Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2009

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2009”

1. Vuosaaren pohjoisen ostarin kaaval­u­on­nok­ses­ta ja juop­poka­tok­ses­ta. Pakko ihme­tel­lä mik­si pitää hyysätä 5–10 henkilön vakio­juop­posakkia oma­l­la gril­lika­tok­sel­la, jota ymmärtääk­seni suurin osa alueen asukkaista vas­tus­taa. Tämä sama poruk­ka on ter­ror­isoin­ut ostaria kesäisin viimeiset 20 vuot­ta. Joukko on har­ven­tunut luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta, mut­ta kyseinen paik­ka houkut­telee syr­jäy­tyneitä myös muual­ta. Tätä ei ole sosi­aalivi­ras­tossa huomioitu. Ennal­taehkäi­sevä toim­inta ei tun­nu kaupunkia kiin­nos­ta­van. Kes­ki-Vuosaares­ta (läh­es 14.000 asukas­ta) puut­tuu kokon­aan nuorisotalo. 

   Niin pitkään, kun kyseinen sak­ki tuol­la ostar­il­la notkuu, pysyy mak­sukyky­isin poruk­ka (lähistön omako­ti­a­su­jat) ja lap­siper­heet pois­sa, eikä ostarin kehit­tämiselle ole edel­ly­tyk­siä. Täten näen ostarin laa­jen­nuk­sen täysin turhana. Varovainen, hyvin maise­maan sovitet­tu täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen ja uusi päiväkoti ovat tervetulleita. 

   Kes­ki-Vuosaa­res­sa ei ole tätä yhtä porukkaa luku­unot­ta­mat näkyviä sosi­aal­isia ongelmia. Alue on viime vuosi­na kehit­tynyt posi­ti­ivis­es­ti onnis­tuneen täy­den­nys­rak­en­tamisen ansios­ta. Ain­oas­taan tämä ostari on jämähtänyt 60-luvulle. Vuosaaren ongel­ma-alueet ovat Kallahti ja Meri-Rasti­la. Sinne sosi­aalivi­ras­ton pitäisi suun­na­ta panok­sen­sa, yhden tapa­juop­poporukan hyysäämisen sijaan.

   Vastaa

2. Tätä samaa ilmiötä on muual­lakin Helsingis­sä. Juopot val­taa­vat aukiot, penkit ym ja muut ihmiset kaikkoa­vat sieltä.

   Vastaa

3. Osmo, mik­si sin­ua har­mit­taa se, että kaupunki­in raken­netaan lisää asun­to­ja, jos rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu yksi­tyisen maille? Eikö tämä ole vain kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvä asia (mikäli mitään eri­tyisen merkit­täviä luon­to- tai kult­tuuri­ar­vo­ja ei sil­lä tuho­ta)? Kum­malli­nen aja­tus, että muiden omis­tamille ton­teille kaavoit­tamises­sa olisi jotain har­miteltavaa, kun hyö­tyä saa joku muu kuin kaupunki.

   Vastaa

   1. Tässä tapauk­ses­sa ollaa huolis­saan juuri luon­to- ja kult­tuuri­ar­voista. Maan­omis­ta­ja kuitenkin halu­aa raken­nu­soikeut­ta, vaik­ka paik­ka ei olekaan oikein sovelias. Jos raha menisi Sveitsin tapaah yhteiskun­nalle, ja hän halu­aisi sitä silti, voisi enem­män luot­taa siihen, että paikalla tarvi­taan juuri rakentamista.
      Listal­la­han on kaa­va Munkkivuores­ta, jos­sa rak­en­t­a­mi­nen taas on paljon parem­min perustel­tua. Tosin sitäkin osa asukkaista vastustaa.

      Vastaa

4. “Kat­sokaa kuvaa! Kan­nat­taa myös kat­soa alueen yleisku­vaa! Minus­ta tämä on upea­ta ver­rat­tuna aiem­paan lähiörakentamiseen.”

   Havain­neku­vat ovat ennenkin olleet hieno­ja, toteu­tus onkin sit­ten ihan toinen jut­tu. Havain­neku­vien kat­toteras­si­sisäänve­dot muut­tuvat umpiak­vaar­i­oik­si, puiset lai­turi­rak­en­teet beton­isik­si, tiealueet kaukaloidaan korkeil­la kivetyk­sil­lä ja kävelyaukeat pin­noite­taan Lem­minkäisen vakionopalla.

   Vastaa

5. “Nyt sit­ten kaavoite­taan Kallion­iemen­tien kupeeseen 200 k‑m2 raken­nu­soikeut­ta. Ei mitenkään riidat­tomasti. Tätä pitänee käy­dä kat­so­mas­sa. Sem­moinen sadan­ton­nin etu maan­omis­ta­jalle. Jos kaupun­ki omis­taisi kaiken maan tai jos meil­lä Sveitsin tapaan 90 % kaavoitushyödys­tä rahastet­taisi­in yhteyskun­nalle, näi­hin voisi suh­tau­tua viileämmin.”

   Saisi­han tuos­ta rahat pois kiin­teistövero­tuk­sel­la, eikä mon­imutkaisem­pia sys­teemeitä tarvittaisi.
   Kuitenkin, sehän on taloudelle hyvä asia kun maalle investoidaan. Tätähän pitäisi suosia. Verot­taa pitäisi sel­l­aista toim­intaa, mikä estää investoin­te­ja. Ja maan tehokas­ta käyttöä.

   Vastaa

6. Tuo Kru­unuvuoren­ran­nan suun­nitel­ma vaikut­taa ihan kival­ta, mut­ta nuo havain­neku­vat ovat aina yhtä korne­ja ihannemaisemia.

   Tuo­hon kuvaan voisi lisätä pul­sarirem­min juopot­tele­maan nur­mikkoalueelle, pari henkilöau­toa tukki­maan jalankulku­väylän ja reunim­maisen talon julk­i­sivu­un sopisi muu­ta­ma hätäi­nen graf­fi­ti ‑kyhäelmä.

   Vastaa

7. Kru­unuvuoren­ran­nan suun­nitel­mas­ta. Turhan tiivi­iltä vaikut­taa min­un maku­u­ni. Liian paljon pimeitä umpiko­rt­telei­ta. Rantab­ule­var­di on paras­ta tässä.

   Kaiken kaikki­aan näyt­tää saman­tyyliseltä kuin viime vuosi­na raken­netut uudet merel­liset alueet. Ihme­tyt­tää vain Ode, mik­si pidät tätä suun­nitel­maa onnis­tuneena, kun alku­vuodes­ta mainit­sit Vuosaaren uusia aluei­den suun­nit­telun epäon­nis­tuneen. Olisi kiva tietää, miten nämä eroa­vat toi­sis­taan. Ohes­sa kuva Kallahdes­ta ja Aurinkolahdesta.

   http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Vuosaari/Kallahti/Vuosaari+-+Kallahti_ilmakuva

   Vastaa

8. ONKOHNAN SENAATIONTORINTORIKORTTELI IHAN FIKSU AJATUS?

   kaupin­lias­ten olo­huone kuu­lostaa mukaval­ta ajatuk­selta, mut­ta kuka siel­lä lop­pu­jen lopuk­si oloilee? Kävin eilen Mustikka­maal­la: ure­ilukent­tä aivan täyn­nä porukkaa kaun­ni­na alkukesän iltana. Lenin-puis­tossa­ki n oli väkeä, samoin säästö­pank­in­ran­nas­sa. Olo­huonei­ta kaupun­ki on täynnä.

   Kus­tan­nuk­set, ja liiken­nejär­jeste­ly­jen aiheut­ta­mat han­kalu­udet voivat olla turhan isot. Se hyvin vähäi­nen liikenne, joka Sofi­ankau­tua kul­kee, voisi sinne edelleen mahtua.

   Tekemät­tömän voi tehdä myöhem­min mut­ta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

   Paras­ta pitää aina mielessä, että Helsin­gin nie­mi on 60 levesyas­ten pohjois­puolel­la ja asial­liseti ulkosaaris­tossa sijait­se­va kaupun­ki. Yritän miet­tiä onko mui­ta yhtä korkalla sijait­se­vai 500.000 asukkaan kaupunke­ja maailmassa?

   Vastaa

9. Oman kylän asioi­ta näköjään listal­la, joten san­o­taan siitä Kirkonkylän­tien yli­tyk­ses­tä pari sanaa. Malmin liiken­nesu­un­nit­telu on pääsään­töis­es­ti oikein hyvää, mut­ta tuo Kirkonkylän­tie on epäon­nis­tunut. Lin­jaus on iki­van­ha, Kirkonkylän­tie niin kuin Helsin­gin maalaiskun­nan kirkonkylä. Toisaal­ta siitä on tehty lev­eä 2 + 2 kaistainen tie. Tulos onpieni pätkä mutkit­tel­e­vaa kaupunki­mo­taria. Houkut­taaa aja­maan kovaa ja toisaal­ta näkyvyys on ns. liiken­nevihreästä johtuen huono.

   Huoli siitä että koul­u­lais­ten van­hem­mat joutu­vat ylit­tämään tien koulupäivän aikana on aiheelli­nen, samal­la paikalla jäi juuri mies bussin alle. Vas­tauk­ses­sa tode­taan mielestäni ihan perustel­lusti että alikulku­tun­neli on huono vai­h­toe­hto, mie­lenki­in­toinen ja var­maankin paikkansa pitävä huomio sinäsä etteivät niitä lapset oikein tah­do käyttää.

   Mitä jos siihen Malmin sairaalan sisää­na­joon tek­isi liiken­neympyrän? Tämä hidas­taisi Kirkonkylän­tien liiken­net­tä, mikä tässä tapauk­ses­sa on hyvä eikä huono asia. Samoin suo­jatie jakau­tu­isi luon­tev­asti kah­teen osaan.

   Esi­tys­tek­stis­sä tode­taan myös että Kirkonkylän­tielle olisi tulos­sa mah­dol­lis­es­ti bus­sikai­stat kakkosjok­eri­in liit­tyen, hyvä näin. Kuitenkin, Kirkonkylän­tiessä on sel­l­ainen omi­tu­isu­us että toises­sa pääässä tietä on kak­sikaistainen liiken­neympyrä, ja alkupäässä radan itäpuolel­la tie on kak­sikaistainen. Eli ei niil­lä neljäl­lä kaistal­la edes autot tee yhtään mitään. Bus­sikaisto­jen sijaan voitaisi­in ker­rankin, ja vähän kokeilu­nakin, tehdä niin että pohjois­puolen kak­si kaistaa oli­si­vat kak­sikaistainen joukkoli­iken­nekatu, toiset kak­si kaistaa taas varatat­taisi­in henkilöau­toille. Luon­te­va vai­h­topaik­ka on liiken­neympyrä ja Malmin ase­ma. Joukkoli­iken­nekatu olisi myös suht tur­valli­nen ylit­tää, kun bus­si toden­näköis­es­ti joka tapauk­ses­sa pysähtyy sairaalan kohdalla.

   Vastaa

10. Heh, siis koul­u­laiset, eikä koul­u­lais­ten van­hem­mat ylit­tävät tien…

    Vastaa

11. Kru­unuvuoren­ran­nan suun­nitel­mas­ta. Turhan tiivi­iltä vaikut­taa min­un maku­u­ni. Liian paljon pimeitä umpikortteleita.

    Minus­ta juuri täl­laista kaupunki­in pitää rak­en­taa! Palve­lut ja liikenne lähel­lä asu­tus­ta (ideaal­i­ti­lanteessa kivi­jalas­sa, mut­ta lie­nee turhaa opti­mis­mia kuvitel­la että uusista asuinalueista saadaan Suomes­sa yhtä virkeitä kuin kaupunkien van­hoista keskus­toista) ja iso­ja yht­enäisiä luon­toaluei­ta sit­ten asu­tuk­sen ympäril­lä eikä sir­paleina talo­jen välis­sä. Mod­ernis­mi meni jo, kaupunkisu­un­nit­telus­sakin voisi pala­ta siihen malli­in joka sato­jen vuosien aikana on hyväk­si havaittu.

    Paras­ta pitää aina mielessä, että Helsin­gin nie­mi on 60 levesyas­ten pohjois­puolel­la ja asial­liseti ulkosaaris­tossa sijait­se­va kaupun­ki. Yritän miet­tiä onko mui­ta yhtä korkalla sijait­se­vai 500.000 asukkaan kaupunke­ja maailmassa?

    No, Oslo ja Pietari ovat vain täpärästi 60. lev­eyspi­irin eteläpuolel­la. Helsin­ki on kyl­lä suurin kaupun­ki tuon lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la, mut­ta selvästi pohjoisem­mas­sa Arkan­ge­lis­sa on nelisen­sa­taatuhat­ta asukas­ta, 250 000 asukkaan kaupunke­ja on jo sit­ten enem­mänkin (Tam­pere, Bergen, Jakut­sk, Anchorage…).

    Vastaa

12. Osmo: “Sem­moinen sadan­ton­nin etu maan­omis­ta­jalle. Jos kaupun­ki omis­taisi kaiken maan tai jos meil­lä Sveitsin tapaan 90 % kaavoitushyödys­tä rahastet­taisi­in yhteyskun­nalle, näi­hin voisi suh­tau­tua viileämmin.”

    Eihän tämä hyö­ty ole keneltäkään pois. Har­mit­taako sin­ua samal­la taval­la, jos joku saa korkea­palkkaisen työ­paikan, joka tuot­taa myös muille paljon hyvinvointia?

    Just täl­laisen asen­teen takia Helsingis­säkin kaavoite­taan niin huonos­ti. Kaik­ki yhteiskun­taa hyödyt­tävät pro­jek­tit pitäisi sal­lia, eikä jäädä kateel­lise­na itkemään maan­omis­ta­jan tulo­jen perään.

    Vastaa

    1. Se on pois alueen virk­istyskäytöstä. Tai ainakin moni alueen käyt­täjä on sitä vas­tus­tanut. Rak­en­t­a­mi­nen tulee aika arkaan paikkaan.

       Vastaa

13. ps. tuo Kru­unuvuoren ranta todel­lakin vaikut­taa just sopi­van tiivi­iltä. Näis­sä havain­neku­vis­sa silmään sat­tuu raken­nusten samankaltaisu­us. Raken­nus­maa pitäisi myy­dä yhden talon kokoisi­na tont­teina ilman kovin tarkko­ja rak­en­tamistapavaa­timuk­sia, että alueesta tulee riit­tävän monimuotoinen.

    Vastaa

14. Osmo: Joo noi on kyl­lä han­kalia jut­tu­ja, jos on jotain arvo­ja joi­ta on han­kala rahas­taa, kuten nyt esim. virk­istyskäyt­töä tai kult­tuuri­his­to­ri­al­lisia arvo­ja. Ongel­ma on tosis­saan miten saa­da päät­täjät “suo­jele­maan” näitä arvo­ja riit­tävästi, mut­ta ei liikaa.

    Tuo sadan­ton­nin (+ sen asun­non osta­jan saa­ma yli­jäämä) etu voi olla suurem­pi kuin etu alueen jät­tämis­es­tä virk­istyskäyt­töön tai se voi olla pienem­pi. Minä olen ainakin enem­män huolis­sani siitä, että poli­itikot ulos­mit­taa­vat tämän maan­omis­ta­jan edun äänestäjien­sä hyväk­si, kos­ka tämän edun ulos­mit­taamis­es­ta ei koidu kaupungille juuri mitään kustannuksia.

    Sel­ven­nän tätä aja­tus­ta hypo­teet­tisel­la esimerkil­lä. Kaupun­ki päät­tää suo­jel­la raken­nuk­sen, joka ilman suo­jelua olisi omis­ta­jalleen 500k arvoinen ja suo­jelun kanssa on 200k arvoinen. Ulkoishyö­ty suo­jel­lus­ta raken­nuk­ses­ta on 200k ja suo­jelemat­tomas­ta 0k. Muiden kuin raken­nuk­sen omis­ta­jien etu on, että raken­nus suo­jel­laan, mut­ta kokon­aise­tu on, että raken­nus jätetään suo­jelemat­ta. Poli­itikot voivat suo­jel­la raken­nuk­sen, vaik­ka ovat tietoisia päätök­sen­sä vaiku­tuk­sen haitallisu­ud­es­ta, kos­ka päätök­ses­tä kär­sii pelkkä raken­nuk­sen omis­ta­ja. Toisaal­ta raken­nuk­sen omis­ta­jal­la on suuri kan­nustin vaikut­taa poli­itikko­jen päätök­seen niin, että raken­nus­ta ei suo­jel­la. Tästä aiheutuu menetet­tyä hyv­in­voin­tia, kun poli­itikko­jen päätök­si­in yritetään vaikuttaa.

    Tästä syys­tä minus­ta kaiken­laiset raken­nu­soikeu­den rajoituk­set (luku­un otta­mat­ta jotain rajoituk­sia viereis­ten tont­tien var­jostamis­es­ta tai melusaas­teesta yms.) pitäisi kor­va­ta kiin­teistö­jen omis­ta­jille täysimääräis­inä. Näin poli­itikko­jen kan­nus­timet tehdä kokon­aisu­u­den kannal­ta vahin­gol­lisia päätök­siä (ja vas­taavasti kiin­teistö­jen omis­ta­jien kan­nus­timet loba­ta poli­itikko­ja) oli­si­vat pienemmät.

    Vastaa

15. Onko Helsingillä jotain “suurem­paa” visio­ta, jota kaupunkisu­un­nit­telun yksi­tyisko­htaiset toimen­piteet toteuttavat?
    Viit­taan esimerkkinä vaik­ka New Yorkin hehkutet­tuun PLANYC:iin. May­or Michael R. Bloomberg, PLANYC: A Green­er, Greater New York, http://www.nyc.gov/html/planyc2030/html/plan/plan.shtml.
    Olen luot­tavainen sen suh­teen että on, eli kaupunkisu­un­nit­telu toteut­taa jotain “vas­taavaa”, yksit­täisiä toimen­piteitä laa­jem­paa tavoitet­ta. Niihin viit­taami­nen toimenpiteiden/suunnitelmien yhtey­dessä voisi ehkä sekä helpot­taa arvioin­tia että vähen­tää nim­by-taus­taista riitelyä?

    Tehokku­us­lu­vuista:

    Raken­netun ympäristön tiiviyt­tä tai raken­nuste­hokku­ut­ta voidaan tarkastel­la ns. tehokku­us­lu­vun avul­la. Tehokku­us­luku ilmaisee määrätylle alueelle sal­li­tun tai raken­netun ker­rosalan suh­teen alueen pin­ta-alaan, eli tehokku­us­luku= alueen ker­rosala jaet­tuna alueen pin­ta-alal­la. Mitä suurem­pi luku on, sitä suurem­pi on siis raken­netun ker­rosalan osu­us suh­teessa ton­tin pinta-alaan.

    Ver­tailupo­h­jaa:

    Espoos­sa pien­taloalueel­la usein käytet­ty aluete­hokku­us on 0,2. Kauk­lah­den 13 hehtaarin asun­tomes­su­alueel­la omakoti­talo­jen tont­tikoot vai­htel­e­vat 430 – 969 m². Omakoti­talo­jen keskip­in­ta-ala on 165 neliötä ja tont­tien 546 neliötä. Täl­löin ton­tin tehokku­us­lu­vuk­si tulee noin 0,3.

    ” Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan Pekka Kor­pisen mukaan Lounais-Sipoos­ta raken­netaan puu­tarhakaupunkien saaris­to, jon­ka metro yhdis­tää Helsin­gin keskus­taan. Se olisi Helsin­gin itäpuo­li­nen vas­tine Espoolle. Kor­pinen elvyt­täisi Sipoos­sa mata­lan, mut­ta tiivi­in puu­rak­en­tamisen per­in­teen. “Sel­l­aista ei ole Suomes­sa osat­tu suun­nitel­la sit­ten Puu-Por­voon päivien. Meil­lä on tehty kaupun­gin ja maaseudun välimuo­toa, jos­sa tehokku­udet ovat matalia.”
    Pekka Kor­pisen mielestä uusia kaupungi­nosia voisi rak­en­taa Sipooseen jopa kolminker­taisel­la tont­tite­hokku­udel­la Helsin­gin omako­tialueisi­in ver­rat­tuna. Helsin­gin omako­tialueil­la tehokku­us on yleen­sä 0,2, mikä tarkoit­taa että 1000 neliömetrin ton­tille saa rak­en­taa 200 ker­rosneliömetrin rakennuksen.
    Kor­pisen mukaan ahdas­ta ei tule, vaik­ka tehokku­us olisi 0,9. Jos raken­netaan kak­si tai kolme ker­rosta päällekkäin, tilaa jää puu­tarhallekin. Hän kuitenkin arvelee, että maas­sa jos­sa on totut­tu alhaisi­in tehokkuuk­si­in, ei äkki­hyp­päyk­sel­lä olla valmi­ita suuri­in muu­tok­si­in. “Tehokku­ut­ta vieraste­taan ja toteu­tus vie aikaa.”
    Kor­pinen uskoo, että Sipoos­sa päästään parhaim­mil­laan tehokku­u­teen 0,5–0,6, joka tosin sekin on kaksinker­tainen Sipoos­sa valmis­telta­vana ole­van yleiskaa­van tehokkuuteen.
    Tiivi­inä pide­tyn Espoon asun­tomes­su­jen omako­tialueen tont­tite­hokku­us on suurim­mil­laankin 0,4.”
    Poh­jan­pa­lo, Olli: Pekka Kor­pinen: Sipooseen tiivi­iden puu­tarhakaupungi­nosien saaris­to. Helsin­gin Sanomat. 10.8.2006

    Yhteen­ve­to: Pien­talokaa­va tont­tite­hokku­u­den ollessa 2,0. Raken­netaan jotain sel­l­aista pien­taloaluet­ta johon meil­lä ei totut­tu. Se voi olla hyvä asia, mut­ta rohkeaa se on aivan varmasti.

    Vastaa

16. “Tästä syys­tä minus­ta kaiken­laiset raken­nu­soikeu­den rajoituk­set (luku­un otta­mat­ta jotain rajoituk­sia viereis­ten tont­tien var­jostamis­es­ta tai melusaas­teesta yms.) pitäisi kor­va­ta kiin­teistö­jen omis­ta­jille täysimääräisinä.”

    Eli jos omis­taa 600 neliön omakoti­talo­ton­tin, raken­nu­soikeut­ta 180kem2, niin voi anoa raken­nuslu­paa 25 ker­roksiselle ker­rostalolle, 7500kem2, ja laskut­taa kiel­teisen päätök­sen saat­u­aan kaupungilta 7320kem2 arvos­ta raken­nu­soikeut­ta? Jos käy sel­l­ainen vahinko että lupa tulee niin ei ole toki pakko rak­en­taa, eli ei tämä vaa­di edes pääomia.

    Vakavasti, nuo teholu­vut ovat aiheut­ta­neet type­r­yyk­siä. Vähän yksinker­tais­taen, esim. tyyp­illi­nen 80-luvun pohjois-helsinkiläi­nen riv­i­taloy­htiö, 50 metriä kadun­vart­ta, keskimäärin viisi metriä talon reunas­ta naa­pu­ri­tont­ti­in (parkkipaik­ka), kah­den metrin nur­mikaistale kadun ja talon välis­sä, runk­osyvyys kahdek­san metriä, takapi­ha 10 metriä, kak­si ker­rosta. Eli tont­ti 50x20=1000 m², ker­rosala 40x8x2=560kem2. Eli teholuku noin sal­li­tut 0,6.

    Ilman että ympäristö olisi mitenkään olen­nais­es­ti muut­tunut, olisi voitu tehdä 2,5 ker­rosta (ylin sisäänvedetty/ullakko) ja vaik­ka 12 metrin runk­osyvyys. Ton­ti koko siten 50X24 = 1200 m², ker­rosala 40x12x2,5 = 1200 kem2, teholuku 1,0.

    Vastaa

17. tpyy­lu­o­ma: ymmär­sit väärin. Hom­ma menisi siis niin, että ton­teil­la ei olisi määritel­tyä raken­nu­soikeut­ta, eli mihin tahansa saisi rak­en­taa miten paljon tahansa. (Noil­la var­jos­tus yms. rajoituk­sil­la) Sit­ten jos rak­en­tamista halu­taan rajoit­taa lisää jol­lakin ton­til­la tämän rajoituk­sen kus­tan­nuk­set pitäisi mak­saa kiin­teistön omis­ta­jalle täysimääräisinä.

    Eli jos ton­til­la on suo­jelema­ton raken­nus ja se päätetään suo­jel­la, niin kiin­teistön arvon lasku pitäisi kor­va­ta omis­ta­jalle kokonaisuudessaan.

    Vastaa

18. “Minus­ta juuri täl­laista kaupunki­in pitää rak­en­taa! Palve­lut ja liikenne lähel­lä asu­tus­ta (ideaal­i­ti­lanteessa kivi­jalas­sa, mut­ta lie­nee turhaa opti­mis­mia kuvitel­la että uusista asuinalueista saadaan Suomes­sa yhtä virkeitä kuin kaupunkien van­hoista keskus­toista) ja iso­ja yht­enäisiä luon­toaluei­ta sit­ten asu­tuk­sen ympäril­lä eikä sir­paleina talo­jen välis­sä. Mod­ernis­mi meni jo, kaupunkisu­un­nit­telus­sakin voisi pala­ta siihen malli­in joka sato­jen vuosien aikana on hyväk­si havaittu.”

    Peilaan tätä lähin­nä Verkkosaaren suun­nitelmi­in, jos­sa metroase­man viereen on suun­nitel­tu melko paljonkin pien­talo­ja Kulosaaren sil­lan liiken­nemelu­alueelle ja hiilivoimalan viereen. Tässä ei ole järkeä. 

    Pelkään, että näistä uusista alueista tulee liian samankaltaisia. Kaik­ki todel­la tiivi­isti raken­net­tu­ja ja niis­sä on tiet­ty vakiomäärä varat­tu pien­taloille. Kalasa­ta­mas­ta ja Jätkäsaares­ta pitäisi tehdä puh­taasti ker­rostaloaluei­ta ja rak­en­taa kaik­ki uusille alueille suun­nitel­lut pien­talot Kru­unuvuoren­ran­taan, joka sopii tähän kan­takaupunkia parem­min. Alueel­la on liiken­teen melu vähäistä ja lähistöl­lä on hienot ulkoilu­alueet. Useim­mat pien­taloa­sukkaat arvosta­vat näitä asioi­ta. Mitä iloa on omas­ta pihas­ta jos siitä ei pysty rauhas­sa naut­ti­maan. Ilmeis­es­ti tuo suun­nitel­tu raitio­vaunuy­hteys velvoit­taa rak­en­ta­maan myös Kru­unuvuoren­ran­nan tehokkaasti. Onnek­si sen­tään Kaita­lah­den pien­taloalue säästetään ker­rostaloil­ta ja sitä tul­laan suun­nitelmien mukaan vain kevyesti täy­den­nys­rak­en­ta­maan. Tähänkin taitaa löy­tyä tosin seli­tys, kun kat­soo ketä alueel­la asuu. 

    Veikkaisin, ettei Kru­unuvuoren­ran­nas­sa liiketiloil­la talo­jen kivi­jalois­sa tule ole­maan juuri kysyn­tää. Tästä pitänee huolen Laa­jasa­lon tule­va uusi ostoskeskus ja keskus­tan läheisyys raitio­vaunusil­lan myötä. Tämä on nähty Vuosaa­res­sa, jos­sa kaup­pakeskus Colum­bus on heiken­tänyt pien­ten ei kaup­pakeskuk­ses­sa sijait­se­vien liikkei­den elin­mah­dol­lisuuk­sia. Vas­ta Aurinko­lah­den rak­en­tamisen jäl­keen on tilanne alka­nut paran­tu­maan ja Aurinko­lahdessa pär­jääkin jo ilman Colum­buk­sen palvelu­ja. Toivon, että tässä asi­as­sa Kru­unuvuoren­ran­nas­sa onnis­tu­taan paremmin.

    Vastaa

19. “Minus­ta juuri täl­laista kaupunki­in pitää rak­en­taa! Palve­lut ja liikenne lähel­lä asu­tus­ta (ideaal­i­ti­lanteessa kivi­jalas­sa, mut­ta lie­nee turhaa opti­mis­mia kuvitel­la että uusista asuinalueista saadaan Suomes­sa yhtä virkeitä kuin kaupunkien van­hoista keskustoista)”

    Nykyään vaan palve­lut keskit­tyvät ruokakaup­po­jen ympärille ja niis­sä on Suomes­sa kartel­li joten jaka­vat markki­nat sovus­sa, eivätkä tule pie­nille alueille vaan jäävät iso­jen liiken­nekeskit­tymien varteen.

    Vastaa

20. “kaupin­lias­ten olo­huone kuu­lostaa mukaval­ta ajatuk­selta, mut­ta kuka siel­lä lop­pu­jen lopuk­si oloilee?”

    Riip­punee “olo­huoneen” toteu­tuk­ses­ta. Suomes­sa nämä lähiöi­den ja keskus­to­jen plazat ja torit tun­nu­taan toteut­ta­van masen­ta­van samankaltaisel­la ja hal­val­la kaaval­la: beto­nia, tyhjää tilaa, kivi­rak­en­tei­ta. Kampin karu Narinkka­tori on tästä ihan lois­ta­va esimerk­ki onnet­tomine ruos­tunut­ta pisuaaria muis­tut­tavine vesipiristeineen.

    Vastaa

21. Nyt tarkkana sen Toriko­rt­telei­den liiken­nesu­un­nitel­man kanssa, ennenkaikkea raiti­oli­iken­net­ta koskien.

    HKL-liiken­nelaitok­sen lausun­to asiasta:

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-05–28_Kslk_16_El/415EC63F-96EB-4A83-B497-B954E09C9A9C/Torikorttelit_kannanotto_6_5_2009.doc

    Vastaa

22. “Suomes­sa nämä lähiöi­den ja keskus­to­jen plazat ja torit tun­nu­taan toteut­ta­van masen­ta­van samankaltaisel­la ja hal­val­la kaaval­la: beto­nia, tyhjää tilaa, kivi­rak­en­tei­ta. Kampin karu Narinkka­tori on tästä ihan lois­ta­va esimerk­ki onnet­tomine ruos­tunut­ta pisuaaria muis­tut­tavine vesipiristeineen.”

    Tun­tuu käsit­tämät­tömältä, että vuosikymmen­estä toiseen raken­netaan ihmisille sopi­mat­to­mia aluei­ta, jois­sa ei kukaan viihdy. Ei kai täm­mösen hölmöy­den syynä voi mikään muu olla, kun että joku voitelee päätök­sen­tek­i­jöitä. Ainakaan kansalais­ten tarpei­ta ei näis­sä ajatella.

    Vastaa

23. “Kampin karu Narinkka­tori on tästä ihan lois­ta­va esimerk­ki onnet­tomine ruos­tunut­ta pisuaaria muis­tut­tavine vesipiristeineen.”

    Kampin Narinkka­tori ei ole mikään olo­huone, siel­lä ei ole tarkoi­tuskaan oleskel­la vapaae­htois­es­ti selvin päin. Paik­ka on var­joisa ja lähi­talot liian uhkaavia jot­ta siitä saisi viihty­isää ulkoti­laa edes teo­ri­as­sa. Pari­isin Pom­pi­dou-keskuk­sen aukioon ver­taami­nen lie­nee arkkite­htien mus­taa huumo­ria. Narinkka­tori toimii hyvin ylivuo­toalueena jonne siiv­otaan keskus­taa elävöit­tävät tapah­tu­mat joi­ta kukaan ei oikeasti halua.

    Kampin keskuk­sen olo­huonealue on sisätilois­sa, kesäisin se laa­je­nee Puis­to­to­rille ten­nis­palatsin ja asuin­talo­jen väliin.

    Vastaa

24. Voi hyvä tavaton,
    mikään mis­sään ajatuk­sisa tahi kaavois­sa jne ei kel­paa juuri kellekään. Ihmis­ten pitäisi saa­da asua keskel­lä kaupunkia omakoti­talos­sa ja mielel­lään joen/järven/meren äärel­lä. Mik­si ihmiset eivät itse päätä, mis­sä halu­a­vat elää? Kaupun­ki on sta­di ja sil­lä selvä. Ei siel­lä voi olla kaikille pirusti vihreätä alaovelta. Jos tuo luon­to on joillekin tosi tärkeä, niin käsit­tääk­seni Suomes­sa siihen on jokaisel­la mah­dol­lisu­us päästä. Jotenkin tun­tuu oudol­ta, että jotkut tule­vat kaupunki­in asumaan ja alka­vat sit­ten vaa­ti­maan vihreyt­tä sinne. Mus­ta ei toi logi­ik­ka voi toimia niin, että työn perässä kaupukei­hin tule­vat yksilöt itkevät met­sien perään. Mikäli metsä/luonto elin­tärkeä, olisiko syytä aikanaan kat­soa, mitä opiskelee ja vali­ta ammat­ti, mis­sä voi toimia keskel­lä korpea.
    Ymmär­rän jotenkin sen, että paikalla olleet asukkaat itkevät, mikäli lähin puis­to muut­tuu asuinalueek­si, mut­ta kaupun­ki on kaupun­ki, eikä maalais­ten kan­na­ta sinne aset­tua asumaan, mikäli met­sää nurkalleen halu­aa. Isot van­hat puis­tot (keskus­puis­to esim.) kan­nat­taa säi­lyt­tää, mut­ta nuo lähiöi­den jokainen viher­iö alkaa tun­tua turhal­ta nar­inal­ta. Suomes­sa­han jokainen kansalainen voi vapaasti vali­ta, mis­sä elää. Yleen­sä yksilöt myös tietävät mihin tulevat.
    Mik­si pahim­mat valit­ta­jat eivät muu­ta pois täältä ja samal­la osoit­ta­vat, että he eivät näis­sä ympyröis­sä viihdy. Jos työ sen estää, niin aina­han voi koulut­tau­tua uudelleen.

    Vastaa