Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2009

Osal­lis­tun kokouk­seen vara­jä­se­nen väli­tyk­sel­lä, joten kat­saus on kursorinen

Tori­kort­te­lit Vii­mek­si pöy­däl­le jää­nyt esi­tys. Tiuk­kaa raken­ta­mis­oh­jet­ta on vähän lie­ven­net­ty. Vali­tet­ta­vas­ti jopa muo­vi­ka­lus­teet sal­li­taan. Ratik­ka siir­ty­nee unio­nin­ka­dul­le, vaik­ka sii­tä vähän han­ka­luuk­sia tuleekin.

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton toi­min­ta­suun­ni­tel­ma Tämä on tär­keä pape­ri. Se jää pöy­däl­le. Täs­sä pää­te­tään kaavoitusohjelmasta.

Ulvi­lan­tien kaa­va Kiis­ta­na­lais­ta on, joh­de­taan­ko yhteys uudis­ra­ken­nuk­seen Rau­man­tiel­tä vai ton­tin läpi.  Kun kyse on yhtiön omas­ta hak­kees­ta, tun­tui­si koh­tuul­li­sel­ta, että huo­leh­ti­vat ajo­yh­tey­des­tä itse.

Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta, Haa­kon­lah­ti 1 Lis­tan tär­kein asia. Alu­eel­le tulee kodin 2500 asuk­kaal­le. Moni vas­tus­taa hie­non luon­non uhraa­mis­ta raken­ta­mi­sel­le. Lau­ta­kun­taa sitoo val­tuus­ton hyväk­sy­mä yleis­kaa­va ja se, että alu­eel­le vede­tään kal­lis ratik­kayh­teys. Alu­ees­ta tulee hie­no, mut­ta hie­noa on alle jää­vä luon­to­kin. Pää­tös alu­een raken­ta­mi­ses­ta on kui­ten­kin jo tehty.

Hel­sin­gis­sä on pyrit­ty raken­ta­maan tii­vii­tä pien­ta­lia­luei­ta maan sääs­tä­mi­sek­si. Ensin nos­tet­tiin tehok­kuus 0,4:ään ja sit­ten 0,6:een. Täs­sä teh­dään ennä­tys. Pien­ta­lo­kaa­va tont­ti­te­hok­kuu­del­la 2,0.   Kat­so­kaa kuvaa! Kan­nat­taa myös kat­soa alu­een yleis­ku­vaa!

Minus­ta tämä on upea­ta ver­rat­tu­na aiem­paan lähiö­ra­ken­ta­mi­seen.  Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka­pa pää­mi­nis­te­rin ihai­le­maan Klauk­ka­laan, jos­ta kuva ohessa. klaukkala-2-pieni2

Teol­li­suus­ka­dul­le asun­to­ja. Teol­li­suus­ka­dun ja Stu­ren­ka­dun kul­ma­tont­ti kaa­voi­te­taan. Enti­nen Vol­vo-auton raken­nus suo­jel­laan ja muu­te­taan toi­mis­toik­si. Teol­li­suut­ta muu­te­taan toi­mis­toik­si 10360 ker­ros­ne­liön eli run­saan 200 asuk­kaan ver­ran. Alu­eel­la on myös Roi­neen puis­to, jota var­maan­kin on käy­tä­vä kat­so­mas­sa, kos­ka en ole sii­tä kuul­lut­kaan. Rii­dat­to­man tun­tui­nen kaava.

Met­sä­läs­sä Läk­ki­se­pän­tiel­lä kak­si­ker­rok­si­nen raken­nus kor­va­taan seit­se­män­ker­rok­si­sel­la toi­mis­tol­la. Raken­nusoi­keut­ta tulee lisää 10 000 neliö­tä, eli liki 300 työpaikkaa.

Laa­ja­sa­lon ete­lä­ran­nas­sa maa­no­mis­ta­ja halu­aa raken­nusoi­keut­ta. Hake­mus on ker­ran lau­ta­kun­nas­sa hylät­ty, mut­ta kau­pun­gin­hal­li­tus on kehot­ta­nut mei­tä suos­tu­maan hake­muk­seen. Nyt sit­ten kaa­voi­te­taan Kal­lio­nie­men­tien kupee­seen 200 k‑m2 raken­nusoi­keut­ta. Ei miten­kään rii­dat­to­mas­ti. Tätä pitä­nee käy­dä kat­so­mas­sa. Sem­moi­nen sadan­ton­nin etu maa­no­mis­ta­jal­le. Jos kau­pun­ki omis­tai­si kai­ken maan tai jos meil­lä Sveit­sin tapaan 90 % kaa­voi­tus­hyö­dys­tä rahas­tet­tai­siin yhteys­kun­nal­le, näi­hin voi­si suh­tau­tua viileämmin.

Katu­jär­jes­te­ly Itä-Jol­lak­ses­sa. Esit­te­li­jä sai sen kuu­los­ta­maan perustellulta.

Kes­ki-Vuo­saa­ri, Poh­joi­nen osta­ri. Aluet­ta moder­ni­soi­daan. Rii­taa päi­vä­ko­din kak­si­ker­rok­si­suu­des­ta ja pult­sa­reil­le tar­koi­te­tus­ta suojakatoksesta.

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2009”

  1. Vuo­saa­ren poh­joi­sen osta­rin kaa­va­luon­nok­ses­ta ja juop­po­ka­tok­ses­ta. Pak­ko ihme­tel­lä mik­si pitää hyy­sä­tä 5–10 hen­ki­lön vakio­juop­po­sak­kia omal­la gril­li­ka­tok­sel­la, jota ymmär­tääk­se­ni suu­rin osa alu­een asuk­kais­ta vas­tus­taa. Tämä sama poruk­ka on ter­ro­ri­soi­nut osta­ria kesäi­sin vii­mei­set 20 vuot­ta. Jouk­ko on har­ven­tu­nut luon­nol­li­sen pois­tu­man kaut­ta, mut­ta kysei­nen paik­ka hou­kut­te­lee syr­jäy­ty­nei­tä myös muu­al­ta. Tätä ei ole sosi­aa­li­vi­ras­tos­sa huo­mioi­tu. Ennal­taeh­käi­se­vä toi­min­ta ei tun­nu kau­pun­kia kiin­nos­ta­van. Kes­ki-Vuo­saa­res­ta (lähes 14.000 asu­kas­ta) puut­tuu koko­naan nuorisotalo. 

    Niin pit­kään, kun kysei­nen sak­ki tuol­la osta­ril­la not­kuu, pysyy mak­su­ky­kyi­sin poruk­ka (lähis­tön oma­ko­tia­su­jat) ja lap­si­per­heet pois­sa, eikä osta­rin kehit­tä­mi­sel­le ole edel­ly­tyk­siä. Täten näen osta­rin laa­jen­nuk­sen täy­sin tur­ha­na. Varo­vai­nen, hyvin mai­se­maan sovi­tet­tu täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen ja uusi päi­vä­ko­ti ovat tervetulleita. 

    Kes­ki-Vuo­saa­res­sa ei ole tätä yhtä poruk­kaa lukuu­not­ta­mat näky­viä sosi­aa­li­sia ongel­mia. Alue on vii­me vuo­si­na kehit­ty­nyt posi­tii­vi­ses­ti onnis­tu­neen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen ansios­ta. Ainoas­taan tämä osta­ri on jämäh­tä­nyt 60-luvul­le. Vuo­saa­ren ongel­ma-alu­eet ovat Kal­lah­ti ja Meri-Ras­ti­la. Sin­ne sosi­aa­li­vi­ras­ton pitäi­si suun­na­ta panok­sen­sa, yhden tapa­juop­po­po­ru­kan hyy­sää­mi­sen sijaan.

  2. Tätä samaa ilmiö­tä on muu­al­la­kin Hel­sin­gis­sä. Juo­pot val­taa­vat aukiot, pen­kit ym ja muut ihmi­set kaik­koa­vat sieltä.

  3. Osmo, mik­si sinua har­mit­taa se, että kau­pun­kiin raken­ne­taan lisää asun­to­ja, jos raken­ta­mi­nen tapah­tuu yksi­tyi­sen mail­le? Eikö tämä ole vain koko­nai­suu­den kan­nal­ta hyvä asia (mikä­li mitään eri­tyi­sen mer­kit­tä­viä luon­to- tai kult­tuu­riar­vo­ja ei sil­lä tuho­ta)? Kum­mal­li­nen aja­tus, että mui­den omis­ta­mil­le ton­teil­le kaa­voit­ta­mi­ses­sa oli­si jotain har­mi­tel­ta­vaa, kun hyö­tyä saa joku muu kuin kaupunki.

    1. Täs­sä tapauk­ses­sa ollaa huo­lis­saan juu­ri luon­to- ja kult­tuu­riar­vois­ta. Maa­no­mis­ta­ja kui­ten­kin halu­aa raken­nusoi­keut­ta, vaik­ka paik­ka ei ole­kaan oikein sove­lias. Jos raha meni­si Sveit­sin tapaah yhteis­kun­nal­le, ja hän haluai­si sitä sil­ti, voi­si enem­män luot­taa sii­hen, että pai­kal­la tar­vi­taan juu­ri rakentamista.
      Lis­tal­la­han on kaa­va Munk­ki­vuo­res­ta, jos­sa raken­ta­mi­nen taas on pal­jon parem­min perus­tel­tua. Tosin sitä­kin osa asuk­kais­ta vastustaa.

  4. Kat­so­kaa kuvaa! Kan­nat­taa myös kat­soa alu­een yleis­ku­vaa! Minus­ta tämä on upea­ta ver­rat­tu­na aiem­paan lähiörakentamiseen.”

    Havain­ne­ku­vat ovat ennen­kin olleet hie­no­ja, toteu­tus onkin sit­ten ihan toi­nen jut­tu. Havain­ne­ku­vien kat­to­te­ras­si­si­sään­ve­dot muut­tu­vat umpia­kvaa­rioik­si, pui­set lai­tu­ri­ra­ken­teet beto­ni­sik­si, tie­a­lu­eet kau­ka­loi­daan kor­keil­la kive­tyk­sil­lä ja käve­ly­au­keat pin­noi­te­taan Lem­min­käi­sen vakionopalla.

  5. Nyt sit­ten kaa­voi­te­taan Kal­lio­nie­men­tien kupee­seen 200 k‑m2 raken­nusoi­keut­ta. Ei miten­kään rii­dat­to­mas­ti. Tätä pitä­nee käy­dä kat­so­mas­sa. Sem­moi­nen sadan­ton­nin etu maa­no­mis­ta­jal­le. Jos kau­pun­ki omis­tai­si kai­ken maan tai jos meil­lä Sveit­sin tapaan 90 % kaa­voi­tus­hyö­dys­tä rahas­tet­tai­siin yhteys­kun­nal­le, näi­hin voi­si suh­tau­tua viileämmin.”

    Sai­si­han tuos­ta rahat pois kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­sel­la, eikä moni­mut­kai­sem­pia sys­tee­mei­tä tarvittaisi.
    Kui­ten­kin, sehän on talou­del­le hyvä asia kun maal­le inves­toi­daan. Tätä­hän pitäi­si suo­sia. Verot­taa pitäi­si sel­lais­ta toi­min­taa, mikä estää inves­toin­te­ja. Ja maan teho­kas­ta käyttöä.

  6. Tuo Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan suun­ni­tel­ma vai­kut­taa ihan kival­ta, mut­ta nuo havain­ne­ku­vat ovat aina yhtä kor­ne­ja ihannemaisemia.

    Tuo­hon kuvaan voi­si lisä­tä pul­sa­ri­rem­min juo­pot­te­le­maan nur­mik­koa­lu­eel­le, pari hen­ki­lö­au­toa tuk­ki­maan jalan­kul­ku­väy­län ja reu­nim­mai­sen talon jul­ki­si­vuun sopi­si muu­ta­ma hätäi­nen graf­fi­ti ‑kyhäel­mä.

  7. Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan suun­ni­tel­mas­ta. Tur­han tii­viil­tä vai­kut­taa minun makuu­ni. Lii­an pal­jon pimei­tä umpi­kort­te­lei­ta. Ran­ta­bu­le­var­di on paras­ta tässä.

    Kai­ken kaik­ki­aan näyt­tää saman­tyy­li­sel­tä kuin vii­me vuo­si­na raken­ne­tut uudet merel­li­set alu­eet. Ihme­tyt­tää vain Ode, mik­si pidät tätä suun­ni­tel­maa onnis­tu­nee­na, kun alku­vuo­des­ta mai­nit­sit Vuo­saa­ren uusia aluei­den suun­nit­te­lun epä­on­nis­tu­neen. Oli­si kiva tie­tää, miten nämä eroa­vat toi­sis­taan. Ohes­sa kuva Kal­lah­des­ta ja Aurinkolahdesta.

    http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Vuosaari/Kallahti/Vuosaari+-+Kallahti_ilmakuva

  8. ONKOHNAN SENAATIONTORINTORIKORTTELI IHAN FIKSU AJATUS?

    kau­pin­lias­ten olo­huo­ne kuu­los­taa muka­val­ta aja­tuk­sel­ta, mut­ta kuka siel­lä lop­pu­jen lopuk­si oloi­lee? Kävin eilen Mus­tik­ka­maal­la: urei­lu­kent­tä aivan täyn­nä poruk­kaa kaun­ni­na alku­ke­sän ilta­na. Lenin-puis­tos­sa­ki n oli väkeä, samoin sääs­tö­pan­kin­ran­nas­sa. Olo­huo­nei­ta kau­pun­ki on täynnä.

    Kus­tan­nuk­set, ja lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen aiheut­ta­mat han­ka­luu­det voi­vat olla tur­han isot. Se hyvin vähäi­nen lii­ken­ne, joka Sofian­kau­tua kul­kee, voi­si sin­ne edel­leen mahtua.

    Teke­mät­tö­män voi teh­dä myö­hem­min mut­ta teh­tyä ei saa tekemättömäksi.

    Paras­ta pitää aina mie­les­sä, että Hel­sin­gin nie­mi on 60 leve­sy­as­ten poh­jois­puo­lel­la ja asial­li­se­ti ulko­saa­ris­tos­sa sijait­se­va kau­pun­ki. Yri­tän miet­tiä onko mui­ta yhtä kor­kal­la sijait­se­vai 500.000 asuk­kaan kau­pun­ke­ja maailmassa?

  9. Oman kylän asioi­ta näkö­jään lis­tal­la, joten sano­taan sii­tä Kir­kon­ky­län­tien yli­tyk­ses­tä pari sanaa. Mal­min lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on pää­sään­töi­ses­ti oikein hyvää, mut­ta tuo Kir­kon­ky­län­tie on epä­on­nis­tu­nut. Lin­jaus on iki­van­ha, Kir­kon­ky­län­tie niin kuin Hel­sin­gin maa­lais­kun­nan kir­kon­ky­lä. Toi­saal­ta sii­tä on teh­ty leveä 2 + 2 kais­tai­nen tie. Tulos onpie­ni pät­kä mut­kit­te­le­vaa kau­pun­ki­mo­ta­ria. Hou­kut­taaa aja­maan kovaa ja toi­saal­ta näky­vyys on ns. lii­ken­ne­vih­reäs­tä joh­tuen huono.

    Huo­li sii­tä että kou­lu­lais­ten van­hem­mat jou­tu­vat ylit­tä­mään tien kou­lu­päi­vän aika­na on aiheel­li­nen, samal­la pai­kal­la jäi juu­ri mies bus­sin alle. Vas­tauk­ses­sa tode­taan mie­les­tä­ni ihan perus­tel­lus­ti että ali­kul­ku­tun­ne­li on huo­no vaih­toeh­to, mie­len­kiin­toi­nen ja var­maan­kin paik­kan­sa pitä­vä huo­mio sinä­sä ettei­vät nii­tä lap­set oikein tah­do käyttää.

    Mitä jos sii­hen Mal­min sai­raa­lan sisään­ajoon teki­si lii­ken­neym­py­rän? Tämä hidas­tai­si Kir­kon­ky­län­tien lii­ken­net­tä, mikä täs­sä tapauk­ses­sa on hyvä eikä huo­no asia. Samoin suo­ja­tie jakau­tui­si luon­te­vas­ti kah­teen osaan.

    Esi­tys­teks­tis­sä tode­taan myös että Kir­kon­ky­län­tiel­le oli­si tulos­sa mah­dol­li­ses­ti bus­si­kais­tat kak­kos­jo­ke­riin liit­tyen, hyvä näin. Kui­ten­kin, Kir­kon­ky­län­ties­sä on sel­lai­nen omi­tui­suus että toi­ses­sa päääs­sä tie­tä on kak­si­kais­tai­nen lii­ken­neym­py­rä, ja alku­pääs­sä radan itä­puo­lel­la tie on kak­si­kais­tai­nen. Eli ei niil­lä nel­jäl­lä kais­tal­la edes autot tee yhtään mitään. Bus­si­kais­to­jen sijaan voi­tai­siin ker­ran­kin, ja vähän kokei­lu­na­kin, teh­dä niin että poh­jois­puo­len kak­si kais­taa oli­si­vat kak­si­kais­tai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, toi­set kak­si kais­taa taas vara­tat­tai­siin hen­ki­lö­au­toil­le. Luon­te­va vaih­to­paik­ka on lii­ken­neym­py­rä ja Mal­min ase­ma. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu oli­si myös suht tur­val­li­nen ylit­tää, kun bus­si toden­nä­köi­ses­ti joka tapauk­ses­sa pysäh­tyy sai­raa­lan kohdalla.

  10. Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan suun­ni­tel­mas­ta. Tur­han tii­viil­tä vai­kut­taa minun makuu­ni. Lii­an pal­jon pimei­tä umpikortteleita.

    Minus­ta juu­ri täl­lais­ta kau­pun­kiin pitää raken­taa! Pal­ve­lut ja lii­ken­ne lähel­lä asu­tus­ta (ide­aa­li­ti­lan­tees­sa kivi­ja­las­sa, mut­ta lie­nee tur­haa opti­mis­mia kuvi­tel­la että uusis­ta asui­na­lueis­ta saa­daan Suo­mes­sa yhtä vir­kei­tä kuin kau­pun­kien van­hois­ta kes­kus­tois­ta) ja iso­ja yhte­näi­siä luon­toa­luei­ta sit­ten asu­tuk­sen ympä­ril­lä eikä sir­pa­lei­na talo­jen välis­sä. Moder­nis­mi meni jo, kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa­kin voi­si pala­ta sii­hen mal­liin joka sato­jen vuo­sien aika­na on hyväk­si havaittu.

    Paras­ta pitää aina mie­les­sä, että Hel­sin­gin nie­mi on 60 leve­sy­as­ten poh­jois­puo­lel­la ja asial­li­se­ti ulko­saa­ris­tos­sa sijait­se­va kau­pun­ki. Yri­tän miet­tiä onko mui­ta yhtä kor­kal­la sijait­se­vai 500.000 asuk­kaan kau­pun­ke­ja maailmassa?

    No, Oslo ja Pie­ta­ri ovat vain täpä­räs­ti 60. leveys­pii­rin ete­lä­puo­lel­la. Hel­sin­ki on kyl­lä suu­rin kau­pun­ki tuon leveys­pii­rin poh­jois­puo­lel­la, mut­ta sel­väs­ti poh­joi­sem­mas­sa Arkan­ge­lis­sa on neli­sen­sa­taa­tu­hat­ta asu­kas­ta, 250 000 asuk­kaan kau­pun­ke­ja on jo sit­ten enem­män­kin (Tam­pe­re, Ber­gen, Jakutsk, Anchorage…).

  11. Osmo: “Sem­moi­nen sadan­ton­nin etu maa­no­mis­ta­jal­le. Jos kau­pun­ki omis­tai­si kai­ken maan tai jos meil­lä Sveit­sin tapaan 90 % kaa­voi­tus­hyö­dys­tä rahas­tet­tai­siin yhteys­kun­nal­le, näi­hin voi­si suh­tau­tua viileämmin.”

    Eihän tämä hyö­ty ole kenel­tä­kään pois. Har­mit­taa­ko sinua samal­la taval­la, jos joku saa kor­kea­palk­kai­sen työ­pai­kan, joka tuot­taa myös muil­le pal­jon hyvinvointia?

    Just täl­lai­sen asen­teen takia Hel­sin­gis­sä­kin kaa­voi­te­taan niin huo­nos­ti. Kaik­ki yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­vät pro­jek­tit pitäi­si sal­lia, eikä jää­dä kateel­li­se­na itke­mään maa­no­mis­ta­jan tulo­jen perään.

    1. Se on pois alu­een vir­kis­tys­käy­tös­tä. Tai aina­kin moni alu­een käyt­tä­jä on sitä vas­tus­ta­nut. Raken­ta­mi­nen tulee aika arkaan paikkaan.

  12. ps. tuo Kruu­nu­vuo­ren ran­ta todel­la­kin vai­kut­taa just sopi­van tii­viil­tä. Näis­sä havain­ne­ku­vis­sa sil­mään sat­tuu raken­nus­ten saman­kal­tai­suus. Raken­nus­maa pitäi­si myy­dä yhden talon kokoi­si­na tont­tei­na ilman kovin tark­ko­ja raken­ta­mis­ta­pa­vaa­ti­muk­sia, että alu­ees­ta tulee riit­tä­vän monimuotoinen.

  13. Osmo: Joo noi on kyl­lä han­ka­lia jut­tu­ja, jos on jotain arvo­ja joi­ta on han­ka­la rahas­taa, kuten nyt esim. vir­kis­tys­käyt­töä tai kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sia arvo­ja. Ongel­ma on tosis­saan miten saa­da päät­tä­jät “suo­je­le­maan” näi­tä arvo­ja riit­tä­väs­ti, mut­ta ei liikaa.

    Tuo sadan­ton­nin (+ sen asun­non osta­jan saa­ma yli­jää­mä) etu voi olla suu­rem­pi kuin etu alu­een jät­tä­mi­ses­tä vir­kis­tys­käyt­töön tai se voi olla pie­nem­pi. Minä olen aina­kin enem­män huo­lis­sa­ni sii­tä, että polii­ti­kot ulos­mit­taa­vat tämän maa­no­mis­ta­jan edun äänes­tä­jien­sä hyväk­si, kos­ka tämän edun ulos­mit­taa­mi­ses­ta ei koi­du kau­pun­gil­le juu­ri mitään kustannuksia.

    Sel­ven­nän tätä aja­tus­ta hypo­teet­ti­sel­la esi­mer­kil­lä. Kau­pun­ki päät­tää suo­jel­la raken­nuk­sen, joka ilman suo­je­lua oli­si omis­ta­jal­leen 500k arvoi­nen ja suo­je­lun kans­sa on 200k arvoi­nen. Ulkois­hyö­ty suo­jel­lus­ta raken­nuk­ses­ta on 200k ja suo­je­le­mat­to­mas­ta 0k. Mui­den kuin raken­nuk­sen omis­ta­jien etu on, että raken­nus suo­jel­laan, mut­ta koko­nai­se­tu on, että raken­nus jäte­tään suo­je­le­mat­ta. Polii­ti­kot voi­vat suo­jel­la raken­nuk­sen, vaik­ka ovat tie­toi­sia pää­tök­sen­sä vai­ku­tuk­sen hai­tal­li­suu­des­ta, kos­ka pää­tök­ses­tä kär­sii pelk­kä raken­nuk­sen omis­ta­ja. Toi­saal­ta raken­nuk­sen omis­ta­jal­la on suu­ri kan­nus­tin vai­kut­taa polii­tik­ko­jen pää­tök­seen niin, että raken­nus­ta ei suo­jel­la. Täs­tä aiheu­tuu mene­tet­tyä hyvin­voin­tia, kun polii­tik­ko­jen pää­tök­siin yri­te­tään vaikuttaa.

    Täs­tä syys­tä minus­ta kai­ken­lai­set raken­nusoi­keu­den rajoi­tuk­set (lukuun otta­mat­ta jotain rajoi­tuk­sia vie­reis­ten tont­tien var­jos­ta­mi­ses­ta tai melusaas­tees­ta yms.) pitäi­si kor­va­ta kiin­teis­tö­jen omis­ta­jil­le täy­si­mää­räi­si­nä. Näin polii­tik­ko­jen kan­nus­ti­met teh­dä koko­nai­suu­den kan­nal­ta vahin­gol­li­sia pää­tök­siä (ja vas­taa­vas­ti kiin­teis­tö­jen omis­ta­jien kan­nus­ti­met loba­ta polii­tik­ko­ja) oli­si­vat pienemmät.

  14. Onko Hel­sin­gil­lä jotain “suu­rem­paa” visio­ta, jota kau­pun­ki­suun­nit­te­lun yksi­tyis­koh­tai­set toi­men­pi­teet toteuttavat?
    Viit­taan esi­merk­ki­nä vaik­ka New Yor­kin heh­ku­tet­tuun PLANYC:iin. May­or Mic­hael R. Bloom­berg, PLANYC: A Gree­ner, Grea­ter New York, http://www.nyc.gov/html/planyc2030/html/plan/plan.shtml.
    Olen luot­ta­vai­nen sen suh­teen että on, eli kau­pun­ki­suun­nit­te­lu toteut­taa jotain “vas­taa­vaa”, yksit­täi­siä toi­men­pi­tei­tä laa­jem­paa tavoi­tet­ta. Nii­hin viit­taa­mi­nen toimenpiteiden/suunnitelmien yhtey­des­sä voi­si ehkä sekä hel­pot­taa arvioin­tia että vähen­tää nim­by-taus­tais­ta riitelyä?

    Tehok­kuus­lu­vuis­ta:

    Raken­ne­tun ympä­ris­tön tii­viyt­tä tai raken­nus­te­hok­kuut­ta voi­daan tar­kas­tel­la ns. tehok­kuus­lu­vun avul­la. Tehok­kuus­lu­ku ilmai­see mää­rä­tyl­le alu­eel­le sal­li­tun tai raken­ne­tun ker­ro­sa­lan suh­teen alu­een pin­ta-alaan, eli tehok­kuus­lu­ku= alu­een ker­ro­sa­la jaet­tu­na alu­een pin­ta-alal­la. Mitä suu­rem­pi luku on, sitä suu­rem­pi on siis raken­ne­tun ker­ro­sa­lan osuus suh­tees­sa ton­tin pinta-alaan.

    Ver­tai­lu­poh­jaa:

    Espoos­sa pien­ta­loa­lu­eel­la usein käy­tet­ty alue­te­hok­kuus on 0,2. Kauklah­den 13 heh­taa­rin asun­to­mes­sua­lu­eel­la oma­ko­ti­ta­lo­jen tont­ti­koot vaih­te­le­vat 430 – 969 m². Oma­ko­ti­ta­lo­jen kes­ki­pin­ta-ala on 165 neliö­tä ja tont­tien 546 neliö­tä. Täl­löin ton­tin tehok­kuus­lu­vuk­si tulee noin 0,3.

    ” Hel­sin­gin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan Pek­ka Kor­pi­sen mukaan Lou­nais-Sipoos­ta raken­ne­taan puu­tar­ha­kau­pun­kien saa­ris­to, jon­ka met­ro yhdis­tää Hel­sin­gin kes­kus­taan. Se oli­si Hel­sin­gin itä­puo­li­nen vas­ti­ne Espool­le. Kor­pi­nen elvyt­täi­si Sipoos­sa mata­lan, mut­ta tii­viin puu­ra­ken­ta­mi­sen perin­teen. “Sel­lais­ta ei ole Suo­mes­sa osat­tu suun­ni­tel­la sit­ten Puu-Por­voon päi­vien. Meil­lä on teh­ty kau­pun­gin ja maa­seu­dun väli­muo­toa, jos­sa tehok­kuu­det ovat matalia.”
    Pek­ka Kor­pi­sen mie­les­tä uusia kau­pun­gi­no­sia voi­si raken­taa Sipoo­seen jopa kol­min­ker­tai­sel­la tont­ti­te­hok­kuu­del­la Hel­sin­gin oma­ko­tia­luei­siin ver­rat­tu­na. Hel­sin­gin oma­ko­tia­lueil­la tehok­kuus on yleen­sä 0,2, mikä tar­koit­taa että 1000 neliö­met­rin ton­til­le saa raken­taa 200 ker­ros­ne­liö­met­rin rakennuksen.
    Kor­pi­sen mukaan ahdas­ta ei tule, vaik­ka tehok­kuus oli­si 0,9. Jos raken­ne­taan kak­si tai kol­me ker­ros­ta pääl­lek­käin, tilaa jää puu­tar­hal­le­kin. Hän kui­ten­kin arve­lee, että maas­sa jos­sa on totut­tu alhai­siin tehok­kuuk­siin, ei äkki­hyp­päyk­sel­lä olla val­mii­ta suu­riin muu­tok­siin. “Tehok­kuut­ta vie­ras­te­taan ja toteu­tus vie aikaa.”
    Kor­pi­nen uskoo, että Sipoos­sa pääs­tään par­haim­mil­laan tehok­kuu­teen 0,5–0,6, joka tosin sekin on kak­sin­ker­tai­nen Sipoos­sa val­mis­tel­ta­va­na ole­van yleis­kaa­van tehokkuuteen.
    Tii­vii­nä pide­tyn Espoon asun­to­mes­su­jen oma­ko­tia­lu­een tont­ti­te­hok­kuus on suu­rim­mil­laan­kin 0,4.”
    Poh­jan­pa­lo, Olli: Pek­ka Kor­pi­nen: Sipoo­seen tii­vii­den puu­tar­ha­kau­pun­gi­no­sien saa­ris­to. Hel­sin­gin Sano­mat. 10.8.2006

    Yhteen­ve­to: Pien­ta­lo­kaa­va tont­ti­te­hok­kuu­den olles­sa 2,0. Raken­ne­taan jotain sel­lais­ta pien­ta­loa­luet­ta johon meil­lä ei totut­tu. Se voi olla hyvä asia, mut­ta roh­ke­aa se on aivan varmasti.

  15. Täs­tä syys­tä minus­ta kai­ken­lai­set raken­nusoi­keu­den rajoi­tuk­set (lukuun otta­mat­ta jotain rajoi­tuk­sia vie­reis­ten tont­tien var­jos­ta­mi­ses­ta tai melusaas­tees­ta yms.) pitäi­si kor­va­ta kiin­teis­tö­jen omis­ta­jil­le täysimääräisinä.”

    Eli jos omis­taa 600 neliön oma­ko­ti­ta­lo­ton­tin, raken­nusoi­keut­ta 180kem2, niin voi anoa raken­nus­lu­paa 25 ker­rok­si­sel­le ker­ros­ta­lol­le, 7500kem2, ja las­kut­taa kiel­tei­sen pää­tök­sen saa­tu­aan kau­pun­gil­ta 7320kem2 arvos­ta raken­nusoi­keut­ta? Jos käy sel­lai­nen vahin­ko että lupa tulee niin ei ole toki pak­ko raken­taa, eli ei tämä vaa­di edes pääomia.

    Vaka­vas­ti, nuo teho­lu­vut ovat aiheut­ta­neet type­ryyk­siä. Vähän yksin­ker­tais­taen, esim. tyy­pil­li­nen 80-luvun poh­jois-hel­sin­ki­läi­nen rivi­ta­lo­yh­tiö, 50 met­riä kadun­vart­ta, kes­ki­mää­rin vii­si met­riä talon reu­nas­ta naa­pu­ri­tont­tiin (park­ki­paik­ka), kah­den met­rin nur­mi­kais­ta­le kadun ja talon välis­sä, run­ko­sy­vyys kah­dek­san met­riä, taka­pi­ha 10 met­riä, kak­si ker­ros­ta. Eli tont­ti 50x20=1000 m², ker­ro­sa­la 40x8x2=560kem2. Eli teho­lu­ku noin sal­li­tut 0,6.

    Ilman että ympä­ris­tö oli­si miten­kään olen­nai­ses­ti muut­tu­nut, oli­si voi­tu teh­dä 2,5 ker­ros­ta (ylin sisäänvedetty/ullakko) ja vaik­ka 12 met­rin run­ko­sy­vyys. Ton­ti koko siten 50X24 = 1200 m², ker­ro­sa­la 40x12x2,5 = 1200 kem2, teho­lu­ku 1,0.

  16. tpyy­luo­ma: ymmär­sit vää­rin. Hom­ma meni­si siis niin, että ton­teil­la ei oli­si mää­ri­tel­tyä raken­nusoi­keut­ta, eli mihin tahan­sa sai­si raken­taa miten pal­jon tahan­sa. (Noil­la var­jos­tus yms. rajoi­tuk­sil­la) Sit­ten jos raken­ta­mis­ta halu­taan rajoit­taa lisää jol­la­kin ton­til­la tämän rajoi­tuk­sen kus­tan­nuk­set pitäi­si mak­saa kiin­teis­tön omis­ta­jal­le täysimääräisinä.

    Eli jos ton­til­la on suo­je­le­ma­ton raken­nus ja se pää­te­tään suo­jel­la, niin kiin­teis­tön arvon las­ku pitäi­si kor­va­ta omis­ta­jal­le kokonaisuudessaan.

  17. Minus­ta juu­ri täl­lais­ta kau­pun­kiin pitää raken­taa! Pal­ve­lut ja lii­ken­ne lähel­lä asu­tus­ta (ide­aa­li­ti­lan­tees­sa kivi­ja­las­sa, mut­ta lie­nee tur­haa opti­mis­mia kuvi­tel­la että uusis­ta asui­na­lueis­ta saa­daan Suo­mes­sa yhtä vir­kei­tä kuin kau­pun­kien van­hois­ta kes­kus­tois­ta) ja iso­ja yhte­näi­siä luon­toa­luei­ta sit­ten asu­tuk­sen ympä­ril­lä eikä sir­pa­lei­na talo­jen välis­sä. Moder­nis­mi meni jo, kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa­kin voi­si pala­ta sii­hen mal­liin joka sato­jen vuo­sien aika­na on hyväk­si havaittu.”

    Pei­laan tätä lähin­nä Verk­ko­saa­ren suun­ni­tel­miin, jos­sa met­roa­se­man vie­reen on suun­ni­tel­tu mel­ko pal­jon­kin pien­ta­lo­ja Kulos­aa­ren sil­lan lii­ken­ne­me­lua­lu­eel­le ja hii­li­voi­ma­lan vie­reen. Täs­sä ei ole järkeä. 

    Pel­kään, että näis­tä uusis­ta alueis­ta tulee lii­an saman­kal­tai­sia. Kaik­ki todel­la tii­viis­ti raken­net­tu­ja ja niis­sä on tiet­ty vakio­mää­rä varat­tu pien­ta­loil­le. Kala­sa­ta­mas­ta ja Jät­kä­saa­res­ta pitäi­si teh­dä puh­taas­ti ker­ros­ta­loa­luei­ta ja raken­taa kaik­ki uusil­le alueil­le suun­ni­tel­lut pien­ta­lot Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan, joka sopii tähän kan­ta­kau­pun­kia parem­min. Alu­eel­la on lii­ken­teen melu vähäis­tä ja lähis­töl­lä on hie­not ulkoi­lua­lu­eet. Useim­mat pien­ta­loa­suk­kaat arvos­ta­vat näi­tä asioi­ta. Mitä iloa on omas­ta pihas­ta jos sii­tä ei pys­ty rau­has­sa naut­ti­maan. Ilmei­ses­ti tuo suun­ni­tel­tu rai­tio­vau­nu­yh­teys vel­voit­taa raken­ta­maan myös Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan tehok­kaas­ti. Onnek­si sen­tään Kai­ta­lah­den pien­ta­loa­lue sääs­te­tään ker­ros­ta­loil­ta ja sitä tul­laan suun­ni­tel­mien mukaan vain kevyes­ti täy­den­nys­ra­ken­ta­maan. Tähän­kin tai­taa löy­tyä tosin seli­tys, kun kat­soo ketä alu­eel­la asuu. 

    Veik­kai­sin, ettei Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa lii­ke­ti­loil­la talo­jen kivi­ja­lois­sa tule ole­maan juu­ri kysyn­tää. Täs­tä pitä­nee huo­len Laa­ja­sa­lon tule­va uusi ostos­kes­kus ja kes­kus­tan lähei­syys rai­tio­vau­nusil­lan myö­tä. Tämä on näh­ty Vuo­saa­res­sa, jos­sa kaup­pa­kes­kus Colum­bus on hei­ken­tä­nyt pien­ten ei kaup­pa­kes­kuk­ses­sa sijait­se­vien liik­kei­den elin­mah­dol­li­suuk­sia. Vas­ta Aurin­ko­lah­den raken­ta­mi­sen jäl­keen on tilan­ne alka­nut paran­tu­maan ja Aurin­ko­lah­des­sa pär­jää­kin jo ilman Colum­buk­sen pal­ve­lu­ja. Toi­von, että täs­sä asias­sa Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa onnis­tu­taan paremmin.

  18. Minus­ta juu­ri täl­lais­ta kau­pun­kiin pitää raken­taa! Pal­ve­lut ja lii­ken­ne lähel­lä asu­tus­ta (ide­aa­li­ti­lan­tees­sa kivi­ja­las­sa, mut­ta lie­nee tur­haa opti­mis­mia kuvi­tel­la että uusis­ta asui­na­lueis­ta saa­daan Suo­mes­sa yhtä vir­kei­tä kuin kau­pun­kien van­hois­ta keskustoista)”

    Nyky­ään vaan pal­ve­lut kes­kit­ty­vät ruo­ka­kaup­po­jen ympä­ril­le ja niis­sä on Suo­mes­sa kar­tel­li joten jaka­vat mark­ki­nat sovus­sa, eivät­kä tule pie­nil­le alueil­le vaan jää­vät iso­jen lii­ken­ne­kes­kit­ty­mien varteen.

  19. kau­pin­lias­ten olo­huo­ne kuu­los­taa muka­val­ta aja­tuk­sel­ta, mut­ta kuka siel­lä lop­pu­jen lopuk­si oloilee?”

    Riip­pu­nee “olo­huo­neen” toteu­tuk­ses­ta. Suo­mes­sa nämä lähiöi­den ja kes­kus­to­jen plazat ja torit tun­nu­taan toteut­ta­van masen­ta­van saman­kal­tai­sel­la ja hal­val­la kaa­val­la: beto­nia, tyh­jää tilaa, kivi­ra­ken­tei­ta. Kam­pin karu Narink­ka­to­ri on täs­tä ihan lois­ta­va esi­merk­ki onnet­to­mi­ne ruos­tu­nut­ta pisu­aa­ria muis­tut­ta­vi­ne vesipiristeineen.

  20. Suo­mes­sa nämä lähiöi­den ja kes­kus­to­jen plazat ja torit tun­nu­taan toteut­ta­van masen­ta­van saman­kal­tai­sel­la ja hal­val­la kaa­val­la: beto­nia, tyh­jää tilaa, kivi­ra­ken­tei­ta. Kam­pin karu Narink­ka­to­ri on täs­tä ihan lois­ta­va esi­merk­ki onnet­to­mi­ne ruos­tu­nut­ta pisu­aa­ria muis­tut­ta­vi­ne vesipiristeineen.”

    Tun­tuu käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen raken­ne­taan ihmi­sil­le sopi­mat­to­mia aluei­ta, jois­sa ei kukaan viih­dy. Ei kai täm­mö­sen höl­möy­den syy­nä voi mikään muu olla, kun että joku voi­te­lee pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä. Aina­kaan kan­sa­lais­ten tar­pei­ta ei näis­sä ajatella.

  21. Kam­pin karu Narink­ka­to­ri on täs­tä ihan lois­ta­va esi­merk­ki onnet­to­mi­ne ruos­tu­nut­ta pisu­aa­ria muis­tut­ta­vi­ne vesipiristeineen.”

    Kam­pin Narink­ka­to­ri ei ole mikään olo­huo­ne, siel­lä ei ole tar­koi­tus­kaan oles­kel­la vapaa­eh­toi­ses­ti sel­vin päin. Paik­ka on var­joi­sa ja lähi­ta­lot lii­an uhkaa­via jot­ta sii­tä sai­si viih­tyi­sää ulko­ti­laa edes teo­rias­sa. Parii­sin Pom­pi­dou-kes­kuk­sen aukioon ver­taa­mi­nen lie­nee ark­ki­teh­tien mus­taa huu­mo­ria. Narink­ka­to­ri toi­mii hyvin yli­vuo­toa­lu­ee­na jon­ne sii­vo­taan kes­kus­taa elä­vöit­tä­vät tapah­tu­mat joi­ta kukaan ei oikeas­ti halua.

    Kam­pin kes­kuk­sen olo­huo­nea­lue on sisä­ti­lois­sa, kesäi­sin se laa­je­nee Puis­to­to­ril­le ten­nis­pa­lat­sin ja asuin­ta­lo­jen väliin.

  22. Voi hyvä tavaton,
    mikään mis­sään aja­tuk­si­sa tahi kaa­vois­sa jne ei kel­paa juu­ri kel­le­kään. Ihmis­ten pitäi­si saa­da asua kes­kel­lä kau­pun­kia oma­ko­ti­ta­los­sa ja mie­lel­lään joen/järven/meren äärel­lä. Mik­si ihmi­set eivät itse pää­tä, mis­sä halua­vat elää? Kau­pun­ki on sta­di ja sil­lä sel­vä. Ei siel­lä voi olla kai­kil­le pirus­ti vih­reä­tä alao­vel­ta. Jos tuo luon­to on joil­le­kin tosi tär­keä, niin käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa sii­hen on jokai­sel­la mah­dol­li­suus pääs­tä. Joten­kin tun­tuu oudol­ta, että jot­kut tule­vat kau­pun­kiin asu­maan ja alka­vat sit­ten vaa­ti­maan vih­reyt­tä sin­ne. Mus­ta ei toi logiik­ka voi toi­mia niin, että työn peräs­sä kau­pu­kei­hin tule­vat yksi­löt itke­vät met­sien perään. Mikä­li metsä/luonto elin­tär­keä, oli­si­ko syy­tä aika­naan kat­soa, mitä opis­ke­lee ja vali­ta ammat­ti, mis­sä voi toi­mia kes­kel­lä korpea.
    Ymmär­rän joten­kin sen, että pai­kal­la olleet asuk­kaat itke­vät, mikä­li lähin puis­to muut­tuu asui­na­lu­eek­si, mut­ta kau­pun­ki on kau­pun­ki, eikä maa­lais­ten kan­na­ta sin­ne aset­tua asu­maan, mikä­li met­sää nur­kal­leen halu­aa. Isot van­hat puis­tot (kes­kus­puis­to esim.) kan­nat­taa säi­lyt­tää, mut­ta nuo lähiöi­den jokai­nen vihe­riö alkaa tun­tua tur­hal­ta nari­nal­ta. Suo­mes­sa­han jokai­nen kan­sa­lai­nen voi vapaas­ti vali­ta, mis­sä elää. Yleen­sä yksi­löt myös tie­tä­vät mihin tulevat.
    Mik­si pahim­mat valit­ta­jat eivät muu­ta pois tääl­tä ja samal­la osoit­ta­vat, että he eivät näis­sä ympy­röis­sä viih­dy. Jos työ sen estää, niin aina­han voi kou­lut­tau­tua uudelleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.