Lähdesuoja ja intimiteettisuoja

Tuo­mo Lap­pa­lai­nen kir­joit­taa vii­me vii­kon Suo­men Kuva­leh­des­sä, että Seis­kan pal­jas­tus Inki­sen riko­se­päi­lys­tä oli läh­de­suo­jan vää­rin­käyt­töä ja että täl­lai­nen vaa­ran­taa läh­de­suo­jan kan­na­tuk­sen ja aut­taa sen muren­ta­mi­ses­sa. Lap­pa­lai­sen mukaan leh­dis­tön on kan­net­ta­va itse vas­tuun­sa sii­tä, ettei läh­de­suo­jaa käy­te­tä vää­rin. Hyvin kir­joi­tet­tu, pait­si, että on jok­seen­kin epä­rea­lis­tis­ta pan­na toi­von­sa sii­hen, että ros­ka­leh­dis­tö muut­tui­si laa­tu­leh­dis­tök­si.  Sik­si inti­mi­teet­ti­suo­jan ja läh­de­suo­jan ris­ti­rii­ta asia on rat­kais­ta­va lain­ta­sol­la. Lap­pa­lai­sen mukaan Seis­kan pal­jas­tuk­sel­la ei ollut jour­na­lis­ti­sia perus­tei­ta vaan kyse oli ainoas­taan sen­saa­tiol­la rahastamisesta.

Minus­ta raja voi­daan vetää sii­hen, että läh­de­suo­jan ulko­puo­lel­le jäi­si sel­lai­sen tie­don vuo­ta­mi­nen, jon­ka jul­kai­se­mi­nen rik­koi­si inti­mi­teet­ti­suo­ja­la­kia. Inki­sen riko­se­päi­lyn vuo­ta­mi­sel­la ei sil­loin oli­si läh­de­suo­jaa, mut­ta Alpo Rusin tapauk­ses­sa oli­si. Ja oli­si Nova Grou­pin tapauksessakin.

Mik­si ei rii­tä, että rikol­lis­ta on jul­kais­ta asia, jota inti­mi­teet­ti­suo­ja­lain mukaan ei saa jul­kais­ta? Kos­ka sil­loin asi­aa voi­daan kier­tää niin kuin Seis­ka teki Inki­sel­le: soit­ti täl­le ja ker­toi, että meil­lä on täl­lai­nen tie­to. Miten seli­tät­te toi­min­tan­ne? Näin leh­ti sai taval­laan Inki­sen itsen­sä pal­jas­ta­maan asian. Kun uuti­nen oli lavas­tet­tu haas­tat­te­lun muo­toon, lait­to­mas­ta inti­mi­teet­ti­suo­jan rik­ko­mi­ses­ta tuli­kin lail­li­nen – tai niin Seis­kan pää­toi­mit­ta­ja sen var­maan­kin näki.  Samaa menet­te­lyä käyt­ti TV2 aika­naan Alpo Rusia koh­taan toi­mit­ta­jan oman ilmoi­tuk­sen mukaan; tosin täs­sä tapauk­ses­sa vah­vis­ta­maan tie­don, jos­ta toi­mit­ta­ja oli epävarma. 

(Jos Inki­nen oli­si ymmär­tä­nyt kiel­täy­tyä haas­tat­te­lus­ta ja ilmoit­ta­nut, ettei hyväk­sy uuti­sen jul­kai­se­mis­ta, Seik­sa oli­si tus­kin uskal­ta­nut ottaa ris­kiä. Tämä näin pie­ne­nä vih­jee­nä leh­den seu­raa­vil­le uhreille. )

Jos asias­ta sää­det­täi­siin näin, inti­mi­teet­ti­suo­jan ja läh­de­suo­jan rajan­ve­to­na, sitä ei voi­tai­si käyt­tää läh­de­suo­jan muren­ta­mi­seen yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vis­sä asiois­sa, vain tirkistelyjournalismissa. 

44 vastausta artikkeliin “Lähdesuoja ja intimiteettisuoja”

  1. Minus­ta raja voi­daan vetää sii­hen, että läh­de­suo­jan ulko­puo­lel­le jäi­si sel­lai­sen tie­don vuo­ta­mi­nen, jon­ka jul­kai­se­mi­nen rik­koi­si intimiteettisuojalakia.”

    Läh­de­suo­ja on siis tätä: “Läh­de­suo­ja tar­koit­taa oikeut­ta todis­ta­jan kiel­täy­tyä vas­taa­mas­ta kysy­myk­seen, kuka on jul­kais­tun kir­joi­tuk­sen tai lähe­te­tyn ohjel­man laa­ti­ja tai kuka on anta­nut nii­den perus­ta­na ole­vat tiedot.”

    Läh­de­suo­jaa rik­ko­mat­ta voi­daan nou­dat­taa Seis­kan­kin koh­dal­la tätä RL:n kohtaa:

    Joka oikeu­det­to­mas­ti

    1) jouk­ko­tie­do­tus­vä­li­net­tä käyt­tä­mäl­lä tai

    2) muu­ten toi­mit­ta­mal­la lukuis­ten ihmis­ten saataville

    esit­tää toi­sen yksi­tyi­se­lä­mäs­tä tie­don, vih­jauk­sen tai kuvan siten, että teko on omi­aan aiheut­ta­maan vahin­koa tai kär­si­mys­tä lou­ka­tul­le taik­ka häneen koh­dis­tu­vaa hal­vek­sun­taa, on tuo­mit­ta­va yksi­tyi­se­lä­mää louk­kaa­vas­ta tie­don levit­tä­mi­ses­tä sak­koon tai van­keu­teen enin­tään kah­dek­si vuodeksi.”

    Jos Inki­sen omai­set kat­so­vat koh­dal­taan tul­leen­sa lou­ka­tuik­si, niin polii­si tut­kii ja syyt­tä­jä ken­ties syyttää.

    Mah­dol­li­nen leh­del­le vuo­ta­ja tai perät­tö­män tie­don levit­tä­jä jää läh­de­suo­jan takia pal­jas­tu­mat­ta, mut­ta leh­ti ei pää­se vas­tuus­taan sil­lä irti. 

    Mie­les­tä­ni läh­de­suo­jaan ei siis tar­vit­se kajo­ta. Lisäk­si jos raja vedet­täi­siin Oden ehdot­ta­man mukaan, sen pii­riin tuli­si­vat kaik­ki, myös polii­ti­kot ja kor­keat vir­ka­mie­het, joi­den kykyyn toi­mia teh­tä­väs­sään voi vai­kut­taa moni sel­lai­nen seik­ka, joka jäi­si inti­mi­teet­ti­suo­jan takia paljastumatta.

    Tapauk­sia on ole­mas­sa pil­vin pimein: vie­raan val­lan ilo­tyt­tö lyp­sää kouk­kuun­sa saa­mal­ta polii­ti­kol­ta ties mitä ja mis­tä vetäen. Kun tuol­lai­nen suh­de oli­si lain suo­jan taka­na, oli­si sii­hen lii­an uska­lias­ta puuttua.

    1. Nuo asiat on rajat­tu pois inti­mi­teet­ti­suo­jas­ta ja sik­si ehdo­tuk­se­ni ei kos­ke­nut sitä.
      Et ymmär­tä­nyt point­tia­ni. Seis­ka oli­si jou­tu­nut suo­raan tuo­mi­tuk­si, jos se oli­si vain esit­tä­nyt tie­don Inki­sen riko­se­päi­lys­tä. Teko oli var­mas­ti omi­aan aiheut­ta­maan Inki­sel­le kär­si­mys­tä tai häneen koh­dis­tu­vaa hal­vek­sun­taa. Seis­ka vält­tyi täl­tä hui­jaa­mal­la Inki­sen vas­taa­maan “haas­tat­te­luun”, jol­loin han­ka­lan tie­don ker­toi­kin Inki­nen itse. Temp­pu on likai­nen mut­ta van­ha. En tosin ole var­ma, voit­tai­si­ko Seis­ka mah­dol­li­sen oikeu­den­käyn­nin täl­lä savuverhotempulla.
      Rikos­la­ki tun­tee asias­ta poik­keuk­sen hen­ki­löi­den koh­dal­la, jot­ka pitä­vät hal­lus­saan jul­kis­ta vir­kaa tai vas­taa­vaa (esim. polii­ti­kot, mut­ta eivät “tur­han julk­kik­set”) Tie­don voi jul­kais­ta, jos se on tar­peen arvioi­taes­sa hei­dän päte­vyyt­tä hoi­taa heil­le uskot­tua teh­tä­vää. Jos ulko­mi­nis­te­ri käyt­tää Venä­jän suur­lä­he­tys­tön palk­ka­lis­toil­la ole­vaa ilo­tyt­töä, sen tie­don saa jul­kais­ta. Leh­det ovat itse rajan­neet tämän pii­rin hyvin kapeak­si raja­tes­saan esi­mer­kik­si omat pää­toi­mit­ta­jan­sa sen ulko­puo­lel­le, mut­ta toi­saal­ta kun­nia­ton leh­dis­tö yrit­tää venyt­tää tätä tir­kis­te­ly­pe­rus­tei­sek­si: jul­kis­ta vir­kaa kuu­lem­ma pitää yllä pait­si sel­lai­nen, jol­la on jul­ki­nen vir­ka, myös kuka tahan­sa, jon­ka yksi­tyi­se­lä­mää kos­ke­vat pal­jas­tuk­set tuo­vat rahaa. 

  2. En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt mis­sä on kyn­nys, että ihmis­tä voi­daan alkaa rie­po­tel­la jul­ki­suu­den perus­teel­la. Kun tyyp­pi voit­taa tan­go­ku­nin­kuu­den tai sata­sen juok­sun Suo­men mes­ta­ruu­den, niin otsik­ko kohu­leh­des­sä on mitä sat­tuu, kun käräh­dät esim yli­no­peu­des­ta. Mis­sä on se raja, että sinua voi­daan rie­po­tel­la jul­ki­suu­des­sa miten sat­tuu. Ilmei­ses­ti ei missään.

  3. Osmo:“Seiska vält­tyi täl­tä hui­jaa­mal­la Inki­sen vas­taa­maan “haas­tat­te­luun””

    Joo. Kyl­lä se on niin onne­ton­ta, kun ihmi­set on niin tyh­miä, että Seis­ka hui­jaa nii­tä ihan men­nen tul­len. Ei aina­kaan oo miten­kään mah­dol­lis­ta, että joku suos­tuis täl­lai­seen jut­tuun vaik­ka tie­täi­si kaik­ki suos­tu­mat­to­muu­den ja suo­tu­muk­sen seu­rauk­set. (Aina­kaan Osmon mielestä…)

  4. Niin kau­an, kun ihmi­set osta­vat kil­juen näi­tä jut­tu­ja, niin kau­an nii­tä tulee. Lopet­ta­kaa pas­kan osta­mi­nen, niin sen teke­mi­nen loppuu.

  5. Art­tu­ri:
    Joo. Kyl­lä se on niin onne­ton­ta, kun ihmi­set on niin tyh­miä, että Seis­ka hui­jaa nii­tä ihan men­nen tullen.

    Ihan ilman sar­kas­mia: niin on. Eika tar­vit­se olla kovin tyh­ma­kaan, kyl­la tai­ta­va hui­ja­ri osaa vedat­taa ihan nor­maa­lia­lyis­ta­kin ihmis­ta. Jos on toi­pu­mas­sa aivo­leik­kauk­ses­ta ja yht’ak­kia toi­mit­ta­ja soit­taa kan­nyk­kaan, niin ei sii­na ole pal­joa aikaa poh­tia oike­aa stra­te­gi­aa. Kyl­la hyvaus­koi­sil­la, sai­rail­la ja jopa tyh­mil­la ihmi­sil­la pitaa olla jotain lain­suo­jaa tas­sa maa­il­mas­sa. Kai­kil­le ei ole suo­tu kovin tera­via hok­sot­ti­mia, mut­ta kyl­la tyh­ma­kin on ihminen.

  6. Seis­ka vält­tyi täl­tä hui­jaa­mal­la Inki­sen vas­taa­maan “haas­tat­te­luun”, jol­loin han­ka­lan tie­don ker­toi­kin Inki­nen itse. ”

    Toki tuon ymmär­sin. Temp­pu­han on yhtä van­ha kuin kuin vai­no­har­han ja mus­ta­suk­kai­suu­den his­to­ria: “Minä­pä ole kuul­lut että sinä…”

    Seis­ka oli­si jou­tu­nut suo­raan tuo­mi­tuk­si, jos se oli­si vain esit­tä­nyt tie­don Inki­sen rikosepäilystä.”

    Ei oli­si, jos epäi­lys­sä oli­si perää.

    JL: “Mis­sä on se raja, että sinua voi­daan rie­po­tel­la jul­ki­suu­des­sa miten sattuu. ”

    Rajat:

    1) Ase­ma viran tai ym. puolesta
    2) Mah­dol­li­sen teon ylei­nen mer­ki­tys tavis­ten kohdalla
    3) Aiem­min osoi­tet­tu halu käyt­tää jul­ki­suut­ta hyväk­seen ja hyö­dyk­seen. Hin­nak­si on hyväk­syt­tä­vä kiel­tei­sen jul­ki­suu­den riski
    4) Edel­li­seen riit­tää toi­mi­mi­nen tai pyr­ki­mi­nen “jul­ki­suusa­lal­le”. Urhei­li­ja hyö­tyy urhei­lun jul­ki­suu­des­ta, vaik­ka ei itse pyri otsi­koi­hin eikä anna edes haastatteluja.

    Nykyi­sin media on otta­nut tosin vapau­den noil­la sinän­sä sopi­vil­la perus­teil­la ker­toa ihan mitä sat­tuu. Se on se ongel­ma, jos­ta ei pää­se eroon jul­ki­suu­den kyn­nys­tä nostamalla.

    Noi­hin rajoi­hin ei siis tar­vit­se kajo­ta, rajat ovat sopi­vat mut­ta perät­tö­myyk­sien ker­to­mi­seen oli­si puututtava.

  7. Mikä saa usko­maan, että vii­si­kymp­pi­sen, jo vuo­si­kym­me­niä jul­ki­suu­des­sa pais­ta­tel­leen Inki­sen koh­dal­la oli­si tapah­tu­nut Suu­ri Kusetus?

    Eikö Inki­sel­lä aikui­se­na mie­he­nä ja viih­teen kon­ka­ri­na, joka on anta­nut Seis­kaan haas­tat­te­lu­ja vuo­des­ta toi­seen, olleet par­haat mah­dol­li­set resurs­sit arvioi­da haas­tat­te­lun antamista?

    Minus­ta on härs­kiä ja suo­ras­taan tör­ke­ää väit­tää ilman mitään tie­toa asias­ta, että Inki­nen tuli hui­ja­tuk­si. Hän ei ole tääl­lä puo­lus­ta­mas­sa itse­ään moi­sil­ta alen­ta­vil­ta väit­teil­tä. Osmo ei tie­dä täs­tä asias­ta mitään, kun­han kouh­kaa edel­leen moraa­li­sen tuoh­tu­muk­sen vallassa… 

    Minus­ta vää­rin lait­taa omia aja­tuk­si­aan kuol­leen suu­hun totuutena.

  8. Osmon sala­liit­to­teo­rio­ta osa 12: 

    Kun uuti­nen oli lavas­tet­tu haas­tat­te­lun muo­toon, lait­to­mas­ta inti­mi­teet­ti­suo­jan rik­ko­mi­ses­ta tuli­kin lail­li­nen – tai niin Seis­kan pää­toi­mit­ta­ja sen var­maan­kin näki.

    Oikeus­hen­ki­lö ei voi olla kun­nian­louk­kauk­sen koh­tee­na, mut­ta jos voi­si, niin alkai­si pik­ku hil­jaa täyt­tyä Osmon jutuis­sa tunnusmerkistö…

    Miten niin “lavas­tet­tu haas­tat­te­lun muo­toon”? Minä näin kyl­lä ihan taval­li­sen haas­tat­te­lun leh­den sivuilla.

  9. Inti­mi­teet­ti­suo­ja­lain mukaan ei ole sal­lit­tua ker­toa kaik­kea sel­lais­ta­kaan, joka on totta.”

    Eipä niin. Inki­sen tapauk­ses­sa ongel­ma oli se, että asia tuli jul­ki jo esi­tut­kin­ta­vai­hes­sa, jol­loin se ei ollut jul­ki­nen vaan oli­si kuu­lu­nut yksi­tyi­syy­den pariin — jos Inki­nen oli­si ollut yksi­tyi­nen kansalainen.

    Jul­ki­suu­den suh­teen ei kah­ta sta­tus­ta voi olla mut­ta perät­tö­mä­nä Seis­kan väi­te oli­si toki rikol­li­nen. Kai­kis­sa tapauk­sis­sa mau­ton ja ilkeä­mie­li­nen. Kaik­kea mitä kam­moan nykymediassa.

    Inki­sen tapaus­ta voi­si kyl­lä kat­soa sii­nä valos­sa, että vaik­ka hän ei ollut ihan yksi­tyi­nen kan­sa­lai­nen, hän tar­vit­si sai­rau­ten­sa vuok­si suo­jaa jul­ki­suu­del­ta. Mut­ta mis­tä toi­mit­ta­ja sai­si tämän tiedon?

    Pitäi­si­kö ex-julk­kis­ten ym., jot­ka halua­vat yksi­tyi­syy­ten­sä takai­sin, perus­taa jul­ki­nen pas­sii­vi­lis­ta, jos­sa voi­si ilmoit­taa, että

    a) ei (enää) toi­mi amma­tis­sa tai ole ase­mas­sa, jos­sa jul­ki­suu­del­la on merkitystä
    b) ei toi­vo yhtey­den­ot­to­ja, artik­ke­lei­ta ja anna haastatteluja
    c) eikä pidä medi­aan omas­ta­kaan puo­les­taan yhteyt­tä (kuin ken­ties oikai­sun, vas­ti­neen ja tut­kin­ta­pyyn­nön muo­dos­sa tai laki­mie­hen välityksellä).

    Pää­tös oli­si lopul­li­nen, sil­lä sta­tuk­sel­la­han voi­si muu­ten vek­sa­la­ta: suo­ja pääl­le heti kun ajai­si yli­no­peut­ta tut­kaan. Lopul­li­nen se oli­si sik­si­kin, että medial­le pit­kät anta­nut julk­kis sai­si kyl­lä tur­ha­mai­sil­ta toi­mit­ta­jil­ta hil­jai­suu­ten­sa — mut­ta vain hyvässä.

    Media tie­ten­kin tes­tai­si ja yrit­täi­si romut­taa tuon suo­ja­kei­non ja eten­kin jos jotain ikä­vää oli­si tie­dos­saan: Jos joku lis­tal­la ole­va kan­san­lau­la­ja X ajai­si “ratin”, puhe­lu tuli­si varmasti.

    Ja sit­ten vain lis­ta­lai­sil­ta esi­tut­kin­ta­pyyn­tö­jä häi­rin­näs­tä niin lis­ta alkai­si purra. 

    Sen jäl­keen alkai­si kir­joit­te­lu huhu­jen ja itse kek­sit­ty­jen tari­noi­den poh­jal­ta. Polii­sit perään heti jos aihet­ta oli­si. Jul­ki­sel­la kiel­to­lis­tal­la olo — mitä pidem­pään sen parem­pi — osoit­tai­si oikeu­del­le, että “julk­kis­py­kä­lää” ei ehkä pitäi­si enää soveltaa.

    Lis­taa voi­si pitää yhdis­tys, joka pitäi­si myös mus­taa lis­taa niis­tä mediois­ta ja toi­mit­ta­jis­ta, jot­ka eivät kun­nioi­ta yksityisyystoiveita.

    Esiin­ty­vät tai­tei­li­jat ym. voi­si­vat sit­ten jo uran­sa aika­na kiel­täy­tyä yhteis­työs­tä mus­tan lis­tan toi­mit­ta­jien kans­sa ja näin tukea ex-julk­kis­ten nykyis­tä yksi­tyi­syyt­tä ja omaa tulevaansa.

    Oli­si­pa kiva tie­tää, riit­täi­si­kö jari­sil­lan­päil­lä ym. roh­keut­ta moiseen.

    Noh, mitään lis­taa ei syn­ny ja asias­sa oli­si var­mas­ti pal­jon hio­mis­ta mut­ta tulin­pa­han esit­tä­neek­si täl­lai­sen­kin idean.

    1. Tuo käsi­tys, ettei jul­ki­suu­des­sa toi­mi­val­la ihmi­sel­lä oli­si inti­mi­teet­ti­suo­jaa, ei saa tukea rikos­lais­ta. On tot­ta, että tirk­si­te­ly­leh­dis­tö yllä­pi­tää tuo­ta väi­tet­tä, mut­ta lais­ta ei löy­dy sil­le tukea.

      Kat­so­taan­pa mitä asias­ta sanoo rikos­la­ki. Pykä­lä on vuo­del­ta 2000, joten sitä ei voi pitää van­hen­tu­nee­na siten, ettei tar­vit­se enää noudattaa:

      8 § (9.6.2000/531)
      Yksi­tyi­se­lä­mää louk­kaa­va tie­don levittäminen
      Joka oikeudettomasti

      1) jouk­ko­tie­do­tus­vä­li­net­tä käyt­tä­mäl­lä tai

      2) muu­ten toi­mit­ta­mal­la lukuis­ten ihmis­ten saataville

      esit­tää toi­sen yksi­tyi­se­lä­mäs­tä tie­don, vih­jauk­sen tai kuvan siten, että teko on omi­aan aiheut­ta­maan vahin­koa tai kär­si­mys­tä lou­ka­tul­le taik­ka häneen koh­dis­tu­vaa hal­vek­sun­taa, on tuo­mit­ta­va yksi­tyi­se­lä­mää louk­kaa­vas­ta tie­don levit­tä­mi­ses­tä sak­koon tai van­keu­teen enin­tään kah­dek­si vuodeksi.

      Yksi­tyi­se­lä­mää louk­kaa­va­na tie­don levit­tä­mi­se­nä ei pide­tä sel­lai­sen yksi­tyi­se­lä­mää kos­ke­van tie­don, vih­jauk­sen tai kuvan esit­tä­mis­tä poli­tii­kas­sa, elin­kei­noe­lä­mäs­sä tai jul­ki­ses­sa viras­sa tai teh­tä­väs­sä taik­ka näi­hin rin­nas­tet­ta­vas­sa teh­tä­väs­sä toi­mi­vas­ta, joka voi vai­kut­taa tämän toi­min­nan arvioin­tiin mai­ni­tus­sa teh­tä­väs­sä, jos esit­tä­mi­nen on tar­peen yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vän asian käsittelemiseksi.

      Täl­lä perus­teel­la on vai­ke väit­tää, ettei seis­kan uuti­soin­ti tuot­ta­nut inki­sel­le vahin­koa tai kär­si­mys­tä. On vai­kea väit­tää, että inki­nen toi­mi­si poli­tii­kas­sa, elin­kei­noe­lä­mäs­sä tai jul­ki­ses­sa viras­sa tai teh­tä­väs­sä taik­ka näi­hin rin­nas­tet­ta­vas­sa teh­tä­väs­sä ja että tuo uuti­nen vai­kut­tai­si hänen toi­min­nan arvioi­mi­seen kysei­ses­sä teh­tä­väs­sä ja että tämän lisäk­si vie­lä tie­don esit­tä­mi­nen on tar­peen yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vän asian käsit­te­le­mi­sek­si. En voi ymmär­tää, miten voi­si väit­tää, ettei Seis­kan pääs­tö jul­kis­taa Inki­sen riko­se­päi­ly, oli­si rik­ko­nut rikoslakia.

      Tätä rikos­lain rajaus­ta ei tule sot­kea leh­dis­tön sisäi­seen nor­mis­toon, hyvään leh­ti­mies­ta­paan, jos­sa pyri­tään mää­rit­te­le­mään, mikä on eet­ti­ses­ti oikein. On eet­ti­ses­ti enem­män oikein käsi­tel­lä ihmis­ten yksi­tyi­s­asioi­ta, jos nämä ovat itse jul­ki­suut­ta käyt­tä­neet, mut­ta sii­hen, mikä on rikol­lis­ta, eivät leh­dis­tön sisäi­set ohjeet vai­ku­ta mitään. Kaik­ki, mikä on lain mukaan sal­lit­tua, ei ole eet­ti­ses­ti oikein. Hyvä leh­ti­mies­ta­pa käsit­te­lee tätä lail­lis­ta, mut­ta vää­rin ‑aluet­ta.

  10. R.J.:
    Jul­ki­suu­den suh­teen ei kah­ta sta­tus­ta voi olla…

    Minus­ta amma­til­li­nen jul­ki­suus ja hen­ki­lö­koh­tai­nen jul­ki­suus ovat kak­si eri asi­aa. Jos esim. meteo­ro­lo­gin työ­hön kuu­luu sää­en­nus­tei­den laa­ti­mi­sen lisäk­si lukea sää­tie­do­tuk­sia TV:ssä kai­kel­le kan­sal­le, niin sii­tä ei voi joh­taa, että myös hänen yksi­tyi­se­lä­män­sä tuli­si olla jul­kis­ta. Lau­la­ja ‘Lor­di’ on täs­tä hyvä esi­merk­ki. Lor­di on kaik­kien tun­te­ma julk­kis, kun hän on laval­la tai antaa haas­tat­te­lua kei­kan jäl­keen. Jos Lor­di mokaa laval­la, hän on vapaa­ta riis­taa medial­le. Mut­ta kun hän ottaa työ­vaat­teet ja mas­kin pois pääl­tä, hän muut­tuu julk­kis-Lor­dis­ta yksi­tyis­hen­ki­lök­si nimel­tään Tomi, jon­ka teke­mi­set eivät kuu­lu leh­dil­le, ellei hän nii­tä itse pää­tä pal­jas­taa. Saman­lai­nen oikeus kuu­luu minus­ta myös omal­la nimel­lään ja omil­la kas­voil­laan jul­ki­suu­des­sa toi­mi­vil­le ammat­ti­lai­sil­le, ellei­vät he ole yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa. Kuten Osmo jo tote­si­kin, rikos­la­ki tukee tätä oikeut­ta täy­sin yksiselitteisesti.

  11. Tämä on muu­ten sii­nä mie­les­sä tosi huvit­ta­vaa, että Osmo ilmei­ses­ti aikoo kiel­tää ihmi­siä pal­jas­ta­mas­ta haas­tat­te­lus­sa omaa inti­mi­teet­ti­suo­jaan­sa louk­kaa­via asioi­ta. Eihän näi­tä Seis­kan orke­stroi­mia hui­jauk­sia saa­da miten­kään muu­ten aisoihin.

    Rotwang:“Tomi, jon­ka teke­mi­set eivät kuu­lu leh­dil­le, ellei hän nii­tä itse pää­tä paljastaa. ”

    Osmo halu­aa ilmei­ses­ti puut­tua juu­ri tähän.

    1. Minul­le jäi sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, ettei Inki­nen itse otta­nut yhteyt­tä Seis­kaan ja sano­nut, että oli­si täl­lai­nen koh­tu-uuti­nen, myyn sen teil­le 500 eurol­la. Jos joku halu­aa itse pal­jas­taa itses­tään asioi­ta — ope­tus­mi­nis­te­ri esi­mer­kik­si kut­suu leh­ti­ku­vaa­jan pai­kal­le ker­toak­seen sai­raus­lo­mas­taan — sitä ei tie­ten­kään voi estää eikä pidäkään.

  12. Kun­nal­lis­vaa­lien alla Osmos­ta oli iso jut­tu aane­lo­sen kuvan kera Hesa­rin sunnuntaisivuilla. 

    Osmo sym­paat­ti­se­na pyö­räi­ly­mie­he­nä Kaup­pa­to­rin lie­peil­lä kypä­rä pääs­sä jori­se­mas­sa jou­ta­via… Mitään asia­si­säl­töä en havainnut. 

    Kyl­lä sil­loin kel­pa­si mah­dol­li­nen toi­mit­ta­jan yhteydenotto? 

    Entä jos Osmo ajaa kän­nis­sä las­ten leik­ki­te­li­net­tä päin? Sil­loin ei yhtey­den­ot­to Hesa­ris­ta ole­kaan ehkä mieluinen. 

    Eli Osmol­le kel­paa julk­suus sil­loin, kun se on kivaa ja sii­tä on hyö­tyä. Ja näin tie­tys­ti on var­mas­ti kaik­kein mei­dän — niin tavis­ten kuin julk­kis­ten­kin kohdalla. 

    Lex Osmo menee siis niin, että jul­ki­suu­des­sa saa kir­joit­taa ihmi­ses­tä vain sil­loin, kun se hänel­le par­hai­ten sopii.. on vaik­ka laih­tu­nut tai muu­ten vain mukavaa. 

    Vai?

    1. Kan­san­edus­ta­juus on lais­sa tar­koi­tet­tu jul­ki­nen teh­tä­vä, kiis­tat­ta. Tur­ha­julk­kius ei ole. Todet­ta­koon, että nykyi­set toi­lai­lu­ni eivät kuu­lui­si jul­kis­tet­ta­viin, kos­ka en ole kan­san­edus­ta­ja enää, eikä tie­toa siten tar­vi­ta arvio­maan kykyä hoi­ta­maan kan­san­edus­ta­jan tehtävää.,

  13. Minul­le jäi sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, ettei Inki­nen itse otta­nut yhteyt­tä Seis­kaan ja sano­nut, että oli­si täl­lai­nen koh­tu-uuti­nen, myyn sen teil­le 500 eurolla.

    Tar­koi­tat­ko Osmo täl­lä, että toi­mit­ta­jat eivät saa ottaa yhteyt­tä ihmi­siin? Vai mitä täs­sä nyt tarkoitat?

    Se onkin mie­len­kiin­toi­nen median tule­vai­suu­den­ku­va, että toi­mit­ta­jat vain odot­te­le­vat toi­mi­tuk­ses­sa ihmis­ten yhtey­de­nott­ja peu­ka­loi­ta pyöritellen…

  14. Tätä aihet­ta mel­ko lähel­tä sivu­aa media­vai­kut­ta­ja Niklas Her­li­nin toi­ve, että media uuti­soi­si vas­tuul­li­ses­ti sukua kos­ket­ta­nut­ta kidnappaus-draamaa. 

    Saa näh­dä, mil­lai­sen muo­don vas­tuul­li­suus ottaa täl­lä kertaa.

  15. Niin no..

    Sen ver­ran ihan yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­väl­tä asial­ta kyl­lä vai­kut­taa, jos Suo­mes­sa ale­taan ihmi­siä kid­na­pa­ta rahan takia, että jotain uuti­soin­tia­kin on hyvä tul­la. Mones­ta­kin syystä!

    Vas­tuul­li­suu­den” vaa­ti­mus mei­nan­nee suvun lika­san­gon rau­haan jät­tä­mis­tä. Raha ei aina tuo sivis­tys­tä, vaan Her­li­nit ovat tun­net­tu­ja (sanan voi vali­ta itse, jos asias­ta tie­tää. Olen vas­tuul­li­nen ja en omaa valin­taa­ni tähän laita)

  16. Minus­ta on härs­kiä ja suo­ras­taan tör­ke­ää väit­tää ilman mitään tie­toa asias­ta, että Inki­nen tuli huijatuksi

    Minus­ta­kin on tör­ke­ää, että sinus­ta Inki­sen riko­se­päi­lyn sopi vuo­taa jul­ki­suu­teen kei­nol­la mil­lä hyvän­sä, ilmei­ses­ti sik­si, että sinus­ta Inki­nen on syyllinen.

    Useim­mil­ta meis­tä ei löy­dy sel­lais­ta reak­tio­ky­kyä, että tie­täi­si mitä vas­ta­ta, kun toi­mit­ta­ja soit­taa ja jori­see jotain sel­lais­ta kuin “Miten seli­tät riko­se­päi­ly­si” tilan­tees­sa, jos­sa olet­taa, ettei kukaan tie­dä epäi­lys­tä. Reto­ri­se­na kei­no­na tuo on suun­nil­leen samaa luok­kaa sofis­tien rakas­ta­man “olet­ko jo lakan­nut hak­kaa­mas­ta isää­si?” ‑tyyp­pi­sen ute­lun kans­sa. Voit käy­tän­nös­sä vain hävitä.

    Mikä sii­nä on niin vai­ke­aa, että Seis­kan pää­tös jul­kais­ta Inki­sen riko­se­päi­ly esi­tut­kin­ta­vai­hees­sa oli vähin­tään­kin nykyi­sen lain hen­gen vas­tai­nen, oli Inki­nen sit­ten syy­tön tai syyllinen?

    Miten niin “lavas­tet­tu haas­tat­te­lun muo­toon”? Minä näin kyl­lä ihan taval­li­sen haas­tat­te­lun leh­den sivuilla

    Ihail­ta­van naiivia!

  17. Miten­hän se nyt oikeas­taan on läh­de­suo­jan ja sen puut­ti­mi­sen kanssa.

    Käsit­tääk­se­ni Bri­teis­sä on läh­de­suo­ja sen ver­ran kova, että kel­tai­nen leh­dis­tö ei poliitikkoja/ministereitä pal­joa pää­se näl­vi­mään. Mut­ta kui­ten­kin siel­lä on niin, että minis­te­rit eroa­vat omas­ta “vapaas­ta” tah­dos­taan pal­jon usem­min kuin läh­de­suo­jas­ta naut­ti­mat­to­mat suo­ma­lai­set poliitikot/ministerit.

  18. Taval­li­nen tek­nik­ko kirjoitti:

    Itse itseä­ni korjaan :

    Käsit­tääk­se­ni Bri­teis­sä on läh­de­suo­ja sen ver­ran kova…”

    Taval­li­nen tek­nik­ko kun olen, niin oli­si­ko­han edel­li­ses­sä kan­na­no­tos­sa­ni pitä­nyt ottaa kan­taa Bri­tan­nian polii­tik­ko­jen yksi­tyi­syy­den suo­jaan ennem­min­kin kuin hei­dän lähdesuojaansa

    Enkä mones­tik­kaan ymmär­rä kun puhu­taan pro­ses­sioi­keu­den ja vakuu­tusoi­keu­den väli­sis­tä erois­ta. Ihmet­tyt­tää vaan se, kun rahat­to­ma­na oikeut­ta haen, niin oikeut­ta saan­kin vas­ta 2 vuo­den pääs­tä. Näin kait se on, että jos itsel­lä ei ole varo­ja, niin tulee odot­taa oikeut­ta, kuten rahat­to­mat ker­jä­läi­set ker­jää­mäs­sä rahaa kesäi­sil­lä kaduil­la helsinkiläilsiltä/turisteilta että permpiosaisiltaan.

  19. Pasi,

    Väi­tät siis, ettei Inkis­tä ole haas­ta­tel­tu vai mitä tar­koi­tat­te Osmon kans­sa haas­tat­te­lun lavastamisella? 

    Minä väi­tän, että Seis­kal­la on jopa haas­tat­te­lu­nau­ha tal­les­sa. Mitä­hän naii­via täs­sä on?

    Et ole tain­nut koko haas­tat­te­lua näh­dä­kään, kun­han huu­dat kuo­ron muka­na? Ihail­ta­vaa itse­näis­tä ajattelua! 

    Jos toi­mit­ta­ja kysyy hen­ki­löl­tä leh­ti­jut­tua var­ten kysy­myk­siä ja tämä vas­taa nii­hin, niin kysees­sä on HAASTATTELU

    Onko jotain epä­sel­vää vielä?

  20. Tar­koi­tan, että jutun tar­koi­tuk­se­na oli jul­kis­taa tie­to sii­tä, että Inki­nen on epäil­ty­nä rikok­ses­ta ja tämä jul­kis­ta­mi­nen naa­mioi­tiin haas­tat­te­luk­si. Jutun tar­koi­tuk­se­na ei ollut haas­ta­tel­la Inkis­tä vaan jul­kis­taa tuo tie­to. Muis­ta miten tämä “haas­tat­te­lu” oli otsi­koi­tu löö­pis­sä. Lööp­pi muu­ten on itse­näi­nen jul­kai­su, jota on oikeus arvioi­da leh­ti­kir­joi­tuk­ses­ta riip­pu­mat­ta, kos­ka sen näkee vaik­ka ei luki­si itse juttua.
    Jos kir­joit­taa lööp­piin “Eli­na on lap­sen­rais­kaa­ja” ja sit­ten leh­des­sä ker­too, että väi­te ei pidä paik­kaan­sa, syyl­lis­tyy rikokseen.

  21. Var­maan­kin todel­la taval­lis­ta var­mis­taa tie­to haas­tat­te­lul­la ennen kuin se jul­kis­te­taan lehdessä. 

    Mitä teh­tiin väärin? 

    Pitäi­si­kö haas­tat­te­lut kiel­tää lail­la vai mitä täs­sä nyt haetaan? 

    Minus­ta kysees­sä on nyt Osmon moraa­li­nen puus­ku­tus sii­tä, että on ole­mas­sa kau­hea, pahek­sut­ta­va ROS­KA­leh­ti Seis­ka, joka nyt on sat­tu­nut jul­kai­se­maan Inki­sen kuo­lin­päi­vä­nä tämän riko­se­päi­lyä kos­ke­van haastattelun. 

    Iljet­tä­vä Seis­ka on jul­kais­sut haas­tet­tat­te­lun jopa niin täy­sin arve­lut­ta­vas­sa tar­koi­tuk­ses­sa kuin leh­den myyn­nin edis­tä­mi­nen.

    Tois­ta ovat ne Osmon arvos­ta­mat laa­tu­leh­det, jot­ka ihan pyy­teet­tö­mäs­tä hyväs­tä tah­dos­ta maa­il­man­rau­han edis­tä­mi­seen jul­kai­se­vat juttujaan..

    En muis­ta, Osmo, löö­pin sana­mu­to­ja kysei­sel­tä vii­kol­ta, mut­ta voin kuvi­tel­la, että jotain var­sin raflaa­vaa. Sisä­si­vuil­la ei kui­ten­kaan var­mas­ti kumot­tu löö­pin sisäl­töä, kuten Eli­na lap­sen­rais­kaa­ja ‑esi­mer­kis­sä?

  22. Rotwang: “Minus­ta amma­til­li­nen jul­ki­suus ja hen­ki­lö­koh­tai­nen jul­ki­suus ovat kak­si eri asiaa.”

    Riip­puu amma­tis­ta. TV-meteo­ro­lo­gil­la on amma­tin luon­teen muka­naan tuo­ma vel­vol­li­suus sie­tää vähän enem­män yksi­tyi­syy­teen­sä koh­dis­tu­vaa mie­len­kiin­toa kuin muil­la. Lais­sa hänen yksi­tyi­syy­ten­sä on toki suo­jat­tu kuten muidenkin. 

    Mut­ta kyse on samas­ta asias­ta kuin polii­si­hen­ki­lön vel­vol­li­suus amma­tis­saan sie­tää voi­man­käyt­tön­sä koh­teel­ta sanai­lua. Hais­tat­te­le­via spur­gu­ja ei vie­dä kun­nian­louk­kauk­ses­ta kärä­jil­le. Tänä vuon­na muu­at­ta polii­sia jopa ran­gais­tiin, kun hän oli pro­vo­soi­tu­nut voi­man­käyt­töön huu­te­lus­ta. Tuo­mio­lausel­mas­sa mai­nit­tiin tuo ammat­tiin kuu­lu­va “oikeus” sie­tää työ­hön­sä pakos­ti kuu­lu­vaa ääntelyä.

    OS: “Todet­ta­koon, että nykyi­set toi­lai­lu­ni eivät kuu­lui­si jul­kis­tet­ta­viin, kos­ka en ole kan­san­edus­ta­ja enää (…)”

    Olet muis­sa jul­ki­sis­sa teh­tä­vis­sä ja jopa kes­kei­sis­sä, joten et pää­se kar­kuun sano­je­si taak­se. Sitä pait­si yhteis­kun­nal­li­siin ja poliit­tis­pe­räi­siin tar­koi­tuk­sii­si käy­tät ja itse­kin edus­tat “pai­no­kir­joi­tuk­sia” eli medi­aa kir­jai­li­ja­na, kolum­nis­ti­na ja blog­ga­ri­na­kin, joten tai­dat olla jul­ki­suu­den suh­teen vapaa­ta riis­taa sii­hen tie­tyyn rajaan saakka.

    OS: “En voi ymmär­tää, miten voi­si väit­tää, ettei Seis­kan pääs­tö jul­kis­taa Inki­sen riko­se­päi­ly, oli­si rik­ko­nut rikoslakia.”

    Se muu­ten riip­puu sii­tä­kin, oli­ko väi­te kuu­lus­te­lus­ta perä­tön ja oli­ko väit­teen taka­na ole­vaa tekoa ole­mas­sa. Jos Inkis­tä oli kuul­tu ja väi­tet­ty teko­kin oli aineel­li­ses­ti ole­mas­sa — jota en oikein hevil­lä usko — tosi­asioi­den ker­to­mi­ses­ta oli­si aika han­ka­la ran­gais­ta leh­teä? Tämä siis ylei­sel­lä tasol­la Inki­sen tapaus­ta tuntematta. 

    Hyvä leh­ti­mies­ta­pa käsit­te­lee tätä lail­lis­ta, mut­ta vää­rin ‑aluet­ta”

    Posi­tii­vis­ta kum­min­kin se, että sil­lä pyri­tään myös rajaa­maan lain laveak­si jät­tä­mää pol­kua. Jos toki til­kit­se­mään lai­to­ja jot­ta lain aluet­ta ei laajennettaisi.

    Ja kyl­lä, kai­kes­ta poh­dis­ke­lus­ta­ni huo­li­mat­ta seis­kat ym. ovat sel­lai­sia tör­ky­ka­so­ja, että en suri­si nii­den katoamista.

    On kum­min­kin hil­lit­tö­män ongel­mal­lis­ta se, että mikä tahan­sa media voi itse tekais­ta jutun, kuten HS:n pöy­ris­tyt­tä­vä sek­su­aa­lis­ta häi­rin­tää kos­ke­va tari­noin­ti, ja tuho­ta elä­män tai uran ja sel­vi­tä muu­ta­man ropo­sen kor­vauk­sel­la tai rangaistuksetta.

  23. Pro­fes­so­ri Juk­ka Kemp­pi­nen kir­joit­taa blogissaan,
    http://kemppinen.blogspot.com/2009/06/sana-sanaa-vastassa.html :

    Aina­kin ennen luul­tiin, että polii­si­tut­kin­ta mel­kein todis­taa, että lakia on rikot­tu ja rajus­ti. Näin ei ole. Polii­si sel­vit­tää, onko rikos­ta tapah­tu­nut. Syyt­tä­jä sel­vit­tää, onko rikos ja ran­gais­ta­vuu­den mah­dol­li­ses­ti edel­lyt­tä­mä tahal­li­suus todistettavissa.”

    Jo pel­käs­tään tuos­ta syys­tä polii­si­tut­kin­nas­ta uuti­soi­mi­nen on jos­sa­kin tapauk­sis­sa moraa­li­ton­ta. Tuo­miot saat­ta­vat sit­ten olla asia täy­sin erik­seen. Rehel­li­ses­ti sanoen en ymmär­rä, mik­si täs­tä yli­pään­sä jan­ku­te­taan, vaik­ka kaik­ki moraa­li­ton ei lai­ton­ta olekkaan.

    On myös täy­sin sel­vää, että tai­ta­vat leh­ti­mie­het saa­vat aikai­sek­si myös sel­lai­sia vapaa­eh­toi­sia lausun­to­ja, joi­ta lausu­ja ei het­ken har­kin­nan jäl­keen alle­kir­joit­tai­si. Syys­tä tai toisesta.

  24. Täs­sä siep­paus­ju­tus­sa tuli taas esiin tuo polii­sin syvä kurk­ku ‑toi­min­ta. Se on t o d e l l a sel­lai­nen asia, joka pitää saa­da kit­ket­tyä pois. Ihan koko­naan ja ehdoit­ta. Jos polii­si ei nou­da­ta lakia, voi­ko medial­ta odot­taa enempää?

  25. Tuo­ta krö­höm, Elina.

    Kävin äsket­täin erääs­sä baa­ris­sa, jos­sa oli tuo pal­jon­pu­hut­tu Seis­ka. Ihan ilme­ses­ti haas­tat­te­lu on kuta­kuin­kin suo­raan puret­tu nauhalta. 

    Inki­sen ensim­mäi­nen repliik­ki alkaa näin: “En minä halua täs­tä jutus­ta tie­ten­kään mitään jul­ki­suu­teen ker­toa, mutta…”

    Minun mie­les­tä­ni täs­sä heti ensim­mäi­ses­sä virk­kees­sään Inki­nen näyt­tää kiel­täy­ty­vän haas­tat­te­lus­ta, mut­ta ehkä sinä osaat ker­toa, mil­lä kons­til­la tuos­ta saa sen käsi­tyk­sen, että “Jut­tu on teh­ty Inki­sen kans­sa yhteisymmärryksessä”. 

    Sii­tä­kö, että Inki­nen tämän jäl­keen — kun on ensin kiel­tä­nyt jutun käsit­te­lyn jul­ki­suu­des­sa, muu­ta­mal­la lauseel­la selit­tää omaa näkemystään?

    Sitä­kö täs­sä nyt hae­taan: enää ei voi leh­den toi­mit­ta­jal­le ker­toa mitään ilman että se vää­jää­mät­tä pää­tyy leh­tiin (eli­na­pas­tis­si).

    Touk­kis

  26. Inki­nen ja läh­de­suo­ja liit­ty­vät toi­siin­sa vain sikä­li, että läh­de­suo­jaan vedo­ten toi­mit­ta­ja voi kiel­täy­tyä ker­to­mas­ta kenel­tä (polii­sil­ta) sai tie­don kes­ke­ne­räi­ses­tä esi­tut­kin­nas­ta. Pykä­lät on sel­lai­set, että jutun vuo­ta­nut polii­si­mies (pitää sisäl­lään myös ‑nai­set) on var­muu­del­la syyl­lis­ty­nyt lait­to­muu­teen. Esi­tut­kin­taa kos­ke­vat tie­to­lu­rah­duk­set ovat kui­ten­kin kotoi­sen polii­sim­me vakiin­tu­nut toi­min­ta­ta­pa, johon on jo (mel­kein) tur­rut­tu. Asial­le pitäi­si teh­dä jotain ja juu­ri tähän liit­tyy ehdo­tus läh­de­suo­ja­sään­nök­sen muuttamisesta.

    Läh­de­suo­jan kaven­ta­mi­nen lisää siis yksi­tyi­syy­den suo­jaa vain välil­li­ses­ti, eli vähen­tä­mäl­lä läh­de­suo­jan kat­vees­ta tapah­tu­vaa polii­sien lör­pöt­te­lyä kes­ke­ne­räi­sis­tä asioista.

  27. Sitä­kö täs­sä nyt hae­taan: enää ei voi leh­den toi­mit­ta­jal­le ker­toa mitään ilman että se vää­jää­mät­tä pää­tyy leh­tiin (eli­na­pas­tis­si)”

    Eikös se aina ole ollut noin? Aina­han leh­dis­sä on ollut näi­tä “älä pis­tä tätä leh­teen, mut­ta” ‑kom­ment­te­ja. Kai sitä koke­nut­kin menee jos­kus vipuun, kun jut­te­lee tutuk­si käy­neen toi­mit­ta­jan kans­sa. Tai jotain.

  28. Touk­kis sitee­raa Seiskaa:

    Inki­sen ensim­mäi­nen repliik­ki alkaa näin: “En minä halua täs­tä jutus­ta tie­ten­kään mitään jul­ki­suu­teen ker­toa, mutta…”

    Mihin nyt kato­si se peri­aa­te, että ros­ka­leh­teä ei Osmon blo­gil­la sitee­ra­ta? Niin mihin, Osmo?

    Sen­hän perus­teel­la minun kom­ment­ti­ni sen­su­roi­tiin? Osmo tiet­ty jul­kai­see mitä jul­kai­see, mut­ta kes­kus­te­lua kyl­lä häi­rit­see, jos kai­kil­le kes­kus­te­li­joil­le sään­nöt eivät ole samat.

    ++++++++++

    Minus­ta Inki­sen em. aloi­tus on aivan luon­nol­li­nen reak­tio haas­tat­te­lun alkuun. Kuka­pa haluai­si äkki­pää­tä jutus­tel­la kovan luo­kan lap­si­por­non hallussapidostaan. 

    Sit­tem­min haas­tat­te­lun kulus­ta pää­tel­len Inki­sen sävy kie­lii minus­ta sii­tä, että hän on jopa jos­sain mää­rin tyy­ty­väi­nen pääs­ty­ään puo­lus­tau­tu­maan ja selit­tä­mään oman näke­myk­sen­sä asiasta. 

    Seis­ka­han oli­si voi­nut jät­tää tämän aloi­tus­lauseen jul­kai­se­mat­ta, mut­ta haas­tat­te­lu vai­kut­taa lähes suo­ral­ta lit­te­roin­nil­ta nau­hal­ta. Toi­sin kuin kuvit­te­let­te juu­ri “ros­ka­leh­dis­tön” tulee olla todel­la tark­ka sano­mis­ten autent­ti­suu­des­ta. Hesa­ri sen sijaan voi “laa­tu­leh­te­nä” suol­taa oikeas­taan ihan mitä vain tois­ten suu­hun laitettuna.

  29. Eli­na, vali­tet­ta­vas­ti ymmär­sit Osmoa väärin.

    Hän tar­koit­ti tie­tys­ti sanoa, että ei sal­li jutun sitee­raa­mis­ta niil­tä osin, joka estää täy­si­jär­kis­tä ihmis­tä hyväk­sy­mäs­tä hänen perus­te­lui­taan läh­de­suo­jas­ta, haas­tat­te­lun lavas­ta­mi­ses­ta, Inki­sen hui­jaa­mi­ses­ta yms. Kaik­ki sitee­raa­mi­nen, joka sen sijaan aut­taa täy­si­jär­kis­tä ihmis­tä näi­den hyväk­sy­mi­ses­sä on sal­lit­tua, jopa suotavaa.

  30. Kos­ka olen asias­ta sano­nut jo toi­saal­la kai­ken mie­les­tä­ni olen­nai­sen, en haluai­si lisää tätä asi­aa kom­men­toi­da. Täs­sä tuli mukaan kui­ten­kin pie­ni, mut­ta tär­keä tie­don­jy­vä­nen lisää, joten haluai­sin lisä­tä vie­lä tämän:

    Ei hyvää päi­vää.

  31. Täti-mies,

    Olet kovin arvoi­tuk­sel­li­nen ja niin olen nyt minäkin. 

    Kat­so Seis­kan jut­tu ja sen jäl­keen pereh­dy ope­raa­tion Viking… 

    Art­tu­ri…

    heh, en tie­dä puri­ko sar­kas­mi oike­aan koh­tee­seen, mut­ta minä kop­pa­sin kyllä.

  32. Niin, jank­kaa­mi­sek­sia­han tämä menee, mut­ta pari asi­aa vie­lä Eli­na­se­ni, ennen kuin pääs­tän sinut nos­ta­maan kis­san pöy­däl­le jos­ta­kin muus­ta epäkohdasta:

    Suh­tee­si totuu­teen oli aika rela­ti­vis­ti­nen täs­sä lausees­sa: “Mihin nyt kato­si se peri­aa­te, että ros­ka­leh­teä ei Osmon blo­gil­la sitee­ra­ta?” Osmo­han vain sanoi sinun sitaat­ti­si sen­su­roi­tu­aan näin: 

    Pois­tin Eli­nan teks­tis­tä Seis­kas­ta nou­ki­tun tie­don sii­tä, mis­tä Inkis­tä epäil­tiin. Oli­si epä­loo­gis­ta levit­tää blo­gil­la jotain sel­lais­ta, jon­ka levit­tä­mis­tä olen pitä­nyt moraa­lit­to­ma­na ellei suo­ras­taan lainvastaisena.” 

    Eli mis­sä muu­al­la kuin sinun pääs­sä­si on se perus­te: ros­ka­leh­tiä ei sitee­ra­ta? Se minun esiin­nos­ta­ma­ni sitaat­ti taas yksi­se­lit­tei­ses­ti osoit­taa, että “haas­tat­te­lu” oli juu­ri sitä pahim­man­laa­tuis­ta ros­ka­jour­na­lis­mia, mitä tääl­lä epäiltiinkin. 

    On hyvin hyvin kum­mal­lis­ta Eli­na, että sinun mie­les­tä­si sel­vä kiel­täy­ty­mi­nen “on aivan luon­nol­li­nen reak­tio haas­tat­te­lun alkuun”.

    Ote­taan­pa ana­lo­gia: rais­kauk­ses­ta syy­tet­ty mies perus­te­lee sinun käyt­tä­mil­lä­si argu­men­teil­la rais­kaus­taan. Et var­maan hyväk­syi­si? Se, että lopus­sa uhri vai­kut­ti “jos­sain mää­rin tyytyväiseltä”.

    Ja Eli­nal­le ja Art­tu­ril­le vie­lä yhtei­ses­ti: sar­kas­mi on hir­mu vikea tyy­li­la­ji ja aika noloa, on jos sar­kas­miin pyr­kien kom­men­toi itse kek­si­mi­ään lausei­ta. Ja vähän kehuu toi­nen toista.

    Tuo­u­ko-Pou­ko

  33. Tou­ko Mettinen:

    Ole­tan, että kun Eli­na kir­joit­ti, että “ros­ka­leh­teä ei Osmon blo­gil­la sitee­ra­ta” niin hän ei tar­koit­ta­nut ylei­ses­ti Seis­kaa vaan nimen omaan tuo­ta Inkis­tä käsit­te­le­vää jut­tua. JOS Osmo oli­si sen­su­roi­nut pel­käs­tään tuon infon mis­tä Inkis­tä syy­te­tään niin hän oli­si voi­nut pois­taa pel­käs­tään sen osan sitaat­tia. (On tie­tys­ti myös aika toden­nä­köis­tä, että Osmo pois­ti sitaa­tin koko­naan, kos­ka se oli hel­pom­paa, mut­ta sit­ten joh­don­mu­kai­suu­den nimis­sä oli­si kyl­lä syy­tä sen­su­roi­da kaik­ki muut­kin lai­nauk­set kysei­ses­tä jutusta.)

    Kuten Eli­na­kin jo sanoi: Osmol­la on toki oikeus teh­dä blo­gil­laan mitä lystää.

    Mitä tulee Inki­sen vas­ta­han­kai­suu­teen, niin ole­tan, että niis­sä Eli­nan lai­naa­mis­sa pät­kis­sä kävi­si joten­kin ilmi, että Inki­sen suh­tau­tu­mi­nen haas­tat­te­luun lie­ve­nee sen kulues­sa. Jos hän ei oikeas­ti haluai­si tul­la haas­ta­tel­luk­si, niin hän ei var­maan­kaan oli­si jat­ka­nut haastattelua.

    Pidän siis Inki­sen todel­lis­ta toi­min­taa mer­kit­se­väm­pä­nä, kuin hänen sano­mi­si­aan. Kuten englan­nis­sa sano­taan: Talk is cheap.

    itse kek­si­mi­ään lausei­ta” mihin tämä muu­ten viittaa?

  34. Tou­ko,

    teki­si mie­li olla kans­sa­si samaa miel­tä, mut­ta ei haas­tat­te­lun teke­mi­nen sen­tään ole rikos (rais­kaus on). Toi­mit­ta­jan mie­les­tä kaik­ki mitä hänel­le ker­ro­taan on haas­tat­te­lua teh­des­sä on haas­tat­te­lua ja jul­kais­ta­vis­sa. Var­mas­ti moni vän­kää aluk­si, ettei halua kom­men­toi­da, mut­ta toi­mit­ta­jan työ­hön kuu­luu puhua haas­ta­tel­ta­via ympä­ri ja saa­da se kommentti. 

    Inki­sen tapaus rin­nas­tuu sii­hen, kun onnet­to­muus­pai­koil­la toi­mit­ta­jat par­vei­le­vat jär­kyt­ty­nei­den ihmis­ten ympä­ril­lä kerää­mäs­sä kom­ment­te­ja ja moni puhuu enem­män kuin pitäi­si. Jär­kyt­ty­nee­nä kun on kova tar­ve puhua ja puhuu sit­ten vaik­ka toimittajalle.

    Minä en pidä yhtään sii­tä, että koh­tuu ter­ve­jär­ki­si­nä­kin pitä­mä­ni polii­ti­kot alka­vat vaka­vis­saan har­ki­ta läh­de­suo­jan kaven­ta­mis­ta. Sik­si toi­von tuon Kuva­leh­den media­pals­tan toi­mit­ta­jan tapaan, että toi­mit­ta­jat tie­dos­ta­vat tämän ongel­man eivät­kä ihan kaik­kea kuu­le­maan­sa julkaise.

    Eli­na, Osmo on tämän jul­kai­sun pää­toi­mit­ta­ja­na vas­tuus­sa sii­tä, mitä tääl­lä jul­kais­taan. Jos hän ei halua sitä retos­tel­ta­van, mis­tä Inkis­tä tark­kaan ottaen epäil­tiin, niin yri­te­tään elää sen kans­sa. Ei Seis­kan tai edes tuon paha­mai­nei­sen haas­tat­te­lun sitee­raa­mi­nen muil­ta osin ole kiellettyä.

  35. Leh­ti­jut­tu on yksi koko­nai­suus — täs­sä tapauk­ses­sa Inki­sen haas­tat­te­lu rikosepäilystä. 

    Kes­kus­tel­taes­sa yhdes­tä tie­tys­tä leh­ti­ju­tus­ta ase­tel­ma on var­sin epä­sym­met­ri­nen, jos toi­nen saa käyt­tää lai­nauk­sia jutus­ta argu­men­toi­des­saan kan­taan­sa ja toi­nen ei. 

    Mut­ta Osmo tekee kuten halu­aa, sii­tä val­lin­nee nyt yksi­mie­li­syys. Eli ei täs­tä sen enem­pää enää. 

    ++++++++

    Kovas­ti tääl­lä tie­de­tään ‚mm. Riit­ta edes ko. jut­tua luke­mat­ta, että Inki­nen oli jär­kyt­ty­nyt ja kyvy­tön vas­taa­maan sii­tä mitä suus­taan pääs­tää.. Mis­tä oikein tie­dät­te asias­ta? Olet­te­ko olleet ran­nal­la jut­te­le­mas­sa Inki­sen kans­sa ennen vii­meis­tä uin­tia? Leh­ti­ju­tus­sa mikään ei viit­taa muu­hun kuin vitutukseen. 

    Minus­ta ei ole mitään syy­tä luul­la ihmis­tä vaja­vai­sek­si ja hol­houk­sen tar­pees­sa ole­vak­si sen takia, että epäil­lään lap­si­por­non hal­lus­sa­pi­dos­ta ja levi­tyk­ses­tä ja saa puhe­lin­soi­ton toimittajalta. 

    Ver­taus onnet­to­muus­ti­lan­tei­siin, jois­sa ihmi­set ovat usein täy­des­sä sho­kis­sa on minus­ta irvokas.

  36. Pou­ko jankuttaa: 

    On hyvin hyvin kum­mal­lis­ta Eli­na, että sinun mie­les­tä­si sel­vä kiel­täy­ty­mi­nen “on aivan luon­nol­li­nen reak­tio haas­tat­te­lun alkuun”.

    Eli­na jankuttaa: 

    Minus­ta oli­si lähin­nä kum­mal­lis­ta, jos joku rie­mus­ta hih­kuen haluai­si antaa syvä­haas­tat­te­lun lap­si­por­noe­päi­lyis­tään. Nime­no­maan pidän luon­nol­li­se­na, että Inki­nen puhe­lun aluk­si epäröi. 

    Sit­ten hän mah­dol­li­ses­ti teki nopean tilan­near­vioin sii­tä, että asia pää­tyy joka tapauk­ses­sa jul­ki­suu­teen eli ehkä on parem­pi, että Seis­kan kaut­ta, jos­sa hänel­lä on luot­to­toi­mit­ta­ja kuin jotain muu­ta tietä. 

    Seis­kan tyy­li­hän on, että joka seis­ka­jul­kul­la on oma kaveritoimittajansa. 

    Inki­nen on ollut jul­ki­suu­den hen­ki­lö jo 80-luvul­ta. En usko, että hänel­lä oli mitään har­ha­kä­si­tyk­siä leh­dis­tön — sen kel­tai­sen­kaan — toi­min­nas­ta. Tur­haan pidät­te hän­tä lap­sen ase­mas­sa ole­va­na rep­pa­na­na, joka ei oli­si osan­nut toi­mia kuten haluaa. 

    Alkaa teh­dä jo itsel­le­ni­kin mie­li sanoa van­ha fraa­si, että anne­taan Inki­sen levä­tä nyt rauhassa…

  37. Riit­ta:
    Sik­si toi­von tuon Kuva­leh­den media­pals­tan toi­mit­ta­jan tapaan, että toi­mit­ta­jat tie­dos­ta­vat tämän ongel­man eivät­kä ihan kaik­kea kuu­le­maan­sa julkaise.

    Ongel­ma­na tas­sa on se, etta ‘toi­mit­ta­jat’ ei ole mikaan homo­gee­ni­nen mono­liit­ti. Veik­kai­sin, etta ne toi­mit­ta­jat, jot­ka ovat huo­lis­saan ja ne jot­ka tata huo­les­tu­mis­ta aiheut­ta­vat ovat liik­keel­la var­sin eri filo­so­fial­la. Vas­tuul­li­sil­la toi­mit­ta­jil­la ei ole mitaan kei­no­ja saa­da nii­ta vas­tuut­to­mia kuriin. On vahan naii­via aja­tel­la, etta tuon SK:n kir­joi­tuk­sen seu­rauk­se­na kaik­kien Suo­men juo­ru­toi­mit­ta­jien paas­sa oli­si syt­ty­nyt lamp­pu ja he oli­si­vat hok­san­neet, etta hei­dan toi­min­nas­saan on jotain pielessa.

  38. Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa, että Inki­nen oli juu­ri käy­nyt läpi vaka­van leik­kauk­sen. Sil­loin ei ihmi­nen vält­tä­mät­tä ole ihan täy­sis­sä hen­gen­voi­mis­sa. Eikä ter­ve ihmi­nen hukuttaudu.

    Sii­tä siis rin­nas­tus onnet­to­muu­den jäl­ki­tun­nel­miin. Ei se aina­kaan huo­nom­pi ole kuin haas­tat­te­lun rin­nas­ta­mi­nen raiskaukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.