Ratikassa kuultua

Kak­si tut­tua yli 60-vuo­ti­as­ta val­tion virkami­estä eri viras­toista keskusteli ratikas­sa eläk­keelle siir­tymis­es­tä Molem­pi­en viras­tois­sa hätis­tetään 65 vuot­ta läh­estyviä eläk­keelle, kos­ka val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma sitä vaatii.

Hai haloo!

Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­man tarkoituk­se­na on vähen­tää val­tion töis­sä ole­vien määrää, jot­ta yksi­ty­isillekin riit­täisi työvoimaa. Eihän tätä tarkoi­tus­ta mitenkään palvele se, että tuot­tavu­u­so­hjel­man määräl­lisi­in tavoit­teisi­in pyritään alen­ta­mal­la eläkeikää.

Määräl­lis­ten normien kaut­ta ohjaami­nen on aina vaikeaa, ellei saa organ­isaa­tio­ta hyväksymään päämäärää. Tui­jote­taan vain määräl­lisi­in tavoit­teisi­in, oli niis­sä järkeä tai ei. Tuot­tavu­u­so­hjel­ma on kovin usein epäon­nis­tunut ohjauk­ses­sa ja syn­nyt­tänyt jär­jetön­tä käyttäytymistä.

54 vastausta artikkeliin “Ratikassa kuultua”

  1. Eikö Tuot­tavu­u­so­hjel­man tarkoi­tus olekaan paran­taa tuot­tavu­ut­ta eli saa­da aikaan sama tuo­tos pienem­mäl­lä panoksella?

  2. “Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­man tarkoituk­se­na on vähen­tää val­tion töis­sä ole­vien määrää, jot­ta yksi­ty­isillekin riit­täisi työvoimaa.”

    Minus­ta val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma on näyt­täy­tynyt lähin­nä nälkäku­u­ri­na ja säästö­toim­i­na. Jos yksi­tyisen puolen kysyn­tä on todel­li­nen moti­ivi, niin sehän on hyvä asia. 

    Toisaal­ta luulisi, että yksi­tyi­nen kysyn­tä pär­jäisi markki­na­t­aloudessa julkiselle varsin hyvin. Minä en ainakaan viime aikoina ole pitänyt val­tio­ta mitenkään kovin tavoitelta­vana työ­nan­ta­jana (valitet­tavasti).

  3. Ohjaus ei ylä­ta­sol­ta tonne organ­isaa­tio­rak­en­teen eri tasoille asti aina näytä toimi­van. Tämä esit­tämäsi jut­tu on siitä hyvä esimerk­ki. Toinen esimerk­ki on Työ- ja Elinkeino­min­is­ter­iö, siel­lä sääde­tään kaiken­näköisiä ohjei­ta, joille työvoima­hallinnon alem­mis­sa por­tais­sa (TE-keskuskset ja työvoima­toimis­tot) viitataan kin­taal­la. Soin­in­vaaran esit­tämässä asi­as­sa itsessään ei ole se ongel­ma vaan ongel­ma on ohjauk­ses­sa, eli siinä miten ylä­ta­son päätök­set jalka­u­tu­vat organ­isaa­tio­rak­en­teessa. Tämä on tyyp­illi­nen ongel­ma myös yrityksissä.

  4. Kuka on väit­tänyt, että val­tion tuot­tavu­so­hjel­mas­sa olisi mitään järkeä. Ensin pitäisi selvit­tää, mitä on tuot­tavu­us val­ti­ol­la. Sen jäl­keen voisi ken­ties rak­en­taa ohje­man paran­ta­maan sitä 😉

    Osmo: “…Eihän tätä tarkoi­tus­ta mitenkään palvele se, että tuot­tavu­u­so­hjel­man määräl­lisi­in tavoit­teisi­in pyritään alen­ta­mal­la eläkeikää…”

    Asia ei edes ole noin suo­ravi­ivainen. Val­tion ja kun­tien väki­val­taor­gan­isaa­tiois­sa: poli­isi, pelas­tus ja puo­lus­tus, tuot­tavu­us paranisi juuri alen­ta­mal­la eläkeikää. Nyt organ­isaa­tioi­hin jää roikku­maan toimin­nan kannal­ta tarpeet­to­mia ihmisiä täy­delle pal­ka­lle. Jos he oli­si­vat eläk­keel­lä, he mak­saisi­vat vain 60% nykyisestä.

    Kri­it­tisin tilanne on palomi­esten osalta. Kuka halu­aa, että hädän sattues­sa pelas­tuste­htävään tulee 60-vuo­tias reipas nuori mies? Oikea eläkeikä olisi 40, jon­ka jäl­keen olisi mah­dol­lisu­us saa­da korkein­taan kolme viiden vuo­den jatkoa. Jatkon perus­teena olisi kat­ta­va tes­taus, lääkärin hyväksyn­tä ja organ­isaa­tion tarve.

    Toinen ääripää on taas var­masti yliopis­toil­la. Tiedän tut­tu­ja, jot­ka tekevät tiedet­tä täyt­tä häkää reip­paasti yli seit­sämänkymp­pis­inä. Viral­lis­es­ti he ovat eläk­keel­lä, mut­ta jos­sain yliopis­ton käytävil­lä heil­lä on vielä työhuone ja tulostakin näyt­tää syn­tyvän sekä pro­jek­tien, julka­isu­jen että näyt­te­lyi­den muodossa.

    Me tarvit­semme jous­toa työelämään, kuten nuo ääries­imerk­it osoita­vat. Ei ole yhtä oikeaa mallia. Tarvi­taan monia eri­laisia malle­ja eri­laisi­in tehtäviin.

  5. Miten julk­ista sek­to­ria voitaisi­in Suomes­sa järkevästi pienen­tää? Eikö nyt kuitenkin ole niin että Suo­mi elää pääasial­lis­es­ti vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta eikä verovaroista kus­tan­ne­tu­il­la kun­nal­lisil­la ja val­ti­ol­lisil­la töillä?

  6. Itseäni on tässä “tuot­tavu­u­so­hjel­mas­sa” häm­men­tänyt se, että kukaan ei ole määritel­lyt mittare­i­ta joil­la tuot­tavu­den kehi­tys­tä tarkastel­laan. Eihän se ole mitään tuot­tavu­u­den paran­tu­mista, että väkeä vähen­netään, jos tuotet­tu palvelu pysyy ennal­laan tai jopa heikke­nee. Tot­ta kai sel­l­ais­ten mittarei­den määrit­te­ly on julkisen sek­torin töis­sä vaikeaa, mut­ta ehkä siitä vaikeud­es­ta saa jotain osvi­it­taa siihen, ettei kan­nat­taisi ylipään­sä ihan noin karkeal­la työkalul­la sys­teemiä sorkkia tai voidaan olla koh­ta tilanteessa jos­sa julkisen sek­torin tuot­tavu­us koko yhteiskun­nan tasol­la tarkastet­tuna itse asi­as­sa heikke­nee hark­it­se­mat­toman väen vähen­tämisen takia. 

    Sitä ei var­maan kukaan julkisen sek­torin toimia läheltä seu­ran­nut epäile, etteikö monin paikoin olisi isoakin tehostamisen varaa, mut­ta aikamoista pimeään huit­o­mista tämä nykyi­nen “tehost­a­mi­nen” on.

  7. Yksi­tyisel­lä puolel­la laite­taan “eläk­keelle” kaik­ki 58-vuo­ti­aat. Joten siel­lä lie­nee julk­ista sek­to­ria kovem­pi “tuot­tavu­u­so­hjel­ma”.
    He mitä suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä eivät enää koskaan työl­listy kuin yrit­täjäk­si ryhtymäl­lä. Joka taitaa olla harv­inaista sekin. Enkä usko, että ne julkisen puolen “van­huk­setkaan” työl­listyvät ainakaan yhtään sen paremmin.

  8. Sit­ten­hän meiltä ei puu­tukaan enää kuin työvoima­pu­la, joka jo kol­mat­ta vuosikym­men­tä on koit­ta­mas­sa ihan heti ensi vuonna.

  9. Ei tuos­sa ole mitään uut­ta. Poli­itikko­jen ja kansan todel­lisu­u­den välil­lä on vain huu­ta­va ris­tiri­ita, kuin ennen van­haan Neuvostoliitossa.
    Kun Osmo ja Cron­berg puhu­vat kau­ni­isti työurien jatkamis­es­ta niin todel­lisu­udessa se tarkoit­taa, että ikään­tynyt elätetään viimeiset vuodet sos­sun luukulta.
    Itsekin olen eloku­us­sa putkessa. Lähtiäisik­si joudun kir­joit­ta­maan alle vielä paperin , joka tekee minus­ta rikol­lisen vapaut­taak­seni työ­nan­ta­jani lisäpäivävelvoitteista.

    Esitin paperin vira­nomaisille ja työkkäri ja TVR vahvis­ti­vat, että rikon lakia. Esitin asian myös Työ­suo­jelupi­iri­in, mut­ta he ilmoit­ti­vat , että EVVK.
    Työ­nan­ta­jan osta­ma luot­ta­mus­mies tote­si, että työkkäri ja TVR huijaavat.

    Kyseessä on val­tion osit­tain omis­ta­ma yhtiö, joka täl­laista har­ras­taa eli val­ti­ol­la oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee, min­ul­lakin on jo 7000 kohtalotoveria

    Täl­laista on todel­lisu­us Suomes­sa, kan­nat­taa matkus­taa use­am­min ratikalla, pääsee lähem­mäk­si todel­lisu­ut­ta. Kir­joi­tus­pöy­dän takana nuokku­mal­la ja unel­moimal­la teo­ri­oi­ta ei pitkälle päästä

  10. Ei ole vält­tämät­tä huono idea saa­da tietyt henkilöt van­hem­mas­ta kaartista ulos talosta eläk­keelle, kos­ka hei­dän työ­panok­sen­sa merk­i­tys voi olla hie­man kyseenalainen. 

    Huomion kohdis­t­a­mi­nen van­hempaan kaar­ti­in on luon­nol­lista olo­suhteis­sa, jois­sa todel­liset kus­tan­nusten säästöt ovat melkein mah­dot­to­mia tai ainakin hyvin vaikei­ta toteut­taa. Julk­isten meno­jen ja julkisen toimin­nan kohdal­la hys­tereesi eli polkuri­ip­pu­vu­us on erit­täin tärkeä tek­i­jä selit­tämään tämän­hetk­istä organisaatio/menorakennetta.

    Irti­sanomis­suo­jan purkami­nen ja nol­lapo­h­jabud­je­toin­ti oli­si­vat oivat työka­lut julk­isten resurssien suun­taamises­sa sinä het­kenä tärkeinä pidet­ty­jen tavoit­tei­den toteuttamiseen.

    Riip­puma­ton lau­takun­ta kävisi läpi tavoit­teet ja suosit­telisi tasaisin väli­a­join min­is­ter­iöi­den tai viras­to­jen toimin­nan lakkaut­tamista tai laa­jen­tamista tarpeen mukaan. Tavoit­teet oli­si­vat entistä enem­män poli­it­tisia eli kansalaiset peri­aat­teessa voisi­vat vaaleis­sa vali­ta mil­laista menyytä he haluavat. 

    Tässä yhtey­dessä henkilöstöl­lä ei olisi automaat­tista oikeut­ta päästä jonkun toisen ohjel­man tai viras­ton palvelukseen. 

    Palkko­ja pitäisi luul­tavasti korot­taa jonkun ver­ran suurem­paa epä­var­muut­ta kom­pen­soimaan, mut­ta maas­samme koulute­taan niin paljon yhteiskunta/valtiotieteilijöitä, että kaik­ki haet­tavis­sa ole­vat paikat var­maan pystyt­täisi­in täyt­tämään melkoisen nopeasti.

  11. Juuri niin. Val­tion viras­toiden­han pitäisi nyt kovasti yrit­tää pitää kaik­ki ikään­tyneet työn­tek­i­jät tuot­tavas­sa työssä niin pitkään kuin mahdollista. 

    Mut­ta osak­si johta­vat poli­itikot ovat itse syypäitä tilanteeseen. Viesti­tys ja keskustelu asi­as­ta ovat olleet tasoltaan onnetonta.

    Kat­sokaa USA:n tutkimus­tu­lok­sia. Trend­inä on, että suurten ikälu­okkien eläkeläiset halu­aisi­vat tehdä mielekästä työtä vielä eläk­keel­lä ollessaankin, ei tosin kokopäivä­työtä vaan mielel­lään väli­aikaisia pro­jek­te­ja. Tähän asi­aan pitäisi kiin­nit­tää huomiota.

    Eläkeläis­ten mah­dol­lisuuk­sia tehdä iäkkäänä töitä pitäisi paran­taa. Nyt Suomes­sa vielä on paljon sitä van­hakan­taista väärää ajat­telua, että on hyvä, että van­huk­set väistyvät ja anta­vat työ­paikat nuo­rille. Mut­ta eihän se hom­ma niin mene. Ei työ­paikko­jen määrä mikään vakio ole.

    Lamas­ta huoli­mat­ta hal­li­tuk­sen pitäisi aloit­taa pikaises­ti pro­jek­ti ikään­tynei­den mukaan lukien yli 70-vuo­ti­aat aktivoimisek­si työelämään. Monia toimen­piteitä voidaan sil­lä sek­to­ril­la tehdä. 

    Toimen­piteet eivät ole nuo­ril­ta pois. Parhaas­sa tapauk­ses­sa koke­neet iäkkäät luo­vat yri­tys­toim­intaa, joka työl­listää myös nuoria.

  12. Kyl­lä jokainen pois potkit­tu “van­hus” on vain posi­ti­ivi­nen asia. Ei ne yli viisikymp­piset tule kum­mem­pia ongelmia yhteiskun­nas­sa aiheut­tam­maan, mut­ta syr­jäyte­tyt alta kolmekymp­piset tule­vat ole­maan ongelma.

  13. “Yksi­tyisel­lä puolel­la laite­taan “eläk­keelle” kaik­ki 58-vuo­ti­aat. Joten siel­lä lie­nee julk­ista sek­to­ria kovem­pi “tuot­tavu­u­so­hjel­ma”.”

    Tuo eläk­keelle siirtämi­nen on puh­das­ta proba­gan­daa. Se kos­kee 40-luvul­la syn­tyneitä, he siir­tyvät 60-vuo­ti­aana eläkkeelle .
    Sen sijaan 50-luvul­la syn­tynyt ei pääse enää kuin van­hu­useläk­keelle eli 62–65-vuotiaana.

    Mut­ta sil­loin eläket­tä leikataan rajusti, kos­ka enää ei tun­neta tule­van ajan odottamaa.
    Sain eläkey­htöltä laskel­mat, että jos eläköi­dyn 62-vuo­ti­aana , niin saan eläket­tä n 35 % viimei­sistä palkoista. Jos eläköi­dyn 63-vuo­ti­aana niin vähän enem­män. Jos jak­san sin­nitel­lä kortis­tossa 65-vuo­ti­aak­si niin sit­ten eläk­keeni on kar­van alle 50 %. Jos olsi­in töis­sä 65-vuo­ti­aak­si niin eläk­keeni olisi yli 60 %

    Olen ollut Telia­Son­er­al­la läh­es 40 vuot­ta ja nyt työ­nan­ta­ja on alka­nut savus­taa meitä viimeisiä van­ho­ja työn­tek­i­jöitä ulos, meitä on n 2–300 odot­ta­mas­sa irtisanomista.
    Hyvä ver­tailuko­h­ta on Ruot­si, siel­lä kes­ki-ikä van­has­sa Telias­sa on 57-vuot­ta , Suomen Son­eras­sa n 40 vuot­ta. Vielä 20 vuot­ta sit­ten ero oli nolla.

    Tuot­tavu­udessa Telia on n 30 % parempi

    Tässä näkyvät val­tioiden väliset erot.Johtamisen taito pal­jas­tuu sillä,miten saat annetus­ta porukas­ta teho­ja irti. Suomes­sa lähde­tään siitä, että johta­ja voi olla laiska ja ammt­ti­taido­ton eli hän voi vai­h­taa porukan sel­l­aisek­si, että ei tarvitse vaivau­tua johtamaan.

    Kysymyk­sessä on Osmon kuvaile­mas­sakin tapauk­ses­sa siitä, että val­tion hallinnon johto menee , mis­tä aita on matalin

  14. Onhan tämä älytön­tä, mut­ta ymmär­ret­tävää. Tavoit­teek­si on annet­tu väen vähen­tymi­nen johonkin tiet­tyyn päivään men­nessä. Tot­ta­han sitä ensim­mäisek­si kat­so­taan, että kuka olisi lähivu­osi­na joka tapauk­ses­sa lähdössä. Jos ihmisiä ei halu­ta ajaa ennenaikaises­ti eläk­keelle, niin se pitää ihan erik­seen sit­ten kir­ja­ta siihen tuot­tavu­u­so­hjel­maan. Yksi mah­dolli­nen tapa olisi, että kun tavoit­tei­ta asetel­laan ja pääluku­ja ver­tail­laan, niin yli 58-vuo­ti­ai­ta ei las­ke­ta mukaan.

    Kokeinei­den asiantun­ti­joiden häätämi­nen eläk­keelle ennenaikaises­ti on vain ja ain­oas­taan älytöntä.

  15. Suomes­sa on hui­jat­tu niin mas­si­ivi­nen osa nuorisos­ta opiskele­maan yhteiskun­ta- ja val­ti­oti­eteitä, että joka ain­oaan mata­lan fyy­sisen kuor­mi­tuk­sen omaavaan sisä­työhön riit­tää muu­ta­ma VTM. Val­tion viras­toi­hin heitä tulee mil­lä tahansa pal­ka­lla mihin tahansa hom­maan. Siitä ei tarvitse huolehtia. 

    Olisiko­han 70-luvun perintöä.

  16. Miten julk­ista sek­to­ria voitaisi­in Suomes­sa järkevästi pienentää?

    Koko tähä­nas­ti­nen his­to­ria ei tunne mitään maa­ta, jon­ka julk­ista sek­to­ria olisi tietois­es­ti joskus lähdet­ty pienen­tämään niin, että se olisi pitem­mäl­lä tähtäimel­lä onnis­tunut jotain triv­i­aalia parin pros­ent­tiyk­sikön muu­tos­ta enem­män. (Suo­ras­taan koomista on, että esimerkik­si jotain Mar­garet Thatch­eria jak­se­taan vieläkin juh­lia jon­ain val­ta­vana pienen­täjien sanka­ri­na, kun hänen päämin­is­terikaudel­laan julkisen sek­torin kansan­tuo­teo­su­us Bri­tan­ni­as­sa päin­vas­toin kasvoi.)

    Eikö nyt kuitenkin ole niin että Suo­mi elää pääasial­lis­es­ti vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta eikä verovaroista kus­tan­ne­tu­il­la kun­nal­lisil­la ja val­ti­ol­lisil­la töillä?

    “Uoti­laa kum­mas­tut­ta­vat myös julk­isu­udessa jatku­vasti vil­jel­lyt lausun­not, jois­sa koroste­taan Suomen talouden ole­van täysin riip­pu­vainen viennistä.

    – Vien­nin osu­us kansan­tuot­teesta on ollut suurim­mil­laan 44 pros­ent­tia. Tämä sisältää kaik­ki suo­ma­laisen vien­ti­te­ol­lisu­u­den ulko­mail­ta tuo­mat raa­ka-aineet ja hyödyk­keet, jot­ka on jalostet­tu ja viety maasta.

    – Todel­lisu­udessa vien­nin osu­us on noin viidennes kansan­tuot­teesta. Koti­mainen kysyn­tä pitää talouden käyn­nis­sä, Uoti­la muistuttaa.”

    Talous­sanomat 15.6.2009 — http://tinyurl.com/ndu8o4

  17. Val­ti­ol­la pitäisi olla oikeaa tarkkailua sen alaisi­in rak­en­teisi­in, ja nimeno­maan keino­ja tehdä väärinkäytök­sille jotakin. Nyt val­tion viras­tois­sa kor­rup­tio rehot­taa ja kaik­ki näyt­tävät vain pyörit­tävän peukaloitaan. 

    Mitä sit­ten vaik­ka merkit­tävistä vaali­ra­hoista sovi­taan saunail­lois­sa sel­l­ais­ten ihmis­ten toimes­ta joil­la on merkit­täviä poli­it­tisia yhteyk­siä ja ajanko­htaisia viral­lisia asioi­ta hoidet­ta­vana (asian molem­min puolin, anta­jana ja otta­jana)? Pyöritel­lään peukaloi­ta kunnes kohu menee ohi, ja jatke­taan toim­intaa kuten ennenkin.
    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/06/kevan_hallitus_toivoo_vaalirahakohusta_pikaista_selvitysta_821689.html

    Entä kun Helsin­gin sosi­aal­i­toimin­nan johta­ja ostat­taa itselleen 72 000 euron sisu­tus­ratkaisun ohi viral­lisen han­k­in­tamenet­te­lyn ja ilman kil­pailu­tus­ta? Pyöritel­lään peukaloi­ta kunnes kohu menee ohi, ja jatke­taan toim­intaa kuten ennenkin.
    http://www.vartti.fi/artikkeli/3081d2f0-ac8c-413d-b497-014c9fe3df13
    http://fifi.voima.fi/artikkeli/Miljardin-euron-mies/2870?page=1

    [OS: Pelastin tämän viestin roskako­rista, johon se oli joutunut liian mon­en linkin vuoksi]

    Entäpä kun eräs nimeltä­mainit­se­ma­ton Suomen val­tion suosi­ma it-yri­tys ylit­tää bud­jetin sekä aikataulut ja jää alku­peräi­sistä han­kkeen tavoit­teista käytän­nössä jokaises­sa siltä tila­tus­sa han­kkessa? Vai­hde­taan toimit­ta­jaa, tutk­i­taan mik­si ko. yri­tys saa kaik­ki val­tion it-han­kkeet toteutet­tavak­si? Ei, vaan pyöritel­lään peukaloi­ta kunnes kohu menee ohi, ja jatke­taan toim­intaa kuten ennenkin.
    http://www.talouselama.fi/uutiset/article159141.ece

    Entä mitä tehdä kansane­dus­ta­jien “suo­jatyö­paikoille” val­tion­o­mis­ta­jay­htiöis­sä, eli mielet­tömän kalli­ille hallintoneu­vo­spaikoille (kuulem­ma ne ovat tärkeitä, anta­vathan he kuulem­ma esimerkik­si haas­tat­telui­ta lehti­in…)? Pyöritel­lään peukaloi­ta kunnes kohu menee ohi, ja jatke­taan toim­intaa kuten ennenkin.
    http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/hallintoneuvostot-palkkiot-jopa-13–000-euroa-vaikkei-valtaa-eika-vastuuta/147217

    Entäs kun Ter­vey­den­huol­lon Oikeustur­vakeskus polt­taa läh­es miljoo­nan it-tarpeisi­in jot­ka olisi kil­pailu­tuk­sel­la saanut kymme­ne­sosan hin­taan (mukaan­lukien 220 000€ koti­sivure­mont­ti joka olisi ilman muu­ta oikein tehdyl­lä kil­pailu­tuk­sel­la saatu kymme­sos­al­la, myön­tää julk­isu­udessa tarkas­tusvi­ras­tokin)? Pyöritel­lään peukaloi­ta kunnes kohu menee ohi, ja jatke­taan toim­intaa kuten ennenkin.
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/TEOn+nettisivut++maksoivat+220%C2%A0000+euroa/1135246647400#

    Täl­läi­nen lista tuli nyt näin äkik­seltään mieleen. Huo­matkaa etten väitä ylläole­via kuitenkaan kor­rup­tiok­si, vaan lähin­nä jonkun/joidenkin toim­i­joiden jär­jen köy­hyy­dek­si, ja tapauk­sik­si mis­sä vähin­täänkin epäi­lyt­tävää toim­intaa on tapah­tunut mut­ta mitä ei kuitenkaan tutki­ta (ainakaan niiden vakavu­u­teen vaa­ti­mal­la tavalla).

    Mielestäni on selvää että Suomes­sa esi­in­tyy kor­rup­tio­ta paljon enem­män kuin mitkään yleiset arviot sanovat. Ja huo­matkaa että kor­rup­tio tarkoit­taa paljon muu­takin kuin sitä per­in­teistä mieliku­vaa että men­nään viras­ton johta­jan puheille mukana salkulli­nen rahaa…

    MOT:kin teki aiheesta asial­lisen ohjel­man, joka tosin keskit­tyi enem­män ruo­hon­ju­u­ri­ta­solle (kun­tien tontti/tukikähminnät), joka kan­nat­taa kat­soa (tosin jostain syys­tä sitä ei val­tion Yle Areena palvelus­ta enään näe ;).

  18. “Kysymyk­sessä on Osmon kuvaile­mas­sakin tapauk­ses­sa siitä, että val­tion hallinnon johto menee , mis­tä aita on matalin”

    Täy­tyy vielä lisätä, etä val­tio­ta johta­vat polit­tikoet ja hekin menevät siitä, mis­tä aita on matal­in, vihreät muun muassa

    Enpä ole näh­nyt , että oli­si­vat ollet kiin­nos­tunei­ta kehit­tämäöän ikä­työ­markki­noi­ta muuten kuin etu­ja leikkaa­mal­la. Jos selista nyt kehi­tyk­senä voi pitää, mut­ta tuleepa se leikat­tu sos­sun luukku halvem­mak­si val­ti­olle kuin eläk­keen maksu

  19. Cron­berg tor­jui yksiselit­teiseti Ruotsin kaltaisen irti­sanomisjärjestyk­sen tuomisen työ­sopimus­laki­in. Ruot­sis­sa se on osoit­tau­tunut hyväk­si keinok­si piden­tää työuria ja niin­pä Ruot­sis­sa ei tun­neta varhaiseläkkeitä.
    Telia­Son­era on hyvä esimerk­ki siitä miten työ­sopimus­lain­säädän­nöl­lä voidaan vaikut­taa työurien pitenemiseen.

    Mut­ta Suomes­sa todel­li­nen hal­lit­si­ja onkin EK eikä nukke­hal­li­tus uskalla säätää mitään vas­toin EK:n tah­toa, jota Cromber­gin tässä noudatti

  20. Mit­talu­okkia väliin:

    1) Suomen julki­nen sek­tori on pieni; ylivoimais­es­ti pienin Pohjoismaista

    Tan­s­ka 34 % palkansaajista
    Ruot­si 34 %
    Nor­ja 32 %
    Suo­mi 23,3 %

    2) Suomes­sa on eniten yrit­täjiä Pohjo­is­maid­en joukos­ta, 12% työvoimas­ta. Esimerkik­si Tan­skas­sa pros­ent­ti on 4.

    3) Lisäk­si Suomen veroaste on Pohjo­is­maid­en alhaisin.

    Tuos­ta sit­ten höylätään ja viilataan. Miten­hän ne siel­lä muual­la edes pysyvät hengis­sä kun julki­nen sek­tori syö pöy­dän tyhjäksi…

  21. Eikö Suo­mi ole tuhoon tuomit­tu jos näin suuri osa ihmi­sistä on töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la? Ei vero­ja voi nos­taa loputtomasti!

  22. Tähän postauk­seen on vaikea ottaa muu­ta kan­taa kuin että töi­hin vaa­di­taan sopi­va määrä ihmisiä. Jos val­tion hom­mis­sa on liikaa porukkaa, vähen­netään (vaik­ka eläk­keelle), jos liian vähän, lisätään mikäli halukkai­ta löy­tyy. Täl­laiset “tuot­tavu­u­so­hjel­mat” ovat pitkälti hallinnol­lista pro­pa­gan­daa eikä niitä kan­na­ta ottaa kovin tosis­saan. Hyvin har­va tietää mikä niiden todel­li­nen tarkoi­tus on, asia sekoit­tuu ajan kuluessa.

  23. Kiitok­sia Uschanoville linkistä, olenkin ihme­tel­lyt mik­sei vien­nin rom­ah­dus näy enem­pää reaalitaloudessa.

    Vas­tauk­se­na Uschanovin/Uotilan kysymyk­seen mik­si nimeno­maan vien­tiä pide­tään tärkeänä, väitän että se liit­tyy agraaris/sosialistiseen käsi­tyk­seen jon­ka mukaan oikea työ on jotain sel­l­aista jon­ka välit­tömänä seu­rauk­se­na syn­tyy jotain syötävää tai potkaistavaa, “teräk­sen valamiseen vaivan­näköä”. Se havain­to että täl­lä ei ole yhtään mitään tekemistä nykyisen talouden ja työn kanssa ei joh­da käsi­tyk­sen tark­istamiseen vaan syvenevään vakau­muk­seen siitä että nykyisessä taloudessa ja työssä on jotain perus­taval­la taval­la väärin. Tämä myös selit­tää mik­si nimeno­maan val­tion virkamiehiä, jot­ka pyörit­tää kri­it­tistä infraa rata­hallintokeskuk­ses­ta rahoi­tus­tarkas­tuk­seen, pide­tään turhakkeina joiden määrä on yhden­tekevää ja joi­ta voi ripotel­la pitkin syrjäsuomea.

  24. Tom­mi Uschanov: “Koko tähä­nas­ti­nen his­to­ria ei tunne mitään maa­ta, jon­ka julk­ista sek­to­ria olisi tietois­es­ti joskus lähdet­ty pienentämään ”

    His­to­ria tun­tee kuitenkin run­saasti mai­ta, jois­sa julki­nen sek­tori on tietois­es­ti pidet­ty pienenä ja tässä on onnis­tut­tu jotain triv­i­aalia parin pros­ent­tiyk­sikön muu­tos­ta paremmin.

    His­to­ria tun­tee myös run­saasti mai­ta, joi­hin on muutet­tu toi­sista maista sik­si, että niis­sä on pienem­pi julki­nen sektori.

    Tämä Tom­min har­ras­ta­ma val­tioiden sisäisen kehi­tyk­sen tarkastelu ei valitet­tavasti ole riit­tävää. Vaik­ka his­to­ri­as­sa onkin käynyt niin, että julkisen sek­torin paisut­tua liian suurek­si val­tio on rom­ah­tanut omaan mah­dot­to­muu­teen­sa ei mei­dän kan­na­ta heit­tää kir­vestä kaivoon. (Eli siis keino­ja, jot­ka estävät julk­ista sek­to­ria kas­va­mas­ta ja sikäli mikäli halu­amme kas­vat­taa elin­ta­soamme myös keino­ja pienen­tää sitä.)

  25. Tietysti val­tion leivis­sä ole­vat voisi­vat näyt­tää kyn­ten­sä nos­ta­mal­la tehokkuutta 

    1- tekemäl­lä enem­män työtä
    2- paran­ta­mal­la teh­dyn työn laatua

    Mut­ta nämä ovat tuskin vai­h­toe­hto­ja. Harmi…

  26. Helep­po­han val­tion korkeit­ten virkami­esten on pais­tatel­la työvu­osi­aan jopa 68-vuo­ti­aak­si asti. Mut­ta moniko yksi­tyisen puolen työ­nan­ta­ja pitää työn­tek­i­jöitään 68-vuo­ti­aak­si asti.

    Jos on tavalli­nen pul­li­ainen ja n. 55-vuo­tias työssään, niin aivan var­masti koh­ta ehtoo kel­lo­jen aika työ­suh­teessan koit­taa YT-neu­vot­telu­iden myötä.

    Onko se sitä keskimääräisyyt­tä kun las­ke­taan, että kaik­ki työhönkykenevät jatka­vat työssään 65-vuo­ti­aik­si asti.

    Tosin 68 ja 55 vuo­ti­aan keskiar­vo on n. 61,5 vuotta.

  27. Osmo kir­joit­ti: “Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­man tarkoituk­se­na on vähen­tää val­tion töis­sä ole­vien määrää, jot­ta yksi­ty­isillekin riit­täisi työvoimaa. Eihän tätä tarkoi­tus­ta mitenkään palvele se, että tuot­tavu­u­so­hjel­man määräl­lisi­in tavoit­teisi­in pyritään alen­ta­mal­la eläkeikää.”

    Jos on valit­ta­va, syr­jäytetäänkö työelämästä nuori nälkäi­nen työu­ran aloit­teli­ja vai van­hu­useläket­tä läh­estyvä työn­tek­i­jä, mikä ratkaisu olisi yhteiskun­nan kannal­ta edullisem­pi? Nuoren ansiosi­don­nainen tai työ­markki­natu­ki on var­maankin pienem­pi sum­ma kuin van­han eläke. Toisaal­ta tässä kom­ment­tiketjus­sa joku jo mainit­sikin sen, että nuoren syr­jäy­tymi­nen työelämästä on ker­talu­okkaa huonom­pi jut­tu kuin eläkeikää läh­estyvän jäämi­nen ilman töitä.

    Tietenkin olisi hyvä jos kaikil­la olisi työtä niin paljon kuin kykenevät tekemään, mut­ta näin­hän ei ole eikä tule enää ole­maankaan – Osmo on itse kir­joit­tanut tästä kir­jois­saan. On valit­ta­va ketkä työn­netään syr­jään. Minä en val­it­sisi nuo­ria syrjäytettäviksi.

    Siteer­aan Eli­naa: “Olin aikoinaan mukana selvi­tyk­sessä, jos­sa kar­toitet­ti­in työ­nan­ta­jien ikäasen­tei­ta. Toim­i­tus- ja henkilöstöjo­hta­jien haas­tat­telu­jen tulos oli kiteytet­tynä, että yli 60-vuo­ti­aat koetaan suorit­tavis­sa töis­sä hitaik­si ja saa­mat­tomik­si, johtote­htävis­sä ‘pois­saole­viksi’ ja välin­pitämät­tömik­si ja asi­natun­ti­jate­htävis­sä muun muas­sa jous­ta­mat­tomik­si uusien ideoiden suh­teen.” [1] Onko koruli­tur­gian vas­taista sanoa, että on tässä jotain perääkin?

    (Olen jonkun ver­ran miet­tinyt ns. hil­jaista tietoa, joka on koruli­tur­gian mukaan sanomat­toman tärkeätä. No. Se joka tapauk­ses­sa katoaa, vaik­ka työn­tek­i­jä ei jäisi eläk­keelle koskaan, jos ei ikuisen elämän ratkaisua löy­de­tä. Hil­jaista tietoa ei voi siirtää, kos­ka se saadaan koke­muk­sen kaut­ta pitkän ajan kulues­sa. Nuoret oppi­vat itse, ja niin pitää ollakin. Hil­jaisen tiedon kor­vaa­mat­to­muus on vain van­ho­jen pieru­jen lohdu­tuk­sek­si kek­sit­ty koruliturgia. 

    Ker­ron var­muu­den vuok­si, että olen itse koh­ta eläk­keelle jäävä (ei työn­net­ty!) van­ha pieru, joka ei käsitä miten siirtäisi nuo­rille sitä mutu-tun­tu­maa, mikä vuosikym­me­nien var­rel­la on kart­tunut. Pait­si tietysti siten, että nuori seu­raisi työ­paikalla kin­tereil­läni kymme­nen vuo­den ajan seu­rat­en mitä tapah­tuu (ja sit­tenkin siinä olisi vas­ta kymme­nen vuo­den hil­jainen tieto). Toden­näköis­es­ti hän sit­ten halu­aisi tehdä ihan toisel­la taval­la kuin minä, ja hyvä niin.)

    [1] http://www.soininvaara.fi/2009/03/04/elakeian-nosto-kenen-syy/comment-page‑2/ (blogikom­ment­ti 5.3.2009 kel­lo 8:29)

  28. Ruot­sis­sa ei men­nä varhaiseläk­keelle vaan sairaus­päivära­halle, jol­la voi olla vuosia””

    Ei ole kovin yleistä, TS:n Ruotsin ikään­tyneet eivät ole sen enem­pää sairaslomil­la kuin Suomes­sakaan. Suomen otos on tosin pien, kos­ka 90 % työn­netään eläkeputkeen.
    Ja jos Rotsin TS:ssä on 30 % vähem­män väkeä ja kes­ki-ikä 57 vuot­ta niin eipä siitä kestä olla sairaslomilla

  29. Onko kukaan laskenut, olisiko yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi että a) ollaan pitkään töis­sä ja kerätään eläk­keen superk­er­tymää nuoriso­työt­tömyy­den kas­vaes­sa, vai b) irti­san­o­taan väki noin 55-vuo­ti­aina ensin työttömyysavustukselle/sossun asi­akkaik­si ja annetaan nuo­rille töitä. 

    Kun viet­tää muu­ta­man viimeisen vuo­den työt­tömänä ennen eläk­keelle pääsyä, jää myös eläke pienem­mäk­si ja yhteiskun­ta säästää.

  30. Mit­talu­okkia väliin:
    1) Suomen julki­nen sek­tori on pieni; ylivoimais­es­ti pienin Pohjoismaista
    Tan­s­ka 34 % palkansaajista
    Ruot­si 34 %
    Nor­ja 32 %
    Suo­mi 23,3 %
    2) Suomes­sa on eniten yrit­täjiä Pohjo­is­maid­en joukos­ta, 12% työvoimas­ta. Esimerkik­si Tan­skas­sa pros­ent­ti on 4.
    3) Lisäk­si Suomen veroaste on Pohjo­is­maid­en alhaisin.
    Tuos­ta sit­ten höylätään ja viilataan. Miten­hän ne siel­lä muual­la edes pysyvät hengis­sä kun julki­nen sek­tori syö pöy­dän tyhjäksi…

    Kaivoin huvikseni vielä vas­taa­vat luvut Islannista OECD:n tilastoista:

    Kokon­aisveroaste: 29,5 % (eli kevyesti pohjo­is­maid­en pienin)
    Yrit­täjien osu­us työvoimas­ta: 14,7 %
    Julkisen sek­torin osu­us työvoimas­ta: ei löy­dy suo­raan tätä tietoa, mut­ta jos käytetään eläke­mo­ja prox­y­na, osu­us olisi alle 10 % (tuskin se ihan noin pieni voi olla, mut­ta selvästikin pieni kuitenkin)

    Kun ker­ran Islannin talous on pohjo­is­maista pahiten kural­la ja Suomikin on Nor­jaa, Ruot­sia ja Tan­skaa selvästi köy­hempi maa, voimme selvästikin tehdä johtopäätök­sen, että kovat verot, iso julki­nen sek­tori ja vähäi­nen yrit­täjyys ovat hyväk­si taloudelle! 😉

  31. Pitää muis­taa, että 50-luvul­la syn­ty­nen­tä ran­gais­taan ankarasti aikaises­ta eläköi­tymis­es­tä, joten nuo fir­mo­jen main­os­tuk­set “eläke­jär­jeste­ly­istä ” ovat puh­das­ta probagandaa.

    Sama kos­kee Van­hasen eläkeiän nos­top­uheet, ei työstä poisjäämisikää ole tarkoi­tuskaan nos­taa vaan ikään­tynyt elätetään sos­sun luukul­ta , mikä on fir­moille halvem­paa kuin eläkkei­den maksu.
    Lisökis eläke piene­nee, joten sekin leikkaa eläkemenoja.

    Samal­la eläkev­as­tu­ut pienenevät ja eläk­er­a­has­toista voidaan jakaa 10–20 mil­jar­dia omis­ta­jille tai noville.

    Suo­mi on nykyään kuin Venäjä 90-luvun alussa

  32. Ja lisäk­si eläkeput­keen työn­nett­tävä ikään­tynyt pakote­taan allekir­joit­ta­maan lähtiessään paperi, jol­la työ­nan­ta­ja vapaute­taan lisäpäivien mak­su­velvoit­teesta eli tuo lisäpäivävelvoite on kuol­lut kirjain.

  33. Olen samaa mieltä Anna-Liisan kanssa. Ikään­tyneet nyt vain eivät meinaa jak­saa työelämässä. En tiedä ovatko van­hempani ja avo­vai­moni van­hem­mat poikkeuk­sia, mut­ta hei­dän sairaspois­saolot ovat räjähtäneet käsi­in kun ikää tuli yli 50 v. 

    Ja mitä puhutaan tiedos­ta, niin kyl­lähän 60 vuo­ti­aal­la on paljon työkoke­mus­ta, mut­ta kyl­lähän 40-vuo­ti­aal­lakin sitä on ja paljon. Etenkin kun 40v sit­ten han­ki­tu­il­la koke­muk­sil­la ei tee tänäpäivänä mon­es­sa paikas­sa yhtikäs mitään.

    Tarkoituk­seni ei ole dis­sa­ta van­hempia ihmisiä, mut­ta onhan Osmokin piir­rel­lyt tässä blo­gis­sa niitä työte­hokäyriän­sä. Niin se vain on, että ihmisen työu­ran tehokku­udessa on huip­pu var­maan siinä neljänkympin hujakoil­la. Siihen asti men­nään vain ylöspäin koke­muk­sen kar­tut­tua, mut­ta senkin kart­tumisel­la on määrän­sä. Sit­ten alkaa van­hen­e­m­i­nen naker­ta­maan työtehoja.

    Itsel­läni tun­tuu kolmikymp­pisenä jo muisti hie­man prakaa­van, puhu­mat­takaan fyy­sis­es­ta suori­tuskyvys­tä. Nykyään on kiin­nitet­tävä entistä enem­män huomio­ta palau­tu­miseen kovan treenin jäl­keen, ei sil­loin 10v sit­ten ollut paikat viikkoa jumis­sa jos jät­ti kaik­ki palaut­ta­vat jutut tekemät­tä. Saa nähdä miten sit­ten 30 v kuluttua.…myös jatko-opiskel­e­vat kaver­it ovat valit­ta­neet ettei oppimiskyky ole sitä mitä se oli 10 v sitten.

    Ihmis­ten on vain hyväksyt­tävä että aina ei voi men­nä kokoaikaa eteenpäin.

  34. Voisiko val­tion tuot­tavu­ut­ta kas­vat­taa inte­groimal­la viras­to­ja esimerkik­si Pohjo­is­maid­en tasol­la? Vaikut­taa lähin­nä his­to­ri­al­liselta jään­teeltä, että joka maas­ta löy­tyy kansalli­nen lääke­laitos, eloku­vatarkas­ta­mo ja tilas­tokeskus. Käytämme kuitenkin samo­ja lääkkeitä, kat­somme samo­ja eloku­via ja pyörit­telemme samo­ja neliö­sum­mia kuin pohjo­is­maalaiset serkkumme.

    Yri­tys­maail­mas­sa — joka toki on monel­la tapaa val­tio­ta yksinker­taisem­pi ympäristö — täl­lainen “shared ser­vices” ‑ajat­telu on arkipäivää kiin­tei­den kus­tan­nusten opti­moin­nis­sa. Nyt jokainen val­tio pyörit­tää taval­laan omia “pääkont­tori­toim­into­jaan” — ei vaiku­ta järin tehokkaal­ta toimintamallilta.

  35. Mik­sei tehdä val­tion ja kun­nan hallintovi­roista määräaikaisia? 5 vuot­ta ja uusi virkamies tilalle , van­ha saa hakea eri virkaa tai siir­tyä yksi­tyiselle. Maail­man muuttues­sa turhak­si käyvät virat tai sel­l­aiset johon ei ole varaa voidaan lakkaut­taa. Samal­la juus­to­höyläi­ly käy mah­dot­tomak­si kun kukaan ei hae “huonon mak­sa­jan”, esim. velkaisen kun­nan virko­ja tai sel­l­aisia joi­hin ei ole bud­je­toitu valmi­ik­si rahaa.

  36. Mik­sei tehdä val­tion ja kun­nan hallintovi­roista määräaikaisia? 5 vuot­ta ja uusi virkamies tilalle , van­ha saa hakea eri virkaa tai siir­tyä yksi­tyiselle. Maail­man muuttues­sa turhak­si käyvät virat tai sel­l­aiset johon ei ole varaa voidaan lakkaut­taa. Samal­la juus­to­höyläi­ly käy mah­dot­tomak­si kun kukaan ei hae “huonon mak­sa­jan”, esim. velkaisen kun­nan virko­ja tai sel­l­aisia joi­hin ei ole bud­je­toitu valmi­ik­si rahaa.

    Aikaisem­mas­sa kom­men­tis­sani esitin nol­lapo­h­jabud­je­toin­ti­in siirtymistä. 

    Tavoit­tei­ta ei saisi päästä aset­ta­maan mikään yksit­täi­nen min­is­ter­iö tai viras­to vaan poli­it­tiset pref­er­enssit ratkaisi­vat tässä. Vaalien tulos olisi entistä selvem­min näkyvil­lä myös eri tavoit­teisi­in suun­nat­tu­jen voimavaro­jen määrissä.

    Täl­lainen toim­intat­a­pa vaan vaatisi aikamoi­sen kult­tuurin muu­tok­sen Suomes­sa kun tääl­lä on totut­tu siihen, että virkamieskun­ta edus­taa pysyvyyttä/jatkuvuutta ja poli­it­tiset päät­täjät vai­h­tu­vat tasaisin väli­a­join. Mis­sään ei ole todis­tet­tu, että tämä olisi opti­maal­isin ratkaisu julkises­sa toiminnassa.

  37. “Mik­sei tehdä val­tion ja kun­nan hallintovi­roista määräaikaisia…”

    Osit­tain var­maan sen takia, että kil­pailu­ti­lanteessa virkamiehille pitäisi mak­saa kil­pailukyky­istä palkkaa. Kan­nat­taa ver­tail­la koulutet­tu­jen, joi­ta nämä hallintovirkamiehet ovat, palkko­ja muualle Euroop­paan ja yksi­tyiselle sektorille.

  38. Tilas­tokeskuk­sen mukaan eniten sairaspois­saolo­ja on 45–54 vuotialla .
    Put­ki-ikäisil­lä 55–64 vuo­tail­la on saman ver­ran sairaspois­saolo­ja kuin 25–34-vuotiailla.

    Van­hat eivät uskalla jäädä edes sairaslomille kun pelkäävät put­keen työntöä

  39. Ikä Miehet Naiset Yhteensä
    15–24 5,4 5,4 5,4
    25–34 6,2 7,1 6,6
    35–44 6,2 8,8 7,6
    45–54 8,9 10,6 9,9
    55–64 9,5 12,3 11,1
    Kaik­ki 7,4 9,3 8,4

    Sairaspois­saolois­takin löy­tyi parem­paa tietoa (Yli­ta­lo 2006) kuin tuo aiem­min silmi­in sattunut.
    Merkit­tävää on, että miesten sairaspoissa­lot eivät juurikaan kas­va 45 ikävuo­den jäl­keen, sen sijaan iäkkäät naiset ovat huo­mat­ta­van paljon sairaslomilla.
    Put­keen työn­netään kuitenkin eniten miehiä, joten ei työ­nan­ta­jien logi­ikkaa ohjaa ainakaan sairastilastot

  40. Osmo viit­tasi myös noi­hin Ruotsin korkeisi­in sairaspäivälukuihin.
    Niihinkin on puu­tut­tu, mut­ta tulok­set eivät näy vielä suo­ma­lai­sis­sa tutkimuksissa.

    Ruot­sis­sa oli 2000 luvun alkupuolel­la n 110 miljoon­aa sairaspäivää eli läh­es kolme ker­taa Suom,en määrä.
    Mut­ta 2004 jäl­keen suun­ta on ollut alaspäin ja nyt pyöritään luvuis­sa 60–70 miljon­aa sairaspäivää eli läh­es Suomen luvuis­sa, Suomes­sa kun kul­je­taan ylöspäin.

    Näyt­tää siltä, että ruot­salainen poli­itikko toimii eli hal­lit­see muu­tosten läpivi­en­nin, suo­ma­lainen poli­itikko taas huokailee ja pyörit­telee peukaloitaan ja diskuteeraa

    1. Kyse ei ole sairaus­pois­saolo­jen määfrästä, vaan­ni­iden lain­säädän­nöl­lis­es­t­gä ase­mas­ta. Suomssa voi olla sairaus­päivära­hal­la korkein­taan 300 päivää (vuo­den) minkä jäl­keen joutuu /pääsee eläk­keelle. Ruot­sis­sa sama henkilö voi olla sairaus­päivära­hal­la vuosikau­sia ja siir­tyy eläk­keelle vas­ta eläkeiässä. Sik­si meil­lä varhaiseläkkeitä on enem­män kuin Ruotsissa.

  41. Ruot­sis­sa on nou­datet­tu akti­ivista työvoimapoli­ti­ikkaa, joka on
    suos­in­ut kokon­aan työstä vetäy­tymisen sijaan tilapäisiä pois­saolo­ja. Myös vähem­män työ-
    kykyiset ja van­hem­mat ikäryh­mät on pyrit­ty pitämään työvoimassa. 

    Eli Suomes­sa kel­vatak­seen työelämään pitää olla täysin ter­ve ja 100 % työkykyinen.
    Suomes­sa näille pudokkaille vihreät aja­vat sos­sun-luukku-mallia eli uushu­u­to­laisu­ut­ta eli miten nämä elätetään halvim­mal­la ja sul­je­taan hei­dät yhteiskun­nan takapihalle

    Ruot­sis­sa ja muis­sa Pohjoimais­sa työ­markki­noille huoli­taan myös henkilöt joiden työ­markki­nakyky on alen­tunut. Lähtöko­htana on taa­ta myös vajaakun­toisille osal­lisu­us yhteiskuntaan

  42. “Suomssa voi olla sairaus­päivära­hal­la korkein­taan 300 päivää (vuo­den) minkä jäl­keen joutuu /pääsee eläkkeelle”

    Suomes­sa ei pääse automat­tis­es­ti eläk­keelle 300 päivän jäl­keen. Sen jäl­keen pääsee automaat­tis­es­ti ain­oas­taan sos­sun luukul­ta elätettäväksi.
    Naa­puri­ni on tästä hyvä esimerkki.

  43. “Ruot­sis­sa sama henkilö voi olla sairaus­päivära­hal­la vuosikau­sia ja siir­tyy eläk­keelle vas­ta eläkeiässä. Sik­si meil­lä varhaiseläkkeitä on enem­män kuin Ruotsissa.”

    ILOn mukaisen työtttömyys/työllisyystutkimuksen mukaan henkilö on työlli­nen, jos on kah­den viimeisen viikon aikana tehnyt tun­ninkin pal­ka­llista työtä.
    Ruot­sis­sakin pal­ka­lla voi sairas­taa vain pari viikkoa, joten sen jäl­keen hän elää sosi­aali­avus­tuk­sil­la eli ei saa palkaa eikä siten ole työlli­nen ja ei kuu­lu työvoimaankaan kuukau­den jälkeen.

    Kun Ruotsin 55–64-vuotaiden työl­lisyys on n 30 % korkeampi kuin Suomen niin väitän, että esit­tämäsi henkilöt ovat marginaalisia.

    Ruot­sis­sa myös nuorten saira­supois­saolot ovat korke­mal­la tasol­la kuin Suomes­sa, joten ongel­ma ei ole ain­oas­taan ikään­tynei­den ongelma.

  44. Kat­selin Försäkringskas­san sivu­ja ja yli vuo­den kestäneitä sairaslo­mia oli Ruot­sis­sa tämän vuo­den alus­sa 50000 , mukana kaik­ki ikälu­okat . Kun 55–64-vuotiaita on Ruot­sis­sa n miljoona niin eivät nämä pitkät sairaslo­mat ole sen kum­mem­pi ongel­ma kuin Suomes­sakaan. Niiden osu­us on alle 5 % eli on mah­dol­lisu­us päästä 95 % työl­lisyysas­teeseen ikään­tynei­den ryhmässäkin

    Suomes­sa ei vain saa kor­vaus­ta 300 päivän jäl­keen ja sen vuok­si se ei huo­le­ta päättäjiä

  45. Kalle, jos jonkun tuot­tavu­us on vain 60 % nor­maal­ista, hänelle tulisi mak­saa vain 60 % normaalipalkasta. 

    Alla pitäisi tietysti olla perus­tu­lo. Täl­löin hän pär­jäisi yhä parem­min kuin eläk­keel­lä ja toisaal­ta hänen työ­panok­sen­sa tulisi yhteisek­si hyödyk­si ja hänen mie­len­ter­veyten­säkin hyö­ty­isi työn­teosta. Työaikaakin voisi lyhen­tää siinä vai­heessa kun ikä tekee nor­maalin liian rankak­si — tietysti palk­ka lask­isi samal­la, joskin ehkä vähem­män, mikäli tehokku­us nousisi.

  46. “Tässä on oikein kat­ta­va esi­tys aiheesta. Ehkä Liian van­ha on jo tähän tutus­tunutkin, mut­ta muillekin….”

    Onhan tuo tut­tu. Sen ver­ran se on harhaan­jo­hta­va, että ver­tailu­ti­eto on 2000 luvun alkupuolelta.
    Sen jäl­keen Ruot­sis­sa työelämää on kehitet­ty ja sairaus­pois­saolot vähen­tyneet merkittävästi.
    Suomes­sa kehi­tys ei ole ollut yhtä suo­tu­isaa, johtuu lähin­nä heikosti työelämää tun­te­vista työmin­is­tereistä ja muista poliitikoista.
    Työan­ta­jathan eivät enää osall­si­tu työelämän kehit­tämiseen, sil­lä kaik­ki työelämän kehit­tämi­nenon dele­goitu paikalliselle tasolle eikä siel­lä ole resursseja.

  47. “Alla pitäisi tietysti olla perus­tu­lo. Täl­löin hän pär­jäisi yhä parem­min kuin eläk­keel­lä ja toisaal­ta hänen työ­panok­sen­sa tulisi yhteisek­si hyödyk­si ja hänen mie­len­ter­veyten­säkin hyö­ty­isi työnteosta”

    Minäkin yritin osa-aikaeläk­keelle, mut­ta Telia­Son­era ei sallinut sitä.

    Perus­tu­lo on vain uushu­u­to­laisu­ut­ta, köy­hät pyritään tekemään vieläkin köy­hem­mik­si ja jopa tekemään orjatyötä tuol­la perustulolla.

  48. “Suomes­sa on hui­jat­tu niin mas­si­ivi­nen osa nuorisos­ta opiskele­maan yhteiskun­ta- ja val­ti­oti­eteitä, että joka ain­oaan mata­lan fyy­sisen kuor­mi­tuk­sen omaavaan sisä­työhön riit­tää muu­ta­ma VTM. Val­tion viras­toi­hin heitä tulee mil­lä tahansa pal­ka­lla mihin tahansa hom­maan. Siitä ei tarvitse huolehtia.” 

    Suomes­sa on tuhan­sia työelämän ulkop­uolelle pudon­nei­ta ja putoavia yhteiskun­tati­etei­den ja human­is­tis­ten alo­jen mais­tere­i­ta. Val­tio ei heitä voi omien “tehostamis­tavoit­tei­den­sa” vuok­si palkata, eikä yksi­tyi­nen sek­tori voisi olla vähempää kiinnostunut.

  49. “Suomes­sa on tuhan­sia työelämän ulkop­uolelle pudon­nei­ta ja putoavia yhteiskun­tati­etei­den ja human­is­tis­ten alo­jen maistereita…”

    En tiedä, mihin tämä väit­tämä perus­tuu? Jos yliopis­to työn­tää ulos ihmisiä, joi­ta kukaan eikä mikään tarvitse, on yliopis­to epäon­nis­tunut tehtävässään. Yliopis­tok­oulu­tuk­sen idea­han on, että se opet­taa ajat­tele­maan ja peri­aat­teessa hyvän yliopis­tok­oulu­tuk­sen saanut­ta voi käyt­tää ihan mis­sä tehtävässä vain.

  50. “En tiedä, mihin tämä väit­tämä perus­tuu? Jos yliopis­to työn­tää ulos ihmisiä, joi­ta kukaan eikä mikään tarvitse, on yliopis­to epäon­nis­tunut tehtävässään.”

    Korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyys on n 4 % luokkaa kun taas ammatil­lisen koulu­tuk­sen saaneil­la se on luokaa 15 % hyv­inäkin aikoina.
    Korkeak­oulu ei valmista mihinkään ammat­ti­in vaan valmis­tu­van on huole­hdit­ta­va itse omas­ta työ­markki­nakelpoisu­u­ud­estaan , sen tuke­na on aka­teem­i­nen vapus suun­nitel­la mitä halu­aa opiskella.
    Jos opiske­li­ja ei kykene työl­listymään niin ei siitä voi yliopis­toa syyt­tää, valmis­tu­va vain ei ole kyp­sä akateemiseksi

Vastaa käyttäjälle Korporaatioihminen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.