Australiaan maailman suurin aurinkovoimala

Hel­sin­gin Sano­mat tie­tää ker­toa, että Austra­li­aan raken­ne­taan maa­il­man suu­rin aurin­ko­voi­ma­la. Sen teho on tuhat megawat­tia ja hin­nak­si tulee 700 mil­joo­naa euroa.  Täs­sä uuti­ses­sa on jotain outoa. Ilmais­ta aurin­koa käyt­tä­vä voi­ma­la on sel­väs­ti saman­te­hois­ta ydin­voi­ma­laa hal­vem­pi. Ydin­voi­ma­la on tie­tys­ti pääl­lä yötä päi­vää ja aurin­ko­voi­ma­la vain pit­kin päi­vää, mut­ta tämän­kin jäl­keen ener­giayk­sik­köä koh­den aurin­ko­voi­ma­la oli­si hal­vem­pi. Olen aina ennus­ta­nut, että Euroo­pan ener­gia­tu­le­vai­suus on Saha­raan sioi­tet­ta­vis­sa aurin­ko­voi­ma­lois­sa, mut­ta että se aika oli­si näin lähellä!

Lue uuti­nen tästä!

39 vastausta artikkeliin “Australiaan maailman suurin aurinkovoimala”

  1. Olen kuul­lut väit­teen, jon­ka toden­pe­räi­syy­des­tä en mene takuuseen, että aurin­ko­voi­ma­loi­den sijoit­ta­mis­ta Saha­raan ei estä niin­kään se, että voi­ma­lat oli­si­vat kal­lii­ta, vaan se, että Saha­ras­sa nyky­tek­niik­ka ei kes­tä. Hiek­ka tuho­aa kaiken.

  2. Saha­ran aurin­ko­voi­ma pitäi­si tosi­aan saa­da tehok­kaa­seen käyt­töön, myös Euroo­pan suun­taan. Poten­ti­aa­li lie­nee hui­kea. Tämän pitäi­si olla yksi EU:n tär­keim­mis­tä projekteista.

    http://www.desertec.org/

  3. Vain pie­ni osa Sah­ras­ta on hiek­ka­dyy­ne­jä. Jotain 80% on kivik­koa ja soraa. Lisäk­si alu­eel­la on vuo­ris­to­ja, suo­la­kent­tiä ja joku­nen aika iso järvikin. 

    Sil­ti muis­te­len itse­kin kuul­lee­ni jos­tain sel­lai­ses­ta, että aurin­ko­pa­nee­lin naar­muun­tu­mi­nen aina­kin on ongel­ma jos­sain Dubais­sa vai mis­sä se oli. Kai­ken jär­jen mukaan myös isos­sa osaa Austra­li­aa. Kai se hiek­ka kovim­mis­sa myrs­kyis­sä len­tää sato­ja kilometrejä. 

    Käsit­tääk­se­ni Saha­ran poh­joi­so­sis­sa hiek­ka­myr­kyt eivät ole kovin ylei­siä ja anka­ria joh­tuen sii­tä, että tuu­li on lähes aina Väli­me­rel­tä päin. Ehkä joku viit­se­li­ääm­pi googlettaa.

  4. Var­maan muu­ten olet­te tie­toi­sia David MacKay:n kir­jas­ta, http://www.withouthotair.com/download.html (saa ilmai­sek­si PDF:nä tuol­ta). Kir­jan nimi on “Sus­tai­nable Ener­gy — wit­hout the hot air”, ja sen idea on suun­nil­leen esi­tel­lä rea­lis­ti­sia ske­naa­rioi­ta UK:n ener­gia­huol­lon jär­jes­tä­mi­sek­si ilman fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Kir­jan pai­no­tus on vah­van kvan­ti­ta­tii­vi­nen ja sii­nä on pal­jon myös perus­fy­siik­kaa, vain n. lukio­ta­sol­la, eli ei miten­kään vaikeaa. 

    Kir­jan las­kel­mis­sa on myös Saha­ra ja sen aurin­ko muka­na. En muis­ta puhu­taan­ko hiekkaongelmasta.

  5. Kyse ei ole yhdes­tä 1000 MW voi­ma­las­ta vaan tek­no­lo­giaoh­jel­mas­ta “Solar Flags­hips pro­gram­me” jos­sa raken­ne­taan 4 lai­tos­ta eri tek­nii­koil­la ja yhteis­te­ho on tuo 1000 MW. Aurin­ko­voi­ma­loi­den hui­pun­käyt­tö­ai­ka on sen ver­ran huo­no, että jos haluat ver­tail­la säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia ydin­voi­ma­laan ja tuo nimel­lis­te­ho nel­jäl­lä tai viidellä.
    Jos en ole ihan vää­rin ymmär­tä­nyt tuo heh­ku­tet­tu kus­tan­nus (1,365 mil­joo­naa sikä­läis­tä taa­laa) on val­tion tuki ja pro­jek­tien koko­nais­kus­tan­nus on mer­kit­tä­väs­ti suurempi.

    Link­ki aus­si­hal­li­tuk­sen sivuil­le aiheesta:
    http://www.environment.gov.au/minister/garrett/2009/budmr20090512i.html

    ja toi­nen kriit­ti­nen näkö­kul­ma aiheeseen:
    http://www.businessspectator.com.au/bs.nsf/Article/Wrong-spin-on-solar-pd20090518-S5V6W?opendocument&src=rss

  6. Aivan kuten edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa arve­lin, jul­ki­suu­des­sa esiin­ty­neet luvut Austra­lian 1000 MW aurin­ko­voi­maoh­jel­mas­ta oli­vat vain val­tion osuus. Koko­nais­kus­tan­nus on noin kolminkertainen.
    “The flags­hip fun­ding is expec­ted to leve­ra­ge two dol­lars of industry and sta­te govern­ment fun­ding for each dol­lar of Com­monwealth invest­ment, crea­ting an ove­rall clean ener­gy invest­ment pro­gram excee­ding $10 billion.”

    Jos siis haluat ver­ra­ta luku­ja vaik­ka­pa Olki­luo­don uuteen lai­tok­seen ker­ro Hesa­rin mai­nit­se­ma kus­tan­nus noin kah­del­la kym­me­nel­lä (1600 vs 1000 MW, 2000 vs 8000 tun­nin hui­pun­käyt­tö­ai­ka, koko­nais­kus­tan­nus vs val­tion osuus)

    Läh­de tuol­le val­tion osuustiedolle:
    http://www.ret.gov.au/Department/Documents/CEI%20Fact%20Sheet%20(13%20May%2009).pdf

  7. Hie­noa, jos onnis­tuu. Aika yllät­tä­vä (mut­ta ymmär­ret­tä­vä) huo­mio tuos­ta hie­kas­ta. Mut­ta luu­li­si, että hiek­kaa ei nyt oli­si niin kovin vai­kea tor­jua. Näin siis maallikkoperspektiivistä.

  8. Lisäk­si Hesa­rin jutun mai­nit­se­ma kus­tan­nus (780 mil­joo­naa euroa) oli vain nyt myön­net­ty raha, aiem­min oli jo ko. ohjel­maan myön­net­ty 235 mil­joo­naa aus.dollaria, eli ohjel­man rahoi­tuk­sen val­tio­no­suus on 1600 mil­joo­naa aus.dollaria).

    Ver­tai­lu­kus­tan­nus Olki­luo­to-kol­mo­seen eurois­sa on siis noin 30 mil­jar­dia aus.dollaria eli n 17 mil­jar­dia euroa. Tuol­la rahal­la siis tuo­tet­tai­siin sama säh­kö­ener­gia aurin­ko­voi­mal­la, kuin OL3 tuot­taa ydin­voi­mal­la. Ole­tuk­se­na siis aurin­ko­voi­mal­le n. 2000 tun­nin hui­pun­käyt­tö­ai­ka. Lisä­kompli­kaa­tio­na aurin­ko­voi­mal­la on lisäk­si tuo­tan­non vuo­ro­kausi­vaih­te­lu jon­ka takia jos aurin­ko­voi­man osuus on mer­kit­tä­vä, jou­du­taan teke­mään jotain ener­gian varas­toi­mi­sek­si yötä var­ten (pump­pu­voi­ma­loi­ta, varas­toin­tia vedyk­si, jne) joka tie­tys­ti myös maksaa.

    Eli kyl­lä Hesa­rin jut­tu on vähän yliöoptimistinen.

  9. Nyt on kus­tan­nus­ten suu­ruus­luok­ka koh­dal­laan. Jo tuu­li­voi­ma on ydin­voi­maa kal­liim­paa, ja aurin­ko vie­lä tuul­ta­kin kalliimpaa. 

    Se että näi­tä lai­tok­sia raken­ne­taan, on tie­ten­kin pel­käs­tään posi­tii­vi­nen asia. Saa­daan käyt­tö­ko­ke­mus­ta ja pääs­tään tes­taa­maan uut­ta teknologiaa.

    Tek­niik­ka & Talous jul­kai­si aivan saman­si­säl­töi­sen artikkelin, 

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article288078.ece

    joten yksin Hesa­ria ei pidä syy­tää vir­heis­tä. Leh­dis­tö­tie­do­te tms. läh­de lie­nee virheellinen/puutteellinen.

  10. Kuten sanoin­kin, uuti­ses­sa on jotain outoa. Hesa­rin tapa uuti­soi­da fak­to­ja käy yhä arveluttavammaksi.”

    Oma teo­ria­ni on että Hesa­rin uuti­soin­nin taso on pysy­nyt ennal­laan, nyky­ään fak­tat on vain niin help­po tar­kis­taa että löpe­rös­tä jour­na­lis­mis­ta jää välit­tö­mäs­ti kiinni.

  11. Aurin­ko­läm­pö­voi­ma­la pys­tyy tuot­ta­maan läm­pö­va­raa­jan avul­la ener­gi­aa vuo­ro­kau­den ympäri.

  12. Nykyi­set vii­saat säh­köin­si­nöö­rit väit­tä­vät, että säh­kö­ener­gian siir­to pidem­mil­le kuin 500 km mat­koil­le ei ole teho­kas­ta. Ellei sit­ten uut­ta tasa­vir­ta­tek­niik­kaan perus­tu­vaa uut­ta säh­kön­siir­to­verk­koa ryh­dy­tä rakentamaan.

    Eli miet­ti­kää­pä sitä, että mis­tä muka säh­kön­ne ostat­te. Ostat­te­ko säh­kön­ne yli 500 km mat­kan pääs­tä, mikä ei ole säh­köin­si­nöö­rien mukaan enää kannattavaa.

    No eihän se näin ole, että jos Hel­sin­gis­tä halut­tai­siin ostaa hal­paa säh­kö­ener­gi­aa Iva­los­ta, että Iva­los­ta sit­ten siir­ret­täi­siin säh­kö­ener­gia Helsinkiin.

    Saha­rat sum muut tuu­lie­ner­giat meril­lä voi unoh­taa tähän paik­kaan, ellei sit­ten säh­kön­siir­to­verk­koa ryh­dy­tä yleis­maa­il­mal­li­ses­ti uudes­ti miettimään.

  13. Entä Afri­kan ener­gia­tu­le­vai­suus? Vai onko sitä näkö­pii­ris­sä kun Euroop­pa vie auringonkin.

  14. Tuon supergri­din raken­nus­kus­tan­nuk­set yhdes­sä aurin­koe­ner­gian raken­nus­kus­tan­nus­ten kans­sa joh­taa sii­hen, että kal­liik­si jäl­leen tulee. Vie­lä tulee kysy­mys, että haluai­sim­me­ko olla riip­pua­vai­sia Saha­ras­ta asti tule­vas­ta sähköstä.

    Tämä uuti­nen aurin­ko­voi­mas­ta oli­kin itse asias­sa sit­ten taas yksi pis­te ydin­voi­man laariin?

  15. Kuten sanoin­kin, uuti­ses­sa on jotain outoa. Hesa­rin tapa uuti­soi­da fak­to­ja käy yhä arveluttavammaksi.”

    Hesa­ri­kin on yri­tys ja yri­tyk­sen ainoa teh­tä­vä on tuot­taa voit­toa omistajilleen.
    Kun väkeä vähen­ne­tään ja uuti­set poi­mi­taan mis­tä sat­tuu mis­tä hal­vim­mal­la saa niin täs­sä on tulos.
    Koko län­si­mai­nen yhteis­kun­ta on rapau­tu­mas­sa ja sil­tä on poh­ja häviä­mäs­sä, kos­ka ainoa jäl­jel­lä ole­va arvo ja pää­mää­rä on tuo voi­ton tuot­ta­mi­nen omistajille.

  16. No eihän se näin ole, että jos Hel­sin­gis­tä halut­tai­siin ostaa hal­paa säh­kö­ener­gi­aa Iva­los­ta, että Iva­los­ta sit­ten siir­ret­täi­siin säh­kö­ener­gia Helsinkiin.”

    Mitä­hän me teh­dään noil­la poh­joi­sen vesi­voi­ma­loil­la ja rajan yli menevillä
    siir­to­joh­doil­la ja mik­si olem­me yli­pää­tään muka­na kan­sain­vä­li­sis­sä sähköpörsseissä ?

  17. spot­tu:
    “Oma teo­ria­ni on että Hesa­rin uuti­soin­nin taso on pysy­nyt ennal­laan, nyky­ään fak­tat on vain niin help­po tar­kis­taa että löpe­rös­tä jour­na­lis­mis­ta jää välit­tö­mäs­ti kiinni.”

    Teo­ria­si ei ota huo­mioon sitä että myös hesa­rin toi­mit­ta­jien oli­si aiem­paa hel­pom­paa tar­kas­taa fak­tan­sa. Sitä ei ilmei­ses­ti ehdi­tä teke­mään kun on niin kii­re kir­joit­taa kolum­ne­ja jos­sa tuo­da esil­le omaa per­soo­naa ja omia mie­li­pi­tei­tä. Var­maan suu­ri osa tämän blo­gin luki­jois­ta on jo peru­nut hesa­rin tilauk­sen, niin myös minä.

  18. Jos se tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta oli­si­kin raken­taa Saha­raan jät­ti­mäi­siä aurin­ko­voi­ma­loi­ta, niin onko se sitä yhteis­kun­nal­li­ses­ti? Län­si­maat ovat jo val­miik­si tur­han riip­pu­vai­sia epä­va­kai­den ja epä­de­mo­kraat­tis­ten mus­li­mi­mai­den ener­gias­ta. Onko syy­tä laa­jen­taa sitä uusiin vas­taa­viin maihin?

    Oli­si­ko vas­taa­vien voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen piak­koin aavi­koi­tu­vaan Espan­jaan tai muu­al­le Ete­lä-Euroop­paan tai vaik­ka meren pääl­le Väli­me­rel­le niin pal­jon kal­liim­paa tai tehot­to­mam­paa, että sen takia kan­nat­taa ottaa val­ta­va ris­ki inves­toin­tien menet­tä­mi­ses­tä jol­le­kin kan­sal­lis­ta­mi­sin­toi­sel­le dik­taat­to­ril­le? Tai siis yli­pään­sä, että sijoi­tet­tai­siin ne voi­ma­lat johon­kin vakaa­seen ja demo­kraat­ti­seen maahan.

    Kir­joit­te­lin täs­tä aihees­ta äsket­täin omaan­kin blo­gii­ni.

  19. Aurin­ko­voi­ma on maa­il­man pit­kän aika­vä­lin ener­gia­rat­kai­su, ja tulee var­mas­ti mene­mään kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­sa tuu­li­voi­man ohit­se seu­raa­vien muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen aika­na. Ener­gian varas­toin­ti on toki ongel­ma, mut­ta sitä­kin voi­daan pit­käl­lä aika­vä­lil­lä aina­kin osit­tain rat­kais­ta jak­sot­ta­mal­la kulu­tus­ta tuo­tan­to­huip­pu­jen mukaan, ja otta­mal­la tämä mah­dol­li­suuk­sien mukaan huo­mioon teol­li­suu­den tuo­tan­to­lai­tok­sia suunniteltaessa.

    Sikä­li kun teol­li­nen yhteis­kun­ta ei täy­sin romah­da, parin sadan vuo­den pääs­tä aurin­ko­voi­ma tul­lee ole­maan maa­il­man pää­asial­li­nen ener­gian­tuo­tan­to­ta­pa, jota sit­ten pai­ka­taan tar­peen mukaan vesi­voi­mal­la, ydin­voi­mal­la, tuu­li­voi­mal­la ja fos­sii­li­sil­la ja bio­polt­toai­neil­la (toden­nä­köi­ses­ti pit­käl­ti täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä). Lyhyen aika­vä­lin rat­kai­suk­si aurin­ko­voi­mas­ta ei ole; opti­mis­ti­sil­la­kin arvioil­la tek­nii­kan kehi­tyk­ses­tä aurin­ko­voi­man kehit­ty­mi­nen kus­tan­nus­vas­taa­vuu­del­taan jär­ke­väk­si ja laa­ja­mit­tai­nen käyt­töön­ot­to tulee otta­maan usei­ta vuosikymmeniä.

  20. Entä Afri­kan ener­gia­tu­le­vai­suus? Vai onko sitä näkö­pii­ris­sä kun Euroop­pa vie auringonkin.”

    Mei­naat että Euroop­pa kyke­ni­si täyt­tä­mään _koko Saharan_ omil­la aurinkovoimaloillaan?

  21. Tapio Pel­to­nen: “opti­mis­ti­sil­la­kin arvioil­la tek­nii­kan kehi­tyk­ses­tä aurin­ko­voi­man kehit­ty­mi­nen kus­tan­nus­vas­taa­vuu­del­taan jär­ke­väk­si ja laa­ja­mit­tai­nen käyt­töön­ot­to tulee otta­maan usei­ta vuosikymmeniä.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Aurin­ko­voi­man käyt­tö tuplaan­tuu joka toi­nen vuo­si. Tar­vit­sem­me enää 8 tuplaan­tu­mis­ta niin koko maa­pal­lon ener­gian­tar­ve on tyy­dy­tet­ty. Kai­ken kaik­ki­aan aurin­gon sätei­ly ylit­tää ihmis­kun­nan tar­peet 10000-ker­tai­ses­ti. Mm. ener­gian varas­toin­nis­sa hyö­dyl­li­nen nano­tek­no­lo­gia kehit­tyy myös kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la. Aurin­koe­ner­gia hal­pe­nee nopeas­ti suh­tees­sa fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin ja kul­mi­naa­tio­pis­te yli­te­tään minä het­ke­nä hyvän­sä. Kehi­tys ei ole lineaarista.

  22. Piti vie­lä lisä­tä, että tämä tuot­taa ener­gi­aa myös yöllä.

  23. Öljyn hin­ta on läh­te­nyt jäl­leen nousuun.

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/8056922.stm

    Todel­la eri­kois­ta ettei Suo­mes­sa teh­dä mitään öljy(ja maakaasu)riippuvuuden vähentämiseksi.

    Ehkä aurin­koe­ner­gia ei ole se mei­dän jut­tu, mut­ta inves­toin­neil­la öljy­va­paa­seen läm­mi­tyk­seen, lii­ken­tee­seen ja maa­ta­lou­teen alkaa tul­la kiire.

  24. Kuka omis­taa suu­rin osa Saha­ran? en tar­koi­ta osat jot­ka kuu­lu­vat lybian, arge­li­aan, mau­ri­ta­ni­aan, maroccoon jne, suu­ri osa saha­ras­ta ei kuu­lu kenel­lek­kään, onko todel­la niin?

  25. Uuti­ses­sa oli ihan sel­keäs­ti läh­teet: Reu­ters jos­ta STT oli teh­nyt uuti­sen jon­ka HS oli lapioi­nut net­tiin. Jos HS oli­si olen­nai­ses­ti käsi­tel­lyt jut­tua, etsi­nyt omia lisä­tie­to­ja tms. oli­si uuti­nen päi­vät­ty REUTERS-STT-HS.

    HS sen­tään pyr­kii teke­mään net­tiin­kin aika pal­jon itse, kos­ka yleen­sä HS tekee parem­paa laa­tua kuin STT.

    Tääl­lä aika­kaus­leh­des­sä mul­la ei ole pää­syä tohon Reu­ter­sin pät­kään, jota STT käyt­ti. Reu­ter­sin laa­tu on yleen­sä kor­kea, joten nolo tilan­ne heil­le, jos jo hei­deän uuti­nen oli noin päin mäntyä.

  26. a_l:
    “Todel­la eri­kois­ta ettei Suo­mes­sa teh­dä mitään öljy(ja maakaasu)riippuvuuden vähentämiseksi.”

    Suo­ma­lai­sil­la on tai­pu­mus ylen­mää­räi­seen syn­kis­te­lyyn ja omien saa­vu­tus­ten vähättelyyn.

    Suo­mes­sa on meneil­lään aina­kin kol­me suu­ren mit­ta­kaa­van bio­ja­los­ta­mo­han­ket­ta toi­sen suku­pol­ven lii­ken­ne­polt­toai­nei­den tuot­ta­mi­sek­si. Eikö se ole ihan kon­kreet­tis­ta teke­mis­tä öljy­riip­pu­vuu­den vähentämiseksi?
    UPM:n bio­die­sel-teh­taan YVA-sel­vi­tys Rau­mal­la ja Kuusan­kos­kel­la on aloitettu.
    Vapon hank­keen YVA-sel­vi­tyk­set ovat myös alkamassa.
    Nämä ovat sato­jen mil­joo­nien euro­jen inves­toin­te­ja, eivät mitään pie­nen mit­ta­kaa­van koelaitoksia.
    Lisätietoja:
    http://www.upm-kymmene.com/downloads/energy_and_pulp/UPM_biojal_ktpres_Ksnk_170309.pdf

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/05/21842&sort=false

  27. Niko L varoit­te­li Saha­ran aurin­koe­ner­gian poliit­ti­sis­ta ris­keis­tä. Täl­lä suun­nal­la vai­keu­det tosi­aan tai­ta­vat olla, ja mm. tätä var­ten tar­vi­taan laa­jem­pia poliit­ti­sia yhteen­liit­ty­miä. Saha­ra tar­jo­aa huo­mat­ta­vas­ti parem­mat sätei­ly­olo­suh­teet kuin ete­läi­nen Euroop­pa. Aiem­min hyö­dyt­tö­mät alu­eet voi­vat olla yhtäk­kiä aar­tei­ta. Varas­toin­nin ja siir­to­lin­jo­jen hävik­ki kom­pen­soi­tu­nee hel­pos­ti. Voi kyl­lä olla, että Suo­meen asti näi­tä lin­jo­ja ei kan­na­ta vetää. Mut­ta mei­dän ener­gia­rat­kai­sum­me eivät onnek­si pla­neet­taa mul­lis­ta. Tääl­lä syr­jä­seu­duil­la voi­daan käyt­tää veden ja tuu­len lisäk­si vaik­ka yti­miä ja koti­mais­ta biomassaa.

  28. Pek­ka:
    “Suo­mes­sa on meneil­lään aina­kin kol­me suu­ren mit­ta­kaa­van bio­ja­los­ta­mo­han­ket­ta toi­sen suku­pol­ven lii­ken­ne­polt­toai­nei­den tuot­ta­mi­sek­si. Eikö se ole ihan kon­kreet­tis­ta teke­mis­tä öljy­riip­pu­vuu­den vähentämiseksi?”

    Ei ole, sil­lä nuo ovat vas­ta suun­ni­tel­mia. Mis­tään lin­kit­tä­mis­tä­si kol­mes­ta hank­kees­ta ei ole teh­ty investointipäätöstä. 

    Riip­pu­vuu­den vähen­tä­mi­sek­si tar­vit­tai­siin toi­mia myös kysyn­tä­puo­lel­le, muu on näpertelyä.

    Kai­pai­sin stra­te­gi­aa jos­sa mää­ri­tel­täi­siin öljyn­käy­tön tavoi­te­ta­so esim 20 vuo­den pää­hän ja kon­kreet­ti­sia aske­lia joil­la se oli­si tar­koi­tus saavuttaa.

    Mal­lia voi­si ottaa taas ker­ran rak­kaas­ta länsinaapurista.

  29. Opti­mis­ti: “Ei pidä paik­kaan­sa. Aurin­ko­voi­man käyt­tö tuplaan­tuu joka toi­nen vuo­si. Tar­vit­sem­me enää 8 tuplaan­tu­mis­ta niin koko maa­pal­lon ener­gian­tar­ve on tyydytetty.”

    Nykyi­nen aurin­koe­ner­gian tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin kas­vu on mar­gi­naa­li­sis­sa käyt­tö­koh­teis­sa, jois­sa ihan eri pla­nee­tal­ta ole­vat kus­tan­nuk­sen tuo­tet­tuun ener­gi­aan näh­den ovat hyväk­syt­tä­viä kuin laa­ja­mit­tai­ses­sa ener­gian­tuo­tan­nos­sa. Vaik­ka teo­ria tun­ne­taan hyvin, eten­kin juu­ri aurin­koe­ner­gian laa­jan käy­tön mah­dol­lis­ta­vat ohut­fil­mi­pa­nee­lien tuo­tan­to­me­ne­tel­mät ovat aivan lapsenkengissä.

    Aurin­ko­voi­mal­la on suu­rem­mis­ta kus­tan­nuk­sis­taan huo­li­mat­ta tiet­ty­jä etu­ja tuu­li­voi­maan näh­den näis­sä mar­gi­naa­li­koh­teis­sa (mm. vähäi­sem­pi huol­lon­tar­ve), joten nopea kas­vu voi vie­lä jat­kua jon­kin aikaa, ja vähi­tel­len alkaa mark­ki­noil­le tul­la rat­kai­su­ja, jot­ka ovat yhä laa­jem­min sovel­let­ta­vis­sa ylei­sem­min­kin säh­kön tar­peen tyy­dyt­tä­mi­seen, mut­ta var­si­nai­ses­ti iso­ja volyy­me­ja saa­daan vie­lä odot­taa, jo sik­si­kin, että ohut­fil­mien tuo­tan­to­lai­tok­sia ei vain ehdi­tä raken­ta­maan tar­peek­si nopeas­ti, vaik­ka jo tänään kek­sit­täi­siin se hal­pa ja help­po tapa prin­ta­ta filmiä.

  30. Olin puol­tois­ta­vuot­ta sit­ten Austra­lias­sa, ja kat­soin kuin­ka val­ta vaih­tui. pai­kal­li­set dema­rit ja vih­reät vas­tus­ti­vat hii­li­voi­maa, ja ydin­voi­maa, sekä kan­nat­ti­vat tuu­li ja aurin­ko­voi­maa. (vih­rei­den suu­res­ta ääni­mää­räs­tä ei jää­nyt mitään käteen)

    Puo­li vuot­ta sit­ten jut­te­lin yhden mie­hen kans­sa joka oli töis­sä jos­sain Austra­lian ympä­ris­tö­mi­nis­te­riös­sä, ja ker­toi että hii­li on todel­la halpaa.

    suo­mes­sa­kin voi­si mök­kei­hin tuo­da aurinkovoimaa.

  31. Aurin­ko ener­gia­läh­tee­nä on saa­nut Yhdys­val­lois­sa kor­kean tason puo­les­ta­pu­hu­jan nyt kun S. Shu hoi­taa Oba­man ener­gia-asian­tun­ti­jan vir­kaa. Shu vai­kut­taa muu­ten­kin aika jär­ke­väl­tä kave­ril­ta, suo­sit­te­len. Eikä Yhdys­val­lat tie­tys­ti laa­jem­min­kaan ole mikään aurin­koe­ner­gian peräs­sä­hiih­tä­jä, var­sin­kin Kali­for­nia on huippuluokkaa.

  32. Mikä on uusien ener­gia­muo­to­jen perus­a­ja­tus? Kor­va­taan­ko van­ho­ja saas­tut­ta­vam­pia ener­gia­muo­to­ja, vai lisä­tään­kö myös samal­la energiantuotantoa/kulutusta?

    Se on perus­tel­ta­vis­sa jos kor­va­taan nykyis­tä tuo­tan­toa, jos taas lisä­tään sitä, pyö­ri­te­tään teol­li­suut­ta kovem­mil­la kier­rok­sil­la ja lisä­tään luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta mikä taas on huo­nom­pi juttu.

    Mitä noi­hin aurin­ko­pa­nee­lei­hin tulee, aika mie­len­kiin­toi­sia kehi­tys­nä­ky­miä niis­sä on. Tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­ses­sä on se ongel­ma, että mark­ki­noil­la ei ole ollut vetoa. Sen takia kehi­tyk­ses­sä ei ole oikein aurin­ko­pa­nee­lei­den ja säh­kön siir­ron suh­teen ollut vetoa. 

    Aja­tel­laam­pa akku­tek­no­lo­gian kehi­tys­tä, mikä hur­ja vauh­ti sii­nä on kän­ny­köi­den takia ollut. Tai esi­mer­kik­si tele­vi­siot. Nyt mark­ki­noil­le on tul­lut led-telkkareita.

    Vero­tus pitäi­si ruka­ta sel­lai­sek­si, että se suo­si­si aurin­ko­pa­nee­lei­den, tuu­li­voi­ma­loi­den ym. kehi­tys­työ­tä ja nii­den ympä­ril­lä pyö­ri­vää bisnestä.

  33. Ener­gian siir­to ei itse asias­sa ole ongel­ma kun kat­so­taan aurin­koe­ner­gian kan­nal­ta poten­ti­aa­li­sim­pia mai­ta. Ener­gia­kes­kus­te­lus­sa usein unoh­tuu, että poh­joi­nen Suo­mi on ener­gian­ku­lu­tuk­sel­taan nurin­ku­ri­nen Ete­lä-Euroop­paan ja Yhdys­val­tain ete­lä­osiin ver­rat­tu­na: meil­lä kulu­tus­huip­pu on tal­vel­la. Mai­ni­tuis­sa mais­sa taas kulu­tus­huip­pu on sil­loin kun on kuu­min­ta, sil­lä suu­ri ener­gian­ku­lut­ta­ja on ilmas­toin­ti. Oli­si var­sin täy­del­li­nen rat­kai­su, että ilmas­toin­ti- ja kyl­mä­säi­ly­tys­lait­teet sai­si­vat ener­gian­sa pai­kal­li­sis­ta aurin­ko­pa­nee­leis­ta, sil­lä täl­löin var­si­nais­ta säh­kö­verk­koa ei tar­vit­si­si mitoit­taa kuu­mim­man hel­le­päi­vän kulu­tus­huip­pua varten.

    Samas­ta syys­tä Suo­mes­sa vali­tet­ta­vas­ti uusiu­tu­vil­la ener­gia­muo­doil­la ei iske­tä niin hyvin kulu­tus­huip­pui­hin kuin läm­pi­mäm­mis­sä maissa.

  34. Vaih­de­taan nes­te­mäi­nen väliai­ne veden sijaan ammo­nia­kik­si, joka kie­huu jo <+18C astees­sa (Loc­heed Mar­tin / OTEC). Kai­ra­taan Suo­men kal­li­pe­rään 500m syvä luo­las­to (Onka­lo). Ote­taan käyt­töön kak­si (2) ener­gia läh­det­tä = 1) Geo­ter­mi­nen läm­pö­ener­gia kal­lios­ta n.+25C ja 2) Mari­ve­den kyl­mäe­ner­gia. Pudo­te­taan nes­te­mäi­nen ammo­niak­ki put­kea­pit­kin alas 500m, ja hyö­dyn­ne­tään tämä hydraa­li­nen pai­ne. Kaa­suun­nu­te­taan atseot­roop­pi­nen ammo­niak­ki­seos. Asen­ne­taan kaa­su­tur­bii­ne­ja 500m syvyy­teen. Kasu­tur­bii­nin ohi­tet­tuu­aan anne­taan kaa­suun­tu­neen ammo­nia­kin nous­ta kal­lion sisäl­lä ole­vis­sa pout­kis­sa n.30m meren­pin­nan tason ala­puo­lel­le. Joh­de­taan 30m syvyy­des­tä kyl­mät meri­ve­si­put­ket (<+8C) kon­tak­tiin kaa­suam­mo­niak­ki­put­kien kans­sa. Täl­löin ammo­niak­ki nes­tey­tyy. Mitään ei kulu­te­ta ja tämä voi­daan teh­dä Suo­mes­sa. Koe lai­tos tuli­si raken­taa NYT Onka­loon. MV

Vastaa käyttäjälle a_l Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.