik­koa tai val­vo­vaa vir­ka­mies­tä. Läpi­nä­ky­vä kil­pai­lu­ti­lan­ne antaa kaik­kein vähi­ten mah­dol­li­suuk­sia korruptioon.

    Täy­del­li­nen sään­te­lyn pur­ku ei ole kui­ten­kaan toi­vot­ta­vaa. Se toi­si esi­mer­kik­si täy­sin vil­lin tilan­teen raken­ta­mi­seen ja kukin teki­si maal­laan ihan mitä par­haak­si näkee. Jon­kin­lai­nen kaa­va, ydys­kun­ta­ra­ken­net­ta ohjaa­va työ­ka­lu on oltava.

    Kos­ka on olta­va kaa­voit­ta­va taho, joka ei saa samal­la olla pelu­ri maan­käyt­tö­asiois­sa, niin kun­tien maa­no­mis­tuk­sen rajoit­ta­mienn tulee ole­maan tul­vai­suu­des­sa toden­nä­köis­tä. Toi­nen vaih­toeh­to­han oli­si siir­tää kaa­voi­tus jol­lek­kin ulko­puo­li­sel­le tahol­le, mut­ta en oikein näe sitä jär­ke­vä­nä enkä mahdollisena.

  33. Näin mutu-poh­jal­ta voi­sin väit­tää, että useim­mil­la pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kail­la on jon­kun­lai­nen ruo­ka­kaup­pa lähietäisyydellä.

    Mut­ta kun puhu­taan hyvin­va­rus­tel­lus­ta kau­pas­ta, niin Hel­sin­gis­sä on monia aluei­ta, joil­ta se puut­tuu. Ystä­vä­ni Munk­ki­nie­mes­tä ja Kau­niai­sis­ta käy­vät ruo­kaos­tok­sil­la Mank­kaal­la, haa­ga­lai­set aja­vat Sel­loon jne.

    Espoos­sa kai­kis­sa alue­kes­kuk­sis­sa on suuret(Seilori Lip­pu­lai­vas­sa myy Suo­mes­sa K‑kaupoista eni­ten) ja moni­puo­li­set mar­ke­tit. Hel­sin­gis­sä täs­sä suh­tees­sa ollaan huo­nom­mas­sa jamas­sa. Usein täy­tyy läh­teä joko Haka­nie­men­hal­liin tai Stock­man­nil­le esi­mer­kik­si karit­san­ka­ret­ta saadakseen.

    Idea­par­keis­sa tai vas­taa­vis­sa ei kui­ten­kaan ole kyse ruo­ka­kaup­po­jen sijoit­ta­mi­ses­ta vaan pal­jon ras­kaam­mas­ta tava­ras­ta, jota ei kan­ne­ta kävel­len kotiin. Löy­tyi­si­kö Kehä II:n jat­ko-osal­ta paik­ka täl­lai­sel­le keskittymälle.

    1. Ei löy­dy, kos­ka sen pitää löy­tyä radan var­res­ta. Van­taan Mar­ja-radan var­res­ta saat­taa löytyä.
      Tuo väi­te, että hel­sin­ki­läi­sil­lä oli­si kun­nol­li­seen ruo­ka­kaup­paan pidem­pi mat­ka kuin espoo­lai­sil­la, ei voi pitää paik­kaan­sa. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si tie­tys­ti mita­ta, kuin­ka pit­kiä kaup­pa­mat­ko­ja kukin oikeas­ti tekee. Jos laa­tu­vaa­ti­mus ase­te­taan huip­pun­sa, jäl­jel­le jää­vät vain Stoc­kan herk­ku ja Haka­nie­men hal­li, koko maassa.
      Kävin jos­kus ruo­ka­kau­pas­sa Sel­los­sa tode­tak­se­ni, että kau­pat ovat kyl­lä suu­ria, mut­ta vali­koi­mat aika sur­kei­ta. Samaa tuo­tet­ta oli esil­lä met­ri­tol­kul­la, joten lii­kun­taa sii­nä tie­tys­ti sai. 

  34. Sel­lon ruo­ka­kau­pois­ta olen samaa miel­tä — eivät cit­ta­rit ole minun­kaan makuu­ni. Sen sijaan esi­mer­kik­si Lip­pu­lai­van Sei­lo­ri ja Mank­kaan K‑market ovat lähes Stock­man­nin her­kun veroisia. 

    Mik­si muu­ten auto- ja huo­ne­ka­lu­kau­pan kes­kit­ty­män pitää olla radan varressa?

    1. Samas­ta syys­tä kuin vaik­ka­pa elo­ku­va­teat­te­rin. Yli puo­lel­la hel­sin­ki­läi­sis­tä talouk­sis­ta ei ole autoa, mut­ta kai­kil­la on huo­ne­ka­lu­ja. Jos men­nään osta­maan soh­va, sitä ei voi kui­ten­kaan omal­la autol­la kul­jet­taa ja jos men­nään osta­maan pöy­tä­lamp­pu, sen voi kul­jet­taa kas­sis­sa. Se, ettei huo­ne­ka­lu­kaup­pa tar­vit­se autoa, näkyy sii­nä, että eks­ku­lii­si­vim­mat huo­ne­ka­lu­kau­pat löy­ty­vät Hel­sin­gin nie­mel­tä. Yleen­sä­hän isom­mat huo­ne­ka­lut tila­taan kau­pas­ta, eikä vie­dä mukana.
      Huit­sin Neva­daan raken­net­tu Ikea­kin on jou­tu­nut jär­jes­tä­mään ilmai­sen bus­si­kul­je­tuk­sen Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, jot­tei jou­tui­si rajoit­tu­maan autoi­le­vaan kansanosaan. 

  35. Toteu­tus vaan on lähes yhtä tär­ke­ää kuin sijain­ti. Mer­kit­tä­vä kus­tan­nus­te­ki­jä kaup­pa­kes­ku­ra­ken­ta­mi­ses­sa, joka selit­tää halu­ja raken­taa nii­tä moot­to­ri melua­lu­eel­le tai muul­le vas­taa­val­la jät­tö­maal­le, on pyä­köin­ti­pai­kat. Tuhat pysä­köin­ti­paik­kaa vie joko kol­mi­sen heh­taa­ri maa­ta tai mak­saa pari­kym­men­tä mil­joo­naa hal­lis­sa, joka tosin on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin hajaut­ta­mi­sen välil­li­set kus­tan­nuk­set. Tuo­ta kau­pan rasi­tet­ta voi­si keven­tää hajau­tu­mis­ta estä­väl­lä taval­la niin että nii­tä paik­ko­ja käy­tet­täi­siin fiksummin.

    Tyhm­mi­mäs­tä pääs­tä, muu­ten hyvin kaa­voi­te­tul­le Mal­mil­le on kaa­voi­tet­tu park­ki­paik­ko­ja ame­rik­ka­lai­sel­la mitoi­tuk­sel­la eli ne hal­lit on ruuh­kai­sim­mil­laan­kin puo­li­tyh­jil­lään, pai­kal­li­sil­la ihan kes­ki­luok­kai­sil­la­kin ei usein ole autoa kun ase­ma ja kau­pat on käve­ly­mat­kan pääs­sä ja bus­se­ja­kin vilis­tää joka suun­taan. Näin sii­tä huo­li­mat­ta että alle sadan met­rin etäi­syy­del­lä toi­sis­taan on toi­mis­to­ta­lon pai­kat, jot­ka ovat käy­tös­sä päi­vi­sin, asuin­ta­lo­jen pai­kat jot­ka ovat täyn­nä lähin­nä öisin, kaup­pa­kes­kus­ten pai­kat joi­den­ka käyt­tö on suu­rim­mil­laan 17 — 19 ja vie­lä lisäk­si eril­li­nen lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­hal­li joka on (vajaa)käytössä lähin­nä päiväsaikaan.

    En tie­dä onko tämä kaa­voit­ta­jan syy­tä vaan ihan yleis­tä osaa­mat­to­muut­ta. Epäi­len bru­taa­li­funk­kik­sen perin­net­tä, ihan samal­la taval­la vink­sah­ta­nees­ti kun ei näh­dä raken­nuk­sia tila­na vaan liike‑, asuin- tai toi­mis­to­ti­la­na myös park­ki­pai­kat on jyvi­tet­ty. En esi­mer­kik­si käsi­tä mitä ajat­te­lee kaup­pias jon­ka mie­les­tä on hir­veä ongel­ma että hänen paik­ko­jaan käy­te­tään lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiin, ne on joka tapauk­ses­sa tyh­jän pant­ti­na lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiai­kaan ja nii­tä lii­tyn­tä­paik­ko­ja käyt­tä­vät toden­nä­köi­ses­ti käy­vät hänen kau­pas­saan kotiin läh­ties­sään, eli lisää asiak­kai­ta ilman lisä­ku­lu­ja. Samoin talo­yh­tiö voi­si sopia lähei­sen toi­mis­to­ta­lon kans­sa että hei­dän asuk­kaan­sa voi­vat käyt­tää pien­tä kor­vaus­ta vas­taan sen pysä­köin­ti­ti­lo­ja, tämä ei käy­tän­nös­sä mak­sa toi­mis­to­ta­lol­le mitään, ja teh­dä park­ki­ken­täs­tään pihaa tai rahoit­taa perus­kor­jauk­sen hake­mal­la lisää rakennusoikeutta.

    Lyhyes­ti, kaa­voi­tuk­ses­sa tuli­si huo­leh­tia sii­tä että asuin‑, työ­paik­ka ja kaup­pa-alu­eet sekoit­tu­vat, ja tämän lisäk­si sii­tä että pysä­köin­ti­pai­kat ovat tehok­kaas­sa yhteiskäytössä.

  36. Lii­ken­ne­sään­tö­jen pois­ta­mi­nen ei olen­nai­ses­ti lisäi­si lii­ken­tees­sä töl­löi­lyä. Tilal­le tuli­si vain toi­sen­lai­nen, sosi­aa­li­nen kont­rol­li. (esim. Bohm­ten kokeilu)

    Poli­tii­kas­sa ja lii­ke-elä­mäs­sä moraa­lia ja etiik­kaa ei esiin­ny, joten ihmis­ten luon­tais­ta pyr­ki­mys­tä hyvään ei ole havaittavissa.

    1. Jos pois­te­taan kaik­ki lii­ken­ne­sään­nöt, esi­mer­kik­si oikean­puo­lei­nen lii­ken­ne, kyl­lä sii­tä voi­si vähän hait­taa olla.

  37. Sin­ne Mun­kin seu­dul­le sopi­si ihan hyvin isom­pi kaup­pa­kes­kus, pitäi­si vaan löy­tää paik­ka. Mites Turun­väy­län pää? Eli niin että teh­dään se auto­tun­ne­li Lapin­mäen­tien tilal­le ja rati­kal­le kis­kot Huo­pa­lah­den­tien lin­jaa Munk­ki­vuo­reen, vapau­tu­val­la maa-alal­le sopii kor­kea­kin talo­ry­päs jon­ka raken­nusoi­keu­del­la voi­si rahoit­taa nuo tun­ne­lit (80Me on jos­kus arvot­tu hin­nak­si) ja kis­kot (ehkä 5Me).

    1. Turun­väy­län pää ei ole käve­lye­täi­syy­del­lä Munk­ki­nie­mes­tä, eikä oikein Munk­ki­vuo­res­ta­kaan. Munk­ki­vuo­ren osta­ri on pal­jon parem­mal­la pai­kal­la. Ei Mun­kin­seu­dul­la kan­na­ta lait­taa kaup­pa­kes­kus­ta, joka pal­ve­li­si mui­ta kau­pun­gi­no­sia. Ongel­ma on, ettei Munk­ki­nie­mes­tä löy­dy kun­non kaup­paa. Elvo on hyvä, mut­ta vähän pieni.

  38. Minä taas luu­len, että täl­lai­sen suu­ren alu­een vaa­ti­maa kes­kit­ty­mää ei saa­da sijoi­tet­tua käve­ly­mat­kan pää­hän rau­ta­tie­a­se­mas­ta. Kyl­lä ne pai­kat vara­taan asuntorakentamiselle.

    Hel­sin­gis­sä on kui­ten­kin yli 250.000 autoa ja autois­tu­mi­nen jat­kuu. Eli kyl­lä nii­tä autoi­le­via asiak­kai­ta riit­tää. Täy­tyy­kin täs­tä läh­teä etsi­mään uut­ta ruo­hon­leik­ku­ria — suun­tai­sin­ko mat­kan KehäIII:lle vai­ko Espoon Suo­me­no­jal­le? Tai­dan vali­tä jälkimmäisen.

    1. Sel­lo on käve­ly­mat­kan pääs­sä ase­mas­ta, Itä­kes­kus on, Van­taal­le suun­ni­tel­tu jät­ti­mar­ket on, Stock­mann on, Kamp­pi on …

  39. Ajat­te­lin suu­rin­piir­tein Huo­pa­lah­den­tie­tä Turun­väy­län ja Lapin­mäen­tien välil­lä. Se on käve­lye­täi­syy­del­lä sii­nä kuin Munk­ki­vuo­ren osta­ri­kin, osta­rin voi­si yhdis­tää uudis­ra­ken­nuk­siin, ja tuon alu­een raken­ta­mi­nen yhdis­täi­si mota­rien pilk­ko­man Munk­ki­nie­men, Munk­ki­vuo­ren, Ete­lä-Haa­gan, ja sen Huo­pa­lah­den­tien ete­lä­puo­lei­sen asui­na­lu­een (Nie­men­mä­ki?) Ratik­ka vie­lä tuos­ta läpi niin saa­vu­tet­ta­vuus on erinomainen

    Toi­nen ilmi­sel­vä paik­ka kaup­pa­ra­ken­ta­mi­sel­le alu­eel­la oli­si Huo­pa­lah­den ase­ma, sii­nä kui­ten­kin ris­te­ää kak­si pai­kal­lis­ju­na­ra­taa ja Joke­ri, eikä ase­mal­la ole edes kios­kia. En vaan ihan heti kek­si min­ne sin­ne mahtuisi.

  40. @B.J.
    “tavan­omai­nen moraa­li­nen hete­ro­no­mia eli ulko­kul­tai­suus ja teho­py­hyys on hyväk­si havait­tu kei­no elin­kei­noe­lä­mäs­sä ja poli­tii­kas­sa. Auto­no­mi­sia eli omaan har­kin­taan perus­tu­via arvo­va­lin­to­ja kukaan ei her­ras­väel­tä odo­ta­kaan” (Juk­ka Kemp­pi­nen moraa­lis­ta liike-elämässä)

  41. Täy­del­li­nen sään­te­lyn pur­ku ei ole kui­ten­kaan toi­vot­ta­vaa. Se toi­si esi­mer­kik­si täy­sin vil­lin tilan­teen raken­ta­mi­seen ja kukin teki­si maal­laan ihan mitä par­haak­si näkee”

    Eihän maa­ta­kaan kukaan omis­tai­si, kun ei oli­si enää kes­ki­tet­tyä rekis­te­riä. Maan sai­si hal­tuun­sa aina vahvin.

  42. Ei, sään­te­lyn pur­ku ei var­mas­ti pois­ta kor­rup­tio­ta, mut­ta vähen­tää oleellisesti”

    Soma­lia on mai­nio esi­merk­ki sään­te­lyn pur­ka­mi­se­ta. Kun val­tio on romah­ta­nut niin kaik­ki koruup­tio ona hävin­nyt ja elin­kei­not kukoistavat.
    Työi­käi­sis­tä perä­ti 70 % on yrit­tä­jiä, joten Soma­lia on yrit­tä­mi­sen Eldorado

  43. Ode:

    Jos men­nään osta­maan soh­va, sitä ei voi kui­ten­kaan omal­la autol­la kul­jet­taa ja jos men­nään osta­maan pöy­tä­lamp­pu, sen voi kul­jet­taa kassissa.”

    Kävin tou­ko­kuus­sa pariin ker­taan Ikeas­sa. Ruo­ka­pöy­tä ja muu­ta­ma tuo­li meni juu­ri ja juu­ri Smar­til­la (http://www.o2media.fi/) ja toi­sel­la ker­ral­la kul­je­tin kah­del­la bus­sil­la sel­lai­sen hyl­lyn, jota en kuvit­te­li­si kenen­kään täys­jär­ki­sen kul­jet­ta­van yhdel­lä­kään bus­sil­la. Useim­mat muut­kin näkyi­vät hen­ki­lö­au­tol­la ostok­si­aan pois kus­kaa­van, ja sen kokoi­sia, etten edes minä, vaik­ka jää­rä­päi­nen olen­kin, oli­si nii­tä läh­te­nyt bus­siin tunkemaan.

    En oikein osaa näh­dä ongel­maa sii­nä, että joku huo­ne­ka­lu­lii­ke jos­sa käy­dään pari ker­taa kym­me­nes­sä vuo­des­sa, sijait­see Kehällä.

    En ole kos­kaan käy­nyt Idea­par­kis­sa mut­ta olen ymmär­tä­nyt ettei nii­tä edes kan­na­ta ver­ra­ta kaup­pa­kes­kuk­siin — eivät­kös ne ole enem­män sel­lai­sia ker­ran vuo­des­sa ‑mat­ka­koh­tei­ta, joi­den oikea ver­tai­lu­koh­ta ja kil­pai­li­ja ihmis­ten ajan­käy­tös­sä ole toi­nen koti­maan mat­ka­koh­de? Useim­piin kan­sal­lis­puis­toi­hin­kaan ei pää­se junalla.

    Olen elä­nyt sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että tais­te­lu autois­tu­mis­ta (talou­den ensim­mäis­tä autoa) vas­taan on Hel­sin­kiä lukuu­not­ta­mat­ta jo mene­tet­ty. Jota­kin oli­si kai kui­ten­kin teh­tä­vis­sä sil­le, ettei per­hees­sä tar­vit­si­si Hel­sin­gin seu­dul­la olla kah­ta autoa (jol­la sit­ten aje­taan, kun se ker­ran on ole­mas­sa). Tämä kai on lähin­nä kiin­ni asun­to­jen, työ­paik­ko­jen ja päi­vä­hoi­to­paik­ko­jen kes­ki­näi­sis­tä etäi­syyk­sis­tä, tus­kin sii­tä, mis­sä joku Ikea sijaitsee.

    Pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la sit­ten on ne isot päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pat kes­kus­tan ulko­puo­lel­la, jot­ka tap­pa­vat kir­kon­ky­län päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pat, mut­ta Idea­par­keil­la ja Ikeoil­la kai on aika vähän teke­mis­tä nii­den kanssa.

  44. tpyy­luo­ma: “Toi­nen ilmi­sel­vä paik­ka kaup­pa­ra­ken­ta­mi­sel­le alu­eel­la oli­si Huo­pa­lah­den ase­ma, sii­nä kui­ten­kin ris­te­ää kak­si pai­kal­lis­ju­na­ra­taa ja Joke­ri, eikä ase­mal­la ole edes kios­kia. En vaan ihan heti kek­si min­ne sin­ne mahtuisi.”

    Samaa miel­tä. Lii­kun alu­eel­la liki päi­vit­täin ja juu­ri tut­kai­lin tie­noo­ta osoit­tees­sa http://maps.msn.fi/ (hakusa­nak­si: “Lähi­ju­na-Huo­pa­lah­ti”) mm. lin­tu­per­sek­tii­vis­tä. Ihan hyvin voi­si kaup­pa­kes­kuk­sen raken­taa ase­man pääl­le pur­kaen nykyi­set katok­set, mut­ta säi­lyt­täen muun infran. Vie­rei­sen pai­koi­tusa­lu­een pai­kal­le puo­les­taan voi­si raken­taa parkkitalon.

    Samaan komplek­siin voi­si liit­tyä pari toi­mis­to­tor­nia. Vihe­ra­luei­ta en han­ket­ta var­ten naker­tai­si. Raken­nus­tyy­lin toki tuli­si sovel­tua ympäristöönsä.

    Suu­rem­mal­le kes­kuk­sel­le oli­si poten­ti­aa­lia vähän poh­joi­sem­pa­na, koh­das­sa jos­sa ran­ta­ra­ta ja Van­taan­kos­ken rata erka­ne­vat toi­sis­taan: rato­jen pääl­le ja Vih­din­tien var­teen. Vaan tuon­ne oli­si jo hie­man pit­kän­puo­lei­nen käve­ly­mat­ka asemalta.

  45. Jota­kin oli­si kai kui­ten­kin teh­tä­vis­sä sil­le, ettei per­hees­sä tar­vit­si­si Hel­sin­gin seu­dul­la olla kah­ta autoa (jol­la sit­ten aje­taan, kun se ker­ran on ole­mas­sa). Tämä kai on lähin­nä kiin­ni asun­to­jen, työ­paik­ko­jen ja päi­vä­hoi­to­paik­ko­jen kes­ki­näi­sis­tä etäi­syyk­sis­tä, tus­kin sii­tä, mis­sä joku Ikea sijaitsee.”

    Toi­sen auton kulut ovat suu­rem­mat, kuin ensim­mäi­sen (ei bonuk­sia) ja kilo­met­re­jä kak­ko­sel­le tulee luon­nol­li­ses­ti vähem­män. Kak­ko­sau­ton kans­sa tulee­kin hel­pom­min esiin tilan­ne, jos­sa sen hank­ki­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

    Sil­le ensim­mäi­sel­le ei mah­da min­kään. Se on pak­ko omis­taa. Jo yksi mat­ka mum­mo­laan junal­la polt­taa euro­ja niin pal­jon, että ero­tuk­sel­la kus­tan­taa kesä­reis­sun ete­lään lentäen.

  46. Mar­ko Hamilo:“Voisiko joku selit­tää, mitä “kaa­voi­tus­mo­no­po­li” tar­koit­taa? Eikö se “mono­po­li” sisäl­ly jo käsit­tee­seen “kaa­voi­tus”?”

    Riip­puu tie­tys­ti mitä tar­koi­tam­men käsit­teel­lä kaa­voi­tus. Jos tar­koi­tam­me sil­lä maan käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta päät­tä­mis­tä, niin kaa­voi­tus­mo­no­po­lin pur­ku tar­koit­tai­si sitä, että muut­kin kuin kun­ta sai­si suun­ni­tel­la maan­käyt­töä, eli että maa­no­mis­ta­ja voi­si esim. päät­tää sii­tä itse tai antaa se teh­tä­väk­si yksi­tyi­sel­le yritykselle.
    Maa­no­mis­ta­jan yksin­val­lal­le tar­vit­tai­siin toki jotain sään­tö­jä. (Tyy­liin jokai­sel­la maaplän­til­lä on oikeus tiet­tyyn pro­sent­tio­suu­teen sii­tä aurin­gon valos­ta, joka ton­til­le tuli­si ilman vie­reis­ten tont­tien omis­ta­jien toi­mia, oikeus melut­to­maan ympä­ris­töön, ilman­saas­teet­to­maan jne. Näis­tä oikeuk­sis­ta voi­si myös luo­pua halu­tes­saan, eli pääs­tet­tään sopi­muk­seen naa­pu­rin kanssa.)

    Halua­vat­ko siis ne, jot­ka vas­tus­ta­vat kaa­voi­tus­mo­no­po­lia, luo­pua kaavoituksesta.”

    Minä aina­kin haluan luo­pua kaa­voi­tuk­ses­ta, kos­ka uskon, että vir­ka­mie­het eivät ole kyl­lin vii­sai­ta, ammat­ti­tai­toi­sia ja puo­lu­eet­to­mia, että he pää­tyi­si­vät osoit­ta­maan maa­ta parem­piin käyt­tö­tar­koi­tuk­siin kuin, jos pää­tök­set maan käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta teh­dään hajau­te­tus­ti markkinoilla.

    Osmo:“Vastaavasti kaik­kien lii­ken­ne­sään­tö­jen pois­ta­mi­nen pois­tai­si liikennerikkomukset…”

    Eli yri­tät väit­tää, että kaa­voi­tuk­ses­ta on yhtä pal­jon hyö­tyä kuin lii­ken­ne­sään­nöis­tä­kin? Olet­ko muu­ten sat­tu­nut iki­nä miet­ti­mään, että min­kä­lai­nen mei­nin­ki meil­lä oli­si lii­ken­tees­sä, jos jokai­nen tie­no­mis­ta­ja sai­si itse päät­tää sään­nöis­tä, joi­ta tien­käyt­tä­jien on nou­da­tet­ta­va? Suun­tai­si­vat­ko kan­nus­ti­met tie­no­mis­ta­jia mää­rää­mään teil­leen kaik­kia tien­käyt­tä­jiä eni­ten hyö­dyt­tä­vät sään­nöt? Suun­tai­si­vat­ko nämä samat kan­nus­ti­met maa­no­mis­ta­jia käyt­tä­mään omis­ta­man­sa maan mah­dol­li­sim­man hyödyllisesti?

    tpyyluoma:“En tie­dä onko tämä kaa­voit­ta­jan syy­tä vaan ihan yleis­tä osaamattomuutta.”

    hmmmmm.… täs­sä­pä tuhan­nen taa­lan kysy­mys! Jos mil­lek­kään näis­tä ei oli­si mää­rät­ty pysä­köin­ti­paik­ka­vaa­ti­mus­ta, niin oli­si­ko­han mah­dol­li­ses­ti joku kapi­ta­lis­ti voi­nut taju­ta, että paik­ko­ja ei kan­na­ta raken­taa, kun ei ole kysyn­tää? Nyt tie­tys­ti ei tar­vin­nut pelä­tä, että joku gryn­de­ri oli­si pääs­syt hyö­ty­mään raken­ta­mal­la pelk­kää ker­ro­sa­laa ja jät­tä­mäl­lä auto­pai­kat ihmis­ten omak­si huoleksi.

    Lyhyes­ti, kaa­voi­tuk­ses­sa tuli­si huo­leh­tia sii­tä että asuin‑, työ­paik­ka ja kaup­pa-alu­eet sekoit­tu­vat, ja tämän lisäk­si sii­tä että pysä­köin­ti­pai­kat ovat tehok­kaas­sa yhteiskäytössä.”

    Minä oon val­mis lait­ta­maan pää­ni pan­tik­si, että jos kaa­voi­tuk­ses­ta luo­vut­tai­siin (eli huo­leh­dit­tai­siin, että kukaan polii­tik­ko, eikä vir­ka­mies pää­se mää­rää­mään maan käyt­tö­tar­koi­tus­ta) nämä tpyy­luo­man esit­tä­mät ongel­mat lak­kai­si­vat ole­mas­ta sitä mukaa, kun raken­net­tu ympä­ris­tö uudistuisi.

    Osmo:“Jos pois­te­taan kaik­ki lii­ken­ne­sään­nöt, esi­mer­kik­si oikean­puo­lei­nen lii­ken­ne, kyl­lä sii­tä voi­si vähän hait­taa olla.”

    ööööö… luu­let­ko, että jen­gi lak­kai­si aja­mas­ta oikeal­la puo­lel­la, vaik­ka se sään­tö pois­tet­tai­siin? Minä en nou­da­ta yhtään lii­ken­ne­sään­töä sik­si, että se on sään­tö, vaan sik­si, että se suju­voit­taa minun ja kans­saih­mis­te­ni liik­ku­mis­ta­ni. (Ja ihan joi­ta­kin har­vo­ja ran­gais­tuk­sen pelos­sa, tyy­liin autol­la punai­sia päin aja­mis­ta sil­loin, kun lii­ken­net­tä ei ole mail­la eikä halmeilla.)

    Lii­an van­ha: “Eihän maa­ta­kaan kukaan omis­tai­si, kun ei oli­si enää kes­ki­tet­tyä rekis­te­riä. Maan sai­si hal­tuun­sa aina vahvin.”

    Kukaan ei ole ehdot­ta­nut maan omis­tusoi­keu­des­ta luopumista.

    Soma­lia on mai­nio esi­merk­ki sään­te­lyn purkamiseta.”

    Soma­lia on sur­kea esi­merk­ki sään­te­lyn pur­ka­mi­ses­ta. Sää­te­lyn pur­ka­mi­nen ei ole aiheut­ta­nut Soma­lias­sa tilan­net­ta, jos­sa val­tio ei pys­ty tur­vaa­maan kan­sa­lais­ten­sa itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta, fyy­sis­tä kos­ke­mat­to­muut­ta eikä omistusoikeutta.

    Kun val­tio on romah­ta­nut niin kaik­ki koruup­tio ona hävin­nyt ja elin­kei­not kukoistavat.”

    Val­tion kor­rup­tio ei ole hävin­nyt Somaliassa.

  47. Hami­lol­le: Juu­ri näin minä­kin ajat­te­len. Ei Oden mai­nit­se­mia Sel­loa tai Kamppia(joihin pää­see rai­de­lii­ken­teel­lä) voi ver­ra­ta ikeoi­hin, auto­kaup­poi­hin tai elä­mys­park­kei­hin. Vii­mek­si­mai­ni­tut tar­vit­se­vat pal­jon tilaa, niis­sä käy­dään har voin ja voi­vat sik­si sijai­ta vaik­ka kehien varsilla.

    Tär­kein­tä oli­si, että esi­mer­kik­si eri ket­ju­jen rau­ta­kau­pat sijait­si­si­vat toi­si­aan lähek­käin — näin kulut­ta­jat voi­si­vat hel­pom­min ver­tail­la laa­tua ja hintoja.

  48. Osmo: “…Jos laa­tu­vaa­ti­mus ase­te­taan huip­pun­sa, jäl­jel­le jää­vät vain Stoc­kan herk­ku ja Haka­nie­men hal­li, koko maassa…”

    Stoc­kan her­kun tilan­ne ei ole ohan noin hyvä täl­lä het­kel­lä. Minus­ta se ei pää­se top kol­mo­seen. Haka­nie­men hal­li on ainoa Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ole­va kun­nol­li­nen elintarvikeliike.

    Top kol­mo­ses­sa on ilman muu­ta Turun kaup­pa­to­ri. Sii­tä ei ole epäi­lys­tä. Kol­mas voi­si olla Tam­pe­reen kaup­pa­hal­li tai ehkä Kuo­pion tori?

  49. Kor­rup­tio on val­lan kes­kit­ty­mi­sen väis­tä­mä­tön sivu­tuo­te. Ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä, onko tämä val­ta poliit­tis­ta vai talou­del­lis­ta. Yhtä suu­ri insen­tii­vi äänes­tä­jäl­lä on hoi­taa hänen etu­jaan vas­taan toi­mi­va poliit­ti­nen päät­tä­jä pois teh­tä­väs­tään kuin osak­kee­no­mis­ta­jal­la on huo­no toi­mi­tus­joh­ta­ja­kin. (Sel­lai­nen ero tie­tys­ti on, että vaa­lit pide­tään vain joka 4–6. vuo­si kun taas yhtiö­ko­kous on joka vuo­si ja voi­daan tar­vit­taes­sa kut­sua kool­le useam­min­kin. Täs­sä koh­din vaa­li­jär­jes­tel­mäs­sä oli­si sel­väs­ti kehit­tä­mi­sen varaa.)

    Väi­te sii­tä, että yri­tys­ten lah­joes­sa toi­si­aan vain osak­kee­no­mis­ta­jat, ei muu yhteis­kun­ta, kär­si­si, on liki koo­mi­nen. Jos se pitäi­si paik­kan­sa, se kumoai­si koko liber­ta­ris­tien (ja tie­ten­kin mui­den­kin mark­ki­na­ta­lou­den puo­lus­ta­jien) kes­kus­tee­sin; että mark­ki­na­me­ka­nis­mi joh­taa yhteis­kun­nan koko­nai­suu­den kan­nal­ta ide­aa­liin rat­kai­suun. Ihan samal­la lail­la kor­rup­tio häi­rit­see resurs­sien teho­kas­ta koh­dis­ta­mis­ta, päät­ti resurs­sien käy­tös­tä poliit­ti­nen tai talou­del­li­nen päättäjä.

    Lah­jon­ta on ver­rat­ta­vis­sa kaval­luk­seen: Lah­juk­sen anta­ja antaa sen saa­jal­le vas­ti­neen sii­tä, että tämä käy­tää toi­sil­le kuu­lu­vaa val­taa anta­jal­le edul­li­sel­la taval­la. Lah­jot­ta­val­le on siis uskot­tu “hoi­toon” muil­le (osak­kee­no­mis­ta­jat, äänes­tä­jät) kuu­lu­vaa talou­del­lis­ta tai poliit­tis­ta val­taa ja lah­juk­sen anta­ja hyö­dyn­tää sitä seik­kaa, että val­lan­hal­ti­jan ja hänen edus­ta­mien­sa taho­jen int­res­sit eivät ole yhte­näi­set. Hen­ki­löä joka käyt­tää vain itsel­leen kuu­lu­vaa val­taa, ei voi lah­joa, kos­ka täl­lais­ta ris­ti­rii­taa ei ole. Mut­ta heti kun val­taa luo­vu­te­taan toi­sel­le, syn­tyy insen­tii­vi korruptioon.

    Yhden­sort­ti­nen kor­rup­tio talous­e­lä­mäs­sä on syy­nä esi­merk­si tämän­het­ki­seen talous­krii­siin. Rahoi­tus­yri­tys­ten joh­don ja asian­tun­ti­joi­den kan­nus­ti­met oli raken­net­tu taval­la, jos­sa näi­den etu oli ris­ti­rii­das­sa osak­kee­no­mis­ta­jien pit­kän täh­täi­men edun kans­sa ja luon­nol­li­ses­ti nämä talou­del­li­set val­lan­käyt­tä­jät ajoi­vat enem­män omaa etu­aan, min­kä seu­rauk­set ovat nyt kaik­kien näh­tä­vis­sä. Pri­mi­tii­vi­li­ber­ta­ris­ti­sen mal­lin mukaan täl­lai­sen pitäi­si olla mah­do­ton­ta. (Tie­ten­kään ei pidä vähä­tel­lä epä­on­nis­tu­neen sää­te­lyn roo­lia krii­sin syn­nys­sä, mut­ta se ei kumoa sitä ettei­kö talou­del­li­sen val­lan vää­rin­käyt­tö ole aivan yhtä mah­dol­lis­ta kuin poliittisenkin.)

  50. Soma­lia on sur­kea esi­merk­ki sään­te­lyn pur­ka­mi­ses­ta. Sää­te­lyn pur­ka­mi­nen ei ole aiheut­ta­nut Soma­lias­sa tilan­net­ta, jos­sa val­tio ei pys­ty tur­vaa­maan kan­sa­lais­ten­sa itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta, fyy­sis­tä kos­ke­mat­to­muut­ta eikä omistusoikeutta.”

    Jos sään­te­ly pure­taan niin ei val­tio noi­ta­kaan o huo­leh­di, jokai­nen huo­leh­tii itse kos­ke­mat­to­muu­des­taan, itse­mää­rää­mi­soi­ku­des­taan, ommistusoikeudestaan.
    Mik­si val­tion pitäi­si puo­lus­taa jon­kun omaisuutta ?

  51. Val­tion kor­rup­tio ei ole hävin­nyt Somaliassa”

    Ei Soma­lias­sa ole voi­maa­sa ole­via lake­ja, joten kor­rup­tio­ta ei voi olla

  52. Kukaan ei ole ehdot­ta­nut maan omis­tusoi­keu­des­ta luopumista”

    Enhän minä­kään sitä ehdot­ta­nut, ehdo­tin vain maan omis­tuk­sen reki­te­röin­nin lopet­ta­mis­ta val­tion puo­les­ta. Jokai­nen saa huo­leh­tia itse omis­tusoi­keu­des­taan niin kuin par­haak­si taitaa

  53. Suo­ma­lais­ten tar­vet­ta sul­lou­tua pie­nel­le alu­eel­le ihme­tel­lään maan rajo­jen ulkopuolella.

    Tähän mel­kein tar­vit­si­si läh­det­tä. Grön­lan­nis­sa kenties? 

    Yleen­sä ulko­maa­lai­set ihmet­te­le­vät yhdys­kun­tiem­me haja­nai­suut­ta ja tol­kut­to­mia etäisyyksiä.

  54. En ole kos­kaan käy­nyt Idea­par­kis­sa mut­ta olen ymmär­tä­nyt ettei nii­tä edes kan­na­ta ver­ra­ta kaup­pa­kes­kuk­siin — eivät­kös ne ole enem­män sel­lai­sia ker­ran vuo­des­sa ‑mat­ka­koh­tei­ta, joi­den oikea ver­tai­lu­koh­ta ja kil­pai­li­ja ihmis­ten ajan­käy­tös­sä ole toi­nen koti­maan mat­ka­koh­de? Useim­piin kan­sal­lis­puis­toi­hin­kaan ei pää­se junalla.
    Minä kävin Idea­par­kis­sa kevääl­lä puhu­ja­kei­kal­la. Paik­ka vas­ta­si Itä­kes­kus­ta, pait­si että oli vähän hal­vem­mal­la raken­ne­tun näköinen.
    Itä­kes­kuk­seen pää­see met­rol­la, mut­ta en kyl­lä kek­si, mik­si joku kor­vai­si jon­kin todel­li­sen mat­ka­koh­teen mat­kal­la Itäkeskukseen.

  55. Osmo:”Jos pois­te­taan kaik­ki lii­ken­ne­sään­nöt, esi­mer­kik­si oikean­puo­lei­nen lii­ken­ne, kyl­lä sii­tä voi­si vähän hait­taa olla.”

    ööööö… luu­let­ko, että jen­gi lak­kai­si aja­mas­ta oikeal­la puo­lel­la, vaik­ka se sään­tö pois­tet­tai­siin? Minä en nou­da­ta yhtään lii­ken­ne­sään­töä sik­si, että se on sään­tö, vaan sik­si, että se suju­voit­taa minun ja kans­saih­mis­te­ni liikkumistani. 

    Tämä on kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä aivan äly­tön, mut­ta hyvä esi­merk­ki liber­taa­nien ajat­te­lu­ta­vas­ta: sään­tö­jä ei tar­vi­ta, kos­ka jär­ke­viä sään­tö­jä nou­da­te­taan vapaaehtoisesti.

    Art­tu­ri siis lupaa nou­dat­taa oikean­puo­leis­ta lii­ken­net­tä, kos­ka pitää sitä suju­vam­pa­na, vaik­ka vasen­ta kais­taa aja­mi­nen oli­si yhtä luval­lis­ta. Hyvä, Art­tu­ril­la on siis kan­sa­lais­mo­raa­lia. Entä jos joku toi­nen ajat­te­lee, että hän ajaa sitä kais­taa, jol­la on enem­män­ti­laa, vaik­ka se tuot­tai­si­kin toi­sil­le enem­män hait­taa kuin mitä täs­tä on hyö­tyä hänel­le. Sen jäl­keen Art­tu­rin­kaan ei kan­na­ta pysyä oikeal­la puo­lel­la, kos­ka mer­kit­tä­vä osa oikai­si­si vasen­ta kais­taa. Lii­ken­ne­sään­nöt ovat tar­peen, jot­ta lii­ken­ne voi­si toi­mia, mut­ta kuten autoi­li­joi­den mie­li­pi­teis­tä kuul­taa, sään­tö­jen rik­ko­mi­nen on usein edullist6a rik­ko­jal­le, jos voi luot­taa sii­hen, että muut nii­tä kui­ten­kin noudattavat. 

    Mis­tä sitä pait­si se sopi­mus ajaa oikea­ta kais­taa oli­si kos­kaan syn­ty­nyt, ellei oli­si Art­tu­rin vihaa­maa val­tiol­lis­ta pakkovaltaa?

    Yhtei­siä sään­tö­jä tar­vi­taan tilan­tei­siin, jos­sa nii­den nou­dat­ta­mi­nen on kaik­kien tai aina­kin useim­pien etu­jen mukais­ta, ja val­tiol­lis­ta pak­ko­val­taa sen estä­mi­seen, ettei­vät vapaa­mat­kus­ta­jat vedä välis­tä ja “oikai­se vas­taan­tu­li­joi­den kais­tan kautta”.

  56. Minä kävin Idea­par­kis­sa kevääl­lä puhu­ja­kei­kal­la. Paik­ka vas­ta­si Itä­kes­kus­ta, pait­si että oli vähän hal­vem­mal­la raken­ne­tun näköinen.
    Itä­kes­kuk­seen pää­see met­rol­la, mut­ta en kyl­lä kek­si, mik­si joku kor­vai­si jon­kin todel­li­sen mat­ka­koh­teen mat­kal­la Itäkeskuk”

    Minä­kin kävin mat­kal­la poh­joi­seen Ideaparkissa.
    Tämä­kin on saman­lai­nen ostos­hel­vet­ti kuin Itäkeskus,Sello, Jum­bo tai mikä muu tahansa.
    Samat liik­ket ‚samat tava­rat, samat hinnat.
    Jos pää­see yhteen hel­pos­ti niin toi­seen ei kan­na­ta hai­kail­la, niin stan­dar­de­ja ne ovat.
    Ja Haa­pa­ran­nal­la­kin tois­tuu sama kon­sep­ti, hin­nat ovat tosin alem­mat kii­tos kruunun

  57. Juuso Koponen:“Sellainen ero tie­tys­ti on, että vaa­lit pide­tään vain joka 4–6. vuo­si kun taas yhtiö­ko­kous on joka vuo­si ja voi­daan tar­vit­taes­sa kut­sua kool­le useam­min­kin. Täs­sä koh­din vaa­li­jär­jes­tel­mäs­sä oli­si sel­väs­ti kehit­tä­mi­sen varaa.”

    Tämä on se olen­nai­nen ero, sen lisäk­si, että yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja tekee pää­tök­siä hyvin kapeal­ta alal­ta, (-> on hel­pom­pi löy­tää toi­mi­tus­joh­ta­jaeh­do­kas, joka vas­taa hyvin lähel­le sitä mitä osak­keen omis­ta­ja halu­aa), kun taas polii­ti­kot päät­tä­vät lähes kai­kes­ta. (->on hyvin vai­kea löy­tää polii­tik­koa, joka vas­taa äänes­tä­jän preferenssejä.)

    että mark­ki­na­me­ka­nis­mi joh­taa yhteis­kun­nan koko­nai­suu­den kan­nal­ta ide­aa­liin ratkaisuun.”

    Tähän ei usko kukaan. Mark­ki­na­me­ka­nis­mi joh­taa yhteis­kun­nan kan­nal­ta par­haa­seen rat­kai­suun ver­rat­tu­na mihin tahan­sa muu­hun mekanismiin.

    Ihan samal­la lail­la kor­rup­tio häi­rit­see resurs­sien teho­kas­ta koh­dis­ta­mis­ta, päät­ti resurs­sien käy­tös­tä poliit­ti­nen tai talou­del­li­nen päättäjä.”

    Tot­ta­kai. Täs­tä ei kui­ten­kaan seu­raa, että resurs­sien teho­ton koh­dis­ta­mi­nen hait­taa lop­pua yhteis­kun­taa. Jos minä jätän sie­men­pe­ru­nat kyl­vä­mät­tä ja sen sijaan teen niis­tä pon­tik­kaa, niin minä olen nälis­sä­ni seu­raa­va­na tal­ve­na. Ei tämä hait­taa minun naa­pu­rei­ta tipan vertaa.

    Poliit­ti­nen kor­rup­tio voi tuho­ta val­tion omai­suut­ta, kun taas talou­del­li­nen kor­rup­tio tuho­aa yksi­tyis­ten omaisuutta.

    Lii­an van­ha: Käyt nyt taas vähän yli­kier­rok­sil­la. Kukaan ei ole ehdot­ta­nut omis­tusoi­keu­des­ta, fyy­si­ses­tä kos­ke­mat­to­muu­des­ta, eikä itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta luo­pu­mis­ta. Sen lisäk­si sor­rut ylei­seen har­ha­luu­loon; kor­rel­laa­tio ei ole sama asia kuin kausaliteetti.

    Osmo:“Mistä sitä pait­si se sopi­mus ajaa oikea­ta kais­taa oli­si kos­kaan syn­ty­nyt, ellei oli­si Art­tu­rin vihaa­maa val­tiol­lis­ta pakkovaltaa?”

    Tämä on muu­ten tosi pal­jas­ta­va lause sinun ajat­te­lus­ta. Miten ihmi­set tuli toi­meen ennen val­tioi­ta, kun ei voi­nu olla mitään sään­tö­jä?!!? Miten iki­nä voi­si syn­tyä tapo­ja ja sosi­aa­li­sia nor­me­ja ilman val­tion pak­ko­val­taa? Mä en kyl­lä kans kek­si… mikä­hän se voi­si olla… no ei nyt aina­kaan ihmis­ten vapaa­eh­toi­ses­sa kans­sa­käy­mi­ses­sä… var­mas­ti ennen kun oli val­tioi­ta, niin maan­teil­lä ei iki­nä tien­ny kum­mal­ta puo­lel­ta väis­tää ja tämä aiheut­ti suun­nat­to­mia ongelmia…

    Lisää täs­tä nai­vis­ta esi­mer­kis­tä. Osmo:“Entä jos joku toi­nen ajat­te­lee, että hän ajaa sitä kais­taa, jol­la on enem­män­ti­laa, vaik­ka se tuot­tai­si­kin toi­sil­le enem­män hait­taa kuin mitä täs­tä on hyö­tyä hänelle.”

    Jeps. Tämä pitää sit­ten tasa­pai­not­taa sil­lä hyö­dyl­lä, joka saa­tai­siin, kun liik­ku­ja voi­si käyt­tää vasen­ta kais­taa sil­loin, kun se suju­voit­tai­si lii­ken­net­tä. Mil­lä perus­teel­la ole­tat, että tämä lii­ken­net­tä hait­taa­va vasem­man kais­tan käyt­tö oli­si ylei­sem­pää kuin sitä sujuvoittavampi?

    Yhtei­siä sään­tö­jä tar­vi­taan tilan­tei­siin, jos­sa nii­den nou­dat­ta­mi­nen on kaik­kien tai aina­kin useim­pien etu­jen mukais­ta, ja val­tiol­lis­ta pak­ko­val­taa sen estä­mi­seen, ettei­vät vapaa­mat­kus­ta­jat vedä välis­tä ja “oikai­se vas­taan­tu­li­joi­den kais­tan kautta”.”

    Ensim­mäi­nen point­ti on vali­di, eli sään­tö­jä tar­vi­taan, mut­ta toi­nen ei, eli että val­tion pak­ko­val­taa ei tar­vi­ta sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­seen pakot­ta­mi­seen. Ihmi­set voi­vat aivan hyvin itse luo­da kan­nus­ti­met sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­sel­le ilman pakkovaltaa.

  58. tuo lii­ken­ne­sään­tö esi­merk­ki on mie­les­tä­ni huo­no, kos­ka minus­ta se liit­tyy juu­ri fyy­si­seen kos­ke­mat­to­muu­teen ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen. Lii­ken­tees­sä on vaa­ral­lis­ta nääs.

    En kyl­lä yhtään ymmär­rä miten kau­pun­kia­lu­eel­la hur­jas­te­li­ja saa­tai­siin muu­ten kuriin, kuin pakkovallalla.

  59. Lii­an van­ha: Käyt nyt taas vähän yli­kier­rok­sil­la. Kukaan ei ole ehdot­ta­nut omis­tusoi­keu­des­ta, fyy­si­ses­tä kos­ke­mat­to­muu­des­ta, eikä itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta luo­pu­mis­ta. Sen lisäk­si sor­rut ylei­seen har­ha­luu­loon; kor­rel­laa­tio ei ole sama asia kuin kausaliteetti”

    En ole minä­kään ehdot­ta­nut nois­ta asiois­ta luo­pu­mis­ta, ehdo­tin vain,että jokai­nen jär­jes­tää nämä­kin asiat omin voimin.
    Omai­suut­ta on mer­kit­tä­väs­ti vain harvoilla
    ja polii­sin nykyi­sen prio­ri­soin­nin mukaan se suo­je­lee ensi­si­jai­ses­ti vain mer­kit­tä­viä omai­suusar­vo­ja, joten mik­si yhteis­kun­nan pitäi­si suo­jel­la vain pien­tä eliittiä ??

    Tuo­ta peri­jät­tä­ren kaap­paa­jaa­kin etsit­tiin sato­jen polii­sien voi­min, mut­ta taval­lis­ta pul­liais­ta etsii vain yksi partio

  60. tuo lii­ken­ne­sään­tö esi­merk­ki on mie­les­tä­ni huo­no, kos­ka minus­ta se liit­tyy juu­ri fyy­si­seen kos­ke­mat­to­muu­teen ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen. Lii­ken­tees­sä on vaa­ral­lis­ta nääs”

    Indo­ne­sias­sa yksi­suun­tai­sen kadun erot­ti sil­lä, että toi­seen suun­taan oli vähem­män liikennettä.
    Kyl­lä lii­ken­ne ilman sään­tö­jä­kin toi­mii, pitää vain olla ihmi­siä , mis­tä voi­daan uhra­ta ihmishenkiä.

  61. Tämä on muu­ten tosi pal­jas­ta­va lause sinun ajat­te­lus­ta. Miten ihmi­set tuli toi­meen ennen val­tioi­ta, kun ei voi­nu olla mitään sään­tö­jä?!!? Miten iki­nä voi­si syn­tyä tapo­ja ja sosi­aa­li­sia nor­me­ja ilman val­tion pakkovaltaa”

    Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin ja yhteis­kun­ta sään­töi­neen on ollut niin kau­an kuin on ollut ihmisiä.Ainakin 5000 vuot­ta on doku­men­toi­tu jol­la­kin tark­kuu­del­la, sume­ri­lais­ten ensim­mäi­set kir­joi­tuk­set oli­vat juu­ri sään­tö­jä ja kirjanpitoa

  62. Jos minä jätän sie­men­pe­ru­nat kyl­vä­mät­tä ja sen sijaan teen niis­tä pon­tik­kaa, niin minä olen nälis­sä­ni seu­raa­va­na tal­ve­na. Ei tämä hait­taa minun naa­pu­rei­ta tipan ver­taa.

    Itse asias­sa kyl­lä hait­taa, kun menet nälis­sä ker­jää­mään heil­tä peru­noi­ta, mikä on epä­miel­lyt­tä­vää koh­teel­le. Ja toden­nä­köi­ses­ti naa­pu­rit koke­vat moraa­lis­ta tar­vet­ta (tai pai­net­ta) kat­soa ettei­vät lap­se­si kuo­le näl­kään, joten he anta­vat sinul­le peru­noi­ta, jos vaan heil­tä lii­kee ilman että oma elin­ta­so vaa­ran­tuu liiaksi.

    Kysees­sä on tie­tys­ti vapaa­eh­toi­nen lahk­joi­tus, mut­ta aina­kin osa naa­pu­reis­ta­si koke­nee että toi­mil­la­si olet hei­dät sii­hen pakot­ta­nut, kos­ka he eivät ole val­mii­ta anta­maan las­ten kuol­la. Vaik­ka sit­ten jou­tu­vat­kin keit­tä­mään vähän vähem­män pon­tik­kaa itse.

    Näin siis oli­si, jos oli­sit oma­va­rais­ta­lou­des­sa peru­noil­la elä­jä. Tuos­ta ei tie­ten­kään voi vetää suo­ra­vii­vai­sia joh­to­pää­tök­siä nyky-yhteis­kun­taan. Kuten ei mis­tään muus­ta­kaan vas­taa­vas­ta yksin­ker­tais­te­tus­ta esimerkistä.

  63. Tot­ta­kai. Täs­tä ei kui­ten­kaan seu­raa, että resurs­sien teho­ton koh­dis­ta­mi­nen hait­taa lop­pua yhteis­kun­taa. Jos minä jätän sie­men­pe­ru­nat kyl­vä­mät­tä ja sen sijaan teen niis­tä pon­tik­kaa, niin minä olen nälis­sä­ni seu­raa­va­na tal­ve­na. Ei tämä hait­taa minun naa­pu­rei­ta tipan vertaa.

    Kyl­lä­hän se hait­taa, jos naa­pu­rit oli­vat aja­tel­leet ostaa peru­noi­ta sinul­ta. Eivät yhtiöt elä mis­sään kuplas­sa vail­la vuo­ro­vai­ku­tus­ta ympä­röi­vään maa­il­maan. Jos vaik­ka yri­tys A lah­joo kil­pai­li­jan­sa B toi­ma­ria ole­maan tuo­mat­ta kil­pai­le­vaa tuo­tet­ta mark­ki­noil­le ja voi tah­koa kil­pai­lun puut­tees­sa isom­paa katet­ta omal­la tuot­teel­laan, sii­tä kär­si­vät B:n osak­kee­no­mis­ta­jien lisäk­si myös asiakkaat.

  64. Kyl­lä­hän var­hai­sim­mat lii­ken­ne­sään­nöt ovat syn­ty­neet tapa­kult­tuu­ri­na ennen kuin mikään val­tio nii­tä on ruven­nut pakot­ta­maan ja jon­kin­lai­nen sään­nös­tö aivan var­mas­ti säi­lyi­si vaik­ka val­tion val­vo­mat lii­ken­ne­sään­nöt lak­kau­tet­tai­siin heti. Onhan esi­mer­kik­si ros­voil­la­kin omat “lakin­sa” lain ulko­puo­lel­la. Mut­ta se on koko­naan toi­nen kysy­mys, kuin­ka kat­ta­va sää­dös­tö se oli­si ja kuin­ka laa­jas­ti ihmi­set sitä nou­dat­tai­si­vat. Jo nyt esi­mer­kik­si nopeus­ra­joi­tus­ten nou­dat­ta­mi­nen on aika ulko­kul­tais­ta: jos ei ole pel­koa kiin­ni­jää­mi­ses­tä, mer­kit­tä­vä osa kus­keis­ta ajaa vaa­ral­li­sen nopeasti.

  65. Osmo, minä­kään en ymmär­rä mik­si suo­ma­lai­set käy­vät Itä­kes­kuk­sen näköi­sis­sä Idea­par­keis­sa mut­ta enhän minä ymmär­rä jär­ven­ran­ta­ke­sä­mök­kei­lyä­kään. Outo­ja nämä suomalaiset.

    Oli­si­ko kui­ten­kin jotain tut­kit­tua­kin dataa sii­tä, mis­tä nämä Idea­park­kien ja ikeoi­den asiak­kaat oikein tule­vat ja kuin­ka usein käy­vät, eli miten pal­jon nii­den sijain­ti taa­ja­mien ulko­puo­lel­la lisää lii­ken­net­tä? Tähän asti olen näh­nyt täs­sä kes­kus­te­lus­sa pal­jon mutuar­gu­men­toin­tia, vähän tilastoja.

  66. Otso Kive­käs: Olet oikeas­sa, mut­ta mie­les­tä­ni val­tion ei pitäi­si yrit­tää estää täl­lai­sien “esteet­tis­ten hait­to­jen” koke­mis­ta, kos­ka ne ovat niin sub­jek­tii­vi­sia. Täl­lä oma­va­rai­ta­lou­del­la ei ole juu­ri­kaan väliä. Korr­pup­tio tuho­aa yksi­tyis­tä omai­suut­ta ja vai­keut­taa mui­den elä­mää ainoas­taan niil­tä osin, kuin nämä muut suun­nit­te­li­vat käyt­tä­vän­sä tätä yksi­tyi­ses­ti omis­tet­tua omai­suut­ta, jon­ka käy­tön omis­ta­ja oli­si voi­nut evä­tä mis­tä syys­tä tahansa.

    Juuso Koponen:“Onhan esi­mer­kik­si ros­voil­la­kin omat “lakin­sa” lain ulko­puo­lel­la. Mut­ta se on koko­naan toi­nen kysy­mys, kuin­ka kat­ta­va sää­dös­tö se oli­si ja kuin­ka laa­jas­ti ihmi­set sitä noudattaisivat. ”

    Peter Lee­so­nin “The Invi­sible Hook: The Hid­den Eco­no­mics of Pira­tes” Käsit­te­lee mm. meri­ros­vo­jen itsel­leen laa­ti­mia lake­ja. Meri­ros­vot oli­vat pio­nee­re­ja perus­tus­lail­la rajoi­te­tun demo­kra­tian omak­su­mi­ses­sa. Eli meil­lä on jotain todis­tei­ta, että ilman val­tio­ta syn­ty­vät sään­nöt voi­vat olla huo­mat­ta­vas­ti parem­pia kuin val­tioi­den synnyttämät.

  67. Hyper­mar­ke­tit Num­me­lan kes­kus­tas­sa sijait­se­vat oikein, mut­ta toteu­tus on hir­veä. Ne kyl­lä sijait­se­vat kes­kus­tas­sa, kuten kau­pan pitää­kin, mut­ta tulok­se­na on, että kes­kus­ta on City­mar­ke­tin park­ki­paik­ka eikä muu­ta kes­kus­taa enää ole.” 

    Aivan, ulko­paik­ka­kun­ta­lai­se­na tuo­ta ei tosi­aan edes hah­mo­ta asu­tus­kes­kuk­sek­si vaan lähin­nä parkkipaikaksi. 

    Sen sijaan kau­as astu­tuk­ses­ta sijoi­tet­ta­va Idea­park oli­si ollut aivan vää­räs­sä pai­kas­sa. Sitä muu­ten tus­kin enää tuli­si, vaik­ka lupa hel­tiäi­si. Odo­tan innol­la Lem­pää­län Idea­par­kin konkurssia.”

    Toki näin saa toi­voa, eihän kysees­sä ole ässä eikä koo. No, aina­kaan ko. ket­ju­jen edus­ta­jat eivät ole juu­ri pei­tel­leet tyy­ty­väi­syyt­tään Idea­par­kin blokkaamisesta.

    Hom­ma hais­kah­taa ja pahoin, jos vain S ja K saa­vat raken­nusoi­keut­ta niin epä­ter­ve kar­tel­li saa jatkua.

  68. Tuo val­tio­jut­tu on kyl­lä yksi hel­vet­ti, kos­ka on Pare­to-tehok­kuus, mar­gi­naa­li­hyö­ty, tehok­kuus­tap­pio, mark­ki­na­ta­sa­pai­no, ratio­naa­li­set odo­tuk­set ja kannustinvaikutus.

  69. Peter Lee­so­nin “The Invi­sible Hook: The Hid­den Eco­no­mics of Pira­tes” Käsit­te­lee mm. meri­ros­vo­jen itsel­leen laa­ti­mia lake­ja. Meri­ros­vot oli­vat pio­nee­re­ja perus­tus­lail­la rajoi­te­tun demo­kra­tian omaksumisessa.”
    Meri­ros­vo­ja­kin oli kah­den­lai­sia; Val­tioi­den val­tuut­ta­mia, he mak­soi­vat osan saa­liis­ta val­tiol­le verona.
    Toi­nen ryh­mä oli hen­ki­pat­to­me­ri­ros­vot, jot­ka hir­tet­tiin kiin­ni saataessa .
    Nämä meri­ros­vot tar­jo­si­vat parem­mat olot kuin sil­loi­set kaup­pa­lai­vat tai val­tioi­den laivasto.
    On lähin­nä huu­mo­ria puhua hei­dän sään­nöis­tään perus­tus­la­ki­na, sehän ei kat­ta­nut kuin pie­nen jou­kon eli oli lähin­nä yhdi­tys­luo­kaa, ei val­tioon verratava.
    Englan­ti ja USA ovat edel­leen meri­ros­vo­val­tioi­ta, sil­lä esim lain­sää­dän­nön mukaan muu­al­la lait­to­mas­ti ansai­tun omai­suu­den saa pitää

  70. Kyl­lä­hän var­hai­sim­mat lii­ken­ne­sään­nöt ovat syn­ty­neet tapa­kult­tuu­ri­na ennen kuin mikään val­tio nii­tä on ruven­nut pakot­ta­maan ja jon­kin­lai­nen sään­nös­tö aivan var­mas­ti säi­lyi­si vaik­ka val­tion val­vo­mat lii­ken­ne­sään­nöt lak­kau­tet­tai­siin heti”

    Täs­tä­hän ei ole kysy­mys, lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta ja sään­tö­jä alet­tiin kehit­tää Suo­mes­sa­kin kun lii­ken­tees­sä kuo­li 1500 hen­keä vuodessa.

    Sään­te­ly tuli siis sen vuok­si, että uhre­ja tuli likaa , ei sään­te­lyn itsen­sä vuok­si tai sen vuok­si, että val­tio niin halusi vaan, että ihmi­set koki­vat tilan­teen epä­miel­lyt­tä­väk­si., kos­ka lii­an monel­la alkoi olla lii­ken­tees­sä kuol­lei­ta lähipiirissä .

  71. tuo lii­ken­ne­sään­tö esi­merk­ki on mie­les­tä­ni huo­no, kos­ka minus­ta se liit­tyy juu­ri fyy­si­seen kos­ke­mat­to­muu­teen ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen. Liikenteessä ”

    Mik­si yhte­si­kun­nan pitä­si rajoit­taa toi­min­tan­sa fyy­si­seen kos­ke­mat­to­muu­taan ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen. Jokai­nen­han voi huo­leh­tia niistäkin,rajauksesi ei perus­tu mihinkään.
    Yhtei­sö voi päät­tää aina mis­tä tahan­sa yhtei­se­ti sään­tö­jen­sä puitteissa.
    Nyky­ään ei ole pak­ko asua maas­sa, ellei hyväk­sy sääntöjä

  72. Mik­si yhte­si­kun­nan pitä­si rajoit­taa toi­min­tan­sa fyy­si­seen kos­ke­mat­to­muu­taan ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen. Jokai­nen­han voi huo­leh­tia niistäkin,rajauksesi ei perus­tu mihinkään.”

    Tähän minä­kin osaan vas­ta­ta. Kos­ka se vain on se syvin pää­mää­rä. Kaik­ki muu on tois­si­jais­ta. Ei ole mitään väliä mitä talous­kas­vul­le tapah­tuu, ovat­ko ihmi­set onnel­li­sia tai työl­lis­tet­ty­jä, tai edes halua­vat­ko ihmi­set elää tuol­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa. Raja­ton hen­ki­nen väki­val­ta­kin on ihan ok niin kau­an kuin fyy­si­nen kos­ke­mat­to­muus ja itse­mää­rää­mi­soi­keus tur­va­taan. Kos­ka tuo on se syvin pää­mää­rä ja “oikein”, se ei tar­vit­se mitään muu­ta perus­tet­ta, eikä sitä edes kuu­lu perus­tel­la miten­kään. Aivan kuten raa­ma­tun tai koraa­nin käs­ky­jä ei tar­vit­se eikä kuu­lu perus­tel­la, ne kun ovat itses­sään tosia. Se vain on noin, eikä sitä edes voi miten­kään osoit­taa vää­räk­si. Meni­kö Art­tu­ri suu­rin piir­tein oikein?

  73. Kos­ka tuo on se syvin pää­mää­rä ja “oikein”, se ei tar­vit­se mitään muu­ta perus­tet­ta, eikä sitä edes kuu­lu perus­tel­la miten­kään. Aivan kuten raa­ma­tun tai koraa­nin käs­ky­jä ei tar­vit­se eikä kuu­lu perus­tel­la, ne kun ovat itses­sään tosia.”

    Eivät nuo arvot ole sen pyhem­piä kuin muut­kaan. Sano­ma­si ei perus­tu mihin­kään, epä­toi­voi­ses­ti yri­tät väit­tää samaa kuin papit .
    Ei meil­lä ole mitään mah­tia, joka sanoi­si, että aja­tuk­se­si on ainoa oikea.
    Se on vain sinun mie­li­pi­de ja tus­kin sinä Juma­la olet ?

  74. Lii­an vanha:“On lähin­nä huu­mo­ria puhua hei­dän sään­nöis­tään perus­tus­la­ki­na, sehän ei kat­ta­nut kuin pie­nen jou­kon eli oli lähin­nä yhdi­tys­luo­kaa, ei val­tioon verratava.”

    Minun käsi­tyk­sen mukaan se kat­toi koko miehistön.

    Jokai­nen­han voi huo­leh­tia niistäkin,rajauksesi ei perus­tu mihinkään.”

    Ei voi ilman väki­val­taa. Rajaus perus­tuu juu­ri sii­hen mis­tä ihmi­set voi­vat sopia kes­ke­nään ilman väki­val­taa ja sii­hen mis­tä eivät voi.

    Nyky­ään ei ole pak­ko asua maas­sa, ellei hyväk­sy sääntöjä”

    On tot­ta, että val­tio­ta voi vaih­taa nyky­ään edul­li­sem­min kuin ehkä kos­kaan aikai­sem­min, mut­ta tämä vaih­ta­mi­nen on edel­leen niin kal­lis­ta, että mark­ki­nat eivät toi­mi tar­peek­si hyvin val­tioi­den välil­lä ja sik­si mark­ki­noi­ta tar­vi­taan myös val­tioi­den sisällä.

    tcrown: Ei men­nyt edes sin­ne päinkään.

  75. hihi­hi­hi­hih… tcrown: sua ale­taan koh­ta luul­la hul­luks, jos et tee sar­kas­mia­si vie­lä eksplisiittisemmäks.

  76. Lii­an Van­ha: Tuo oli vain minun näke­myk­se­ni Art­tu­rin ja mui­den liber­taa­rien mielipiteistä.

    Art­tu­ri, rehel­li­ses­ti nuo ovat sinun argu­ment­te­ja­si minun valit­se­mil­la­ni sana­muo­doil­la. Sinä käy­tät luon­nol­li­ses­ti omal­ta kan­nal­ta­si muka­vam­pia sana­muo­to­ja, mut­ta fak­ti­nen asia­si­säl­tö on ident­ti­nen argu­ment­tie­si kans­sa. Hain eilen oike­aa sanaa, ja pää­dyin pää­mää­rään, mut­ta arvo lie­nee parem­pi sana. Eli kor­jaa sana pää­mää­rä arvolla.

  77. tcrown: heh. Tur­ha kai sitetn kysyä minun mie­li­pi­det­tä kir­joi­tuk­ses­ta­si, jos et sitä kui­ten­kaan hyväk­sy. Minus­ta kir­joi­tuk­se­si asia­si­säl­lös­sä on jotain ihan ok jut­tu­ja, mut­ta suu­rin osa sii­tä on ihan väärin.

    Raja­ton hen­ki­nen väki­val­ta­kin on ihan ok niin kau­an kuin fyy­si­nen kos­ke­mat­to­muus ja itse­mää­rää­mi­soi­keus turvataan.”

    Täl­lais­ten sel­kees­ti louk­kaa­maan tar­koi­tet­tu­jen lausei­den lait­ta­mi­nen minun suu­hun on aika ala-arvoista.

  78. On tot­ta, että val­tio­ta voi vaih­taa nyky­ään edul­li­sem­min kuin ehkä kos­kaan aikai­sem­min, mut­ta tämä vaih­ta­mi­nen on edel­leen niin kal­lis­ta, että mark­ki­nat eivät toi­mi tar­peek­si hyvin val­tioi­den välil­lä ja sik­si mark­ki­noi­ta tar­vi­taan myös val­tioi­den sisällä.”

    Suo­mes­ta on muut­ta­nut 1900 luvul­la n 1,2 mil­joo­naa hen­keä pois vaik­ka kulut ovat olleet kor­keat. Tihen­ty­mä oli 60–70-lukujne tait­tees­sa, kun n 500000 hen­keä muut­ti Ruot­siin ja USA:aan
    Ja en näe muu­tos­sa ulko­mail­le kovin suu­ria kulu­ja, olen muut­ta­nut Suo­mes­sa maan sisäl­lä ja lisäk­si ulko­mail­le ja takai­sin muu­ta­man kerran.
    Kyl­lä yli­voi­mai­ses­ti kal­lein­ta oli muut­taa Suo­men sisällä

  79. Ei voi ilman väki­val­taa. Rajaus perus­tuu juu­ri sii­hen mis­tä ihmi­set voi­vat sopia kes­ke­nään ilman väki­val­taa ja sii­hen mis­tä eivät voi.”

    Yhteis­kun­ta on aina väki­val­ta­ko­neis­to, väki­val­ta on vain ulkois­tet­tu yksi­löl­tä yhteis­kun­nal­le ja yhteis­kun­taa pide­tään yllä väkivallalla.
    On sit­ten pit­käl­ti sisäi­ses­ti pää­tet­tä­vis­sä ketä väki­val­ta palvelee.

    Yhteis­kun­ta pysyy pys­tys­sä niin kau­an kuin se tar­jo­aa etu­ja enem­mis­töl­le. Kun se tyy­dyt­tää vain vähem­mis­tön tar­pei­ta niin se hajoaa.

    Mil­lään ylhääl­tä sanel­lul­la sään­nöl­lä sitä ei yllä­pi­de­tä kuin jon­kun aikaa.

  80. “Raja­ton hen­ki­nen väki­val­ta­kin on ihan ok niin kau­an kuin fyy­si­nen kos­ke­mat­to­muus ja itse­mää­rää­mi­soi­keus turvataan.”

    Täl­lais­ten sel­kees­ti louk­kaa­maan tar­koi­tet­tu­jen lausei­den lait­ta­mi­nen minun suu­hun on aika ala-arvoista.”

    Ote­taan lai­naus aiem­mis­ta keskusteluista:

    mut­ta tähän yhteen­liit­ty­mään kuu­lu­vat voi­vat ran­gais­ta sen ulko­puo­lel­le jää­viä niin, että kenen­kään ei ole ratio­naa­lis­ta lip­sua, joten en usko, että ennem­min tai myö­hem­min täl­lai­nen jär­jes­tel­mä kaa­tui­si. Muis­ta, että ihmi­set ovat val­mii­ta ran­kai­se­maan mui­ta käy­tök­ses­tä, joka vahin­goit­taa yhtei­söä vaik­ka täs­tä ran­kai­se­mi­ses­ta koi­tui­si kustannuksia.”

    Minun mie­les­tä­ni yllä kuvaat yksi­se­lit­tei­ses­ti hen­kis­tä väki­val­taa. Ja mitään rajoit­tei­ta täl­le hen­ki­sel­le väki­val­lal­le (fyy­si­sen kos­ke­mat­to­muu­den, itse­mää­rää­mi­soi­keu­den ja tie­tys­ti mui­den teke­män hen­ki­sen väki­val­lan lisäk­si) en ole kyen­nyt sii­nä arvo­maa­il­mas­sa mitä vies­teil­lä­si ajat, havait­se­maan. Eri­tyi­ses­ti, fyy­sis­tä väki­val­taa hil­lit­se­mään mie­les­tä­si tar­vi­taan val­tio, mut­ta hen­kis­tä ei, niin min­kä muun joh­to­pää­tök­sen voin teh­dä kuin että hen­ki­nen väki­val­ta on mie­les­tä­si hyväksyttävä(mpä)ä? Kont­rol­loi­tu fyy­si­nen väki­val­ta on mie­les­tä­ni huo­mat­ta­van pal­jon pie­nem­pi paha kuin kont­rol­loi­ma­ton hen­ki­nen väki­val­ta. Fyy­si­sen väki­val­lan tuot­ta­ma kipu sen­tään useim­mi­ten loppuu. 

    Väit­tee­ni on tiet­tys­ti hel­pos­ti osoi­tet­ta­vis­sa vää­räk­si, kun ker­rot miten sinun arvo­maa­il­mas­sa­si hen­kis­tä väki­val­taa pitäi­si rajoittaa.

  81. tcrown:“Minun mie­les­tä­ni yllä kuvaat yksi­se­lit­tei­ses­ti hen­kis­tä väkivaltaa.”

    Ok. Minus­ta minä en kuvaa hen­kis­tä väkivaltaa.

    Eri­tyi­ses­ti, fyy­sis­tä väki­val­taa hil­lit­se­mään mie­les­tä­si tar­vi­taan val­tio, mut­ta hen­kis­tä ei”

    Hei… lope­ta nyt tämä valeh­te­le­mi­nen. Minus­ta val­tiol­la on roo­li niin hen­ki­sen- kuin fyy­si­sen­kin väki­val­lan hillitsemisessä.

    Väit­tee­ni on tiet­tys­ti hel­pos­ti osoi­tet­ta­vis­sa vää­räk­si, kun ker­rot miten sinun arvo­maa­il­mas­sa­si hen­kis­tä väki­val­taa pitäi­si rajoittaa.”

    Pari­suh­tees­sa toi­nen osa­puo­li uhkaa vie­dä paris­kun­nan yhtei­set lap­set toi­sen saa­vut­ta­mat­to­miin. Val­tio rajoit­taa tämän uhkai­li­jan itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta esim. sakol­la, lähes­ty­mis­kiel­lol­la tai vankeusrangaistuksella.

    Tämä kes­kus­te­lu on ajau­tu­nut taas ihan lii­an kau­as alku­pe­räi­ses­tä aihees­ta. Se mitä minä ajat­te­len hen­ki­ses­tä väki­val­las­ta ei lii­ty miten­kään kaa­voi­tuk­seen ja kor­rup­tioon. Näis­tä jutuis­ta on puhut­tu niin pal­jon, että minä oon aina­kin val­mis vaan ole­maan yhtä miel­tä sii­tä, että ollaan eri mielisiä.

    Pyy­täi­sin kui­ten­kin, että et hyök­käi­si kir­joi­tuk­sia­ni vas­taan pane­mal­la suu­hu­ni sano­ja, jot­ka eivät sin­ne kuu­lu. Voit toki lai­na­ta minua suo­raan, kos­ka niis­tä sanois­ta vas­taan itse.

  82. Tämän seu­rauk­se­na Espoon nykyi­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne on haja­nai­nen ja pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen käve­lye­täi­syy­del­le on jok­seen­kin mahdotonta.”

    Tämä väi­te ei pidä paik­kaan­sa, 60‑, 70- ja 80-luvuil­la Espoon lähiöi­den osta­rit riit­tä­vi­ne pal­ve­lui­neen oli­vat nime­no­maan käve­lye­täi­syy­del­lä. Osa niis­tä on vie­lä­kin, tosin muut­tu­nei­na tai erit­täin rii­sut­tui­na malleina.

    Kehi­tys kään­tyi mie­les­tä­ni huo­nom­paan suun­taan, kun Lip­pu­lai­vaa alet­tiin raken­taa Espoon­lah­teen. Täs­tä alkoi suun­ta, jol­loin ostos­kes­kuk­set vain kas­va­vat ja kas­va­vat ja syö­vät lähem­pä­nä ole­vien pie­nem­pien kaup­po­jen mah­dol­li­suuk­sia. Kehi­tyk­sen myö­tä ihmi­set alkoi­vat käyt­tää auto­ja ruo­ka­kau­pas­sa käyntiin.
    Muu­tos on näh­tä­vis­sä esim. Sou­kan osta­ril­la, jos­sa täl­lä het­kel­lä on ruo­ka­kau­pan lisäk­si muu­ta­ma has­su eri­kois­lii­ke ja usei­ta anniskelupaikkoja.

    Itse asias­sa kehi­tys alkoi kään­tyä jo aikai­sem­min Tapio­lan lii­ke­kes­kuk­sen laa­jen­ta­mi­sen aikoi­hin. Pie­nem­mät Tapio­lan eri osa­lä­hiöi­hin sijoit­tu­neet kau­pat ovat menet­tä­neet elin­mah­dol­li­suu­ten­sa, vain Poh­jois-Tapio­las­sa on säi­ly­nyt pari pie­nem­pää ruo­ka­kaup­paa. Tämä muu­tos ei kui­ten­kaan ole ollut yhtä radi­kaa­li, kos­ka Tapio­lan lii­ke­kes­kus on käy­tän­nös­sä käve­lye­täi­syy­del­lä myös osalähiöistä.

    Iro­nis­ta on, että nyt jo Tapio­lan lii­ke­kes­kus­kin on jää­nyt isom­pien jal­koi­hin. Sel­lo ja Iso-ome­na ime­vät asiak­kai­ta, jot­ka halua­vat ilmais­ta ja väl­jää pai­koi­tus­ti­laa. Met­ron tulo onkin onnen­pot­ku Tapio­lan kaup­piail­le. Met­ron myö­tä Tapio­lan lii­ke­ti­lo­ja voi­daan laa­jen­taa ja lii­ke­kes­kus­tan alle raken­taa laa­ja pysä­köin­ti­luo­la. Ja näin Espoon kaup­pa­kes­kus­ten kil­pa­va­rus­te­lu vain kiih­tyy ja luul­ta­vas­ti taas joi­ta­kin hie­man kau­em­pa­na sijait­se­via, pie­nem­piä liik­kei­tä jou­du­taan sul­ke­maan. Tämän seu­rauk­se­na etäi­syy­det taas kas­va­vat ja ihmi­set jou­tu­vat tur­vau­tu­maan enem­män autoihinsa.

    Lii­ke­kes­kus­ten kas­vu jär­jet­tö­män kokoi­sik­si ja nii­den sijoit­ta­mi­nen vain muu­ta­maan lii­ken­teen sol­mu­koh­taan onkin mie­les­tä­ni vain kas­vat­ta­nut ihmis­ten päi­vit­täis­ta­va­roi­den osto­mat­kaa ja näin lisän­nyt osal­taan autoi­lua. Kuin­ka moni oikeas­ti tar­vit­see Cit­ta­ria tai Pris­maa saa­dak­seen ostet­tua lei­pän­sä ja maitopurkkinsa?

  83. Osmo:
    “Tämän seu­rauk­se­na Espoon nykyi­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne on haja­nai­nen ja pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen käve­lye­täi­syy­del­le on jok­seen­kin mahdotonta.”

    Andre:
    “Tämä väi­te ei pidä paik­kaan­sa, 60‑, 70- ja 80-luvuil­la Espoon lähiöi­den osta­rit riit­tä­vi­ne pal­ve­lui­neen oli­vat nime­no­maan käve­lye­täi­syy­del­lä. Osa niis­tä on vie­lä­kin, tosin muut­tu­nei­na tai erit­täin rii­sut­tui­na malleina.”

    Uskoak­se­ni Osmo tar­koit­ti hie­man isom­paa ongel­maa, jota jos­kus kor­jat­tiin noil­la mai­nit­se­mil­la­si lähi-pal­ve­luil­la. Kun kat­soo Espoon kart­taa — ja vie­lä­pä ver­sio­ta jos­sa näkyy asu­mis­ti­heys, niin huo­maa Espoos­sa ole­van kym­men­kun­ta tihe­ää kes­kus­ta — joi­den välis­tä löy­tyy esi­kau­pun­ki­tyyp­pis­tä asu­mis­ta. Tämä sel­keä kes­kus­tan puu­te (ellei kes­kus­tak­si las­ke­ta Hel­sin­kiä) joh­taa sii­hen, että asu­mi­nen on levin­nyt hyvin laa­jal­le alu­eel­le ja aluei­den väli­sen lii­ken­teen hoi­ta­mi­nen on hyvin teho­ton­ta (kal­lis­ta). Maa­il­mal­la par­haim­mat jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det löy­ty­vät pai­kois­ta jois­sa on sel­keä kes­kus­ta-alue, ja asu­kas­ti­heys pie­ne­nee kes­kus­tas­ta pois­päin kuljettaessa.

    Vas­taa­vas­ti tämä ongel­ma löy­tyy myös kun­nal­lis­tek­nii­kas­ta, ja voi­si­pa väit­tää että esi­mer­kik­si Espoon kau­ko­läm­pö­toi­min­ta on Hel­sin­kiä tehot­to­mam­paa (vaik­ka­kin yksi­tyi­nen pal­ve­lun­tar­joa­ja kun­nal­lis­ta tehok­kaam­pi sinäl­lään onkin). Lisäk­si Espoo­lai­nen (ja myös Suo­ma­lai­nen) tapa on asua kau­ka­na työ­pai­kois­ta, ja vaik­ka työ­paik­ka oli­si­kin samas­sa kau­pun­gis­sa niin Espoos­sa se ei yleen­sä ole samaa suur­kau­pun­gin osaa aina­kaan — mikä näkyy liikenteessä. 

    Aluei­den his­to­rias­ta voi kai­vaa tie­toa luke­mal­la van­ho­jen raken­nus­liik­kei­den his­to­ri­aa — niis­tä löy­tyy ne ket­kä raken­si­vat mit­kä­kin alu­eet mai­ni­tuil­la 50‑, 60- ja 70-luvuilla. 

    Itse käyn lähi­kau­pas­sa­ni — jon­ne ruo­ka­las­kus­tam­me kul­keu­tuu noin 80% lopun jää­des­sä muualle.

  84. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mitä kokoo­muk­sen kor­rup­tio­laa­ris­ta löy­tyi­si. Erään toi­mit­ta­jan suul­la kokoo­mus on ollut hil­jaa kuin pis­sa sukas­sa, mikä on vii­sas stra­te­gia, jos ei halua kes­kus­tel­la omis­ta puoluekytköksistä.

    Katai­nen sanoi, että toi­mi­taan lain mukaan, eli rahoi­tuk­ses­ta ei ker­ro­ta, Nii­nis­tö ei halua vaa­li­ra­hoi­tus­ta avoi­mek­si, täs­tä ei ole vai­kea vetää asian­mu­kai­sia johtopäätöksiä.

    Mik­si kokoo­mus­ta koh­del­laan silk­ki­han­sik­kain, vaik­ka arvat­ta­vas­ti kokoo­mus­lai­set joh­ta­jat ovat jou­tu­neet yksi toi­sen­sa jäl­keen las­ke­maan tii­len­päi­tä työs­sään teke­mien­sä talou­del­lis­ten rötös­ten vuoksi.

  85. a m‑b:“Miksi kokoo­mus­ta koh­del­laan silkkihansikkain”

    Kos­ka sen kor­rup­tios­ta (jota siis toden­nä­köi­ses­ti on aivan yhtä pal­jon kuin muis­sa­kin puo­lueis­sa) ei ole vie­lä näyttöä.

  86. Vuorinen:“Mielestäni esi­mer­kik­si meil­le Tuusu­la­lai­sil­le on parem­pi, että voim­me käy­dä ostok­sil­la tääl­lä oman kun­nan alueella.”

    Niin juu­ri. Uusi­maa­lais­ten kun­tien pitää antaa kehit­tyä ja tar­jo­ta kau­pan pal­ve­lui­ta. Hel­sin­ki­läi­set polii­ti­kot kuten vapaa­vuo­ri halua­vat uusi­maa­lai­set hel­sin­kiin ostok­sil­le, mikä näi­vet­tää uuttamaata.

    Mika: “Tuo Ideapark:ien vas­tus­ta­mi­nen on pelk­kää popu­lis­mia, kaik­ki muut näyt­tä­vät saa­van pys­tyt­tää pytin­kin­sä ilman porua. ”

    Niin juu­ri. Tän­ne Klauk­ka­laan­kin tuli juu­ri val­ta­va city­mar­ket ilman mitään ongel­maa. Idea­park tyr­mät­tiin luul­ta­vas­ti sik­si, että Hel­sin­ki saa pidet­tyä eri­kois­liik­kei­den ja tava­roi­den mono­po­lia. Kysees­sä on ihan yksin­ker­tai­ses­ti Hel­sin­ki vs. uusi­maa ‑ase­tel­ma.

    Soininvaara:“Hypermarketit Num­me­lan kes­kus­tas­sa sijait­se­vat oikein, mut­ta toteu­tus on hir­veä. Ne kyl­lä sijait­se­vat kes­kus­tas­sa, kuten kau­pan pitää­kin, mut­ta tulok­se­na on, että kes­kus­ta on City­mar­ke­tin park­ki­paik­ka eikä muu­ta kes­kus­taa enää ole”

    Tämä on rat­kai­se­ma­ton ongel­ma. Esim. omas­sa koti­ky­läs­sä­ni kes­ki-suo­mes­sa uusi s‑market vaa­ti niin ison park­ki­pai­kan, että tuo park­ki­paik­ka­nä­ky­mä domi­noi koko kes­kus­tan ilmet­tä. Ja näyt­tää rumal­ta. Mut­ta kaup­pa kes­kit­tyy jot­ta voi kil­pail­la hin­noil­la ja vali­koi­mal­la. Isoil­le yksi­köil­le ei ole vaih­toeh­toa. Ongel­ma on ken­ties vain esteettinen?

  87. En ymmär­rä, mik­si isoil­le yksi­köil­le ei oli­si vaih­toeh­toa, kun man­ne­reu­roop­pa­lai­set­kin sii­hen kyke­ne­vät. Loh­jal­le kui­ten­kin raken­net­tiin suu­ri Pris­ma, jon­ka katol­la on park­ki­hal­lia kol­mes­sa ker­rok­ses­sa. Ihan siis­tin näköi­nen rat­kai­su esteet­ti­ses­ti, ja logis­ti­ses­ti­kin muka­va kun his­sil­lä pää­see autol­le tar­vit­se­mat­ta kan­taa tava­roi­ta pit­kiä mat­ko­ja. Ala­ker­ras­sa vie­lä lin­ja-autoa­se­ma. Vaik­ka iso­ja yksi­köi­tä inhoan­kin, niin tuos­sa toteu­tus on hyvä.

  88. Ajoin taan­noin hei­nä­kuun 14 Rans­kan kan­sal­lis­päi­vä­nä Saint-Tro­pez’­siin. Kau­pun­gin lai­ta­mil­la otti­vat ensin vas­taan saman­tyyp­pi­set tava­ra­hal­li­ru­mi­luk­set kuin on Suo­mes­sa­kin kau­pun­kien reunamilla.

    Hal­val­la kyhät­ty ruma talo­ry­kel­mä antaa kau­pun­gis­ta huo­non ensi­vai­ku­tel­ma, joka jää hel­pos­ti sym­bo­loi­ma­san muu­ta­kin kau­pun­kia aina­kin sil­loin, kun kyse on pie­neh­kös­tä kau­pun­gis­ta. — Palaan usein van­hoil­le jalan­jäl­jil­le­ni, Saint Topes’ iin ei tule mie­leen­kään palata.

    Ruot­sis­sa Sil­jan-jär­ven ete­lä­puo­lel­la Taa­lain­maal­la on mut­kit­te­le­va pie­ni tie, joka on ollut alun­pe­rin kar­ja­pol­ku, joka oli kul­ke­nut talos­ta toi­seen. Teit­ten var­rel­la on hoi­det­tu­ja van­ho­ja talo­ja. Vaik­ka tie on kapea ja mut­kit­te­lel­va, sitä pit­kin kul­kee pai­kal­lis­bus­si. — Talois­sa asu­taan ympä­ri vuo­den ja käy­dään töis­sä muualla.

    Kau­em­pa­na Sil­jan-jär­ven puo­lel­la kul­kee suo­ra pika­tie, joka ei kos­ke­ta ko. asu­tus­ta mitenkään.

    Suo­mes­sa 1959-luvun jäl­keen kir­kon­ky­liä kaa­voi­tet­tiin viran­omais­työ­nä Hel­sin­gis­tä käsin. Jäl­ki on ollut aika­mois­ta, kir­kon­ky­liä hal­ko­vat vii­vot­ti­mel­la piir­re­tyt leveät stra­dat, jot­ka voi­vat kul­kea jopa vää­räl­lä puo­lel­ta raken­nuk­sia. Idyl­li­syys on kylis­tä kau­ka­na, monet tuo­vat mie­leen lähin­nä rappion. 

    En palaa enkä mie­lel­lä­ni jää näi­hin lii­ken­ne-elä­män ehdoil­la raken­net­tui­hin kau­pun­kei­hin tai kir­kon­ky­liin. Raa­he on uudel­leen tut­kit­ta­va paik­ka, samoin Nurmes.

    Mat­kai­li­jat voi­vat mat­ka­koh­de­va­lin­noil­laan ottaa kan­taa ympä­ris­tö­jen rais­kaa­mi­seen. Tein pää­tök­sen, että en tule osta­maan ainoas­ta­kaan idea­par­kin kal­tai­ses­ta pai­kas­ta mitään.

  89. On sur­kea asia, kun Suo­mi kan­sal­lis­ta iden­ti­teet­ti­ään raken­taes­saan tykäs­tyi sii­nä mää­rin moder­nis­miin, että unoh­ti esi­mer­kik­si sen, että Suo­mes­sa katoil­la makaa osan vuo­des­ta val­ta­vat mää­rät lunta.

    Vakuu­tus­yh­tiöt ovat huo­man­neet kysei­sen jär­jet­tö­myy­den. Niin­pä koti­va­kuu­tuk­set eivät kor­vaa esi­mer­kik­si kon­dens­si­ve­den eikä myös­kään lumen pai­non aiheut­ta­mia vaurioita.

    Oli­ko Alvar Aaal­to ja muut moder­nis­min hen­gen­hei­moi­lai­set lop­pu­jen lopuk­si niin nero­ja, kun toi­vat Suo­meen ilmas­toon sopi­mat­to­mat kattorakenteet. 

    Pal­jon­ko­han Aal­lon tasa­ka­ton ihan­noin­ti on tul­lut mak­sa­maan meil­le ter­vey­son­gel­mi­na, kor­jaus­ku­lui­na ja hen­ki­si­nä kului­na, per­hei­den sär­ky­mi­se­nä ym.

    Sama jat­kuu esi­mer­kik­si Hel­sin­gin uhmak­kaas­sa raken­ta­mi­ses­sa hyvin ala­vil­le mail­le, asun­nois­sa on ilmaan­tu­nut kos­teuson­gel­mia pian nii­den val­mis­tu­mi­sen jäl­keen. — Nyt on Kes­ki-Euroo­pas­sa alka­nut uusi ilmiö eli enna­koi­va pako­lai­suus veden­pin­nan uhkaa­van nousun vuoksi.

    Kuka­han mah­taa kor­rup­toi­da ketä Hel­sin­gis­sä? Vapaa­vuo­ri voi­si miet­tiä myös Hel­sin­gin raken­ta­mis­po­li­tiik­kaa. Tääl­lä ollaan tykäs­ty­nei­tä tyh­jiin ravin­to­loi­hin ja hotel­lei­hin. Kyl­lä tyh­jät ravin­to­lat ja hotel­lit kulut­ta­vat luon­non­va­ro­ja nekin.

  90. ..5. Täy­del­lis­tä jär­jes­tel­mää emme kos­kaan saa.”

    Täy­del­li­nen on iso sana, mut­ta toi­mi­va järjs­tel­mä oli­si tämänkaltainen:

    1. Kun­ta kavoit­taa jon­kun alu­een haluamakseen.
    2. Kun­ta aset­taa k.o. alu­een ton­teil­le kaa­van mukai­sen vuo­sit­tai­sen 90% maa-arvoveron.
    3. Kun­ta jää odot­ta­maan yksi­tyi­sen sek­to­rin investointeja.

    Jos maan hin­ta on reaa­li­ta­lou­teen näh­den koh­dal­laan, inves­toi­jis­ta ei ole pulaa. Ei tar­vi­ta polii­tik­ko­jen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin dii­le­jä ja vero­tuk­sel­la saa­daan maa­ko­rot sil­le, jol­le se kuuluu.

  91. Saas näh­dä, miten kau­an tämä Kepu-jah­ti jat­kuu. Aiheel­la teh­dään poli­tiik­kaa sen sijaan, että tut­kit­tai­siin itse ilmiö­tä ja mie­tit­täi­siin paran­nus­kei­no­ja. Mark­ki­na­ta­lous­ko tilal­le vai mitä? — Poli­tiik­ka edel­lyt­tää kui­ten­kin rahaa.

    Kuka mah­toi tuo­da mark­ki­na­ta­lou­den sai­raa­la­lai­tok­seen nyky­muo­dods­sa. Se tai­taa tul­la mak­sa­maan Suo­mel­le aika­moi­sia sum­mia niin inhi­mil­li­se­nä kär­si­myk­se­nä kuin myös talou­del­li­ses­sa mielessä.

  92. ■Kal­le Pyö­rä­nie­mi kir­joit­ti 27.6.2009 kel­lo 23:57
    Kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li yhdis­tet­ty­nä pak­ko­lu­nas­tusoi­keu­teen ja maa­nois­tusoi­keu­teen kär­jis­tää tilannetta.” 

    Val­tion tuli­si pak­ko­lu­nas­taa kaik­ki Suo­men pel­lot, joi­ta sit­ten vuo­krat­tai­siin vil­je­li­jöil­le ja muil­le yrittäjille.
    Uskon, että kun­tien oli­si siten tar­vit­taes­sa hel­pom­pi käyt­tää kaa­voi­tusoi­keuk­si­aan jär­ke­väs­ti, jopa yli kuntarajojen.

  93. Onkin todel­la mie­len­kiin­tois­ta, että sen parem­min raken­nus­liik­kei­tä kuin s- tai k‑puolueita ei ole tähän men­nes­sä tul­lut esil­le sen parem­min vaa­li­ra­ha­sot­kuis­sa kuin puo­lue­ra­hoi­tuk­sen puit­teis­sa. Sil­lä, kuten aivan oikein toteat, nii­tä on jo vuo­si­kym­me­niä pidet­ty jul­ki­si­na salaisuuksina.

    Lin­keis­sä­si Soi­nin­vaa­ran teks­ti kiin­nit­tää huo­mio­ta­ni hänen arvel­les­saan, että kor­rup­tion kal­lein hin­ta oli­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen vau­riois­sa. Sii­nä hän luon­nol­lis­tes­ti oikeas­sa, että ne vau­riot ja nii­den seu­rauk­set on ver­ra­ten help­po mita­ta ja las­kea yhteen. Mikä tar­kas­te­lu­ta­vas­sa jää huo­maa­mat­ta, että yhdys­kun­ta­ra­ken­teen vau­riot ovat vain osa yhteis­kun­ta­ra­ken­teen vau­riois­ta. Ne ovat monin­ker­tai­set yhdys­kun­ta­ra­ken­teen vau­rioi­hin, jot­ka itses­sään ovat valtavat.

    Kun kan­sa­lai­set menet­tä­vät uskon­sa yhteis­kun­taan­sa, sen hin­ta on mit­taa­ma­ton. Ei ole kau­kaa haet­tua väit­tää, että juu­ri se pie­nen­tää äänes­ty­sak­tii­vi­suut­tam­me. “Häl­lä väliä. Teen mitä teen, ros­vous jat­kuu kui­ten­kin.”- asen­ne mädät­tää kan­sa­kun­nan ole­mas­sao­lon perus­tan. Eikä eri­pu­rai­nen kan­sa kes­tä pie­nim­piä­kään ulkoi­sia pai­nei­ta, kumu­loi­tu­vis­ta sisäi­sis­tä pai­neis­ta puhu­mat­ta­kaan.” JFK:n sanoin: “Tho­se who make peace­ful revo­lu­tion impos­sible will make vio­lent revo­lu­tion inevitable.”

    Se mikä minua täs­sä nykyi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa ihme­tyt­tää on, että kukaan ei ota edes kun­nol­la kan­taa sii­hen aino­aan pom­min­var­maan kor­rup­tio­va­paa­seen puo­lue­ra­hoi­tus­ta­paan, johon olen tör­män­nyt. Rahas­to­mal­liin. Artik­ke­li http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/08/21/katse-eteen-pain-oikeusministeri-brax/ ja sen kol­me link­kiä. Se pesee kai­ken puo­lue­ra­hoi­tuk­sen viti­val­koi­sek­si. Ja mah­dol­lis­taa rajat­to­man, kor­rup­tio­va­paan puo­lue­ra­hoi­tuk­sen­ra­hoi­tuk­sen. Sil­lä toi­miak­seen demo­kra­tia tar­vit­see rahoitusta.

    Ihme­tyt­tää ja ihme­tyt­tää? Ymmär­tää­hän sen, että yksit­täis­ten puo­lueit­ten papis­to kuvit­te­lee menet­tä­vän­sä kuvit­te­le­man­sa kil­pai­lue­dun rahoi­tuk­sen­sa tur­vaa­mi­sek­si. Mut­ta nykyi­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa yksit­täis­ten puo­lueit­ten mie­li­pi­teil­lä ei enää pitäi­si yllä mai­ni­tuis­ta­kin syis­tä olla väliä. Vaan onpa niil­lä, kos­ka puo­lueit­tem­me int­res­sien perus­teel­la perus­tus­la­kia muu­tet­tiin siten, että ennen seu­raa­via vaa­le­ja puo­luei­ta edus­ta­vien kan­san­edus­ta­jien ei tar­vit­se kuun­nel­la kan­san mie­li­pi­det­tä. Ei ole mitään varo­vent­tii­liä. Eikä arvo­joh­ta­jam­me arvo­val­ta aina­kaan riitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.