Energiaverotus syrjii sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Tätä varmaankin perustellaan aluepolitiikalla: vain kaupunkilaisten käytössä oleva kaukolämpö on liian edullista. Verotus kuitenkin myös ehkäisee kaukolämmön laajentumista viedessään siltä sen edun, jonka polttoaineen tehokas hyväksikäyttö tuottaa.
Kun yrityksiltä poistettiin Kela-maksu, se piti korvata pääasiassa yritysten maksamilla energiaveroilla. Nyt on käynyt ilmi, että teollisuuden kiintiöön on laskettu myös kotitalouksien maksama kaukolämpö . Tämä on poliittinen huijaus. Jos ollaan sitä mieltä, että yritysten veroja pitää siirtää kotitalouksien maksettavaksi, se pitää tehdä avoimesti eikä fuskulla. Voi tätä muutosta nimittäin perustella ihan rehellisestikin.
Kaukolämmön energiaveroihin liittyy kuitenkin toinen epäkohta. Meillä oli aikanaan looginen hiilidioksidivero, jossa kaikki maksoivat veroa käyttämiensä polttoaineiden hiilipitoisuuden mukaan. Tästä jouduttiin sähköntuotannossa luopumaan, koska pohjoismaisessa sähkökaupassa ei ollut vastaavaa veroa muilla, jolloin Suomen polttoainevero olisi johtanut aivan kummalliseen sähkökaupan rakenteeseen. Päätettiin, että polttoaine on sähköntuotannossa verotonta ja vero peritään sähköverona. Kun tuotetaan lämpöä, maksetaan tavanomaista hiilidioksidiveroa.
Entä, kun tuotetaan sekä sähköä että lämpöä? On päätettävä, kuinka suuri osuus kivihiilestä kuluu sähkön tuotantoon (veroton) ja kuinka suuri osuus lämmöntuotantoon (verollista). Luonnonlakeja uhmaten on päätetty, että kun yhteistuotannossa tuotetaan 1000 MWh lämpöä, tähän kuluu 900 kWh kivihiiltä tai maakaasua. Oikea luku on noin 400 kWh, mutta oikean kertoimen käyttäminen olisi kuulemma aluepoliittisesti väärin. On väärin, että vain kaupunkilaisten käytettävissä on noin energiatehokas keino. Sitä miksi kaukolämmön tuottaminen kuluttaa niin vähän primaarienergiaa energiaa, olen tarkastellut artikkelissa Maalämpö vai kaukolämpö.
Kaukolämpöä siis yliverotetaan noin kaksinkertaisesti. Tulonjaon kannalta tätä voi ehkä pitää oikeudenmukaisena, mutta se on tehokas jarru kaukolämpöverkon laajentamiselle ja suosii sähkölämpöä.
Tähän asti maakaasun hiilidioksidista on maksettu vain puolikasta veroa. Nyt tämä alennus poistetaan. Sinänsä oikeudenmukaista, mutta voi lisätä hiilidioksidipäästöjä todella paljon. Helsingin energian kannattaa nyt muuttaa ajojärjestystä ja tuottaa kaikki mahdollinen kivihiilellä ja siirtää maakaasu reserviin, kun tähän asti käyttöjärjestys on ollut toinen. Maakaasun puolikas vero on virhe, mutta sillä on kompensoitu toista virhettä: sitä, että maakaasusähköstä maksetaan samaa sähköveroa kuin kivihiilestä, vaikka päästöt ovat paljon pienempiä.
Ei voi kuin toivoa, että joko päästöoikeuksien hinta nousee niin korkeaksi, että järkevä käyttöjärjestys palautuu tai että Energialaitoksen johtokunta pakottaa energialaitoksen suosimaan maakaasua.
Pitäisikö hallituspuolueiden pysähtyä hetkeksi ja miettiä, onko näiden uusien maksujen tuottaminen liukuhihnalta oikeudenmukaista ja välttämätöntä? Tasaverossahan sentään pienituloiset joutuvat maksamaan absoluuttisesti vähemmän veroja, mutta kaikkia uusia maksuja yhdistää se, että ne kohdistuvat suunnilleen samansuuruisina kaikkiin tuloluokkiin (tuulivoimamaksu, mediamaksu, nyt kaukolämpömaksu). Kyseisiä maksuja yhdistää myös se, etteivät ne ole millään tavoin välttämättömiä ja erityisesti kaukolämmön kohdalla eivät edes anna maksajalle mahdollisuutta valita toisin.
Kaukolämmön verottaminen “ympäristösyistä” on irvokasta, koska oikeasti sille ei ole nopeasti tarjolla kestävää korvaavaa vaihtoehtoa. Hakkeen yms. tuonti muualta Suomesta ei ole ekologisesti kannattavaa. Tilanne heikkenee koko ajan hakkuiden siirtyessä aina kauemmaksi. Tuotantomääriä ei pystytä myöskään nykyisestä merkittävästi lisäämään, jollei puuta aleta käyttää suoraan energiantuotannossa.
Paras ratkaisu kaukolämmön tuotantoon Helsingissä vaikuttaisi olevan kallioperään sijoitettu ydinkäyttöinen 500MW kaukolämpökattila.
Kiitos Osmo! Olisi tämäkin kepun juoni jäänyt huomaamatta ilman blogia. On ne ketkuja…
Minua ärsyttää suunnattomasti kepun tapa suosia maalla-asuvia. Valtion piikkiin pitäisi saada laajakaistat ja ylipäätänsä kaikki mahdollinen. Siinä sivussa autuaasti unohdetaan, että kasvukeskuksissa, enkä nyt vain tarkoita pk-seutua, halvempia ja parempia palveluita kompensoi aika paljon kovempi asumisen hinta.
On se kumma kun yhteiskunnan apua huudetaan alkaen koulukuljetukssita. Aivan kuin se 3 km olisi ihan liian pitkä matka kävellä pysäkille tai kouluun. Jos asuu jossain hevon kuusessa on vain hyväksyttävä että siellä ei palvelut ehkä pelaa niin hyvin kuin kaupungin keskustassa ja että kaava-alueella asuvien ei kiinnosta kustantaa palveluita haja-asutusalueelle halvan asunnon perässä muuttaneille.
Tarkoitatko, että kun tuotetaan yhteistuotannossa 1000 kWh energiaa, 600 kWh sähköä ja 400 kWh lämpöä, niin verotetaan 900 kWh, vaikka pitäisi verottaa 400 kWh:sta aluepoliittisista syistä?
Ei. Käy katsomassa sitä alkuperäisessä postauksessa ollut linkkiä kirjoitukseen kaukolämpö vai maalämpö
“Meillä oli aikanaan looginen hiilidioksidivero, jossa kaikki maksoivat veroa käyttämiensä polttoaineiden hiilipitoisuuden mukaan. Tästä jouduttiin sähköntuotannossa luopumaan, koska pohjoismaisessa sähkökaupassa ei ollut vastaavaa veroa muilla”
Tämä on jälkiviisastelua, mutta oliko siihen pohjoismaiseen sähkökauppaan pakko mennä hinnalla millä hyvänsä? Eikö olisi voinut asettaa osallistumisen ehdoksi, että muutkin maat ottavat CO2-veron käyttöön? Voisiko vielä nyt joko vetäytyä tai vaatia verojen harmonisointia — vai eikö Suomessakaan ole halua entiseen veromalliin enää?
Olipa hyvä ja informatiivinen kirjoitus!
Aluepolitiikalla on paikkansa, mutta tämä on väärää politiikkaa. Ja koulukyytejä ei tarjota alle kolmen kilometrin matkoille.
Kaukolämpö on kannatettavimpia ratkaisuja kun sähkön tuotannossa syntyvää lämpöä voidaan hyödyntää lähialueen asuntojen lämmittämiseen. Ja siirtyy se lämpö putkea pitkin kauemmaskin, 20–30 kilometriä. Jotkut kritisoivat pakkoliittymistä kaukolämpöön kun muilla tavoilla lämmitys tulisi halvemmaksi. En tiedä, onko missään tällaista liittymisvelvoitetta, mutta on sitä monessa kunnassa ainakin suunniteltu.
Tässä suhdanteessa ei ole kovin järkevää lisätä teollisuuden verotusta. Ennemmin maksan palkastani parikymppiä lisää veroa kuin menetän työpaikkani. Ei hiiliveron tasoinen vero tietenkään kaikkia yrityksiä kaataisi, mutta jollekin se olisi se viimeinen kameli mikä katkaisisi oljenkorren.
Ja ympäristöstä ihan turha puhua, jos ykskaks yllättäen alettaisiin kaukolämpö tuottaa ihan ilman hiilipäästöjä, joku muu vero lyötäisiin tilalle.
“Kun yrityksiltä poistettiin Kela-maksu, se piti korvata pääasiassa yritysten maksamilla energiaveroilla. Nyt on käynyt ilmi, että teollisuuden kiintiöön on laskettu myös kotitalouksien maksama kaukolämpö . Tämä on poliittinen huijaus.”
Sanos Osmo miksi tämmösiin kälmitemppuihin politiikassa lähdetään? Eikö ole opittu, ettei äänestäjät tämmösestä tykkää? Olen itse nyt mukana EU-vaalityössä kentällä ja monien ihmisten kanssa olen jutellut politiikasta. Ihmiset alkaa olla jo kyllästyneitä poliitikkojen temppuihin. Kuitenkin vain samanlaisia temppuja tehdään uudestaan ja uudestaan. On aika lyhytnäköistä politiikkaa. Ei äänestäjät unohda, ne jonkun aikaa kattelee ja sitten näyttää kyllästyvän.
Ode:
“Maakaasun puolikas vero on virhe, mutta sillä on kompensoitu toista virhettä: sitä, että maakaasusähköstä maksetaan samaa sähköveroa kuin kivihiilestä, vaikka päästöt ovat paljon pienempiä.”
Eiköhän sähkövron alkuperäinen idea ollut vähentää sähkön käyttöä riippumatta tavasta jolla se on tuotettu. Maakaasuvarat ovat rajoitetummat kuin hiili.
En tiedä voimalaitoksesa käytetyn kaasun koostumusta. Olettaisin sen olevan metaania (koska myrkytön butaani pitää varata kotitalous- ja liikennekäyttöön). Päätin itsekin vähän harrastaa keskikoulun laskuoppia.
Metaanin polton energiasisältö on 889 kJ/mol = 55 MJ /kg Päästään että CO2 — määrä olisi 50 g / MJ.
Miten hiilen suhteen on? muistanko oikein 35 MJ/kg
eli 3670 g CO2/ 1 kg C tekee n 100 g CO2/ MJ. Siis tuplaten. Mutta ei dekadilla enempää.
Pää ei terävimmässä kunnossa, joten laskut voivat olla pielessä.
Sähkövero tuli korvaamaan polttoaineiden hiilidioksidiveron. Hiilidioksidipäästöt maakaasuvoimalasta tuotettua sähköenergiaa kohden ovat noin puolet kivihiilivoimalan päästöistä., koska maakaasuvoimalan hyötysuhde on parempi ja koska metaanissa on enemmän vetyä.
“Metaanin polton energiasisältö on 889 kJ/mol = 55 MJ /kg Päästään että CO2 — määrä olisi 50 g / MJ.
Miten hiilen suhteen on? muistanko oikein 35 MJ/kg
eli 3670 g CO2/ 1 kg C tekee n 100 g CO2/ MJ. Siis tuplaten. Mutta ei dekadilla enempää.”
Poltettava kaasu on metaania, mutta raakakaasun koostumus vaihtelee lähteittäin ja sisältää sivukaasuja, jotka lasketaan luontoon esim hiilidioksidi tai typpi.
Puhtaan metaanin CO” päästöt ovat n 60 % kivihiilen ja n 70 % öljyn päästöistä
“Sanos Osmo miksi tämmösiin kälmitemppuihin politiikassa lähdetään? Eikö ole opittu, ettei äänestäjät tämmösestä tykkää? ”
Hallituksessa olo vaatii hereilläoloa ja muiden kumppaneiden tekemisten seuraamista.
Täytyy ihmetellä vihreiden sinsisilmäisyyttä, kyllä muut osaavat kähmiä omaan laariin.
Minä olen olen kyllä huolehtinut, että esikunnassa on aina joku, joka seuraa mitä läheisissä sidosryhmissä ja tärkaissä asioissa tapahtuu.
Ei kaikkea tarvitse tehdä itse, mutta hereillä pitää olla.
Kiinnostava kirjoitus tärkeästä aiheesta. Vaikuttaakohan kaasun hiiliveron korotus välttämättä kivihiilen ja maakaasun käyttösuhteisiin Helsingin energiassa? Jospa veron korotus voidaan siirtää sellaisenaan kuluttajien maksettavaksi? Olin lukevinani jotain tällaista Hesarista pari päivää sitten.
Jorma Nordlin: Nimen omaan näitä tehdään siksi, että äänestäjät unohtavat.
Why do politicians brake their promises:
http://econlog.econlib.org/archives/2009/05/why_do_politici.html
Eikö olisi jo aika myöntää, ettei energiaverotuksella ole mitään tekemistä energiatehokkuuden tai ympäristön kanssa — se on vain keino rahastaa verotuloja.
Kaukolämpö on energiatehokkain tapa lämmittää asunnot, joten järkevää tietysti olisi säätää _verohelpotuksia_ niille talouksille jotka lämmittävät kaukolämmöllä ja verottaa energiantuottajia sillä perusteella paljonko energiaa menee hukkaan (tällä periaatteella lauhdevoimaa verotettaisiin eniten ja yhteistuotantoa vähiten).
Ei auta edes energia-firman toimitusjohtajan sanat ne kuullessani, että “tupppaa hinnat NordPoolissa heilumaan”.
Meidän kadulla Helsingissä, jossa on pientaloja, ei ole saanut kaukolämpöä. Talojen rakentajat ovat valinneet öljylämmityksiä ja itse valitsin sähkölämmityksen.
Mutta viime kesänä energialaitos kyseli, haluaisiko joku liittyä kaukolämpöön? Kukaan ei minun tietääkseni ollut kiinnostunut. Syynä olivat sikatariffit, jotka eivät johdu veroista, vaan siitä, että kunnalliset energialaitokset vetävät kaukolämmöstä rahaa kuntien kirstuun poskettomalla ylihinnoittelulla.
Kaukolämmön hintaa ei rakenneta kustannuksista käsin vaan hinnoittelun lähtökohtana on asiakkaiden vaihtoehtojen hintataso sekä kuntien ja energiayhtiöiden rahanahneus. Tämä johtaa siihen, että kaukolämpöverkon ulkopuolelle jää kiinteistöjä, jotka kustannuspohjaisella hinnoittelulla sinne liittyisivät.
Jos kaukolämmön energiaverotusta nostetaan, veronkorotusten ei pitäisi mennä kaukolämmön hintoihin ollenkaan, ellei kilpailevien energiavaihtoehtojen veroja nosteta. Ainoastaan energialaitosten ylisuuret katteet pienenevät.
Jos taas muiden vaihtoehtojen energiaveroja nostetaan ja kaukolämmön vero jätetään ennalleen, niin takuuvarmasti energiayhtiöt nostavat kaukolämmönkin hintaa ja keräävät itselleen entistä suuremmat katteet. Niin ne markkinat toimivat.
Itse aion ensi kesänä lisätä talon yläpohjan eristepaksuutta. Lisäksi ryhdyn käyttämään ilmalämpöpumppua entistä enemmän. Sen jälkeen kaukolämpöön siirtyminen vaatii Helsingin Energialta vielä enemmän hintojen kohtuullistamista.
Tarkoitatko, että kaukolämmössä on korkea energiamaksu vai että kaukolämpöverkkoon liittyminen sisltää korkean investointimaksun. Tätä jälkimmäistä nimittäin on paljon valitettu. Siinä on se ajatus, että taloyhtiöt maksavat liittymämaksuina verkon rakentamisen. Baikka johto kulkee tontin ohi, liittyjän on maksettavba osuutensa koko linjasta. Tämä on oikeudenmukaista, mutta ei järkevää. Silloin käy juuri niin, että moni jättäytyy kaukolämmön ulkopuolelle, vaikka runkolinja menisi vierestä.
Helsingin energia laski kaukolämmön hintaa kivihiilen hinnan alennuttua. Fortum, jolle espoolaiset myivät energialaitoksensa, ei alentanut. Yleinen ohje: älä KOSKAAN myy luonnollista monopolia. Sen tulee olla asiakkaiden omistama.
Vaikka ei olisi Osmon kanssa mistään muusta samaa mieltä, tätä voi tuskin kiistää: “Yleinen ohje: älä KOSKAAN myy luonnollista monopolia.” En tiedä mikä espoolaisiin meni, jonkinlainen hetkellinen hulluus kai. Hulluuksista suurin on monopoliasemassa oleva vesiyhtiö. Sellaisistakin toisinaan kuulee maailman tapahtumia seuratessaan.
Itse asiassa, jos katsoo esim. helsingin energian vuosaaren tuotantoa:
http://www.helen.fi/energia/vuosaari.html
Ja olettaisi annetut arvot “tyypilliseksi” vuosituotannoksi, niin poltetusta maakaasusta 47% olisi sähköä, 43% kaukolämpöä hyötysuhteella 90%.
Jos numerot (ja oletukset) pitävät paikkansa, niin tuota tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin (jos ilmastovouhotusta ei oteta huomioon) tuskin pystyy energiaa edes tuottamaan.
Kiteytettynä: jos haluaa ympäristöystävällistä ja tehokasta energiantuotantoa kannattaa kuunnella ilmastovouhottajien sijasta energiayhtiöiden insinöörejä.
Heikkinen, jokunen “ympäristövouhottaja” on nimenomaan yrittänyt ehdottaa, että jos vain korvattaisiin hiiltä maakaasulla. Seurauksena syytökset kaksinaamaisuudesta.