Ei pyöräteitä joka paikkaan

Pyöräi­lyn edis­täjän voisi olet­taa kan­nat­ta­van pyöräteitä kaikkialle, mut­ta minus­ta Helsingis­sä on paljon pyöräteitä, jot­ka halu­aisin pois — eri­tyis­es­ti, kun niitä on lain mukaan pakko käyt­tää, muka. Minus­ta pitäisi yksinker­tais­es­ti päät­tää, että jos kadul­la on 30 km/h:n nopeusra­joi­tus, pyöräti­etä ei laite­ta, kos­ka pyöräi­ly ajo­radal­la on tur­val­lista eikä pyörä nopeus eroa auto­jen nopeud­es­ta. Tuol­laises­sa paikas­sa pyörätie hidas­taa ja vaikeut­taa pyöräi­lyä, mak­saa turhaan, heiken­tää jalankulk­i­joiden oloa ja lisä onnet­to­muus­riskiä. Tasais­es­ti huono.   Pikku­lapset tiki aja­vat mielu­um­min jalka­käytäväl­lä, mut­ta sehän on heille joka tapauk­ses­sa sallittua. 

Toinen uud­is­tus, joka tarvit­taisi­in on vapaae­htoinen pyörätie. Täl­laisen näin Itä­val­las­sa. Jalka­käytävän merk­ki ja lisäk­ilpi pyöräi­ly sal­lit­tu. On paikko­ja, jois­sa fil­lar­it on saata­va pois auto­jen tietä, mut­ta muuten pyöräil­i­jä itse tietää, onko parem­pi ajaa kadul­la vai jalka­käytäväl­lä. Liiken­ne­m­i­nis­ter­iössä vaan ase­tus­ta muut­ta­maan. Nykyase­tuk­sen mukaan täl­laista lisäk­ilpiviritelmää ei saa laittaa.

Sak­sas­sa on tul­lut voimaan sään­tö, ettei pakol­lista pyöräti­etä saa merk­itä, ellei se ole riit­tävän laadukas. Riit­tävän laadukas on esimerkik­si vähin­tään 1½ metriä lev­eä. Tämä on esimerkik­si Berli­inis­sä muut­tanut  90 pros­ent­tia pyöräteistä vapaae­htoisik­si. Münchenis­sä huono­laa­tu­isia pyöräteitä on ryhdyt­ty pois­ta­maan. Näin ker­toi min­ulle Marek Saler­mo, mies joka tämän kuun alus­sa astui Antero Nask­i­lan isoi­hin saap­paisi­in Helsin­gin viral­lise­na pyöräi­lyn edis­täjänä. Saler­mo tun­tui myös vas­tus­ta­van turhia pyöräteitä kaduille, joil­la on kol­menkympin nopeusrajoitus.

47 vastausta artikkeliin “Ei pyöräteitä joka paikkaan”

  1. Kan­natan pääpi­irteit­täin, mut­ta joitain poikkeuk­sia pääsään­töön pitäisi toki sal­lia. Onhan vaikka­pa Kai­vokadul­la Rautatiease­man edessä kol­menkympin rajoi­tus samoin kuin Hämeen­tiel­lä pitkäl­lä pätkäl­lä. Mielestäni näil­lä (ja monil­la muil­lakin) paikoil­la autoli­ikenne on niin vilka­s­ta, että ymmär­rän hyvin pyöräil­i­jöitä, jot­ka eivät yksinker­tais­es­ti uskalla lähteä sekaan pyöräilemään. Toki Kai­vokadul­la onkin pyörätie, jota siis pitää käyt­tää, mut­ta Hämeen­tiel­lä näin ei ole.

    Jos vilkkaasti liiken­nöidy­ille kol­menkympin tieo­suuk­sille ei raken­neta eril­listä pyöräti­etä, pitäisi yleistä asen­noi­tu­mista tiel­lä pyöräile­vi­in saa­da paran­net­tua huo­mat­tavasti, jot­ta väl­tyt­täisi­in perässä roikkuvil­ta ja vaar­al­lisen läheltä ohit­tavil­ta autoil­ta. Asen­nemuu­tok­sen tarve ei toki ole sidok­sis­sa pyörätei­den rakentamiseen/rakentamatta jät­tämiseen, mut­ta tarve koros­tuu eri­tyis­es­ti, jos Hämeen­tien tapaisille katu­o­suuk­sille ei edes aio­ta rak­en­taa pyöräteitä.

    Olen sen ver­ran real­isti, että kan­natan ennem­min pyöräteitä tarpeel­lisille paikoille kuin jään odot­tele­maan kaikkien autoil­i­joiden valistumista.

  2. Oikein Osmo!

    Lisäk­si tulisi pois­taa yhdis­te­tyt kevyen liiken­teen väylät, joil­la jalankulk­i­jat ovat ali­tuises­sa vaaras­sa ja pyöräil­i­jät eivät pääse kulkemaan.

    Seu­raavak­si pyöräti­et pitäisi saa­da vilkkaille kokoo­jakaduille kuten Hämeen­tie ja Meche­lininkatu. Ne ovat suo­ria ja tärkeitä reit­te­jä pyöräilijöillekin.

    Kyl­lä Helsingis­säkin voi joskus ottaa tilaa pyörätielle parkkipaikoil­ta tai ajoväylältä. Aloit­taa voi Bulevardilta.

  3. a_l:“Seuraavaksi pyöräti­et pitäisi saa­da vilkkaille kokoo­jakaduille kuten Hämeentie”

    Näin autot­tomanakin on help­po sanoa, että Hämeen­tielle tuskin mah­tuu pyöräti­etä. Mut­ta eikös Sörnäis­ten ranta­tien ja radan var­ren pyörätei­den kaut­ta pääse kulke­maan Hämeen­tien suun­tais­es­ti? V‑linjalla/Haapaniemenkadulla kul­kee pyörätie. Lyhyt sel­l­ainen, mut­ta kuitenkin. 

    Kallio itsessään on sen ver­ran ahtaasti raken­net­tu, että vaik­ka kaik­ki autot saataisi­inkin kadun­var­sia tukki­mas­ta, aika har­vas­sa paikas­sa on tilaa pyöräteille.

  4. Hämeen­ti­estä vielä: Hakanie­mi — Kurvi välil­lä pelkät jalka­käytävät ovat paikoin turhan kapei­ta, on spo­raa, bus­sia, niien pysäkke­jä, paljon auto­ja jne.

  5. Lapset jalka­käytäväl­lä… Se on erikoista touhua ajaa itse autotiel­lä ja huudel­la lapselle ohjei­ta, kun hän ajaa jalka­käytäväl­lä. Saatat itse olla vaik­ka toisel­la puolel­la tietä.

    Hom­ma pitäisi saa­da jotenkin hoidet­tua niin, että van­hempi saa ajaa lapsen kanssa. Vauhtiero on autoi­hin näh­den suuri, mut­ta käveli­jöi­hin näh­den pieni.

    Aje­taanko jos­sain kol­menkympin alueel­la muuten kolmeakymppiä?

  6. Pääosin kuu­lostaa hyvältä, mut­ta ajami­nen ratikkakisko­jen välis­sä (tilaa metri) tai vier­essä vähän arve­lut­taisi, vaik­ka olisi/on kol­menkympin nopeusra­joi­tus ja 40 mil­limetrin renkaat. 

    Eikö olisi järkevää, että sel­l­ai­sis­sa paikois­sa jois­sa on kak­sikaistainen katu ja ratikkakiskot olisi pyörätie, riip­pumat­ta nopeusrajoituksesta. 

    Esimerkik­si (en väitä että tämä väli olisi tärkein, mut­ta se on itsel­leni tutu­in, joten käytän sitä esimerkkinä) Kaar­lenkatu Helsinginkadun ja Karhupuis­ton välis­sä kaipaisi pyöräti­etä ja sel­l­aisen kuvit­telisi mah­tu­van hyvin, etenkin län­sipuolen jalka­käytävä on lev­eä. Nykyään ei tun­nu ole­van kovin selkeää ja hyvää pyöräre­it­tiä Alp­pi­las­ta ja Bra­hen ken­tän ympäristöstä päin esim. Kallion kirjastolle.

  7. Suo­ma­lainen liiken­teen ongel­ma taitaa kuitenkin olla asenne. Jos täl­läisen maan maaseudul­la, jos­sa on erit­tän vähän liiken­net­tä tulee ongelmia, tai niitä aiheutetaan tahal­lis­es­ti, niin sen täy­tyy johtua pääsään­töis­es­ti asen­teesta. Itse olen niin paljon kulut­tanut aikaani pyörän pääl­lä, että tietyn­lainen näke­mys on väk­isinkin syntynyt.
    Se on tot­ta, että yleen­sä kevyen liiken­teen väylil­lä tulee nou­dat­taa eri­ty­istä tarkkaavaisu­ut­ta. Siel­lä liikkuu sel­l­aisia ihmisiä (ja eläim­iäkin) joil­la ei voi olla käsi­tys­tä liiken­teen pelisäännöstä.
    Olen kyl­lä samaa mieltä, että kevyen liiken­teen käyt­tämi­nen tulisi lainkin mukaan olla vapaae­htoista. Sil­lä voisi olla suo­tu­isia vaiku­tuk­sia ainakin liiken­netur­val­lisu­u­teen kokon­aisu­udessaan. Epäilemät­tä lain mukaan nyky­isinkin voi pyöräil­lä ajo­radal­la, jos kevyen liiken­teen väylä ei ole sel­l­aises­sa kun­nos­sa, että sil­lä voisi tur­val­lis­es­ti liikkua.
    Mut­ta jol­lain kon­stil­la tulisi kaikille liikkusille saa­da sel­l­ainen asenne, että kaikil­la on oikeus liikkua, ja tur­val­lisu­us olisi se pääa­sia. Eikä mah­dol­lisim­man esteetön liikku­mi­nen jokaisen itsen­sä näkökul­mal­ta. Vain pahaa pelkään, että se ei oikein suo­ma­laisil­ta tai­da onnistua.

  8. Helsin­gin liiken­teen ongel­ma on yksi­ty­isautoilu. Tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa ei voi olla tur­val­lista tilaa kellekkään, jos siel­lä autoil­laan. Yksi­ty­isautoilus­ta kaupunkien keskus­tois­sa on kokon­aisuute­na enem­män hait­taa kuin hyötyä.

  9. pyörätei­den pitäsi olla pääsään­töis­es­ti vapaae­htoisia tai toteutet­tu­jen pyörätei­den paljon nyky­istä laadukkaampia. mon­esti suju­ma­ton­ta pyöräi­lyä aiheut­ta­vat pait­si huonokun­toiset tiet niin myös jalankulk­i­joiden liiken­neval­o­ryt­mi­tyk­set, jot­ka eivät huomioi pyöräil­i­jän nopeut­ta. 30 km/h alueel­la pyöräi­ly tur­val­lis­es­ti vaatii kuitenkin vielä asen­nemuu­tos­ta varsinkin kaupun­gin bussikuskeilta.

  10. “Kol­menkympin katu” ja “kol­menkympin alue” ovat jos­sain määrin vaki­in­tuneet yleiskieleen tarkoit­ta­maan katu­ja, joil­la liiken­net­tä on rauhoitet­tu kyseisel­lä nopeusra­joituk­sel­la (Engl. traf­fic calm­ing). Nämä ovat tont­ti- ym. katu­ja, joil­la ei ole suurten liiken­nemäärien väl­i­tyk­seen liit­tyvää roo­lia, ja näil­lä pyöräli­iken­teen tulee yleis­ten ohjei­den mukaises­ti jakaa katu­ti­la muiden ajoneu­vo­jen, ei jalankulk­i­joiden, kanssa. 

    Kol­menkympin nopeusra­joituk­sia esi­in­tyy Helsingis­sä muual­lakin kuin liiken­teel­lis­es­ti rauhoite­tu­il­la kaduil­la. Nopeusra­joituk­sen taustal­la ovat täl­löin esim. liiken­teen väl­i­tyskykyyn liit­tyvät syyt. Täl­löin ei kyse ole varsi­nais­es­ti tässä asi­ay­htey­dessä tarkoite­tus­ta liiken­teen rauhoit­tamis­es­ta, jol­loin nyt käsitel­ty nyrkkisään­tö ei tietenkään päde. 

    Asian ydin on kuitenkin se, että pyöräteitä täy­tyy rak­en­taa sinne mis­sä niitä aidosti tarvi­taan. 30:n kadut kuu­lu­vat harvem­min tähän luokkaan.

  11. En muuten tiedä Saler­mon taus­tas­ta, mut­ta pyöräi­lymies hän ainakin on entisenä kil­pa­pyöräil­i­jänä. Pyöräkai­stat sopi­vat paljon ja suh­teel­lisen reip­paasti pyöräileville aikuisille, kun taas sat­un­naispyöräil­i­jä pelkää ajaa niil­lä. Toki pyöräi­lykaista nor­mal­isoisi pyöräil­i­jät siten, että autoil­i­jat osaisi­vat ottaa hei­dät parem­min huomioon, mut­ta kaik­ki sat­un­naispyöräil­i­jät eivät ymmär­ret­tävästi ole valmi­ita liiken­nekult­tuurin paran­tamisen uhrilampaiksi.

  12. Jos pyöräi­lyä autotiel­lä halu­taan lisätä, mikä olisi edel­lä esite­tyn mukaises­ti ihan järkevää, niin yksi paran­nus olisi tärkeää saa­da sidot­tua mukaan.

    Pyöräil­i­jöille olisi liiken­neval­ois­sa maalat­ta­va ryh­mi­tysalue auto­jen eteen, jot­ta oikealle kään­tyvät autot huomio­vat suo­raan polke­vat pyöräil­i­jät. Näin ilmeis­es­ti tehdään Alanko­mais­sa (en ole tästä fak­tas­ta täysin var­ma ). Kuitenkin jo nykyiset suosi­tuk­set ker­to­vat, että pyöräil­i­jöi­den pitäisi ryh­mit­tyä edel­lä maini­t­ul­la taval­la, joten erilli­nen alue olisi hyvä saa­da jo nyt.

  13. “Minus­ta pitäisi yksinker­tais­es­ti päät­tää, että jos kadul­la on 30 km/h:n nopeusra­joi­tus, pyöräti­etä ei laite­ta, kos­ka pyöräi­ly ajo­radal­la on tur­val­lista eikä pyörä nopeus eroa auto­jen nopeudesta.”

    Ei meikäläisen fil­lari päät­tämäl­lä ala 30 km/h nopeut­ta kulkea. Nopeus siis eroaa kyl­lä ja reilusti. Äskeisel­lä lenkil­lä ajoin reilut 40 km hiukan yli 21 km/h keskinopeudel­la. Min­ulle ihan liikun­ta­suori­tus jo tuokin ja vielä pitäisi arkipyöräi­ly suorit­taa huo­mat­tavasti suurem­mal­la nopeudel­la? Lapsel­la varuste­tun las­tenis­tu­imen kanssa en edes uskaltaisi ajaa noin kovaa, vaik­ka jak­saisinkin. Sel­l­ainen 15 km/h keskinopeus on kaup­pareis­suille mielestäni sopi­va. Näkee tuol­la aika paljon sitäkin hitaampia.

    Lisäk­si yksi­vai­hteisen (“sinku­la”) väl­i­tys kas­vaa ainakin min­un polvil­leni liian “pitkäk­si”, jos täy­tyy esim. 90 kampikier­roksel­la min­uutis­sa päästä 30 km/h.

    Osmolle nos­tan toki hat­tua kun­toisu­ud­es­ta, mut­ta mielestäni ei ole real­is­tista väit­tää, että 30 km/h alueel­la pyöräil­i­jän ja auton välil­lä ei ole merkit­tävää nopeuseroa.

    Kin­ner­i­in (tun­netaan ehkä parem­min nimel­lä velo­mo­bile) tuo väite alkaa jo purra, mut­ta väitän, että sen pitäisi olla sähköavusteinen, jot­ta ylämäis­sä ei tulisi isom­pia ongelmia. Silti hel­posti 10 km/h (25 km/h 35 km/h) ero jää. 35 km/h on valitet­tavasti real­is­mia, joskin ehkä alakanttiin?

  14. Minus­ta Helsin­gin pyöräilyssä iso ongel­ma on, ettei pyörätie jatku luon­tev­asti pitk­iä matko­ja vaan välil­lä pitäisi vai­h­taa toiselle puolelle kat­ua, ylit­tää risteys kum­mallis­es­ta paikas­ta jne.

    Yhdestä näistä puut­tuvista lähetin palautet­ta Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toon, mut­ta tilan­net­ta ei muute­ta bus­sipysäkin vuok­si vaik­ka paikas­sa voisi olla hyvin tilaa.

    Van­has­sa ratakuilus­sa kulke­va pyörätie on huip­pu­ratkaisu ja yhdyn Oden arvioon siitä, että KSV ei usko vielä kuin­ka suosit­tu siitä tulee. Reitistä pitäisi tehdä suo­ra jatke itäpuolelle kan­takaupunkia. No, KSV haikailee vielä auto­jen keskus­tatun­nelin perään: viimek­si käy­dessäni Viik­in­mäen puhdis­ta­mol­la insinööri Närvi voiv­ot­teli kun tyh­mät poli­itikot määrä­sivät lopet­ta­maan keskus­tatun­nelin suunnittelun!

  15. Marek Saler­mon kom­ment­ti on kohdal­laan. Pyörä­tien tarve on harkit­ta­va tapausko­htais­es­ti. Joskus pyöräi­ly auto­jen joukos­sa 30km/h ‑alueel­la voi olla vaikeaa/vaarallista esim. jo mainit­tu­jen raitio­vaunukisko­jen, tien päällysteen (nop­pakivet, muku­lat) tai (bussi)liikenteen vilkkau­den vuoksi. 

    Itse kuitenkin toivoisin, että ainakin keskus­tan alueel­la suosit­taisi­in pyöräkaisto­ja jalka­käytävän näköis­ten pyörätei­den ja yhdis­tet­ty­jen kevyen liiken­teen väylien sijas­ta. Vaarati­lantei­ta sat­tuu jatku­vasti, kun vilkkail­la alueil­la jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät harhau­tu­vat tois­t­en­sa eteen, kun vain vii­va erot­taa kulku­väyliä. Punaisen värin käyt­tö pyörä­tien merkkinä on har­mit­ta­van vai­htel­e­vaa. Han­kalimpia ovat käve­lykadut (esim. Salomonkatu), joille ei ole merkit­ty pyörille omaa osuutta.

    Jalka­käytävien yhtey­teen merkit­ty­jen pyörätei­den ongelmia tun­tu­vat ole­van myös mutkit­telu ja korkeusvai­hte­lut etenkin risteyk­sis­sä. Näitä kum­mallisuuk­sia voi ihme­tel­lä mm. rautatiease­man edustal­la ja eduskun­tat­alon lähistöllä.

    Kom­ment­ti Hämeen­ti­estä: vaik­ka rantati­etä pitkin voi ohit­taa Hämeen­tien, niin minus­ta pyöräil­i­jän pitäisi voi­da ajaa myös Hämeen­tien osoit­teisi­in. Mielestäni Hämeen­tien luoteis­puolen jalka­käytävil­lä näyt­täisi ole­van tilaa ja toisel­lakin puolel­la ainakin välil­lä Hakanie­mi — Viides linja.

  16. “En väitä, ettei nopeuseroa ole, mut­ta onhan se ero siihen jalankulk­i­jaan ja koiran­talut­ta­jaan paljon suurempi.” 

    *Jos* pyöräil­i­jän keskino­pus on selvästi yli 15km/h — olisin kyl­lä yhtymässä siihen aiem­min esitet­tyyn näke­myk­seen, että ostoskas­si­matkalla kaupunkikeskus­tas­sa tuon ole­tuk­sen yleinen validis­u­us on kyseenalainen.

    Joka tapauk­ses­sa, allekir­joit­tanut­ta ei kyl­lä saa aja­maan mil­lään nopeudel­la yhdis­telmäl­lä nupukivet ja ratikkakiskot. Ennem­min sit­ten vaik­ka talu­tan jalakkäytäväl­lä. (Sinän­sä toki Helsin­gin keskus­tan alueel­la päsee mielestäni varsin hyvin liikku­maan kelvol­lisil­la pyöräre­it­eil­lä, kun­han ne ker­ran on kar­tas­ta opiskellut)

  17. Otit tärkeän asian esille. Hyvä niin. Yksi todel­la hölmö “pyörätie” on Tam­masaarenku­jal­la. Siinä on paljon vaar­al­lisem­paa pyöräil­lä jalankulk­i­joiden ja jakelu­au­to­jen seassa, kuin ajaa tur­val­lis­es­ti kadulla.

  18. Pyöräi­ly Helsin­gin keskus­tas­sa on ihan karseaa! Mut­ta samas­sa jamas­sa ovat jalankulk­i­jat. Tarvit­taisi­in totaa­li­nen muu­tos kadun­rak­en­tamiseen, liiken­nesu­un­nit­telu­un, liiken­neval­o­jen ohjauk­seen, jne. Jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät pääosin erilleen, eri suun­ti­in menevät pyöräil­i­jät erilleen, auto­jen määrän vähen­tämi­nen ja nopeu­den hillintä, kesäk­si jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä suo­si­va liiken­neval­o­ryt­mi (esim. Kaup­pa­to­ril­la tur­is­tit kävelevät punaisia päin olet­taes­saan val­on pian vai­h­tu­van), viestin­tä polkupyöräil­i­jöi­den ja jalankulk­i­joiden oikeuksien/velvollisuuksien ymmärtämis­es­tä, poli­isi­valvon­taa suo­jateille! ym.

  19. Osmon ajatuk­set ovat oikean­su­un­taisia. Har­mit­ta­van paljon on detalji­ta­sol­la tehty liian vaikei­ta ratkaisu­ja pyöräkaisto­jen ja ‑väylien istut­tamises­sa omak­si ele­men­tik­seen liiken­neym­päristöön. Jalanku­lun ja pyöräli­iken­teen pitämi­nen yhteisil­lä väylil­lä on tuskallista siel­lä, mis­sä on paljon molempia.
    Jalankulku­ti­lat ovat myös kaupun­gin oleske­lu­tilo­ja, jon­ka vuok­si niiden kaven­t­a­mi­nen pelkik­si ajo- ja kulkukaistoik­si tärvelee kaupunkikulttuuria.

    Tan­skan malli­in pitäisi pyöräli­iken­net­tä tuo­da ajoneu­voväylille ja vara­ta sieltä pyäräkaistat.Kulttuuri muut­tuu vain sitä akti­ivis­es­ti muuttamalla. 

    Pyöräi­ly on kaupunkili­iken­teessä erit­täin kan­natet­ta­va kulku­muo­to. Sen edis­tämisessä on työsarkaa yllin kyllin Helsin­gin seudul­la. Liityn­täli­iken­teen muo­tona se on eri­no­mainen ja liityn­täasemille tulee saa­da tasokkaat jär­jeste­lyt pyöräpysäköinnille.

    Kun Pasi­lan metro tehdään niin, että Viikissä ja Maunulas­sa on bus­sili­iken­teen liityn­täase­mat, voidaan mm Hämeen­tien pyöräkaista toteut­taa nykyiselle ajoradalle.

    Olen samaa mieltä, että Kampin sata­makuilu­un toteutet­ta­va pyörätie tulee kovaan käyt­töön. Nyt on mah­dol­lista jatkaa sitä Kaisaniemeen radan ali ja näin saadaan suun­nitelmista pois­tu­van keskus­tatun­nelin tilalle liki­main samalle reit­ille lois­ta­va pyöräli­iken­teen runk­oväylä. Pyörätie rata-alueen ali olisi voitu rak­en­taa jo sil­loin, kun tehti­in sinne jalankulku­tun­neli ase­malai­turei­den ali.

    Bule­vardin nyt han­kalaa bussi/pyöräliikenteen tilan­net­ta tulisi saa­da paran­netuk­si toteut­ta­mal­la kauan pöytälaatikos­sa piilotel­tu suun­nitel­ma, joka paran­taa raiti­oli­iken­teen myös sujuvuutta

  20. Eikä kysymys ole pelkästään nopeuseros­ta, pyörä ete­nee oma­l­la logi­ikallaan liikut­ti­pa sitä poljin tai moot­tori. Jalankulk­i­jat mm. otta­vat arvaa­mat­to­mia sivuaskelei­ta. Polkupyörän ja auton on useim­miten helpom­pi sopeu­tua samaan ajotilaan. 

    Itse ajatuk­sista aivan samaa mieltä. Valin­nan­va­paut­ta voisi lisätä.

  21. En tiedä onko Hämeen­tien pyöräkaista hyvä, huono, turha vai peräti vält­tämätön asia. Mut­ta sen näkee lap­sikin, että tuo Hämeen­tien tilan­puute on pseu­do-ongel­ma parhaim­mas­ta päästä.

    Mikään ei esim. estä että Hämeen­tie välil­lä Hakanie­mi — Kurvi muut­tuu yksisu­un­taisek­si henkilöau­toille, eli etelään menevä kaista kään­tyy Kurvis­sa Helsinginkadulle. Samal­la voidaan ava­ta Alek­sis Kivenkadul­ta se vain bus­seille sal­lit­tu liit­tymä Teol­lisu­uskadulle, jol­loin autot pää­sevät erit­täin hel­posti sitä kaut­ta Rantatielle.

    Täl­lä ei olisi henkilöau­toilun suju­vu­u­den kannal­ta käytän­nössä mitään merk­i­tys­tä, edes yhtään parkkipaikkaa ei pois­tu­isi. Ei mak­sa juuri muu­ta kuin kaista­maalauk­set, pari liiken­nemerkkiä ja parin bus­sipysäkin uusimisen

    Hämeen­tien vält­tämät­tömyyt­tä henkilöau­toväylänä on tapana puo­lus­taa sil­lä että se on alueelli­nen kokoo­jakatu. Mikä vika siinä kuusikaistaises­sa kaupunki­mo­taris­sa yhden kort­telin itään on? Ja jos se on Lin­jo­jen liiken­teen kokoa­va katu, niin mik­si samaan suun­taan on sal­lit­tu kort­telin välein autoli­ikenne Porthanin‑, Suo­nion- ja Castreninkaduilla?

  22. Bule­vardista tehti­in vuosikymme­nen alus­sa HKL:n ja ksv:n yhteistyönä paran­nus­su­un­nitel­ma, jon­ka yksi pää­tarkoi­tus oli saa­da raitiopy­säk­it korokkeel­lisik­si. Bule­var­di on vielä esteet­tömän joukkoli­iken­teen häpeä­tahra. Sit­ten han­ke jäi suurem­pi­en suun­nitelmien päätöspros­essien jalkoihin.

    Suun­nitel­ma muis­tut­taa Tehtaankadun ratkaisumallia. Pysäkki­jär­jeste­lyt helpot­ta­vat pyöräli­iken­teen olo­suhtei­ta. Bus­seista ei pois­tu­ta suo­raan pyöräkaistalle.

  23. Onhan se kau­nis aja­tus, että pyöräil­i­ja mas­sal­laan olisi tasaver­tainen auto­jen seassa ajaes­saan. Mut­ta kun pyöräil­i­jä siir­tyy auto­jen tieltä käveli­jöi­den käve­lytielle, niin syn­tyykin tilanne, että pyöräil­i­jä mas­sal­laan ja nopeudel­laan karkoit­taa käveli­jät nor­maaleil­ta reit­eiltään reitin sivuille.

    Mut­ta yksi tosi iso ongel­ma tääl­lä Van­taan reit­tien varel­la on skoot­ter­il­la aja­vat. Skoot­ter­it kun läh­estyvät liki äänet­tömästi selän takaa ja mitään ei ole tehtävis­sä havaitak­seen takaa tule­via, ellei sit­ten kään­ny ja tarkas­ta tietyin väli­a­join, että tuleeko takaa ja myös edestä päin skoot­teroivia. Nimit­täin väli­matkat nopeasti ohi kiitävien ja käveli­jöi­den välil­lä ovat kapeat.

    Jos käve­lytie on n. 3,5 m lev­eä, niin ei pahi­mas­sa tapauk­ses­sa mah­du mon­taa yhtäaikaista käveli­jää, pyöräil­i­jää ja skoot­teroi­jaan rinnakkain.

    Oikeas­t­aan suurin ongel­ma skoot­teroi­jil­la on se, että ajaes­saan ihan lail­lis­es­ti jalankulku­väylil­lä, he eivät pudo­ta nopeut­taan havaites­saan muitakin reit­il­lään. Liekkö vauhdin hur­man aiheut­ta­maa, että nopeut­ta ei vähen­netä ja näin indikoitaisi­in käveli­jöillekkin, että skoot­ter­isti on havain­nut esteitä edesssään.

    1. Suurin osa skoot­tereista ajaa kevyen­li­iken­teen­väylil­lä lait­tomasti. Se on kiel­let­tyä, ellei se ole lisäk­il­vel­lä erik­seen sal­lit­tua, ja yleen­sä ei ole. Minus­takin se ovat vaarallisia.

  24. Pyöräil­i­jät ovat nyky­isin keskenään hyvin het­ero­geenista porukkaa, vaikkei lap­sia las­ket­taisikaan mukaan.

    Vielä 70-luvul­la raavaan jätkän fil­laroin­ti­vauhti oli ehkä vajaat kaksinker­tainen eläkeikää läh­estyvään pankkivirkail­i­jaan ver­rat­tuna. Ohi­tus­tarpeet oli­vat vähäisiä siel­lä mis­sä jo pyöräteitä oli. Nopeim­min taisi­vat polkea keskenkasvuiset (sil­loin jo vaihdepyörillä).

    Nyt on pyörätiel­lä pysäkkien, yhtäkkiä aukeav­ien autonovien ja puu­ta nuuhkut­ta­maan sän­täävien koirien lisäk­si niin mon­en­laista polk­i­jaa, että vauhtierot ovat kai melkein nelink­er­taiset. Keskiver­to­vauh­tia polke­val­la on saman­lainen olo kuin pienel­lä henkilöau­tol­la liiken­teessä. Koko ajan tek­isi mieli sekä päästä ohi että vilkuil­la taakse. 

    Lisäk­si pyöräil­i­jöis­sä on asen­nevam­maisia siinä mis­sä autoil­i­jois­sakin. Olisi aika help­poa rak­en­taa olk­iukko minä-minäil­i­jästä joka tyh­jen­tää city­maas­turei­den renkai­ta mut­ta pol­kee tuhat­ta ja sataa jalkakäytävällä…

  25. Tänään oli HS:ssa uuti­nen että val­tio tien­aisi pk-seudun ruuhka­mak­suil­la 100 miljoon­aa vuodessa. Onko tämä tarkoituk­sen­mukaista? Eikö kyseis­ten tietul­lien tulisi hyödyt­tää pk-seudun joukkoli­iken­teen kehit­tämistä eikä kerätä rahaa val­tion poh­jat­tomaan pussiin.

    En ole eri­tyi­nen ruuhka­mak­su­jen kan­nat­ta­ja, mut­ta kos­ka jär­jestelmä aje­taan kuitenkin väk­isin läpi ennen pitkää, niin pidän kyseistä suun­nitel­maa eri­tyisen törkeänä.

    1. Minus­ta pääkaupukiseudun ruuhka­mak­sui­hin tulisi suh­tau­tua kuin pysäköin­ti­mak­sui­hin. Niiden pitäisi tuloutua kun­nille. Jos ruuhka­mak­sut toteutetaan kilo­metripo­h­jaisi­na, suurin osa siitä tulee vielä kaupun­gin katu­verkos­ta ajamis­es­ta. Miten se voisi edes teo­ri­as­sa olla val­tion rahaa?

  26. “Vep­säläi­nen, hyvä suun­nitel­ma, mut­ta eikös KSV jo hyväksynyt tuon alkukeväästä?”

    Tot­ta tosi­aan. Väli­aikaisjär­jeste­lynä aio­taan raitiopy­säkke­jä toteut­taa lai­turi­jär­jeste­lynä, mut­ta varsi­nainen kokon­ais­su­un­nitel­ma jäi vielä odot­ta­maan niin päätök­sen­tekoa kuin toteutusta.

  27. Noiden tietul­lien tulo­tuk­ses­ta, liiken­ne­m­i­nis­teri kir­joit­ti taannoin:

    “Logi­ikkani läh­tee siitä, että uusi malli raken­net­taisi­in siten, että alueil­la mis­sä oman auton käyt­tö on vält­tämätön­tä, kilo­metri­mak­su olisi huo­mat­ta­van paljon halvem­pi kuin joukkoli­iken­net­tä tar­joav­il­la suuril­la kaupunkiseuduil­la. Maaseudul­la ja haja-asu­tusalueil­la asu­vien mak­sur­a­situs ei saa nous­ta nykyis­es­tä, vaan laskea. Sen sijaan kalleim­mat ajok­ilo­metrit tuli­si­vat ajet­taes­sa paljon päästöjä aiheut­taval­la autol­la ruuh­ka-aikaan pääkaupunkiseudul­la.” (blo­gasin aiheesta sil­loin, http://tolkku.blogspot.com/2009/02/innovaatio-nimelta-matkamittari.html)

    Mil­läköhän muul­la tuo laske­va “mak­sur­a­situs” “maaseudul­la ja haja-asu­tusalueil­la” on tarkoi­tus toteut­taa kuin de fak­to alueel­lisil­la tulonsiirroilla?

  28. Pari kom­men­tia.

    P Heino: “Pyöräi­ly Helsin­gin keskus­tas­sa on ihan karseaa…autojen määrän vähen­tämi­nen ja nopeu­den hillintä…”

    Ei se nyt niin karseaa ole, jos ei ihan keskus­taa ote­ta huomioon. Siel­läkin jalankulk­i­jat ovat paljon suurem­pi tur­val­lisu­us­ris­ki kuin autot.

    Nopeuk­sien suh­teen olet osin oike­as­sa. Pitää kyetä vielä jyrkem­min por­ras­ta­maan nopeusra­joituk­sia. Pääkaduil­la rajoituk­sen tulee olla ainakin 60km/h. Tekniset ratkausut sit­ten tuon suuren väl­i­tyskyvyn mukaan. Vas­taavasti sivukadut pienem­mille nopeuk­sille, osin jopa pihakaduiksi.

    S Vep­säläi­nen: “…Olen samaa mieltä, että Kampin sata­makuilu­un toteutet­ta­va pyörätie tulee kovaan käyt­töön. Nyt on mah­dol­lista jatkaa sitä Kaisaniemeen radan ali ja näin saadaan suun­nitelmista pois­tu­van keskus­tatun­nelin tilalle liki­main samalle reit­ille lois­ta­va pyöräli­iken­teen runkoväylä…”

    Olet täysin oike­as­sa tuon sata­ma­raiteen tilalle tule­van pyörä­tien osalta. Olisiko siihen kan­nat­tanut rak­en­taa raitio­vaunulin­ja, on toinen jut­tu. Nyt tehti­in näin ja saati­in hyvä nopea kevyenliikenteenyhteys.

    Toiv­ot­tavasti kuilu­un todel­la tehdään pyörätie, eikä vain yhdis­tet­tyä kevyen­li­iken­teen­väylää. Idea nopeas­ta fil­lar­i­htey­destä häviää, jos joutuu poukkoile­maan jalankulk­i­joiden seassa.

    Täy­tyy toivoa, ettei keskus­tatun­nelia hau­da­ta kovin pitkäk­si aikaa. Sen toteu­tus aikanaan helpot­taa merkit­tävästi keskus­tan ruuhkia ja painaa auto­ja pois ihmis­ten tieltä kiv­en sisään.

    Keskus­tatun­nelista tehdään var­masti saman­lainen kuin moot­toritei­den tun­nelit. Kak­si isoa tun­nelia joiden välis­sä pienem­pi mm. onnet­to­muustapauk­sien var­al­ta. Olisiko tarvet­ta ja mah­dol­lista rak­en­taa keskim­mäiseen pyörätie?

  29. Ruuhka­mak­su­jen valmis­telun eten­e­m­i­nen on ollut myön­teisimpiä asioi­ta liiken­nepoli­ti­ikan rin­ta­mal­la vuo­den sisäl­lä. Kiitos kuu­luu liikenneministeriölle.

    Kolme vai­h­toe­htoista mallia ovat kaik­ki selvästi parem­pia kuin mitä aiem­min keskusteluis­sa ylläpi­det­ty aja­tus vain kan­takaupunkivyöhyk­keen tul­limuurista Tukhol­man tapaan. Kilo­metripo­h­jainen malli miel­lyt­tää eniten.

    Nyt min­is­ter­iön ja seudun pitää ryhtyä yhdessä neu­vot­tele­maan seudun raide­v­erkon rahoi­tus­mall­ista. Pitäisin tavoitelta­vana neu­vot­te­lu­tu­losta, jos­sa ruuhka­mak­su­tu­lo ohjau­tuu val­taosin raide­v­erkon investoin­tien rahoit­tamiseen. Rahoi­tus­tarve on liki­main tuo vuo­tu­inen 100 — 150 M€ ainakin seu­raa­vat 25 vuotta.

    Näin saadaan metropolipoli­ti­ikan yksi keskeinen tavoite toteu­tu­maan; kestävän kehi­tyk­sen mukainen kaupunkirakenne.

  30. OS: “Minus­ta pääkaupukiseudun ruuhkamaksuihin…”

    Ihan retori­nen kysymys: mis­sä on se ruuhka 😉

  31. Hei Osmo!
    Ei kyl­lä pätkääkään liity edel­liseen aiheeseen. Mut­ta “vihreänä” voisit vaikka­pa top­puutel­la lentopelkoisille jär­jestet­täviä kursse­ja! mielu­um­min kai voisi jär­jestää kursse­ja, jois­sa ker­ro­taan lentomatkailun aiheut­tamista ympäristöongelmista.
    Ettei nyt nyt ihan tarvitse täl­lä tietämyk­sel­lä selvit­tää vihrei­den ide­olo­giaa, joka toki on hyvin moninkir­ja­va. Tämä oli vain ehdo­tus yhdek­si blogiaiheeksi!

  32. Osmolle vain!
    Moderoi­jat kiltit, ottakaa toi mun ehdo­tuk­seni ihan vakavasti, tai ainakin melkein, hah!

    Hauskaa per­jan­tai-iltaa1
    Tosi mie­lenki­in­toista keskustel­la koneen kanssa: Lykkyä tyky Jyr­ki Kasvile, oisin äänestänyt, mut kun työ­nan­ta­jani arvostaa työ­panos­tani enem­män kuin kansalaisvelvollisuuttani.
    nimim.Eka ker­taa äänestämättä

  33. OS:“Minusta pääkaupukiseudun ruuhka­mak­sui­hin tulisi suh­tau­tua kuin pysäköin­ti­mak­sui­hin. Niiden pitäisi tuloutua kun­nille. Jos ruuhka­mak­sut toteutetaan kilo­metripo­h­jaisi­na, suurin osa siitä tulee vielä kaupun­gin katu­verkos­ta ajamis­es­ta. Miten se voisi edes teo­ri­as­sa olla val­tion rahaa?”

    Käsit­tääk­seni ruuhka­mak­sut koski­si­vat liiken­nevir­ras­ta eniten kehätei­den ja sisään­tuloväylien liiken­net­tä. Ne ovat val­tion teitä, joten mak­sun kohden­tu­mi­nen val­ti­olle ei ole perusteetonta.

    Tai ote­taan esimerk­ki. Markku Heurlin ajaa kotoaan Kirkkon­um­melta (Heikkilästä) Helsinkkin, vaik­ka Rikhardinkadulle (jonne hänel­lä oli asi­aa pari päivää sit­ten ja laisku­u­taan ja kiiret­tään meni autol­la, mikä hänelle viak­si las­ket­takoon.) Mat­ka oli 28 km, jos­ta 26 km Tielaitosken ylläpitämää tietä 51 ja 2 km Hel­signin katu­ja. Oikea jak­suhde ruuhka­mak­sus­ta siis olisi 93 % val­ti­olle ja 7 Helsingille. Voidan ale­ka toisel­lakin taval­la, joka oikeas­t­aan on oikeampi, risteyksittäin.(Perustele!) Sitä en vaivaan­tunut tekemään. Suhde taitaisi olla siinä 50:50.

    Kat­sotan hie­man toisin: Sovitaan,että mak­su­ista ker­ty­isi vuosit­tain 150 Me (siis 150.000 autoa/ vrk mak­saisi mak­sun) Tästä pitää vähen­tää keräyskus­tanuk­set (jot­ka pitää min­i­moi­da ml autoil­i­jan omat mak­sa­t­usku­lut), ja edelleen sub­ven­tio kor­vaavalle julkiselle liiken­teelle. Sovi­taan, että 50.000 autoil­i­jaa siir­tyy julkiselle puolelle (tai olisi siir­tymät­tä autoon). Hei­dän kul­jet­tamisen­sa vaatii päivässä vähin­tään 1000 vuoroparia (à 100 e ?) siis 25 Me vuodessa, luul­tavasti 50 % enem­män. Ei vaadikaan, sil­lä nämä oli­si­vat läh­es täysiä bus­sivuoro­ja, siis kannattavia ?

    Net­to­sum­ma olisi siis luokkaa 100 Me/vuosi. On hedelmätönä väitel­lä siitä, pitääköä se tulout­taa kun­nille vai val­ti­olle. Jos se tuloute­taan pääkaupunikiseu­den kun­nille, kyl­lä joku VM:n kam­reeri kek­sii, miten vas­ta­va sum­ma vähen­netään ko kun­tien muus­ta valtionavusta.

    Niin. Minus­ta ruuhka­mak­su pitäisi kerätä vain aamuisin klo 7 — 9 (tai 6.30 — 9.30). Sen pitää olla korkein­taan ker­ran por­rastet­tu, ei mis­sään tapauk­ses­sa km-määrään sidot­tu. Eikä tarvitse kerätä kuin pääkaupuniseudul­la / Uuden­maaan ja Itä-Uuden­maan maakun­nis­sa rek­isteröidy­iltä henkilöau­toil­ta. Auto­ja­han ei rek­isteröidä lääneit­täin, niin tämä tarkoit­taa reki­teri­in merk­i­tyn halti­jan kotikuntaa.

    Voin perustel­la mielip­i­teeni, mut­ta toivon luk­i­jan mielessään voivan päätel­lä perustelut.

  34. Apro­pos kevyen liiken­teen väylät. Näil­lä liikku­mi­nen on joskus huo­mat­ta­van turhaut­tavaa aikuise­na pyöräil­i­jänä, jos oikeasti ajaa omaa luon­nol­lista ajonopeut­taan. Jalankulk­i­joil­ta saa tuol­la lähin­nä negati­ivista huomio­ta, kän­niläis­ten joukot täyt­tävät koko väylän, jol­loin pitää joko ruve­ta riidan osa­puolek­si tai pelkästään sujaut­taa liiken­teen­jaka­jan kaut­ta ohi. Ja asen­nevam­mo­ja on selvin päin liikkuvil­la jalankulk­i­joil­lakin. Mon­et eivät tajua että polkupyöräl­lä saa noil­la väylil­lä edes ajaa.

    Mik­si muuten mopol­la saa ajaa ajo­radal­la, kun ker­ran polkupyöräl­lä, jol­la pääsee ainakin läh­es yhtä kovaa, pitää ajaa liiken­nesään­töjä täysin ymmärtämät­tömien jalankulk­i­joiden seassa? Itse luotan autoil­i­joiden liiken­nesään­tö­jen tun­te­muk­seen aika paljon enem­män kuin jalankulk­i­joiden. Sitä pait­si autoil­i­jal­la on peilit ja ainakin peri­aat­teelli­nen velvol­lisu­us seu­ra­ta takaa tule­vaakin liiken­net­tä, toisin kuin jalankulk­i­joil­la, joista osa suut­tuu polkupyörän kel­lon­soitos­ta ja osa suut­tuu siitä, jos soit­tokel­loa ei käytä.

    Viime vuosikymme­nen huonos­ti toteutet­tu ja vielä huonom­min tiedotet­tu polkupyörän väistämis­sään­nön muu­tos tasa-arvoi­sis­sa risteyk­sis­sä on toisaal­ta johtanut jotkut autoil­i­jat siihen harhakäsi­tyk­seen, että ajo­radal­la polke­van pyöräil­i­jän pitäisi väistää tasa-arvoises­sa risteyk­sessä vasem­mal­ta tule­vaa. Tähän men­nessä en ole vielä tör­mäyk­sen osa­puolek­si joutunut, mut­ta sil­loin täl­löin näkee näitä väärään käsi­tyk­seen jääneitä, jot­ka väk­isin kiilaa­vat oikeal­ta tule­van pyöräil­i­jän eteen.

  35. Olin läs­nä Helsin­gin Polkupyöräil­i­jöi­den jär­jestämässä keskuste­lu­ti­laisu­udessa, jos­sa Saler­mo esit­teli visioitaan. Erit­täin luot­ta­mus­ta herät­tävä henkilö, hänel­lä on hyviä ajatuk­sia ja ilmeis­es­ti myös puh­tia ajaa niitä läpi tehokkaam­min kuin mihin — ehkä hie­man liian diplo­maat­ti­nen? — Nask­i­la on pystynyt. Tässäkin keskustelus­sa maini­tut pyörä­taskut ovat hyvä esimerkki.

    Pyörä­tien käyt­tö­pakko olisi todel­la nopeasti säädet­tävä ulos laista, jot­ta päästään oikeasti paran­ta­maan Helsinginkin pyöräilyoloja.Yksi inhokonkreet­ti­nen esimerk­ki päivit­täiseltä työ­matkaltani: Ajan Man­ner­heim­intien pakol­lista pyöräti­etä yli Bule­vardin Erot­ta­jankadulle. Jos joudun liiken­neval­oi­hin odot­ta­maan, min­un on tarkkail­ta­va val­on vai­h­tu­misen lisäk­si takaani tule­vaa pyöräli­iken­net­tä, kos­ka moni kään­tyy tästä Bule­vardin (onnek­si sen­tään yksisu­un­taiselle) pyörätielle, ja kun valo vai­h­tuu, joudun Bule­var­dia ylit­täessäni varo­maan molem­mil­ta suun­nil­ta tule­via jalankulk­i­joi­ta (eivät he tietenkään jak­sa kiertää heille tarkoite­tun suo­jatieo­su­u­den kaut­ta, vaan oikai­se­vat pyöräti­etä pitkin), vas­taan tule­via pyöräil­i­jöitä, joista osa jatkaa suo­raan Man­ner­heim­intielle, osa kään­tyy Bule­vardille, Man­ner­heim­intieltä oikealle kään­tyviä auto­ja ja toisel­la puolel­la kat­ua sekä Bule­var­dia pitkin Erot­ta­jalle tule­via että Eteläe­s­planadil­ta Bule­vardille tai Man­ner­heim­intielle aikovia pyöräil­i­jöitä. Ja nyt olen luetel­lut ain­os­taan liiken­nesään­tö­jen mukaan liikku­vat; aika usein näkee Bule­vardil­la väärään suun­taankin ajavia pyöräil­i­jöitä. Kuinka­han mon­ta silmää pitäisi ihmisel­lä olla, jot­ta selviäisi kun­ni­al­la tuos­ta kaaoksesta?

    Ratakuilun pyörätie on todel­la upea juttu,ja minäkin toivon että siitä tehdään aito pyörätie eikä “kevyen liiken­teen väylä”. Toinen tärkeä pikatie olisi pyörätie Län­siväylän Lapin­lah­den sil­lalle, sil­lä pyöräi­ly Laut­tasaaren läpi on todel­la hidas­ta ja hermoillekäypää.

  36. Tapio Pel­to­nen:
    “Ja asen­nevam­mo­ja on selvin päin liikkuvil­la jalankulk­i­joil­lakin. Mon­et eivät tajua että polkupyöräl­lä saa noil­la väylil­lä edes ajaa.”

    Kyl­lä niitä asen­nevam­mo­ja on vähin­tään yhtä usein pyöräilijöillä.
    Ja jos ihan rehelli­nen olen, niin yhdis­tetyl­lä kevyen liiken­teen väyläl­lä ei pitäisi saa­da ajaa polkupyöräl­lä, ainakaan sel­l­aista vauh­tia, kuin nykypäivän piit­taa­mat­tomat himopy­öräil­i­jät aja­vat. Väylä jos­sa liikku­jil­la on kym­menker­taiset nopeuserot, on eri­no­maisen epäon­nis­tunut. Eihän mopol­lakaan saa ajaa moot­tori­tiel­lä, vaik­ka siinä nopeusero on vain parik­er­tainen. Pyöräil­i­jöitä ja jalankulk­i­joi­ta ei saisi ahtaa samalle väylälle.

  37. Ehdo­tus tulee var­maan vähän myöhässä, mut­ta olisin toivonut siihen ratakuilu­un sel­l­aista kevyen liiken­teen väylää, jos­sa käveli­jät ja pyöräil­i­jät olisi erotet­tu toi­sis­taan kanaval­la. Kanavaa pitkin pää­sisi meloen Laa­jalahdelta (jos­sa on kolme kanoot­tik­lu­bia) Töölön­lahdelle ja Itä-Helsin­gin saaristoon.

    Mut­ta sitä lie­nee turha toivoa jos tilas­ta on muutenkin täl­lainen intres­siri­s­tiri­ita! Kanaali olisi vain hyvin viehät­tävä muillekin, käveli­jöille, lenkkeil­i­jöille, fil­lar­is­teille ja ihmisille jot­ka kat­se­l­e­vat sil­loil­ta alas väylälle.

    Pieni tekni­nen ongel­ma tosin on, että se poh­ja taitaa olla 4m korkeudessa nyt.

  38. Hie­man iro­nista lie­nee se, että Vihreät tuskail­e­vat Helsin­gin keskus­ta-alueen huono­jen kevyen liiken­teen väylien kanssa, kun samal­la pitkäjän­teis­es­ti tör­pataan kaik­ki eri­tyis­es­ti moot­to­rili­iken­net­tä suju­voit­ta­vat merkit­tävät väyläratkaisut keskus­tatun­neli etunenässä. Helsinki­in ei valitet­tavasti ehdit­ty toteut­taa saman­tyyp­pisiä jo suun­nitel­tu­ja väyläratkaisu­ja kuin Tukhol­maan arvo­jen ja aja­tusten muuttuessa.

    Ruuhka­mak­sut sinän­sä lienevät tehokas tapa rajoit­taa yksi­ty­isautoilua pääkaupunkiseudul­la, mut­ta samal­la ne ovat myös tätä regres­si­ivis­ten vero­jen jatku­moa, jota eri­tyis­es­ti Vihreät ovat “ympäristöpe­rustein” edis­tämässä. Sosi­aa­li­nen oikeu­den­mukaisu­us ei tun­nu enää ole­van muodissa.

  39. Ter­ve!

    Olen lukenut näitä hyviä vas­tauk­sia ja alusin vält­tämät­tä kir­joit­taa oman ehdo­tuk­seni pyöräil­i­jänä. Kos­ka ymmär­ryk­sen mukaan aivan keskus­tas­sa vaaras­sa ovat nämä jalankulk­i­jat, niin pois­taisi kaik­ki pyöräti­et varsinkin jalankulku­väyliltä. Koko keskus­taan tulisi yleinen nopeusra­joi­tus, joka ei olisi paljoa jot­ta pyöräil­i­jöi­den olisi tur­val­lisem­paa ajaa autotiel­lä. Ja JOS pyöräti­etä tekee, niin tekee sen vain sit­ten pääkaduille, kuten man­ner­heim­intie, hämeen­tie, meche­linkatu jne… ja niistäkin pyöräteistä toimi­vat sil­lä nykyiset pyöräti­et eivät todel­lakaan toi­mi. Pyöräti­et tehtäisi­in auto­tien viereen, ei kävelykaduille.

    Tämä on siis vain ehdo­tuk­seni, joka tuli mieleeni ja jos­ta ainakin pitäisin. En tiedä sen toimivu­ud­es­ta ja onko jo yritet­ty tai muu­ta, mut­ta idea se tuokin on.

  40. Olen samaa mieltä Tutkamiehen kanssa siitä, ettei pyöräl­lä liikku­jan nopeut­ta kan­na­ta asettaa/kuvitella liian korkeak­si, kun suun­nitel­laan kaupunkia pyöräi­lylle sopivaksi.

    Ajoin juuri pyöräl­lä töi­hin, kolme kilo­metriä tyhjiä katu­ja, alamäkeä, myötä­tu­uli (43 km/h) ja keskinopeuteni oli GPS-mit­tarin mukaan 21,8 km/h, välis­sä yhdet liikennevalot.

    Tämänk­i­naa­muisen koke­muk­seni perus­teel­la Marek Saler­mon tavoite saa­da pyöräil­i­jöi­den nopeudek­si kaupungis­sa 20 km/h tun­tuu taas aivan älyttömältä.

    Ensin­näkin se on aika kova nopeus, kun kaupungis­sa kuitenkin on risteyk­siä ja muu­ta liiken­net­tä. Toisek­si, ketkä muut kuin kil­pa­pyöräil­i­jät yrit­tävät ajaa noin lujaa ja kan­nat­taako sitä sil­loin pitää suun­nit­telun lähtökohtana?

  41. Kanaali olisi vain hyvin viehät­tävä muillekin, käveli­jöille, lenkkeil­i­jöille, fil­lar­is­teille ja ihmisille jot­ka kat­se­l­e­vat sil­loil­ta alas väylälle.

    Tuo kana­va kan­nat­taisi rak­en­taa Hes­pe­ri­an­puis­toon, johon sitä alun perin suun­nitelti­inkin. Ratakuilu on tosi­aan turhan kapea ja kiistelty.

Vastaa käyttäjälle Ciclista Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.