Kyllä Espoossa ollaan rikkaita

Ajat­telin ensin, että en ottaisi kan­taa siihen, mitä espoolaise­na päät­täisin puhdis­ta­mos­ta, kos­ka kan­tani poikkeaa paikallis­ten vihrei­den kan­nas­ta, mut­ta en mal­ta. En tietenkään ole paneu­tunut asi­aan kovin perus­teel­lis­es­ti, kos­ka en ole asi­as­ta päät­tämässä. Jos min­ul­la on väärät fak­tatiedot, käsi­tyk­seni voi olla väärä.

Olen ymmärtänyt niin, että puhdis­ta­mon siirtämi­nen muualle tuot­taisi Espoolle noin 200 miljoo­nan euron edestä hyvää raken­nu­soikeut­ta meren­ran­nal­la metron var­relta. Sum­ma on siis läh­es tuhat euroa espoolaista kohden. Tätä rahaa ei halu­ta ottaa vas­taan, kos­ka Sam­malvuores­sa pelätään asun­to­jen arvon laskua. Jäteve­den puhdis­ta­mol­la on huono maine, vaik­ka siitä ei maan­pääl­lä voikaan havai­ta mitään. Ei ainakaan Viik­in­mäessä ole järkyt­täviä hait­to­ja havait­tu. Espoolais­ten kan­nat­taisi käy­dä tutus­tu­mas­sa Viikin kalliop­uhdis­ta­moon — tai ei siis itse puhdis­ta­moon, vaan maan päälle “puhdis­ta­mon pilaa­maan” Viikinmäkeen.

Kateek­si käy espoolaisia, kun heil­lä on varaa tuol­laiseen piit­taa­mat­to­muu­teen rahas­ta. Helsingillä ei olisi, mut­ta Helsin­ki onkin köy­hä. Emme pysty­isi mitenkään selit­tämään asukkaillemme, että päädy­imme lisäämään koulu­jen luokkakoko­ja ja jät­tämään van­huk­set ilman hoitoa pitääk­semme puhdis­ta­mon Suomenojalla.

Aikanaan olin tekemässä Helsingis­sä ryh­mien välistä sopimus­ta Viikin puhdis­ta­mos­ta. Sitouduimme siihen, että avop­uhdis­ta­moil­ta vapau­tu­vat maat osoite­taan asun­to­tuotan­toon ja koko han­ke rahoite­taan sil­lä, kuten myös tapahtui.

Onko “maakeinot­telul­la” han­kit­tu raha jotenkin moraali­ton­ta rahaa? Min­ua ei hävet­täisi ollenkaan paran­taa sosi­aali­palvelu­ja maan arvpon­nousus­ta saaduista voitoista, kos­ka nuo voitot ovat peräisin siitä, että annetaan ihmisille sel­l­aisia asun­to­ja, joi­ta he arvosta­vat.  Se on peräisin hyvistä liiken­ney­hteyk­sistä, kau­ni­ista maise­mas­ta ja hyvästä asuinympäristöstä. En ymmär­rä, mitä kun­ni­akas­ta on luop­ua näistä ja pan­na ihmiset asumaan huono­jen liiken­ney­hteyk­sien varaan ja huonoon ympäristöön vain, jot­ta kaupun­ki ei saisi “likaista keinot­telu­ra­haa”. Eri­tyis­es­ti pidän kun­ni­akkaana sitä, että maan arvon­nousus­ta koitu­vat rahat tule­vat kun­nan tasku­un sen sijaan, että meni­sivät jonkun yksi­tyisen taskuun.

Mut­ta nyt on aika ottaa päähän helsinkiläisen kaupung­in­val­tu­ute­tun hat­tu. Helsin­gin tulee tietysti toivoa Espoo jät­tää puhdis­ta­mon Suomeno­jalle. Uuden puhdis­ta­mon rak­en­t­a­mi­nen Suomeno­jalle on halvem­paa kuin Sam­malvuoreen, joskin maan arvon­nousu siis kuit­taa ero­tuk­sen moninker­tais­es­ti. Maan arvon­nousu menee kokon­aan Espoon tasku­un, kun taas korkeam­mat investoin­tikus­tan­nuk­set Sam­malvuores­ta meni­sivät pääosin helsinkiläis­ten mak­set­tavak­si. Kun me vielä halu­amme oikein mielel­lään omille ran­noillemme ne, joille Espoo ei tont­tia Suomeno­jal­ta tar­joa, en voi helsinkiläisenä muu­ta toivoa kuin että Espoo pitää puhdis­ta­mon Suomenojalla.

29 vastausta artikkeliin “Kyllä Espoossa ollaan rikkaita”

  1. Jos puhdis­ta­mo läh­tee Suomeno­jal­ta, jääkö lin­tukosteikko kuitenkin paikalleen vai täytetäänkö ja raken­netaanko sekin?

    Sen ver­ran ison osan nuoru­ud­estani vietin lin­tuhar­ras­ta­jana siel­lä, että melkein symp­paisin jos joku kahli­u­tu­isi siel­lä kaivinkoneeseen.

  2. Talon alla sijait­se­va puhdis­ta­mo ei ehkä paljon häir­itse (vaik­ka tästäkin on Espoos­sa eriäviä mielip­iteitä), mut­ta rak­en­tamisa­jan hai­tat voivat olla huo­mat­tavia. Täl­laista asi­aa on vaikea ottaa huomioon poli­ti­ikas­sa, kun kuitenkin pitäisi ajatel­la koko kaupun­gin etua pitkäl­lä aikavälil­lä. Vrt. Vallilan ratikkavarikkoidea. Viik­in­mäessä ei kai ollut lyhyen tähtäi­men asukas­vas­tar­in­taa, kos­ka ei ollut asukkaita.

  3. Pitäisikö rak­en­tamisa­jan hait­to­jen naa­pu­rus­tolle siis estää rak­en­tamista? Uut­ta suurem­paa rak­en­tamista pitäisi siis tehdä vain sinne, mis­sä ei ole jo valmi­ik­si asu­tus­ta. Todel­la kum­malli­nen ajatus.

    Sen sijaan on inhimil­listä ottaa naa­pu­rus­to huomioon rak­en­tamises­sa mah­dol­lisuuk­sien mukaan. Esim. räjäy­tyk­set voisi tehdä päiväaikaan ja kuor­ma-autoli­iken­net­tä vält­tää yöaikaan.

  4. Helsin­gin ympäristölau­takun­nan ja Viikin puhdis­ta­mon tarkkailu­un kuu­lu­van haju­pa­neel­in mukaan myös Viik­ki haisee.
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80451
    Sam­malvuori on viher­aluet­ta, johon kaupun­ki on saanut oikeu­den aluer­aken­nus­sopimuk­sel­la. Tämä on ollut tiedos­sa myös asukkail­la, jot­ka ovat muut­ta­neet sen naapurustoon.
    Nyt näyt­tää siltä, että viime kädessä val­in­ta tehdään Suomeno­jan ja etääm­mäl­lä sijait­se­van Blom­in­mäen välillä.

    1. Kun­nal­la on oikeus kaavoit­taa toisen omis­ta­maa maa­ta. Aluer­ak­en­tamis­sopimus ei voi olla omis­tuskoikeut­ta vahvempi.

  5. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä Louko väit­tää. Espoo ei ole saa­mas­sa 200 miljoon­aa euroa puhdis­ta­mo­ton­tin myyn­nistä. Oikeampi suu­ru­us­lu­ok­ka on 50 miljoon­aa. Tämäkin toden­näköis­es­ti hupe­nee kalli­impi­in liiken­nejär­jeste­ly­i­hin, kuten maanalaiseen metro­ratkaisu­us alueella.

  6. Soin­in­vaara speku­loi, kuten aina ajat­teli­jat tekevät. He elävät siitä. Näkökul­ma sinän­sä on ter­ve­tul­lut osana keskustelua. Soin­in­vaara vaan ei tiedä, että Espool­la ei ikinä ole ollut niin paljon rahaa, ettei sen ole tarvin­nut leika­ta ter­vey­den­huol­losta, van­hus­ten­huol­losta, avus­tuk­sista jne jne jne. Ter­vey­den­huoltomme alibud­je­toin­ti on ja kiveen kir­joitet­tu vakio. Espoon ongel­ma ei ole raha, vaan arvot joil­la raho­ja käytetään. Muu­ta­ma viikko sit­ten leikat­ti­in jär­jestöavus­tuk­sia. Hädässä oleville ruo­ka-apua jakaval­ta Man­na-avul­ta leikat­ti­in 3000 euroa. Kun­ni­akas säästö­toi­mi, joka pelas­taa kaupun­gin. Helmiku­us­sa kaupung­in­hal­li­tus päät­ti esit­tää elinkeino ja kil­pailukyky jaos­tolle uuden tutkimuk­sen tekemistä metropo­lialueen kil­pailukyvys­tä, tutkimuk­sen hin­ta 200.000 euroa. Espoos­sa on rahaa vaik­ka mihin, sitä ei Soin­in­vaara tiedä, sik­si emme tarvitse Suomeno­jan raho­ja. Eli, Ode on oike­as­sa. Espoos­sa ollaan rikkaita.

  7. Nyt on viisas­ta kuun­nel­la tässä tapauk­ses­sa asi­aan pere­htyneitä puoluesiskojasi/ veljiäsi Espoos­sa ja ehkä jopa muidenkin puoluei­den ihmisiä, eikä vain luot­taa kokoomus­laisi­in tai hei­dän omaan mieheen­sä Loukoon.

    Mut­ta jos olet sitä mieltä, että Espoon kokoomus­laisil­la on ” viisas­ten kivi ” niin siitä vaan.

    En voi muta kuin ihme­tel­lä, että olet pää­tynyt tuolle kannalle.

    Meille Espoon kaupung­in­val­tu­us­tossa ja hal­li­tuk­ses­sa niin saa­mamme, kuin han­kki­mamme tiedon perus­teel­la on syn­tynyt toisen­lainen mieliku­va ” put­sarin ” parhaas­ta sijoituspaikasta.

    Niin kuin Sinä suosit­telit käyn­tiä Helsingis­sä tutus­tu­mas­sa tei­dän puhdis­ta­moonne niin minä suosit­te­len Sin­ulle Espoon vihrei­den tapaamista ( M. Kurosen- hän on siis ain­ut vihreä Espoon KV:n ja KH:n jäsen joka seisoo urheas­tri kokoomus­lais­ten rin­nal­la- oletkin ilmeis­es­ti tavan­nut, kos­ka jaat YIT:n vesi-insinöörin mielip­i­teen, YIT on mitä suurim­mal­la toden­näköisyy­del­lä yksi keskeisiä Suomenoan alueen asun­torak­en­ta­jia Espoos­sa, jos päätös kaatuu siihen suuntaan.

    Mut­ta avauk­sesi oli sil­lä tavoin mie­lenki­in­toinen, että voisim­mekin tästä läh­tien ruve­ta jär­jestelemään toinen tois­temme ( HKI- Espoo ) asioita.
    Itseasi­as­sa tästähän voisi tul­la mie­lenki­in­toinen mielikuvitusleikki.

    Min­ul­lakin on ehdo­tus Sin­ulle: jät­täkää Espoo ja Van­taa rauhaan kun­tali­itostouhuis­sanne. Nimit­täin jos minä olisin helsinkiläi­nen kun­tapäät­täjä tek­isin ensin kaikkeni, että hesalaisil­la oli­si­vat asi­at kun­nos­sa ennen kuin kävisin muiden kimppuun.

    MUT jos puu­tu­taan niin puu­tu­taan sit­ten vaan.

    yst. terv. Sep­po Huhta
    Espoon kaupung­in­val­tu­us­ton ja
    Espoon kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen

  8. Eihän puhdis­ta­mon siir­to toisi mitään ranta­tont­te­ja, kos­ka ko. ranta on jo varat­tu For­tu­min voimalalle, johon juuri rah­dat­ti­in se jät­tiläispi­ip­pukin ja suurelle venesatamalle.

    Metro kan­nat­taa vetää Kiven­lah­teen pohjoisem­paa reit­tiä — siel­lä maaperä ei ole vesijättömaata.

  9. Vaik­ka ton­tista saataisi­in vain 50 miljoon­aa, niin eikö arvokas­ta ole jo sekin, että saadaan metroase­man ja meren lähelle paljon asuntoja?

    Espoon taloudenkäytöstä olen paljolti samaa mieltä kuin Antero: mielu­um­min näk­isin itse ter­vey­den­huol­lon hyvässä tilas­sa kuin Kehä‑I paran­nustöi­den aikaistamisen tai kaupung­in­talon uudisrakennuksen.

  10. “Jos min­ul­la on väärät fak­tatiedot, käsi­tyk­seni voi olla väärä.” Nämä oli­vat Oden kir­joituk­sen aloi­tus­sanat. Tässä muu­ta­ma fak­ta lisää:

    Jäteve­den­puhdis­ta­moasi­aa ovat espoolaiset val­tu­ute­tut pähkäilleet varsin pitkään, saa­neet mon­en­laista taustapa­pe­ria, käyneet monia yhä kiihtyviä keskustelu­ja. Päätök­seen liit­tyy Oden mainit­semien asioiden lisäk­si jopa luon­toar­vot. Suomeo­jan lin­tukosteikon san­o­taan ole­van jopa kan­sain­välis­es­ti merkittävä.

    Mikäli lin­tukosteikon viereen raken­netaan mitä tahansa, heiken­netään lin­tu­jen olo­ja, mikä on lin­tu­jen­suo­je­ludi­rek­ti­ivin vastaista.

    Sam­malvuori paikkana on poli­it­ti­nen mah­dot­to­muus sik­si, että niin moni val­tu­utet­tu ei voi ohit­taa asukasmielipidettä.

    Blom­in­mä­ki Kehä III:n takana on paikkana järkyt­tävän kaukana. Veden kul­jet­ta­mi­nen edestakaisin Suomeno­jal­ta, jonne kaik­ki jätevesiputket nyt johta­vat, vaatii investointi­na kak­si uut­ta pitkää tun­nelia sekä kaiken paskave­den pump­paamista Blom­in­mäessä 12 metriä ylöspäin. Tämä vaatii ylimääräistä ener­giankäyt­töä, + 3 % käyt­tökus­tan­nuk­sia aina.

    Mikäli puhdis­ta­mo raken­net­taisi­in kallioon, niin rankkasatei­den aikana joudut­taisi­in vajaasti puhdis­tet­tu vesi johta­maan mereen avo-ojia pitkin.

    Espoo on keskit­tänyt vene­sa­tam­a­toimin­not Suomeno­jalle, jos­sa on ain­oa talvisäi­ly­ty­s­paik­ka. Se voidaan var­masti tunkea ker­roksit­taiseen varas­toon, mut­ta sen jäl­keen venei­den kun­nos­t­a­mi­nen ja hoito har­ras­tuk­se­na vaarantuu.

    Loukon ja kokoomuk­sen yksin aja­ma Suomeno­jan vapaut­ta­mi­nen uud­is­rak­en­tamiselle on niin ehdo­ton­ta, niin kiihkoista, että epäi­lyt­tää heil­lä ole­van jotakin ihan eri­ty­istä tiedos­saan mitä meil­lä muil­la ei ole.

    Puhdis­ta­mon lähelle mah­tuu uud­is­rak­en­tamis­takin joka tapauk­ses­sa sil­lä Suomeno­jal­la on varsin tehot­tomas­sa käytössä ole­vaa maa­ta. Pienem­mätkin lisäraken­nus­neliöt tuo­vat tule­valle Suomeno­jan metroase­malle merkit­tävästi lisää käyttäjiä.

    Lisäk­si Loukon toim­intat­a­pa pal­jas­taa nyt näkyvästi miten merkil­lisil­lä perusteil­la Espoos­sa virkamiehet päätök­siä valmis­tel­e­vat ja tuo­vat — jos tuo­vat — luot­ta­mushenkilöille päätettäväksi. 

    Eilisessä Hesaris­sa­han Louko toteaa, että hän pant­taa esi­tys­tään niin kauan kunnes voi olla var­ma että hänelle oikea ratkaisu voit­taa val­tu­us­tossa äänestyksen.

    Ilmeis­es­ti Helsingis­sä virkamiehet eivät näin silmit­tömän itse­val­tais­es­ti toi­mi, kun, Ode, näytät luot­ta­van virkami­esten hyvään tahtoon.

  11. Nois­sa min­un siteer­aamis­sani fak­tois­sa on kri­it­ti­nen tuo 200 miljoo­nan euron kaavoitushyö­ty. Kuu­lostaa aika suurelta, ja toivoisin kri­ti­ikkiä sitä kohtaan; siis kri­ti­ikkiä eikä kil­pail­e­vaa arvio­ta. Paljonko sinne on kaavail­tu rak­en­tamista ja mikä on raken­nu­soikeu­den hin­ta noil­la main?

    Tuo poli­it­ti­nen mah­dot­to­muus saa aina hiuk­seni nouse­maan pystyyn. Pitäisi perustel­la, mik­si jokin ratkaisu on huono eikä että se on poli­it­tis­es­ti mahdoton.

    Minä olin aikanaan viemässä Viikin puhdis­ta­moa paljon suurem­man ihmis­määrän naa­puri­in, enkä osaa vieläkään tun­tea tästä huonoa omaatuntoa.

    Lopuk­si Sep­po Huh­dalle: tot­ta kai voin jät­tää Espoon rauhaan. Minähän helsinkiläisenä suo­ras­taan toivon, että Espoo rauhoit­taa tämän alueen jäteve­den puhdis­ta­molle ja mielu­um­min vielä niin, että van­ha kel­paa sellaisenaan.

  12. Mielestäni Sam­malvuori ei ole ollenkaan huono sijoi­tu­s­paik­ka puhdis­ta­molle. Tärkeäm­pää olisi miet­tiä miten se raken­netaan sinne. Itse pitäisin parhaana ratkaisuna rak­en­taa se Sam­malvuoren sisään ja käyt­tää ne muu­ta­ma kymme­nen miljoon­aa siihen, että siitä saadaan lähistölle huo­maam­a­ton, haju­ton jne. Ongel­ma vaan on, että kun paik­ka saadaan nui­jit­tua, halvin suun­nitel­ma toteutetaan. Liiken­teel­lis­es­ti, sekä veden, että kumipyörien kannal­ta Sam­malvuori on hyvä paikka.

    ps. Sam­malvuoren naa­purista kirjoitellen.

  13. pps. Jos min­un pitää vali­ta Metro + Puhdis­ta­mo, niin en halua kumpaakaan :-). Mut­ta jos se metro tulee kuitenkin Kiven­lah­teen, niin sit­ten myös puhdis­ta­mo Sam­malvuoreen. Ainakin puhdis­ta­mo pois Suomenojalta.

  14. Asi­as­ta yhtään mitään ymmärtämät­tä, en myöskään ole espoolainen, kak­si huomiota:
    — Suomeno­jan metro on kaikkea muu­ta kuin selvä asia, mut­ta jos ase­man viereen voitaisi­in kaavoit­taa, se saat­taisi olla ensim­mäi­nen ase­ma Espoos­sa jos­sa on ihan oikeasti järkeä.
    — Helsingis­sä on Ara­bi­as­sa raken­net­tu muu­ta­man sadan metrin päähän lin­tu­lahdes­ta, sama paik­ka on muuten myös ihan jäteve­den­puhdis­ta­mon vier­essä. En tiedä, mut­ta onko tästä ollut jotain hait­taa linnustolle?

  15. Hienoa että Osmo olet uskaltaitunut rajan yli poli­it­tiseen debat­ti­in. Sitä pitäisi rohkeam­min käy­dä puolin ja toisin. 

    Tässä saat havain­to-ope­tus­ta espoolais­es­ta poli­it­tisen kult­tuurista. Meil­lä ryhdytään hyvin herkästi arvu­ut­tele­maan mitkä ovat jonkun korkean virkamiehen tai puolueen salatut moti­iv­it. Fak­to­jen ja asi­a­pe­rustelu­jen poh­jal­ta keskustelua käy­dään vähemmän.

    Puhdis­ta­moasi­as­sa ongel­man keskeinen aiheut­ta­ja on nykyi­nen ”vaa­likonedemokra­tia”. Ennen vaale­ja ehdokkaat jou­tu­i­v­at eri­lai­sis­sa keskusteluis­sa ja vaa­likoneis­sa otta­maan nopeasti ja huonol­la paneu­tu­misel­la kan­to­ja puhdis­ta­mon sijain­tipaikkaan. Tiedämme, että siinä tilanteessa ehdokas las­kee nopeasti mikä kan­nan­ot­to tuo eniten poten­ti­aal­isia ääniä. Sen pohtimi­nen mikä olisi kokon­aisu­u­den kannal­ta paras­ta jää vähem­mälle eikä siihen useim­miten ole ehdokkaal­la riit­täviä tietojakaan. 

    Nyt mon­et val­tu­ute­tuk­si val­i­tut ja jopa kokon­aiset val­tu­us­to­ryh­mät ovat ennen vaale­ja annet­tu­jen löysähkö­jen lupausten vanke­ja, vaik­ka asi­as­ta saatu laa­ja fak­ta-aineis­to tuk­isikin toisen­laista kan­nan­muo­dos­tus­ta. Tätä tarkoit­taa “poli­it­ti­nen mah­dot­to­muus”, johon Nina Knaapi­la yllä viittaa. 

    Asukkaat vas­tus­ta­vat puhdis­ta­moa Sam­malvuoreen, mut­ta sama tilanne on edessä kaikissa muis­sakin vai­h­toe­hdois­sa. Joten ollaan umpiku­jas­sa, jos­sa vähiten huono ratkaisu näyt­tää poli­itikko­jen mielestä ole­van puhdis­ta­mon pitämi­nen nykyisessä paikas­sa vaik­ka se onkin taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti järjetöntä.

    Itse asia olisi kuitenkin ratkaistavis­sa ympäristö­vaiku­tuk­sia, taloudel­lisia vaiku­tuk­sia ja teknisiä vai­h­toe­hto­ja kiihkot­tomasti pun­niten. Päätök­sen vaiku­tuk­set ympäristöön ja kaupunki­rak­en­teeseen ulot­tuvat sata vuot­ta eteen­päin. Päätök­sen taloudelli­nen merk­i­tys seu­ran­nais­vaiku­tuksi­neen on sato­ja miljoo­nia euro­ja. Nyt tarvit­taisi­in poli­it­tista rohkeut­ta ja johta­ju­ut­ta, jota tun­tuu ole­van kovin vaikea löytää espoolai­sista valtuustoryhmistä.

  16. Jos koko puhdis­ta­mo­ton­tin maa-alue kaavoite­taan aluete­hokku­udel­la 0,8, on raken­nu­soikeus 200 000 k‑m2 ja raken­nu­soikeu­den hin­nal­la 500 €/k‑m2 arvon nousu on 100 milj.€. Jos lin­tu­lampi halu­taan säi­lyt­tää jää rak­en­tamis­mah­dol­lisu­us noin puoleen.
    Asia ei kuitenkaan ole näin yksinker­tainen, sil­lä tehokas rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää myös kalli­ik­si tule­via liiken­nejär­jeste­lyjä. Liiken­nesu­un­nit­telijoiden mukaan tarvi­taan mm. kak­si uut­ta moot­tori­tieli­it­tymää, jos raskas rak­en­t­a­mi­nen toteutetaan. Infran rak­en­tamis­tarpeet ovat tärkeä osa arvioitaes­sa Suomeno­jan rak­en­tamisen mielekkyyt­tä. Nämä asi­at on kuitenkin kh:n lista-aineis­tossa täysin sivuutettu.

  17. 200 miljoon­aa saadaan maa­ta myymäl­lä ‑teo­ria on tosi­aan teo­ria. Alku­un puhe oli 50 miljoonas­ta, sit­ten veikkaus oli 250 miljon­aa, jos­sain vai­heessa puol­ta mil­jar­diakin heit­elti­in. Nykyi­nen 200 miljoon­aa voi olla yläkanttiin.

    Avainkysymys on mielestäni kuin­ka paljon lisää raken­nuskelpoista tont­ti­maa­ta tulee jos puhdis­ta­mo muut­taa pois Suomenojalta. 

    Jos ver­taa kah­ta kaupung­in­hal­li­tuk­selle esitet­tyä suun­nitel­maa (löy­tyy Espoon sivuil­ta, kok­ous 27.4.2009), niin suhdeluku näyt­täisi ole­van koko alueel­la noin 4:5 ja 5:5. Toisin sanoen maa­ta olisi käytössä asun­noille ja työ­paikoille ehkä viidennes enem­män jos puhdis­ta­mo muut­taa. Tuostakin alueesta osa on pakko jät­tää rak­en­ta­mat­ta, sil­lä ihan kiin­ni For­tu­min voimalaan ei voi rakentaa. 

    Van­han puhdis­ta­mon maapo­h­jaa pitäisi myös puhdis­taa ennen rakentamista.

    Myös ranta-asum­i­nen ‑teo­ri­as­sa on ongel­mansa. Kyseessä on noin kilo­metrin levyi­nen kaistale (mii­nus tur­va-alue), ja sen ran­nan­puolel­la on venesatama. 

    Minus­ta näyt­tää siltä että “puhdis­ta­mo pois Suomeno­jal­ta” ‑suun­nitelmis­sa asukasluku on arvioiti yläkant­ti­in, ja “puhdis­ta­mo pysyy Suomeno­jal­la” ‑suun­nitelmia ei ole tehty tosissaan.

    Tony Hager­lund
    Espoon kaupung­in­hal­li­tuk­sen vara­jäsen (vihr)

  18. 200 Me eli 1000 egua / slärvi tun­tuu isol­ta rahal­ta. Mut­ta kun rak­en­tamisoikeus on käytet­ty, se on käytet­ty. Vuo­tuise­na sumam­na 4 %:n korkokan­nan mukaan se tekee 40 e/vuosi tai 8 Me/ vuosi kokonaisuutena.
    Ei pieni raha, mut­ta ei mah­dot­toman isokaan. Ei ratkais­va näkökohta.

    Ymmärsinkököhän oikein topografista kart­taa. Alue tun­tuu ole­van perin mata­lal­la meren­pin­nas­ta. (Joku osan­nee sanoa paremmin).

    Maal­la, kaukana Helsingi­jn pitäjän Hämeenkylässä asuneena ja siten rajoit­tuneen näkökul­man omaa­vana muis­tan vain ainá säätiedoituk­sista kohdan “alav­il­la mail­la hallanvaara”. 

    Näin siis sisä­maas­sa. Meren äärel­lä täl­lai­sista ongelmista tuskin tarvit­see välittää.

    Itse asi­aan min­ul­la ei ole eikä voi olla kan­taa. Jouni J Särk­i­järvi perusteli hyvin puhdis­ta­mon säi­lyt­tämistä Suomenojalla.

  19. Tuo­ta Sep­po Huh­dan purkaus­ta en kyl­lä ymmärtänyt ollenkaan. Mik­si ihmi­nen ei saisi esit­tää käsi­tyk­siään toisen kun­nan asioista? Matille: en tietenkään tarkoit­tanut, että rak­en­tamisa­jan häir­iöi­den pitäisi olla han­kkei­den esteenä. Mut­ta äänekäs paikallisporuk­ka voi estää kokon­aisu­u­den kannal­ta parhaan ratkaisun. Heil­lä on pelis­sä väl­itön konkreet­ti­nen etu, muil­la laimea pitkän aikavälin intres­si. Tavanomainen asetelma.

  20. Jos puhdis­ta­mo pätetään jät­tää Suomeno­jalle on var­maa, että 20…40 vuo­den päästä joku kek­sii uudelleen alueen arvon. Maan arvo jatkaa kasvuaan ja löy­de­tään lois­ta­va tois­si­jaises­sa käytössä ole­va alue meren rannal­ta ja päätetään siirtää puhdis­ta­mo Suomeno­jal­ta paikkaan, jos­sa se ei rajoi­ta maankäyt­töä — kallioluolaan.

    Mikään muu päätös ei ole lop­ulli­nen, kun se että kalliop­uhdis­ta­mo raken­netaan! …mut­ta mitäs siitä suot­ta nyky­is­ten päätök­sen­tek­i­jöi­den mure­hti­maan me nuorethan se(kin) lasku aikanaan maksetaan.

  21. “Aikanaan olin tekemässä Helsingis­sä ryh­mien välistä sopimus­ta Viikin puhdis­ta­mos­ta. Sitouduimme siihen, että avop­uhdis­ta­moil­ta vapau­tu­vat maat osoite­taan asun­to­tuotan­toon ja koko han­ke rahoite­taan sil­lä, kuten myös tapahtui.”

    Ei tuo ole maakeinot­telua. Maan hin­ta kuu­luu yhteisölle. Keinot­telua on maan pitämi­nen pois­sa sen opti­maalis­es­ta käytöstä arvon­nousun tarkoituk­ses­sa. Kuten pääkaupunkiseu­den omakotitonttijonot.
    Lisäk­si maan ali­hin­noit­telu, mikä vääristää resurssien käytön, sumut­taa kansalaisil­ta asumisen todel­lisen kus­tan­nus­rak­en­teen ja aiheut­taa työt­tömyyt­tä, kun asun­to­jen markki­nahin­nat eivät vas­taa valmistuskustannuksia.

  22. Kiitos Ode! Puu­tu vaan, otamme mekin kan­taa meitä kiin­nos­tavi­in ja mei­hin vaikut­tavi­in pääkaupun­gin asioihin.

    Osa kom­men­to­jista on Espoon virkamiehiä, ker­too asian valmis­telun ja päätök­sen­teon sekavu­ud­es­ta sekin jotain :).

  23. Ode: “Minähän helsinkiläisenä suo­ras­taan toivon, että Espoo rauhoit­taa tämän alueen jäteve­den puhdis­ta­molle ja mielu­um­min vielä niin, että van­ha kel­paa sellaisenaan.”

    Eli nytkö vielä toiv­ot, ettei Suomeno­jan puhdis­ta­moa edes modernisoitaisi?

    Pekka Vaara: “Joten ollaan umpiku­jas­sa, jos­sa vähiten huono ratkaisu näyt­tää poli­itikko­jen mielestä ole­van puhdis­ta­mon pitämi­nen nykyisessä paikas­sa vaik­ka se onkin taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti järjetöntä.”

    Mitä asioi­ta olet ottanut huomioon, kun väität puhdis­ta­mon pitämisen nykyisessä paikas­sa ole­van “ekol­o­gis­es­ti järjetöntä”?

  24. Olen nykyään Espoon kun­nan­val­tu­utet­tu. Itseäni ihme­tyt­tää tässä tun­tei­ta herät­tävässä jätepuhdis­ta­moasi­as­sa se, että en tois­taisek­si ole saanut ain­ut­takaan fak­taa, tutkimus­tu­losta, bud­jet­tiarvio­ta yms. Espoon kaupungilta päätök­seni tueksi.

    Halu­aisinkin kysyä sin­ul­ta fak­taa tapauk­ses­ta Van­hankaupungin­lahti. Miten paljon Helsin­ki net­tosi Ara­bi­an­ran­nan rak­en­tamis­es­ta (tulot mii­nus menot) ? Kas­vat­tiko pilaan­tuneen maan puhdis­t­a­mi­nen yllät­täen bud­jet­tia? Miten Van­hankaupun­gin lin­tu­jen suo­jelu­alueet selvi­sivät rak­en­tamis­es­ta? Onko sitä asi­aa tutkittu?

    yst. terv. Kaisa Rastimo

    1. Helsingillä oli noi­ta hai­se­via avop­uhdis­ta­mo­ja Eiran­ran­nas­sa, Laut­tasaa­res­sa, Talis­sa, Viikissä ja jos­sain vielä (Tam­misa­lon lähel­lä?) Ne muutet­ti­in kaik­ki asuin­maak­si ja hyvin kävivät ton­tit kau­pak­si. Itse kallioon sijoitet­tu puhdis­ta­mo ei tuo­ta juuri hait­taa kenellekään. Har­va itseasi­as­sa edes tarkkaan tietää mis­sä se on.
      Lin­tu­aluei­den osalta ehkä Ara­bi­an­ran­nan ja Viikin aluei­den rak­en­t­a­mi­nen olisi ppo­ten­ti­aalis­es­ti vaikut­tanut eniten Van­hankaupungin­lah­den lin­tu­alueeseen, mut­ta näyt­tää tuo siitä selvin­neen. Kumpikaan näistä ei ollut puhdis­ta­mo­jen alueel­la. Me pidimme puhdis­ta­mon sijoit­tamista kallioon varsi­naise­na ympäristötekona.

  25. “Mitä asioi­ta olet ottanut huomioon, kun väität puhdis­ta­mon pitämisen nykyisessä paikas­sa ole­van “ekol­o­gis­es­ti järjetöntä”?”

    Vas­taan­pa tuo­hon Sami Suo­ma­laisen kysymyk­seen vaik­ka tässä väärinkäytetäänkin Osmon blo­gia espoolais­ten sisäiseen keskustelu­un. On kai kuitenkin hyvä että edes jos­sakin keskustellaan.

    Suomeno­jan alueen tuh­laami­nen puhdis­ta­mokäyt­töön on jär­jetön­tä maankäytön ja liiken­teen kannal­ta. Ekol­o­gis­es­ti järkev­in­tä maankäyt­töä on tun­netusti ole­mas­sa ole­van yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen ja jo raken­netun infran hyö­dyn­tämi­nen ja täydentäminen. 

    Suomeno­jal­la kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen olisi tehtävis­sä keskel­lä merel­listä Espoo­ta ilman naa­pu­rus­tolle aiheutu­via ongelmia ja alueen asukkaiden vas­tus­tus­ta. Kaavaratkais­us­ta riip­puen Suomeno­jalle (siis muuallekin kuin puhdis­ta­mon nykyiselle tontille)lienee sijoitet­tavis­sa 10–15000 asukas­ta, suurem­piakin määriä on ollut esillä. 

    Jos Suomeno­jan aluet­ta ei hyö­dyn­netä asun­to- ja työ­paikkarak­en­tamiseen on vas­taa­va asukas­määrä sijoitet­ta­va kauem­mas hajalleen. Tämä tarkoit­taa His­tan ja Espoonkar­tanon tyyp­pisiä aluei­ta, jot­ka tukeu­tu­vat pääosin henkilöau­toli­iken­teeseen ja jois­sa kun­nal­lis­tekni­nen ja liiken­nein­fra on rakentamatta. 

    Ener­giate­hokkain­ta liikku­mista on tehokkail­la raideli­iken­nejär­jestelmil­lä hoidet­tu joukkoli­ikenne. Suomeno­jan viereen käve­lyetäisyy­delle tulee joka tapauk­ses­sa metroase­ma. On jär­jetön­tä jät­tää metroin­vestoin­ti tältä osin vajavais­es­ti hyödynnetyksi. 

    Talous­puoles­ta sen ver­ran, että toisin kuin Helsingillä on Espoon kaupungilla hyvin vähän tont­ti­maa­ta omis­tuk­ses­saan. Suomeno­jan nykyiset puhdis­ta­mo- ja varikkoalueet ovat kaupun­gin omis­tuk­ses­sa. Ker­rankin olisi tilaisu­us kaavoit­taa ja rak­en­taa kaupun­gin maalle asun­to­ja ja työ­paikko­ja ja hyö­dyn­tää maan­myyn­ti­t­u­lo­ja kuten Osmo avausvi­estis­sä kirjoittaa.

    Suomeno­jan tont­tien tarkkaa arvoa ei kukaan voi tietää, mut­ta kaavaratkais­us­ta ja suh­dan­neti­lanteesta riip­puen ja em. seu­ran­nais­vaiku­tuk­set huomioon ottaen puhutaan sato­jen miljoonien mene­tyk­sistä kaupungille ja veron­mak­sajille, jos Suomeno­ja tuh­lataan puhdistamolle. 

    Ter­veisin
    Pekka Vaara

  26. Tuli mieleeni, ihan yleisel­lä tasol­la, että eikö ole vain hyvä, että pk-seudun kun­nat pro­filoitu­vat eri tavoin?

    Helsin­ki on vihreä kun­ta, jonne hakeu­tu­vat ne jot­ka halu­a­vat liikkua joukkoli­iken­teel­lä ja asua ker­rostalois­sa sekä mak­saa pako­lais­ten kotout­tamis­es­ta ja sosi­aalis­es­ta asuntotuotannosta. 

    Espooseen muut­ta­vat oikeis­to­laisem­min ajat­tel­e­vat, jot­ka arvosta­vat yksilön omaa vas­tu­u­ta sekä väljää asumista. 

    Van­taa on vähän kuin Helsin­ki mut­ta siel­lä on use­ampi­en per­hei­den mah­dol­lista asua myös rivi- tai omakotitalossa. 

    Jokainen kun­ta hyö­tyy toi­sis­taan tar­joten toisilleen työvoimaa, ulkoilumaas­toa jne. Pääkaupi­unkistatuk­sen­sa ansios­ta Helsin­ki on tietenkin eri­ty­isas­e­mas­sa mut­ta helsinkiläis­ten on syytä muis­taa että tämä on aikoinaan tehty poli­it­ti­nen päätös eikä sinän­sä johdu Helsin­gin niemen erinomaisuudesta.

Vastaa käyttäjälle Hannu Vepsäläinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.