Äänestäjän tahto

29 vastausta artikkeliin “Äänestäjän tahto”

1. Kun reikäleipämaalaiskuntani(6000 as) teki kun­tali­itok­sen keskel­lä ole­van kaupun­gin (16000 as) kanssa, tuli keskustapuolueesta, joka yleen­sä oli ollut maalaiskun­nan suurin puolue, kaupunki­in yhdis­tymisen seu­rauk­se­na pikkupuolue. Sitä kaut­ta se vähitellen näivet­tää keskus­tan mah­dol­lisuuk­sia myös eduskun­ta- ja EU-vaaleissa.

   Keskusta­laiset, jot­ka tämän matem­ati­ikan ymmärtävät, vas­tus­ta­vat keskus­tave­tois­t­en maalaiskun­tien liit­tämistä isom­pi­in kun­ti­in — se kait on use­an järkevänkin kun­tali­itok­sen per­im­mäi­nen este. 

   Sama matem­ati­ik­ka pätee, kun on pieni maaseu­tu­val­tainen vaalipi­iri tai iso taa­ja­maval­tainen. Vaikut­taisiko vaalipi­irire­mont­ti enem­män kuin kor­jauk­set vaal­i­jär­jestelmään? Ymmärsin, että pitäisi luo­da tämän ongel­man kestävä vaalijärjestelmä.

   Miten kyet­täisi­in arvioimaan vaal­i­jär­jestelmiä oike­as­sa suh­teessa sekä oikeu­den­mukaisu­u­den, tarkoituksenmukaisuuden(esim. sir­palepuoluei­den esto) että oman puolueen edun kannal­ta? Osmo alusti kiitet­tävästi niin ettei ainakaan vetänyt näkyvästi koti­in päin, vihrei­den eduk­si. Vai jät­tikö hän ihrei­den kannal­ta jonki­un ikävän vai­h­toe­hdon kertomatta?

   Vastaa

2. Siir­toääni­vaal­i­tavas­ta varsin mie­lenki­in­toinen ver­sio on se, että yht­enä ehdokkaana voisi äänestää puolueen lis­taa kokon­aisu­udessaan tai val­takun­nal­lisel­la vaalipi­ir­il­lä yhdek­si ehdokkaak­si voisi vali­ta kaik­ki maakun­nan ehdokkaat. Mii­nusääniäkin on ehdotet­tu, mut­ta nämä luul­tavasti syr­ji­sivät vähem­mistöjä. Täl­löin mii­nusää­nen sijas­ta yhdek­si ehdokkaak­si voisi vali­ta kaik­ki muut ehdokkaat ja sijoit­taa inhokkiehdokkaansa tämän jäl­keen. STV:stä seu­raisi esimerkik­si se, ettei julkkise­hdokkail­la saavutet­taisi juuri mitään.

   Henkilö­vaaleis­sa vaan valitet­tavasti ongel­ma on se, että vaaleis­sa men­estyy jos on paljon rahaa lait­taa kam­pan­jaansa tai sit­ten julk­isu­ut­ta jo valmi­ik­si jostain. Tämä han­kaloit­taa esimerkik­si nuorem­pi­en, vähä­varais­ten tai sel­l­aista poli­ti­ikkaa edus­tavien, kuka saa heikosti vaali­ra­hoi­tus­ta läpi­menom­ah­dol­lisuuk­sia huo­mat­tavasti ja STV täysin henkilö­vaali­na korostaisi ilmiötä luul­tavasti entisestään.

   Vastaa

3. Hyvä, tuo Ruotsin sys­tee­mi kaiketi hoitelisi ns. julkkise­hdokkaiden ongel­man, vaikket sitä eksplisi­it­tis­es­ti kir­joituk­ses­sasi käsitellytkään. 

   On demokraat­tisen jär­jestelmän väärinkäyt­töä lait­taa ehdokkaak­si janisievisiä, remuaal­tosia, velt­tovir­ta­sia ja tan­jakarpeloi­ta; ehdokkai­ta joil­la ei ole mitään selkeätä yhteiskun­nal­lista ohjel­maa tai asi­akysymys­tä agen­dal­laan, sekä se että hei­dät tun­netaan ensisi­jais­es­ti muista kuin poli­it­ti­sista tai yhteiskun­nal­li­sista ansioista.

   Toinen vielä polt­tavampi eurovaaleista käist­telemät­tä jäänyt asia oli­vat poli­it­tiset syyt­teet ja peli jol­la pyrit­ti­in vaikut­ta­maa yhden puolueen sisäiseen ehdokas­val­in­taan ja täten käytän­nössä estämään Jus­si Hal­la-ahon läpi­meno eurovaaleis­sa. Ei siis halut­tu että kansa pääsee demokraat­ti­sis­sa vaaleis­sa ilmaise­maan mielip­i­teen­sä maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Se siitä kansanvallasta.

   Vastaa

4. Mik­si on parem­pi, että eri mieltä ole­vat ihmiset toimi­vat samas­sa puolueessa kuin eri puolueessa? Ts. mik­si tuo pirstaloi­tu­mi­nen on paha asia? 200 puoluet­ta eduskun­nas­sa olisi var­masti käytän­nössä hiukan han­kalaa, mut­ta kyl­lä parikym­men­tä kuvas­taisi kansan tah­toa parem­min kuin pari. Demokra­t­ian kehi­tyk­sen kannal­ta pitäisi pikem­minkin ruokkia pirstaloitumista 🙂

   Vastaa

5. Kan­natan siir­toääni­jär­jestelmän käytön lisäämistä ilman muu­ta. Ne eivät kuitenkaan sovi kovin hyvin sel­l­aisi­in vaalei­hin, mis­sä ehdokkai­ta on hyvin monia. Jos äänestäjä merk­it­see lap­pu­un­sa selvästi pienem­män määrän ehdokkai­ta kuin mitä ehdol­la kaiken kaikki­aan on, on suuri vaara, että annetus­ta äänestä tulee hukkaääni. Kun­nal­lis­vaaleis­sa tämä voisi tarkoit­taa usei­den kym­me­nien ään­tän lis­taamista — kuka äänestäjä siihen pystyy, kun moni ei osaa vali­ta yhtäkään ehdokasta?

   Huomionar­voista onkin, että Irlan­nis­sa vaalipi­irien koko on 3–5 par­la­ment­ti­vaaleis­sa, paikallis­vaaleis­sa 3–7. Vaik­ka puoluei­ta on usei­ta, ehdokkai­ta on yhdessä vaalipi­iris­sä yleen­sä alle kymme­nen. Hukkaääniä tulee siel­läkin, mut­ta äänestäjäl­lä on paljon helpompaa.

   Aus­tralias­sa, jos­sa on käytössä siir­toääni­jär­jestelmä senaatin vaaleis­sa, ongel­ma on ratkaistu toisin. Siel­lä äänestäjä val­it­see puolueen ja puolueet ovat aset­ta­neet kaik­ki omat ja muiden puoluei­den ehdokkaat järjestyk­seen, jon­ka mukaan äänestäjän ään­tä siir­retään. Joskus puolueet tar­joa­vat kah­ta siir­to­järjestyk­sen vai­h­toe­htoa, etenkin yhden asian liik­keet tai sitou­tu­mat­tomat voivat tar­jo­ta äänestäjälle oikeis­to­laista tai vasem­mis­to­laista vai­h­toe­htoa. Ehdokkai­ta voi yhdessä osaval­tios­sa olla jopa lähem­mäs sataa, mut­ta äänestäjä on mah­dol­lisu­us vali­ta noin kymmen­estä vai­h­toe­hdos­ta. Äänestäjäl­lä on myös mah­dol­lisu­us tehdä oma lis­tansa, mut­ta sitä mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää äärim­mäisen har­va, kos­ka se on hyvin työläs.

   Suomes­sa siir­toääni­jär­jestelmä sopii parhait­en juuri pres­i­dentin­vaalei­hin. Vaal­itkin voitaisi­in ratkaista yhdel­lä kierroksella.

   Vastaa

6. Hyvin mie­lenki­in­toinen aihe! Valitet­tavasti reali­teet­ti taitaa olla, että ilman sodan tai val­lanku­mouk­sen kokolu­okkaa ole­vaa kri­isiä ei dra­maat­tisia muu­tok­sia jär­jestelmään joka selvästi suosii nyky­isiä val­lan­pitäjiä tul­la tekemään. Kolmel­la suurel­la puolueel­la on niin paljon hävit­tävää melkein mis­sä tahansa uud­is­tuk­ses­sa, että perus­tus­lain muut­tamiseen vaa­dit­ta­va ään­imäärä lie­nee mah­do­ton saavut­taa. Mut­ta saa­nee silti hie­man fantasioida. =)

   Äänikyn­nys on ymmär­ret­tävästi jos­sain määrin epädemokraat­ti­nen tapa sulkea pien­im­mät puolueet ulos päätök­sen­teosta, mut­ta esimerkik­si Israelin esimerk­ki jos­sa äänikyn­nys oli pitkään vain 1 % ja koko maa on yhtä vaalipi­ir­iä on hyvä esimerk­ki siitä, että ei sekään ole kovin demokraat­tista että kun enem­mistöhal­li­tus­ta ei ole mah­dol­lista muo­dostaa ilman sir­palepuoluei­den tukea, nämä saa­vat kiris­tet­tyä kokoon­sa näh­den aivan kohtu­ut­to­mia myön­ny­tyk­siä. Jos olisi taipu­vainen vetämään mutkia suo­rak­si, voisi lohkaista että Palesti­inan kon­flik­ti ratkaistaisi­in alle vuosikymme­nessä nos­ta­mal­la äänikyn­nys Israelis­sa vaik­ka viiteen pros­ent­ti­in. (Ei se oikeasti tai­da ihan niin help­poa olla, mut­ta aut­taisi var­masti kuitenkin oikeaan suun­taan.) Pitää muis­taa sekin että d’Hondtin jär­jestelmässäkin on piilevä äänikyn­nys, joka taisi viime vaaleis­sa vai­hdel­la suun­nilleen 3–14 pros­entin haarukas­sa vaalipi­iristä riippuen.

   Siir­toääni­vaal­i­ta­pa on ehkä silti näistä jo maail­mal­la käytössä ole­vista vaal­i­tavoista lähin­nä omaa ideaaliani. Mut­ta kos­ka sen käyt­töönot­to merk­it­sisi puoluei­den roolin pienen­e­mistä, on hyvin epä­to­den­näköistä että sitä otet­taisi­in käyt­töön Suomes­sa. Pikem­minkin isoil­la puolueil­la tun­tuu ole­van halua lis­tavaali­in jos­sa saadaan vielä lisää val­taa käh­mit­tyä puoluekoneis­toille. Mielestäni puolueet ovat vält­tämätön paha, eivät mikään pyhä lehmä joiden ase­maa pitäisi pönkit­tää yhtään sen enem­pää kuin pakko on.

   Jos oikein äityy visioimaan, nykyte­knolo­gia var­maan mah­dol­lis­taisi sel­l­aisenkin vaal­i­ta­van, jos­sa kansalais­ten tah­to tulisi vielä selvem­min näkyvi­in. Esim­mäisenä tulee mieleen, että kansane­dus­ta­jat voisi­vat äänestää sil­lä ään­imääräl­lä jol­la hei­dät on eduskun­taan valit­tu. Niin­istöl­lä olisi siis enem­män ääniä eduskun­nas­sa kuin Eero Lehdel­lä joka käytän­nössä 2007 pääsi sisään Niin­istön äänil­lä (Niin­istö sai läh­es 140 000 ään­tä, Lehti vain 12 000). Vielä parem­pi olisi, jos annetun äänen voisi ottaa pois tai siirtää toiselle edus­ta­jalle kesken vaa­likau­den. Käytän­nössä tämän vaa­ti­ma jär­jeste­ly (jos vaal­isalaisu­ud­es­ta halu­taan pitää kiin­ni) voisi olla turhan köm­pelö toteut­taa. Lähin­nä tulee mieleen jonkin­lainen sat­un­nais­luku­jen ja hash-tiivis­tei­den käyt­tö äänestäjän yksilöin­ti­in, mut­ta se olisi ehkä liian han­kalaa taval­lisen äänestäjän kannal­ta. (Eli että äänesty­s­paikalla vaikka­pa käyt­täjän henkilö­todis­tuk­ses­ta tark­istet­tu henkilö­tun­nus ja sat­un­nais­luku tiivis­tetään yhdek­si hashik­si joka liitetään ääneen ja tämä sat­un­nais­luku annetaan tulosteena tai sähköis­es­ti äänestäjälle, joka voi myöhem­min vaikka­pa postis­sa käy­dä anta­mas­sa van­han äänen kor­vaa­van uuden äänen.)

   Vastaa

   1. Niin­istö ei saanut 140000 ään­tä eikö Lehti 12000 ään­tä. Kopo­nen sekoit­taa äänen ja vertailuluvun.

      Vastaa

7. Puoluei­den välisen suh­teel­lisu­u­den takaami­nen val­takun­nal­lis­es­ti on hyvä asia.

   Nykyään mon­et äänestävät “mielessään” enem­män yksit­täisiä ehdokkai­ta kuin puoluei­ta. Kaik­ki eivät edes ymmär­rä, mil­lä tavoin yksit­täisille ehdokkaille annetut äänet siir­tyvät koko puolueen käyt­töön. Siir­toään­imenetelmä ottaisi näi­den äänestäjien usko­muk­set parem­min huomioon. Mut­ta pitäisikö men­nä täy­del­liseen henkilö­vaali­in, eli lapulle voisi kir­joit­taa lis­tan nim­iä, joiden ei tarvitse kuu­lua samaan puolueeseen?

   Vastaa

8. Juu­so Kopo­nen: Siir­toääni­jär­jestelmässä on mielestäni yksi han­kala vika, jos­ta olen kysynytkin mon­es­sakin paikas­sa ilman vas­taus­ta. Miten jae­taan lau­takun­ta­paikat ilman puolueita?

   Yksi kansane­dus­ta­ja tai kun­nan­val­tu­utet­tu ei ehdi joka paikkaan, joten puoluet­ta A ja ehdokas­ta AB äänestänyt saa yhteen lau­takun­taan edus­ta­jak­seen AB:n, toiseen AC:n (jota hän ei suo­raan edes äänestänyt — mah­dol­lis­es­ti tois­es­ta vaalipi­iristä) ja niin edelleen. Jos eduskun­ta olisi pelkkä puh­e­sali, niin asia olisi todel­la paljon yksinkertaisempi.

   Vastaa

9. Osmo:“Täysin suh­teel­lista vaal­i­ta­paa ei nou­date­ta enää oikein mis­sään, kos­ka puoluekent­tä voisi pirstoutua liiaksi”

   Mil­lä perus­teel­la puolueken­tän pirstou­tu­mis­es­ta on hait­taa? Mil­lä perus­teel­la puolueken­tän pirstou­tu­mis­es­ta on enem­män hait­taa kuin siitä, että äänikyn­nys leikkaa mar­gin­aali­in jäävien äänestäjien pref­er­enssit pois eduskun­nan päätöksenteosta?

   Vastaa

10. Ihan tot­ta, tuli luet­tua väärää saraket­ta. Ään­imäärät siis 60 563 ja 3 215 eli itse asi­as­sa Niin­istö sai ääniä suh­teessa vieläkin enem­män kuin noiden väärien luku­jen valossa.

    Vastaa

11. Ään­tä pide­tään ilmeis­es­ti hukkaää­nenä, jos kukaan listal­la ole­va ei pääse läpi, mut­ta tämä on vähän outo aja­tus. Täy­tyy­hän jonkun jäädä ulkop­uolellekin, muuten­han vaale­ja ei tarvittaisi.

    Jos näin kuitenkin ajatel­laan, en oikein ymmär­rä yllä esitet­tyä “hukkaää­nen” kri­ti­ikkiä. Siir­toääni­vaali redu­soituu nykyisek­si vaal­i­tavak­si kun ehdokkai­ta saa lis­ta­ta vain yhden. Ehdokkaiden määrän lisäämi­nen vähen­tää monot­o­nis­es­ti “hukkaää­nen” todennäköisyyttä.

    (Koposen ehdo­tus kuu­lostaa var­maan jonkun mielestä järkevältä, mut­ta jos sitä miet­tii yhtään pidem­mälle, niin huo­maa, että se on vain sovel­lus suo­ras­ta demokra­ti­as­ta; etenkin jos ääniä voisi siirtää kesken vaa­likau­den, niin mik­si sit­ten ei suo­raan äänestet­täisi kansan­vaalil­la jokaises­ta eduskun­nan asiasta?)

    Mut­ta vaal­i­matem­ati­ikkaan palatak­seni: Nythän ollaan pystyt­tämässä äänikyn­nys­tä, kos­ka isot ja keskisu­uret puolueet halu­a­vat estää uusien puoluei­den pääsemisen mukaan. Äänikyn­nys on parhaim­mil­lankin tässä yhtey­dessä ja “Case Cronberg”-perusteella vain yri­tys paika­ta virhet­tä, joka on jos­sain muualla. 

    Jos vika on siinä, että kolmel­la pros­en­til­la val­takun­nan äänistä saa ehdokkaan sisään, niin pudote­taan eduskun­nan paikkaluku kolmeenkymme­neen, niin äänikyn­nys nousee. 

    SVT:n matem­ati­ikka­han ei ole mitenkään kauhean vaikeaa suh­teel­lisen vaal­i­ta­van ja puolue­vaalin yhtey­dessä. Nyky­is­ten ver­tailu­luku­jen sijaan paikko­ja vain täytetään kat­so­ma­l­la ensin puolue ja sit­ten ehdokas ja sit­ten puoluet­ta “sakote­taan” jokaises­ta läpi­men­neestä ehdokkaas­ta. Lasken­ta ei ole kamalan vaikeaa, kun äänet on syötet­ty koneeseen, veikkaan että tuon saa las­ket­tua O(n log n) ajas­sa, siis yhtä nopeasti kuin mitä ään­ten jär­jestelem­i­nen vie.

    Vastaa

12. Niin­istö sai 60563 ään­tä ja Lehti 3215. Koposen pointin kannal­ta noil­la vääril­lä luvuil­la ei ole juurikaan vaiku­tus­ta: itse asi­as­sa ero on suurem­pi kuin ver­taus­luku­ja katsomalla.

    Suh­taudun kyl­lä hiukan epäillen ideaan että edus­ta­jan ään­imäärä riip­puisi hänen saamis­taan äänistä: se ainakin kan­nus­taisi henkilökeskeiseen pop­ulis­mi­in (vaik­ka vaal­i­ta­pa pysy­isi ennal­laan) ja voisi muut­taa eduskun­nan toim­intaa yllät­tävil­lä tavoilla.

    Vastaa

13. Olisi muka­va, jos Osmo vaivau­tu­isi selvit­tämään, mil­lainen olisi nykye­duskun­nan henkilö­gal­le­ria, mikäli 2007 vaalit olisi toimitet­tu kaavail­lul­la menetelmällä.

    Vastaa

    1. Ei sitä voi tietää, minkälaiseen henkilökalle­ri­aan ehdo­tuk­seni johtaisi, kos­ka emme tiedä, miten äänestäjät siir­toään­tä käyttäisivät.
       Aja­tus, että ääni menee hukkaan, jos ei ole lis­tan­nut tarpeek­si ehdokkai­ta, sisältää ole­tuk­sen, että suh­teel­lis­es­ta vaal­ista luovut­taisi­in. Minus­ta olisi perustel­tua, että ehdokas voi lis­ta­ta vain saman puolueen ehdokkai­ta. Sil­loin ääni menisi puolueelle. Puolueen sisäl­lä se voi men­nä hukkaan, kuten suuri osa äänistä nytkin menee.

       Vastaa

14. Olen joskus miet­tinyt siir­toääni­vaal­ista allaol­evas­sa linkissä kuvat­tua ver­sio­ta, joka nähdäk­seni ratkaisee sen ongel­man, että äänestäjän on työlästä lis­ta­ta pitkää rimp­sua ehdokkaita.

    http://punainennortti.blogspot.com/2009/05/ehdotus-vaalijarjestelmaksi.html

    Vastaa

15. Mie­lenki­in­toinen aihe tosi­aan ja sel­l­ainen jota olen paljon funtsin­ut. Opiskel­lessani Kanadas­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten tutus­tu­in paikalliseen vään­töön vaal­i­jär­jestelmästä. Kanadas­sa­han vihreät ovat kan­natuk­seltaan yhtä suuri puolue kuin Suomes­sa, mut­ta enem­mistö­vaal­i­ta­van vuok­si ovat jääneet AINA ulos 308-paikkaises­ta parlamentista.

    Siel­lä on kehitet­ty “Mixed mem­ber pro­por­tion­al” ‑sys­tee­mi, joka yhdis­telee enem­mistö­vaal­i­ta­paa, suh­teel­lista vaal­i­ta­paa ja siir­toääni­jär­jestelmää. Tämä mielestäni nerokas tapa ottaa ensik­si maini­t­ul­ta vaalipi­ir­it, suh­teel­liselta vaal­i­taval­ta tasau­s­paikat ja siir­toääni­jär­jestelmältä Ruotsin kaltaisen “heikon veton” tasau­s­paikkalis­taan. Kir­joitin tästä esseen Kanadas­sa — siitä saa aika hyvän kuvan, miten sys­tee­mi toimisi myös Suomes­sa: http://koti.mbnet.fi/thexder/Opiskelu/Proportional.htm

    Olen ideoin­ut myös hie­man pidem­män ver­sion tästä käytet­täväk­si metropo­lialueel­la HKI-VAN-ESP yhdis­tyt­tyä. Siinä olen ympän­nyt mukaan vielä kaupungi­nosaval­tu­us­tot ja option pormes­tar­in­vaaleista: http://thexder82.livejournal.com/9697.html

    Suomes­sa vieraste­taan turhaan enem­mistö­vaal­i­ta­paa. Se on toki sel­l­aise­naan demokraat­tis­es­ti hyvin epäi­lyt­tävä, mut­ta suh­teel­lisil­la ele­menteil­lä (tasau­s­paikat) ryy­ditet­tynä se toisi mielestäni paljon hyvää suo­ma­laiseen poli­it­tiseen kult­tuuri­in ja demokraat­tiseen jär­jestelmään. Ehkä suurim­mat hyödyt tästä ovat selkeä edus­tus, mah­dol­lisu­us tutus­tua kun­nol­la ehdokkaisi­in sekä ehdokkaille itselleen main­os­tamisen ja esil­lä olemisen edullisu­us, mikä suo­sisi hie­man köy­hempiä ehdokkai­ta. Ei myöskään sovi uno­htaa sitä, että puolue pää­sisi entistä helpom­min nos­ta­maan päte­viä kykyjä (lait­ta­mal­la hei­dät “help­poi­hin” piirei­hin) eikä julkkik­sia juurikaan kan­nat­taisi tuo­da listoille.

    Vastaa

16. Tuo Punaisen Nört­tin ver­sioima lis­tavaal­i­jär­jestelmä kuu­lostaa oikein mie­lenki­in­toiselta. Osmo Soin­in­vaaran ehdo­tus äänestäjän valin­nan rajaamis­es­ta val­it­se­mansa puolueen ehdokkaisi­in voisi tosin olla (aika raju) kom­pro­mis­si, jol­la STV:n voisi kuvitel­la jopa saata­van läpi Suomessa.

    Vastaa

17. STV henkilö­vaali­na tarkoit­taisi jos­sain mielessä, että puoluei­den merk­i­tys vaaleis­sa kutis­tu­isi vähäisek­si. En tiedä, voidaanko hukkaään­ten mah­dol­lisu­ut­ta pitää argu­ment­ti­na tätä vas­taan. Edelleen voisi olla mah­dol­lisu­us ruk­sa­ta jokin puolue default-arvoksi.

    Ongel­mana on se, että ehdokkaan puolueryh­män tavoit­teet voivat poike­ta olen­nais­es­ti siitä, mitä itse pitää järkevänä. Ei ole mitään takei­ta, että äänestämäni edus­ta­jan ryh­män kan­nan­otot hei­jas­ta­vat toivei­tani. Voi olla järkevää pitää STV puoluei­den sisäisenä niin kauan kuin par­la­menteis­sa on puoluerajoja.

    Vastaa

18. Äänestämät­tä jät­tämi­nen on mielestäni aika vaka­va demokra­t­ian ongel­ma. Siitä eivät kär­si kaltaisen hyv­in­voivat keskilu­okkaiset, mut­ta siitä kär­sii yhteiskun­nan alim­mil­la por­tail­la ole­vat. Sik­si minus­ta puolue­jo­hta­jien pakolli­nen voiv­ot­telu alhais­es­ta äänestyspros­en­tista on tekopy­hää — mielu­um­min he otta­vat nykyisen paikka­jaon ver­rat­tuna siihen, että kaik­ki äänestäisivät.

    Tähän olisi yksinker­tainen ratkaisu, mut­ta kun se on niin help­po ja pop­ulisti­nen, sitä ei vaan ote­ta käyt­töön: Eduskun­nas­sa on 200 paikkaa sil­loin kun äänestyspros­ent­ti on 80 tai yli. Jos äänestyspros­ent­ti las­kee 40:een, edus­ta­jia valit­taisi­innkin enää 100. 

    Pikku ongelmia tulisi tietysti valiokun­tarak­en­teeseen, mut­ta kyl­lä siel­läkin pienem­mäl­lä porukalla pär­jät­täisi­in — tai poli­itikot rupeisi­vat otta­maan äänestyspros­entin tosis­saan jo ennen vaaleja. 

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

19. 3% äänikyn­nys on törkeää demokra­t­ian halvek­sun­taa ja käytän­nössä tulee toden­näköis­es­ti estämään uusien puoluei­den nousemisen. Eivät vihreät sen enem­pää kuin perus­suo­ma­laisetkaan saa­neet ensiyrit­tämäl­lä tuo­ta äänio­su­ut­ta. Maan­laa­juisen näkyvyy­den saami­nen vaatii rahaa ja vuosien pon­nis­telua. Siinä voi merkit­tävästi aut­taa, jos saa yhden tai kak­si näkyvää ehdokas­ta lävitse jostakin päin maa­ta. Sil­loin myös puolueen rahoi­tus lisään­tyy. Tämä aut­toi vihre­itä aikanaan, ja samoin perussuomalaisia.

    Nyt piraat­tipuolue voisi saa­da ääni­t­u­lok­sen, jol­la per­in­teis­es­ti olisi saatu nuo 1 tai 2 ehdokas­ta, mut­ta jääkin kokon­aan ulkop­uolelle, kos­ka äänio­su­us on “vain” 1.8%. Mut­ta se voi myös tarkoit­taa, että tietyssä nuorten miesten ikäryh­mässä tuo kan­na­tu­so­su­us onkin 14%, ja vielä valikoidum­min tietyssä koulutuksellisessa/ammatillisessa/sosiaalisessa viiteryh­mässä yli 30%. Jos täl­lainen ryh­mä tai täl­laiset ryh­mät, ja hei­dän mah­dol­lisuuten­sa ajaa omaa poli­it­tista agen­daansa jätetään nyt kokon­aan huomiotta lakimuu­tok­sen myötä, niin ei sitä voi nähdä minään muu­na kuin demokra­t­ian halveksuntana.

    Vastaa

20. Touko Met­ti­nen: Mille perus­teel­la esit­tämäsi vai­h­toe­hto on joku ratkaisu tähän “ongel­maan”?

    Eikös äänestyspros­entin alhaisu­u­den voiv­ot­telun perus­tana ole huoli siitä, että ne jot­ka eivät äänestä eivät saa itselleen edus­ta­jaa. Miten edus­ta­jien kokon­ais­määrän vähen­tämi­nen vaikut­taa tähän?

    Eikö sil­loin tapah­du enem­minkin niin, että äänestävän kansanosan pain­oar­vo eduskun­nan päätök­sen­teossa kas­vaa entisestään?

    (Minus­ta alhainen äänestypros­ent­ti ei tietenkään ole mikään ongel­ma. Jos kokee, että äänestämisen aiheut­ta­ma vai­va on suurem­pi kuin äänestämis­es­tä saata­va palk­in­to, niin ei mul­la ole siihen nokan koputtamista.)

    Vastaa

21. Suo­ran demokra­t­ian ongel­ma on, että asi­akokon­aisu­udet ovat niin mon­imutkaisia, ettei taval­lisel­la kansalaisel­la ole mah­dol­lisuuk­sia ottaa kaikesta selvää itse. Sik­si tarvi­taan täysipäiväisiä päätök­sen­tek­i­jöitä. Ideaal­i­ti­lanteessa­han kansalaiset äänestäi­sivät joka asi­as­ta jos­ta ovat kiin­nos­tunei­ta ja jon­ka tun­te­vat itse ja jät­täi­sivät sit­ten muut asi­at (suurim­man osan siis) edus­ta­jansa päätet­täväk­si. Jonkin­lainen likiar­vo tälle on Sveitsin tai monien USA:n osaval­tioiden sys­tee­mi, jol­la saadaan hel­posti jär­jestet­tyä kansanäänestys asioista, mut­ta jos käytössä olisi tuol­lainen kor­vaa­va ääni ‑jär­jestelmä, äänen voisi oma­l­ta edus­ta­jal­taan ottaa pois väli­aikaises­ti jos hän on eri mieltä jostain itselleen tärkeästä asi­as­ta ja sitoa sen vaik­ka suo­raan itse äänestyk­seen. Siis sisäl­löl­lis­es­ti että “Mat­ti Möt­tö­nen edus­taa min­ua, pait­si asi­as­sa X äänestän JAA”. Käytän­nössä voi men­nä turhan mon­imutkaisek­si tämän toteutus.

    Punaisen Nörtin lis­tavaal­i­jär­jestelmä kuu­lostaa hyvältä mut­ta on kovin mon­imutkainen, pelkään että suurin osa kansalai­sista kok­isi liian epä­selväk­si, kenen eduk­si ääni oikein menee. Tämä voi kieltämät­tä olla STV:n ongel­ma laa­jem­minkin jos halu­taan pitää kiin­ni suh­teel­lis­es­ta vaalitavasta. 

    Touko Miet­tisen aja­tus vai­htel­ev­as­ta kansane­dus­ta­jien määrästä on kiin­nos­ta­va! Mielestäni sen sijaan että olisi tuol­laiset ankarat pykälät, parem­pi tapa olisi että jokainen tietyn ään­imäärän (tai ver­tailu­lu­vun) ylit­tänyt pää­sisi eduskun­taan jol­loin edus­ta­jien määrä vai­htelisi por­taat­tomasti äänestysak­ti­ivi­su­u­den mukaan. 

    Sel­l­ainenkin idea tuli mieleen, että eduskun­tavaal­i­han voisi olla kak­sikier­roksi­nen: ensim­mäisel­lä kier­roksel­la val­i­taan vaik­ka 2–4 ker­taa paikko­jen määrä ehdokkai­ta ja sit­ten näistä äänestetään lop­ulli­nen kokoonpano.

    Vastaa

22. Myös Aus­tralias­sa on siir­toääni­jär­jestelmä. Lis­tavaalei­hin yhdis­tet­tynä tämä tuo näkyvyy­den, ilman että ehdokkaan tarvit­see kaivaa kuvet­ta sadan­ton­nin edestä.

    Mainit­takoon, että jokainen piraateille annet­tu ääni huomioidaan, pääsi piraat­te­ja läpi tai ei, kos­ka muitakin puoluei­ta kiin­nos­ta­vat nämä äänet.

    Vastaa

23. Hei Art­turi!

    Vas­tauk­seni vähän kesti kun en ollut ihan samal­la lev­elil­lä kanssasi. Sitä pakkaa uno­htua, että lib­er­tal­istien kanssa pitää aina lähteä nollasta.

    Ensin kysy­it, mil­lä perus­teel­la edus­ta­japaikko­jen määrä olisi ratkaisu “ongel­maan”.

    We have this thing called “inseti­ivi”, ja tässä tapauk­ses­sa kansane­dus­ta­ja- (ja kunnanvaltuusto-)ehdokkaat pyrk­i­sivät var­masti nyky­istä enem­män otta­maan huomioon myös sel­l­ais­ten ihmis­ten tarpei­ta, jot­ka nykysys­teemin puit­teis­sa pakkaa­vat jät­tää äänestämät­tä. Eduskun­taan ja val­tu­us­toon olisi vaikeampi päästä, eli uno­hdet­tu kansanosa pitäisi saa­da vaaliuurnille.(“Ongelmasta” alempana.)

    Tämä jäl­keen ihmettelit, että eikö esit­tämäni uuden­nos pikem­minkin nos­taisi äänestävän kansanosan painoarvoa.

    No, miten sen nyt ottaa. Nykyisel­lään äänestävä kansanosa vali­tee eduskun­taan mieleisen­sä 200 edus­ta­jaa — min­un ehdo­tuk­sen myötä eduskun­nas­sa saat­taisi olla esimerkik­si 50 tyhjää jakaran­datuo­lia (jot­ka demon­straar­i­on vuok­si olisi tietenkin hyvä pitää paikallaan). Se voisi tuo­da nöyryyt­tä niiden 150 onnel­lisen työsken­te­lyyn: osa suo­ma­lai­sista ei ole edustet­tuna tässä salissa.

    Lopuk­si vielä esität, etä alhainen äänestyspros­ent­ti ei ole ongel­ma: “Jos kokee, että äänestämisen aiheut­ta­ma vai­va on suurem­pi kuin äänestämis­es­tä saata­va palk­in­to, niin ei mul­la ole siihen nokan koputtamista.”

    Itsekin viit­tasin tähän jo yllä kun sanoin, että alhainen äänestyspros­ent­ti ei häir­itse meitä hyv­in­voivia keskilu­okkaisia — joi­hin sinäkin Art­turi tai­dat kuu­lua. Tämä nyt on taas tätä: sos­susetä yrit­tää selit­tää lib­er­tal­isille, että olisi hyvä, jos myös heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat tun­ti­si­vat kuu­lu­vansa yhteiskun­taan jne ja sit­ten sinä kuitenkin san­ot, etä mik­si pitäisi — jokaisen oma valinta. 

    Mä luulen että mä en jak­sa men­nä syvem­mälle tähän “ongel­maan”. Mä elän maail­mas­sa, jos­sa on diplo­mi-insinööre­jä, kir­jas­tovirkail­i­joi­ta, työt­tömiä, kas­satyön­tek­i­jöitä, kaivurikuske­ja, skit­sofreenikko­ja jne. Se on niin mon­imutkainen palet­ti, että se ei vaan sku­laa sin­un reseptilläsi. 

    Maail­ma olis eri­lainen jos kaik­ki oli­si­vat 25 — 35 ‑vuo­ti­ai­ta korkeak­oulutet­tu­ja vapai­ta ihmisiä, ja sil­loin ei var­maan kukaan pakot­taiskaan toista mak­samaan vero­ja. Mut oisko se maail­ma jo vähän tyl­sä? Vähän niin kuin taivas?

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

24. Touko Mettinen:“We have this thing called “inseti­ivi””

    Ja tämä kan­nustin toimisi niin, että niiden kansane­dus­ta­jien jot­ka tulee val­i­tuk­si kan­nat­taa tul­la val­i­tuk­si eduskun­taan, jos­sa on mah­dol­lisim­man vähän mui­ta kansane­dus­ta­jia, eli hei­dän etun­sa mukaista olisi pitää äänestyspros­ent­ti mah­dol­lisim­man alhaisena.

    Mikä tässä ehdo­tuk­ses­sasi lisäisi kansane­dus­ta­jien kan­nus­timia vedo­ta tähän “uno­hdet­tuun” kansanosaan?

    “Se voisi tuo­da nöyryyt­tä niiden 150 onnel­lisen työskentelyyn”

    Jos nyt ker­ta puhutaan niistä kan­nus­timista, niin mikä ihme tässä 150 kansane­dus­ta­jan kanssa työnsken­telyssä (ver­rat­tuna 200 kanssa työnsken­te­lyyn) aiheut­taisi nöyryyt­tä? Kai se pikem­minkin vaan kas­vat­taisi oman arvon tun­toa, kun kuu­luisi pienem­pään eliittiin?

    “Itsekin viit­tasin tähän jo yllä kun sanoin, että alhainen äänestyspros­ent­ti ei häir­itse meitä hyv­in­voivia keskiluokkaisia”

    Min­ul­la on tästä täysin vas­takkainen kuva. Alhainen äänestyspros­ent­ti ei häir­itse oikeas­t­aan ketään muu­ta kuin joitakin teitä hyv­in­voivia keskilu­okkaisia, jot­ka jak­sat­te siitä aina valittaa.

    Jos sinä osoi­tat kuu­lu­vasi yhteiskun­taan äänestämäl­lä, niin sitä ei voi yleistää tyyli­in: kaik­ki osoit­ta­vat kuu­lu­vansa yhteiskun­taan äänestämällä.

    Eiköhän miedän pitäisi antaa ihmis­ten toimia yhteiskun­nas­sa halu­a­mal­laan taval­la, eikä yrit­tää ohja­ta heitä tekemään asioi­ta, joi­ta me pidämme hyvinä. 

    Esim. sinä pidät selvästi äänestämistä hyvänä asiana, mut­ta jos sitä tarkastelee ihmisen kannal­ta, joka suh­tau­tuu itse äänestämiseen neu­traal­isti ja ajat­telee sitä pelkästään äänestämisen hyödyl­lisyy­den ja sen aiheut­ta­man vaivan kannal­ta, niin täl­lainen henkilö ei äänestä ikinä. Mik­si äänestämisen fanit­ta­mi­nen on jotenkin parem­pi mielipi­de kuin siihen neu­traal­isti suhtautuminen?

    “Se on niin mon­imutkainen palet­ti, että se ei vaan sku­laa sin­un reseptilläsi. ”

    heh. No toki jos uskoo, että mon­imutkaisten asioiden edessä on hyvä tur­vau­tua yhteen ja hyväk­si todet­tuun ratkaisu­un (kaik­ki äänestäköön) ja pakot­taa kaik­ki tähän samaan muot­ti­in, niin sil­loin min­un resep­ti ei skulaa.

    Mä oon kuitenkin aika vaku­ut­tunut, että päätök­sen­teon hajaut­ta­mi­nen (ne äänestöön, jot­ka halu­a­vat) on näis­sä mon­imutkai­sis­sa jutuis­sa parem­pi kuin sen keskittäminen.

    Maail­ma olisi todel­lakin eri­lainen, jos me kaik­ki olisimme vapai­ta, mut­ta tylsem­pi se ei mis­sää nimessä olisi.

    Vastaa

25. Art­turille

    Ennen eduskun­tavaale­ja paikko­ja olisi jaos­sa 200 tai 100 (kun ääneetyspros­ent­ti on 40.) Aika har­va yrit­täjä voi olla Ben Zyskow­iczin tai Timo Soinin tapaan var­ma läpi­menos­taan jo ennen vaale­ja, eli kaikil­la muil­la ehdokail­la on kan­nustin saa­da myös niitä äänestäjiä vaal­i­u­urnille, jot­ka eivät siel­lä yleen­sä käy.

    Muuten olemme pat­ti­ti­lantes­sa: minä uskon hol­houk­seen ja sinä vapaaseen tah­toon. En minä esimerkik­si usko, että lähiössä asu­va toisen pol­ven työtön olisi valin­nut osaansa.

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

26. Touko Mettinen:“En minä esimerkik­si usko, että lähiössä asu­va toisen pol­ven työtön olisi valin­nut osaansa.”

    Minäkään en usko, että jos hänelle annet­taisi­in mah­dol­lisu­us vali­ta, halu­aako hän olla rus­ket­tunut, koulutet­tu, varakas ja kieli­taitoinen vai “toisen luokan kansalainen”, että hän pää­ty­isi val­it­se­maan jälkimmäisen.

    Minus­ta täl­lä ei ole mitään tekemistä hol­houk­sen ja itsemääräämisoikeu­den kanssa.

    Vastaa

27. Vaal­imenetelmäasi­as­sa olen kohta­laisen voimakkaasti sitä mieltä, että nykyi­nen jär­jestelmä ja kaik­ki pienet muu­tok­setkin, mitä siihen esitetään, ovat vain ja ain­oas­taan äänestäjäkun­nan petku­tus­ta, jot­ta puolueet saa­vat mel­las­taa entiseen tapaan.

    Puolueet ovat jo lähtöko­htais­es­ti demokra­t­ian vas­tainen insti­tuu­tio; yksikään puolue ei vas­taa nime­ty­iltä päämääriltään edes liki­main omia näke­myk­siäni — enkä usko että kovin mon­en muunkaan. Jos min­un tarvit­sisi luo­da oma “puolueo­hjel­mani”, aika hyvän approksi­maa­tion saisi aikaan yhdis­telemäl­lä palo­ja kokoomuk­sen, vihrei­den, vas. liiton, skp:n ja perus­suo­ma­lais­ten ohjelmista. Sel­l­aise­naan kaik­ki nämä puolueet ovat mielestäni vahin­gol­lisia niput­taes­saan toi­sis­taan täysin irral­liset asi­at saman puolu­en­imik­keen alle.

    Suo­ran demokra­t­ian puut­teessa tois­si­jais­es­ti paras vai­h­toe­hto olisi lis­tavaalin hylkäämi­nen (d’Hont on vain viritet­ty lis­tavaali). Esimerkik­si koko val­takun­nan laa­juinen (ilman vaalipi­ir­i­jakoa) STV-henkilö­vaali antaisi min­ulle mah­dol­lisu­u­den valikoi­da eri puolueista mieluisim­mat ehdokkaat ja aset­taa nämä järjestyk­seen oman maku­ni mukaan; tässä pysty­isi samanaikaises­ti ilmaise­maan tilas­toi­hin halun­sa kan­nat­taa epä­to­den­näköis­es­ti läpi menevää ehdokas­ta ja toisaal­ta mak­si­moimaan äänen­sä vaikuttavuuden.

    Väite, että elämme nyky­isin edes liki­main kansan­val­taa muis­tut­tavas­sa jär­jestelmässä on pöyristyttävä.

    (Halu­a­maani vaal­i­jär­jestelmäre­formia ei yksikään nykyi­nen puolue tietenkään kan­na­ta, kos­ka se veisi yhteiskun­nal­lista val­taa pois puoluei­den hallintokoneis­toil­ta — äänestäjäkunnalle.)

    Vastaa