Ratikassa kuultua

Kak­si tut­tua yli 60-vuo­tias­ta val­tion vir­ka­mies­tä eri viras­tois­ta kes­kus­te­li rati­kas­sa eläk­keel­le siir­ty­mi­ses­tä Molem­pien viras­tois­sa hätis­te­tään 65 vuot­ta lähes­ty­viä eläk­keel­le, kos­ka val­tion tuot­ta­vuus­oh­jel­ma sitä vaatii.

Hai haloo!

Val­tion tuot­ta­vuus­oh­jel­man tar­koi­tuk­se­na on vähen­tää val­tion töis­sä ole­vien mää­rää, jot­ta yksi­tyi­sil­le­kin riit­täi­si työ­voi­maa. Eihän tätä tar­koi­tus­ta miten­kään pal­ve­le se, että tuot­ta­vuus­oh­jel­man mää­räl­li­siin tavoit­tei­siin pyri­tään alen­ta­mal­la eläkeikää.

Mää­räl­lis­ten nor­mien kaut­ta ohjaa­mi­nen on aina vai­ke­aa, ellei saa orga­ni­saa­tio­ta hyväk­sy­mään pää­mää­rää. Tui­jo­te­taan vain mää­räl­li­siin tavoit­tei­siin, oli niis­sä jär­keä tai ei. Tuot­ta­vuus­oh­jel­ma on kovin usein epä­on­nis­tu­nut ohjauk­ses­sa ja syn­nyt­tä­nyt jär­je­tön­tä käyttäytymistä.

54 vastausta artikkeliin “Ratikassa kuultua”

  1. Eikö Tuot­ta­vuus­oh­jel­man tar­koi­tus ole­kaan paran­taa tuot­ta­vuut­ta eli saa­da aikaan sama tuo­tos pie­nem­mäl­lä panoksella?

  2. Val­tion tuot­ta­vuus­oh­jel­man tar­koi­tuk­se­na on vähen­tää val­tion töis­sä ole­vien mää­rää, jot­ta yksi­tyi­sil­le­kin riit­täi­si työvoimaa.”

    Minus­ta val­tion tuot­ta­vuus­oh­jel­ma on näyt­täy­ty­nyt lähin­nä näl­kä­kuu­ri­na ja sääs­tö­toi­mi­na. Jos yksi­tyi­sen puo­len kysyn­tä on todel­li­nen motii­vi, niin sehän on hyvä asia. 

    Toi­saal­ta luu­li­si, että yksi­tyi­nen kysyn­tä pär­jäi­si mark­ki­na­ta­lou­des­sa jul­ki­sel­le var­sin hyvin. Minä en aina­kaan vii­me aikoi­na ole pitä­nyt val­tio­ta miten­kään kovin tavoi­tel­ta­va­na työ­nan­ta­ja­na (vali­tet­ta­vas­ti).

  3. Ohjaus ei ylä­ta­sol­ta ton­ne orga­ni­saa­tio­ra­ken­teen eri tasoil­le asti aina näy­tä toi­mi­van. Tämä esit­tä­mä­si jut­tu on sii­tä hyvä esi­merk­ki. Toi­nen esi­merk­ki on Työ- ja Elin­kei­no­mi­nis­te­riö, siel­lä sää­de­tään kai­ken­nä­köi­siä ohjei­ta, joil­le työ­voi­ma­hal­lin­non alem­mis­sa por­tais­sa (TE-kes­kusk­set ja työ­voi­ma­toi­mis­tot) vii­ta­taan kin­taal­la. Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mäs­sä asias­sa itses­sään ei ole se ongel­ma vaan ongel­ma on ohjauk­ses­sa, eli sii­nä miten ylä­ta­son pää­tök­set jal­kau­tu­vat orga­ni­saa­tio­ra­ken­tees­sa. Tämä on tyy­pil­li­nen ongel­ma myös yrityksissä.

  4. Kuka on väit­tä­nyt, että val­tion tuot­ta­vus­oh­jel­mas­sa oli­si mitään jär­keä. Ensin pitäi­si sel­vit­tää, mitä on tuot­ta­vuus val­tiol­la. Sen jäl­keen voi­si ken­ties raken­taa ohje­man paran­ta­maan sitä 😉

    Osmo: “…Eihän tätä tar­koi­tus­ta miten­kään pal­ve­le se, että tuot­ta­vuus­oh­jel­man mää­räl­li­siin tavoit­tei­siin pyri­tään alen­ta­mal­la eläkeikää…”

    Asia ei edes ole noin suo­ra­vii­vai­nen. Val­tion ja kun­tien väki­val­taor­ga­ni­saa­tiois­sa: polii­si, pelas­tus ja puo­lus­tus, tuot­ta­vuus para­ni­si juu­ri alen­ta­mal­la elä­kei­kää. Nyt orga­ni­saa­tioi­hin jää roik­ku­maan toi­min­nan kan­nal­ta tar­peet­to­mia ihmi­siä täy­del­le pal­kal­le. Jos he oli­si­vat eläk­keel­lä, he mak­sai­si­vat vain 60% nykyisestä.

    Kriit­ti­sin tilan­ne on palo­mies­ten osal­ta. Kuka halu­aa, että hädän sat­tues­sa pelas­tus­teh­tä­vään tulee 60-vuo­tias rei­pas nuo­ri mies? Oikea elä­kei­kä oli­si 40, jon­ka jäl­keen oli­si mah­dol­li­suus saa­da kor­kein­taan kol­me vii­den vuo­den jat­koa. Jat­kon perus­tee­na oli­si kat­ta­va tes­taus, lää­kä­rin hyväk­syn­tä ja orga­ni­saa­tion tarve.

    Toi­nen ääri­pää on taas var­mas­ti yli­opis­toil­la. Tie­dän tut­tu­ja, jot­ka teke­vät tie­det­tä täyt­tä häkää reip­paas­ti yli seit­sä­män­kymp­pi­si­nä. Viral­li­ses­ti he ovat eläk­keel­lä, mut­ta jos­sain yli­opis­ton käy­tä­vil­lä heil­lä on vie­lä työ­huo­ne ja tulos­ta­kin näyt­tää syn­ty­vän sekä pro­jek­tien, jul­kai­su­jen että näyt­te­lyi­den muodossa.

    Me tar­vit­sem­me jous­toa työ­elä­mään, kuten nuo äärie­si­mer­kit osoi­ta­vat. Ei ole yhtä oike­aa mal­lia. Tar­vi­taan monia eri­lai­sia mal­le­ja eri­lai­siin tehtäviin.

  5. Miten jul­kis­ta sek­to­ria voi­tai­siin Suo­mes­sa jär­ke­väs­ti pie­nen­tää? Eikö nyt kui­ten­kin ole niin että Suo­mi elää pää­asial­li­ses­ti vien­ti­teol­li­suu­des­ta eikä vero­va­rois­ta kus­tan­ne­tuil­la kun­nal­li­sil­la ja val­tiol­li­sil­la töillä?

  6. Itseä­ni on täs­sä “tuot­ta­vuus­oh­jel­mas­sa” häm­men­tä­nyt se, että kukaan ei ole mää­ri­tel­lyt mit­ta­rei­ta joil­la tuot­ta­vu­den kehi­tys­tä tar­kas­tel­laan. Eihän se ole mitään tuot­ta­vuu­den paran­tu­mis­ta, että väkeä vähen­ne­tään, jos tuo­tet­tu pal­ve­lu pysyy ennal­laan tai jopa heik­ke­nee. Tot­ta kai sel­lais­ten mit­ta­rei­den mää­rit­te­ly on jul­ki­sen sek­to­rin töis­sä vai­ke­aa, mut­ta ehkä sii­tä vai­keu­des­ta saa jotain osviit­taa sii­hen, ettei kan­nat­tai­si yli­pään­sä ihan noin kar­keal­la työ­ka­lul­la sys­tee­miä sork­kia tai voi­daan olla koh­ta tilan­tees­sa jos­sa jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus koko yhteis­kun­nan tasol­la tar­kas­tet­tu­na itse asias­sa heik­ke­nee har­kit­se­mat­to­man väen vähen­tä­mi­sen takia. 

    Sitä ei var­maan kukaan jul­ki­sen sek­to­rin toi­mia lähel­tä seu­ran­nut epäi­le, ettei­kö monin pai­koin oli­si isoa­kin tehos­ta­mi­sen varaa, mut­ta aika­mois­ta pime­ään hui­to­mis­ta tämä nykyi­nen “tehos­ta­mi­nen” on.

  7. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la lai­te­taan “eläk­keel­le” kaik­ki 58-vuo­ti­aat. Joten siel­lä lie­nee jul­kis­ta sek­to­ria kovem­pi “tuot­ta­vuus­oh­jel­ma”.
    He mitä suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä eivät enää kos­kaan työl­lis­ty kuin yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mäl­lä. Joka tai­taa olla har­vi­nais­ta sekin. Enkä usko, että ne jul­ki­sen puo­len “van­huk­set­kaan” työl­lis­ty­vät aina­kaan yhtään sen paremmin.

  8. Sit­ten­hän meil­tä ei puu­tu­kaan enää kuin työ­voi­ma­pu­la, joka jo kol­mat­ta vuo­si­kym­men­tä on koit­ta­mas­sa ihan heti ensi vuonna.

  9. Ei tuos­sa ole mitään uut­ta. Polii­tik­ko­jen ja kan­san todel­li­suu­den välil­lä on vain huu­ta­va ris­ti­rii­ta, kuin ennen van­haan Neuvostoliitossa.
    Kun Osmo ja Cron­berg puhu­vat kau­niis­ti työ­urien jat­ka­mi­ses­ta niin todel­li­suu­des­sa se tar­koit­taa, että ikään­ty­nyt elä­te­tään vii­mei­set vuo­det sos­sun luukulta.
    Itse­kin olen elo­kuus­sa put­kes­sa. Läh­tiäi­sik­si jou­dun kir­joit­ta­maan alle vie­lä pape­rin , joka tekee minus­ta rikol­li­sen vapaut­taak­se­ni työ­nan­ta­ja­ni lisäpäivävelvoitteista.

    Esi­tin pape­rin viran­omai­sil­le ja työk­kä­ri ja TVR vah­vis­ti­vat, että rikon lakia. Esi­tin asian myös Työ­suo­je­lu­pii­riin, mut­ta he ilmoit­ti­vat , että EVVK.
    Työ­nan­ta­jan osta­ma luot­ta­mus­mies tote­si, että työk­kä­ri ja TVR huijaavat.

    Kysees­sä on val­tion osit­tain omis­ta­ma yhtiö, joka täl­lais­ta har­ras­taa eli val­tiol­la oikea käsi ei tie­dä mitä vasen tekee, minul­la­kin on jo 7000 kohtalotoveria

    Täl­lais­ta on todel­li­suus Suo­mes­sa, kan­nat­taa mat­kus­taa useam­min rati­kal­la, pää­see lähem­mäk­si todel­li­suut­ta. Kir­joi­tus­pöy­dän taka­na nuok­ku­mal­la ja unel­moi­mal­la teo­rioi­ta ei pit­käl­le päästä

  10. Ei ole vält­tä­mät­tä huo­no idea saa­da tie­tyt hen­ki­löt van­hem­mas­ta kaar­tis­ta ulos talos­ta eläk­keel­le, kos­ka hei­dän työ­pa­nok­sen­sa mer­ki­tys voi olla hie­man kyseenalainen. 

    Huo­mion koh­dis­ta­mi­nen van­hem­paan kaar­tiin on luon­nol­lis­ta olo­suh­teis­sa, jois­sa todel­li­set kus­tan­nus­ten sääs­töt ovat mel­kein mah­dot­to­mia tai aina­kin hyvin vai­kei­ta toteut­taa. Jul­kis­ten meno­jen ja jul­ki­sen toi­min­nan koh­dal­la hys­te­ree­si eli pol­ku­riip­pu­vuus on erit­täin tär­keä teki­jä selit­tä­mään tämän­het­kis­tä organisaatio/menorakennetta.

    Irti­sa­no­mis­suo­jan pur­ka­mi­nen ja nol­la­poh­ja­bud­je­toin­ti oli­si­vat oivat työ­ka­lut jul­kis­ten resurs­sien suun­taa­mi­ses­sa sinä het­ke­nä tär­kei­nä pidet­ty­jen tavoit­tei­den toteuttamiseen.

    Riip­pu­ma­ton lau­ta­kun­ta kävi­si läpi tavoit­teet ja suo­sit­te­li­si tasai­sin välia­join minis­te­riöi­den tai viras­to­jen toi­min­nan lak­kaut­ta­mis­ta tai laa­jen­ta­mis­ta tar­peen mukaan. Tavoit­teet oli­si­vat entis­tä enem­män poliit­ti­sia eli kan­sa­lai­set peri­aat­tees­sa voi­si­vat vaa­leis­sa vali­ta mil­lais­ta menyy­tä he haluavat. 

    Täs­sä yhtey­des­sä hen­ki­lös­töl­lä ei oli­si auto­maat­tis­ta oikeut­ta pääs­tä jon­kun toi­sen ohjel­man tai viras­ton palvelukseen. 

    Palk­ko­ja pitäi­si luul­ta­vas­ti korot­taa jon­kun ver­ran suu­rem­paa epä­var­muut­ta kom­pen­soi­maan, mut­ta maas­sam­me kou­lu­te­taan niin pal­jon yhteiskunta/valtiotieteilijöitä, että kaik­ki haet­ta­vis­sa ole­vat pai­kat var­maan pys­tyt­täi­siin täyt­tä­mään mel­koi­sen nopeasti.

  11. Juu­ri niin. Val­tion viras­toi­den­han pitäi­si nyt kovas­ti yrit­tää pitää kaik­ki ikään­ty­neet työn­te­ki­jät tuot­ta­vas­sa työs­sä niin pit­kään kuin mahdollista. 

    Mut­ta osak­si joh­ta­vat polii­ti­kot ovat itse syy­päi­tä tilan­tee­seen. Vies­ti­tys ja kes­kus­te­lu asias­ta ovat olleet tasol­taan onnetonta.

    Kat­so­kaa USA:n tut­ki­mus­tu­lok­sia. Tren­di­nä on, että suur­ten ikä­luok­kien elä­ke­läi­set haluai­si­vat teh­dä mie­le­käs­tä työ­tä vie­lä eläk­keel­lä olles­saan­kin, ei tosin koko­päi­vä­työ­tä vaan mie­lel­lään väliai­kai­sia pro­jek­te­ja. Tähän asi­aan pitäi­si kiin­nit­tää huomiota.

    Elä­ke­läis­ten mah­dol­li­suuk­sia teh­dä iäk­kää­nä töi­tä pitäi­si paran­taa. Nyt Suo­mes­sa vie­lä on pal­jon sitä van­ha­kan­tais­ta vää­rää ajat­te­lua, että on hyvä, että van­huk­set väis­ty­vät ja anta­vat työ­pai­kat nuo­ril­le. Mut­ta eihän se hom­ma niin mene. Ei työ­paik­ko­jen mää­rä mikään vakio ole.

    Lamas­ta huo­li­mat­ta hal­li­tuk­sen pitäi­si aloit­taa pikai­ses­ti pro­jek­ti ikään­ty­nei­den mukaan lukien yli 70-vuo­ti­aat akti­voi­mi­sek­si työ­elä­mään. Monia toi­men­pi­tei­tä voi­daan sil­lä sek­to­ril­la tehdä. 

    Toi­men­pi­teet eivät ole nuo­ril­ta pois. Par­haas­sa tapauk­ses­sa koke­neet iäk­käät luo­vat yri­tys­toi­min­taa, joka työl­lis­tää myös nuoria.

  12. Kyl­lä jokai­nen pois pot­kit­tu “van­hus” on vain posi­tii­vi­nen asia. Ei ne yli vii­si­kymp­pi­set tule kum­mem­pia ongel­mia yhteis­kun­nas­sa aiheut­tam­maan, mut­ta syr­jäy­te­tyt alta kol­me­kymp­pi­set tule­vat ole­maan ongelma.

  13. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la lai­te­taan “eläk­keel­le” kaik­ki 58-vuo­ti­aat. Joten siel­lä lie­nee jul­kis­ta sek­to­ria kovem­pi “tuot­ta­vuus­oh­jel­ma”.”

    Tuo eläk­keel­le siir­tä­mi­nen on puh­das­ta pro­ba­gan­daa. Se kos­kee 40-luvul­la syn­ty­nei­tä, he siir­ty­vät 60-vuo­ti­aa­na eläkkeelle .
    Sen sijaan 50-luvul­la syn­ty­nyt ei pää­se enää kuin van­huuse­läk­keel­le eli 62–65-vuotiaana.

    Mut­ta sil­loin elä­ket­tä lei­ka­taan rajus­ti, kos­ka enää ei tun­ne­ta tule­van ajan odottamaa.
    Sain elä­keyh­töl­tä las­kel­mat, että jos elä­köi­dyn 62-vuo­ti­aa­na , niin saan elä­ket­tä n 35 % vii­mei­sis­tä pal­kois­ta. Jos elä­köi­dyn 63-vuo­ti­aa­na niin vähän enem­män. Jos jak­san sin­ni­tel­lä kor­tis­tos­sa 65-vuo­ti­aak­si niin sit­ten eläk­kee­ni on kar­van alle 50 %. Jos olsiin töis­sä 65-vuo­ti­aak­si niin eläk­kee­ni oli­si yli 60 %

    Olen ollut Telia­So­ne­ral­la lähes 40 vuot­ta ja nyt työ­nan­ta­ja on alka­nut savus­taa mei­tä vii­mei­siä van­ho­ja työn­te­ki­jöi­tä ulos, mei­tä on n 2–300 odot­ta­mas­sa irtisanomista.
    Hyvä ver­tai­lu­koh­ta on Ruot­si, siel­lä kes­ki-ikä van­has­sa Telias­sa on 57-vuot­ta , Suo­men Sone­ras­sa n 40 vuot­ta. Vie­lä 20 vuot­ta sit­ten ero oli nolla.

    Tuot­ta­vuu­des­sa Telia on n 30 % parempi

    Täs­sä näky­vät val­tioi­den väli­set erot.Johtamisen tai­to pal­jas­tuu sillä,miten saat anne­tus­ta poru­kas­ta teho­ja irti. Suo­mes­sa läh­de­tään sii­tä, että joh­ta­ja voi olla lais­ka ja ammt­ti­tai­do­ton eli hän voi vaih­taa poru­kan sel­lai­sek­si, että ei tar­vit­se vai­vau­tua johtamaan.

    Kysy­myk­ses­sä on Osmon kuvai­le­mas­sa­kin tapauk­ses­sa sii­tä, että val­tion hal­lin­non joh­to menee , mis­tä aita on matalin

  14. Onhan tämä äly­tön­tä, mut­ta ymmär­ret­tä­vää. Tavoit­teek­si on annet­tu väen vähen­ty­mi­nen johon­kin tiet­tyyn päi­vään men­nes­sä. Tot­ta­han sitä ensim­mäi­sek­si kat­so­taan, että kuka oli­si lähi­vuo­si­na joka tapauk­ses­sa läh­dös­sä. Jos ihmi­siä ei halu­ta ajaa ennen­ai­kai­ses­ti eläk­keel­le, niin se pitää ihan erik­seen sit­ten kir­ja­ta sii­hen tuot­ta­vuus­oh­jel­maan. Yksi mah­dol­li­nen tapa oli­si, että kun tavoit­tei­ta ase­tel­laan ja pää­lu­ku­ja ver­tail­laan, niin yli 58-vuo­tiai­ta ei las­ke­ta mukaan.

    Kokei­nei­den asian­tun­ti­joi­den hää­tä­mi­nen eläk­keel­le ennen­ai­kai­ses­ti on vain ja ainoas­taan älytöntä.

  15. Suo­mes­sa on hui­jat­tu niin mas­sii­vi­nen osa nuo­ri­sos­ta opis­ke­le­maan yhteis­kun­ta- ja val­tio­tie­tei­tä, että joka aino­aan mata­lan fyy­si­sen kuor­mi­tuk­sen omaa­vaan sisä­työ­hön riit­tää muu­ta­ma VTM. Val­tion viras­toi­hin hei­tä tulee mil­lä tahan­sa pal­kal­la mihin tahan­sa hom­maan. Sii­tä ei tar­vit­se huolehtia. 

    Oli­si­ko­han 70-luvun perintöä.

  16. Miten jul­kis­ta sek­to­ria voi­tai­siin Suo­mes­sa jär­ke­väs­ti pienentää?

    Koko tähä­nas­ti­nen his­to­ria ei tun­ne mitään maa­ta, jon­ka jul­kis­ta sek­to­ria oli­si tie­toi­ses­ti jos­kus läh­det­ty pie­nen­tä­mään niin, että se oli­si pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä onnis­tu­nut jotain tri­vi­aa­lia parin pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos­ta enem­män. (Suo­ras­taan koo­mis­ta on, että esi­mer­kik­si jotain Mar­ga­ret Thatc­he­ria jak­se­taan vie­lä­kin juh­lia jonain val­ta­va­na pie­nen­tä­jien san­ka­ri­na, kun hänen pää­mi­nis­te­ri­kau­del­laan jul­ki­sen sek­to­rin kan­san­tuo­teo­suus Bri­tan­nias­sa päin­vas­toin kas­voi.)

    Eikö nyt kui­ten­kin ole niin että Suo­mi elää pää­asial­li­ses­ti vien­ti­teol­li­suu­des­ta eikä vero­va­rois­ta kus­tan­ne­tuil­la kun­nal­li­sil­la ja val­tiol­li­sil­la töillä?

    Uoti­laa kum­mas­tut­ta­vat myös jul­ki­suu­des­sa jat­ku­vas­ti vil­jel­lyt lausun­not, jois­sa koros­te­taan Suo­men talou­den ole­van täy­sin riip­pu­vai­nen viennistä.

    – Vien­nin osuus kan­san­tuot­tees­ta on ollut suu­rim­mil­laan 44 pro­sent­tia. Tämä sisäl­tää kaik­ki suo­ma­lai­sen vien­ti­teol­li­suu­den ulko­mail­ta tuo­mat raa­ka-aineet ja hyö­dyk­keet, jot­ka on jalos­tet­tu ja vie­ty maasta.

    – Todel­li­suu­des­sa vien­nin osuus on noin vii­den­nes kan­san­tuot­tees­ta. Koti­mai­nen kysyn­tä pitää talou­den käyn­nis­sä, Uoti­la muistuttaa.”

    Talous­sa­no­mat 15.6.2009 — http://tinyurl.com/ndu8o4

  17. Val­tiol­la pitäi­si olla oike­aa tark­kai­lua sen alai­siin raken­tei­siin, ja nime­no­maan kei­no­ja teh­dä vää­rin­käy­tök­sil­le jota­kin. Nyt val­tion viras­tois­sa kor­rup­tio rehot­taa ja kaik­ki näyt­tä­vät vain pyö­rit­tä­vän peukaloitaan. 

    Mitä sit­ten vaik­ka mer­kit­tä­vis­tä vaa­li­ra­hois­ta sovi­taan sau­nail­lois­sa sel­lais­ten ihmis­ten toi­mes­ta joil­la on mer­kit­tä­viä poliit­ti­sia yhteyk­siä ja ajan­koh­tai­sia viral­li­sia asioi­ta hoi­det­ta­va­na (asian molem­min puo­lin, anta­ja­na ja otta­ja­na)? Pyö­ri­tel­lään peu­ka­loi­ta kun­nes kohu menee ohi, ja jat­ke­taan toi­min­taa kuten ennenkin.
    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/06/kevan_hallitus_toivoo_vaalirahakohusta_pikaista_selvitysta_821689.html

    Entä kun Hel­sin­gin sosi­aa­li­toi­min­nan joh­ta­ja ostat­taa itsel­leen 72 000 euron sisu­tus­rat­kai­sun ohi viral­li­sen han­kin­ta­me­net­te­lyn ja ilman kil­pai­lu­tus­ta? Pyö­ri­tel­lään peu­ka­loi­ta kun­nes kohu menee ohi, ja jat­ke­taan toi­min­taa kuten ennenkin.
    http://www.vartti.fi/artikkeli/3081d2f0-ac8c-413d-b497-014c9fe3df13
    http://fifi.voima.fi/artikkeli/Miljardin-euron-mies/2870?page=1

    [OS: Pelas­tin tämän vies­tin ros­ka­ko­ris­ta, johon se oli jou­tu­nut lii­an monen lin­kin vuoksi]

    Entä­pä kun eräs nimel­tä­mai­nit­se­ma­ton Suo­men val­tion suo­si­ma it-yri­tys ylit­tää bud­je­tin sekä aika­tau­lut ja jää alku­pe­räi­sis­tä hank­keen tavoit­teis­ta käy­tän­nös­sä jokai­ses­sa sil­tä tila­tus­sa hank­kes­sa? Vaih­de­taan toi­mit­ta­jaa, tut­ki­taan mik­si ko. yri­tys saa kaik­ki val­tion it-hank­keet toteu­tet­ta­vak­si? Ei, vaan pyö­ri­tel­lään peu­ka­loi­ta kun­nes kohu menee ohi, ja jat­ke­taan toi­min­taa kuten ennenkin.
    http://www.talouselama.fi/uutiset/article159141.ece

    Entä mitä teh­dä kan­san­edus­ta­jien “suo­ja­työ­pai­koil­le” val­tio­no­mis­ta­jayh­tiöis­sä, eli mie­let­tö­män kal­liil­le hal­lin­to­neu­vos­pai­koil­le (kuu­lem­ma ne ovat tär­kei­tä, anta­vat­han he kuu­lem­ma esi­mer­kik­si haas­tat­te­lui­ta leh­tiin…)? Pyö­ri­tel­lään peu­ka­loi­ta kun­nes kohu menee ohi, ja jat­ke­taan toi­min­taa kuten ennenkin.
    http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/hallintoneuvostot-palkkiot-jopa-13–000-euroa-vaikkei-valtaa-eika-vastuuta/147217

    Entäs kun Ter­vey­den­huol­lon Oikeus­tur­va­kes­kus polt­taa lähes mil­joo­nan it-tar­pei­siin jot­ka oli­si kil­pai­lu­tuk­sel­la saa­nut kym­me­nes­osan hin­taan (mukaan­lu­kien 220 000€ koti­si­vu­re­mont­ti joka oli­si ilman muu­ta oikein teh­dyl­lä kil­pai­lu­tuk­sel­la saa­tu kym­mes­osal­la, myön­tää jul­ki­suu­des­sa tar­kas­tus­vi­ras­to­kin)? Pyö­ri­tel­lään peu­ka­loi­ta kun­nes kohu menee ohi, ja jat­ke­taan toi­min­taa kuten ennenkin.
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/TEOn+nettisivut++maksoivat+220%C2%A0000+euroa/1135246647400#

    Täl­läi­nen lis­ta tuli nyt näin äkik­sel­tään mie­leen. Huo­mat­kaa etten väi­tä yllä­ole­via kui­ten­kaan kor­rup­tiok­si, vaan lähin­nä jonkun/joidenkin toi­mi­joi­den jär­jen köy­hyy­dek­si, ja tapauk­sik­si mis­sä vähin­tään­kin epäi­lyt­tä­vää toi­min­taa on tapah­tu­nut mut­ta mitä ei kui­ten­kaan tut­ki­ta (aina­kaan nii­den vaka­vuu­teen vaa­ti­mal­la tavalla).

    Mie­les­tä­ni on sel­vää että Suo­mes­sa esiin­tyy kor­rup­tio­ta pal­jon enem­män kuin mit­kään ylei­set arviot sano­vat. Ja huo­mat­kaa että kor­rup­tio tar­koit­taa pal­jon muu­ta­kin kuin sitä perin­teis­tä mie­li­ku­vaa että men­nään viras­ton joh­ta­jan puheil­le muka­na sal­kul­li­nen rahaa…

    MOT:kin teki aihees­ta asial­li­sen ohjel­man, joka tosin kes­kit­tyi enem­män ruo­hon­juu­ri­ta­sol­le (kun­tien tontti/tukikähminnät), joka kan­nat­taa kat­soa (tosin jos­tain syys­tä sitä ei val­tion Yle Aree­na pal­ve­lus­ta enään näe ;).

  18. Kysy­myk­ses­sä on Osmon kuvai­le­mas­sa­kin tapauk­ses­sa sii­tä, että val­tion hal­lin­non joh­to menee , mis­tä aita on matalin”

    Täy­tyy vie­lä lisä­tä, etä val­tio­ta joh­ta­vat polit­ti­koet ja hekin mene­vät sii­tä, mis­tä aita on mata­lin, vih­reät muun muassa

    Enpä ole näh­nyt , että oli­si­vat ollet kiin­nos­tu­nei­ta kehit­tä­mäöän ikä­työ­mark­ki­noi­ta muu­ten kuin etu­ja leik­kaa­mal­la. Jos selis­ta nyt kehi­tyk­se­nä voi pitää, mut­ta tulee­pa se lei­kat­tu sos­sun luuk­ku hal­vem­mak­si val­tiol­le kuin eläk­keen maksu

  19. Cron­berg tor­jui yksi­se­lit­tei­se­ti Ruot­sin kal­tai­sen irti­sa­no­mis­jär­jes­tyk­sen tuo­mi­sen työ­so­pi­mus­la­kiin. Ruot­sis­sa se on osoit­tau­tu­nut hyväk­si kei­nok­si piden­tää työ­uria ja niin­pä Ruot­sis­sa ei tun­ne­ta varhaiseläkkeitä.
    Telia­So­ne­ra on hyvä esi­merk­ki sii­tä miten työ­so­pi­mus­lain­sää­dän­nöl­lä voi­daan vai­kut­taa työ­urien pitenemiseen.

    Mut­ta Suo­mes­sa todel­li­nen hal­lit­si­ja onkin EK eikä nuk­ke­hal­li­tus uskal­la sää­tää mitään vas­toin EK:n tah­toa, jota Crom­ber­gin täs­sä noudatti

  20. Mit­ta­luok­kia väliin:

    1) Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri on pie­ni; yli­voi­mai­ses­ti pie­nin Pohjoismaista

    Tans­ka 34 % palkansaajista
    Ruot­si 34 %
    Nor­ja 32 %
    Suo­mi 23,3 %

    2) Suo­mes­sa on eni­ten yrit­tä­jiä Poh­jois­mai­den jou­kos­ta, 12% työ­voi­mas­ta. Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa pro­sent­ti on 4.

    3) Lisäk­si Suo­men veroas­te on Poh­jois­mai­den alhaisin.

    Tuos­ta sit­ten höy­lä­tään ja vii­la­taan. Miten­hän ne siel­lä muu­al­la edes pysy­vät hen­gis­sä kun jul­ki­nen sek­to­ri syö pöy­dän tyhjäksi…

  21. Eikö Suo­mi ole tuhoon tuo­mit­tu jos näin suu­ri osa ihmi­sis­tä on töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la? Ei vero­ja voi nos­taa loputtomasti!

  22. Tähän pos­tauk­seen on vai­kea ottaa muu­ta kan­taa kuin että töi­hin vaa­di­taan sopi­va mää­rä ihmi­siä. Jos val­tion hom­mis­sa on lii­kaa poruk­kaa, vähen­ne­tään (vaik­ka eläk­keel­le), jos lii­an vähän, lisä­tään mikä­li haluk­kai­ta löy­tyy. Täl­lai­set “tuot­ta­vuus­oh­jel­mat” ovat pit­käl­ti hal­lin­nol­lis­ta pro­pa­gan­daa eikä nii­tä kan­na­ta ottaa kovin tosis­saan. Hyvin har­va tie­tää mikä nii­den todel­li­nen tar­koi­tus on, asia sekoit­tuu ajan kuluessa.

  23. Kii­tok­sia Uscha­no­vil­le lin­kis­tä, olen­kin ihme­tel­lyt mik­sei vien­nin romah­dus näy enem­pää reaalitaloudessa.

    Vas­tauk­se­na Uschanovin/Uotilan kysy­myk­seen mik­si nime­no­maan vien­tiä pide­tään tär­keä­nä, väi­tän että se liit­tyy agraaris/sosialistiseen käsi­tyk­seen jon­ka mukaan oikea työ on jotain sel­lais­ta jon­ka välit­tö­mä­nä seu­rauk­se­na syn­tyy jotain syö­tä­vää tai pot­kais­ta­vaa, “teräk­sen vala­mi­seen vai­van­nä­köä”. Se havain­to että täl­lä ei ole yhtään mitään teke­mis­tä nykyi­sen talou­den ja työn kans­sa ei joh­da käsi­tyk­sen tar­kis­ta­mi­seen vaan syve­ne­vään vakau­muk­seen sii­tä että nykyi­ses­sä talou­des­sa ja työs­sä on jotain perus­ta­val­la taval­la vää­rin. Tämä myös selit­tää mik­si nime­no­maan val­tion vir­ka­mie­hiä, jot­ka pyö­rit­tää kriit­tis­tä infraa rata­hal­lin­to­kes­kuk­ses­ta rahoi­tus­tar­kas­tuk­seen, pide­tään tur­hak­kei­na joi­den mää­rä on yhden­te­ke­vää ja joi­ta voi ripo­tel­la pit­kin syrjäsuomea.

  24. Tom­mi Uscha­nov: “Koko tähä­nas­ti­nen his­to­ria ei tun­ne mitään maa­ta, jon­ka jul­kis­ta sek­to­ria oli­si tie­toi­ses­ti jos­kus läh­det­ty pienentämään ”

    His­to­ria tun­tee kui­ten­kin run­saas­ti mai­ta, jois­sa jul­ki­nen sek­to­ri on tie­toi­ses­ti pidet­ty pie­ne­nä ja täs­sä on onnis­tut­tu jotain tri­vi­aa­lia parin pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos­ta paremmin.

    His­to­ria tun­tee myös run­saas­ti mai­ta, joi­hin on muu­tet­tu toi­sis­ta mais­ta sik­si, että niis­sä on pie­nem­pi jul­ki­nen sektori.

    Tämä Tom­min har­ras­ta­ma val­tioi­den sisäi­sen kehi­tyk­sen tar­kas­te­lu ei vali­tet­ta­vas­ti ole riit­tä­vää. Vaik­ka his­to­rias­sa onkin käy­nyt niin, että jul­ki­sen sek­to­rin pai­sut­tua lii­an suu­rek­si val­tio on romah­ta­nut omaan mah­dot­to­muu­teen­sa ei mei­dän kan­na­ta heit­tää kir­ves­tä kai­voon. (Eli siis kei­no­ja, jot­ka estä­vät jul­kis­ta sek­to­ria kas­va­mas­ta ja sikä­li mikä­li haluam­me kas­vat­taa elin­ta­soam­me myös kei­no­ja pie­nen­tää sitä.)

  25. Tie­tys­ti val­tion lei­vis­sä ole­vat voi­si­vat näyt­tää kyn­ten­sä nos­ta­mal­la tehokkuutta 

    1- teke­mäl­lä enem­män työtä
    2- paran­ta­mal­la teh­dyn työn laatua

    Mut­ta nämä ovat tus­kin vaih­toeh­to­ja. Harmi…

  26. Helep­po­han val­tion kor­keit­ten vir­ka­mies­ten on pais­ta­tel­la työ­vuo­si­aan jopa 68-vuo­ti­aak­si asti. Mut­ta moni­ko yksi­tyi­sen puo­len työ­nan­ta­ja pitää työn­te­ki­jöi­tään 68-vuo­ti­aak­si asti.

    Jos on taval­li­nen pul­liai­nen ja n. 55-vuo­tias työs­sään, niin aivan var­mas­ti koh­ta ehtoo kel­lo­jen aika työ­suh­tees­san koit­taa YT-neu­vot­te­lui­den myötä.

    Onko se sitä kes­ki­mää­räi­syyt­tä kun las­ke­taan, että kaik­ki työ­hön­ky­ke­ne­vät jat­ka­vat työs­sään 65-vuo­tiaik­si asti.

    Tosin 68 ja 55 vuo­ti­aan kes­kiar­vo on n. 61,5 vuotta.

  27. Osmo kir­joit­ti: “Val­tion tuot­ta­vuus­oh­jel­man tar­koi­tuk­se­na on vähen­tää val­tion töis­sä ole­vien mää­rää, jot­ta yksi­tyi­sil­le­kin riit­täi­si työ­voi­maa. Eihän tätä tar­koi­tus­ta miten­kään pal­ve­le se, että tuot­ta­vuus­oh­jel­man mää­räl­li­siin tavoit­tei­siin pyri­tään alen­ta­mal­la eläkeikää.”

    Jos on valit­ta­va, syr­jäy­te­tään­kö työ­elä­mäs­tä nuo­ri näl­käi­nen työ­uran aloit­te­li­ja vai van­huuse­lä­ket­tä lähes­ty­vä työn­te­ki­jä, mikä rat­kai­su oli­si yhteis­kun­nan kan­nal­ta edul­li­sem­pi? Nuo­ren ansio­si­don­nai­nen tai työ­mark­ki­na­tu­ki on var­maan­kin pie­nem­pi sum­ma kuin van­han elä­ke. Toi­saal­ta täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa joku jo mai­nit­si­kin sen, että nuo­ren syr­jäy­ty­mi­nen työ­elä­mäs­tä on ker­ta­luok­kaa huo­nom­pi jut­tu kuin elä­kei­kää lähes­ty­vän jää­mi­nen ilman töitä.

    Tie­ten­kin oli­si hyvä jos kai­kil­la oli­si työ­tä niin pal­jon kuin kyke­ne­vät teke­mään, mut­ta näin­hän ei ole eikä tule enää ole­maan­kaan – Osmo on itse kir­joit­ta­nut täs­tä kir­jois­saan. On valit­ta­va ket­kä työn­ne­tään syr­jään. Minä en valit­si­si nuo­ria syrjäytettäviksi.

    Sitee­raan Eli­naa: “Olin aikoi­naan muka­na sel­vi­tyk­ses­sä, jos­sa kar­toi­tet­tiin työ­nan­ta­jien ikä­asen­tei­ta. Toi­mi­tus- ja hen­ki­lös­tö­joh­ta­jien haas­tat­te­lu­jen tulos oli kitey­tet­ty­nä, että yli 60-vuo­ti­aat koe­taan suo­rit­ta­vis­sa töis­sä hitaik­si ja saa­mat­to­mik­si, joh­to­teh­tä­vis­sä ‘pois­sao­le­vik­si’ ja välin­pi­tä­mät­tö­mik­si ja asi­na­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä muun muas­sa jous­ta­mat­to­mik­si uusien ideoi­den suh­teen.” [1] Onko koru­li­tur­gian vas­tais­ta sanoa, että on täs­sä jotain perääkin?

    (Olen jon­kun ver­ran miet­ti­nyt ns. hil­jais­ta tie­toa, joka on koru­li­tur­gian mukaan sano­mat­to­man tär­keä­tä. No. Se joka tapauk­ses­sa kato­aa, vaik­ka työn­te­ki­jä ei jäi­si eläk­keel­le kos­kaan, jos ei ikui­sen elä­män rat­kai­sua löy­de­tä. Hil­jais­ta tie­toa ei voi siir­tää, kos­ka se saa­daan koke­muk­sen kaut­ta pit­kän ajan kulues­sa. Nuo­ret oppi­vat itse, ja niin pitää olla­kin. Hil­jai­sen tie­don kor­vaa­mat­to­muus on vain van­ho­jen pie­ru­jen loh­du­tuk­sek­si kek­sit­ty koruliturgia. 

    Ker­ron var­muu­den vuok­si, että olen itse koh­ta eläk­keel­le jää­vä (ei työn­net­ty!) van­ha pie­ru, joka ei käsi­tä miten siir­täi­si nuo­ril­le sitä mutu-tun­tu­maa, mikä vuo­si­kym­me­nien var­rel­la on kart­tu­nut. Pait­si tie­tys­ti siten, että nuo­ri seu­rai­si työ­pai­kal­la kin­te­reil­lä­ni kym­me­nen vuo­den ajan seu­ra­ten mitä tapah­tuu (ja sit­ten­kin sii­nä oli­si vas­ta kym­me­nen vuo­den hil­jai­nen tie­to). Toden­nä­köi­ses­ti hän sit­ten haluai­si teh­dä ihan toi­sel­la taval­la kuin minä, ja hyvä niin.)

    [1] http://www.soininvaara.fi/2009/03/04/elakeian-nosto-kenen-syy/comment-page‑2/ (blo­gi­kom­ment­ti 5.3.2009 kel­lo 8:29)

  28. Ruot­sis­sa ei men­nä var­hai­se­läk­keel­le vaan sai­raus­päi­vä­ra­hal­le, jol­la voi olla vuosia””

    Ei ole kovin yleis­tä, TS:n Ruot­sin ikään­ty­neet eivät ole sen enem­pää sai­ras­lo­mil­la kuin Suo­mes­sa­kaan. Suo­men otos on tosin pien, kos­ka 90 % työn­ne­tään eläkeputkeen.
    Ja jos Rot­sin TS:ssä on 30 % vähem­män väkeä ja kes­ki-ikä 57 vuot­ta niin eipä sii­tä kes­tä olla sairaslomilla

  29. Onko kukaan las­ke­nut, oli­si­ko yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi että a) ollaan pit­kään töis­sä ja kerä­tään eläk­keen super­ker­ty­mää nuo­ri­so­työt­tö­myy­den kas­vaes­sa, vai b) irti­sa­no­taan väki noin 55-vuo­tiai­na ensin työttömyysavustukselle/sossun asiak­kaik­si ja anne­taan nuo­ril­le töitä. 

    Kun viet­tää muu­ta­man vii­mei­sen vuo­den työt­tö­mä­nä ennen eläk­keel­le pää­syä, jää myös elä­ke pie­nem­mäk­si ja yhteis­kun­ta säästää.

  30. Mit­ta­luok­kia väliin:
    1) Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri on pie­ni; yli­voi­mai­ses­ti pie­nin Pohjoismaista
    Tans­ka 34 % palkansaajista
    Ruot­si 34 %
    Nor­ja 32 %
    Suo­mi 23,3 %
    2) Suo­mes­sa on eni­ten yrit­tä­jiä Poh­jois­mai­den jou­kos­ta, 12% työ­voi­mas­ta. Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa pro­sent­ti on 4.
    3) Lisäk­si Suo­men veroas­te on Poh­jois­mai­den alhaisin.
    Tuos­ta sit­ten höy­lä­tään ja vii­la­taan. Miten­hän ne siel­lä muu­al­la edes pysy­vät hen­gis­sä kun jul­ki­nen sek­to­ri syö pöy­dän tyhjäksi…

    Kai­voin huvik­se­ni vie­lä vas­taa­vat luvut Islan­nis­ta OECD:n tilastoista:

    Koko­nais­ve­roas­te: 29,5 % (eli kevyes­ti poh­jois­mai­den pienin)
    Yrit­tä­jien osuus työ­voi­mas­ta: 14,7 %
    Jul­ki­sen sek­to­rin osuus työ­voi­mas­ta: ei löy­dy suo­raan tätä tie­toa, mut­ta jos käy­te­tään elä­ke­mo­ja proxy­na, osuus oli­si alle 10 % (tus­kin se ihan noin pie­ni voi olla, mut­ta sel­väs­ti­kin pie­ni kuitenkin)

    Kun ker­ran Islan­nin talous on poh­jois­mais­ta pahi­ten kural­la ja Suo­mi­kin on Nor­jaa, Ruot­sia ja Tans­kaa sel­väs­ti köy­hem­pi maa, voim­me sel­väs­ti­kin teh­dä joh­to­pää­tök­sen, että kovat verot, iso jul­ki­nen sek­to­ri ja vähäi­nen yrit­tä­jyys ovat hyväk­si taloudelle! 😉

  31. Pitää muis­taa, että 50-luvul­la syn­ty­nen­tä ran­gais­taan anka­ras­ti aikai­ses­ta elä­köi­ty­mi­ses­tä, joten nuo fir­mo­jen mai­nos­tuk­set “elä­ke­jär­jes­te­lyis­tä ” ovat puh­das­ta probagandaa.

    Sama kos­kee Van­ha­sen elä­keiän nos­to­pu­heet, ei työs­tä pois­jää­mi­si­kää ole tar­koi­tus­kaan nos­taa vaan ikään­ty­nyt elä­te­tään sos­sun luu­kul­ta , mikä on fir­moil­le hal­vem­paa kuin eläk­kei­den maksu.
    Lisö­kis elä­ke pie­ne­nee, joten sekin leik­kaa eläkemenoja.

    Samal­la elä­ke­vas­tuut pie­ne­ne­vät ja elä­ke­ra­has­tois­ta voi­daan jakaa 10–20 mil­jar­dia omis­ta­jil­le tai noville.

    Suo­mi on nyky­ään kuin Venä­jä 90-luvun alussa

  32. Ja lisäk­si elä­ke­put­keen työn­nett­tä­vä ikään­ty­nyt pako­te­taan alle­kir­joit­ta­maan läh­ties­sään pape­ri, jol­la työ­nan­ta­ja vapau­te­taan lisä­päi­vien mak­su­vel­voit­tees­ta eli tuo lisä­päi­vä­vel­voi­te on kuol­lut kirjain.

  33. Olen samaa miel­tä Anna-Lii­san kans­sa. Ikään­ty­neet nyt vain eivät mei­naa jak­saa työ­elä­mäs­sä. En tie­dä ovat­ko van­hem­pa­ni ja avo­vai­mo­ni van­hem­mat poik­keuk­sia, mut­ta hei­dän sai­ras­pois­sao­lot ovat räjäh­tä­neet käsiin kun ikää tuli yli 50 v. 

    Ja mitä puhu­taan tie­dos­ta, niin kyl­lä­hän 60 vuo­ti­aal­la on pal­jon työ­ko­ke­mus­ta, mut­ta kyl­lä­hän 40-vuo­ti­aal­la­kin sitä on ja pal­jon. Eten­kin kun 40v sit­ten han­ki­tuil­la koke­muk­sil­la ei tee tänä­päi­vä­nä mones­sa pai­kas­sa yhti­käs mitään.

    Tar­koi­tuk­se­ni ei ole dis­sa­ta van­hem­pia ihmi­siä, mut­ta onhan Osmo­kin piir­rel­lyt täs­sä blo­gis­sa nii­tä työ­te­ho­käy­riän­sä. Niin se vain on, että ihmi­sen työ­uran tehok­kuu­des­sa on huip­pu var­maan sii­nä nel­jän­kym­pin huja­koil­la. Sii­hen asti men­nään vain ylös­päin koke­muk­sen kar­tut­tua, mut­ta sen­kin kart­tu­mi­sel­la on mää­rän­sä. Sit­ten alkaa van­he­ne­mi­nen naker­ta­maan työtehoja.

    Itsel­lä­ni tun­tuu kol­mi­kymp­pi­se­nä jo muis­ti hie­man pra­kaa­van, puhu­mat­ta­kaan fyy­si­ses­ta suo­ri­tus­ky­vys­tä. Nyky­ään on kiin­ni­tet­tä­vä entis­tä enem­män huo­mio­ta palau­tu­mi­seen kovan tree­nin jäl­keen, ei sil­loin 10v sit­ten ollut pai­kat viik­koa jumis­sa jos jät­ti kaik­ki palaut­ta­vat jutut teke­mät­tä. Saa näh­dä miten sit­ten 30 v kuluttua.…myös jat­ko-opis­ke­le­vat kave­rit ovat valit­ta­neet ettei oppi­mis­ky­ky ole sitä mitä se oli 10 v sitten.

    Ihmis­ten on vain hyväk­syt­tä­vä että aina ei voi men­nä kokoai­kaa eteenpäin.

  34. Voi­si­ko val­tion tuot­ta­vuut­ta kas­vat­taa integroi­mal­la viras­to­ja esi­mer­kik­si Poh­jois­mai­den tasol­la? Vai­kut­taa lähin­nä his­to­rial­li­sel­ta jään­teel­tä, että joka maas­ta löy­tyy kan­sal­li­nen lää­ke­lai­tos, elo­ku­va­tar­kas­ta­mo ja tilas­to­kes­kus. Käy­täm­me kui­ten­kin samo­ja lääk­kei­tä, kat­som­me samo­ja elo­ku­via ja pyö­rit­te­lem­me samo­ja neliö­sum­mia kuin poh­jois­maa­lai­set serkkumme.

    Yri­tys­maa­il­mas­sa — joka toki on monel­la tapaa val­tio­ta yksin­ker­tai­sem­pi ympä­ris­tö — täl­lai­nen “sha­red ser­vices” ‑ajat­te­lu on arki­päi­vää kiin­tei­den kus­tan­nus­ten opti­moin­nis­sa. Nyt jokai­nen val­tio pyö­rit­tää taval­laan omia “pää­kont­to­ri­toi­min­to­jaan” — ei vai­ku­ta järin tehok­kaal­ta toimintamallilta.

  35. Mik­sei teh­dä val­tion ja kun­nan hal­lin­to­vi­rois­ta mää­rä­ai­kai­sia? 5 vuot­ta ja uusi vir­ka­mies tilal­le , van­ha saa hakea eri vir­kaa tai siir­tyä yksi­tyi­sel­le. Maa­il­man muut­tues­sa tur­hak­si käy­vät virat tai sel­lai­set johon ei ole varaa voi­daan lak­kaut­taa. Samal­la juus­to­höy­läi­ly käy mah­dot­to­mak­si kun kukaan ei hae “huo­non mak­sa­jan”, esim. vel­kai­sen kun­nan vir­ko­ja tai sel­lai­sia joi­hin ei ole bud­je­toi­tu val­miik­si rahaa.

  36. Mik­sei teh­dä val­tion ja kun­nan hal­lin­to­vi­rois­ta mää­rä­ai­kai­sia? 5 vuot­ta ja uusi vir­ka­mies tilal­le , van­ha saa hakea eri vir­kaa tai siir­tyä yksi­tyi­sel­le. Maa­il­man muut­tues­sa tur­hak­si käy­vät virat tai sel­lai­set johon ei ole varaa voi­daan lak­kaut­taa. Samal­la juus­to­höy­läi­ly käy mah­dot­to­mak­si kun kukaan ei hae “huo­non mak­sa­jan”, esim. vel­kai­sen kun­nan vir­ko­ja tai sel­lai­sia joi­hin ei ole bud­je­toi­tu val­miik­si rahaa.

    Aikai­sem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni esi­tin nol­la­poh­ja­bud­je­toin­tiin siirtymistä. 

    Tavoit­tei­ta ei sai­si pääs­tä aset­ta­maan mikään yksit­täi­nen minis­te­riö tai viras­to vaan poliit­ti­set pre­fe­rens­sit rat­kai­si­vat täs­sä. Vaa­lien tulos oli­si entis­tä sel­vem­min näky­vil­lä myös eri tavoit­tei­siin suun­nat­tu­jen voi­ma­va­ro­jen määrissä.

    Täl­lai­nen toi­min­ta­ta­pa vaan vaa­ti­si aika­moi­sen kult­tuu­rin muu­tok­sen Suo­mes­sa kun tääl­lä on totut­tu sii­hen, että vir­ka­mies­kun­ta edus­taa pysyvyyttä/jatkuvuutta ja poliit­ti­set päät­tä­jät vaih­tu­vat tasai­sin välia­join. Mis­sään ei ole todis­tet­tu, että tämä oli­si opti­maa­li­sin rat­kai­su jul­ki­ses­sa toiminnassa.

  37. Mik­sei teh­dä val­tion ja kun­nan hal­lin­to­vi­rois­ta määräaikaisia…”

    Osit­tain var­maan sen takia, että kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa vir­ka­mie­hil­le pitäi­si mak­saa kil­pai­lu­ky­kyis­tä palk­kaa. Kan­nat­taa ver­tail­la kou­lu­tet­tu­jen, joi­ta nämä hal­lin­to­vir­ka­mie­het ovat, palk­ko­ja muu­al­le Euroop­paan ja yksi­tyi­sel­le sektorille.

  38. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan eni­ten sai­ras­pois­sao­lo­ja on 45–54 vuotialla .
    Put­ki-ikäi­sil­lä 55–64 vuo­tail­la on saman ver­ran sai­ras­pois­sao­lo­ja kuin 25–34-vuotiailla.

    Van­hat eivät uskal­la jää­dä edes sai­ras­lo­mil­le kun pel­kää­vät put­keen työntöä

  39. Ikä Mie­het Nai­set Yhteensä
    15–24 5,4 5,4 5,4
    25–34 6,2 7,1 6,6
    35–44 6,2 8,8 7,6
    45–54 8,9 10,6 9,9
    55–64 9,5 12,3 11,1
    Kaik­ki 7,4 9,3 8,4

    Sai­ras­pois­sao­lois­ta­kin löy­tyi parem­paa tie­toa (Yli­ta­lo 2006) kuin tuo aiem­min sil­miin sattunut.
    Mer­kit­tä­vää on, että mies­ten sai­ras­pois­sa­lot eivät juu­ri­kaan kas­va 45 ikä­vuo­den jäl­keen, sen sijaan iäk­käät nai­set ovat huo­mat­ta­van pal­jon sairaslomilla.
    Put­keen työn­ne­tään kui­ten­kin eni­ten mie­hiä, joten ei työ­nan­ta­jien logiik­kaa ohjaa aina­kaan sairastilastot

  40. Osmo viit­ta­si myös noi­hin Ruot­sin kor­kei­siin sairaspäivälukuihin.
    Nii­hin­kin on puu­tut­tu, mut­ta tulok­set eivät näy vie­lä suo­ma­lai­sis­sa tutkimuksissa.

    Ruot­sis­sa oli 2000 luvun alku­puo­lel­la n 110 mil­joo­naa sai­ras­päi­vää eli lähes kol­me ker­taa Suom,en määrä.
    Mut­ta 2004 jäl­keen suun­ta on ollut alas­päin ja nyt pyö­ri­tään luvuis­sa 60–70 mil­jo­naa sai­ras­päi­vää eli lähes Suo­men luvuis­sa, Suo­mes­sa kun kul­je­taan ylöspäin.

    Näyt­tää sil­tä, että ruot­sa­lai­nen polii­tik­ko toi­mii eli hal­lit­see muu­tos­ten läpi­vien­nin, suo­ma­lai­nen polii­tik­ko taas huo­kai­lee ja pyö­rit­te­lee peu­ka­loi­taan ja diskuteeraa

    1. Kyse ei ole sai­raus­pois­sao­lo­jen määfräs­tä, vaan­nii­den lain­sää­dän­nöl­li­sest­gä ase­mas­ta. Suoms­sa voi olla sai­raus­päi­vä­ra­hal­la kor­kein­taan 300 päi­vää (vuo­den) min­kä jäl­keen jou­tuu /pääsee eläk­keel­le. Ruot­sis­sa sama hen­ki­lö voi olla sai­raus­päi­vä­ra­hal­la vuo­si­kausia ja siir­tyy eläk­keel­le vas­ta elä­keiäs­sä. Sik­si meil­lä var­hai­se­läk­kei­tä on enem­män kuin Ruotsissa.

  41. Ruot­sis­sa on nou­da­tet­tu aktii­vis­ta työ­voi­ma­po­li­tiik­kaa, joka on
    suo­si­nut koko­naan työs­tä vetäy­ty­mi­sen sijaan tila­päi­siä pois­sao­lo­ja. Myös vähem­män työ-
    kykyi­set ja van­hem­mat ikä­ryh­mät on pyrit­ty pitä­mään työvoimassa. 

    Eli Suo­mes­sa kel­va­tak­seen työ­elä­mään pitää olla täy­sin ter­ve ja 100 % työkykyinen.
    Suo­mes­sa näil­le pudok­kail­le vih­reät aja­vat sos­sun-luuk­ku-mal­lia eli uus­huu­to­lai­suut­ta eli miten nämä elä­te­tään hal­vim­mal­la ja sul­je­taan hei­dät yhteis­kun­nan takapihalle

    Ruot­sis­sa ja muis­sa Poh­joi­mais­sa työ­mark­ki­noil­le huo­li­taan myös hen­ki­löt joi­den työ­mark­ki­na­ky­ky on alen­tu­nut. Läh­tö­koh­ta­na on taa­ta myös vajaa­kun­toi­sil­le osal­li­suus yhteiskuntaan

  42. Suoms­sa voi olla sai­raus­päi­vä­ra­hal­la kor­kein­taan 300 päi­vää (vuo­den) min­kä jäl­keen jou­tuu /pääsee eläkkeelle”

    Suo­mes­sa ei pää­se auto­mat­ti­ses­ti eläk­keel­le 300 päi­vän jäl­keen. Sen jäl­keen pää­see auto­maat­ti­ses­ti ainoas­taan sos­sun luu­kul­ta elätettäväksi.
    Naa­pu­ri­ni on täs­tä hyvä esimerkki.

  43. Ruot­sis­sa sama hen­ki­lö voi olla sai­raus­päi­vä­ra­hal­la vuo­si­kausia ja siir­tyy eläk­keel­le vas­ta elä­keiäs­sä. Sik­si meil­lä var­hai­se­läk­kei­tä on enem­män kuin Ruotsissa.”

    ILOn mukai­sen työtttömyys/työllisyystutkimuksen mukaan hen­ki­lö on työl­li­nen, jos on kah­den vii­mei­sen vii­kon aika­na teh­nyt tun­nin­kin pal­kal­lis­ta työtä.
    Ruot­sis­sa­kin pal­kal­la voi sai­ras­taa vain pari viik­koa, joten sen jäl­keen hän elää sosi­aa­li­avus­tuk­sil­la eli ei saa pal­kaa eikä siten ole työl­li­nen ja ei kuu­lu työ­voi­maan­kaan kuu­kau­den jälkeen.

    Kun Ruot­sin 55–64-vuotaiden työl­li­syys on n 30 % kor­keam­pi kuin Suo­men niin väi­tän, että esit­tä­mä­si hen­ki­löt ovat marginaalisia.

    Ruot­sis­sa myös nuor­ten sai­ra­su­pois­sao­lot ovat kor­ke­mal­la tasol­la kuin Suo­mes­sa, joten ongel­ma ei ole ainoas­taan ikään­ty­nei­den ongelma.

  44. Kat­se­lin För­sä­krings­kas­san sivu­ja ja yli vuo­den kes­tä­nei­tä sai­ras­lo­mia oli Ruot­sis­sa tämän vuo­den alus­sa 50000 , muka­na kaik­ki ikä­luo­kat . Kun 55–64-vuotiaita on Ruot­sis­sa n mil­joo­na niin eivät nämä pit­kät sai­ras­lo­mat ole sen kum­mem­pi ongel­ma kuin Suo­mes­sa­kaan. Nii­den osuus on alle 5 % eli on mah­dol­li­suus pääs­tä 95 % työl­li­syy­sas­tee­seen ikään­ty­nei­den ryhmässäkin

    Suo­mes­sa ei vain saa kor­vaus­ta 300 päi­vän jäl­keen ja sen vuok­si se ei huo­le­ta päättäjiä

  45. Kal­le, jos jon­kun tuot­ta­vuus on vain 60 % nor­maa­lis­ta, hänel­le tuli­si mak­saa vain 60 % normaalipalkasta. 

    Alla pitäi­si tie­tys­ti olla perus­tu­lo. Täl­löin hän pär­jäi­si yhä parem­min kuin eläk­keel­lä ja toi­saal­ta hänen työ­pa­nok­sen­sa tuli­si yhtei­sek­si hyö­dyk­si ja hänen mie­len­ter­vey­ten­sä­kin hyö­tyi­si työn­teos­ta. Työ­ai­kaa­kin voi­si lyhen­tää sii­nä vai­hees­sa kun ikä tekee nor­maa­lin lii­an ran­kak­si — tie­tys­ti palk­ka las­ki­si samal­la, jos­kin ehkä vähem­män, mikä­li tehok­kuus nousisi.

  46. Täs­sä on oikein kat­ta­va esi­tys aihees­ta. Ehkä Lii­an van­ha on jo tähän tutus­tu­nut­kin, mut­ta muillekin….”

    Onhan tuo tut­tu. Sen ver­ran se on har­haan­joh­ta­va, että ver­tai­lu­tie­to on 2000 luvun alkupuolelta.
    Sen jäl­keen Ruot­sis­sa työ­elä­mää on kehi­tet­ty ja sai­raus­pois­sao­lot vähen­ty­neet merkittävästi.
    Suo­mes­sa kehi­tys ei ole ollut yhtä suo­tui­saa, joh­tuu lähin­nä hei­kos­ti työ­elä­mää tun­te­vis­ta työ­mi­nis­te­reis­tä ja muis­ta poliitikoista.
    Työ­an­ta­jat­han eivät enää osall­si­tu työ­elä­män kehit­tä­mi­seen, sil­lä kaik­ki työ­elä­män kehit­tä­mi­ne­non dele­goi­tu pai­kal­li­sel­le tasol­le eikä siel­lä ole resursseja.

  47. Alla pitäi­si tie­tys­ti olla perus­tu­lo. Täl­löin hän pär­jäi­si yhä parem­min kuin eläk­keel­lä ja toi­saal­ta hänen työ­pa­nok­sen­sa tuli­si yhtei­sek­si hyö­dyk­si ja hänen mie­len­ter­vey­ten­sä­kin hyö­tyi­si työnteosta”

    Minä­kin yri­tin osa-aikae­läk­keel­le, mut­ta Telia­So­ne­ra ei sal­li­nut sitä.

    Perus­tu­lo on vain uus­huu­to­lai­suut­ta, köy­hät pyri­tään teke­mään vie­lä­kin köy­hem­mik­si ja jopa teke­mään orja­työ­tä tuol­la perustulolla.

  48. Suo­mes­sa on hui­jat­tu niin mas­sii­vi­nen osa nuo­ri­sos­ta opis­ke­le­maan yhteis­kun­ta- ja val­tio­tie­tei­tä, että joka aino­aan mata­lan fyy­si­sen kuor­mi­tuk­sen omaa­vaan sisä­työ­hön riit­tää muu­ta­ma VTM. Val­tion viras­toi­hin hei­tä tulee mil­lä tahan­sa pal­kal­la mihin tahan­sa hom­maan. Sii­tä ei tar­vit­se huolehtia.” 

    Suo­mes­sa on tuhan­sia työ­elä­män ulko­puo­lel­le pudon­nei­ta ja putoa­via yhteis­kun­ta­tie­tei­den ja huma­nis­tis­ten alo­jen mais­te­rei­ta. Val­tio ei hei­tä voi omien “tehos­ta­mis­ta­voit­tei­den­sa” vuok­si pal­ka­ta, eikä yksi­tyi­nen sek­to­ri voi­si olla vähem­pää kiinnostunut.

  49. Suo­mes­sa on tuhan­sia työ­elä­män ulko­puo­lel­le pudon­nei­ta ja putoa­via yhteis­kun­ta­tie­tei­den ja huma­nis­tis­ten alo­jen maistereita…”

    En tie­dä, mihin tämä väit­tä­mä perus­tuu? Jos yli­opis­to työn­tää ulos ihmi­siä, joi­ta kukaan eikä mikään tar­vit­se, on yli­opis­to epä­on­nis­tu­nut teh­tä­väs­sään. Yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen idea­han on, että se opet­taa ajat­te­le­maan ja peri­aat­tees­sa hyvän yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen saa­nut­ta voi käyt­tää ihan mis­sä teh­tä­väs­sä vain.

  50. En tie­dä, mihin tämä väit­tä­mä perus­tuu? Jos yli­opis­to työn­tää ulos ihmi­siä, joi­ta kukaan eikä mikään tar­vit­se, on yli­opis­to epä­on­nis­tu­nut tehtävässään.”

    Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­myys on n 4 % luok­kaa kun taas amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­neil­la se on luo­kaa 15 % hyvi­nä­kin aikoina.
    Kor­kea­kou­lu ei val­mis­ta mihin­kään ammat­tiin vaan val­mis­tu­van on huo­leh­dit­ta­va itse omas­ta työ­mark­ki­na­kel­poi­suuu­des­taan , sen tuke­na on aka­tee­mi­nen vapus suun­ni­tel­la mitä halu­aa opiskella.
    Jos opis­ke­li­ja ei kyke­ne työl­lis­ty­mään niin ei sii­tä voi yli­opis­toa syyt­tää, val­mis­tu­va vain ei ole kyp­sä akateemiseksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.