Torikorttelien rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen valaistus ja opastuksen yleissuunnitelma sekä liikennesuunnitelma
Aleksin ja Espan väliset korttelit kauppatorin tienoilla muutetaan tylsistä toimistoista kansalaisten olohuoneeksi ja suurelta osin jalankulkualueeksi. Suunnitelma vaikuttaa hienolta — erityisen hienoa on, että suunnitellaan valaistus kokonaisuutena. Enemmänpuhetta tulee liikennesuunnitelmasta.
Katariinankatu muutetaan kävelykaduksi, mikä poistaa sieltä myös ratikan. Ratikka pannaan kulkemaan kaksisuuntaisesti yksillä kiskoilla pitkin Unioninkatua samaan tapaan kun Mikonkadulla. Nämä yhdistetyt kiskot vähän arveluttavat jos ne kovasti yleistyvät. Kun kolmonen pysähtyy Aleksille odottamaan Unioninkadulla vastaan tulevaa ratikkaa, sen perään jäävät odottamaan myös seiskat ja neloset. Ykkäseltä poistuu pysäkki Senaatintorilta. Kolmoselta ja 1A:lta Havis Amandan pysäkki siirtyy Etelärantaan Kolera-altaan kohdalle. Hallituskatu katkaistaan Tuomiokirkon edestä. Aleksi katkaistaan yksityisautoilta Senaatintorin kohdalla.
Täydennysrakentaminen Pakilantie 17:ssä
Tontille sallitaan toisen viisikerroksisen rakennuksen rakentaminen, jolloin uutta kerrosalaa tulee noin tuhat neliötä lisää. Asukkaat vastustavat ja Pro Maunula ry sanoo rakennuksen pilaavan täysin Maunulan vanhan kulttuurimaiseman.
Tontti on kaupungin omistama. Siinä on vuokralaisena Asunto Oy Pakilantie 17, jonka asukkaat vastustavat lisärakentamista tontille, koska piha pienenee. Pienenä porkkana asunto Oy:lle maksetaan korvauksena 1/3 lisärakennusoikeuden arvosta, siis ainakin 100 000 euroa. Näissä tapauksissa tuo korvaus hupenee usein siihen, että maanvarainen pysäköinti joudutaan tilan puutteen takia korvaamaan kalliimmalla ratkaisulla.
Vastustettu on myös Pakilantien varteen istutettavaa puurivistöä, koska Pakilantie ei ole Bulevardi, ja niinpä se on kaavaesityksestä poistettu.
Olin aikleissa pyöräillä katsomaan tonttia, mutta sade ja Murakamin Kafka rannalla estivät aikeeni.
Täydennysrakentamista Munkkivuoressa
Ulvilantie 11 b:n tontista lohkaistaan uusi tontti 2500 kerrosneliön uudisrakentamiselle. Riitaa on täydennysrakentamisesta yleensä ja tontilleajosta erityisesti. Muistutuksissa pelätään muidenkin taloyhtiöiden haluavan rahastaa lisärakentamisoikeudella. Taloyhtiö taas haluaisi, että ajo tontille kulkisi Raumantien kautta. Munkkivuori on rakennettu ympyrämäisen Ulvilantien sisään autottomaksi alueeksi. Viraston mielestä ajatus, että tälle tontille ajettaisiin kuitenkin ympyrän sisältäpäin, rikkoisi koko rakenteen.
Kaupunki leikkaa osan tontin arvonnoususta itselleen, kuten tapana näissä kaavoissa on.
Kaavassa on vaatimuksena, että rakennettavien asuntojen keskikoko on vähintään 75 m2. Tämä on minusta Munkkivuoressa erityisen pe3rusteltua. Asuntojen keskikoko Munkkivuoressa on 54 m2. Voitaisiin rakentaa keskikooltaan jopa isompia kuin 75 m2.
Vuosaaren Ramsinranta III:n asemakaavaehdotuksesta tehdyt muistutukset
Maanomistaja pitää viheryhteyttä liian leveänä, hotellinomistaja haluaisi lisää autopaikkoja ja virkistysreitin kauemmaksi ja pientaloasukkaat pelkäävät, että 25 metrin päässä olevat kolmikerroksiset talot varjostavat heidän talojaan. Juhannusyönä näin saattaa käydä, koska kerrostalot sijaitsevat pientaloista luoteeseen.
Vastauksia ponsiin ja aloitteisiin
On esitetty
- - uudenlaisen, kaupunkiasumiseen sopivan puurakentamisen kehittämistä; (Laura Kolbe);
- - Kruunuvuorenrannan yhteisöllisyyden ja omaleimaisuuden vahvistamista(Heli Puura);
- - Myllypuroon kaavoitetun 2000 asukkaan pientaloalueen perumista (kansalaisaloite);
- - luonto ja virkistysarvojen huomioimista ja asukasyhteistyötä Laajasalon raideyhteyden suunnittelussa (Paavo Arhinmäki);
- - Tervasaaren virkistyskäytön turvaamista siltojen jatkosuunnittelun yhteydessä (Tuomas Rantanen)
- - joukkoliikenteen edistämistä talousarviossa(Yrjö Hakanen);
- - Töölön metron kiirehtimistä (Maija Anttila);
- - bussipysäkkiä Itäväylälle Mustavuoren virkistysalueen kohdalle (kansalaisaloite);
- - kävelykeskustan laajentamista (Elina Moisio).
Mikä tämä tuleva kansalaisen olohuone on? Määrääkö siellä markkinamies, virkamies vai aidosti kansalaiset?
Unionkadun kiskojen kanssa tulee olla tarkkana. Aleksille tullee myös ainakin yksi linja Laajasalosta, eli ratikkaliikenne siellä kasvaa. Mikonkadulla limitetyt kiskot olivat perusteltu ratkaisu tilanpuutteen vuoksi, mutta en oikein ymmärrä miksei Unioninkadulle mahdu kiskopari?
“Muistutuksissa pelätään muidenkin taloyhtiöiden haluavan rahastaa lisärakentamisoikeudella.” Miksi tämä olisi huono asia?
Ramsinranta III kaavaehdotuksesta. Pakko ihmetellä miksi syrjässä olevalle pientaloalueelle kaukana palveluista ja joukkoliikenneyhteyksistä halutaan rakentaa kerrostaloja. Samaan aikaan kantakaupunkiin Verkkosaareen kaavoitetaan pientaloja metroaseman viereen. Surkeaa kaupunkisuunnittelua. Ilmeisesti Itä-Helsingissä metro 1,5 km päässäkin velvoittaa rakentamaan kerrostaloja.
Vuoden 2002 yleiskaavan noudattaminen orjallisesti on välillä naurettavaa. Kerrostalot eivät sovi ollenkaan vanhalle kartano ja huvila-alueelle. Lisäksi vieressä oleva luonnonsuojelualue tulee kärsimään. Tässä taas yksi vuoden 2002 yleiskaavan virheistä.
Ramsinranta ja Ramsinniemi ovat luonnoltaan ja maisemiltaan Helsingin hienoimpia alueita. Jos niitä uhrataan rakentamiselle, pitää sen olla korkeatasoista pientalorakentamista, kuten alueen historiaan on kuulunut.
Raitioliikenteen nopeuttaminen näyttää jäävän tavoitteena yhä kauemmaksi. Häiriötilanteiden määrä kasvaa myös. Autoton keskusta, jota kaksi kertaa vuodessa rutiininomaisesti simuloidaan, voitaisiin tässä saumassa päättää pysyväksi. Silloin tälle jatkuvaluonteiselle näpertelylle saataisiin katkaisuhoito.
Anttilan Maijan aloite Töölön metron kiirehtimisestä on paikallaan. Puhuisin kyllä Pasilan metrosta. Hanke on kaupungin strateginen hanke. Länsimetron ja kehäradan valmistuttua on syytä saada rullaava rakentaminen käytännöksi metron ja koko raideverkon osalta.
Kyllä Unioninkadulle tulee ihan koko raidepari, mutta 3T:n tullessa Aleksilta ja kääntyessä etelään se joutuu koukkaamaan risteyksessä vastaantulevien kaistalle ennen kuin palaa välittömästi takaisin omalleen, joten Unioninkatua pohjoiseen ajava liikenne joutuu odottamaan parikymmentä metriä etelämpänä eikä voi tulla yhtä aikaa risteykseen. Tai niin se ainakin liikennesuunnitelmaan on piirretty. Senaatintorilta tulevan 1:n taas ei tarvitse kärsiä tästä, vaan sen kiskot kulkevat suoraan omalle ajolinjalleen.
Ilmeisesti Unskia pohjoiseen saa sitten ajaa ihan henkilöautollakin. Saapa nähdä vain, kuinka monta autoa ajaa pysäytysviivan ohi risteykseen ja sitten ihmetellään, mihin väistetään vastaan tulevan 3T:n tieltä.
Kiitos täsmennyksestä. Olisi pitänyt lukea huolellisemmin. Tuo parantaa asiaa huomattavasti.
Seurasin taannoin tovin Mikonkadun vuorottelujärjestelyjä, ja päällimmäinen vaikutelma oli kiusanteko ratikkamatkustajille. Fredrikinkatu on hyvä esimerkki siitä kuinka kaksisuuntaiset ratikkakiskot toimivat yksisuuntaisella kadullakin.
Mitä “olohuoneeseen” tulee, on aika haasteellista yrittää saada elämää puolikkaaseen kortteliin joka johtaa torilta torille. Nykyiseen turistikrääsäkeskittymään istuu hotellikäyttö hyvin, mitään sen spontaanimpaa on alueelle turha toivoa.
Miksiköhän tämä Senaatintorin eteläpuolinen alue on vuodesta toiseen olevinaan jokin ongelma ? Senaatintorin miljöö on aidosti tylsä ja kliininen, ja niin on tarkoituskin. Engel olisi varmasti piirtänyt alueen toisin jos olisi tilattu jotain muuta kuin pompöösiä antiikki-imitaatiota virkamieskäyttöön.
Kansalaisen olohuoneeksi olisi aikanaan pitänyt tehdä makasiinien alue. Ihmisillä pitäisi olla muitakin paikkoja keskustassa johon kokoontua, kuin ainoastaan kaupat.
Jos saisin vaikuttaa, selvityttäisin vaihtoehdon, jossa Lasipalatsiin tai lasipalatsista ja vanhasta linja-autoasemasta tehtäisiin kansalaisten kokoontumispaikka, jossa olisi bändejä soittamassa, taidenäyttelyitä ym. kulttuuria, kirpputori voisi olla osittain ulkona ym. Aika mahtava paikka suoraan keskustassa.
Miksi ihmeessä keskusta halutaan väkisin rakentaa kuolleeksi alueeksi, veratkaas nykyistä Kampin kauppakeskuksen ympäristöä ja sitten Töölönlahden alueen suunnitelmia. Rakennetaan kiviaukioita ja tylsiä puistoja ja nurmikoita, jonne ei synny mitään aktiivista toimintaa.
Esim. makasiinien arvo ei ollut rakennuksissa vaan siinä toiminnassa mitä se kokosi ympärilleen. Vastaavanlaista toimintaa pitäisi saada keskustaan eikä jonnekkin keskustan laitamille.
“Aleksin ja Espan väliset korttelit kauppatorin tienoilla muutetaan tylsistä toimistoista kansalaisten olohuoneeksi ja suurelta osin jalankulkualueeksi. Suunnitelma vaikuttaa hienolta — erityisen hienoa on, että suunnitellaan valaistus kokonaisuutena. Enemmänpuhetta tulee liikennesuunnitelmasta.
Katariinankatu muutetaan kävelykaduksi, mikä poistaa sieltä myös ratikan. Ratikka pannaan kulkemaan kaksisuuntaisesti yksillä kiskoilla pitkin Unioninkatua samaan tapaan kun Mikonkadulla. Nämä yhdistetyt kiskot vähän arveluttavat jos ne kovasti yleistyvät. Kun kolmonen pysähtyy Aleksille odottamaan Unioninkadulla vastaan tulevaa ratikkaa, sen perään jäävät odottamaan myös seiskat ja neloset. Ykkäseltä poistuu pysäkki Senaatintorilta. Kolmoselta ja 1A:lta Havis Amandan pysäkki siirtyy Etelärantaan Kolera-altaan kohdalle. Hallituskatu katkaistaan Tuomiokirkon edestä. Aleksi katkaistaan yksityisautoilta Senaatintorin kohdalla.”
Onkohan tämä ihan fiksua? Aina kun kun nykyään kuulen sanan “kansalaisten olohuone”, poistan pistoolistani varmistimen — tai ainakin varmisatn, että lompakko on tallella. Sit’ä tyrkytetään joka paikkaan jonkinlaisena stiiknafuliana. Sanna käyttäjät eivät yleensä osoita erityisempää kykyä tarkasella asioita monista näkökulmista.
Alue on rauhallinen noin kävelynkin kannalta. Raitoliikenne ja katariinkadun kautta kulkeva yhteys on sille oleellinen on toimiva, ja myös yksityisautoliikennettä (mm. taksit, asiointiliikenne, diplomaattien ja virkamiesten kulku ministeriöihin tai vastaanotoille jne) vaatii sitä. Senaatintorin liepeillä. Lukuunottamatta aivan ruuhka-aikaa, liikenne on hyvin kohtuullista.
Vaatii uutta miettimistä. Epäilen, löytyyko Hesingissä oikein paikka täydelliselle kävelyalueelle. Vian raitoliikentelle (ja takseilel) varattu Aleksi tuntuu toimivan. Keski-Euroopassa kävelyalue on usein suppea, ja kadut siellä ovat niin akpeita, ettei milleköäöän autoliikneteelle jää tilaa. Ajattelen esim. Munsteriä.
Ehkä olohuone on poliittisesti jo pilattu sana, jonka verukkeella tehdään kaikenlaista. Oleellisempaa on se, että rakennetaan alueita, joissa on oikeasti jotain toimintaa tavallisille ihmisille, eikä vain tyhjiä kiviaukioita tai nurmikoita.
“Vaatii uutta miettimistä.”
Niin. Kaiken ei tarvitse olla “olohuonetta”. Senaatintorin ympäristö on tyylillisesti ehein ja parhaiten säilynyt miljöö Helsingin keskustassa, ja se ei missään tapauksessa ole rikki. Jotain perihelsinkiläistä on siinä että juurikin se ehjin alue halutaan korjata ja “elävöittää”.
Helsingin uutisissa olleen artikkelin mukaan pelkkien liikennejärjestelyjen kustannusarvio on 9.5 meur, ja lopputuloksena saadaan mitä ilmeisimmin raitioliikenneongelma. Artikkelin havainnekuvassa on kahvilaterassi rakennuksen pohjoisseinustalla, mikä ei Suomen leveysasteilla todellisuudessa toimi. Ratikan ajojohtimet tukirakenteineen siirretään suunnitelmassa keskemmäs (?) toria, havainnekuvasta ne ovat toki unohtuneet epäesteettisinä.
Vimma jolla paikalleen asettuneet, harmoniset ympäristöt halutaan vuosikymmen toisensa jälkeen Helsingissä kaupungin toimesta rikkoa tuntuu rivikaupunkilaisesta täysin käsittämättömältä. Samanaikaisesti oleellisemmat asiat unohtuvat kuten esimerkiksi Hakaniemen tori, jonka tulevaisuus metro, juna- raitioliikenne- ja bussiliikenteen solmukohtana edellyttäisi kokonaissuunnitelmaa erillishankkeiden sijaan.
Esityslistaa tutkiessa sattui silmään tämä lausunto:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-05–14_Kslk_15_El/91006D15-81B8-448E-84CA-4EC633829FE8/Lausunto_Uudenmaan_tiepiirin_toiminta-_ja_taloussu.html
Ja sieltä kohta teemahankkeet, jossa sanotaan seuraavaa:
“Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä
pääväylillä ‑teema sisältää useita osahankkeita. Teemassa
rakennetaan joukkoliikennekaistoja ja liikennejärjestelyjä sekä
parannetaan pysäkkejä ja kevyen liikenteen olosuhteita muun muassa
alla luetelluilla osuuksilla. Teema on käynnistetty.
…
— Mt 120 Vihdintie välillä Haaga – Kehä III (15 milj. €)”
Onko nyt todellakin niin, että taas vasen käsi ei tiedä, mitä oikea on tekemässä? Tuollainen rahamäärä käytetään bussikaistoihin ko. välillä, vaikka samaan aikaan, osin Kehäradan rakentamisesta johtuen, Vantaan linjastosuunnitelmassa pääosa joukkoliikenteestä siirretään junaan (liityntäliikenteenä), eikä tuonne käsittääkseni jää kuin muutama bussilinja.
Kari
Hyvä huomio Karilta. Kysyin tätä esittelijältä. Tuohan koskee Helsingin aluetta ja Helsingin bussit sinne jäävät (eim 42) ja jää toki muitakin, jopa pitkän matkan busseja. Ei Helsinki siis voi hanketta vastustaa.
Karilta hyvin bongattu, se Vantaan liityntäsuunnitelma on tosin kohdannut kovaa ja ymmärrettävää kansalaisvastustusta, mutta kuitenkin 15 miljoonan investointi bussikaistoihn tuntuu älyttömältä. (Eikö HKL voisi toimittaa niitä ilmaisia bussikaistoja..)
Mitä muuta tuolla 15 miljoonalle voisi tehdä? No heti tulee mieleen tuolta suunnalta kympin kiskot Huopalahteen, tuolla rahalla tosin pääsisi varmaan Maunulaan saakka. Mutta kun ei ole vaunuja, niin heitetään yksi juna-idea joka ei lisää kalustontarvetta eikä kuluja pätkääkään:
Pasilassa on sellainen tekovika, että Päärataa kulkevien lähijunien laiturit ovat toisella puolella asemaa (1 ja 2) ja Ranta- ja Martsarinradoilta tulevien toisella (7 ja 8). Tämän takia kaikki esim. Pitäjänmäeltä Myyrmäkeen ja toisinpäin matkaavat joutuvat kapuamaan ensin ylös, sitten aseman läpi, ja sitten alas. Aikaa voi varata lähes viisi minuuttia, ja näitä vaihtajia on paljon.
Pitäisi olla niin että päärataa pohjoisesta tuleva juna vaihtaisi raiteelta 2 raiteelle 7, ja raidetta 7 pohjoisesta tuleva raiteelle 2. Vaihto sitten vain laiturin yli. Raideteknisesti ainoa toimiva ratkaisu on ilmeisesti tunnelipari, muualla Euroopassa näitä on tehty. Kaksi yksiraiteista junatunnelia, kun ei tarvitse muuta tehdä, varmaan onnistuisi 15 miljoonalla.
Tämä hyödyttäisi Vihdintien varressa asuvia siinä kuin muitakin junan käyttäjiä. Tai sitten voitaisiin vaikka parantaa Martsarinradan asemia ja vaihtoyhteyksiä. Tai jotain muuta järkevää.
#
Onko nyt todellakin niin, että taas vasen käsi ei tiedä, mitä oikea on tekemässä? Tuollainen rahamäärä käytetään bussikaistoihin ko. välillä, vaikka samaan aikaan, osin Kehäradan rakentamisesta johtuen, Vantaan linjastosuunnitelmassa pääosa joukkoliikenteestä siirretään junaan (liityntäliikenteenä), eikä tuonne käsittääkseni jää kuin muutama bussilinja.
Kari”
Kehärata on järkevä, mutta miksi ihmeessä suorat bussilinjat pitäisi sen kannattavuduen vuoksi lopettaa. Käyhän paljon ihmisiä töissä Vihdintien suunnalta Konalassa, Pitäjänmäellä tai Meilahdessa, jonne pääsee parhaiten bussilla.
“Tuohan koskee Helsingin aluetta ja Helsingin bussit sinne jäävät (eim 42) ja jää toki muitakin, jopa pitkän matkan busseja. Ei Helsinki siis voi hanketta vastustaa.”
Tarkoittanet siis linjaa 45 (42 kulkee Hämeenlinnanväylää pitkin).
Kyllä minä sen tavallaan ymmärrän, että Helsinki ei hanketta vastusta, onhan maksaja “joku muu”, eli tässä tapauksessa valtio. Mutta onko siinä silti järkeä tehdä tuollaisia investoineja, jotka eivät kokonaisuuden kannalta ole järkeviä?
Jonkun pitäisi joskus katsoa vähän kokonaisuuttakin. Enkä minä näe erityistä syytä, miksei se voisi olla Helsinki.
Kari