Blogin kommentoijat ovat aiheesta olleet huolissaan toimittajien lähdesuojasta ja siitä minäkin olen huolissani. Kolikolla on kuitenkin toinen puoli, joka tuli ilmi Matti Inkisen kuoleman yhteydessä. Periaatteessa on niin, että henkilön epäileminen rikoksesta ei ole julkinen asia, eivätkä viranomaiset saisi siitä julkisuuteen kertoa. Käytännöksi on kuitenkin muodostunut, että jos ketään vähänkään mielenkiintoisempaa henkilöä epäillään rikoksesta, joku poliisista hankkii pikkurahaa myymällä tiedon vähemmän kunnialliselle lehdistölle. Lähdesuojan ansiosta poliisi voi tehdä näin ilman kiinnijäämisen riskiä. On kansalaisten perusoikeuksien loukkaamista kertoa julkisuuteen pelkistä epäilyistä, koska julkisuudessa epäily on tuomio.
Minusta ei olisi kävin väärin ampua lähdesuojaan juuri tämänkokoinen reikä. Tai ehkä jopa isompi. Saman tulisi koskea lääkäreitä, jotka vuotavat lehdistölle poitilaidensa terveystietoja ja sosiaalivirkailijoita, jotka myyvät herkullisia tietoja asiakkaistaan.
Tää homma hoituisi sillä, että henkilön epäileminen rikoksesta ei ole julkinen asia ja siten sen julkaiseminen olisi rangaistavaa.
Eli siis käytännössä, joku toimittajaparka menisi tekemään jutun ja saisi siitä rapsut päätoimittajan kanssa ja vahingonkorvausvaade perään ja myös jutun aiheuttama taloudellinen hyöty (leviikin lisääntyminen) tuomittaisiin valtiolle menetetyksi.
Samanlainen sommitelma kuin kartellirikoksissa voisi toimia, ts. määritellään rikolliseksi sellaisen tiedon a) hankkiminen b) vuotaminen joka on perusoikeuksien loukkaamista, ja jätetään ilmiantaja rangaistuksetta.
Näin päästään tilanteeseen jossa molemmat lakia rikkovat osapuolet joutuvat aidosti punnitsemaan onko asia niin merkityksellinen että sen vuoksi kannattaa ottaa merkittävä kiinnijäämisen riski.
Kaltevan pinnan argumentteja odotellessa…
Pedofiliahysterian vaikutuksista tulee mieleeni ehkä vuosi sitten Kalevasta lukemani pikku-uutinen: täällä Oulussa oli tuomittu kaksi miestä, jotka olivat murskanneet erään miehen kaikki raajat lapiolla ja haudanneet hänet sen jälkeen elävältä. Uhria oli epäilty lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Surkuhupaisempia vaikutuksia ovat sitten nämä onnettomat yritykset sensuroida lapsipornoa tai vaatia hallitusta kieltämään puolueita toisissa valtioissa.
Ehdottamani menettely olisi suoraviivaista toteuttaa. Jos lehti julkaisee selvästi salaiseksi tiedetyn asian, niin seuraa rangaistus. On varsin helposti pääteltävissä mitkä asiat ovat sellaisia salassa pidettäviä ja voi vielä erikseen ne asiat varmistaa joista ei tiedä.
Olen tässä samaa mieltä Soininvaaran kanssa. Lisäksi minusta on pöyristyttävää että lehdistö puolustelee nykykäytäntöä viranomaisten julkisuusvalvonnalla. Asiahan on päinvastoin, korruptoituneita poliiseja suojellaan.
Mahtavatko mediayritykset maksaa antamistaan vihjepalkkioista ennakonpidätykset ja sosiaalimaksut. Jos ei, niin kyseessä on talousrikos johon sekä kustantajat että poliisi syyllistyvät.
Äh, mikseivät journalistit noudata omia ohjeitaan. Journalistin ohjeet:
“32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.”
Kai tämä suojaa julkisuuden henkilöitäkin? Vaikka laiha lohtupa on JSN:n tuomio, jos oma nimi löytyy jo lööpeistä. Ehkä saamme Lex Inkisen…
****
Jos Oden mainitsemat vuodot ovat vain “roskalehtien” pahe, miksi “kunnon” tiedotusvälineidenkin journalistit puolustavat lähdesuojaa viimeiseen saakka?
Micaelalle: jos tietosuoja lopetetaan, ei kukaan saa mistään koskaan mitään etukäteisinfoa edes, jolloin valmistautuminen on mahdotonta ja aikanaan vain parhaat ehtivät sitten kertomaan kaiken kattavasti. Jos jostain vihiä aiemmin,pystyt valmistautumaan juttuun jolloin se on valmis jo, kun se on julkinen, Mikäli mistään ei tihku mitään ennen laillistamista, niin kai iltalehdet ovat ulkona näistä ilman erikoispainoksia?
Ihan paikallaan, että lähdesuoja murretaan. Varsinkin poliisi jatkuvasti toimii kuin pahimmat roistot.
Poliisit kuriin. Lähdesuoja alas.
Onko Suomen poliisi- ja syyttäjäkunta nyt oikeasti ihan tumput suorina esimerkiksi Inkisen tapauksen vuodossa: ei kai se asiasta tietoisten piiri nyt sentään ihan valtava ole? Eli painetta poliisiin: sisäinen tutkinta kyllä selvittää vuotajan ilman seiskapäivääkin. Tutkinnan johtaja seinää vasten. Sisäministeri ottakoon poliittisen vastuun?
Lähdesuoja on tärkeää, mutta lainsäädännöllä voi olla vaikeaa erotella yhteiskunnallisesti merkittäviä ja törkyrahastusjuttuja. Muistellaanpa esim. hiihtoliiton doping-juttua: leivättömän pöydän ääreen joutuivat STT:n päätoimittaja ja toimittaja — jotka tämänhetkisen tiedon mukaan kirjoittivat totta, eivät paljastaneet lähteitään ja saivat tuomion.
Touko Mettinen
Ode, oletko törmännyt lääkärien vuotamiin potilastietoihin lehdissä? Itse en muista sellaisiin törmänneeni, mutta en lue roskalehiä kovin laajasti. Jotenkin koko ilmiö on outo, ja epäilen esiintyykö sellaista
Täytyy nyt muistaa, että mitään näyttöä ei ole Inkisen kuoleman ja Seiskan kirjoittelun välillä.
Tietysti sitä helposti ajattelee, että aivoleikkauksen jälkeistä masennusta poteva Inkinen sai sen viimeisen pisteen iin päälle pedofiliaepäilyistä, mutta ei voi tietää…
Yhden yksittäistapauksen perusteella ei ole syytä vielä vauhkkoontua hirveästi. Lähdesuojan murtaminen vaarantaisi koko yhteiskuntaa vakavasti.
Eikö tällaisissa tapauksissa olisi nimenomaan vuotavien tahojen, kuten poliisin vastuulla tutkia omat rikkeensä? Voi toki olla idealismia olettaa, etttä he niin tekisivät. Samoin saattaa olla idealismia olettaa, ettei lehdistöstä löydy ahneita tahoja, jotka toimivat juuri yhtä moraalittomasti kuin ahneet ja itsekkäät tahot kaikilla muillakin aloilla, riipumasta eettisistä säädöksistä ja ohjeistuksista.
Lähdesuojan romuttamisessa ongelma on nimenomaan rajan veto. “Oikea” tutkiva journalismi tarvitsee lähdesuojaa. Koska ei nyt tullut kotimaasta mieleen kattavaa esimerkkiä, laitan linkin Guardianin sivuille esimerkkinä oikeasta tutkivasta journalismista, joka ansaitsee olla mahdollisman vapaa poliittisesta painostuksesta: http://www.guardian.co.uk/world/bae , (asekauppa ja ‑korruptiouutisia useammalta vuodelta, myös uutisia, joissa kerrotaan, kuinka uutiset on yritetty vaientaa.)
Ehkä lahdesuoja on kuitenkin niitä vapauksia, jotka täytyy vain sietää, jotta ylipäänsä on mitään vapautta.
Loukatut tahot tietysti voivat nostaa edelleenkin kunnianloukkausjuttuja, vaikka eipä tuo oleihmeemmin hillinnyt ns. roskalehdistöä edellisen vuosisadan aikanakaan. Tarvittaisiinko yksinkertaisesti kovempia rangaistuksia perättömästä juoruilusta?
Toden totta, lääkäreillä ei ole tullut tavaksi soitella iltapäivälehdille potilaistaan toisin kuin poliiseille, mutta jos joku niin tekisi, sitäkään ei voisi tutkia lehden puolelta, ellei tiedetä, kuka se oli, jolloin taas tutkimusta ei oikein enää tarvita.
Jos tällainen poliisin mentävä aukko lähdesuojaan tehtäisiin, sen käyttö tietysti vaatisi aina tuomioistuimen päätöksen, koska muuten aukko laajenisi.
Elinalle sanottakoon, että voi tietysti olla täysin sattuma, että seiskan uutinen ja itsemurha osuivat samalle päivälle. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että poliisi on rikkonut lakia ja lehdistön suojelemiseksi tehty laki suojelee poliisia.
Kyllä tässä ollaan jo tilanteessa, jossa poliisi haistaa lööpit jo ennen seiskaa. Kun poliisilta ei näytä löytyvän kunniantuntoa, niin paras olisi sitten hoitaa asia lailla.
Poliisin lisäksi ainakin sosiaaliviranomaiset välillä vuotavat tietoja lehdistölle.
Osmo,
Luin juuri verkosta Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi ‑kirjaasi. Tulipa mieleeni, että olisi mukavaa lukea blogistasi nykyisen laman analyysia.
Vähän aikaa sitten joku brittilehti hankki perinteisin menetelmin (ostamalla) tiedot siitä miten brittiparlamentin jäsenet ovat kulukorvauksiaan käyttäneet. Moinen toiminta on tietysti äkkiä saatava kriminalisoiduksi.
Esitin, että tietosuoja pitäisi avata, kun poliisi kaupittelee tietoja pelkistä epäilyistä, lääkärit kauipittelevat tietoja julkkisten terveysongelmista (ei juuri tapahdu, mutta on siis lähdesuojan suojaamaa elinkeinotoimintaa siinä, missä tuo poliisien lisätienestikin) ja sosiaalityöntekijät juoruavat lehdille asiakkaistaan. Tuo brittilehden tapaus ei kuulu tähän joukkoon. Lisäksi päätös vaatisi tuomioisutimen luvan, jota varmaankaan ei saataisi.
Lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden salassapitovelvollisuus on aivan ehdoton. Sen sijaan poliisi voi käyttää harkintaansa esitutkinnan julkisuuden suhteen.
Nämä eivät siis ole aivan rinnasteisia asioita.
Seiska oli varmistanut Inkiseltä rikosepäilyn paikkansapitävyyden kyllä, joten yllätyksenä lehtijuttu ei Inkiselle tullut.
Ottamatta ko. tapaukseen kantaa olen vahvasti sitä mieltä, että tiedonvälitystä ei voi ohjata pelko kohteen itsemurhasta tiedonjulkistamisen vuoksi. Tätähän ei voi mitenkään etukäteen arvoida.
En ymmärrä Elinan logiikkaa, jos hänen kirjoituksensa tarkoitus oli puolustaa lehdistön oikeuytta suojata lähteensä. Hän sanoi, että lääkärin vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Miten siis pitää suhtautua siihen, että joku rikkoo tämän velvollisuuden. Tuleeko lähdesuojan suojella tätä tekoa vai ei?
Inkisen tapauksessa tiedoillaan rahastanut poliisi rikkoi lakia ja saisi rangaistuksen, jos hänet saataisiin kiinni. Ei hänellä ole tietojen myymisen suhteen mitään harkintavaltaa.
Unohdatte tässä sellaisen “pikkuseikan”, että lehdistö on myös vastuussa kirjoitteluistaan.
Jos joku vie asian oikeuteen kirjoittajan on näytettävä toteen että kirjoitettu on tosi, muuten kyse voi olla kunnianloukkauksesta tai herjauksesta.
Lähdesuoja ei ole ongelma, mielestäni sen tulisi olla ehdoton. Ongelma on se, että suomessa toisen maineen pilaamisesta (=kunnianloukkauksesta) ei käytännössä saa mitään järkevää rangaistusta, eli roskalehdet hankkivat enemmän rahaa kirjoittamalla jostain henkilöstä perättömiä väitteitä kuin olemalla kirjoittamatta.
Osmo,
Lähdesuojahan voidaan murtaa oikeusteitse kyllä nytkin, jos on vahva epäily, että tietolähde on tehnyt salassapitorikoksen. Käytännössä tämä kuitenkin lienee erittäin vaikeaa.
Mistä muuten päättelet, että tiedon vuotaja Inkisen tapauksessa on poliisi? Ettet nyt hutkisi ennenaikaisesti?
Tietoa asiasta voi olla muillakin tahoilla, ei se lapsiporno netissä itsekseen leviä, epäiltyjä ja muita asianosaisia on taatusti muitakin.
Kyllä, mutta silloin pitää tietää, KUKA sen on tehnyt.
Poliisi tuli mieleen lähinnä siitä, että poliisista näin oletettiin ja vähän oltiin ammattikunnan puolesta häpeissään — poliisista tai syyttäjävirastosta.
tiedonvälitystä ei voi ohjata pelko kohteen itsemurhasta tiedonjulkistamisen vuoksi. Tätähän ei voi mitenkään etukäteen arvoida.
Tätä logiikkaa voi jatkaa: jos lähtee kännissä ajamaan, ei voi tietää, että lastenvaunuja työntävä äiti lapsineen jää alle suojatiellä, joten onnettomuuden pelko ei voi ohjata pelkoa lähteä kännissä ajamaan.
Jos olisi kyse kunniallisesta journalismista, journalismin etu voisi jotenkin mennä asiassa edelle. Jotain asian luonteesta kertoo, ettei yksikään kunniallinen lehti uutista julkaissut eikä julkaissut edes ilmeistä yhteyttä katoamisen ja kohu-uutisen välillä, koska olisi joutunut julkaisemaan myös kohu-uutisen. Asia otettiin kunniallisessa lehdistössä esille vasta, kun Inkinen löytyi kuolleena.
Lopulliseksi totuudeksi jää, että Seiska ja Iltalehti ovat julkaisseet häpäisevän uutisen syyttömästä miehestä ja mitä ilmeisemmin aiheuttaneet hänen kuolemansa. Toivon todella huonoja unia päätoimittajille.
Inkisen leski voisi tietysti valittaa julkisen sanan neuvostoon. Tuloksena olisi varmaankin langettava päätös, mutta mitä se auttaa? Langettava tuomio ei maksa lehdelle mitään.
Kyllä rikosepäily julkistettiin muuussakin mediassa kuin Seiskassa ja Iltalehdessä. Seiska tekee likaisen työn ja muut peesaavat, ei ole ensimmäinen kerta.
Epäilenpä, ettet alkuperäistä Seiskan juttua edes lukenut, kunhan nyt olet taas vain tuohduksissa.
Juttu on tehty Inkisen kanssa yhteisymmärryksessä. Siinä Inkinen kiistää syyllisyytensä, selittää oman käsityksensä materiaalin hallussapidosta, lehti ei ota mitään kantaa suuntaa eikä toiseen. Juttu on aivan neutraali.
Inkinen siis itse antoi haastattelun Seiskalle, jos se on tässä hämärtyntyt.
Mistä löytyy lähde, jossa poliisi arvelee, että vuoto on heiltä… Enpä löydä vai onko sinulla jotain sisäpiiritietoa poliisin häpeäkokemuksista?
Tuollainen on aivan ylimitoitettua reagointia, että jokin lehti on aiheuttanut jonkun kuoleman.… jotenkin vähän vastenmielistäkin jeesustelua kuten Pekka Sauriltakin, sori vain!
Tuo lastenvaunuesimerkki nyt on aivan epäonnistunut. Rattijuoppo aiheuttaa vaaran, joka on todennettavissa reaktiomittauksin ja tilastotiedoin. Kännissä ajaminen on kiistaton riski. Se on myös rikos, jota haastattelun julkaiseminen ei ole.
Kukaan ei puolestaan voi mitenkään arvioida ihmisen itsemurha-alttiutta. Vai pitäisikö median joka kerta jotain epämiellyttävää uutisoidessaan teettää psykiatrin arvio kohteesta?
Eikö seiska aiheuttanut vaaraa? Jotenkin vaikutti, että aiheutti. Ja teko oli tärkeä, vaikka vaaraa ei olisi aiheutunut.
Elina pliis! “Juttu on tehty Inkisen kanssa yhteisymmärryksessä.” Mieti hei nyt vähän mitä naputtelet.
Vastenmielistä jeesustelua, kyllä. Mutta ei toki Osmon tai Pekka Saurin puheenvuorot.
Touko Mettinen
Oletko lukenut jutun, Touko? Inkinen saa esittää siinä täysin oman näkemyksensä ja sen jutun luettuaan on taipuvainen pikemminkin uskomaan, että Inkinen on syytön. Lapsiporno oli vain oudosti joutunut koneelle muun imuroinnin yhteydessä.
Oletko kenties keskustellut asianosaisten kanssa, jos minua paremmin asian tiedät, mikä on tehty yhteisymmärryksessä ja mikä ei? Mistä tiedät olenko minä keskustellut?
Et taida oiken ymmärtää jeesustelu-käsitteen sisältöä? Se tarkoittaa jonkin asian paheksuvaa taivastelua nostaen itsensä hurskastellen moraalisesti muiden yläpuolelle.
Missähän kohden olen siis jeesustellut? Minusta on nimenomaan jeesustelua syyttää itsemurhasta jotain lehtijuttua, jossa ei mitään muuta kuin oteta yksi rikosepäily esiin, johon epäilty saa antaa aivan oman kantansa kuuluviin.
Itsemurhasta vastaa ihminen itse.
Oletko nyt ihan varma, ettei missään olosuhteissa ole mahdollista kiusata ihmistä itsemurhaan ja jos niin tapahtuu, siitä on vastuussa uhri itse.
Se, että lehti kirjoitti jutun tuohon muotoon tietysti johtuu siitä, että tiesivät liikkuvansa kielletyllä alueella ja toivoivat, että mahdollisessa oikeudenkäynnissä lautamiehet olisivat yhtä helposti höynäytettäviä kuin Elina.
Elinalle:
Käsi ylös kaikki, jotka olisivat valmiit tekemään masennuksesta kärsivänä aivoleikkaustoipilaana jutun “yhteistyössä” seiskan kanssa, aiheena sinua koskeva lapsipornon hallussapitoepäily.
Jeesustelua on myös se, että on uskovinaan tasapuolisuuteen ja jonkinlaisen etiikan noudattamiseen, vaikka kuka tahansa ajatteleva ihminen näkee, että kyseessä on ollut tyypillinen likasankojournalismi.
Ja olet kyllä oikeassa, Elina. En ole lukenut juttua. Enkä ole keskustellut asiasta kenenkään asianosaisen kanssa. En myöskään usko, että sinä olet.
Touko
En nyt katso, että olen höynäytettävä, jos en joukkohysterian vallassa massan mukana ole kauhistelemassa tapausta.
Puoli nettiä on lynkkausmielialan vallassa ja hautoo erilaisia toimia murhanhimoisena. Olenko höynäytettävä, kun en kilju samassa kuorossa?
Minä ajattelen, että yhteyttä Seiskan jutun ja Inkisen kuoleman välillä ei yksinkertaisesti voi tietää. Meillä on faktatietoa seuraavasti: Inkisen koneelta on löytynyt lapsipornoa, siitä oli meneillään esitutkinta, Inkinen oli syvästi masentuntut, aivoleikkauksen jälkeisen kovan lääkityksen alainen, 7 päivää ‑lehti on julkaissut rikosepäilyn ja Inkisen kommentit siihen samana päivänä kun Inkinen katosi ja ilmeisesti hukuttautui.
Inkinen ei ole jättänyt jälkeensä mitään viestiä tai sitä ei ainakaan ole vielä löytynyt, Inkisen vaimo ei ainakaan toistaiseksi ole syyttänyt tapahtumasta mediaa, joten minusta on hyvin arveluttavaa pitää Seiskan toimittajia lähes murhaajina.
Pitääkö Seiskan toimintaa moraalittomana muuten, on tyystin eri asia. Yhteyttä kuolemaan ei ainakaan tämän hetkisillä tiedoilla voi todentaa.
Myöskään yhteyttä tupakoinnin jha keuhkosyövän välillä ei varmaankaan voi todentaa.
Elina: “Lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden salassapitovelvollisuus on aivan ehdoton. Sen sijaan poliisi voi käyttää harkintaansa esitutkinnan julkisuuden suhteen.”
Laki sanoo näin:
“Rikoksesta epäillyn nimen tai hänen kuvansa saa antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, epäillyn kiinni saamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä.
…
Oikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehellään sekä esimiehen määräämällä muulla virkamiehellä.”
Oliko nimen antaminen julkisuuteen tässä tapauksessa välttämätöntä? Ja tiedätkö juuri tutkinnanjohtajan päättäneen siitä? Harkintavallan käyttö on laissa tiukasti rajattu.
Keuhkosyövän ja tupakoinnin välisestä yhteydestä löytyy paljon lääketieteellistä tutkimusta. Yllätys?
Onko sinulla käsillä jokin luotettava tutkimus 7 päivää ‑lehden ja Inkisen kuoleman välisestä yhteydestä? Se, että asiat tapahtuvat samanaikaisesti, ei riitä kausaliteetin määritelmään.
Huom. Minä en siis väitä, etteikö yhteyttä olisi. En väitä mitään!
“Esitin, että tietosuoja pitäisi avata, kun poliisi kaupittelee tietoja pelkistä epäilyistä, lääkärit kauipittelevat tietoja julkkisten terveysongelmista (ei juuri tapahdu, mutta on ”
Todellisuudessa eliitti pyrkii estämään Destian tapaiset tietovuodot.Tai Vanhasen naisasioiden vuotamisen julkusuuteen
Jos poliisongelmaa haluttaisiin ratkoa niin sillon poliisilel maksettaisiin sellaista palkkaa, että vuotoa ei tapahdu.
Tällainen korpuptio on yleistä maissa, joissa virkamies ei elä palkallaan.
Minusta on ihmeellistä, että Suomea pidetään korupptoitumattoman maana vaikka Osmo kertoo, että poliisi on täysin korruptoitunut
Lehdistön lähdesuojaa kaventamalla ei tietenkään saada selville mitään rikoksia, koska ne estyvät. Kyse on siitä, mitä rikoksia pitä estää. Minusta pitäisi estää tuo poliisin rutiininomainen salassa pidettävien asioiden kaupustelu, jota todella tapahtuu. Suojella minusta ei pitäisi myöskään lääkäriä tai sosiaalityöntekijää, joka kertoo roskalehdistölle tietoja asiakkaistaan. Sellaiselta kannattaa viedä lainsuoja ja siten estää, vaikka sitä ei vielä olekaan suuressa määrin tapahtunut. Sen sijaan Destian kaltaisia tietovuotoja ei pidä estää. Asia on kirjoitettavissa aivan yksinkertaisesti niin, että asialla pitää olla yhteiskunnallista merkitystä vallankäytön valvonnan mielessä, jota Destian tapauksessa oli ja Inkisen tapauksessa ei ollut. Tulkinta annettaisiin oikeusistuimille.
Elina:
“Keuhkosyövän ja tupakoinnin välisestä yhteydestä löytyy paljon lääketieteellistä tutkimusta. Yllätys?
Onko sinulla käsillä jokin luotettava tutkimus 7 päivää ‑lehden ja Inkisen kuoleman välisestä yhteydestä? Se, että asiat tapahtuvat samanaikaisesti, ei riitä kausaliteetin määritelmään.”
Rinnastuksesi on vaara, koska rinnastat tilastollisen yhteyden ja yksittaistapauksen. On totta, etta tupakoinnin ja keuhkosyovan yhteydesta on yksiselitteista tutkimustietoa. Se osoittaa, etta tupakointi lisaa huomattavasti keuhkosyovan todennakoisyytta. Sen sijaan ei ole mitaan tapaa yksiselitteisesti osoittaa, etta tupakoivan Matin keuhkosyopa aiheutui nimenomaan tupakoinnista. Mulla ei ole asiasta dataa, mutta eikohan ole aika selvaa, etta laajamittainen julkinen noyryyttaminen (esim. lapsipornoepailyn julkistaminen) lisaa itsemurhan todennakoisyytta aika huomattavasti.
“Lehdistön lähdesuojaa kaventamalla ei tietenkään saada selville mitään rikoksia, koska ne estyvät. Kyse on siitä, mitä rikoksia pitä estää. Minusta pitäisi estää tuo poliisin rutiininomainen salassa pidettävien asioiden kaupustelu, jota todella ”
Tuo on helppohintaista probagandaa, jos sinulla olisi oikeati teitoa poliisin em. toiminnasta niin varmaan edes muutam poliisi olisi jo tuomittu asiasta.
Mitä tekemistä yrityssalaisuuksilla on poliisien vuotamisen kanssa ??
Todellisuudessa kyseesä on korruption suosmimislaki, sillä kun siihen ujutetaan tuo yrityssalaisuuspykälä.
Kun kuntien ja valtion ja yritysten väliset sopimukset yleistyvät niin eliitti haluaa suojata kaverisopimukset siten, että epämääräisten sopimusten vuotajat saadaan kuriin kun kiinnijäänti on 100 % varmaa.
“Sen sijaan Destian kaltaisia tietovuotoja ei pidä estää. Asia on kirjoitettavissa aivan yksinkertaisesti niin, että asialla pitää olla yhteiskunnallista merkitystä vallankäytön valvonnan mielessä”
Pillkomlal sopimukset voidaan niistä tehdä yhteiskunnallisesti merkityksettömiä.
Yrityssalaisuuden määrittelee yritys eikä siihen tarvita mitään kriteeriä.
Kun rikoskin on vaikeasti todistettava kuten tuo Saloniuksen korruptointikon osoitti niin jos rikaosta ei todeta niin silloin kysymyksessä on aiheeton yrityssalaisuuden vuoto ja siten rangaistava teko.
Kyllä vihreät ovat rakentamassa Suomesta Pohjolan Pohjois-Koreaa , loistaahan Suomi jo nyt EIT tilastoissa Puolan ja muiden kaalimaiden joukossa .
Rotwang
Osmohan ne rinnasti, en minä!
Nimenomaan tästä Inkisen yksittäistapauksesta ei voi sanoa yhtään mitään… sen sijaan yleisellä tasolla tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteydestä voi.
En tiedä, mitä yleistä voi sanoa syvästi masentuneen, aivoleikkauksen läpikäyneen, lapsipornoepällyn itsemurhista. Ei varmaankaan juuri mitään.
Minua siis etoo tällaiset massailmiöt, joissa asia yksinkertaistetaan ja joku yksilö tai jokin taho demonisoidaan ja kaikki vastuu sälytetään sen niskaan.
Seiska on olemassa, koska miljoona lukijaa viikossa haluaa lukea Seiskan tuottamaa journalisimia. Sitten, kun jutun kohde sattuu syystä tai toisesta tai kymmenen asian summana (emme voi tietää) riistämään hengen itseltään, niin ulvotaan kuin hyeenat “vastuullisia” hirteen. Viime viikolla kyllä selattiin ko. julkaisua kassajonossa, ellei kehdattu ostaa.
Se on ollut siis pointtini, en ota kantaa missä kohden on mahdollisesti tapahtunut rikos. En tunne tapausta tarpeeksi hyvin ja toisin kuin esim. Osmo luulee, ei tiedon vuotokohta ole selvillä.
Mutta nyt lopetan tämän keskustelun tähän, ellei jotain aivan uutta ilmene. Olen sanonut sanottavani omasta puolestani edustaen selvästikin poikkeavaa kantaa.
Helpoin tapa torjua tällaista tarpeetonta julkisuutta olisi tuomita lehden päätoimittaja ja toimittaja eli esim Seiskan ja Iltalehden vatuulliset. Silloin ei tarvitse puuttua lähdesuojaan.
Poliitikkojen rohkeus ei kuitenkaan riitä tähän .
Lehdellä on lisäki aivan toiset resurssit taistella sanavapuden puoleta kuin yksityisellä henkilöllä
Poliitikot ovat valinnet kohteeksi tavallisen kansalaisen , jonka kimppuun he kyllä uskaltavat hyökätä, raukkoja kun ovat
Minä en kaipaa takaisin 70-luvun itsesensuuria, mutta toivoisin silti, että toimittajilla olisi edes jonkinlainen arvostelukyky tallella. Ei ihan kaikkea, mitä tietää, tarvitse kertoa maailmalle, ei ainakaan heti. Oli tuossa Inkisen tapauksessa lehtijuttu syynä itsemurhaan tai ei, niin en ymmärrä, mitä tarkoitusta uutisen julkaiseminen jo tässä vaiheessa palveli. Julkaisijansa kaupallisia etuja toki, mutta ei lähdesuojasta siksi ole säädetty, että Seiska voisi tehdä rahaa.
“Minua siis etoo tällaiset massailmiöt, joissa asia yksinkertaistetaan ja joku yksilö tai jokin taho demonisoidaan ja kaikki vastuu sälytetään sen niskaan. ”
Täytyy ihmetellä Osmoa, että hän lähtee syyttämään koko poliisikuntaa muutaman mätämunan vuoksi . Täsäs Inkisen tapuksessakaan ei ole mitään näyttöä, että vuotaja olisi poliisi.
Taustalla onkin varmaan Rusi, vaikka vuotja ei tässäkään tapauksessa ole poliisi niin epäilys on vahva ja eliitti ei uskalla suoraan hyökätä sen perusteella.
Nyt keppihevoseksi on valjastettu Inkinen
“Oli tuossa Inkisen tapauksessa lehtijuttu syynä itsemurhaan tai ei, niin en ymmärrä, mitä tarkoitusta uutisen julkaiseminen jo tässä vaiheessa palveli. Julkaisijansa kaupallisia etuja toki, mutta ei lähdesuojasta siksi ole säädetty, että Seiska voisi tehdä rahaa.”
Tässkäkin tapuksessa voi tuomita lehden ja sen vastuuhenkilöt rikoksesta , ei siihen tarvita lähdesuojan paljastusta.
Eliitti ei uskalla hyökätä tiedonvälityksen kimppuun suoraan , etenkin kun Destian tapauksen julkisti Yle, joka on julkisen vallan ohjauksessa oleva ja siksi normaalin poliitikkojen arvostelun ulkopuolella.
Inkinen on vain hämäysprobagnda, kyllä Osmo on macchiavellinsä lukenut
Elina:
“Seiska on olemassa, koska miljoona lukijaa viikossa haluaa lukea Seiskan tuottamaa journalisimia. Sitten, kun jutun kohde sattuu syystä tai toisesta tai kymmenen asian summana (emme voi tietää) riistämään hengen itseltään, niin ulvotaan kuin hyeenat “vastuullisia” hirteen. Viime viikolla kyllä selattiin ko. julkaisua kassajonossa, ellei kehdattu ostaa.”
Jos joku nain toimii, niin hanella on toki syyta katsoa peiliin.
Se, etta jokin asia nousee tapetille, kun tapahtuu inhimillinen tragedia, joka antaa asialle kasvot on ihan tavallista. Kovin rationaalistahan se ei ole, mutta se on inhimillista. Tabloidijournalismiin liittyvat eettiset ongelmat ovat olleet olemassa ennen Inkisen tapausta ja ne ovat todennakoisesti olemassa myos sen jalkeen, kun tama kohu laantuu.
Liian vanhan kanssa samoilla linjoilla, johtavat poliitikot tuomitsevat susan ruususet ja raision konstaapelit, mutta vaikenevat destian ja fortumin johtajista: ei korppi korpin silmää noki.
“mutta vaikenevat destian ja fortumin johtajista: ei korppi korpin silmää noki.”
Näin on, kun yksityistäminen laajenee ja siinä kulkee suuret rahat niin halutaan varmistaa, ettei synny tietovuotoja, jotka paljastaisivat julkisten varojen rosvouksen tai esim huonon hoidon vanhainkodeissa.
Yritys kun voi määritellä minkä negatiivisen asian tahansa liikesalaisuuden piiriin.
Ja kun Osmo puhuu yleisetä merkityksetä niin vanhusten hoidosta yksittäisen henkilönkin pitäisi olla tärkeä, mutta yksittäisen vanhuksen huonoa kohtelua ei voida enää julkaista, jos se on liikesalaisuuden piirissä.
Liian vanha on ny sortunut vainoharhaisuuteen. Ehdotin, että salassa pidettäviä tietoja tavallisista ihmisistä kaupitteleva poiliisi ei olisi suojelun piirissä, samoin kuin potilaistaan kielivä lääkäri. Miten Liian Vanha perustelee kytkentää liikesalaisuuksien ja näiden välillä?
“Miten Liian Vanha perustelee kytkentää liikesalaisuuksien ja näiden välillä?”
Hallitus on ulottamassa lakia myös liikesalaisuuksien vuotamiseen.
Kun taas Lex Nokiassa liikesalaisuus on jätetty pelkästään yrityksen määriteltäväksi niin mikä tahansa asia voidaan luokitella liikesalaisuudeksi.
Tietoja kaupitteleva poliis on harvinaisempi kuin murhaaja, eikä murhakaan mitään suuria tunteita synnytä poliitikoissa, miksi siis vuotav poliis, joka kertoo joskus jotain paikllaisesta isäaurinkoisesta ?
Toisalat, mitään todistetta siitä, että poliisi olisi kaupitellut jotain Inkisen tai Rusin tapauksessa, ei ole . Vuotaja voi olla joku muukin lähipiiristä, jokaisella on omat Juudaksensa.
Kun lainsäädäntöä aleteen tehdä mitu-menetelmällä niin eipä voi kehua päättäjien tasoa
Olen lehtimiehiltä kuullut, että poliisilta tulee riesaksi asti tarjouksia tyyliin, “minulla olisi teille uutinen”. Tähän perustin käsitykseni, joka voi tietysti juuri tässä yksittäisessä tapauksessa olla väärä.
Niin kuin sanoin, yksinkertaisin keino olisi puuttua lehtien kirjoitteluun , silloin ei tarvita lähdesuojaan puuttumista.
keino vain ei sovi poliitikoille, jotka elävät julkisuudesta.
Toiseksi , tämä keino johtaisi kansainväliseen kirjoitteluun lehdistön vapauden rajoittamisesta.
Suurilla lehtiyhtöillä on myös omia juristeja ja taitoa , joten teho olisi huono ja johatsi EIt käsittelyihin joissa Suomi pääsääntöisesti häviää.
Poliitikot menevät siitä mistä on vähiten heille harmia eli alkavat syyllistää tavallisia virkamiehiä ja kansalaisia
mahtaakohan tietovuodot sairaaloista olla nimenomaan lääkärilähtöisiä? Sairaalassa on lukusia ammattikuntia. Ja potilashuoneet ovat isoja eivätkä yksityisyyttä suojaavia.
Jos tangokuningas joutuu sairaalaan niin soittaako hoitava lääkäri lehdistölle — vai olisiko se sittenkin ruuhkaisen päivystyspolin toinen potilas?
Pekka Lehtinen, Rusi-jutun tekijä kertoo tämän aamun Hesarissa , että Supo ei vuotanut tietoa vaan Rusi itse
Rusi ilmesesti uskoutui lähipiirille, joka taas vihjaili asiasta eteenpäin.
Lopullisesti asian paljasti Rusi itse käytöksellään haastattelussa.
Aivan normaali juorun tarina, paitsi että tauatalla oli totuuttakin.
Mutta miksi Rusin epäilyä ei saisi tuoda julkisuuteen ? Osmohan perusteli, että yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita saa vuotaa ??
Rusi oli Ahtisaaren avustaja ja korkeassa asemassa oleva virkamies.
Inkinenkin oli julkisuuden henkilö, pitäsiskö julkisuuteen laskea vain henkilön hyväksymää infoa ?
Ja mitä tulee tavallisten ihmisten asioiden riepotteluun julkisuudessa niin eipä jotain Seiskaa kiinnosta Matti Meikäläinen vaan julkisuudesta elävät henkilöt.
Tosin voihan Lehtinen valehdellakin
“mahtaakohan tietovuodot sairaaloista olla nimenomaan lääkärilähtöisiä? Sairaalassa on lukusia ammattikuntia. Ja potilashuoneet ovat isoja eivätkä yksityisyyttä suojaavia.”
Lääkärit ja poliisit vuotavat työntekijöiden tietoja lähinnä työnantajille, mutta nämä asiat eivät päädy julkisuuteen eikä uhri edes teudä mitä hänestä on kerrottu
Tuossa Destia tapauksessa ei ole käynnissä edes esitutkintaa, ainakaan silloin, kun uutinen julkaistiin. Ja tuomiokon on vuosien päässä.
Osmon ajatusten mukaan vuotaa saa vasta kun asiasta on lainvoimainen tuoitseva päätös.
Siihen saakka kysymyson laillisesta liikesalaisuuden piirissä olevasta liiketoimesta ja tuomioon saakka lähdesuoja on kerrottava esitutkinnassa.
Mstä Liian Vanha tuon on keksinyt että eaityksenu yhteiskunnallisesti merkityksettömien yksityisyyden suojaa loukkaavien lääkäri, sosiaalityö tai rikosepäilyjen kauppaamisen sulkemisesta suojelun ulkopuolelle-voisi mitenkään koskeaz Destiaa. Liikesalaisuuksilla ei ole tämäb kanssa mitään tekemistä. .
“Lääkärit ja poliisit vuotavat työntekijöiden tietoja lähinnä työnantajille…”
Mistä tämä tieto on peräisin?
“Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Mikko Nyyssölän mielestä lähdesuojan alentaminen olisi hyvä työkalu yrityssalaisuuksien vuotojen estämisessä. ”
EK ajaa lähdesuojan alentamista yrityssalaisuusrikkomusten kohdalla ja silloin esim tämä Destian tapauksessa voidaan lähdesuoja murtaa, jos sopimus on luokiteltu salaisuuden piiriin.
Mitään rikostahan , edes epäilyä tai poliisin tutkintaa ei ole ollut käynnissä, joten kyseessä on selvä rikos Osmon ajattelumallissa.
Jonkinlainen uutinen on jo se, ja jopa julkinen, että hänet on erotettu. On myös paheksuttavaa käyttäytymistä, silloin kun kyse ei ole rikoksesta. Kun on kyse valtion omistamasta laitoksesta, paheksuttava käyttäytyminen on julkinen asia.
Samaa esitti Laatunnekin, tämä tuli nyt ensimmäisenä vastaan.
Yleensäkin EK on ajanut sitä, että yritystoiminta tapahtuu salassa ja läpinäkymättömästi.
Yritystoiminnassahan ei ole mitään paheksuttavaa,teki yritys mitä tahansa, kuten suuri ajattelijamme Nalle Wahlroos on kertonut .
Paheksuttavakin on aina suhteellinen käsite ja sen määrittely riippuu tuomarin maailmankatsomuksesta.
Mutta nykyisin näilläykstyisillä yrityksillä on enemmän vaikutusvaltaa ihmisiin kuin Eduskunnalla ja tuntuu ihmeelliseltä, että tuo mainitsemasi “avoimuus” koskisi vain valtion omistamia yhtöitä ei esim Nokiaa, Se saisi harrastaa vilunkia ilman, että ihmisillä olisi oikeus sitä tuoda esiin jos joku kallasvuo on vilungin määritellyt yrityssalaisuuden piiriin ?
“Lääkärit ja poliisit vuotavat työntekijöiden tietoja lähinnä työnantajille…”
Mistä tämä tieto on peräisin?”
Omista kokemuksista
“Tietovuotoja halutaan tukkia murtamalla viestimien lähdesuojaa. Sisä- ja oikeusministeriön toimikunta ehdotti tällä viikolla, että lähdesuoja lakkaisi jo esitutkintavaiheessa, kun tutkitaan salassapitorikoksia.
Ehdotettu pykälä koskisi kaikkia salassapitovelvollisuuksia, joiden rikkominen on rikos. Virkasalaisuuden lisäksi rikoslaissa mainitaan yrityssalaisuus. ”
Tätä kautta se yhteys yrityssalaisuuksiin syntyy.
Ja ehdotetun lain mukaan poliisi saa yksin päättää, mikä on ns yleisen edun mukaisen lähdesuojan piirissä olevaa tietoa, milloin taas lähdesuoja voidaan murtaa.
Esimerksiksi kun Vihreiden valitsema Helsingin sosiaalijohtaja hankkii tolkuttoman kalliin kaluston huoneeseensa kaverinsa firmalta, niin kaverin yritys luokittelee sopimuksen kuuluvan yrityssalaisuuden piiriin ja se onneton virkamies , joka uskaltaa vuotaa
tiedon ulkopuolelle paljastuu jo esitutkinnassa, koska toimitajan on kerrottava hänen nimensä.
Virkames saa potkut ja joutuu suuriin korvauksiin.
EIT voi sitten päättää toisin, mutta korvaus on muutama tonni.Kukapa uhraa uraansa jonkiun vihreiden isä aurinkoisen öykkäröinnin vuoksi ?
Vihreät ovat hyvää vauhtia rakentamassa Suomesta Pohjolan Pohjois-Koreaa
Katselin muutaman Seiskan läpi jaen löytänyt yhtään juttua, jossa olisi kerrottu tavallisen ihmisen terveydentilasta tai rikoksista.
kaiikki jutut koskivat henkilöitä, jotka ovat ns julkisuuden henkilöitä eli elävät julkisuudesta.
En ymmärrä, mitä nyt ajetaan takaa ellei haluta suojat päättäjien harrastamaa vilunkia.
Ei näitä lehtiä kiinnosta tavalliset ihmiset, eivät ne tuo liikevaihtoa
Jotenkin Liian Vanha kiertää kehää. Sosiaalitoimen päätökset ovat julkisia, eikä myyvä yritys voi muuttaa niitä liikesalaisuuksiksi, minkä Liian Vanha hyvin tietää. En myöskään ymmärrä, mitä jollain oikeusministeriön toimikunnalla on tekemistä sen kanssa, että minusta kansalaisten yksityisyyden suojaan liittyvien tietojen myyminen ansaintamielessä ei saisi kuulua journalismin suojelemiseksi tarkoitettujen suojelusäännösten piiriin. Ongelmana tässä tietysti on, että roskalehdistö käyttää epäjournalistisiin tarkoituksiin tirkistelytarkoituksiin pykäliä , jotka on tarkoitettu kunniallisen lehdistön suojelemiseksi. Rajaa kannattaisi etsiä sieltä.
“Sosiaalitoimen päätökset ovat julkisia, eikä myyvä yritys voi muuttaa niitä liikesalaisuuksiksi, minkä Liian Vanha hyvin tietää”
Riippuu siitä, mistä näkökulmasta poliis sattuu asiaa katsomaan ja mitä painotetaan. Kun rikosilmoituksen tekeekin yritys yrityssalaisuuden rikkomisesta niin rikosta käsittellään yrityssalaisuuden rikkomisena , ei julkisen vallan käyttönä.
Päätöksen asiasta tekee yksittäinen poliisimies, oikeusistuin ei edes käsittele asiaa, joten toimittaja on aseeton poliisia vastaan.
Mutta perimmäinen tarkoitus onkin pelotella kansalaiset hiljaiseksi ja tehdä Suomesta sananvapuden kehitysmaa
Hyvä esimerkki on kun valtio myi Arsenalin rosklainat perintäyhtiölle niin sopimus oli salinen , mysö sen osalta, että sopimus sisälsi osion, jossa valtion oikeutta muuttaa lainsäädäntöä rajattiin vahingonkorvauksella.
Eli yritykset pyrkivät ottaman ylivallan valtiosta ja nykyhallitus sen ilomielin niille luovuttaa.
Siinä se julkisen vallan päätösten avoimmuus oli oikein hyvin näytillä.
Poliisi tosiaan vuotaa tietoja, esim Helsingin Uutisissa on toistuvasti uustisia rikoksiat ja viittauksia tekijöihin esim tumma 180 cm pitkä , n 30–40-vuotias mies pahoinpiteli Malmilla nuoren henkilön.
Enpä ole muunlaisia uutisia nähnyt ja luen lehdet tarkkaan.
Rusi oli taas valtion korkea virkamies ‚joten hänen epäilynsä kuuluukin julkisuuteen, etenkin kun hän oli asettumassa ehdokkaaksi vaaleissa.
Ilmiesesti eliitin kähminnät halutaan piiloon
Se mikä minua huolestuttaa, että lakiin ollaan koplaamassa yrityssalaisuuksien vuotamisen lähdesuojan murtamiinenm ilman, että asiaa täsmennetään mitenkään.
Nokia ja monet muut yritykset ovat kansalaisten näkökulmasta merkittävämpiä vallan käyttäjiä kuin valtio tai kunnat, joten myös niiden toiminta pitäisi kyetä kontrolloimaan.
Yrityksellä on dikdaattorin valtuudet työntekijään nähden esim yritys voi irtisanoa henkilön perusteettta ja se joutuu maksamaan pienen korvauksen, joka sekin on tapeltava KO:sta ja on käytettävissä 10 vuoden kuluttua.
Perustetttoman päätöksen tehnyt ei saa edes sakkorangaistusta.
Hyvä esimerkki näsitä yrityssalaisuuden piiriin kuuluvista asioista ovat nämä vapaaehtoiset lähtösopimukset.
Niissä työntekijä joutuu sitoutumana pykäliin, jotka työvoimaviranomaiset ja TVR luokittelevat rikollisiksi tai ainakin viranomaisten harhauttamiseksi.
Kun luottamusmieskin voi olla ostettu niin eipä ihmisellä ole mistä turvaa hakisi .
Viranomaiosen puolen kääntyminen on yrityssalaisuuden vuotamista kun paperissa niin lukee
Olet Liian vanha luuultavasti oikeassa siinä, että elinkeinoelämä pyrkii häikäilemättömästi käyttämään hyväkseen naivia lainsäädäntöelintämme.
Väärässä olet vain siinä, että suuri osa raivostasi tuntuu kohdistuvan Osmoon. Lue aloitusjuttu uudestaan. Siinähän Osmo kertoo, että hän on lähdesuojasta huolissaan eli samaa mieltä kuin sinä: destiat ja sossupäällikön kallis maku pitää voida saattaa kansalaisten tietoisuuteen.
Mutta, kuten otsikkokin sanoo, kolikolla on toinenkin puoli: törkylehdet pääsevät tekemään niljakaita juttujaan, ja tiedot vuotaneet viranomaiset ovat turvassa lähdesuojan takana.
Tästä alkoi keskustelu, jossa pohdittiin, olisiko lähdesuojan uhraaminen tämänkään takia kannattavaa. Minun (ja monen muun) mielestä ei ollut: Poliisi kyllä saisi selville Inkisen jutun vuotajan ilman lähdesuojan murtamistakin, jos paine olisi tarpeeksi kova. Jos esim. Paateron ja Holmlundin eroa vaadittaisiin niin kauan kunnes vuotaja löytyy, voisi Raisiossa tulla niin kuuma, että syyllinenkin löytyisi.
Eli lue Liian vanha uudelleen Osmon aloitus, niin huomaat, että olette lähdesuojasta kutakuinkin samaa mieltä.
Touko Mettinen
Jäämme siis odottamaan että Osmo vaatii sisäministerin ja ylimmän poliisipäällikön eroa, sen päivän kun näkisi.
L.v.:
“Katselin muutaman Seiskan läpi jaen löytänyt yhtään juttua, jossa olisi kerrottu tavallisen ihmisen terveydentilasta tai rikoksista.
kaiikki jutut koskivat henkilöitä, jotka ovat ns julkisuuden henkilöitä eli elävät julkisuudesta.”
Tassakin asiassa on kylla hieman enemman harmaan savyja. Onko TV:ssa saatiedotusta lukeva meteorologi yhta paljon julkisuuden henkilo kuin intiimielamansa yksityiskohtia juorulehdille myyva tyrkkyjulkkis? Enta voiko julkisuuden henkilon roolista irtisanoutua? Onko esim. 30 vuotta sitten kesahitin tehnyt laulaja edelleen julkisuuden henkilo, jonka yksityiselamaa tai ongelmia saa vapaasti riepotella lehtien sivuilla?
“Onko esim. 30 vuotta sitten kesahitin tehnyt laulaja edelleen julkisuuden henkilo, jonka yksityiselamaa tai ongelmia saa vapaasti riepotella lehtien sivuilla?”
Eipä nuo ex-tähdet juurikaan päädy sivuille elleivät levyt soi useasti.
Tuli vain mieleen , että Kalalasvuo sai aikoinaan sakot salakuljetuksesta. Olisiko tämä pitänyt salata ?
Touko Mettinen:“Olet Liian vanha luuultavasti oikeassa siinä, että elinkeinoelämä pyrkii häikäilemättömästi käyttämään hyväkseen naivia lainsäädäntöelintämme.”
Joo. Aivan samoin kuin lainsäädäntöelimemme pyrkii käyttämään häikäilemättä hyväkseen naiveja äänestäjiään. Jos eduskunta päättää lähdesuojan heikentämisestä on täysin epärealistista olettaa, että se tekee sen pelkästään yhteisen hyvän vuoksi tai ajaakseen liike-elämän etuja. Vaakakupissa painaa myös poliitikkojen etu. Tämän näkökulman Liian vanha on tuonut ansiokkaasti esille. Olen yllättynyt, että Osmo suhtautuu asiaan niin kevytkenkäisesti.
Kansanedustajat ovat ihan tavallisia ihmisiä ja ajavat omaa etuaan yhtä paljon kuin liike-elämä tai me muut kansalaiset.
“Eipä nuo ex-tähdet juurikaan päädy sivuille elleivät levyt soi useasti.”
Eivat tietenkaan, jos heille ei tapahdu mitaan sen kummempaa, useimmille ei tapahdu. Mutta jos tulee lapsipornoepaily, parisuhdevakivaltaa tai jotain muuta yhta mehukasta, niin kylla loopit huutaa. Ei siina levyjen tamanhetkisia soittomaaria mietita, kun pitaa saada kohujuttu ulos ennen kuin kilpailija ehtii.
“Tuli vain mieleen , että Kalalasvuo sai aikoinaan sakot salakuljetuksesta. Olisiko tämä pitänyt salata ?”
Musta maailman suurimpiin kuuluvan yrityksen johtaja on julkisuuden henkilo jo pelkastaan siksi, etta hanella on todella huomattava maara valtaa.
“Musta maailman suurimpiin kuuluvan yrityksen johtaja on julkisuuden henkilo jo pelkastaan siksi, etta hanella on todella huomattava maara valtaa”
Kun poliisi ja tuomarikin ovat omien mieliteidensä vankeja niin laatimalla mitu-päätelmiin perustuvia lakeja saamme mielipidevankeja eli oleem tiellä Pohjois-Koreaksi
Rotwang: Onko sinusta henkilö, jolla on huomattavasti omaisuutta julkisuuden henkilö? Millä perusteella suuryrityksen johtaja on julkisuuden henkilö? Eihän hän käytä julkista valtaa.
Kallasvuon tapaus on tässä erinomainen esimerkki. Salakuljetusyritys pääsi lööppeihin vasta, kun tuomio oli tullut ja asia sitä myöten julkinen. Inkisen tapaus oli lööpeissä jo heti poliisin alettua tutkia asiaa eli kun asia oli vielä salassapidettävä.
Ensimmäisessä tapauksessa ei tarvitse edes miettiä mitään lähdesuojaa, koska kuka tahansa pääsee oikeuden pöytäkirjoja lukemaan (ellei ole erityistä syytä julistaa niitä salaisiksi). Eikös kenen tahansa saamat sakot voida kertoa lehdessä ihan nimen ja kuvan kanssa? Nykykäytäntönä tuntuu olevan, että tämä kunnia suodaan julkkisten lisäksi vain vakaviin rikoksiin syyllistyneille.
Riitalle:
Kenen tahansa rikoksista ei voida kertoa nimen kanssa. Inkisestä ei olisi tuomion jälkeenkään saanut kertoa kuin että 50-vuotias mieshenkilö, ellei jotenkin onnistuta väittämään, että on yhteiskunnallista , ei siis tirkistyksellistä, merkitystä sillä, että tekijä oli juuri Inkinen.
Tämänhetkisessä tulkinnassa julkisuuden henkilön käsitteestä on kai nimenomaan se ongelma, ettei “julkisuuden henkilöys” pääty. Kerran julkisuuden henkilö, aina julkisuuden henkilö.
Noin muuten minusta tämä Inkisen tuomio kertoo myös siitä vauhkoilusta ja sokeasta vihasta, millä jahdataan lapsipornon katsojia. Pelkkä lataaminen netistä, tahallaan tai vahingossa, ei tuota lapsipornon tuottajille yhtään rahaa. Lisäksi raja lapsipornon ja nuoren näköisen 18-vuotiaan välillä on vähintäänkin vaikea vetää (ja mistä lähtien 18 v. on ollut kypsä aikuinen). Kuitenkin keskustelupalstoilla vaaditaan munista hirteen tai ainakin kastraatiolääkitystä, jos koneelta kuvia löytyy. Tästä aiheesta on tämän uutisoinnin yhteydessä täysin vaiettu, ja sen sijaan puhuttu vain lähdesuojasta ja poliisin vuodoista.
Artturi:
Nuo ovat hankalia kysymyksia, joihin mulla ei ole aivan yksiselitteisia mielipiteita.
Kaytannossa asia lienee kuitenkin niin, etta julkinen valta ja taloudellinen valta eivat ole toisistaan riippumattomia entiteetteja. Esim. suuryrityksen johtajan jokaisella lausunnolla ja mielipiteella on poliittista painoarvoa, vaikka han ei muodollisesti olekaan julkisen vallan edustaja. Han myos pystyy halutessaan vaikuttamaan kulissien takana poliittisiin paatoksiin. Suuryrityksen johtajalla on (epasuorasti) huomattavasti enemman julkista valtaa kuin vaikka rivikaupunginvaltuutetulla.
Yksiselitteisintahan on tietenkin vetaa se raja henkilon muodollisen aseman perusteella, jolloin suuryrityksen johtaja ei ole julkisuuden henkilo. Minusta tallainen rajanveto ei kuitenkaan heijastele kovin hyvin julkisen vallan todellista jakautumista. Toisaalta, jos rajaviiva jatetaan tuomarien tulkittavaksi, niin siita syntyy omat ongelmansa. Tuskin se kuitenkaan Suomea Pohjois-Koreaksi muuttaisi.
Mistä ihmeen tuomiosta Raivio puhuu?
Mielenkiintoinen lapsipornon puoustuspuhe. Lapsipornon pitäisi siis olla sallittua, koska se ei tuota lapsipornon tuottajille rahaa?
Se on myös Raivion peruste lapsipornon puolesta, että joskus on vaikea erottaa onko kyseessä lapsi vai täysi-ikäinen. On se niin väärin, kun aivan bona fide katselee lapsipornoa, niin jo ollaan vauhkoilemassa.
Itse olen tässä ihmetellyt toisin päin, että lapsipornoa hallussaan pitävästä lasten ja nuorten idolista leivotaan täällä marttyyri ja julman median uhri.
Raivion asenne on muuten sitä luokkaa, että koneensa on varmasti täynnä lapsipornoa. Soitanpa heti Pasilaan, virka-ajan koittaessa. Asia on hyvä tutkia. Ettei olisi Inkisen kanssa samassa ringissä.
Asia on täällä ennenkin käsitelty, mutta muistin virkistämiseksi ote rikoslaista:
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (Rikoslaki 24 luku 8 §)
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Eli Inksen mahdollinen syyte ja tuomio olisi voitu ilman muuta julkistaa. Lasten ja nuorten parissa toimiva muusikko, joka on itse toistuvasti itse antantanut levymyyntiä vauhdittaakseen haastatteluja (mm. Seiskassa)on julkinen henkilö ja tuomio vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin. En päästäisi tytärtäni sellaisen popparin keikalle, jolla on tuomio lasten hyväksikäyttöä esittävien kuvien hallussa pidota.
Myös elinkeinoelmän vaikuttaja on hyvinkin julkisuuden henkilö. Nämä tietysti arvioidaan tapaus kerrallaan, vain harva posti tekee automaattisesti julkisuuden henkilöksi. Silläkin on merkitystä, onko ollut vapaaehtoisesti julkisuudessa ja kuinka paljon. Kuitenkaan kukaan ei itse voi valita milloin on julkisuuden henkilö ja milloin ei. Kun sen pään on uravalinnallaan tai muuten avannut, ei sitä voi mitätöidä jonkin ikävän asian kohdatessa tyyliin Karpela: … nyt mä en enää leikikään julkkista, menkää pois tuhmat toimittajat…
Elinalle: Onko inkinen politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa siten, että hänen toimintansa arvioimiseksi mainmitussa tehtävässä oli tärkeätä julkistaa epäily.
Rotwang:“Suuryrityksen johtajalla on (epasuorasti) huomattavasti enemman julkista valtaa kuin vaikka rivikaupunginvaltuutetulla. ”
En ymmärrä. Ainoa tapa jolla yritysjohtajalla voi olla julkista valtaa on vaikuttaa niihin tahoihin joilla sitä julkista valtaa on.
Tämä on vähän sama kuin väittäisi, että perheen pienimmällä on enemmän taloudellista valtaa kuin perheen rahakirstun vartijalla, koska hän voi vaikuttaa rahakirstun vartijan ostopäätöksiin.
Minä en siis missään nimessä kiistä etteikö varakkailla ihmisillä ja suuria varoja hallinnoivilla ole huomattava määrää valtaa. Minusta jaottelu julkisen vallan ja muun vallan välillä on kuitenkin hyvin merkityksellinen.
Taloudellisella vallalla voidaan vaikuttaa ainoastaan ihmisten vapaaehtoisiin keskinäisiin sopimuksiin ja suhteisiin. Julkinen valta sen sijaan perustuu ihmisen itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen ja siksi sen käytön valvonnan tulee olla huolellisempaa.
“Rotwang: Onko sinusta henkilö, jolla on huomattavasti omaisuutta julkisuuden henkilö? Millä perusteella suuryrityksen johtaja on julkisuuden henkilö? Eihän hän käytä julkista valtaa.”
Hän käyttää itse asiassa tänä päivänä laajempaa valtaa kuin julkinen valta ja päätöskistä ei voi edes valittaa.
Yritysjohatjan valta on dikdatoorista valtaa, jossa hallintoalamaisella ei oikeutta muutoksiin.
Esim kun yritysjohtaja irtisanoo vaikka lain vastaisesti niin päätöstä ei tarvitse muuttaa tai peruuttaa, riittää, että yritys maksaa pinen korvauksen. Johtajalle ei rikkeestä ole mitään seurauksia.
Samopin yritysjohataja voi laiminlyödä työturvallisuussäännöksiä ja aiheutta työntekijän kuoleman. vain harvoin teko yltää edes sakkoihin.
Ei ole suurta merkitystä onko valta julkista tai yksityistä, tärkeintä on vallankäyttö ja sen hallinta.
Yritysjohtajan valta on dikdaattorin valtaa
Lapsipornosta en osaa sanoa, siihen en ole törmännyt, mutta jos käyttää tavallista web-pohjaista sähköpostia ja huonoa spam-filtteriä, ei ole mitenkään tavatonta, että Windows-käyttäjä saa koneelleen isojakin määriä pornografista materiaalia.
Siitä on nyt vuosia kun olen windows-koneita käyttänyt, mutta ainakin silloin monet mainossivut tekivät niin, että kun sivun sulki, se avasi pari- kolme uutta ikkunaa eri sivustoille. Näissä on usein pornografisia sivuja mukana. Eli jos avaat yhden viagraa tai “olet miljoonas kävijä”-voittoa mainostavan linkin, niin saatat samalla tulla avanneeksi pahimmillaan kymmeniä pornosivuja, joilla olevat kuvat tallentuvat koneelle.
Ei sillä, en oikein usko, että noissa mitään lapsipornoa on, mutta teoriassa kai niinkin voi käydä. Siksi minusta on jotenkin hassua, että pelkkää yksittäistä koneen välimuistista löytyvää epäilyttävää kuvaa pidetään “hallussapitona” ja raajojen murskaamisen arvoisena tekona.
Jos joku pitää tätä “rikollisten puolustamisena”, niin kannattaa säätää lääkitys.
Elina demonstroi hyvin, miksi lapsipornorikoksista ei pidä tehdä julkisia, kun asiaa vasta tutkitaan. Kyse on niin vastenmielisestä rikoksesta, että jo perusteetonkin epäily leimaa ihmisen lopuksi ikää.
Joskus sananvapauden puolustaminen menee naurettavuuksiin. Olisiko se esimerkiksi ihan mahdoton ajatus, että lööpissä, lasten silmien tasalla, lukisi “mies tappoi vaimonsa ja lapsensa” eikä “isä tappoi äidin ja lapsensa”? Aikuiselta ei pimitetä mitään tietoa, mutta teksti ei ole lapsesta yhtä järkyttävä.
Elina todistikin, kuinka lapsipornoasiasta on Suomessa mahdoton keskustella. Mikä tahansa puheenvuoro, jossa ei selkeästi sanota heti alkuun että lapsiporno on yhteiskunnan pahin uhka teilataan argumentilla “olet pedofiili”. Kuulostaa samalta kuin pakollinen “en ole feministi mutta…”. Vai että asenne väärin.
Puhun julkisuuden tuomiosta, tuomitsemisesta.
Et ehkä halua ymmärtää, mutta lapsipornon katsominen ilman siitä maksamista ei tuota taloudellista kannustinta tehdä lisää lapsipornoa. Tämä on eri asia kuin ostaa pääsy pahamaineiseen “lapsipornorinkiin”.
Ymmärtääkseni Inkiselle on uutisten perusteella käynyt juuri niin, että koneen välimuistista on löytynyt jotain lapsipornoon viittaavaa, mutta syyttäjä ei syyttänyt näytön puutteessa. Sen sijaan joku päätti, että tämä ei riitä.
Koska sivuutit täysin iän erehdyttävyysasian, lisään vielä vettä myllyyn ja väitän pöyristyttävästi, että alaikäisten kuvien katselu ei ole pedofiliaa! Jos aikuinen kiihottuu katsoessaan 15-vuotiaan tytön kuvia, se on ihan normaalia, vaikka siitä puhuminen on sopimatonta! Seksuaalinen lähestyminenkään ei ole pedofiliaa, vaikka onkin sopimatonta ja laitonta. Alle puberteetti-ikäisten lasten kuvien katselu on sopimatonta ja laitonta, samoin kuten lähestyminen eli pedofilia. Tästä väliltä löytyy paljon tapauksia. Puhuminen (ja iltapäivälehtien kirjoittaminen) “lapsipornosta” ja “pedofiileistä” sekoittaa tarpeettomasti lain ja sopimattomuuden erot.
Pasilassa sanoivat, että sopimattomienkaan puhuminen ei ylitä vielä tutkintakynnystä ja Kyösti Pöysti on lomalla.
Riitta kirjoitti:
“Kallasvuon tapaus on tässä erinomainen esimerkki. Salakuljetusyritys pääsi lööppeihin vasta, kun tuomio oli tullut ja asia sitä myöten julkinen.”
Itse asiassa juttu ei ollut noin. Rikosnimike ei ollut salakuljetus vaan lievä veropetos ja asia ei edennyt koskaan oikeuteen (jolloin tuomio olisi ollut julkinen). Asian julkisti Hesari 2 vuotta tapahtuneen jälkeen, joten eiköhän joku virkamies siinäkin vain antanut lehdelle vihjeen.
Tässä lainaus Hesarin uutisesta (löytyy arkistosta 21.1.2006)
“Rikos tapahtui jo syyskuun lopussa 2004. Vantaan kihlakunnansyyttäjä Pihla Keto vahvisti sakon viime vuoden huhtikuussa.
Tieto rangaistuksesta on pysynyt poissa julkisuudesta, koska tapaus hoidettiin tullin, syyttäjän ja Kallasvuon kesken rangaistusmääräysasiana. Näin se ei koskaan päätynyt oikeuden käsittelyyn. Jos maahan tuodun omaisuuden arvo olisi ollut suurempi eikä veropetosta olisi enää voitu pitää lievänä, asia olisi edennyt käräjille ja tullut todennäköisesti julki tuoreeltaan.”
Liian vanha: “Yritysjohtajan valta on dikdaattorin valtaa”
Diktaattorien valta perustuu lähes poikkeuksetta väkivaltaan. Yritysjohtajan valta taas perustuu (yleensä) täysin laillisiin sopimuksiin.
Ero on kuin yöllä ja päivällä.
Yritysjohtajan valta on siis täysin samanlaista valtaa kuin kenen tahansa muunkin kansalaisen valta. Sitä vain on enemmän.
Raivio: “Et ehkä halua ymmärtää, mutta lapsipornon katsominen ilman siitä maksamista ei tuota taloudellista kannustinta tehdä lisää lapsipornoa.”
Samalla tavalla kuin ilmaisen kaupunkilehden lukeminen ei tuota taloudellista kannustinta tuottaa lisää ilmaisia kaupunkilehtiä?
Noh,… tässä nyt asiantuntijan arvio lapsipornon kiertokulusta. Eipä tosiaan ole minunkaan sivuille tupsahtanut vahingossa lasipornoa, vaikka nettiä käytetään meidän perheessä erittäin monipuolisesti.
Mutta jos alaikäiset kiihottavat, mikä varmasti on todella tavallista, niin kyllähän sitä selityksiä löytyy.
http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.shtml/arkistot/mediait/2009/05/873723
Osmo,
Et sitten osannut lukea sitaattia? Rinnastettava toiminta koskee syystä tai toisesta työnsä puolesta julkisuudessa olevia.
Minusta on merkittävää hoilottaako sinänsä tyhjänpäiväisiä biisejä keikoillaan pedofiili vai ei-pedofiili? Sillä ei siis ole mitään yhteiskunnallista merkitystä mielestäsi.. Mutta minusta on!
Sitten kun pedofilia on laillistettu, mihin tuskin on pitkä aika mikäli vihreiden voittokulku jatkuu, niin lupaan olla hiljaa.
Luuletko, Tee-mies tosiaan että poliisi lähtee tutkimaan huonon filtterin takia koneitasi Ihan tuosta vain?
Ettekö nyt ääliöt tajua, että tutkitaan isoa pedofiilirinkiä.. Kone on jäljitetty.
—Ihan sattumalta tuli poliisiratsia just Inkisen kotiin iltateen aikaan ja ihan sattumalta löytyi lapsipornoa.
justiinsa juu… ja sun heiluvat.
Raivio puolustaa edelleen lapsipornoa eli lasten sekusaalista hyväksikäyttöä — puolustajiakin Raiviolle on ilmaantunut paikalle yllättäviltä tahoilta:
Eli Riitalle:
Inkisen epäilyssä ei ollut mitään perusteetonta. Inkinen itsekään ei ole kieltänyt, etteikö hänen hallussaan ole lapsipornoa. Tämän materiaalin hallussapidosta saa aivan automaatisesti tuomion. Voin linkittää diaarinumeroita tarvittaessa.
Raivio puhuu käsittämättömiä epäolennaisuuksia:
“Et ehkä halua ymmärtää, mutta lapsipornon katsominen ilman siitä maksamista ei tuota taloudellista kannustinta tehdä lisää lapsipornoa.”
Tämä on täydellisen irrelevanttia.
Ei kaikkia rikoksia arvioida sen taloudellisen hyödyn mukaan, (saako raiskaaja rahapalkinnon?) vaan uhrin näkökulmasta. Lasta käytetään hyväksi.. Maksatko sinä, Raivio, kuvan lapsille runkatessasi ruudun äärellä on aivan toissijaista.
Pasilassa otettiin muuten nimimerkkisi ihan tosissaan, vaikka vuorossa ei ollut Kyösti Pöysti.
Kiihotut siis Raivio 15-vuotiasta,.. OK, saat kiihottua vaikka 2‑vuotiasta, mutta pornomateriaalia sen ikäisistä et voi pitää hallussasi.
Ehkä sekin päivä koittaa, kunhan vihreät ovat kunnolla vallankahvassa. Suvaitsevaisuus nääs…
Tällä hetkellä voit suunnata vaikka lähimmälle uimarannelle toteuttamaan tarpeitasi (ilmainen vinkki Elinalta)
Artturi:
“En ymmärrä. Ainoa tapa jolla yritysjohtajalla voi olla julkista valtaa on vaikuttaa niihin tahoihin joilla sitä julkista valtaa on.
Tämä on vähän sama kuin väittäisi, että perheen pienimmällä on enemmän taloudellista valtaa kuin perheen rahakirstun vartijalla, koska hän voi vaikuttaa rahakirstun vartijan ostopäätöksiin.”
No ei aivan. Ero on siinä, että sillä perheen pienimmällä on hieman huonommat kiristyskeinot kuin yritysjohtajalla (pikkuisten äidit ja isät saattavat tosin olla eri mieltä…).
Kuvitellaan hypoteettinen tilanne, jossa yritys N tuottaa valtion S työpaikoista 20%. Yrityksen johtaja K ilmoittaa julkisen vallan haltijoille toivovansa tietynlaista poliittista päätöstä, muuten yrityksen on vakavasti harkittava muuttoa muualle. Julkisen vallan haltijoille jää mahdollisuus vapaasti valita yritykselle suotuisan päätöksen ja suurtyöttömyyden väliltä. Jos vertaamme tuohon sinun perhe-esimerkkiisi, perheen pienin ei voi uskottavasti uhata vaihtavansa vanhempia, jos hän ei saa mehujäätä.
Mielestäni yrityksen N johtaja K:lla on julkista valtaa. Kiristäminen on yksi vallankäytön muoto.
Kannattaa myös katsoa lakipykälää. Siinä mainitaan erityisesti merkittävä asema elinkeinoelämässä.
Raivio avautuu muidenkin puoelsta:
“Jos aikuinen kiihottuu katsoessaan 15-vuotiaan tytön kuvia, se on ihan normaalia”
Minä puolestani ajattelen, että tasapainoinen, henkisesti terve aikuinen mies ei katsele lapsia sillä silmällä. Ihan bona fide kutsun tyttäreni tuleviin rippijuhliin myös miehiä. Psyykkisesti kunnossa oleva mies ei näkemykseni mukaan katsele rippikouluikäisiä nuoria kieli pitkällä.
Jos monikin on muuta mieltä niin ilmottautukoon, niin osaan varautua tyttären äitinä. Olen vähän ilmeisesti sinisilmäinen, kun kuvittelen suomalaisilla miehillä olevan jotain omanarvontuntoa. Ettei muna pystyssä olla jahtaamassa jokaista tyttöä, jolla on rinnat?
Uskomatonta, että istun täällä puolustamssa lasten oikeutta koskemattomuuteen, niin kuvissa kuin muutenkin.
Ja näytän taas olevan vähemmistössä?
Elina:
Et sitten osannut lukea sitaattia? Rinnastettava toiminta koskee syystä tai toisesta työnsä puolesta julkisuudessa olevia.
Minusta on merkittävää hoilottaako sinänsä tyhjänpäiväisiä biisejä keikoillaan pedofiili vai ei-pedofiili? Sillä ei siis ole mitään yhteiskunnallista merkitystä mielestäsi.. Mutta minusta on!
En todella lukenut6 sitä noin. Katsotaanpa uudestaan, mitä rikosxlaki sanoo, kun se ensin on sanonut, ettei yksityisyyttä loukkaavaa tietoa saa kertoa:
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Tässä ei puhuta julkkiksista mitään. Onko Inkinen
(a) Politiikassa?
(b) Elinkeinoelämässä
© julkissedssa virassa tai tehtävässä
(d) näihin rinnastettavissa tehtävissä
(Siis hei haloo: julkinen virka ei tarkoita missiä tai muuta turhaa julkkista, vaan valtion, kunnan tms virkaa)
Myöskään julkisessa virassa tai muussa sellaisessa toimivan yksityisasiat eivät ole julkisia elleivät molemmat seuraavat ehdot toteudu:
a) Tieto voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä ja että
b) Julkistaminen on tarpeen yhteiskuinnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi
Elina on siis täysin vakuuttunut, että Seiska halusi julkistaa Inkisen rikosepäilyn arvioidakseen hänen toimintaansa julkisen viran hoitamisessa ja että tämä on sen lisäksi tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi ja että tuo tärkeän aiheen käsittely vain sattui jäämään lehdestä pois. (Miten saatoin olla niin typerä, että kuvittelin lehden julkistaneen uutisen lisätäkseen levikkiään!)
Lukekaapa tuo pykälä huolella. Se nimittäin poikkeaa lehdistön omista ohjeista, joissa sanotaan, että julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suoja on kapeampi ja erityisen kapea se on henkilöllä, joka on itse käsitellyt yksityisasioitaan julkisuudessa, avannut niin sanoitusti vaatekaappinsa, ja että sen takia vaikkapa Matti Nykäsestä saa kirjoittaa mitä tahansa. Rikoslaista ei löydy tukea tälle tulkinnalle.
Miksi sinulle Osmo on niin tärkeä tämä yksityisyyden suoja?
Jotain salattavaa?
Kyllä se nyt vain niin on, että jos on julkisuuden valinnut ja vaikka se ei liity pätkän vertaa mihinkään “virallisuuteen”, niin siinähän vain ollaan.. ja ihan juridisestikin. Ihan turha on Marika Fingeroosin tai Martina Aitolehden vinkua vääränlaisesta kirjoittelusta, vaikka eivätkään ole virkanaisia.
Inkinen on hyötynyt julkisuudesta enimmän osan, mutta sitten kävi näinkin päin.
Toisaalta Inkisen tapauksessa syyte ja tuomio olisi ollut päivänselvä, joten ehkä kysymyksessä oli häpäen välttäminen. Mutta ei voi tietää.…
Minua nyt vain kiinnostaa, mitä tästä asiasta sanoo rikoslaki. Mistä löydät pykälän, että rikoslain määrittelemä yksityisyyden suoja ei koskisi julkisuuden henkilöitä.
Mitä tekemistä sillä, että Inkinen on hyötynyt julkisuudesta, on sen kanssa, saako Seiska rikkoa rikoslakia?
Pakkohan se on myöntää, että onhan sitä aika himottavia alaikäisiä… katsokaapa tätä 16-vuotiasta.
http://www.youtube.com/watch?v=ceSxEjwXHcM
Laki on tulkintaa ja vakiintunteita käytänteitä… ei oikeus ole pelkkiä pykäliä. Ei varmasti löydy mitään kirjaa, jossa määritellään joka urheilija, missi ja mikälie tyrkky erikseen ja heidän tarpeensa julkisuudessa.
Se riittää, että on itse vapaasta tahdostaan julkisuudessa. Jos pölvästi keikkamuusikko rahanahneuksissaan antaa haastatteluja naisten- ja miestenlehtiin niin siinä se yksityisyys on sitten mennyt.
Voi, voi…
“Tässä ei puhuta julkkiksista mitään. Onko Inkinen
(a) Politiikassa?
(b) Elinkeinoelämässä
© julkissedssa virassa tai tehtävässä
(d) näihin rinnastettavissa tehtävissä”
Musiikin tekeminen on elinkeino siinä missä sellun keittäminenkin, joku Ville Valo työllistää saman verran ihmisiä kuin paperitehdas.
Lisäksi pop-idolit ohjaavat suurten joukkojen käyttäytymistä.
Kyllä pop-ikonia voidaan pitää elinkeinoelämän edustajana ja näin tulkitaankin oikeuskäytännössä, koska eipä noita poppareiden kunnianloukkausoikeudenkäyntejä juuri ole näkynyt.
Mielenkiitoinen on KO:n pohdinta yksityisyyden suojasta, valitettavasti meillä ei ole laajasti pohdittu oikeuskäytännössä yksityisyyden suojaa:
“Rikoslakia pidetään yleensä viimeisenä keinona ihmisten käyttäytymisen ohjaamisessa. Rikosoikeudellisen puuttumisen tarvetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös suhteellisuusperiaatteeseen, mitä näkökohtaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin on korostanut (ks. esim. Karhuvaara ja Iltalehti v. Suomi, kohta 53). Joukkoviestimien mahdollisten ylilyöntien ehkäisemiseksi on tarjolla muitakin kuin rikosoikeudellisia keinoja. Yksityiselämää suojataan Suomessa myös joukkoviestinnän itsesääntelyn sekä siihen liittyvän ammattieettisen valvontajärjestelmän avulla. Tämäkin osaltaan vähentää julkisen vallan tarvetta puuttua joukkoviestimien toimintaan rikosoikeudellisin keinoin. Kun kysymys on poliittiseen toimintaan liittyvästä journalismista, näihin keinoihin on yleensä syytä turvautua vain sellaisissa tapauksissa, joissa voidaan havaita sananvapauden selvää väärinkäyttöä. Tässä ei ole sellaisesta väärinkäytöstä kysymys.”
Rotwang:“Mielestäni yrityksen N johtaja K:lla on julkista valtaa. Kiristäminen on yksi vallankäytön muoto.”
Njoo… Mun mielestä tämä menee edelleen niin, että yritysjohtaja käyttää taloudellista valtaa, jonka seurauksena poliitikot käyttävät julkista valtaa, mutta ollaan siis itse asiasta kuitenkin samaa mieltä, vaikka puhutaankin eri käsittein.
Osmo: Laki ja oikeus eivät ole aina yhteneväisiä. Eli vaikka lain mukaan yritysjohtajalla ei ole yksityisyyden suojaa se ei tarkoita etteikö hänellä sitä pitäisi olla.
Minä näen vallan laadun olennaisempana, kun arvioidaan vallan käyttäjän yksityisyyden suojaa, joku toinen taas painottaa vallan määrää.
Osmo:“b) Julkistaminen on tarpeen yhteiskuinnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi”
“Miten saatoin olla niin typerä, että kuvittelin lehden julkistaneen uutisen lisätäkseen levikkiään!”
b:stä ei mitenkään seuraa, että tiedon julkistamisen motiivi pitäisi olla yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittely. Se tarkoittaa vain, että tiedon leviäminen edesauttaa asian käsittelyä.
Elina, onko syy kärkeviin ja solvaaviin kommentteihin asiassa se, että sinulla on tytär? Minusta olet mennyt asiattomuuksien puolelle, etkä edes pysy selkeästi kirjoittamassasi.
Perustelit kannanottoni vauhkoilusta ja sokeasta vihasta erinomaisesti.
“Musiikin tekeminen on elinkeino siinä missä sellun keittäminenkin, joku Ville Valo työllistää saman verran ihmisiä kuin paperitehdas.”
Kääntäen samalla logiikalla voitaisiin todeta, että koska Matti Inkisen tai Jukka Tolosen yksityisasiat ovat julkisia, sama koskee jokaista suomalaista pienyrittäjää. Nämä muusikot tuskin työllistivät kokopäiväisesti yhtä ihmistä enempää, jos sitäkään.
Minun on myös aivan mahdotonta pitää sellaista ajatusta oikeudenmukaisena, että henkilö menettää loppuiäksi yksityisyyden suojan, jos hän antaa yhden haastattelun lehteen. Eihän rikoskaan pysy rikosrekisterissä ikuisesti.
Elinalle voisin todeta sellaista, että kyllä ihminen voi yksityisyydensuojaa puolustaa, vaikka hänellä itsellään ei mitään salattavaa olisikaan. Ilmiö saattaa avautua esim. pohtimalla sanojen ‘myötätunto’ ja ‘oikeudenmukaisuus’ merkityssisältöjä.
Artturi:
“Minä näen vallan laadun olennaisempana, kun arvioidaan vallan käyttäjän yksityisyyden suojaa, joku toinen taas painottaa vallan määrää.”
Mina naen asian lahinna niin, etta on vain yksi valta, joka ottaa eri ilmenemismuotoja, esim. lainsaadantovalta, taloudellinen valta ja uskonnollinen valta. Nama kaikki vallan muodot ovat muutettavissa toinen toisikseen ja ne kaikki ovat muutettavissa vakivallaksi, joka on eraanlainen kaikkien valtojen aiti. Eniten valtaa on silla henkilolla, joka viimekadessa pitaa pyssyja toisten ohimoilla.
Koska demokraattisessa yhteiskunnassa pyritaan sailyttamaan valta (tai ainakin suurin osa siita) kansalaisilla, on tarkeaa, etta kaikki vallan ilmenemismuodot ovat yhtalaisesti median tarkkailun alla. Erityisen tarkeaa on minusta tarkkailla niita vallan ilmenemismuotoja, jotka voivat johtaa suuriin valtakeskittymiin.
En ole tähän Inkisen tapaukseen perehtynyt, mutta siis käsittääkseni Inkisen kohdalla kyse oli jostain sen tapaisesta, mikä olisi voinut tapahtua kuvaamallani tavalla. Käsitykseni perustuu vain siihen, mitä olen tämäntyyppisissä keskusteluissa lukenut. En tiedä, mistä poliisi tms. on epäilynsä saanut.
Elina tuntuu ajattelevan, että on olemassa niin pahoja rikoksia, ettei epäiltyjä voi pitää edes syyttöminä ennen syylliseksi toteamista, vaan tuomion pitää olla riippumaton todisteista.
Kieltämättä lasten hyväksikäyttö on iljettävä rikos, ja tästä on aika vahva yleinen konsensus. Juuri siksi minusta on aika vaarallista, että näistä asioista tehdään julkisia ennen kuin faktat ovat selvillä. Katsokaas, viranomaisetkin erehtyvät joskus. Merkittävä osa suomalaisista varmaan vieläkin kuvittelee, että Alpo Rusi oli Stasin agentti.
“Minun on myös aivan mahdotonta pitää sellaista ajatusta oikeudenmukaisena, että henkilö menettää loppuiäksi yksityisyyden suojan, jos hän antaa yhden haastattelun lehteen. Eihän rikoskaan pysy rikosrekisterissä ikuisesti”
Monet antavat haastatteluja lehtii jatkuvasti, mutta eivät he silti ole menttäneet yksityisyyden suojaansa. Esim Erkki Tuomioja on ollut kohta 50 vuotta julkisuudessa, mutta ei viestimissä ole puitu hänen yksityisasioitaan.
Tämä johtuu siitä, että hän ei ole ratsastanut esittelemällä vaatekaappiaan tai uutta vaimoa tai lapsiaan etc.
Jokainen julkimo rakentaa oman reviisrinsä suhteessa viestimiin ja siitä reviiristä voi olla vaikea pääsrä ulos.
Lainsäädäntö ei ole koskaan tarkka ja paljon jää oikeuskäytännän varaan.
Oikeuskäytännössä taas tunnetaan ns vakiintunut käytäntö .Sopimusjuridiikassa se tarkoittaa, että vaikka sopimukseen on kirjoiettu jokin ehto, mutta käytännössä on aina toimittu toisin niin riita ratkaistaan tämän vakiintunen käytänön mukaan, ei sopimuken tekstin.
Sama koskee yksityisyyden suojaa, jos henkilö on rajannut itse yksityisyyttään väljemmin kuin laki niin se on vakiintunut käytäntö hänen kohdallaan
‘Miksi sinulle Osmo on niin tärkeä tämä yksityisyyden suoja? Jotain salattavaa?’ (Elina)
Tässähän päästään asian ytimeen: rehellisellä ihmisellä ei ole mitään tarvetta rajoittaa lehdistön tai viranomaisten oikeutta tonkia elämäänsä, joten kaikki rajoitukset voidaan tarpeettomina lopettaa. Vain pedofiili tai muuten paha ihminen voi vastustaa tai kyseenalaistaa tätä, ja heistä onkin syytä ilmoittaa poliisille. Tarkkailkaa toisianne.
Hieman asian vierestä, mutta olen huolestuneena seurannut näitä uutisia joissa ihmistä epäillään pedofiliasta sillä perusteella että tietokoneelta löytyy lapsipornoa sisältäviä tiedostoja. Olen hieman perehtynyt semmoiseen erikoisalaan kuin digitaalisen todistusaineiston kerääminen, ja sen perusteella mitä tiedän toteennäyttämisen ongelmista niin kumman helppoa tuo tuntuu olevan poliisille.
Mistä tiedämme että vaikkei vihainen vaimo ole ladannut tiedostoja koneelle (tällainen tapaus oli)? Tai että joku, jo mahdollisesti poistettu, haittaohjelma ei ole käyttänyt tietokonetta tiedostopalvelimena? Ja niin edelleen. Vertaisverkkojen käyttäjät lataavat (porno)kuvia sisältäviä paketteja joissa voi olla jopa satoja tuhansia kuvia. Jos näiden joukossa on kymmenen lapsipornokuvaa, niin pitääkö tuo lataaja heittää linnaan, vaikkei hän ollut niistä edes tietoinen? Lyhyesti, jos joku arpoisi minulla viisi netin käyttäjää, niin olen melkoisen varma että löytäisin ainakin yhden tietokoneen tiedostojärjestelmästä (esim. selaimen välimuisti) jotain jota voi ainakin epäillä lapsipornoksi. En usko että viidessosa netin käyttäjistä on pedofiileja.
Surkuhupaisaa on myös tämä syytettyjen listan laajeneminen, kun teinit nyt on teinejä ja digikamerat ei maksa mitään. Kaleva uutisoi taannoin:
“Pennsylvanian Greensburgissa nostettiin tammikuussa oikeusjuttu kolmea 14–15-vuotiasta tyttöä vastaan siksi, että he olivat lähettäneet itsestään kännykällä ottamiaan alastonkuvia samanikäisille poikaystävilleen.
“Syytteiden mukaan tytöt olivat syyllistyneet lapsipornon tuotantoon, levitykseen ja hallussapitoon.
“Kuvia saaneita poikia syytetään puolestaan lapsipornon hallussapidosta. Jos syytetyt tuomitaan, kuten syyttäjä vaatii, heitä odottaa pahimmillaan vuosien vankeustuomio.
“Vastaavia oikeusjuttuja on parhaillaan vireillä ainakin kymmenessä muussakin osavaltiossa.”
http://www.kaleva.fi/plus/juttu786515_page0.htm
Sama on Suomen lainsäädännön mukaan käsittääkseni väistämättä edessä meilläkin.
Lähdesuojan pitäisi olla lähes ehdoton. Kirjoitteluun voidaan puuttua oikeusseuraumuksilla julkaisun jälkeen niin julkaisijaa kuin vuotaneita viranomaisia kohtaan. Jos Matti on syytettynä rikoksesta ja tapauksesta tietää kolme virkamiestä, niin ei tuo vuotolähteen selvittäminen voi olla ylivoimaista.
Asiaa auttaisi se että tietojärjestelmissä olisi tiukka lokitus siitä kuka tietoja on katsellut, teknisesti täysin mahdollista. Mahdollisena vuotolähteenä on myös yllä unohtunut mainita tietoturvapäällikön painajainen, järjestelmän ylläpitohenkilökunta joka on usein ulkoistettu. Tähänkin auttaa valvonta.
T‑miehelle ja muillekin, joille juridiikka vaikutaa olevan vieras alue.
Rikosnimike epäilyssä oli lapsipornon hallussapito. Inkinen on itse myöntänyt, että hänen hallussaan on ollut lapsipornoa.
Onko jotain syytä epäillä, että Inkinen olisi valehdellut, että hänen hallussaan on lapsipornoa, vaikkei ole?
Tunnusmerkistön täyttymiseen ei siis liity mitenkään miten lapsiporno on Inkisen haltuun päätynyt. Riittää, että aineisto on hallussa — siitä nimike hallussapito. Oikeudessa voidaan kyllä lieventävänä asianhaarana ottaa huomioon, jos hallussapito vaikuttaa tahattomalta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rikos olisi tapahtunut.
Ymmärtävätkö nyt kaikki?
On ennakkotapauksia, joissa tuomion on saanut, vaikka on ollut ilmeistä, että tuomittu ei ole tahallisesti saattanut materiaalia koneelleen.
Tietenkin kuolemantapauksen johdosta asia raukesi, joten kysymys syyllisyydestä on rauennut.
Raivio:
“Elina, onko syy kärkeviin ja solvaaviin kommentteihin asiassa se, että sinulla on tytär?”
Voihan se vaikuttaa. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö nyt on kyllä kuvottanut muistikuvieni mukaan minua aina kuten varmasti jokaista ihmistä, joka on terveen kirjoissa. Poikia käytetään hyväksi myös, ei ilmiö kosketa pelkkiä tyttöjä…
Sokea viha ei kuvaa omasta mielestäni tunnetilaani, sanoisin pikemminkin syvä vastenmielisyys.
Minulle ei ole ylipäänsä mikään häpeä tuntea tunteita. Itse asiassa minusta luonnollisten tunteiden hukuttaminen suvaitsemisen ja neutraaliuden mössöön on vaarallista. Katson oikeudekseni tuntea inhoa jopa vihaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kohtaan. Koin, että vähättelet ja jopa puolustat lapsipornon kuluttajia.
Nyt on esim. Tiedemiehellä pahasti puurot ja vellit sekaisin. Lapsipornon hallussapito on rikos. Ketään ei tee syyttömäksi juridisessa mielessä tähän rikokseen se, että porno on joutunut haltuun ehkä tietämättä.
Kyseessä on ikään kuin aktiivinen velvollisuus olla pitämättä lapsipornoa hallussa, sen laiminlyönti on jo rikos, kun lasten hyväksikäyttöön liittyvä materiaali löytyy.
Elina on aivan oikeassa siinä, että kyse on aivan varmasti verkostosta, jonka jäljillä poliisi on. Asia voi viedä vuosia. Ei yksityishenkilöiden kotikoneita takavarikoida ratsata tuosta vain, eikä edes epämääräisen ilmiannon perusteella.
Muutenkin Elinalle pisteitä jonkinlaisesta asiantuntemuksesta mm. yksityisyyden suojan suhteen sekavan hölönpölön keskellä.
Nyt on kyllä “Juristi” valinnut itselleen liian vaativan nimimerkin. Maallikkokin tietää, että rikos edellyttää tahallisuutta — tai joissakin tapauksissa ainakin tuottamuksellisuutta. Juristi ei kävisi asiasta debatoimaan.
Kun tässä nyt on pariin otteeseen viitattu Pasilaan, niin ehkä kannattaisi muistaa, että kun komisario Repomies kovasti innostuu, alaiset yleensä muistuttavat: “Lääkkeet!” Samaa voisin ehdottaa tämänkin ketkun kuumakalleille ja ‑kaisoille.
Touko
Tpyyluoma on huolissaan:
Mistä tiedämme että vaikkei vihainen vaimo ole ladannut tiedostoja koneelle (tällainen tapaus oli)?
Tätä varten on olemassa prosessi nimeltä TUTKINTA. Kas, meillä on poliisilaitos, joka monien muiden järjestystä ylläpitävien tehtävien ohella tutkii rikoksia päämäräänään selvittää syyllinen/syylliset.
Mikäli epäilty vakuuttaa syyttömyyttään, käydään kyllä läpi sekin mahdollisuus, että rikos on ns. lavastettu. Tämä on kuitenkin harvinaista, jotten sanoisi erittäin harvinaista, joten ehkä Tpyyluoman ei tarvitse olla niin huolestunut.
Amerikkalaiset poliisisarjat eivät ole reality-TV:ta Suomesta. Että eiköhän ihan oikeat henkilöt jää kiinni lapsipornosta. Tai ainakin oikeat henkilöt juuri sillä samalla todennäköisyydellä kuin muissakin rikoksissa.
Jos sinulla, Tpyyluoma on jotain todellista näyttöä siitä, että syyttömiä viruu vankiselleissä vihamielisten nettivaimojen vuoksi, niin kerro ihmeessä lisää…
Elina ja Juristi, varmaan se de jure mene noin kun sanotte, en tiedä. Mutta tämä on eettisesti ja pragmaattisesti vähintään erikoinen näkemys vaikka se olisi juridisesti oikein: “Kyseessä on ikään kuin aktiivinen velvollisuus olla pitämättä lapsipornoa hallussa”, tota täh? Olen alan ammattilaisena tuskallisen tietoinen siitä että kiitos totaalisen pihalla olevien lainsäätäjien (*) pallo voi tulla jalkaan ihan millä tahansa verukkeella, riippumatta siitä onko teko tahallinen tai edes tietoinen. Mutta jos siis esimerkiksi tietokoneelleni asentuu haittaohjelma, joka toimii vertaisverkon noodina, ja se välittää eteenpäin lapsipornoa joka toki tällöin tallentuu levylle, niin olen syyllistynyt lapsipornon hallussapitoon? Varsinkaan maallikolla ei ole mitään hajuakaan mitä hänen koneellaan on. Ja jos tämä tapahtuu yrityksen koneille, joista olen jollain vastuussa, niin olen silloinkin ilmeisesti syyllistynyt johonkin?
“Elina on aivan oikeassa siinä, että kyse on aivan varmasti verkostosta, jonka jäljillä poliisi on.” Käytännössä poliisi käynee läpi tunnistetietojen pohjalta löytyneitä tietokoneita ja niiden haltijoita, ja siihen miten nämä tunnistetiedot malliin IP-osoite on päätynyt epäilyttäviin yhteyksiin on tuhansia vaihtoehtoja. Esim. tuo yllä kuvattu vertaisverkko.
*) Huomasin Tiedemiehenkin ilmeisesti äänestävän J. Kasvia, tämä on kohdallani nimenomaan se syy miksi.
Minusta yhteiskunnassa on asioita joista ei voi poiketa vain siksi, että kaikista tuntuu siltä että se on oikein.
Onko tällainen kuvitteellinen tapahtumaketju mahdollinen?:
— lähden lomalle ja pyydän naapuria kastelemaan kukat
— naapuri surffaa koneella netissä ilman lupaani ja väliaikaistiedostoihin eksyy lapsipornoa
— naapuri jättää vielä vahingossa koneen päälle ja haittaohjelma joka jakaa tiedostoja nettiin, saa myös poliisin kiinostumaan
— tulen lomalta ja ensitöikseni alustan tietokoneen kovalevyn uudestaan (ihan varmuudeksi ettei vaan ole rikollistam materiaalia)
— Poliisi vie kovalevyn ja toteaa, että hallussani on lapsipornoa, koska voisin alustetulta kovalvyltä vielä palauttaa tiedostot käyttööni ja sen jälkeen ne taas poistaa (ja tehdä sen toistuvasti vaikka en niistä ole tietoinen ja omasta mielestäni olen tehokkaasti puhdistanut koneen).
— Saan tuomion hallussapidosta… Tuomio on lievä, koska vaikuttaa siltä että toiminta ei ole ollut tahallista.
— Koska olen joskus vuosikymmeniä sitten esittänyt laulun, toimittaja katsoo että voi julkaista tiedon että olen tuomittu lapsipornon hallussapidosta.
— leimaannun
— menetän kaiken
On asioita missä voi vain hävitä:
- lapsiporno: jos olet tekemisissä olet syyllinen kunnes toisin todistat
- seksi humalaisen naisen kanssa: olet raiskaaja jos nainen niin sanoo
- huoltajuuskiistat: häviät jos äiti haluaa lapsen
Neuvo: pysy kaukana kaikista yllämainituista. Todistustaakka on sinulla. Olet häviäjä kunnes toisin todistetat.
Inhoja juttuja nuo kaikki siis.
Elina, olen tuosta kyseisestä tapauksesta lehtitietojen varassa ja tuosta on vähän aikaa, mutta käsittääkseni ensin uutisoitiin että mies oli pidätetty. Jonkun aikaa sen jälkeen uutisoitiin että mies pystyi osoittaan olleensa poissa kotoaan kun tiedostoja oli ladattu. (Tämäkin tosin herättää kysymyksiä, aikaleimat on samaa bittimössöä kuin muutkin ja siten muokattavissa.) Jos vaimo olisi ollut vähän taitavampi, niin olisi varmaan mennyt täydestä. En tiedä onko vankiloissa syyttömiä näihin rikoksiin liittyen, luultavasti on, mutta ongelmallisinta tässä on se että pelkkä julkinen epäilys on melkoinen rangaistus.
Jeebo, en nyt oikeasti usko että saisit tuomiota JOS pystyisit osoittamaan että toiminta ei ollut tahallista. Muuten tapahtumakulku on teknisesti uskottava.
Elinalle:
Kirjoitit, että meillä “on olemassa prosessi nimeltä TUTKINTA. Kas, meillä on poliisilaitos, joka monien muiden järjestystä ylläpitävien tehtävien ohella tutkii rikoksia päämäräänään selvittää syyllinen/syylliset.”
Olet vähän väärässä: syyllisyyden selvittää Suomessa ja muissakin oikeusvaltioissa poliisista riippumaton oikeuslaitos käyttäen hyväkseen mm. poliisin tuottamaa ESItutkinta-aineistoa.
Yksi perusjuonne tässä keskustelussa on ollut juuri se, että haluammeko asian olevan näin vai haluammeko, että kansa saa antaa välituomioita. Sinä tunnut olevan kovin halukas tuomitsemaan miehen joka jo hukuttautui.
Minullakin on tytär (ja kaksi poikaa), mutta ei minulla ole vimmaa kastroida jokaista popparia, jota epäillään jostakin. Jaksan kyllä vimmani kanssa odottaa. Monasti oikeus toteaa, että syyte on hylättävä. Näin olisi saattanut käydä nytkin.
Touko Mettinen
Jeebo,
Pystyt varmasti aukottomasti todistamaan olleesi loman aikana muualla.. lentoliput, todistajia ym.
Uskon, että tällaisessa tapauksessa on mahdollisuus, ettei syytettä nosteta semminkin, jos kukkia kasteleva naapuri myöntää tekosensa. Eli hallinta ikään kuin mitätöityy loman ajaksi. En nyt mene vannomaan, mutta nyrkkisääntöhän on, että mikä on kohtuutonta, ei voi olla oikeus. Tämä periaate menee pykälien edelle.
Eli tuskin tässä asiassa oikeusmurhia on tapahtunut tai ainakaan enempää kuin missään muissakaan oikeustapauksissa. Aina on mahdollisuus vääriin tuomioihin asiassa kuin asiassa. Ei mitään järjestelmää aivan aukottomaksi saa.
Lapsiporno on tilastojen valossa miesten monopoli eli uskon esim. jos lomailija-Jeebo on nainen ja kukkatyyppi mies, niin varmasti jo sen perusteella hyvät mahdollisuudet puolustautua.
Tyypillinen tapaus (kuten nyt Inkisenkin) on sellainen, että epäilty/syytetty kyllä myöntää, että lapsiporno on tullut koneelle hänen hakujensa tuloksena, tässä tapuaksessa musiikkihakujen, mutta tahattomasti.
Tämä ei ennakkotapausten valossa oikeudessa paina mitään, vaan tuomio rapsahtaa — ehkä lievennyttänä kyllä jos tarina on äärimmäisen uskottava.
Yllä linkittämäni tietoturva-asiantuntija kyllä tyrmää tämän mahdollisuuden aika totaalisesti.
Okei, sanoin huolimattomasti.
Tutkinta on osa rikosprosessia, jossa pyritään syyllisyyden selvittämiseen.
Rikosprosessin ketjuun kuuluvat esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä rangaistuksen täytäntöönpano.
Tietysti jo tutkivat poliisit pyrkivät tuottamaan aineiston, jonka perusteella syyllisyys selviää. Ja siten voi sanoa, että tutkinnankin päämäärä on perimmältään syyllisten selvittäminen. Mutta poliisi ei virallisesti siihen ota kantaa. Omathan epäviralliset käsityksensä heillä on ja ne siirtyvät suusta suuhun menetelmällä kyllä usein syyttäjille.
Kuten yllä sanoin, en ole tähän asiaan perehtynyt. Huomautin vain, että “hallussapito” käsitteenä on vähän ongelmallinen jonkinlaisesta oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Ihminen voi syyllistyä hallussapitoon tietämättään ja tahattomasti. Ei tästä liene mitään epäselvyyttä, enkä sellaista väittänytkään.
Sensijaan Juristi ja Elina tuntuvat ajattelevan, että tämän pitäisi johtaa paitsi normaaliin oikeudenkäyntiin, myös raajojen murskaamiseen, kastroimiseen ja elävältä hautaamiseen. Näistä kaksi jälkimmäistä ovat ne, joita pidän vähän ikävinä asioina varsinkin silloin, kun teko ei ole tahallinen. Inkisestä en tiedä mitään, en minä lue roskalehtiä, olen sen varassa, mitä tänne ja otsikoihin on kirjoitettu.
Se, että olen tällaisen mielipiteen vuoksi teidän mielestänne “ääliö”, osoittaa, kuinka vaikeasta asiasta on kyse. Satun nyt vain olemaan sillä tavalla lapsellinen, että ajattelen että kaikista rikoksista pitäisi asia tutkia ja selvittää ennen kuin lähdetään ketään tuomitsemaan.
Tässä nimenomaisessa asiassa ei tunnu tällaisia esteitä joillain kirjoittajilla olevan, vaan jo tämänkaltaisen mielipiteen esittämistä pitävät jotkut kirjoittajat yllä todisteena pedofiliasta. Minua ei sentään haukuttu, mutta Raiviota kylläkin ja epäsuorasti vihjattiin jo Osmostakin jotain jo pelkästään siksi että hän on huolissaan tällaisista ylilyönneistä.
Asia herättää tunteita. Kyllä minunkin täytyy myöntää, että ajattelen tuosta Inkisen tapauksesta että miehessä täytyi olla jotain epäilyttävää ja miksi mies hukuttautuu jos kerran oli niin viaton. Juuri se, että huomaan ajattelevani näin, tekee asiasta kurjan, koska missään nimessä en voi tietää asioiden oikeaa laitaa. Juuri siksi minusta tarvitsemme jotain pidäkkeitä sille, mitä mennään kirjoittelemaan epäilyistä. Jos kyse olisi ollut jostain naapuristani ja olisin tällaista lukenut lehdestä, niin takuulla olisin käskenyt lasteni kiertää kaukaa ja kieltänyt menemästä mihinkään lähellekään sen taloa. Mutta juuri siksi että näin on, asia onkin niin kamala.
Tarkennuksena sen verran, että poliisillakin kyllä on jonkin verran harkintavaltaa syyllisyysasiassa.
Esimerkiksi jos rikosilmoitus tai tutkintapyyntö on ilmeisen perusteeton, voi poliisi keskeyttää esitutkinnan omin päin.
Elina, yllä linkittämäsi tietoturva-asiantuntija ensinnäkin tekee kaikkea muuta kuin “tyrmää tämän mahdollisuuden aika totaalisesti”, esim.:
“Jos vertaisverkko-ohjelmalla imuroi laittomia musiikkikopioita tai elokuvia netistä, niin samojen linkkien ja tiedostoluetteloiden takaa saattaa löytyä myös muuta sisältöä… Onko se sitten lapsipornoa, sitä en osaa sanoa. Mutta veikkaan, ettei sitäkään ole helppo löytää.”
Voihan sitä veikata vaikka mitä. Alastomien teini-ikäisten kuvia nyt löytää vaikka avaamalla spämmi-laatikkonsa.
“Vertaisverkossa tiedostokokoelma voi sisältää ei-toivottua materiaalia, joka saattaa siirtyä mukana kuin kylkiäisenä.”
Homma menee käsittääkseni jotenkin niin että joku pakkaa koko tiedostokokoelmansa musiikista pornoon yhteen tiedostoon. Törmäsin tämmöiseen hakiessani vaimon täysin laillisesti netistä ostamasta levystä kopiota joka toimisi hänen MP3-soittimessaan (DRM).
“Jos surffailee musiikkisivuilla ja muillakin sivuilla ihan normaalisti selaimella, niin lapsipornon löytäminen on erittäin epätodennäköistä.… Jos käyttää naapurin langatonta verkkoa naapurin laajakaistaliittymän kautta, niin liikennöinti näyttää silloin tulevan naapurin laajakaistaliittymästä. Sillä tavoin tekijä voi peitellä jälkiään.. Kunnollisella verkon salauksella tämäkin ongelma poistuu… satunnaisesti surffamalla tai tiedostoja lataamalla ei tavallinen käyttäjä kovin rajua kamaa helposti löydä.”
Eli jos käyttäjät surffaavat vain ihan normaaleilla sivustoilla (yle.fi, iTunes, Google), mitä käyttäjät eivät todellisuudessa tee, ja jos he suojaavat kunnolla verkkonsa, mitä he eivät myöskään todellisuudessa tee, niin ei löydy “kovin rajua” lapsipornoa. Kahden kontrafaktuaalin täytyttyä ei siis edelleenkään ole mitään takeita etteikö laitonta materiaalia olisi koneella.
Tämä kohta on myös omituinen: “Ari Husan mukaan varsinaiset haittaohjelmat, joilla pyritään käyttämään tietokonetta haitalliseen toimintaan pyrkivät yleensä pysymään piilossa kuin paljastamaan itsensä käyttäjälle.” Juuri näin, ja tämä tekee laittoman materiaalin päätymisestä tietokoneelle todennäköisempää eikä päinvastoin. Jos on joku laitonta materiaalia jakava verkosto, niin he saattaavat hyvinkin käyttää zombie-koneita tähän tarkoitukseen. http://en.wikipedia.org/wiki/Zombie_computer
Tätä ketjua lukiessa ei voi kuin ihmetellä, miten kukaan saattaa puolustaa julkista tuomitsemista, ilman, että tapaukseen liittyy sitä oikeaa, juridista, tuomiota.
Voi toki olla, että keskustelun aloittanut poppari oli pedofiili, joka etsi ulsopääsyä, mutta oli tai ei, tuomitseminen ilman todellista tietoa on vastenmielistä, joten yhteiskunnan silmissä hänen on täytynyt kuolla syyttömänä. Muun väittäminen ei tosiasiassa eroa mitenkään oletuksesta, että juutalaiset ovat myrkyttäneet kaivojamme jo vuosiatojen ajan.
Kappas, tämän viikon Suomen kuvalehden media-palstalla sanottiin juurikin se, mitä tästä tapauksesta ajattelen. Tällainen lähdesuojan väärinkäyttö on paitsi vastenmielistä myös vaarallista, koska se synnyttää painetta kaventaa lähdesuojaa. Toimittajien pitäisi muistaa vastuunsa.
T‑mies,
Missään kohden en ole täälllä esittänyt ratkaisuna fyysistä väkivaltaa eli fantasiat raajojen murskaamisesta ovat nyt ihan oman pääsi sisällä.
En myöskään ole väittänyt, että lapsipornon hallussapito välttämättä tarkottaisi sitä, että haltija on pedofiili. Senkin johtopäätöksen olet aivan itse tehnyt, mikäli siis viittasit minuun.
Pedofilia on seksuaalista vetoa lapseen — lapseen jolla ei ole vielä sukukypsyyden merkkejä tai niitä on vain hieman eli käytännössä halu kohdistuu korkeintaan 12-vuotiaisiin, vaikka tietysti yksilöllinen vaihtelu lienee suurta. Mitään tietoa ei julkisuudessa ole ollut onko ko. materiaali näin nuorista vai esim. 16–17 ‑vuotiaista.
Turha muuten väittää, ettei netissä oppisi jonkin verran tuntemaan ihmisiä ihan keskustelupalstojenkin välityksellä. Kun kirjoitin tuon sanan “ääliöt” sillä hetkellä ajattelin, että T‑mies herkkänä poikana tästä älähtää.
Siinä olisi voinut yhtä hyvin olla sana “perkele” tai jokin muu tehoste, se ei ollut kohdistettu kehenkään nimimerkkiin tai edes varsinaisesti kollektiivisesti.
Minua ihmetyttää tämä pähkäily “tuomitsemisesta”. Jos ihminen on kuuluisteluissa myöntänyt hallussapidon ja vieläpä lehden haastattelussa sen myöntää, niin mitä ihmettä siitä on keskustelemista. Uskokoon ken haluaa sitten muista asioista mitä vain. Minä uskon enemmän niitä asiantuntijoita, jotka sanovat ettei lapsipornon livahtaminen koneelle musiikkia ladatessa (rikos muuten sekin) ole mahdollista kuin täällä anonyymeinä esiintyviä “asiantuntijoita”.
Te saatte uskoa aivan mitä haluatte, mutta minulla on myös täysi oikeus uskoa mitä minä haluan.
Minä lienen ainoa täällä, joka sen Seiskan jutun on lukenut.
Jäiköhän Elinalta ymmärtämättä jotain Tiedemiehen kirjoituksesta?
Elina on nyt siihen päätynyt siihen klassiseen johtopäätökseen että ei ole faktoja vaan eriäviä asiantuntijamielipiteitä. Kätevää, mutta en lähde tuohon. Voisitko sen sijaan kertoa mistä faktoista olen Pusan kanssa eri mieltä? En voi ymmärtää kommenttiasi suhteessa siihen mitä kirjoitin.
Saatat todellakin Elina olla ainoa meistä, joka sen Seiskan jutun on lukenut. Nettiversioita kävin katsomassa, ennen kuin poistivat sen — miksiköhän muuten poistivat? Olet ollut aika vakuuttunut siitä, että seiskan juttu edustaa tasapuolista journalismia, ja se, jos mikä on toisinajattelua.
Meillä muilla — tai ainakin minulla — on tunnepohjaista (mikä sallittaneen?) syvää vastenmielisyyttä seiskatyyppisiä lehtiä kohtaan — ja myönnettäköön: myös niitä ihmisiä, jotka ammentavat maailmankuvansa ao. julkaisusta.
Minusta on toki arvokasta, että Elina jaksat aina niin nasevasti tuoda esiin sen toisen näkökulman. Ilman sinua olisin todennäköisesti naivimpi maailman suhteen.
Touko Mettinen
Yllä kerrottiin, että epäillyltä oli raajoja murskattu toisessa yhteydessä. Koska epäiltyjen nimien julkistaminen aivan varmasti lisää tämäntapaisten tapausten lukumäärää, niin minusta on jotenkin selvää, että julkistamista voimakkaasti puolustavan pitäisi joko jotenkin perustella miksi ne eivät lisääntyisi tai sitten miksi niiden lisääntyminen on jotenkin hyvä juttu.
En ole mitenkään erityisen “herkkä”, mutta en vain jotenkin arvosta sellaista keskustelutyyliä, jossa haukutaan toisia ja vedetään henkilöistä todella ala-arvoisia vihjauksia. Etenkään jos edellytetään toisilta paljon tiukempia standardeja kuin ollaan itse valmiita noudattamaan.
Tämä on sentyyppinen asia, jossa vihjailuja pidän aivan erityisen tökeröinä. Esimerkiksi nimimerkki Raivion kohtelun tapauksessa se on erityisen paksu veto kirjoittajalta, jonka mielestä kirjoitustyylin nimittäminen “tätimäiseksi” on liki kunnianloukkaus.
Osmo, Tiedemies, tpyyluoma: On toki mahdollista, että Inkisen koneelle on tullut lapsipornoa hänen tietämättään. Tästä ei ole millään tavalla kyse. Kyse on siitä, että millä todennäköisyydellä hänen koneelleen on tullut lapsipornoa hänen tietämättään.
Inkisen tunnustuksen, Elinan linkkaaman asiantuntijalausonnon, Inkisen itsemurhan ja kaupunkilaisjärjen perusteella tämä todennäköisyys on hyvin pieni.
On fantasiaa toivoa aina sataprosenttista varmuutta joka asiassa. Minusta ajatus siitä, että ihmisen saa tuomita sitten, kun tuomari on lyönyt nuijalla pöytään, mutta ei missään muussa tapauksessa osoittaa turhan suurta auktoriteettiuskoa. Näyttää todennäköiseltä, että Inkinen hallussapiti lapsipornoa tietoisesti. Tämä on ihan riittävä peruste “tuomita” hänet, jos nyt yleensä kokee mielekkääksi tuomita muita ihmisiä.
Kyse on joka tapauksessa rikoksesta, joka on arvioitu sakkotuomion suuruiseksi, siis kuten vaikkapa ylinopeudella ajaminen.
Oletko Osmo sitä mieltä, että sakkotuomion — kuten ylinopeus — arvoinen teko on rikoksena pieni? Eihän tästä paljoakaan ole aikaa, kun vaadit nollatoleranssia ylinopeuksille maksattamalla autoilijoilla satelliittipaikantimet autoihinsa. Miksi siis alastomien lasten valokuvien hallussapito ei mielestäsi ole yhtä vakava rikos?
Toinen kysymykseni on, että noudattavatko mielestäsi lait omaa moraaliasi, jos ylinopeus ja lasten alastonkuvien hallussapito ovat rangaistuksiltaan samanarvoisia?
Suomessa pitäisi kuitenkin noudattaa lakia, myös lehdistön pitäisi. Yleensä on lähdetty siitä, että vain vakavista rikoksista voidaan mainita julkisuudessa niiden tekijät. Rikoksen vakavuutta mitataan niitä määrätyillä rangaistuksilla. Kunniallinen lehdistö noudatti tätä periaatetta Inkisen kohdalla.
Artturi:
“Minusta ajatus siitä, että ihmisen saa tuomita sitten, kun tuomari on lyönyt nuijalla pöytään, mutta ei missään muussa tapauksessa osoittaa turhan suurta auktoriteettiuskoa.”
Jos sulla itsellasi olisi maine, ammatillinen tulevaisuus ja mahdollisesti myos fyysinen koskemattomuus pelissa, niin etko tosiaankaan haluaisi, etta riippumaton oikeuslaitos perehtyisi kaikkeen tutkintamateriaaliin ja antaisi sen pohjalta Suomen lakiin perustuvan tuomion? Olisko sulle OK, etta Seiskan lukijat saisivat paattaa asiasta huutoaanestyksella yhden toimittajan tekeman lehtijutun perusteella?
Rotwang: Minä suorastaan vaatisin, että oikeudessa minut tuomittaisiin aivan samoin kuten kuka tahansa muukin. (Eli että perehdyttäisiin tutkintamateriaaliin, noudatettaisiin Suomen lakia yms.)
esim. Oletetaan, että minut raiskattaisiin. Oikeudessa tekijä kiistäisi syytteen ja hänen todistajanlausuntoaan pidettäsiin uskottavampana ja häntä ei tuomittaisi. Oletko sitä mieltä, että minulla ei olisi henkilökohtaisesti oikeutta tuomita tätä henkilöä, koska oikeuslaitos vapautti hänet syytteestä ja pitää häntä raiskaajana?
Samalla tavalla minä pidän näiden esille tulleiden “faktojen” perusteella todennäköisenä, että Inkinen piti hallussaan lapsipornoa tietoisesti. Muutan tätä mielipidettä tarvittaessa.
ja itse lähdesuojan muretamisesta olen samaa mieltä Liian vanhan kanssa. On parempi vaikuttaa lehdistön kannustimiin julkaista rikollisesti hankittua materiaalia, kuin heikentää lähdesuojaa. On tärkeää, että ihmiset uskaltavat kertoa lehdistölle asioita, joita vallanpitäjän pitävät epämieluisina.
Artturi:
Oikeuslaitos ei tietenkään ole erehtymätön ja syyllinen saattaa jäädä ilman tuomiota (tai syytön saada tuomion), tämä lienee useimmille selvää. Kun puhutaan toisen ihmisen julkisesta tuomitsemisesta (netissä tai vaikka kahvipöydässä) on mielestäni fiksua käyttää aika lailla harkintaa. Tuomion antaminen lonkalta kun on helppoa, eikä siitä koidu tuomitsijalle mitään seuraamuksia (poislukien hyvin epätodennäköinen kunnianloukkaussyyte). Tuomitulle seuraukset voivat sen sijaan olla hyvinkin epämiellyttävät. Minusta olisi hyvä pohtia, kuinka hyvin olet asiaan perehtynyt ja millaisiin seuraamuksiin olisit valmis, jos oletkin väärässä. Olisitko esimerkiksi valmis ottamaan vastaan tuomitulle koituvan häpeän, väkivallan uhan, ansionmenetykset ym., jos antamasi tuomio osoittautuukin vääräksi?
Rotwang: Olen suurimmasta osasta kirjoittamaasi samaa mieltä, tosin kiistän, että henkilökohtaisen tuomitsemisen julkituonti esim. kahvipöydässä lisäisi merkittävästi syytetyn kokemaa häpeää, väkivallan uhkaa, ansionmenetystä yms.
Artturi:
Ajattelin lahinna tilannetta, jossa tuomittava kuuluu jollain tasolla samaan sosiaaliseen yhteisoon, esim. tyoyhteisoon, naapurustoon, pikkukaupunkiin ym. Jos Pelkosenniemen Teboililla puhuu paskaa Kiinan presidentista, niin silla ei tietenkaan ole mitaan valia.
Liittyen samaan aihepiiriin, Ilta-Sanomien nettisivuilla on tanaan otsikko: Kiekkovahti raiskasi kesken Anaheim-leirin! Itse artikkelista sitten paljastuu, etta kiekkovahti on syytettyna raiskauksesta. Nakojaan tama kaytanto, etta annetaan julkinen tuomio ennen oikeusistuimia, on muodostumassa ihan standardiksi suomalaisessa mediassa.
Tänään on Hesarissa pikku-uutinen hovioikeuden päätöksestä, jonka mukaan julkisuuden henkilön rikosepäilyn julkistaminen ei ole kunnianloukkaus eikä siis mikään muukaan rikos, kunhan faktat ovat kohdallaan.
Tilasin muuten Allerilta kyseisen Seiskan. Vaikka olin lukenut aiemminkin jutun, niin olin unohtanut yksityiskohdat.
[OS: Olen poistanut tästä selostuksen siitä, mistä rikoksista Seiskan mukaan on epäilty]
Sitä paitsi Inkisen tapauksessa esitutkinta-aineisto oli jo syyteharkinnassa, mikä on jo astetta isompi juttu kuin pelkkä epäily.
Ihmettelen Saurin kitinää, että “jokaisen on saatava puolustautua oikeusvaltiossa”.. Miten Seiskan juttu mitenkään olisi estänyt Inkistä puolustautumasta? Hän sai puolustautua kuulustelussa, hän sai puolustautua Seiskassa ja olisi saanut puolustautua vielä oikeudessakin. Hänen valintansa oli kuitenkin toinen.
Tuosta jutusta ei voi päätellä, että Inkisen tapauksessa olisi oikeus julkaista. Kyseistä henkilöä oli syytetty huomattavasti vakavammasta rikoksesta kuin Inkistä. Talousrikos on myös yhteiskunnalliselta merkitykseltään suurempi kuin se mistä Inkistä Seiskan mukaan epäiltiin.
Huomattakoon kuitenkin, että mikä ei ole rikollista ei aina kuitenkaan ole oikein. Helsingin sanomat ei julkaissut julkkiksen nimeä edes nyt, kun hän on saanut jutussa tuomion.
Tiedoksi
Osmo poisti minulta yhden lauseen 10.07 eli kommenttini näyttää nyt vähän kummalliselta.
Poistin Elinan tekstistä Seiskasta noukitun tiedon siitä, mistä Inkistä epäiltiin. Olisi epäloogista levittää blogilla jotain sellaista, jonka levittämistä olen pitänyt moraalittomana ellei suorastaan lainvastaisena.
Jos bloginpitäjä lähtee blogin kommentteja toimittamaan, niin olisi kyllä tyylikästä merkata, mitä on tehnyt. Esimerkiksi: “[edit: poistin tästä yhden virkkeen, OS]”.
Rotwang: Tarkoitan siis sitä, että jos Lärvätsalon Teboililla sanoo, että Lärvätsalon kunnanjohtajaa muuten epäillään raiskauksesta tai vaihtoehtoisesti, että Lärvätsalon kunnanjohtaja on muuten todennäköisesti raiskari, niin kumpikaan tapa sanoa asia, ei paljoa muuta Lärvätsalon kunnanjohtajan riskiä joutua väkivallan kohteeksi, häpeään jne.
Noin yleensä, miksi epäily ei voisi olla ihan julkinen asia? Jos jotain epäillään rikoksesta, niin onhan tämäkin tosiasia ihan samalla tavalla, kuin jos tämä henkilö todetaan syylliseksi?
[OS Olen editoinut hypoteettisen kunnan Lärvätsaloksi, jottei viitattaisi vaingossa kehenkään oikeasti olevaan henkilöön]
Edes tuomioista ei saa kertoa julkisesti, ellei rikos ole iso tai henkilön julkinen virka tai toimi siihen oikeuta.
Riitan kanssa samaa mieltä, että olisi tosiaan kohteliasta mainita osittaisesta editoinnista.
Minunkin kommentistani katosi nyt täysin punainen lanka (vihreätä ei koskaan ole ollutkaan, sitä ei varmaan olisikaan sensuroitu.…)
+++++++++++
Rotwang sanoo:
“Nakojaan tama kaytanto, etta annetaan julkinen tuomio ennen oikeusistuimia, on muodostumassa ihan standardiksi suomalaisessa mediassa”
En kyllä mitenkään käsitä, että uutisointi rikosepäilystä olisi “julkinen tuomio”…
Epäily on EPÄILY. Jos joku on niin tyhmä, että luulee epäillyn olevan automaattisesti syyllinen, niin minkäs sille sitten voi. Tyhmyys on keskuudessamme ajasta iäisyyteen, mutta ei kaikkea sen mukaan voi standardoida.
Jos julkkiksista saa uutisoida ylipäänsä käytännössä mitä tahansa: kenen kanssa on suudellut ravintolassa, kenen pihassa auto on ollut jne., niin miksi ihmeessä rikosepäily olisi sen kummempaa. Kai se on yhteiskunnallisesti merkityksellisempää, jos lakia luetaan niin kuin sen on.
Artturi: Jos olisin raiskauksesta epäilty kunnanjohtaja, niin enpä pitäisi fiksuna käytöksenä, että Teboililla Artturi ilmoittaisi varmana tietona minun olevan raiskari. Pitäisinpä fiksumpana käytöksenä, että Artturi muistuttaisi väkivaltaan taipuvaisia kavereitaan, että vaikka kunnanjohtajaa inhasta rikoksesta epäilläänkin, niin hän saattaa silti olla syytön. Artturin fiksu toiminta tuskin yksinään kunnanjohtajan ikävää tilannetta paljoa kohentaisi, mutta jos muutkin toimisivat yhtä fiksusti, niin kyllä kunnanjohtajalla saattaisi olla mukavampaa hänen käydessään pikkutunneilla ostamassa lihapiirakkaa snägäriltä.
Osmolle: Tota Artturin edellistä viestiä vois varmaan vähän editoida, ettei tule ikäviä väärinkäsityksiä kunnan P kunnanjohtajasta…
Elina:
Ei se epäilyn uutisoiminen automaattisesti mikään tuomio olekaan, mutta jos artikkelin otsikossa todetaan “Kiekkovahti raiskasi kesken Anaheim-leirin!” niin silloin siinä kyllä yksiselitteisesti sanotaan, että kiekkovahti teki rikoksen = julkinen tuomio.
Tässä ketjussä kyllä kiteytyvät aika hyvin ne syyt, jotka tekevät arkaluonteisista asioista puhumisen niin vaikeaksi. Henkilöön käydään kiinni heti ja syyttely alkaa. Niin lehdissä kuin blogeissakin.
Huoh.
Vielä kerran Elinalle, omituisesti tempoilevalle Artturille, Liika vanhalle ja (wannanbe) Juristille.
Epäilty rikos on ilmeisesti ollut (rangaistusasteikolla mitaten) lievä eli lainsäätäjän näkökulmasta ei nyt suuria ole tapahtunut. Jotkut sakoilla sovitettvat teot ovat julkisuuteen vuotaessaan kuitenkin aika pahasti leimaavia: harva kehtaa aamupalaverissa kertoa, että jäinpä sitä eilettäin kiinni myymälävarkaudesta — ylinopeudella tutkaan ajaminen on monelle jopa kerskailun aihe.
Se, että rikos on lievä, mutta yleisen moraalikäsityksen perusteella syvää halveksuntaa aiheuttava, on yksi tämän Inkisen jutunkin perusongelmia.
Emme tosiaankaan tiedä, aiheuttiko Seiskan juttu Inkisen itsemurhan, mutta ainakaan minun moraaliin ei MILLÄÄN sovi se ajattelu, että Inkinen jollakin tavalla ansaitsi kohtalonsa. JOs ihminen on masentunut, syöpähoidossa ja opettelee uudelleen puhumaan, on mielestäni kohtuutonta ajatella, että kyseessä on itsehankittu kurjuus — oli sitten ladannut koneeseensa mitä tahansa.
Kun rikosepäily on niin leimaava (vaikkakin siis rangaistusasteikolla mitaten lievä) on täysin ymmärrettävää, että esimerkiksi omaiset eivät halua viedä juttua eteenpäin esimerkiksi Julkisen sanan neuvostoon. Heillä on tietynlainen lose — lose ‑tilanne: vaikka kuinka lehtikirjoittelu tuomittaisiin, samalla esiin nousisi kuitenkin tämä rikosepäily, joka siis leimaa jonkun ihmisen ja hänen puolisonsa ja lapsensa heidän loppuelämänsä.
Tiedemies toi esiin sen, että harva meistä oikeusvaltion kannattajistakaan kykenee suhtautumaan lapsipornoon tai pedofilia-epäilyyn neutraalisti — siksi kaipaisi todellakin viranomaisille vahvoja sanktioita (mutta siis lähdesuoja rauhaan) Inkis-tyyppisissä vuodoissa. Tehtäis vaikka niin, että ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan.
Viime vuosina on noussut esiin esimerkiksi lapsuuden insesti-kokemukset ja niistä virinneet oikeusjutut (Ks. Lauerma) ja huoltajuusriitojen myötä esiintulleet lapsen hyväksikäyttöepäilyt, jotka sittemmin ovat osoittautuneet tekaistuiksi.
Ne ovat Elina kauhistuttavia juttuja, vaikka olet oikeassa: “Epäily on EPÄILY. Jos joku on niin tyhmä, että luulee epäillyn olevan automaattisesti syyllinen, niin minkäs sille sitten voi.”
Touko Mettinen
Touko, vastauksesi tuolla yllä Juristille on hämmentävä:
Maallikkokin tietää, että rikos edellyttää tahallisuutta — tai joissakin tapauksissa ainakin tuottamuksellisuutta.
Rikos ei useinkaan edellytä tahallisuutta, vaan esim. tappotuomion voi saada vain “olisi pitänyt tietää” ‑fraasin perusteella. Jos lyön puukon toisen selkään, niin minun pitäisi tietää, että toiselle saattaa aiheutua siitä kuolemanvaara, vaikken millään muotoa olisi halunnut tappaa.
Myöskään tietämättömyys laista ei ole mikään lievennysperuste. Jos ajan neljänkympin alueella iloisesti kuuttakymppiä luullen sellaisen nopeusrajoituksen olevan voimassa, niin ihan samat sakot tulee kuin tahallisesti hurjastellessanikin. Kirjanpitorikos tapahtuu usein huolimattomuudesta etc.
Eli Inkisen tapauksessa olisi ollut herttisen yhdentekevää, miten hän on lapsipornon haltuunsa saanut ja miten se hänen koneeltaan on edelleen levitetty. Tämä ei tunnu nyt menevän täällä monien kaaliin. Hän oli kuitenkin oman ilmoituksensa mukaan toimijana.
Tästä on tukku ennakkotapauksia, tuomio on tullut silloinkin kun oikeus on pitänyt todennäköisenä, että materiaali on tullut tahattomasti haltuun.
Tämä on nyt hankalaa, kun en saa laittaa tänne Seiskan jutun sisältöä. Siinä olisi ratkaisevia pointteja, mutta Osmo on tiukkana. Keskustelemme koko ajan lehtijutusta, jonka minä ainoana olen lukenut — vähän turhauttavaa…
Lapsipornon hallussapidosta voi saada muuten kaksi vuotta vankeutta eli ei ole rangaistusasteikolla mikään lievä rikos. Lieviksi rikoksiksi lasketaan sellaiset, joissa maksimirangaistus on kuusi kuukautta.
Eli Inkisen tapauksessa olisi ollut herttisen yhdentekevää, miten hän on lapsipornon haltuunsa saanut ja miten se hänen koneeltaan on edelleen levitetty.
Ei nyt sentään. Jotain tuottamuksellisuutta tarvitaan. Elinan nopeusrajoitusesimerkki esimerkiksi ei päde, jos nopeusrajoitusta osoittava merkki on kaatunut kolarissa. Jos autoilija ei katso liikennemerkkejä, se on hänen vikansa eikä tietenkään kelpaa selitykseksi.
Jos Elina olisi oikeassa, hyvin suosituksi voisi tulla lähettää toisen koneelle laitonta aineistoa imuroiva troijalainen ja tehdä rikosilmoitus tätä hallussapitäjää vastaan ja lähettää tietysti rikosilmoituksesta kopio Seiskaan.
Elina:
Eli Inkisen tapauksessa olisi ollut herttisen yhdentekevää, miten hän on lapsipornon haltuunsa saanut ja miten se hänen koneeltaan on edelleen levitetty. Tämä ei tunnu nyt menevän täällä monien kaaliin.
No ei mene kaaliin tosiaankaan…
Jos menen metsaan keraamaan sienia ja keraan koriini vahingossa suppilovahveroiden sekaan myrkkysienen. Menen kotiin ja valmistan sienista ruokaa, jonka joku perheenjasenistani syo. Taman seurauksena han menehtyy. Olisinko siis mielestasi (ja Suomen lain mukaan) tappaja tai perati murhaaja?
hihihih… tarkkaile Osmo roskapostiasi! 😉
“Jos Elina olisi oikeassa, hyvin suosituksi voisi tulla lähettää toisen koneelle laitonta aineistoa imuroiva troijalainen ja tehdä rikosilmoitus tätä hallussapitäjää vastaan ja lähettää tietysti rikosilmoituksesta kopio Seiskaan.”
Olen yrittänyt tätä sanoa, minua ei nyt sinänsä kiinnosta yksilötapaus vaan yleisesti, ja väitän että tuon tapainen käytös kasvattaa kokoajan suosiotaan. Se nyt on vaan reaalielämässä kohtuuton vaatimus että tavan surfailija tietää mitä hänen tietokoneellaan on.
Jos vaivautuu lukemaan vaikka IT-alan julkaisuja Seiskan ja maikkarin netiin ohessa, niin selviää ettei välttämättä tarvita edes mitään pahaa hakkeria:
…A child pornography possession charge against a former Massachusetts state government employee has been dropped after forensic evidence showed that his machine was infected with various forms of malware that silently drove his browser to the unsavory sites and files…
Fiola lost his job and friends, and suffered a major blow to his reputation during the investigation that began after he was fired in March 2007 after IT found traces of child pornography on his laptop… forensic experts found that the child porn traffic and files were driven by malware on his agency-issued laptop.
“Fiola’s case has raised concern among security experts, who say while his situation was extreme, it should be a wakeup call to users, in-house IT investigators, and law enforcement. Charges such as child pornography should be verified through other means besides the computer itself, notes Jeremiah Grossman, CTO of WhiteHat Security.
“There’s no way that users nowadays are able to successfully defend their machine from being compromised. There’s just no way,” Grossman says. “Real Websites are getting laced with malware… It’s almost impossible to defend your browser. You could do everything right and it won’t matter.”
…
Loehrs, who is president of Law2000, says she found just about “everything” when it came to malware on Fiola’s laptop. “I even found a script file running its own searches. There were Trojans opening the computer to be hacked, viruses redirecting Websites and bringing up porn Websites,” she says.
“You could see him logging in to do work and all of a sudden, a porn image would appear,” Loehrs says. “They would just start appearing only because he had opened his laptop and he was now connected to the outside.”
There were no signs of Fiola himself actually typing in a URL to one of the sites or directing his browser there. Instead, the malware on his machine as well as a possible remote attacker were doing the dirty work and storing cached images of child porn…
Cases like Fiola’s — where an infected machine leads to an assumption of the user’s guilt — are becoming all too common, experts say. Much of this has to do with the technical knowledge gap in the mainstream, they say. It’s not the same as when someone gets arrested for possession of drugs in their vehicle: “I’ve seen this before,” says Alex Eckelberry, CTO of Sunbelt Software. “A completely innocent guy gets caught up with this mentality… a forensic investigator who didn’t know what he was doing, or had a lack of the technical concepts.”
Eckelberry says even a user surfing legitimate content with sexual content, for instance, could get swept up in such a case. “That happens a lot… they get infected with malware” from a sketchy site, he says.
The flip side, of course, are the true child pornography criminals who abuse “the computer virus did it” defense. “While that is possible, there have been cases I’ve read of where forensic examiners were able to prove the individual put the malware on their computer intentionally in anticipation of using it as a defense when they got caught,” says James Wingate, director of the steganography analysis & research center at Backbone Security.
Fiola, meanwhile, remains out of a job (he was fired by DIA in March of 2007), and reportedly plans to take legal action against the agency.
“I think the message in this is that employees should not use a computer they know has been used by someone else without some sort of assurance, preferably in writing, that the IT dept has properly sanitized the computer… low-level format, reload OS and applications, etc… The problem is that employees [who are] not computer literate have no way to [do this] without going to an outside expert for verification.”
http://www.darkreading.com/security/showArticle.jhtml?articleID=211201118
Sitten on tuo surullisen kuuluisa Operation Ore.
http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_ore#Controversies
Brittipoliisilta nyt vaan meni jotenkin “ohi”, että suuri osa todistusainestona käytetyistä luottokorttimaskuista oli tehty varastetuilla luottokorttitiedoilla, ja pidätti lailliset korttien haltijat. Aika moni syytönkin tunnusti:
Richard did use adult pornography, but no child pornography was found on his computers.
He maintained his innocence, but did not want to expose himself to the publicity of a trial where his friends and family would find out about the allegation.
So, like 600 others in the Ore enquiry, he accepted a caution. This meant admitting his guilt and being placed on the sex offenders register.
“The prospect of a trial with all the publicity in the local paper and your name being known was much more frightening than accepting the caution,” he says
…
There were many families who were caught up in the enquiry, but those contacted did not want to be interviewed.
David Campbell can understand why. He is a solicitor who has dealt with around a 100 Operation Ore cases.
“I’ve had clients who have had to agree not to live at home, not to have access to their children — there was no evidence to prosecute them or that they were a danger to their own children,” he says.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/6642465.stm
Kun seuraukset on yo. luokkaa, niin se että tutkinnassa nyt vaan sattuu ja tapahtuu ei ole hyväksyttävä selitys.
Osmo:
“Ei nyt sentään. Jotain tuottamuksellisuutta tarvitaan.”
Suomalainen oikeuslaitos päätöksessään:
Oikeuden mukaan miehen oli täytynyt mieltää ja suhtautua hyväksyvästi siihen mahdollisuuteen, että ohjelman keräämien kuvien joukossa olisi todennäköisesti mukana myös lapsipornoa sisältävää materiaalia. Merkityksellistä ei oikeuden mielestä ollut se, oliko mies itse myötävaikuttanut kuvien tallentumiseen koneelle vai ei.
Spämmistä voi todellakin saada tuomion.
Rotwang, Osmo ja muut täysin juridiikkaa ymmärtämättömät henkilöt..
Te tarvitsisitte nyt jonkin oikeustieteellisen peruskurssin ja sitä en tässä voi antaa. Ilmeisesti rikoksen tunnusmerkistönkään käsite ei ole selvä, joten keskustelu on vaikeaa.
Myöskin selvästi kuvittelette, että on jokin Suuri Laki, josta näkee vastauksen joka ongelmaan.
Oikeuskäytäntö on kuitenkin jotain ihan muuta: vakiintunutta tulkintaa ja kohtuuden punnintaa. Mikään päätös ei saa olla lainvastainen, mutta monille päätöksille ei löydy laista kaikkea ohjenuoraa.
Jokainen oikeustapaus on yksilöllinen ja syyllisyys harkitaan hyvinkin monisyisistä, eritasoisista komponenteista käsin.
Rotwangille varoitus kesäiseen sienimetsään:
Syöttämällä myrkkysieniä perheenjäsenilleen, saa hyvinkin tuomion kuolemantuottamuksesta, jos niin onnettomasti käy aterian pääteeksi.
Näin tulisi aivan varmasti käymään, jos uhreina olisivat lapset, joilla on hyvin vähän mahdollisuuksia itse arvioida tilannetta. Jos kyseessä on vaimo, joka on esim. auttanut sienikastikkeen laitossa, on tilanne jo toinen.
Mikäli Rotwang on täysin järjissään oleva aikuinen ihminen, niin hänen olisi pitänyt tietää, että metsässä on myrkkysieniä ja varoa niitä. Eli tämä “olisi pitänyt tietää” — argumentti on oikeudessa käytössä yhtä usein kuin itse laki.
Koska Rotwang aikuisena?, järkevänä? ihmisenä on kuitenkin huolimattomuuttaan syöttänyt lapsille aterian, jossa on myrkkysieniä, niin kyllä siitä rikostuomio on aivan todennäköinen.
Eli olepa huolellinen. Kuvitteletko tosiaan, että voit syöttää ihmisille myrkkysienä ja olla vain “hupsista heijaa”.. heittikin veivinsä. Se oli vahinko.. sorry!
Sama koskee Osmon esimerkkiä. Jos joku vandaali on yöllä kaatanut liikennemerkin, niin kuvitteleeko Osmo, että sillä alueella voi posotella tuhatta ja sataa… Ei voi!
“Olisi pitänyt tietää”, mikä on asiallinen nopeusrajoitus kyseisellä alueella ja noudattaa alhaisinta mahdollista. Eli jos on epävarma nopeusrajoituksesta taajamassa, niin menee mieluummin neljää- kuin viittäkymppiä.
Jokainen voi kahlata oikeustapauksia, jos ei minuun luota.
Tekisi tähän mieli taas laittaa, että ootte te ääliöitä, mutten laita, koska T‑MIES on heti kimpussani haukkumassa tädiksi ja mitä vielä…
Osmo vainoharhaisena:
Jos Elina olisi oikeassa, hyvin suosituksi voisi tulla lähettää toisen koneelle laitonta aineistoa imuroiva troijalainen ja tehdä rikosilmoitus tätä hallussapitäjää vastaan ja lähettää tietysti rikosilmoituksesta kopio Seiskaan.
Tällainen nyt on paranoidisuutta pahimmillaan. Minkä tahansa rikoksenhan voi periaatteessa lavastaa. Se otetaan sitten tutkinnassa huomioon.
Miksi lapsipornon hallussapidon pitäisi olla jotenkin eri asemassa kuin muiden rikosten? Ihminen voidaan lavastaa vaikka murhaajaksi. Eli juuri lapsipornon hallussapidosta ei voida syyttää?
Tässä Osmon logiikassahan menee sitten niin, että:
Kaiken pitäisi olla laillista koska on aina mahdollisuus, että joku on sabotoinut asiaa. Jos joutuu epäillyksi, niin se on väärin. Koskaanhan siitä ei ole täyttä varmuutta kuka, missä ja miten, niin parasta sallia kaikki… Mistä sitä koskaan tietää, mitä kukin on milloinkin vekslannut, eikö vain?
Ja muuten… jos nyt joku tuolla tavoin häiriköi toisen elämää ja haluaa hänelle noin paljon pahaa lavastamalla rikoksen, niin eiköhän henkilö ole tiedossa. Mielenvikainenhan sellainen ihminen on ja taatusti löydetään.
Politiikassa tulee ehkä vähän vainoharhaiseksi. Tai sitten sinne hakeutuvat jo valmiiksi harhaiset. Hmmm?
“Oikeuden mukaan miehen oli täytynyt mieltää ja suhtautua hyväksyvästi siihen mahdollisuuteen, että ohjelman keräämien kuvien joukossa olisi todennäköisesti mukana myös lapsipornoa sisältävää materiaalia. Merkityksellistä ei oikeuden mielestä ollut se, oliko mies itse myötävaikuttanut kuvien tallentumiseen koneelle vai ei.
“Spämmistä voi todellakin saada tuomion.”
Googlasin, näemmä Nikin sivulta, mutta ymmärsin ettei sinne ei toki viitsi suoraan linkata kun se on kieltolistalla. Eli kiitos tästä, vahvistaa käsitystäni, että suomalainen(kin) oikeuslaitos on täysin pihalla näissä asioissa. Halvemmalla pääsisi kun lauantailoton yhteydessä arvottaisiin viikon syyllinen.
Vetää hiljaiseksi. Kuka ***** näitä lakeja kirjoittaa ja mikä kirjekoulu se oikeustieteellinen oikein on?
Elina hyvä, kiitos opastuksesta juridiikan ihmeelliseen maailmaan. Osuit naulan kantaan, en tunne alaa lainkaan, pyrin ainoastaan punnitsemaan asioita oman oikeustajuni perusteella. Osallistun näihin keskusteluihin lähinnä oppiakseni uutta. Jos se tekee minusta ääliön, niin olen ihan hyvillä mielin sellainen.
Jos tosiaan on niin, että tietokoneviruksen mukana tulevasta lapsipornosta voi saada tuomion, niin uskon sen toki. Siinä tapauksessa Suomen laki ja vallitseva oikeuskäytäntö on jyrkässä ristiriidassa oman oikeustajuni kanssa ja toivon, että lainsäätäjät havahtuvat asian suhteen. Se antaa minulle myös entistä suuremman syyn äänestää vaaleissa sen puolesta, että ihmisten yksityisyydensuojaa parannetaan huomattavasti.
Heips Ellu!
Joudumme nyt tyytymään wikipediaan, kun en oikein ehdi etsiä parempiakaan lähteitä.
“Syyllisyys näet jaetaan karkeasti kolmeen osaan, tapaturmaan jossa syyllisyyttä ei ole, tuottamukseen jossa tekijä on menetellyt sekä varomattomasti että moitittavasti, ja tahallisuuteen, joka sekin jaetaan joskus useampaan osaan. Syyllisyys siis edellyttää meillä vallitsevan käsityksen mukaan kykyä tahdon muodostamiseen eli esimerkiksi kuvitelman ja todellisuuden erottamiseen.
Rikoslain järjestelmän mukaan teon rangaistavuus edellyttää tahallisuutta. Kun teko on tuottamuksellisena rangaistava, siitä mainitaan laissa erikseen.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikoslaki
Tätä lapsipornon hallussapitolakia minulla ei ole. Jos se laki alkaa kutakuinkin näin: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pitää hallussaan..” kyse on laista, jossa myös tuottamuksellisuus on rangaistavaa.
Kinamme on nyt kulminoitunut siihen, että sinun (ja Juristin) käsityksen mukaan “häkki heilahtaa, jos koneelta löytyy pornoa” ja minä varovaisena lautamiehenä olen perännyt tahallisuutta (tai ainakin tuottamuksellisuutta).
Netissä on esitelty oikeustapausta (www.lapsiporno.info) jossa tuomio tuli ilmeisesti sillä perusteella, että “vastaajan olisi tullut ymmärtää, että ladattujen kuvien joukossa voi olla myös lapsipornoa”. Jos tämä pitää paikkansa, olemme kyllä T. Pyyluoman kuvaamalla hyvin turvattomalla alueella. Toisaalta en ihmettelisi, vaikka ao. sivustolla kyseinen oikeustapaus olisi kuvattu hiukan kaunistellen. Eli voi olla, että käräjäoikeus näki esimerkisi sen sivun, josta henkilö on klikannut “download”-painiketta ja kyseinen sivu ei ole jättänyt mielkuvitukselle tilaa. Ei voi tietää.
Mutta se periaate: voidaanko ihminen tuomita jostakin rikoksesta, jota hän ei tiedä tehneensä?
Jos sinulla Elina on Fleece-huppari ja joku sujauttaa huppuusi 230 gr kokaiinia lentokoneessa palatessasi Korfulta (aikomuksenaan tietenkin napata ao paketti takaisin tullin jälkeen), uskon toki, että olet hetken aikaa pulassa Elina, mutta en toki usko että joutuisit tiilenpäitä lukemaan.
JOs roskapussia viedessäsi yksi chiquita-banaanin kuori sinulta vahingossa tipahtaa ja naapurin pippurinen eläkeläinen siihen sauvakävellessään luikastuu ja takaraivonsa halkaisee, et pääse häpeämään huolimattomuuttasi leivättömän pöydän ääreen — elämän (sinun) on jatkuttava ihan siitä mihin se jäikin.
Jos olet kavaljeerin kanssa illallista viettänyt viihtyisässä lähiravintolassa ja kahvin ja konjakin seuraksi haluaisit nauttia sikarin, se on toki kiellettyä tupakkalain nojalla. Jos viallinen kaasuhella keittiössä on jo tovin butaania koko ravintolaan levittänyt ja sattuu räjähdys siksi, että sytytit sikaria, sinun syyksesi luetaan edelleenkin vain tupakkalain rikkominen.
Nämä esimerkit ovat siis vahinkoja — teon tehnyt ihminen ei tiennyt seurauksista. Jos olisi tiennyt, häkki olisi heilunut. Ei tiennyt, ei heilu häkki.
Eikös näin olekin hyvä, Elina?
Touko Mettinen
Ellu hei, pelko siitä että lavastetaan syylliseksi murhaan on vainoharhaista koska on vainoharhaista olettaa etteikö poliisi, syyttäjä ja tuomioistuin tutkisi tuollaista rikosta asianmukaisesti, siitä pitäisi olla todisteita joita on vaikea olla jos ei ole rikosta tehnyt. Näiden lapsipornojuttujen kohdalla tämä ei pidä paikkaansa.
Minulla ei ole tällaisista lavastustapauksista suoraa kokemusta, ja jos olisi niin luultavasti en voisi niistä salassapitosopimusten, luottamussuhteiden, ja ammattietiikan vuoksi juuri mitään sanoa. Kuitenkin, tuollaisista tapauksista liikkuu huhuja, en jaksa googlata mutta varmaan jokunen on tullut julkisuuteenkin, ja pidän niitä uskottavina. Esim. niin että syystä tai toisesta katkera, tai vaikkapa tietoturvaprojektilleen rahoituksen haluava, asiantuntija järjestää lapsipornoa toimitusjohtajan koneelle, jopa puolileikillään. Tuohon jos sekoittaa poliisin joilla ei ole resursseja/osaamista tutkia näitä kunnolla, syyttäjän ja tuomioistuimen joka on vaan pihalla, roskalehdistön ja yleisen hysterian, niin taas tuotettiin yksi karmea pedofiili.
Huomautan, että jos joku sujauttaa huppariisi kokaiinia, niin olet todellakin pulassa. Todisteet ovat sinua vastaan, ja sinun pitää luultavasti esittää aukoton kertomus joka voi sinut pelastaa tai sitten ei. Tuomari punnitsee asioita ja päätös tuskin on edeltäkäsin varma.
Tarkoitan siis, että oikeuden pitää antaa päätöksensä myös tapauksissa joissa ei ole absoluuttisen 100%:n vedenpitävää näyttöä syyllisyydestä. Ollaan harmaalla alueella eikä totuutta saada selville. Mutta aina harmaalla alueella oltaessa ei tule vapauttavaa päätöstä. Tulee myös tuomioita.
Rotwang: Kun lakia kirjoitetaan, niin pitäisi pohtia näitä kahta näkökohtaa: Kuinka usein syyllinen pääsee kuin koira veräjästä (a) ja kuinka usein syytön tuomitaan (b).
Mitään lakia ei voida kirjoittaa siten, että tältä b‑tyypin virheeltä vältytään täysin ja että ketään syyllistä saataisiin ikinä tuomittua. Näiden kahden virheen välillä optimoidaan. En nyt väitä, että onko lapsipornonhallussapidon kanssa optimointi onnistunutta, mutta kehoitan arvioimaan tätä “vaihtokauppaa” ennen kun vaadit lapsipornolain muuttamista.
Tämä a‑tyypin virheen ja b‑tyypin virheen välinen ero muuten selittää huomattavan osan siitä miksi jo pelkkä syyllisyys leimaa ihmistä. Oikeudessa on perinteisesti yritetty välttää syyttömien heittämistä vankilaan sen kustannuksella, että useampi syyllinen jää vapaalle jalalle. Eli tyyliin syytetty on 80% todennäköisyydellä syyllistynyt rikokseen, mutta hänet jätetään tuomiotta. Kuitenkin on täysin rationaalista, että muut ihmiset suhtautuvat häneen lähes samoin, kuin jos hänet olisi tuomittu.
Touko Mettinen: “Jos sinulla Elina on Fleece-huppari ja joku sujauttaa huppuusi 230 gr kokaiinia lentokoneessa palatessasi Korfulta (aikomuksenaan tietenkin napata ao paketti takaisin tullin jälkeen), uskon toki, että olet hetken aikaa pulassa Elina, mutta en toki usko että joutuisit tiilenpäitä lukemaan.”
No mä oon aika ihmeissäni, jos tästä ei joutuis vankilaan. Jos tällaiset huumeiden salakuljettajat päästetään vapaalle jalalle, niin miten oikeita salakuljettajia saatas ikinä häkkiin? (Eli siis jos b‑tyypin virhettä vältetään näin ankarasti, niin a‑tyypin virheiden määrä kasvaa sietämättömän suureksi.)
Onko nämä esimerkit todellisia, vai mielikuvituksesi tuotetta?
Jeh, tästä vielä, että jos läpikotaisin kunnolliselta vaikuttava naispuolinen täti jääkin kiinni kokaiinia hupparissa niin eiköhän täti pääse vapaaksi. Mutta jos kokaiini on sujautetttu parikymppisen nuoren rahattoman epäsiistin humalaisen miehen taskuun, niin olen aika varma, että häkki heilahtaa.
Olen yleensä Touko Mettisen kanssa samaa mieltä, että oikeuspäätöksistä ei pitäisi sanoa mitään tutustumatta koko materiaalin, eli (ilta)lehdistö vetää mutkat suoraksi. En kuitenkaan näe Nikin selonteon perusteella, jonka voisi helposti kumota lukemalla samat pöytäkirjat kuin hän, mitään syytä olettaa että hänen esittämänsä fakat ovat virheellisiä.
Kyse on siis siitä, että syytetty on ladannut usenetistä (alt.binaries.pictures.jotain ilmeisesti) 40 000 pornokuvaa joista 200 on luokiteltu lapsipornoksi. Usenet (keksusteluryhmät) on sen verran katoavaa kansanperinnettä ja muutenkin minulle vähän vieras, etten tiedä miten tarkalleen sieltä ladattiin tiedostomassoja, mutta ajatus että hän olisi naksutellut nuo yksitellen ei ole uskottava, edes vuonna 2001. Olettaisin että käytetty news reader teki haun perusteella massalatauksen.
Se mittakaava millä ihmiset lataa tiedostoja on yksinkertaisesti sellainen että on kohtuutonta olettaa lataajan olevan tietoinen koko massan sisällöstä. Vertaisverkostoissa ja muualla liikkuu satojen megatavujen pakattuja tiedostoja, joilla on ehkä kymmenen merkin kuvaus, tuo tarkoittaa still-kuvina mahdollisesti kymmeniä tuhansia kuvia per paketti. Ja näitä ladataan tyypillisesti useita yhtä aikaa. Anekdoottina, erään käyttäjän jäljiltä eräästä tietojärjestelmästä löytyi kolme teratavua tiedostoja, joista suurin osa pornoa. Yksi teratavu on, pakkaustiheydestä ja kuvanlaadusta riippuen, jokunen miljoona kuvaa tai pari tuhatta tuntia videota.
Oikeus on mieltä, että ei pitäisi ladata tuollaisia massoja, koska on todennäköistä että ne sisältävät jotain laitonta materiaalia. Mitäs lataa pornoa.
Täällä reaalimaailmassa:
Ensinnäkin, vertaisverkkoja käyttää tilastokeskuksen mukaan Suomessa 7% netin käyttäjistä, eli yli 200 000 ihmistä.
Toiseksi, tämän tutkiminen on ilmeisistä syistä vähän hankalaa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa yleensä tutkimuksissa noin kolmannes netin käyttäjistä myöntää kysyttäessä käyvänsä säännöllisesti pornosivuilla, näistä muuten neljännes naisia, ja en nyt usko että Suomessa nuo osuudet on ainakaan pienempiä. Tämä tarkoittaa pyöreästi että pornoa lataa suomessa ainakin 750 000 miestä ja 250 000 naista, todennäköisesti luvut ovat alakanttiin.
Artturi:
Tämä a‑tyypin virheen ja b‑tyypin virheen välinen ero muuten selittää huomattavan osan siitä miksi jo pelkkä syyllisyys leimaa ihmistä.
Voi olla. Itse en usko, etta ihmiset yleensa pysahtyvat tallaisissa tapauksissa objektiivisesti analysoimaan faktoja ja todennakoisyyksia, vaan he reagoivat asioihin enemman vaistonvaraisesti ja tunteella — usein ylireagoiden.
Yksi asiaan vaikuttava tekija on se, etta ihmiset nayttavat saavan mielihyvaa juoruista. Mita mehukkaampi juttu, sita enemman mielihyvaa, joten juoruun lisataan aina varikynaa mukaan. Liioitellun jutun kertominen antaa kertojalleen sosiaalista paaomaa (tai juorulehden tapauksessa ihan selvaa rahaa), mutta siita ei yleensa koidu hanelle mitaan penaltya, joten se juttu alkaa kehittya sinne liioittelun suuntaan. Juorulehtien lukijat tuskin edes haluavat artikkelien olevan objektiivisia tai tasapuolisia, vaan hyvia juttuja, eraanlaisia faktan ja fiktion valimaastoon sijoittuvia tarinoita.
Ihmiselle on myos luonnollista “ylireagoida” odottamattomiin uhkiin, mahdollisesti tallainen kayttaytyminen on ollut evoluutiossa valintaetu. Jos on olemassa pienikin epailys, etta naapurin seta on pedofiili, on ihan luonnollinen reaktio kieltaa lapsia puhumasta hanelle ja muutenkin valttaa kyseista ihmista tai jopa savustaa hanet paniikissa ulos naapurustosta, reagoisin todennakoisesti niin itsekin. Siis vaikka >95% todennakoisyydella han olisi ihan harmiton seta. Rationaalisesti ajateltuna moni arkinen toimi olisi lapselle naapurin setaa suurempi riski, mutta ihmismieli ei laske todennakoisyyksia. Se on vahan samanlainen pelkoreaktio kuin minka oksan rasahdus pimeassa metsassa aiheuttaa. Keho valmistautuu pakenemaan tai taistelemaan pumppaamalla adrenaliinia vereen, ei siina pysahdyta objektiivisesti arvioimaan rasahduksen aiheuttajan todennakoisyyksia, tyyliin tuuli: 99,9%, verenhimoinen hyokkaaja: 0,1%.
Touko-Pouko kysyy kymmenennen kerran:
Mutta se periaate: voidaanko ihminen tuomita jostakin rikoksesta, jota hän ei tiedä tehneensä?
Ja kymmenennen kerran vastataan:
Totta kai voidaan. Olen voinut tupakoida metsässä ja stumpata huolimattomasti. Vietän rauhaisaa koti-iltaa elokuvan ääressä autuaan tietämättönä maastopalosta, samanaikaisesti kun hehtaareja metsää roihuaa.
Jos minut voidaan jäljittää, niin kuvitteletko Pouko, että selviän vain sanomalla — “voi, ei.. voi jukranpuits, mä oon pahoillani. Ihan oikeesti, hei!”
Vai olisiko tiedossa rikosprosessi?
Tarkoitus teossa voi olla jopa hyvä. Mitä sanotte pariskunnasta, jotka vegaani-innostuksessaan nälkiinnyttävät lapsensa hengiltä (todellinen oikeustapaus Saksassa)? Eikö se ole rikos, kun vain niin hyvää tarkoittivat piltilleen… Vai mitä oikeustajusi sanoo, Pouko?
Menee niin jankkaamisen puolelle, mutta edelleen tämä “olisi pitänyt tietää” ‑lause on erittäin tavallinen pöytäkirjoissa. On noudatettava erittäin suurta varoivaisuutta kuivaan aikaan tupakoidessaan metsässä. Pitää vain tietää.
Täysin ennalta-arvaamaton sattuma ei kuulu kohtuuden piiriin. Jos tosiaan joku kaatuu ja kuolee vahingossa pudottamaani banaaninkuoreen, on varmasti jokaisen mielestä kohtuutonta, jos saan tuomion kuolemantuottamuksesta. Samoin on tämän butaaniesimerkin kanssa.
Toukkis jatkaa:
Syyllisyys siis edellyttää meillä vallitsevan käsityksen mukaan kykyä tahdon muodostamiseen eli esimerkiksi kuvitelman ja todellisuuden erottamiseen.
Niin no.. tämä kai on itsestään selvää. On syyntakeettomia tai alentuneesti syyntakeisia ihmisiä — mielisairaat, älyllisesti kehitysvammaiset, dementoituneet, holhouksenalaiset etc. Alle 15-vuotiaat lapset on täysin vapautettu rikosoikeudellisesta vastuusta, mutta eivät korvausvastuusta, mikä voi tulla monessa perheessä yllätyksenä. Jopa alle 10-vuotiaat voivat joutua korvausvelvollisuuteen aiheuttamastaan vahingosta.
Tässä taas punnitaan yksilölliseti, mitä lapsen pitäisi tietää ikätaso ja yksillölinen kehitys huomioiden.
Metsässä tupakoinnista tuskin nousee rikosprosessia, mutta kylläkin vahingonkorvausoikeudenkäynti.
Osmolle,
Sanotaan sitten kirjanpitorikos… nehän ovat suurelta osin huolimattomuuttaan tehtyjä ja aivan tietämättömyyttä.
Ne ainakin ovat rikosprosessissa ilman muuta.
Saattoi olla huono esimerkki tuo metsäpalo, minusta siitäkin kyllä voi tulla rikosprosessi. Oletko varma, ettei voi tulla?
Mä pidän tän tässä vaiheessa: metsäpalovaaran aikana metsäpalon sytyttäminen ilman tahallisuutta on tuottamuksellinen rikos ja rikosprosessiksi voi mennä.
Näin sanoisin mun tuntumalla asiaan, mutta nyt en lähde vannomaan.
Ymmarran sen, etta esim. henkirikoksissa tuottamuksellisetkin rikokset on rangaistavia. Lainsaataja haluaa ehkaista edesvastuutonta sekoilua, joka saattaa koitua kohtalokkaaksi muille ihmisille, makes sense. Mutta miksi tuottamuksellinen lapsipornon lataaminen pitaisi olla rangaistavaa? Enta sitten, jos joku lataa koneelle miljoona pornokuvaa, vaikka on olemassa pieni riski, etta joukossa on laittomia kuvia. Mita haittaa tasta toiminnasta aiheutuu? Lisaako vahingossa ladattu lapsiporno tietokoneen muistissa lasten hyvaksikayttoa? Eiko riita, etta keskitytaan ottamaan kiinni niita oikeita rikollisia, jotka lataavat ja levittavat tata materiaalia tietoisesti ja systemaattisesti? Hehan tata hommaa pyorittavat ja luovat tilauksen uuden rikollisen materiaalin tuotannolle.
Tama ei nyt ollut varsinainen kannanotto puolesta tai vastaan, kun en ole tahan vastenmieliseen tematiikkaan aiemmin perehtynyt. Kunhan lampimikseni pohdiskelen.
{i}“Jos minut voidaan jäljittää, niin kuvitteletko Pouko, että selviän vain sanomalla — “voi, ei.. voi jukranpuits, mä oon pahoillani. Ihan oikeesti, hei!”{/i}”
toivoisin, että noissa jukranpuitis-tapauksissa “tekijä” olisi joku “elina”, joka saattaisi tulla tuomituksi “okeesti”.
Eiks se ois fantsuu ja rehtii hei!?