Äänestäjän tahto

(Jul­kais­tu Näkö­kul­ma-kolum­ni­na Suo­men Kuvalehdessä )

Tar­ja Cron­ber­gin putoa­mi­nen edus­kun­nas­ta nos­ti jul­ki­suu­teen vaa­li­jär­jes­tel­mäm­me puut­teel­li­suu­den. Hän sai vaa­li­pii­ris­sään toi­sek­si eni­ten ääniä, mut­ta jäi valit­se­mat­ta. Yhtä huo­nos­ti kävi kris­til­lis­ten Sari Essay­ah’l­le Varsinais-Suomessa.

Tiu­kas­sa vaa­li­tu­lok­ses­sa ei sinän­sä ole mitään ihmeel­lis­tä. Jos Vih­reät oli­si­vat saa­neet Poh­jois-Kar­ja­las­sa 200  ään­tä enem­män, joku muu oli­si jää­nyt täpä­räs­ti valit­se­mat­ta. Ongel­ma on, että pie­nis­sä vaa­li­pii­reis­sä pien­ten puo­luei­den kan­nat­ta­jat eivät voi tukea puo­lu­een­sa val­ta­kun­nal­lis­ta menestystä.

Suo­mes­sa vaa­li­tu­los las­ke­taan d’Hon­tin mene­tel­mäl­lä, joka syr­jii muu­ten­kin pie­niä puo­luei­ta. Se muut­taa ääni­mää­rät pai­koik­si taval­laan pyö­ris­tä­mäl­lä alas­päin, kun muis­sa poh­jois­mais­sa käy­tet­ty Sain­te-Laguën mene­tel­mä vas­taa pyö­ris­tä­mis­tä lähim­pään koko­nais­lu­kuun. Tosin poh­jois­maat ovat kor­jan­neet alku­pe­räis­tä Sain­te-Laguën mene­tel­mää pie­niä puo­luei­ta vähem­män suo­si­vak­si. Ruot­sin las­ken­ta­ta­van mukaan Tar­ja Cron­berg että Sari Essay­ah oli­si­vat tul­leet valituiksi.

Täy­sin suh­teel­lis­ta vaa­li­ta­paa ei nou­da­te­ta enää oikein mis­sään, kos­ka puo­lue­kent­tä voi­si pirs­tou­tua lii­ak­si, jos puo­len pro­sen­tin kan­na­tuk­sel­la sai­si pai­kan edus­kun­taan. Mones­sa maas­sa on ääni­kyn­nys pitä­mäs­sä sir­pa­le­puo­lu­eet pois­sa parlamentista.

————————-

Miten vaa­lien suh­teel­li­suu­den toteu­tu­mis­ta voi­si paran­taa? Hel­poin­ta oli­si jakaa osa pai­kois­ta tasaus­paik­koi­na puo­lueil­le, joi­den osuus kan­san­edus­ta­jis­ta jäi­si muu­ten nii­den äänio­suut­ta pie­nem­mäk­si. Näin teh­dään esi­mer­kik­si Sak­sas­sa. Suo­mes­sa tätä on vie­rok­sut­tu, kos­ka tasaus­pai­kat toi­si­vat yli­mää­räi­siä kan­san­edus­ta­jia joil­le­kin vaa­li­pii­reil­le. Cron­berg oli­si var­maan­kin tul­lut vali­tuk­si tasaus­pai­kal­le, jol­loin Poh­jois-Kar­ja­la oli­si saa­nut yhden pai­kan lisää.

Sain­te-Laguën mene­tel­mä kor­jai­si vaa­li­tu­lok­sen suh­teel­li­suu­den muut­ta­mat­ta vaa­li­jär­jes­tel­mäm­me perus­tei­ta, mut­ta se ei kor­jai­si sitä, ettei esi­mer­kik­si tam­pe­re­lai­nen RKP:n kan­nat­ta­ja voi tukea puoluettaan.

Hal­li­tus­puo­lu­eet ovat sopi­neet, että val­ta­kun­nal­li­nen suh­teel­li­suus toteu­te­taan kor­jai­le­mal­la vaa­li­pii­ri­koh­tai­sia tulok­sia niin, että lop­pu­tu­los vas­taa puo­luei­den val­ta­kun­nal­lis­ta kan­na­tus­ta. Tämä vas­taa tasaus­paik­ka­jär­jes­tel­mää, mut­ta takaa samal­la, että jokai­ses­ta vaa­li­pii­ris­tä tulee edus­ta­jia oikea mää­rä. Äänes­tä­jäl­le tämä antaa rea­lis­ti­sen mah­dol­li­suu­den tukea omaa puo­luet­taan äänes­ti mis­sä vaa­li­pii­ris­sä tahan­sa: ääni menee aina sen puo­lu­een hyväk­si, jota hän on äänes­tä­nyt, vaik­ka se saat­taa nos­taa oman puo­lu­een kan­san­edus­ta­jan edus­kun­taan toi­ses­ta vaa­li­pii­ris­tä. Samal­la puo­luei­den väli­sis­tä vaa­li­lii­tois­ta luo­vu­taan, mitä ei voi kuin ter­veh­tiä ilolla.

———————

Sopi­muk­seen kuu­luu kol­men pro­sen­tin val­ta­kun­nal­li­nen ääni­kyn­nys. Ääni­kyn­nys on voi osoit­tau­tua ongel­mal­li­sek­si, jos se siir­tää enem­mis­tön hal­li­tuk­sel­ta oppo­si­tiol­le tai päin­vas­toin. Kun Sak­sas­sa vih­rei­tä uhka­si jää­mi­nen ääni­kyn­nyk­sen alle, osa dema­reis­ta äänes­ti vih­rei­tä tur­va­tak­seen enem­mis­tön puna­vih­reäl­le hallitukselle.

On väi­tet­ty, että ääni­kyn­nys semen­toi puo­lue­ra­ken­teen: se oli­si estä­nyt Vil­le Kom­sin ja Kal­le Könk­kö­län pää­syn edus­kun­taan vuon­na 1983, kos­ka vih­reät sai­vat vain 1,5 pro­sent­tia äänis­tä koko maas­sa. Ehkä oli­si tai sit­ten puo­lue oli­si aloit­ta­nut kuu­del­la kan­san­edus­ta­jal­la, kos­ka vih­rei­tä oli­si oikeas­ti voi­nut äänes­tää koko maas­sa. Yleen­sä uusi puo­lue aloit­taa kun­nan­val­tuus­tois­ta. Ääni­kyn­nys vai­keut­taa puo­lue­ken­tän uudis­tu­mis­ta, mut­ta ei estä sitä.

Suo­mes­sa äänes­tä­jä saa vali­ta puo­lu­een aset­ta­mis­ta ehdok­kais­ta kenet halu­aa. Enem­mis­tö­vaa­lin mais­sa ja myös Sak­sas­sa äänes­tä­jän valit­ta­va­na on kus­ta­kin puo­lu­ees­ta vain yksi ehdo­kas. Muis­sa poh­jois­mais­sa käy­te­tys­sä lis­ta­vaa­lis­sa puo­lue panee ehdok­kaat jär­jes­tyk­seen ja äänes­tä­jät päät­tä­vät, kuin­ka moni kär­jes­tä tulee vali­tuk­si. Tosin äänes­tä­jil­le on nyt annet­tu teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus muut­taa järjestystä.

Me pidäm­me omaa hen­ki­lö­vaa­liam­me par­haa­na, mut­ta asian voi näh­dä toi­sin­kin. Bri­tit pahek­su­vat, että Suo­mes­sa ehdok­kaal­la on varaa jät­tää osa tai jopa enem­mis­tö vaa­li­pii­rin­sä äänes­tä­jis­tä vail­le huo­mio­ta. Vaa­li­kam­pan­joi­den kal­leus tekee jär­jes­tel­mäm­me myös kor­rup­tio­alt­tiin. Meil­lä äänes­tä­jät aut­ta­vat puo­luei­ta pot­ki­maan pois polii­ti­kot, joi­den paras­ta ennen ‑päi­väys on men­nyt umpeen. Puo­lue­ko­neis­toil­le tämä on vai­ke­aa, mikä näkyy pit­kien lis­to­jen maissa.

Hen­ki­lö­vaa­lis­ta huo­li­mat­ta äänes­tä­jän tah­to ei meil­lä aina väli­ty puo­lu­een sisäl­lä oikein. Ongel­ma on sitä suu­rem­pi, mitä eri­lai­sem­pia ehdok­kai­ta puo­lu­eel­la on. Kir­joi­tan tätä ennen euro­vaa­lien tulok­sen sel­viä­mis­tä. Kokoo­muk­sel­la on ehdok­kai­na sekä Ari Vata­nen, että Sir­pa Pie­ti­käi­nen. He ovat täy­sin eri miel­tä ilmas­to­po­li­tii­kas­ta, joka sen­tään on tule­van kau­den tär­kein asia. Pie­ti­käi­sel­le annet­tu ääni voi aut­taa sisään Vata­sen tai päinvastoin.

Sau­li Nii­nis­tö veti sekä vuon­na 1999 että 2007 hui­keil­la ääni­mää­ril­lään muka­naan usei­ta kan­san­edus­ta­jia. Kun Nii­nis­tö imu­roi mel­kein kaik­ki puo­lue­lin­jan äänet, hänen äänil­lään tuli vali­tuk­si Nii­nis­tön lin­jan vastustajia.

Jot­ta äänes­tä­jän tah­to toteu­tui­si parem­min, Suo­mes­sa kan­nat­tai­si har­ki­ta Irlan­nis­sa käy­tet­tä­vää siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mää. Äänes­tä­jä panee ehdok­kaat parem­muus­jär­jes­tyk­seen. Jos oma ehdo­kas ei tule vali­tuk­si, ääni siir­tyy äänes­tys­li­pul­la toi­se­na tai kol­man­te­na ole­val­le. Ääni siir­tyy eteen­päin myös, jos oma ehdo­kas saa Nii­nis­tön tavoin lii­kaa ääniä.

Vuo­den 1994 pre­si­den­tin­vaa­leis­sa por­va­ril­lis­ten äänes­tä­jien oli vai­kea tak­ti­koi­da toi­sel­le kier­rok­sel­le se ei-Väy­ry­nen, joka par­hai­ten menes­tyi­si Ahti­saar­ta vas­taan. Mie­li­pi­de­tut­ki­muk­set nos­ti­vat ehdok­kaak­si Eli­sa­beth Reh­nin. Siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mäs­sä ei oli­si tar­vin­nut tak­ti­koi­da. Jos halusi pre­si­den­tik­si ensi­si­jai­ses­ti por­va­ril­li­sen ei-Väy­ry­sen, lait­toi Väy­ry­sen ja Ahti­saa­ren nimet alim­mai­sik­si ja por­va­ril­li­set ehdok­kaat hei­dän ylä­puo­lel­leen halua­maan­sa järjestykseen.

Pre­si­den­tin­vaa­lis­sa siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä toi­mii yksin­ker­tai­ses­ti, mut­ta suh­teel­li­ses­sa vaa­lis­sa tulos on han­ka­la las­kea. Tie­to­ko­ne­ai­ka­na tämä ei ole ongel­ma. Äänes­tä­mi­nen on yksin­ker­tais­ta: ääni menee tak­ti­koi­mat­ta par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la sin­ne, min­ne äänes­tä­jä on sen tar­koit­ta­nut. Pie­ti­käi­sel­le tar­koi­tet­tu ääni ei pää­tyi­si Vata­sel­le eikä päinvastoin.

Vuo­den 2007 edus­kun­ta­vaa­lien tulos eri laskentatavoilla

KESK

KOK

SDP

VAS

VIHR

KD

RKP

PS

Ahv

Edus­kun­ta­vaa­lit 2007

51

50

45

17

15

7

9

5

1

Ruot­sin kor­jat­tu Sain­te-Laguën menetelmä

51

47

44

20

16

8

9

4

1

Alku­pe­räi­nen Sain­te-Laguën menetelmä

51

45

43

20

17

10

9

4

1

Val­ta­kun­nal­li­nen suh­teel­li­suus + äänikynnys

47

46

44

18

17

10

9

8

1

29 vastausta artikkeliin “Äänestäjän tahto”

  1. Kun reikäleipämaalaiskuntani(6000 as) teki kun­ta­lii­tok­sen kes­kel­lä ole­van kau­pun­gin (16000 as) kans­sa, tuli kes­kus­ta­puo­lu­ees­ta, joka yleen­sä oli ollut maa­lais­kun­nan suu­rin puo­lue, kau­pun­kiin yhdis­ty­mi­sen seu­rauk­se­na pik­ku­puo­lue. Sitä kaut­ta se vähi­tel­len näi­vet­tää kes­kus­tan mah­dol­li­suuk­sia myös edus­kun­ta- ja EU-vaaleissa.

    Kes­kus­ta­lai­set, jot­ka tämän mate­ma­tii­kan ymmär­tä­vät, vas­tus­ta­vat kes­kus­ta­ve­tois­ten maa­lais­kun­tien liit­tä­mis­tä isom­piin kun­tiin — se kait on usean jär­ke­vän­kin kun­ta­lii­tok­sen perim­mäi­nen este. 

    Sama mate­ma­tiik­ka pätee, kun on pie­ni maa­seu­tu­val­tai­nen vaa­li­pii­ri tai iso taa­ja­ma­val­tai­nen. Vai­kut­tai­si­ko vaa­li­pii­ri­re­mont­ti enem­män kuin kor­jauk­set vaa­li­jär­jes­tel­mään? Ymmär­sin, että pitäi­si luo­da tämän ongel­man kes­tä­vä vaalijärjestelmä.

    Miten kyet­täi­siin arvioi­maan vaa­li­jär­jes­tel­miä oikeas­sa suh­tees­sa sekä oikeu­den­mu­kai­suu­den, tarkoituksenmukaisuuden(esim. sir­pa­le­puo­luei­den esto) että oman puo­lu­een edun kan­nal­ta? Osmo alus­ti kii­tet­tä­väs­ti niin ettei aina­kaan vetä­nyt näky­väs­ti kotiin päin, vih­rei­den eduk­si. Vai jät­ti­kö hän ihrei­den kan­nal­ta jon­kiun ikä­vän vaih­toeh­don kertomatta?

  2. Siir­to­ää­ni­vaa­li­ta­vas­ta var­sin mie­len­kiin­toi­nen ver­sio on se, että yhte­nä ehdok­kaa­na voi­si äänes­tää puo­lu­een lis­taa koko­nai­suu­des­saan tai val­ta­kun­nal­li­sel­la vaa­li­pii­ril­lä yhdek­si ehdok­kaak­si voi­si vali­ta kaik­ki maa­kun­nan ehdok­kaat. Mii­nusää­niä­kin on ehdo­tet­tu, mut­ta nämä luul­ta­vas­ti syr­ji­si­vät vähem­mis­tö­jä. Täl­löin mii­nusää­nen sijas­ta yhdek­si ehdok­kaak­si voi­si vali­ta kaik­ki muut ehdok­kaat ja sijoit­taa inhok­kieh­dok­kaan­sa tämän jäl­keen. STV:stä seu­rai­si esi­mer­kik­si se, ettei julk­ki­seh­dok­kail­la saa­vu­tet­tai­si juu­ri mitään.

    Hen­ki­lö­vaa­leis­sa vaan vali­tet­ta­vas­ti ongel­ma on se, että vaa­leis­sa menes­tyy jos on pal­jon rahaa lait­taa kam­pan­jaan­sa tai sit­ten jul­ki­suut­ta jo val­miik­si jos­tain. Tämä han­ka­loit­taa esi­mer­kik­si nuo­rem­pien, vähä­va­rais­ten tai sel­lais­ta poli­tiik­kaa edus­ta­vien, kuka saa hei­kos­ti vaa­li­ra­hoi­tus­ta läpi­me­no­mah­dol­li­suuk­sia huo­mat­ta­vas­ti ja STV täy­sin hen­ki­lö­vaa­li­na koros­tai­si ilmiö­tä luul­ta­vas­ti entisestään.

  3. Hyvä, tuo Ruot­sin sys­tee­mi kai­ke­ti hoi­te­li­si ns. julk­ki­seh­dok­kai­den ongel­man, vaik­ket sitä ekspli­siit­ti­ses­ti kir­joi­tuk­ses­sa­si käsitellytkään. 

    On demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män vää­rin­käyt­töä lait­taa ehdok­kaak­si jani­sie­vi­siä, remu­aal­to­sia, velt­to­vir­ta­sia ja tan­ja­kar­pe­loi­ta; ehdok­kai­ta joil­la ei ole mitään sel­keä­tä yhteis­kun­nal­lis­ta ohjel­maa tai asia­ky­sy­mys­tä agen­dal­laan, sekä se että hei­dät tun­ne­taan ensi­si­jai­ses­ti muis­ta kuin poliit­ti­sis­ta tai yhteis­kun­nal­li­sis­ta ansioista.

    Toi­nen vie­lä polt­ta­vam­pi euro­vaa­leis­ta käist­te­le­mät­tä jää­nyt asia oli­vat poliit­ti­set syyt­teet ja peli jol­la pyrit­tiin vai­kut­ta­maa yhden puo­lu­een sisäi­seen ehdo­kas­va­lin­taan ja täten käy­tän­nös­sä estä­mään Jus­si Hal­la-ahon läpi­me­no euro­vaa­leis­sa. Ei siis halut­tu että kan­sa pää­see demo­kraat­ti­sis­sa vaa­leis­sa ilmai­se­maan mie­li­pi­teen­sä maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­ta. Se sii­tä kansanvallasta.

  4. Mik­si on parem­pi, että eri miel­tä ole­vat ihmi­set toi­mi­vat samas­sa puo­lu­ees­sa kuin eri puo­lu­ees­sa? Ts. mik­si tuo pirs­ta­loi­tu­mi­nen on paha asia? 200 puo­luet­ta edus­kun­nas­sa oli­si var­mas­ti käy­tän­nös­sä hiu­kan han­ka­laa, mut­ta kyl­lä pari­kym­men­tä kuvas­tai­si kan­san tah­toa parem­min kuin pari. Demo­kra­tian kehi­tyk­sen kan­nal­ta pitäi­si pikem­min­kin ruok­kia pirstaloitumista 🙂

  5. Kan­na­tan siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­män käy­tön lisää­mis­tä ilman muu­ta. Ne eivät kui­ten­kaan sovi kovin hyvin sel­lai­siin vaa­lei­hin, mis­sä ehdok­kai­ta on hyvin monia. Jos äänes­tä­jä mer­kit­see lap­puun­sa sel­väs­ti pie­nem­män mää­rän ehdok­kai­ta kuin mitä ehdol­la kai­ken kaik­ki­aan on, on suu­ri vaa­ra, että anne­tus­ta äänes­tä tulee huk­ka­ää­ni. Kun­nal­lis­vaa­leis­sa tämä voi­si tar­koit­taa usei­den kym­me­nien ään­tän lis­taa­mis­ta — kuka äänes­tä­jä sii­hen pys­tyy, kun moni ei osaa vali­ta yhtä­kään ehdokasta?

    Huo­mio­nar­vois­ta onkin, että Irlan­nis­sa vaa­li­pii­rien koko on 3–5 par­la­ment­ti­vaa­leis­sa, pai­kal­lis­vaa­leis­sa 3–7. Vaik­ka puo­luei­ta on usei­ta, ehdok­kai­ta on yhdes­sä vaa­li­pii­ris­sä yleen­sä alle kym­me­nen. Huk­ka­ää­niä tulee siel­lä­kin, mut­ta äänes­tä­jäl­lä on pal­jon helpompaa.

    Austra­lias­sa, jos­sa on käy­tös­sä siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä senaa­tin vaa­leis­sa, ongel­ma on rat­kais­tu toi­sin. Siel­lä äänes­tä­jä valit­see puo­lu­een ja puo­lu­eet ovat aset­ta­neet kaik­ki omat ja mui­den puo­luei­den ehdok­kaat jär­jes­tyk­seen, jon­ka mukaan äänes­tä­jän ään­tä siir­re­tään. Jos­kus puo­lu­eet tar­joa­vat kah­ta siir­to­jär­jes­tyk­sen vaih­toeh­toa, eten­kin yhden asian liik­keet tai sitou­tu­mat­to­mat voi­vat tar­jo­ta äänes­tä­jäl­le oikeis­to­lais­ta tai vasem­mis­to­lais­ta vaih­toeh­toa. Ehdok­kai­ta voi yhdes­sä osa­val­tios­sa olla jopa lähem­mäs sataa, mut­ta äänes­tä­jä on mah­dol­li­suus vali­ta noin kym­me­nes­tä vaih­toeh­dos­ta. Äänes­tä­jäl­lä on myös mah­dol­li­suus teh­dä oma lis­tan­sa, mut­ta sitä mah­dol­li­suut­ta käyt­tää äärim­mäi­sen har­va, kos­ka se on hyvin työläs.

    Suo­mes­sa siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä sopii par­hai­ten juu­ri pre­si­den­tin­vaa­lei­hin. Vaa­lit­kin voi­tai­siin rat­kais­ta yhdel­lä kierroksella.

  6. Hyvin mie­len­kiin­toi­nen aihe! Vali­tet­ta­vas­ti rea­li­teet­ti tai­taa olla, että ilman sodan tai val­lan­ku­mouk­sen koko­luok­kaa ole­vaa krii­siä ei dra­maat­ti­sia muu­tok­sia jär­jes­tel­mään joka sel­väs­ti suo­sii nykyi­siä val­lan­pi­tä­jiä tul­la teke­mään. Kol­mel­la suu­rel­la puo­lu­eel­la on niin pal­jon hävit­tä­vää mel­kein mis­sä tahan­sa uudis­tuk­ses­sa, että perus­tus­lain muut­ta­mi­seen vaa­dit­ta­va ääni­mää­rä lie­nee mah­do­ton saa­vut­taa. Mut­ta saa­nee sil­ti hie­man fantasioida. =)

    Ääni­kyn­nys on ymmär­ret­tä­väs­ti jos­sain mää­rin epä­de­mo­kraat­ti­nen tapa sul­kea pie­nim­mät puo­lu­eet ulos pää­tök­sen­teos­ta, mut­ta esi­mer­kik­si Israe­lin esi­merk­ki jos­sa ääni­kyn­nys oli pit­kään vain 1 % ja koko maa on yhtä vaa­li­pii­riä on hyvä esi­merk­ki sii­tä, että ei sekään ole kovin demo­kraat­tis­ta että kun enem­mis­tö­hal­li­tus­ta ei ole mah­dol­lis­ta muo­dos­taa ilman sir­pa­le­puo­luei­den tukea, nämä saa­vat kiris­tet­tyä kokoon­sa näh­den aivan koh­tuut­to­mia myön­ny­tyk­siä. Jos oli­si tai­pu­vai­nen vetä­mään mut­kia suo­rak­si, voi­si loh­kais­ta että Pales­tii­nan konflik­ti rat­kais­tai­siin alle vuo­si­kym­me­nes­sä nos­ta­mal­la ääni­kyn­nys Israe­lis­sa vaik­ka vii­teen pro­sent­tiin. (Ei se oikeas­ti tai­da ihan niin help­poa olla, mut­ta aut­tai­si var­mas­ti kui­ten­kin oike­aan suun­taan.) Pitää muis­taa sekin että d’Hond­tin jär­jes­tel­mäs­sä­kin on pii­le­vä ääni­kyn­nys, joka tai­si vii­me vaa­leis­sa vaih­del­la suun­nil­leen 3–14 pro­sen­tin haa­ru­kas­sa vaa­li­pii­ris­tä riippuen.

    Siir­to­ää­ni­vaa­li­ta­pa on ehkä sil­ti näis­tä jo maa­il­mal­la käy­tös­sä ole­vis­ta vaa­li­ta­vois­ta lähin­nä omaa ide­aa­lia­ni. Mut­ta kos­ka sen käyt­töön­ot­to mer­kit­si­si puo­luei­den roo­lin pie­ne­ne­mis­tä, on hyvin epä­to­den­nä­köis­tä että sitä otet­tai­siin käyt­töön Suo­mes­sa. Pikem­min­kin isoil­la puo­lueil­la tun­tuu ole­van halua lis­ta­vaa­liin jos­sa saa­daan vie­lä lisää val­taa käh­mit­tyä puo­lue­ko­neis­toil­le. Mie­les­tä­ni puo­lu­eet ovat vält­tä­mä­tön paha, eivät mikään pyhä leh­mä joi­den ase­maa pitäi­si pön­kit­tää yhtään sen enem­pää kuin pak­ko on.

    Jos oikein äityy visioi­maan, nyky­tek­no­lo­gia var­maan mah­dol­lis­tai­si sel­lai­sen­kin vaa­li­ta­van, jos­sa kan­sa­lais­ten tah­to tuli­si vie­lä sel­vem­min näky­viin. Esim­mäi­se­nä tulee mie­leen, että kan­san­edus­ta­jat voi­si­vat äänes­tää sil­lä ääni­mää­räl­lä jol­la hei­dät on edus­kun­taan valit­tu. Nii­nis­töl­lä oli­si siis enem­män ääniä edus­kun­nas­sa kuin Eero Leh­del­lä joka käy­tän­nös­sä 2007 pää­si sisään Nii­nis­tön äänil­lä (Nii­nis­tö sai lähes 140 000 ään­tä, Leh­ti vain 12 000). Vie­lä parem­pi oli­si, jos anne­tun äänen voi­si ottaa pois tai siir­tää toi­sel­le edus­ta­jal­le kes­ken vaa­li­kau­den. Käy­tän­nös­sä tämän vaa­ti­ma jär­jes­te­ly (jos vaa­li­sa­lai­suu­des­ta halu­taan pitää kiin­ni) voi­si olla tur­han köm­pe­lö toteut­taa. Lähin­nä tulee mie­leen jon­kin­lai­nen satun­nais­lu­ku­jen ja hash-tii­vis­tei­den käyt­tö äänes­tä­jän yksi­löin­tiin, mut­ta se oli­si ehkä lii­an han­ka­laa taval­li­sen äänes­tä­jän kan­nal­ta. (Eli että äänes­tys­pai­kal­la vaik­ka­pa käyt­tä­jän hen­ki­lö­to­dis­tuk­ses­ta tar­kis­tet­tu hen­ki­lö­tun­nus ja satun­nais­lu­ku tii­vis­te­tään yhdek­si has­hik­si joka lii­te­tään ääneen ja tämä satun­nais­lu­ku anne­taan tulos­tee­na tai säh­köi­ses­ti äänes­tä­jäl­le, joka voi myö­hem­min vaik­ka­pa pos­tis­sa käy­dä anta­mas­sa van­han äänen kor­vaa­van uuden äänen.)

  7. Puo­luei­den väli­sen suh­teel­li­suu­den takaa­mi­nen val­ta­kun­nal­li­ses­ti on hyvä asia.

    Nyky­ään monet äänes­tä­vät “mie­les­sään” enem­män yksit­täi­siä ehdok­kai­ta kuin puo­luei­ta. Kaik­ki eivät edes ymmär­rä, mil­lä tavoin yksit­täi­sil­le ehdok­kail­le anne­tut äänet siir­ty­vät koko puo­lu­een käyt­töön. Siir­to­ää­ni­me­ne­tel­mä ottai­si näi­den äänes­tä­jien usko­muk­set parem­min huo­mioon. Mut­ta pitäi­si­kö men­nä täy­del­li­seen hen­ki­lö­vaa­liin, eli lapul­le voi­si kir­joit­taa lis­tan nimiä, joi­den ei tar­vit­se kuu­lua samaan puolueeseen?

  8. Juuso Kopo­nen: Siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mäs­sä on mie­les­tä­ni yksi han­ka­la vika, jos­ta olen kysy­nyt­kin mones­sa­kin pai­kas­sa ilman vas­taus­ta. Miten jae­taan lau­ta­kun­ta­pai­kat ilman puolueita?

    Yksi kan­san­edus­ta­ja tai kun­nan­val­tuu­tet­tu ei ehdi joka paik­kaan, joten puo­luet­ta A ja ehdo­kas­ta AB äänes­tä­nyt saa yhteen lau­ta­kun­taan edus­ta­jak­seen AB:n, toi­seen AC:n (jota hän ei suo­raan edes äänes­tä­nyt — mah­dol­li­ses­ti toi­ses­ta vaa­li­pii­ris­tä) ja niin edel­leen. Jos edus­kun­ta oli­si pelk­kä puhe­sa­li, niin asia oli­si todel­la pal­jon yksinkertaisempi.

  9. Osmo:“Täysin suh­teel­lis­ta vaa­li­ta­paa ei nou­da­te­ta enää oikein mis­sään, kos­ka puo­lue­kent­tä voi­si pirs­tou­tua liiaksi”

    Mil­lä perus­teel­la puo­lue­ken­tän pirs­tou­tu­mi­ses­ta on hait­taa? Mil­lä perus­teel­la puo­lue­ken­tän pirs­tou­tu­mi­ses­ta on enem­män hait­taa kuin sii­tä, että ääni­kyn­nys leik­kaa mar­gi­naa­liin jää­vien äänes­tä­jien pre­fe­rens­sit pois edus­kun­nan päätöksenteosta?

  10. Ihan tot­ta, tuli luet­tua vää­rää sara­ket­ta. Ääni­mää­rät siis 60 563 ja 3 215 eli itse asias­sa Nii­nis­tö sai ääniä suh­tees­sa vie­lä­kin enem­män kuin noi­den vää­rien luku­jen valossa.

  11. Ään­tä pide­tään ilmei­ses­ti huk­ka­ää­ne­nä, jos kukaan lis­tal­la ole­va ei pää­se läpi, mut­ta tämä on vähän outo aja­tus. Täy­tyy­hän jon­kun jää­dä ulko­puo­lel­le­kin, muu­ten­han vaa­le­ja ei tarvittaisi.

    Jos näin kui­ten­kin aja­tel­laan, en oikein ymmär­rä yllä esi­tet­tyä “huk­ka­ää­nen” kri­tiik­kiä. Siir­to­ää­ni­vaa­li redusoi­tuu nykyi­sek­si vaa­li­ta­vak­si kun ehdok­kai­ta saa lis­ta­ta vain yhden. Ehdok­kai­den mää­rän lisää­mi­nen vähen­tää mon­o­to­ni­ses­ti “huk­ka­ää­nen” todennäköisyyttä.

    (Kopo­sen ehdo­tus kuu­los­taa var­maan jon­kun mie­les­tä jär­ke­väl­tä, mut­ta jos sitä miet­tii yhtään pidem­mäl­le, niin huo­maa, että se on vain sovel­lus suo­ras­ta demo­kra­tias­ta; eten­kin jos ääniä voi­si siir­tää kes­ken vaa­li­kau­den, niin mik­si sit­ten ei suo­raan äänes­tet­täi­si kan­san­vaa­lil­la jokai­ses­ta edus­kun­nan asiasta?)

    Mut­ta vaa­li­ma­te­ma­tiik­kaan pala­tak­se­ni: Nyt­hän ollaan pys­tyt­tä­mäs­sä ääni­kyn­nys­tä, kos­ka isot ja kes­ki­suu­ret puo­lu­eet halua­vat estää uusien puo­luei­den pää­se­mi­sen mukaan. Ääni­kyn­nys on par­haim­mil­lan­kin täs­sä yhtey­des­sä ja “Case Cronberg”-perusteella vain yri­tys pai­ka­ta vir­het­tä, joka on jos­sain muualla. 

    Jos vika on sii­nä, että kol­mel­la pro­sen­til­la val­ta­kun­nan äänis­tä saa ehdok­kaan sisään, niin pudo­te­taan edus­kun­nan paik­ka­lu­ku kol­meen­kym­me­neen, niin ääni­kyn­nys nousee. 

    SVT:n mate­ma­tiik­ka­han ei ole miten­kään kau­hean vai­ke­aa suh­teel­li­sen vaa­li­ta­van ja puo­lue­vaa­lin yhtey­des­sä. Nykyis­ten ver­tai­lu­lu­ku­jen sijaan paik­ko­ja vain täy­te­tään kat­so­mal­la ensin puo­lue ja sit­ten ehdo­kas ja sit­ten puo­luet­ta “sako­te­taan” jokai­ses­ta läpi­men­nees­tä ehdok­kaas­ta. Las­ken­ta ei ole kama­lan vai­ke­aa, kun äänet on syö­tet­ty konee­seen, veik­kaan että tuon saa las­ket­tua O(n log n) ajas­sa, siis yhtä nopeas­ti kuin mitä ään­ten jär­jes­te­le­mi­nen vie.

  12. Nii­nis­tö sai 60563 ään­tä ja Leh­ti 3215. Kopo­sen poin­tin kan­nal­ta noil­la vää­ril­lä luvuil­la ei ole juu­ri­kaan vai­ku­tus­ta: itse asias­sa ero on suu­rem­pi kuin ver­taus­lu­ku­ja katsomalla.

    Suh­tau­dun kyl­lä hiu­kan epäil­len ide­aan että edus­ta­jan ääni­mää­rä riip­pui­si hänen saa­mis­taan äänis­tä: se aina­kin kan­nus­tai­si hen­ki­lö­kes­kei­seen popu­lis­miin (vaik­ka vaa­li­ta­pa pysyi­si ennal­laan) ja voi­si muut­taa edus­kun­nan toi­min­taa yllät­tä­vil­lä tavoilla.

  13. Oli­si muka­va, jos Osmo vai­vau­tui­si sel­vit­tä­mään, mil­lai­nen oli­si nykye­dus­kun­nan hen­ki­lö­gal­le­ria, mikä­li 2007 vaa­lit oli­si toi­mi­tet­tu kaa­vail­lul­la menetelmällä.

    1. Ei sitä voi tie­tää, min­kä­lai­seen hen­ki­lö­kal­le­ri­aan ehdo­tuk­se­ni joh­tai­si, kos­ka emme tie­dä, miten äänes­tä­jät siir­to­ään­tä käyttäisivät.
      Aja­tus, että ääni menee huk­kaan, jos ei ole lis­tan­nut tar­peek­si ehdok­kai­ta, sisäl­tää ole­tuk­sen, että suh­teel­li­ses­ta vaa­lis­ta luo­vut­tai­siin. Minus­ta oli­si perus­tel­tua, että ehdo­kas voi lis­ta­ta vain saman puo­lu­een ehdok­kai­ta. Sil­loin ääni meni­si puo­lu­eel­le. Puo­lu­een sisäl­lä se voi men­nä huk­kaan, kuten suu­ri osa äänis­tä nyt­kin menee.

  14. Mie­len­kiin­toi­nen aihe tosi­aan ja sel­lai­nen jota olen pal­jon funt­si­nut. Opis­kel­les­sa­ni Kana­das­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten tutus­tuin pai­kal­li­seen vään­töön vaa­li­jär­jes­tel­mäs­tä. Kana­das­sa­han vih­reät ovat kan­na­tuk­sel­taan yhtä suu­ri puo­lue kuin Suo­mes­sa, mut­ta enem­mis­tö­vaa­li­ta­van vuok­si ovat jää­neet AINA ulos 308-paik­kai­ses­ta parlamentista.

    Siel­lä on kehi­tet­ty “Mixed mem­ber pro­por­tio­nal” ‑sys­tee­mi, joka yhdis­te­lee enem­mis­tö­vaa­li­ta­paa, suh­teel­lis­ta vaa­li­ta­paa ja siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mää. Tämä mie­les­tä­ni nero­kas tapa ottaa ensik­si mai­ni­tul­ta vaa­li­pii­rit, suh­teel­li­sel­ta vaa­li­ta­val­ta tasaus­pai­kat ja siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mäl­tä Ruot­sin kal­tai­sen “hei­kon veton” tasaus­paik­ka­lis­taan. Kir­joi­tin täs­tä esseen Kana­das­sa — sii­tä saa aika hyvän kuvan, miten sys­tee­mi toi­mi­si myös Suo­mes­sa: http://koti.mbnet.fi/thexder/Opiskelu/Proportional.htm

    Olen ideoi­nut myös hie­man pidem­män ver­sion täs­tä käy­tet­tä­väk­si met­ro­po­lia­lu­eel­la HKI-VAN-ESP yhdis­tyt­tyä. Sii­nä olen ympän­nyt mukaan vie­lä kau­pun­gin­osa­val­tuus­tot ja option por­mes­ta­rin­vaa­leis­ta: http://thexder82.livejournal.com/9697.html

    Suo­mes­sa vie­ras­te­taan tur­haan enem­mis­tö­vaa­li­ta­paa. Se on toki sel­lai­se­naan demo­kraat­ti­ses­ti hyvin epäi­lyt­tä­vä, mut­ta suh­teel­li­sil­la ele­men­teil­lä (tasaus­pai­kat) ryy­di­tet­ty­nä se toi­si mie­les­tä­ni pal­jon hyvää suo­ma­lai­seen poliit­ti­seen kult­tuu­riin ja demo­kraat­ti­seen jär­jes­tel­mään. Ehkä suu­rim­mat hyö­dyt täs­tä ovat sel­keä edus­tus, mah­dol­li­suus tutus­tua kun­nol­la ehdok­kai­siin sekä ehdok­kail­le itsel­leen mai­nos­ta­mi­sen ja esil­lä ole­mi­sen edul­li­suus, mikä suo­si­si hie­man köy­hem­piä ehdok­kai­ta. Ei myös­kään sovi unoh­taa sitä, että puo­lue pää­si­si entis­tä hel­pom­min nos­ta­maan päte­viä kyky­jä (lait­ta­mal­la hei­dät “help­poi­hin” pii­rei­hin) eikä julk­kik­sia juu­ri­kaan kan­nat­tai­si tuo­da listoille.

  15. Tuo Punai­sen Nört­tin ver­sioi­ma lis­ta­vaa­li­jär­jes­tel­mä kuu­los­taa oikein mie­len­kiin­toi­sel­ta. Osmo Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus äänes­tä­jän valin­nan rajaa­mi­ses­ta valit­se­man­sa puo­lu­een ehdok­kai­siin voi­si tosin olla (aika raju) kom­pro­mis­si, jol­la STV:n voi­si kuvi­tel­la jopa saa­ta­van läpi Suomessa.

  16. STV hen­ki­lö­vaa­li­na tar­koit­tai­si jos­sain mie­les­sä, että puo­luei­den mer­ki­tys vaa­leis­sa kutis­tui­si vähäi­sek­si. En tie­dä, voi­daan­ko huk­ka­ään­ten mah­dol­li­suut­ta pitää argu­ment­ti­na tätä vas­taan. Edel­leen voi­si olla mah­dol­li­suus ruk­sa­ta jokin puo­lue default-arvoksi.

    Ongel­ma­na on se, että ehdok­kaan puo­lue­ryh­män tavoit­teet voi­vat poi­ke­ta olen­nai­ses­ti sii­tä, mitä itse pitää jär­ke­vä­nä. Ei ole mitään takei­ta, että äänes­tä­mä­ni edus­ta­jan ryh­män kan­na­no­tot hei­jas­ta­vat toi­vei­ta­ni. Voi olla jär­ke­vää pitää STV puo­luei­den sisäi­se­nä niin kau­an kuin par­la­men­teis­sa on puoluerajoja.

  17. Äänes­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen on mie­les­tä­ni aika vaka­va demo­kra­tian ongel­ma. Sii­tä eivät kär­si kal­tai­sen hyvin­voi­vat kes­ki­luok­kai­set, mut­ta sii­tä kär­sii yhteis­kun­nan alim­mil­la por­tail­la ole­vat. Sik­si minus­ta puo­lue­joh­ta­jien pakol­li­nen voi­vot­te­lu alhai­ses­ta äänes­tys­pro­sen­tis­ta on teko­py­hää — mie­luum­min he otta­vat nykyi­sen paik­ka­jaon ver­rat­tu­na sii­hen, että kaik­ki äänestäisivät.

    Tähän oli­si yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, mut­ta kun se on niin help­po ja popu­lis­ti­nen, sitä ei vaan ote­ta käyt­töön: Edus­kun­nas­sa on 200 paik­kaa sil­loin kun äänes­tys­pro­sent­ti on 80 tai yli. Jos äänes­tys­pro­sent­ti las­kee 40:een, edus­ta­jia valit­tai­siinn­kin enää 100. 

    Pik­ku ongel­mia tuli­si tie­tys­ti valio­kun­ta­ra­ken­tee­seen, mut­ta kyl­lä siel­lä­kin pie­nem­mäl­lä poru­kal­la pär­jät­täi­siin — tai polii­ti­kot rupei­si­vat otta­maan äänes­tys­pro­sen­tin tosis­saan jo ennen vaaleja. 

    Tou­ko Mettinen

  18. 3% ääni­kyn­nys on tör­ke­ää demo­kra­tian hal­vek­sun­taa ja käy­tän­nös­sä tulee toden­nä­köi­ses­ti estä­mään uusien puo­luei­den nouse­mi­sen. Eivät vih­reät sen enem­pää kuin perus­suo­ma­lai­set­kaan saa­neet ensiy­rit­tä­mäl­lä tuo­ta äänio­suut­ta. Maan­laa­jui­sen näky­vyy­den saa­mi­nen vaa­tii rahaa ja vuo­sien pon­nis­te­lua. Sii­nä voi mer­kit­tä­väs­ti aut­taa, jos saa yhden tai kak­si näky­vää ehdo­kas­ta lävit­se jos­ta­kin päin maa­ta. Sil­loin myös puo­lu­een rahoi­tus lisään­tyy. Tämä aut­toi vih­rei­tä aika­naan, ja samoin perussuomalaisia.

    Nyt piraat­ti­puo­lue voi­si saa­da ääni­tu­lok­sen, jol­la perin­tei­ses­ti oli­si saa­tu nuo 1 tai 2 ehdo­kas­ta, mut­ta jää­kin koko­naan ulko­puo­lel­le, kos­ka äänio­suus on “vain” 1.8%. Mut­ta se voi myös tar­koit­taa, että tie­tys­sä nuor­ten mies­ten ikä­ryh­mäs­sä tuo kan­na­tuso­suus onkin 14%, ja vie­lä vali­koi­dum­min tie­tys­sä koulutuksellisessa/ammatillisessa/sosiaalisessa vii­te­ryh­mäs­sä yli 30%. Jos täl­lai­nen ryh­mä tai täl­lai­set ryh­mät, ja hei­dän mah­dol­li­suu­ten­sa ajaa omaa poliit­tis­ta agen­daan­sa jäte­tään nyt koko­naan huo­miot­ta laki­muu­tok­sen myö­tä, niin ei sitä voi näh­dä minään muu­na kuin demo­kra­tian halveksuntana.

  19. Tou­ko Met­ti­nen: Mil­le perus­teel­la esit­tä­mä­si vaih­toeh­to on joku rat­kai­su tähän “ongel­maan”?

    Eikös äänes­tys­pro­sen­tin alhai­suu­den voi­vot­te­lun perus­ta­na ole huo­li sii­tä, että ne jot­ka eivät äänes­tä eivät saa itsel­leen edus­ta­jaa. Miten edus­ta­jien koko­nais­mää­rän vähen­tä­mi­nen vai­kut­taa tähän?

    Eikö sil­loin tapah­du enem­min­kin niin, että äänes­tä­vän kan­san­osan pai­noar­vo edus­kun­nan pää­tök­sen­teos­sa kas­vaa entisestään?

    (Minus­ta alhai­nen äänes­ty­pro­sent­ti ei tie­ten­kään ole mikään ongel­ma. Jos kokee, että äänes­tä­mi­sen aiheut­ta­ma vai­va on suu­rem­pi kuin äänes­tä­mi­ses­tä saa­ta­va pal­kin­to, niin ei mul­la ole sii­hen nokan koputtamista.)

  20. Suo­ran demo­kra­tian ongel­ma on, että asia­ko­ko­nai­suu­det ovat niin moni­mut­kai­sia, ettei taval­li­sel­la kan­sa­lai­sel­la ole mah­dol­li­suuk­sia ottaa kai­kes­ta sel­vää itse. Sik­si tar­vi­taan täy­si­päi­väi­siä pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä. Ide­aa­li­ti­lan­tees­sa­han kan­sa­lai­set äänes­täi­si­vät joka asias­ta jos­ta ovat kiin­nos­tu­nei­ta ja jon­ka tun­te­vat itse ja jät­täi­si­vät sit­ten muut asiat (suu­rim­man osan siis) edus­ta­jan­sa pää­tet­tä­väk­si. Jon­kin­lai­nen likiar­vo täl­le on Sveit­sin tai monien USA:n osa­val­tioi­den sys­tee­mi, jol­la saa­daan hel­pos­ti jär­jes­tet­tyä kan­sa­nää­nes­tys asiois­ta, mut­ta jos käy­tös­sä oli­si tuol­lai­nen kor­vaa­va ääni ‑jär­jes­tel­mä, äänen voi­si omal­ta edus­ta­jal­taan ottaa pois väliai­kai­ses­ti jos hän on eri miel­tä jos­tain itsel­leen tär­keäs­tä asias­ta ja sitoa sen vaik­ka suo­raan itse äänes­tyk­seen. Siis sisäl­löl­li­ses­ti että “Mat­ti Möt­tö­nen edus­taa minua, pait­si asias­sa X äänes­tän JAA”. Käy­tän­nös­sä voi men­nä tur­han moni­mut­kai­sek­si tämän toteutus.

    Punai­sen Nör­tin lis­ta­vaa­li­jär­jes­tel­mä kuu­los­taa hyväl­tä mut­ta on kovin moni­mut­kai­nen, pel­kään että suu­rin osa kan­sa­lai­sis­ta koki­si lii­an epä­sel­väk­si, kenen eduk­si ääni oikein menee. Tämä voi kiel­tä­mät­tä olla STV:n ongel­ma laa­jem­min­kin jos halu­taan pitää kiin­ni suh­teel­li­ses­ta vaalitavasta. 

    Tou­ko Miet­ti­sen aja­tus vaih­te­le­vas­ta kan­san­edus­ta­jien mää­räs­tä on kiin­nos­ta­va! Mie­les­tä­ni sen sijaan että oli­si tuol­lai­set anka­rat pykä­lät, parem­pi tapa oli­si että jokai­nen tie­tyn ääni­mää­rän (tai ver­tai­lu­lu­vun) ylit­tä­nyt pää­si­si edus­kun­taan jol­loin edus­ta­jien mää­rä vaih­te­li­si por­taat­to­mas­ti äänes­ty­sak­tii­vi­suu­den mukaan. 

    Sel­lai­nen­kin idea tuli mie­leen, että edus­kun­ta­vaa­li­han voi­si olla kak­si­kier­rok­si­nen: ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la vali­taan vaik­ka 2–4 ker­taa paik­ko­jen mää­rä ehdok­kai­ta ja sit­ten näis­tä äänes­te­tään lopul­li­nen kokoonpano.

  21. Myös Austra­lias­sa on siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä. Lis­ta­vaa­lei­hin yhdis­tet­ty­nä tämä tuo näky­vyy­den, ilman että ehdok­kaan tar­vit­see kai­vaa kuvet­ta sadan­ton­nin edestä.

    Mai­nit­ta­koon, että jokai­nen piraa­teil­le annet­tu ääni huo­mioi­daan, pää­si piraat­te­ja läpi tai ei, kos­ka mui­ta­kin puo­luei­ta kiin­nos­ta­vat nämä äänet.

  22. Hei Art­tu­ri!

    Vas­tauk­se­ni vähän kes­ti kun en ollut ihan samal­la leve­lil­lä kans­sa­si. Sitä pak­kaa unoh­tua, että liber­ta­lis­tien kans­sa pitää aina läh­teä nollasta.

    Ensin kysyit, mil­lä perus­teel­la edus­ta­ja­paik­ko­jen mää­rä oli­si rat­kai­su “ongel­maan”.

    We have this thing cal­led “inse­tii­vi”, ja täs­sä tapauk­ses­sa kan­san­edus­ta­ja- (ja kunnanvaltuusto-)ehdokkaat pyr­ki­si­vät var­mas­ti nykyis­tä enem­män otta­maan huo­mioon myös sel­lais­ten ihmis­ten tar­pei­ta, jot­ka nyky­sys­tee­min puit­teis­sa pak­kaa­vat jät­tää äänes­tä­mät­tä. Edus­kun­taan ja val­tuus­toon oli­si vai­keam­pi pääs­tä, eli unoh­det­tu kan­san­osa pitäi­si saa­da vaaliuurnille.(“Ongelmasta” alempana.)

    Tämä jäl­keen ihmet­te­lit, että eikö esit­tä­mä­ni uuden­nos pikem­min­kin nos­tai­si äänes­tä­vän kan­san­osan painoarvoa.

    No, miten sen nyt ottaa. Nykyi­sel­lään äänes­tä­vä kan­san­osa vali­tee edus­kun­taan mie­lei­sen­sä 200 edus­ta­jaa — minun ehdo­tuk­sen myö­tä edus­kun­nas­sa saat­tai­si olla esi­mer­kik­si 50 tyh­jää jaka­ran­da­tuo­lia (jot­ka demon­straa­rion vuok­si oli­si tie­ten­kin hyvä pitää pai­kal­laan). Se voi­si tuo­da nöy­ryyt­tä nii­den 150 onnel­li­sen työs­ken­te­lyyn: osa suo­ma­lai­sis­ta ei ole edus­tet­tu­na täs­sä salissa.

    Lopuk­si vie­lä esi­tät, etä alhai­nen äänes­tys­pro­sent­ti ei ole ongel­ma: “Jos kokee, että äänes­tä­mi­sen aiheut­ta­ma vai­va on suu­rem­pi kuin äänes­tä­mi­ses­tä saa­ta­va pal­kin­to, niin ei mul­la ole sii­hen nokan koputtamista.”

    Itse­kin viit­ta­sin tähän jo yllä kun sanoin, että alhai­nen äänes­tys­pro­sent­ti ei häi­rit­se mei­tä hyvin­voi­via kes­ki­luok­kai­sia — joi­hin sinä­kin Art­tu­ri tai­dat kuu­lua. Tämä nyt on taas tätä: sos­suse­tä yrit­tää selit­tää liber­ta­li­sil­le, että oli­si hyvä, jos myös hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat tun­ti­si­vat kuu­lu­van­sa yhteis­kun­taan jne ja sit­ten sinä kui­ten­kin sanot, etä mik­si pitäi­si — jokai­sen oma valinta. 

    Mä luu­len että mä en jak­sa men­nä syvem­mäl­le tähän “ongel­maan”. Mä elän maa­il­mas­sa, jos­sa on diplo­mi-insi­nöö­re­jä, kir­jas­to­vir­kai­li­joi­ta, työt­tö­miä, kas­sa­työn­te­ki­jöi­tä, kai­vu­ri­kus­ke­ja, skit­so­free­nik­ko­ja jne. Se on niin moni­mut­kai­nen palet­ti, että se ei vaan sku­laa sinun reseptilläsi. 

    Maa­il­ma olis eri­lai­nen jos kaik­ki oli­si­vat 25 — 35 ‑vuo­tiai­ta kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja vapai­ta ihmi­siä, ja sil­loin ei var­maan kukaan pakot­tais­kaan tois­ta mak­sa­maan vero­ja. Mut ois­ko se maa­il­ma jo vähän tyl­sä? Vähän niin kuin taivas?

    Tou­ko Mettinen

  23. Tou­ko Mettinen:“We have this thing cal­led “inse­tii­vi””

    Ja tämä kan­nus­tin toi­mi­si niin, että nii­den kan­san­edus­ta­jien jot­ka tulee vali­tuk­si kan­nat­taa tul­la vali­tuk­si edus­kun­taan, jos­sa on mah­dol­li­sim­man vähän mui­ta kan­san­edus­ta­jia, eli hei­dän etun­sa mukais­ta oli­si pitää äänes­tys­pro­sent­ti mah­dol­li­sim­man alhaisena.

    Mikä täs­sä ehdo­tuk­ses­sa­si lisäi­si kan­san­edus­ta­jien kan­nus­ti­mia vedo­ta tähän “unoh­det­tuun” kansanosaan?

    Se voi­si tuo­da nöy­ryyt­tä nii­den 150 onnel­li­sen työskentelyyn”

    Jos nyt ker­ta puhu­taan niis­tä kan­nus­ti­mis­ta, niin mikä ihme täs­sä 150 kan­san­edus­ta­jan kans­sa työns­ken­te­lys­sä (ver­rat­tu­na 200 kans­sa työns­ken­te­lyyn) aiheut­tai­si nöy­ryyt­tä? Kai se pikem­min­kin vaan kas­vat­tai­si oman arvon tun­toa, kun kuu­lui­si pie­nem­pään eliittiin?

    Itse­kin viit­ta­sin tähän jo yllä kun sanoin, että alhai­nen äänes­tys­pro­sent­ti ei häi­rit­se mei­tä hyvin­voi­via keskiluokkaisia”

    Minul­la on täs­tä täy­sin vas­tak­kai­nen kuva. Alhai­nen äänes­tys­pro­sent­ti ei häi­rit­se oikeas­taan ketään muu­ta kuin joi­ta­kin tei­tä hyvin­voi­via kes­ki­luok­kai­sia, jot­ka jak­sat­te sii­tä aina valittaa.

    Jos sinä osoi­tat kuu­lu­va­si yhteis­kun­taan äänes­tä­mäl­lä, niin sitä ei voi yleis­tää tyy­liin: kaik­ki osoit­ta­vat kuu­lu­van­sa yhteis­kun­taan äänestämällä.

    Eikö­hän mie­dän pitäi­si antaa ihmis­ten toi­mia yhteis­kun­nas­sa halua­mal­laan taval­la, eikä yrit­tää ohja­ta hei­tä teke­mään asioi­ta, joi­ta me pidäm­me hyvinä. 

    Esim. sinä pidät sel­väs­ti äänes­tä­mis­tä hyvä­nä asia­na, mut­ta jos sitä tar­kas­te­lee ihmi­sen kan­nal­ta, joka suh­tau­tuu itse äänes­tä­mi­seen neut­raa­lis­ti ja ajat­te­lee sitä pel­käs­tään äänes­tä­mi­sen hyö­dyl­li­syy­den ja sen aiheut­ta­man vai­van kan­nal­ta, niin täl­lai­nen hen­ki­lö ei äänes­tä iki­nä. Mik­si äänes­tä­mi­sen fanit­ta­mi­nen on joten­kin parem­pi mie­li­pi­de kuin sii­hen neut­raa­lis­ti suhtautuminen?

    Se on niin moni­mut­kai­nen palet­ti, että se ei vaan sku­laa sinun reseptilläsi. ”

    heh. No toki jos uskoo, että moni­mut­kais­ten asioi­den edes­sä on hyvä tur­vau­tua yhteen ja hyväk­si todet­tuun rat­kai­suun (kaik­ki äänes­tä­köön) ja pakot­taa kaik­ki tähän samaan muot­tiin, niin sil­loin minun resep­ti ei skulaa.

    Mä oon kui­ten­kin aika vakuut­tu­nut, että pää­tök­sen­teon hajaut­ta­mi­nen (ne äänes­töön, jot­ka halua­vat) on näis­sä moni­mut­kai­sis­sa jutuis­sa parem­pi kuin sen keskittäminen.

    Maa­il­ma oli­si todel­la­kin eri­lai­nen, jos me kaik­ki oli­sim­me vapai­ta, mut­ta tyl­sem­pi se ei mis­sää nimes­sä olisi.

  24. Art­tu­ril­le

    Ennen edus­kun­ta­vaa­le­ja paik­ko­ja oli­si jaos­sa 200 tai 100 (kun äänee­tys­pro­sent­ti on 40.) Aika har­va yrit­tä­jä voi olla Ben Zys­kowiczin tai Timo Soi­nin tapaan var­ma läpi­me­nos­taan jo ennen vaa­le­ja, eli kai­kil­la muil­la ehdo­kail­la on kan­nus­tin saa­da myös nii­tä äänes­tä­jiä vaa­li­uur­nil­le, jot­ka eivät siel­lä yleen­sä käy.

    Muu­ten olem­me pat­ti­ti­lan­tes­sa: minä uskon hol­houk­seen ja sinä vapaa­seen tah­toon. En minä esi­mer­kik­si usko, että lähiös­sä asu­va toi­sen pol­ven työ­tön oli­si valin­nut osaansa.

    Tou­ko Mettinen

  25. Tou­ko Mettinen:“En minä esi­mer­kik­si usko, että lähiös­sä asu­va toi­sen pol­ven työ­tön oli­si valin­nut osaansa.”

    Minä­kään en usko, että jos hänel­le annet­tai­siin mah­dol­li­suus vali­ta, halu­aa­ko hän olla rus­ket­tu­nut, kou­lu­tet­tu, vara­kas ja kie­li­tai­toi­nen vai “toi­sen luo­kan kan­sa­lai­nen”, että hän pää­tyi­si valit­se­maan jälkimmäisen.

    Minus­ta täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä hol­houk­sen ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­den kanssa.

  26. Vaa­li­me­ne­tel­mä­asias­sa olen koh­ta­lai­sen voi­mak­kaas­ti sitä miel­tä, että nykyi­nen jär­jes­tel­mä ja kaik­ki pie­net muu­tok­set­kin, mitä sii­hen esi­te­tään, ovat vain ja ainoas­taan äänes­tä­jä­kun­nan pet­ku­tus­ta, jot­ta puo­lu­eet saa­vat mel­las­taa enti­seen tapaan.

    Puo­lu­eet ovat jo läh­tö­koh­tai­ses­ti demo­kra­tian vas­tai­nen ins­ti­tuu­tio; yksi­kään puo­lue ei vas­taa nime­tyil­tä pää­mää­ril­tään edes liki­main omia näke­myk­siä­ni — enkä usko että kovin monen muun­kaan. Jos minun tar­vit­si­si luo­da oma “puo­lueoh­jel­ma­ni”, aika hyvän approk­si­maa­tion sai­si aikaan yhdis­te­le­mäl­lä palo­ja kokoo­muk­sen, vih­rei­den, vas. lii­ton, skp:n ja perus­suo­ma­lais­ten ohjel­mis­ta. Sel­lai­se­naan kaik­ki nämä puo­lu­eet ovat mie­les­tä­ni vahin­gol­li­sia niput­taes­saan toi­sis­taan täy­sin irral­li­set asiat saman puo­lue­ni­mik­keen alle.

    Suo­ran demo­kra­tian puut­tees­sa tois­si­jai­ses­ti paras vaih­toeh­to oli­si lis­ta­vaa­lin hyl­kää­mi­nen (d’Hont on vain viri­tet­ty lis­ta­vaa­li). Esi­mer­kik­si koko val­ta­kun­nan laa­jui­nen (ilman vaa­li­pii­ri­ja­koa) STV-hen­ki­lö­vaa­li antai­si minul­le mah­dol­li­suu­den vali­koi­da eri puo­lueis­ta mie­lui­sim­mat ehdok­kaat ja aset­taa nämä jär­jes­tyk­seen oman maku­ni mukaan; täs­sä pys­tyi­si saman­ai­kai­ses­ti ilmai­se­maan tilas­toi­hin halun­sa kan­nat­taa epä­to­den­nä­köi­ses­ti läpi mene­vää ehdo­kas­ta ja toi­saal­ta mak­si­moi­maan äänen­sä vaikuttavuuden.

    Väi­te, että eläm­me nykyi­sin edes liki­main kan­san­val­taa muis­tut­ta­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä on pöyristyttävä.

    (Halua­maa­ni vaa­li­jär­jes­tel­mä­re­for­mia ei yksi­kään nykyi­nen puo­lue tie­ten­kään kan­na­ta, kos­ka se vei­si yhteis­kun­nal­lis­ta val­taa pois puo­luei­den hal­lin­to­ko­neis­toil­ta — äänestäjäkunnalle.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.