Australiaan maailman suurin aurinkovoimala

Helsin­gin Sanomat tietää ker­toa, että Aus­trali­aan raken­netaan maail­man suurin aurinkovoimala. Sen teho on tuhat megawat­tia ja hin­naksi tulee 700 miljoon­aa euroa.  Tässä uutises­sa on jotain outoa. Ilmaista aurinkoa käyt­tävä voimala on selvästi saman­te­hoista ydin­voimalaa halvem­pi. Ydin­voimala on tietysti pääl­lä yötä päivää ja aurinkovoimala vain pitkin päivää, mut­ta tämänkin jäl­keen ener­giayk­sikköä kohden aurinkovoimala olisi halvem­pi. Olen aina ennus­tanut, että Euroopan ener­giat­ule­vaisu­us on Saharaan sioitet­tavis­sa aurinkovoimalois­sa, mut­ta että se aika olisi näin lähellä!

Lue uuti­nen tästä!

39 vastausta artikkeliin “Australiaan maailman suurin aurinkovoimala”

  1. Olen kuul­lut väit­teen, jon­ka toden­peräisyy­destä en mene taku­useen, että aurinkovoimaloiden sijoit­tamista Saharaan ei estä niinkään se, että voimalat oli­si­vat kalli­ita, vaan se, että Saha­ras­sa nykytekni­ik­ka ei kestä. Hiek­ka tuhoaa kaiken.

  2. Vain pieni osa Sahras­ta on hiekkadyyne­jä. Jotain 80% on kivikkoa ja soraa. Lisäk­si alueel­la on vuoris­to­ja, suo­lak­ent­tiä ja jokunen aika iso järvikin. 

    Silti muis­te­len itsekin kuulleeni jostain sel­l­ais­es­ta, että aurinkopa­neel­in naar­muun­tu­mi­nen ainakin on ongel­ma jos­sain Dubais­sa vai mis­sä se oli. Kaiken jär­jen mukaan myös isos­sa osaa Aus­trali­aa. Kai se hiek­ka kovim­mis­sa myrskyis­sä lentää sato­ja kilometrejä. 

    Käsit­tääk­seni Saha­ran pohjoiso­sis­sa hiekkamyrkyt eivät ole kovin yleisiä ja ankaria johtuen siitä, että tuuli on läh­es aina Välimereltä päin. Ehkä joku viit­seliäämpi googlettaa.

  3. Var­maan muuten olette tietoisia David MacKay:n kir­jas­ta, http://www.withouthotair.com/download.html (saa ilmaisek­si PDF:nä tuol­ta). Kir­jan nimi on “Sus­tain­able Ener­gy — with­out the hot air”, ja sen idea on suun­nilleen esitel­lä real­is­tisia ske­naar­i­oi­ta UK:n ener­giahuol­lon jär­jestämisek­si ilman fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Kir­jan pain­o­tus on vah­van kvan­ti­tati­ivi­nen ja siinä on paljon myös perus­fysi­ikkaa, vain n. lukio­ta­sol­la, eli ei mitenkään vaikeaa. 

    Kir­jan laskelmis­sa on myös Sahara ja sen aurinko mukana. En muista puhutaanko hiekkaongelmasta.

  4. Kyse ei ole yhdestä 1000 MW voimalas­ta vaan teknolo­giao­hjel­mas­ta “Solar Flag­ships pro­gramme” jos­sa raken­netaan 4 laitos­ta eri tekni­ikoil­la ja yhteis­te­ho on tuo 1000 MW. Aurinkovoimaloiden huipunkäyt­töai­ka on sen ver­ran huono, että jos halu­at ver­tail­la sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia ydin­voimalaan ja tuo nimel­lis­te­ho neljäl­lä tai viidellä.
    Jos en ole ihan väärin ymmärtänyt tuo hehkutet­tu kus­tan­nus (1,365 miljoon­aa sikäläistä taalaa) on val­tion tuki ja pro­jek­tien kokon­aiskus­tan­nus on merkit­tävästi suurempi.

    Link­ki aus­si­hal­li­tuk­sen sivuille aiheesta:
    http://www.environment.gov.au/minister/garrett/2009/budmr20090512i.html

    ja toinen kri­it­ti­nen näkökul­ma aiheeseen:
    http://www.businessspectator.com.au/bs.nsf/Article/Wrong-spin-on-solar-pd20090518-S5V6W?opendocument&src=rss

  5. Aivan kuten edel­lisessä kom­men­tis­sa arvelin, julk­isu­udessa esi­in­tyneet luvut Aus­tralian 1000 MW aurinkovoimao­hjel­mas­ta oli­vat vain val­tion osu­us. Kokon­aiskus­tan­nus on noin kolminkertainen.
    “The flag­ship fund­ing is expect­ed to lever­age two dol­lars of indus­try and state gov­ern­ment fund­ing for each dol­lar of Com­mon­wealth invest­ment, cre­at­ing an over­all clean ener­gy invest­ment pro­gram exceed­ing $10 billion.”

    Jos siis halu­at ver­ra­ta luku­ja vaikka­pa Olk­ilu­odon uuteen laitok­seen ker­ro Hesarin mainit­se­ma kus­tan­nus noin kahdel­la kymmenel­lä (1600 vs 1000 MW, 2000 vs 8000 tun­nin huipunkäyt­töai­ka, kokon­aiskus­tan­nus vs val­tion osuus)

    Lähde tuolle val­tion osuustiedolle:
    http://www.ret.gov.au/Department/Documents/CEI%20Fact%20Sheet%20(13%20May%2009).pdf

  6. Hienoa, jos onnis­tuu. Aika yllät­tävä (mut­ta ymmär­ret­tävä) huomio tuos­ta hiekas­ta. Mut­ta luulisi, että hiekkaa ei nyt olisi niin kovin vaikea tor­jua. Näin siis maallikkoperspektiivistä.

  7. Lisäk­si Hesarin jutun mainit­se­ma kus­tan­nus (780 miljoon­aa euroa) oli vain nyt myön­net­ty raha, aiem­min oli jo ko. ohjel­maan myön­net­ty 235 miljoon­aa aus.dollaria, eli ohjel­man rahoituk­sen val­tiono­su­us on 1600 miljoon­aa aus.dollaria).

    Ver­tailukus­tan­nus Olk­ilu­o­to-kol­moseen eurois­sa on siis noin 30 mil­jar­dia aus.dollaria eli n 17 mil­jar­dia euroa. Tuol­la rahal­la siis tuotet­taisi­in sama sähköen­er­gia aurinkovoimal­la, kuin OL3 tuot­taa ydin­voimal­la. Ole­tuk­se­na siis aurinkovoimalle n. 2000 tun­nin huipunkäyt­töai­ka. Lisäkom­p­likaa­tiona aurinkovoimal­la on lisäk­si tuotan­non vuorokau­si­vai­htelu jon­ka takia jos aurinkovoiman osu­us on merkit­tävä, joudu­taan tekemään jotain ener­gian varas­toimisek­si yötä varten (pump­pu­voimaloi­ta, varas­toin­tia vedyk­si, jne) joka tietysti myös maksaa.

    Eli kyl­lä Hesarin jut­tu on vähän yliöoptimistinen.

  8. Nyt on kus­tan­nusten suu­ru­us­lu­ok­ka kohdal­laan. Jo tuulivoima on ydin­voimaa kalli­im­paa, ja aurinko vielä tuul­takin kalliimpaa. 

    Se että näitä laitok­sia raken­netaan, on tietenkin pelkästään posi­ti­ivi­nen asia. Saadaan käyt­tökoke­mus­ta ja päästään tes­taa­maan uut­ta teknologiaa.

    Tekni­ik­ka & Talous julka­isi aivan saman­sisältöisen artikkelin, 

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article288078.ece

    joten yksin Hesaria ei pidä syytää virheistä. Lehdis­tötiedote tms. lähde lie­nee virheellinen/puutteellinen.

  9. “Kuten sanoinkin, uutises­sa on jotain outoa. Hesarin tapa uuti­soi­da fak­to­ja käy yhä arveluttavammaksi.”

    Oma teo­ri­ani on että Hesarin uuti­soin­nin taso on pysynyt ennal­laan, nykyään fak­tat on vain niin help­po tark­istaa että löperöstä jour­nal­is­mista jää välit­tömästi kiinni.

  10. Aurinkoläm­pövoimala pystyy tuot­ta­maan läm­pö­varaa­jan avul­la ener­giaa vuorokau­den ympäri.

  11. Nykyiset viisaat sähköinsinöörit väit­tävät, että sähköen­er­gian siir­to pidem­mille kuin 500 km matkoille ei ole tehokas­ta. Ellei sit­ten uut­ta tasavir­tatekni­ikkaan perus­tu­vaa uut­ta sähkön­si­ir­toverkkoa ryhdytä rakentamaan.

    Eli miet­tikääpä sitä, että mis­tä muka sähkönne ostat­te. Ostat­teko sähkönne yli 500 km matkan päästä, mikä ei ole sähköinsinöörien mukaan enää kannattavaa.

    No eihän se näin ole, että jos Helsingistä halut­taisi­in ostaa hal­paa sähköen­er­giaa Ival­osta, että Ival­osta sit­ten siir­ret­täisi­in sähköen­er­gia Helsinkiin.

    Saharat sum muut tuuliener­giat mer­il­lä voi uno­htaa tähän paikkaan, ellei sit­ten sähkön­si­ir­toverkkoa ryhdytä yleis­maail­mallis­es­ti uud­esti miettimään.

  12. Entä Afrikan ener­giat­ule­vaisu­us? Vai onko sitä näköpi­iris­sä kun Euroop­pa vie auringonkin.

  13. Tuon super­gridin raken­nuskus­tan­nuk­set yhdessä aurinkoen­er­gian raken­nuskus­tan­nusten kanssa johtaa siihen, että kalli­ik­si jälleen tulee. Vielä tulee kysymys, että halu­aisim­meko olla riip­puavaisia Saha­ras­ta asti tulev­as­ta sähköstä.

    Tämä uuti­nen aurinkovoimas­ta olikin itse asi­as­sa sit­ten taas yksi piste ydin­voiman laariin?

  14. “Kuten sanoinkin, uutises­sa on jotain outoa. Hesarin tapa uuti­soi­da fak­to­ja käy yhä arveluttavammaksi.”

    Hesarikin on yri­tys ja yri­tyk­sen ain­oa tehtävä on tuot­taa voit­toa omistajilleen.
    Kun väkeä vähen­netään ja uutiset poim­i­taan mis­tä sat­tuu mis­tä halvim­mal­la saa niin tässä on tulos.
    Koko län­si­mainen yhteiskun­ta on rapau­tu­mas­sa ja siltä on poh­ja häviämässä, kos­ka ain­oa jäl­jel­lä ole­va arvo ja päämäärä on tuo voiton tuot­ta­mi­nen omistajille.

  15. “No eihän se näin ole, että jos Helsingistä halut­taisi­in ostaa hal­paa sähköen­er­giaa Ival­osta, että Ival­osta sit­ten siir­ret­täisi­in sähköen­er­gia Helsinkiin.”

    Mitähän me tehdään noil­la pohjoisen vesivoimaloil­la ja rajan yli menevillä
    siir­to­jo­hdoil­la ja mik­si olemme ylipäätään mukana kan­sain­väli­sis­sä sähköpörsseissä ?

  16. spot­tu:
    “Oma teo­ri­ani on että Hesarin uuti­soin­nin taso on pysynyt ennal­laan, nykyään fak­tat on vain niin help­po tark­istaa että löperöstä jour­nal­is­mista jää välit­tömästi kiinni.”

    Teo­ri­asi ei ota huomioon sitä että myös hesarin toimit­ta­jien olisi aiem­paa helpom­paa tarkas­taa fak­tansa. Sitä ei ilmeis­es­ti ehditä tekemään kun on niin kiire kir­joit­taa kolum­ne­ja jos­sa tuo­da esille omaa per­soon­aa ja omia mielip­iteitä. Var­maan suuri osa tämän blo­gin luk­i­joista on jo perunut hesarin tilauk­sen, niin myös minä.

  17. Jos se teknis­es­ti mah­dol­lista olisikin rak­en­taa Saharaan jät­timäisiä aurinkovoimaloi­ta, niin onko se sitä yhteiskun­nal­lis­es­ti? Län­si­maat ovat jo valmi­ik­si turhan riip­pu­vaisia epä­vakaiden ja epädemokraat­tis­ten mus­lim­i­maid­en ener­gias­ta. Onko syytä laa­jen­taa sitä uusi­in vas­taavi­in maihin?

    Olisiko vas­taavien voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen piakkoin aavikoitu­vaan Espan­jaan tai muualle Etelä-Euroop­paan tai vaik­ka meren päälle Välimerelle niin paljon kalli­im­paa tai tehot­tomam­paa, että sen takia kan­nat­taa ottaa val­ta­va ris­ki investoin­tien menet­tämis­es­tä jollekin kansal­lis­tamis­in­toiselle dik­taat­to­rille? Tai siis ylipään­sä, että sijoitet­taisi­in ne voimalat johonkin vakaaseen ja demokraat­tiseen maahan.

    Kir­joit­telin tästä aiheesta äsket­täin omaankin blogi­i­ni.

  18. Aurinkovoima on maail­man pitkän aikavälin ener­gia­ratkaisu, ja tulee var­masti men­emään kus­tan­nuste­hokku­udessa tuulivoiman ohitse seu­raavien muu­ta­man vuosikymme­nen aikana. Ener­gian varas­toin­ti on toki ongel­ma, mut­ta sitäkin voidaan pitkäl­lä aikavälil­lä ainakin osit­tain ratkaista jak­sot­ta­mal­la kulu­tus­ta tuotan­to­huip­pu­jen mukaan, ja otta­mal­la tämä mah­dol­lisuuk­sien mukaan huomioon teol­lisu­u­den tuotan­to­laitok­sia suunniteltaessa.

    Sikäli kun teolli­nen yhteiskun­ta ei täysin rom­ah­da, parin sadan vuo­den päästä aurinkovoima tullee ole­maan maail­man pääasialli­nen ener­giantuotan­to­ta­pa, jota sit­ten paikataan tarpeen mukaan vesivoimal­la, ydin­voimal­la, tuulivoimal­la ja fos­si­il­isil­la ja biopolt­toaineil­la (toden­näköis­es­ti pitkälti tässä järjestyk­sessä). Lyhyen aikavälin ratkaisuk­si aurinkovoimas­ta ei ole; opti­mistisil­lakin arvioil­la tekni­ikan kehi­tyk­ses­tä aurinkovoiman kehit­tymi­nen kus­tan­nus­vas­taavu­udeltaan järkeväk­si ja laa­jamit­tainen käyt­töönot­to tulee otta­maan usei­ta vuosikymmeniä.

  19. “Entä Afrikan ener­giat­ule­vaisu­us? Vai onko sitä näköpi­iris­sä kun Euroop­pa vie auringonkin.”

    Meinaat että Euroop­pa kykenisi täyt­tämään _koko Saharan_ omil­la aurinkovoimaloillaan?

  20. Tapio Pel­to­nen: “opti­mistisil­lakin arvioil­la tekni­ikan kehi­tyk­ses­tä aurinkovoiman kehit­tymi­nen kus­tan­nus­vas­taavu­udeltaan järkeväk­si ja laa­jamit­tainen käyt­töönot­to tulee otta­maan usei­ta vuosikymmeniä.”

    Ei pidä paikkaansa. Aurinkovoiman käyt­tö tuplaan­tuu joka toinen vuosi. Tarvit­semme enää 8 tuplaan­tu­mista niin koko maa­pal­lon ener­giantarve on tyy­dytet­ty. Kaiken kaikki­aan auringon säteily ylit­tää ihmiskun­nan tarpeet 10000-ker­tais­es­ti. Mm. ener­gian varas­toin­nis­sa hyödylli­nen nan­ote­knolo­gia kehit­tyy myös kiihtyväl­lä vauhdil­la. Aurinkoen­er­gia halpe­nee nopeasti suh­teessa fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in ja kul­mi­naa­tiopiste ylitetään minä het­kenä hyvän­sä. Kehi­tys ei ole lineaarista.

  21. Piti vielä lisätä, että tämä tuot­taa ener­giaa myös yöllä.

  22. Öljyn hin­ta on läht­enyt jälleen nousuun.

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/8056922.stm

    Todel­la erikoista ettei Suomes­sa tehdä mitään öljy(ja maakaasu)riippuvuuden vähentämiseksi.

    Ehkä aurinkoen­er­gia ei ole se mei­dän jut­tu, mut­ta investoin­neil­la öljy­va­paaseen läm­mi­tyk­seen, liiken­teeseen ja maat­alouteen alkaa tul­la kiire.

  23. Kuka omis­taa suurin osa Saha­ran? en tarkoi­ta osat jot­ka kuu­lu­vat lybian, argeli­aan, mau­ri­ta­ni­aan, maroc­coon jne, suuri osa saha­ras­ta ei kuu­lu kenellekkään, onko todel­la niin?

  24. Uutises­sa oli ihan selkeästi läh­teet: Reuters jos­ta STT oli tehnyt uutisen jon­ka HS oli lapi­oin­ut net­ti­in. Jos HS olisi olen­nais­es­ti käsitel­lyt jut­tua, etsinyt omia lisäti­eto­ja tms. olisi uuti­nen päivät­ty REUTERS-STT-HS.

    HS sen­tään pyrkii tekemään net­ti­inkin aika paljon itse, kos­ka yleen­sä HS tekee parem­paa laat­ua kuin STT.

    Tääl­lä aikakausle­hdessä mul­la ei ole pääsyä tohon Reutersin pätkään, jota STT käyt­ti. Reutersin laatu on yleen­sä korkea, joten nolo tilanne heille, jos jo hei­deän uuti­nen oli noin päin mäntyä.

  25. a_l:
    “Todel­la erikoista ettei Suomes­sa tehdä mitään öljy(ja maakaasu)riippuvuuden vähentämiseksi.”

    Suo­ma­laisil­la on taipumus ylen­määräiseen synkiste­lyyn ja omien saavu­tusten vähättelyyn.

    Suomes­sa on meneil­lään ainakin kolme suuren mit­takaa­van bio­jalosta­mo­hanket­ta toisen sukupol­ven liiken­nepolt­toainei­den tuot­tamisek­si. Eikö se ole ihan konkreet­tista tekemistä öljyri­ip­pu­vu­u­den vähentämiseksi?
    UPM:n biodiesel-tehtaan YVA-selvi­tys Rau­mal­la ja Kuu­sankoskel­la on aloitettu.
    Vapon han­kkeen YVA-selvi­tyk­set ovat myös alkamassa.
    Nämä ovat sato­jen miljoonien euro­jen investoin­te­ja, eivät mitään pienen mit­takaa­van koelaitoksia.
    Lisätietoja:
    http://www.upm-kymmene.com/downloads/energy_and_pulp/UPM_biojal_ktpres_Ksnk_170309.pdf

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/05/21842&sort=false

  26. Niko L varoit­teli Saha­ran aurinkoen­er­gian poli­it­ti­sista riskeistä. Täl­lä suun­nal­la vaikeudet tosi­aan taita­vat olla, ja mm. tätä varten tarvi­taan laa­jem­pia poli­it­tisia yhteen­li­it­tymiä. Sahara tar­joaa huo­mat­tavasti parem­mat säteily­olo­suh­teet kuin eteläi­nen Euroop­pa. Aiem­min hyödyt­tömät alueet voivat olla yhtäkkiä aartei­ta. Varas­toin­nin ja siir­tolin­jo­jen hävik­ki kom­pen­soitunee hel­posti. Voi kyl­lä olla, että Suomeen asti näitä lin­jo­ja ei kan­na­ta vetää. Mut­ta mei­dän ener­gia­ratkaisumme eivät onnek­si pla­neet­taa mullista. Tääl­lä syr­jäseuduil­la voidaan käyt­tää veden ja tuulen lisäk­si vaik­ka ytim­iä ja koti­maista biomassaa.

  27. Pekka:
    “Suomes­sa on meneil­lään ainakin kolme suuren mit­takaa­van bio­jalosta­mo­hanket­ta toisen sukupol­ven liiken­nepolt­toainei­den tuot­tamisek­si. Eikö se ole ihan konkreet­tista tekemistä öljyri­ip­pu­vu­u­den vähentämiseksi?”

    Ei ole, sil­lä nuo ovat vas­ta suun­nitelmia. Mis­tään linkit­tämistäsi kolmes­ta han­kkeesta ei ole tehty investointipäätöstä. 

    Riip­pu­vu­u­den vähen­tämisek­si tarvit­taisi­in toimia myös kysyn­täpuolelle, muu on näpertelyä.

    Kaipaisin strate­giaa jos­sa määriteltäisi­in öljynkäytön tavoite­ta­so esim 20 vuo­den päähän ja konkreet­tisia aske­lia joil­la se olisi tarkoi­tus saavuttaa.

    Mallia voisi ottaa taas ker­ran rakkaas­ta länsinaapurista.

  28. Opti­misti: “Ei pidä paikkaansa. Aurinkovoiman käyt­tö tuplaan­tuu joka toinen vuosi. Tarvit­semme enää 8 tuplaan­tu­mista niin koko maa­pal­lon ener­giantarve on tyydytetty.”

    Nykyi­nen aurinkoen­er­gian tuotan­toka­p­a­siteetin kasvu on mar­gin­aal­i­sis­sa käyt­töko­hteis­sa, jois­sa ihan eri pla­nee­tal­ta ole­vat kus­tan­nuk­sen tuotet­tuun ener­giaan näh­den ovat hyväksyt­täviä kuin laa­jamit­taises­sa ener­giantuotan­nos­sa. Vaik­ka teo­ria tun­netaan hyvin, etenkin juuri aurinkoen­er­gian laa­jan käytön mah­dol­lis­ta­vat ohut­filmi­pa­neel­ien tuotan­tomenetelmät ovat aivan lapsenkengissä.

    Aurinkovoimal­la on suurem­mista kus­tan­nuk­sis­taan huoli­mat­ta tiet­tyjä etu­ja tuulivoimaan näh­den näis­sä mar­gin­aa­liko­hteis­sa (mm. vähäisem­pi huol­lon­tarve), joten nopea kasvu voi vielä jatkua jonkin aikaa, ja vähitellen alkaa markki­noille tul­la ratkaisu­ja, jot­ka ovat yhä laa­jem­min sovel­let­tavis­sa yleisem­minkin sähkön tarpeen tyy­dyt­tämiseen, mut­ta varsi­nais­es­ti iso­ja volyyme­ja saadaan vielä odot­taa, jo sik­sikin, että ohut­filmien tuotan­to­laitok­sia ei vain ehditä rak­en­ta­maan tarpeek­si nopeasti, vaik­ka jo tänään kek­sit­täisi­in se hal­pa ja help­po tapa print­a­ta filmiä.

  29. Olin puoltois­tavuot­ta sit­ten Aus­tralias­sa, ja kat­soin kuin­ka val­ta vai­h­tui. paikalliset demar­it ja vihreät vas­tus­ti­vat hiilivoimaa, ja ydin­voimaa, sekä kan­nat­ti­vat tuuli ja aurinkovoimaa. (vihrei­den suures­ta ään­imäärästä ei jäänyt mitään käteen)

    Puoli vuot­ta sit­ten jut­telin yhden miehen kanssa joka oli töis­sä jos­sain Aus­tralian ympäristömin­is­ter­iössä, ja ker­toi että hiili on todel­la halpaa.

    suomes­sakin voisi mökkei­hin tuo­da aurinkovoimaa.

  30. Aurinko ener­gialäh­teenä on saanut Yhdys­val­lois­sa korkean tason puolestapuhu­jan nyt kun S. Shu hoitaa Oba­man ener­gia-asiantun­ti­jan virkaa. Shu vaikut­taa muutenkin aika järkevältä kaver­il­ta, suosit­te­len. Eikä Yhdys­val­lat tietysti laa­jem­minkaan ole mikään aurinkoen­er­gian perässähi­ihtäjä, varsinkin Kali­for­nia on huippuluokkaa.

  31. Mikä on uusien ener­gia­muo­to­jen perusa­ja­tus? Kor­vataanko van­ho­ja saas­tut­tavampia ener­gia­muo­to­ja, vai lisätäänkö myös samal­la energiantuotantoa/kulutusta?

    Se on perusteltavis­sa jos kor­vataan nyky­istä tuotan­toa, jos taas lisätään sitä, pyöritetään teol­lisu­ut­ta kovem­mil­la kier­roksil­la ja lisätään luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta mikä taas on huonom­pi juttu.

    Mitä noi­hin aurinkopa­neelei­hin tulee, aika mie­lenki­in­toisia kehi­tys­näkymiä niis­sä on. Teknolo­gian kehit­tämisessä on se ongel­ma, että markki­noil­la ei ole ollut vetoa. Sen takia kehi­tyk­sessä ei ole oikein aurinkopa­neelei­den ja sähkön siir­ron suh­teen ollut vetoa. 

    Ajatel­laam­pa akkute­knolo­gian kehi­tys­tä, mikä hur­ja vauhti siinä on kän­nyköi­den takia ollut. Tai esimerkik­si tele­vi­siot. Nyt markki­noille on tul­lut led-telkkareita.

    Vero­tus pitäisi ruka­ta sel­l­aisek­si, että se suo­sisi aurinkopa­neelei­den, tuulivoimaloiden ym. kehi­tystyötä ja niiden ympäril­lä pyörivää bisnestä.

  32. Ener­gian siir­to ei itse asi­as­sa ole ongel­ma kun kat­so­taan aurinkoen­er­gian kannal­ta poten­ti­aal­isimpia mai­ta. Ener­giakeskustelus­sa usein uno­htuu, että pohjoinen Suo­mi on ener­gianku­lu­tuk­seltaan nurinkuri­nen Etelä-Euroop­paan ja Yhdys­val­tain eteläosi­in ver­rat­tuna: meil­lä kulu­tushuip­pu on talvel­la. Maini­tuis­sa mais­sa taas kulu­tushuip­pu on sil­loin kun on kuuminta, sil­lä suuri ener­gianku­lut­ta­ja on ilmas­toin­ti. Olisi varsin täy­delli­nen ratkaisu, että ilmas­toin­ti- ja kylmäsäi­ly­tys­lait­teet saisi­vat ener­giansa paikalli­sista aurinkopa­neeleista, sil­lä täl­löin varsi­naista sähköverkkoa ei tarvit­sisi mitoit­taa kuumim­man hellepäivän kulu­tushuip­pua varten.

    Samas­ta syys­tä Suomes­sa valitet­tavasti uusi­u­tuvil­la ener­gia­muodoil­la ei isketä niin hyvin kulu­tushuip­pui­hin kuin lämpimäm­mis­sä maissa.

  33. Vai­hde­taan nestemäi­nen väli­aine veden sijaan ammo­ni­akik­si, joka kiehuu jo <+18C asteessa (Locheed Mar­tin / OTEC). Kairataan Suomen kalliperään 500m syvä luo­las­to (Onka­lo). Ote­taan käyt­töön kak­si (2) ener­gia lähdet­tä = 1) Geot­er­mi­nen läm­pöen­er­gia kallios­ta n.+25C ja 2) Marive­den kylmäen­er­gia. Pudote­taan nestemäi­nen ammo­ni­ak­ki putkeapitkin alas 500m, ja hyö­dyn­netään tämä hydraa­li­nen paine. Kaa­su­un­nute­taan atseotroop­pinen ammo­ni­akkiseos. Asen­netaan kaa­su­tur­bi­ine­ja 500m syvyy­teen. Kasu­tur­bi­inin ohitet­tuuaan annetaan kaa­su­un­tuneen ammo­ni­akin nous­ta kallion sisäl­lä ole­vis­sa poutkissa n.30m meren­pin­nan tason ala­puolelle. Johde­taan 30m syvyy­destä kylmät merivesiputket (<+8C) kon­tak­ti­in kaa­suam­mo­ni­akkiputkien kanssa. Täl­löin ammo­ni­ak­ki nestey­tyy. Mitään ei kulute­ta ja tämä voidaan tehdä Suomes­sa. Koe laitos tulisi rak­en­taa NYT Onkaloon. MV

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.