Palvelusetelit: mitä ajattelin vuonna 2002?

Kävin tänään asian­tun­ti­ja­na sosi­aa­li- ja ter­veys­va­lio­kun­nas­sa ker­to­mas­sa aja­tuk­sia­ni pal­ve­luse­te­li­lain­sää­dän­nös­tä. Asian on sen ver­ran mie­len­kiin­toi­nen, että kir­joi­tan täs­tä useam­man pos­tauk­sen sar­jan; pit­kät jutut kun eivät oikein toi­mi blogissa.

Pal­ve­luse­te­lin idea­na on, että kun­ta voi antaa hen­ki­löl­le, jot­ka tar­vit­see jotain kun­nal­lis­ta pal­ve­lua vaih­toeh­to­na pal­ve­luse­te­lin, jol­la tämä voi ostaa saman pal­ve­lun yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta. Jos sete­li ei rii­tä pal­ve­lun ostas­mi­seen, pitää ero­tus mak­saa itse.

Minul­la on pal­ve­luse­te­li­lain­sää­dän­töön hen­ki­lö­koh­tai­nen suh­de, sil­lä aika­naan vii­mei­se­nä vir­ka­työ­nä­ni perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä ase­tin kah­den hen­gen sel­vi­tys­po­ru­kan (Ris­to Suo­mi­nen Suo­men yrit­tä­jis­tä ja Olli Val­po­lan Kelas­ta) sel­vit­tä­mään asiaa.

Minä ajat­te­lin sil­loin, että pal­ve­luse­te­li oli­si omim­mil­laan koti­pal­ve­luis­sa. On aika hen­ki­lö­koh­tai­nen asia, kenet pääs­tää kotiin­sa husee­raa­maan. Täs­sä pal­ve­lus­sa laa­tu on var­sin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti koet­tu asia; hen­ki­lö­ke­miat esi­mer­kik­si ovat tär­keä asia.

Motii­vi­na­ni koti­pal­ve­lun pal­ve­luse­te­lis­sä oli myös uhkaa­va hen­ki­lö­kun­ta­pu­la. Toi­min­ta­ra­joit­tei­nen van­hus tar­vit­see jon­kun, joka käy kau­pas­sa ja jon­kun joka sii­vo­aa. Kum­pi­kaan näis­tä ei vaa­di mitään sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­tut­kin­toa. Kaup­pias voi­si orga­ni­soi­da kotiin­kul­je­tuk­sen ja huol­to­yh­tiön sii­voo­ja voi­si raput sii­vot­tu­aan tul­la sii­voa­maan myös van­huk­sen asun­non ja tis­kaa­maan tiskit.

Aja­tuk­se­na­ni oli myös, kun monel­la van­huk­sel­la on koh­ta­lai­sen hyvä elä­ke, nämä voi­si­vat ostaa enem­män­kin pal­ve­lu­ja kotiin­sa kuin mis­tä kun­ta mak­saa. Ennen kuin joku pitää tätä kovin epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na, huo­mau­tan, että val­tio tukee tätä joka tapauk­ses­sa auto­maat­ti­ses­ti 60 pro­sen­til­la koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kaut­ta. Jos jol­la­kin on parem­pi elä­ke kuin toi­sel­la, jotain hänel­lä on enem­män. Mik­si oli­si vää­rin käyt­tää omaa rahaan­sa parem­piin koti­pal­ve­lui­hin kuin vaik­ka­pa etelänmatkaan?

Seu­raa­va hal­li­tus tuho­si tämän aja­tuk­sen kah­del­la sää­dök­sel­lä: pal­ve­luse­te­liä saat­toi käyt­tää vain sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin, mut­ta ei ter­veys­pal­ve­lui­hin. Yleen­sä se koto­na käy­vä tekee molem­pia töi­tä, mut­ta nyt sai­si teh­dä vain tois­ta. Toi­sek­si kiel­let­tiin oman rahan käyt­tö pal­ve­luse­te­lin lisäk­si. Jos halusi sii­vouk­sen lisäk­si myös tis­kin­pe­sun, piti kut­sua pai­kal­le joku toinen.

Nyt minis­te­ri Risik­ko kor­jaa tämän, mut­ta samal­la hän esit­tää huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­paa pal­ve­luse­te­li­lain­sää­dän­töä kuin minul­la oli mielessäni.

32 vastausta artikkeliin “Palvelusetelit: mitä ajattelin vuonna 2002?”

  1. Aina­kin eräät kun­nat har­ras­ta­vat esim. ham­mas­hoi­dos­sa pal­ve­luse­te­lei­tä, joi­hin liit­tyy ehto, että pal­ve­lun­tar­joa­jan pitää suo­rit­taa pal­ve­lu kun­nan tar­joa­maan hin­taan. Ero­tus­ta ei saa periä asiak­kaal­ta. Ja kysees­sä siis on nime­no­maan terveyspalvelu.

  2. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­lek­kin työl­lis­ty­mis­tä hel­pot­ta­via sete­lei­tä työk­kä­ris­sä tar­jot­tiin, että kun täl­lais­ta sete­liä vilaut­taa työ­paik­ka­haas­tat­te­lus­sa, niin saat­taa­pi säkä käy­dä ja tul­la vali­tuk­si hake­maan­sa työpaikkaan.

    Täs­sä työl­lis­ty­mis­se­te­lis­sä oli vaan se huo­no puo­li, että työ­hön pyr­ki­vä menet­ti neu­vot­te­luoi­keu­ten­sa palk­kaan­sa, kun yri­tys ja työk­kä­ri ryh­tyi pal­kan suu­ruut­ta kes­ke­nään mää­rit­tä­mään kun­nioit­ta­mat­ta työn­ha­ki­jan palk­ka­toi­vo­mus­ta. Vaik­ka työ­paik­ka oli julis­tet­tu avoi­mek­si ns. vapail­la mark­ki­noil­la, eikä työk­kä­ri miten­kään puut­tu­nut kan­nus­ta­vas­ti hake­maan työpaikkaa.

    Ok, hiu­kan Osmon pal­ve­luse­te­li-otsi­kon vie­res­tä meni jutus­te­lu­ni, mut­ta menkööt.

  3. Ham­mas­hoi­dos­sa aina­kin Hel­sin­gis­sä on ollut käy­tös­sä pal­ve­luse­te­lei­tä, mut­ta nii­den käyt­tö on ollut erit­täin moni­mut­kais­ta ja byro­kraat­tis­ta. Nii­den muka­na on tul­lut perä­ti 30 sivun (!) nip­pu ohjei­ta poti­laal­le ja ham­mas­lää­kä­ril­le. Peri­aat­tes­sa pal­ve­luse­te­lia­ja­tus oli­si hyvä, mut­ta tämän­kin idean voi pila­ta lii­al­la moni­mut­kai­suu­del­la ja byrokratialla.

  4. Pal­ve­luse­te­li nos­taa hin­taa, eri­tyi­ses­ti ter­veys­pal­ve­lui­den, kos­ka lää­kä­rit kyke­ne­vät rajoit­ta­maan alal­le tuloa kou­lu­tus­ta rajoittamalla.
    Näin lää­kä­reis­tä on ain asopivasti“työvoimapula”

    Sil­loin ter­veys­pal­ve­lut jakaan­tu­vat varak­kai­den hyvii pal­ve­lui­hin ja ne tar­joa­vat varak­kail­le ohituskaistan.
    Kun päät­tä­jät ovat hyvä­tu­loi­sia, tulot kes­ki­mää­rin 60000 euroa vuo­des­sa, niin ei hei­tä aidos­ti kiin­nos­ta nii­den pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­nen, jot­ka elä­vät 6000 eurolla.Nämä saa­vat tytyä roskapalveluihin

    Lop­pu­tu­le­ma on uus­huu­to­lai­suuus eli kun­ta jär­jes­tää köy­hil­le pal­ve­lut , mut­ta huonot.

    Nyt­kin ter­vys­pal­ve­lui­den saan­ti Suo­mes­sa on tulo­riip­pu­vais­ta, tulo­riip­pu­vai­suus on suu­rin­ta OECD:ssä , jopa USA on sen suh­teen tasavertaisempi.Nyt eiar­voi­suut­ta halu­taan kas­vat­ta lisää

    Jos pal­ve­luse­te­liä halu­taa kehit­tää oikeas­ti kai­kil­le tar­koi­te­tuk­si niin mal­lia pitäi­si ottaa vaik­ka­pa Rans­kas­ta tai Ruotsista

  5. Pal­ve­luse­te­lei­hin täy­tyy ehdot­to­mas­ti saa­da takai­sin Paa­si­ki­ven kuva — nykyi­set sete­lit ovat niin rumia.

  6. Mik­si oli­si vää­rin käyt­tää omaa rahaan­sa parem­piin koti­pal­ve­lui­hin kuin vaik­ka­pa etelänmatkaan?

    Jos elä­ke­läi­nen on niin hyväs­sä kun­nos­sa, että huvi­mat­kai­lee mie­lel­lään mat­ka­lauk­kui­neen pit­kiä rupea­mia len­to­ko­nees­sa, niin ei hän kyl­lä kun­nal­li­sia koti­pal­ve­lui­ta tar­vit­se. Pääs­see myös kaup­paan itsenäisesti?

    Vai tuli­si­ko tämä pal­ve­luse­te­li kai­kil­le ilman mitään tar­ve­har­kin­taa. Sehän oli­si älytöntä!

    Kaik­keen huo­no­kun­toi­sen van­huk­sen pal­ve­lui­hin ei tosi­aan tar­vit­se sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­tut­kin­toa, mut­ta sosi­aa­li­sia tai­to­ja ja hie­no­tun­tei­suut­ta kyl­lä senin edestä. 

    Huo­nos­ti liik­ku­va tai perä­ti koko­naan vuo­tee­seen sidot­tu ihmi­nen voi tun­tea itsen­sä todel­la tur­vat­to­mak­si epä­mää­räis­ten jolp­pien rava­tes­sa koto­na jää­kaap­pia täyttämässä. 

    Suh­tau­dun skep­ti­ses­ti myös sii­hen, että por­ras­sii­voo­ja oli­si läh­tö­koh­tai­ses­ti sopi­va sii­voa­maan van­huk­sen kotia. Mei­dän talo­yh­tiös­sä por­taat sii­vo­aa venä­läi­nen mies, joka ei puhu lain­kaan suo­mea. Jon­kun toden­nä­köi­ses­ti pitää joka tapauk­ses­sa tul­la tar­kis­ta­maan lääk­kei­den otto vai säly­tet­täi­siin­kö sekin por­ras­sii­voo­jan harteille. 

    Pal­ve­luse­te­li sinäl­lään voi olla vaik­ka kuin­ka hyvä idea, en ole sitä tei­laa­mas­sa, mut­ta pitäi­si tie­tää mil­lä perus­teil­la nii­tä jae­taan ja miten tasa-arvo toteu­tuu alu­eel­li­ses­ti ja muutenkin.

    1. Koti­pal­ve­lua ei todel­la­kaan saa hel­pos­ti. Pal­ve­luse­te­lin idea on, että asia­kas itse valit­see sen, joka tulee hänen kotin­sa sii­voa­maan. Jos hän halu­aa venä­läi­sen por­ras­sii­voa­jan, hän saa sen. Jos halu­aa jon­kun muun, saa jon­kun muun. Nyky­mal­lis­sa kun­ta päät­tää van­huk­sel­ta kysymättä.

  7. Ok,

    Eli jos hen­ki­lö on oikeu­tet­tu koti­pal­ve­luun, hän voi vapaas­ti vali­ta kun­nal­li­sen pal­ve­lun tai pal­ve­luse­te­lin välillä. 

    Jos hän valit­see pal­ve­luse­te­lin, voi hän vali­ta mis­tä pal­ve­lun ottaa — yksi­tyi­sel­tä yri­tyk­sel­tä tai hen­ki­löl­tä. Hän voi mak­saa vaik­ka sis­kon tyt­tä­rel­leen sii­tä, että tämä käy ker­ran päi­väs­sä hänen luo­naan, niinkö?

    Tämä var­mas­ti joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa suku­lai­set, jot­ka nyt teke­vät ilmai­sek­si hoi­to­työ­tä (tai perin­nön toi­vos­sa) saa­vat sii­tä tule­vai­suu­des­sa kun­nal­ta maksun. 

    Entä vas­tuu­ky­sy­myk­set? Jos sis­kon tyt­tö ei tule­kaan tai antaa vää­rät lääk­keet tms. ?

    1. Kun­nan pitää hyväk­syä pal­ve­lun­tuot­ta­ja ja hänen täy­tyy olla amma­tis­saan päte­vä. Jos suku­lais­tyt­tö on kou­lu­tet­tu sai­raan­hoi­ta­ja ja mer­kit­ty ennak­ko­re­kis­te­riin, var­maan­kin hänet voi­daan hyväk­syä. Täs­tä päte­vyys­vaa­ti­muk­ses­ta ajat­te­lin kir­joit­taa myöhemmin. 

      Toden­nä­köi­ses­ti tuon tyt­tä­ren kan­nat­taa ryh­tyä omais­hoi­ta­jak­si. Sil­loin ei tar­vi­ta tutkintoa.

  8. Koti­pal­ve­lua ei todel­la­kaan saa hel­pos­ti. Pal­ve­luse­te­lin idea on, että asia­kas itse valit­see sen, joka tulee hänen kotin­sa siivoamaan”

    Jos on työ­voi­ma­pu­la niin mik­si se ei kos­ke yksi­tyi­siä palveluita ? 

    Nykyi­sin van­hus ei pää­se edes ter­veys­kes­kuk­seen, van­hem­pa­ni ovat 80-vuo­tiai­ta, mut­ta kun he ovat lää­ke­tie­tel­li­ses­sä mie­les­sä ter­vei­tä niin edes joka­vuo­ti­seen mää­rä­ai­kas­tar­kas­tuk­seen ei pääse.

    Mum­mo­ni asui omas­sa pik­ku mökis­sä liki 90-vuo­ti­aak­si ja hän sai 10 vuot­ta kodin­hoi­ta­ja-apua vie­lä 90-luvulla .

    Mut­ta jo 2000 luvul­la namoin naa­pu­ri­ni 90-vuo­tias­ta äitiä hoi­ti­vat polii­sit kun hän demen­tik­ko­na hei­lui porraskäytävässä.

    Pitää miet­tiä, mik­si vero­ja mak­se­taan, kun sen vas­ti­neek­si ei saa enää mitään ? 

    Yhteis­kun­ta kuit­taa pal­ve­lut sete­lil­lä ja jos et saa taui kyke­ne osta­maan niin oma­pa on vikasi

  9. Omais­hoi­ta­jak­si “pää­see” vain jos hoi­dok­ki on jat­ku­van ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoi­don tarpeessa. 

    Tämä esi­merk­ki­ni sis­kon tyt­tö käy töis­sä ja hänel­lä on oma per­he. Hän vain poik­ke­aa ker­ran päi­väs­sä hoi­ta­mas­sa perus­asiat tätin­sä luona. 

    Eli ei onnistuisi!

    Mut­ta ei nyt täs­tä sit­ten enää, jos olet aja­tel­lut näi­tä jut­tu­ja toi­seen ketjuun.

  10. Eli­na, ymmär­rän tuon ete­län­mat­ka­ju­tun niin, että mik­sei van­ha ja raih­nai­nen ihmi­ne­ne sai­si pis­tää omaa­kin rahaa koti­pal­ve­lui­hin, kun ei enää ete­län­mat­kaa­kaan voi tehdä.

    Näil­lä mei­dän nur­kil­la huol­to­yh­tiö tar­jo­aa por­ras­sii­vouk­seen yms. lisäk­si koti­sii­vous­pal­ve­lua, jos­ta saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Ei oli­si yhtään has­sum­pi aja­tus, että kun asu­kas van­he­nee ja on oikeu­tet­tu saa­maan sii­vous­pal­ve­lun kun­nal­ta, niin voi­si jat­kaa vaik­ka tuon huol­to­yh­tiön asiak­kaa­na, mut­ta mak­saa osan sii­vouk­ses­ta pal­ve­luse­te­lil­lä. Yleen­sä tuol­loin avun­tar­ve on jo niin suu­ri, ettei enää ihan rii­tä käyn­ti muu­ta­man vii­kon välein, min­kä pys­tyy itse maksamaan.

  11. Kuu­li­sin tule­vis­sa pos­tauk­sis­sa mie­lel­lä­ni lisää näke­myk­sis­tä­si eri­tyi­ses­ti päi­vä­hoi­don pal­ve­luse­te­lei­hin. Kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don ongel­ma­han on perin­tei­ses­ti suu­ret ryh­mä­koot johon yksi­tyi­set pal­ve­lun­tar­joa­jat pys­ty­vät usein tar­joa­maan vaihtoehdon. 

    Vii­me­ai­koi­na var­sin­kin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa eri­lai­set yksi­tyi­set kie­li­kyl­py / kie­li­suih­ku­päi­vä­ko­dit ovat myös nos­ta­mas­sa voi­mak­kaas­ti pää­tään. Tämä on mie­les­tä­ni erit­täin hyvä asia, sil­lä päi­vä­ko­dis­sa opit­tu vie­ras kie­li on iso lah­ja lap­sen myö­hem­pään elämään.

  12. Kun­nan pitää hyväk­syä pal­ve­lun­tuot­ta­ja ja hänen täy­tyy olla amma­tis­saan pätevä. ”

    Tuo mono­po­li­soi amma­tin, olem­me palaa­mas­sa kilta-aikaan.Kunta on poliit­ti­nen pää­tän­täe­lin ja sil­loin pie­ni klik­ki päät­tää kenel­le päte­vyys myön­ne­tään. Sen jäl­keen voi heit­tää hyväs­tit markkinataloudelle.
    Tutus­tuin täl­lai­seen laa­jaan ser­ti­foin­tia­si­aan Lat­vias­sa ja sys­tee­mi oli umpikorruptoitunut.
    Ser­ti­fi­kaa­tin sai tut­tu, suku­lai­nen tai rahalla 

    Kun tähän yhdis­te­tään ali­mi­toi­tet­tu pal­ve­öuset­li niin vark­kail­la on hyvät pal­ve­lut ja varat­to­mien osal­ta palaam­me 30-luvun huutolaisaikaan

  13. Jos sete­li on myön­net­ty nime­tyl­le hen­ki­löl­le todet­tuun tar­pee­seen niin onko pal­ve­lun­tuot­ta­jal­la mitään kan­nus­ti­mia las­kea pal­ve­lun hin­taa alle sete­lin suuruuden?

    Ehkä sete­lin arvoa pitäi­si aktii­vi­ses­ti sään­nös­tel­lä niin että se pysyy jat­ku­vas­ti alle ylei­sen hin­ta­ta­son, jol­loin kan­nus­ti­met tehok­kuu­den tavoit­te­luun säilyvät?

    Ei lie­ne kovin fik­sua myös­kään jael­la nii­tä ilman todet­tua tar­vet­ta. Ehkä on sil­ti joi­tain fik­sum­pia myön­tä­mis­pe­rus­tei­ta juu­ri van­hus­ten­hoi­dos­sa tms. Jon­kin­lais­ta luo­ki­tuk­sen poh­jal­ta todet­tua tar­vet­ta (tar­peek­si van­ha tms). Tämä­kin sil­ti ahieut­ta­nee eriarvoisuutta.

  14. Entä vas­tuu­ky­sy­myk­set? Jos sis­kon tyt­tö ei tule­kaan tai antaa vää­rät lääk­keet tms. ?”

    Pal­ve­luse­te­lil­lä kun­ta ulkois­taa vastuunsa
    eli kun asia­kas valit­see pal­ve­lun­tuot­ta­jan niin sil­loin vas­tuu pal­ve­lun laa­dus­ta on asiak­kaan ja tuott­jan välinen.
    Jos kun­ta hoi­taa pal­ve­lun osto­pal­ve­lu­na niin sil­loin laa­dus­ta vas­taa kun­ta, mut­ta tilan­ne on kink­ki­nen, sil­lä usein­kaan kun­ta ei osaa sank­toi­da pal­ve­lun vir­hei­tä ja asia­kas jäte­tään heitteille .

    Jos tuot­ta­ja on kun­ta niin sil­loin vas­tuu on sel­keä ja kun kun­nal­la on myös työn­joh­to­vas­tuu niin sil­loin kor­jaus toi­min­taan on helppo. 

    Jos taas ver­taa asi­kaan ase­maa niin paras se on kun hän valit­see itse pal­ve­lun­tuot­ta­jan, sil­lä sil­loin hän on kulut­ta­jan­suo­jan pii­ris­sä, joka on laa­jem­pi kuin jul­ki­sen val­lan vastuu

    Kink­ki­sin tilan­ne syn­tyy kun pal­ve­lu on kun­na osto­pal­ve­lu, sil­lä usein­kaan kun­ta ei osaa sank­toi­da pal­ve­lun vir­hei­tä ja asia­kas jäte­tään heit­teil­le .Kun­nat eivät myös­kään val­vo pal­ve­lun­tuot­ta­jia , sil­lä val­von­ta mak­saa , eri­tyi­ses­ti vajaa­val­tais­ten hoivapalveluiden.
    Kun­ta ei myös­kään polii­tis­ten suh­tei­den vuok­si uskal­la pai­nos­taa palveluntuottajaa.
    Pal­ve­lun­tuot­ta­jat kun saat­tai­si­vat lopet­taa maasuttamisen 

    Kun­na oma pal­ve­lu on tuol­ta väliltä.

  15. Tam­pe­reel­la on resurs­si­pu­laan tms. vas­tat­tu siten, että luo­daan “vir­tu­aa­li­nen” ter­veys­pal­ve­lu, joka tar­koit­taa sitä, että lää­kä­rin­ai­kaa soit­te­le­val­le myy­dään ei-oota. Hoi­ta­jan kaut­ta voi pääs­tä akuut­ti­vas­taa­no­tol­le, mut­ta hoi­ta­ja ei yleen­sä voi teh­dä tar­kem­paa sel­vi­tys­tä, ja lähet­tää poti­laan var­muu­den vuok­si pois. 

    Riit­tä­vän vaka­vas­sa tilan­tees­sa voi men­nä ensia­puun, jos­sa yleen­sä tode­taan, ettei vai­va vaa­di “väli­tön­tä” hoi­toa ja neu­vo­taan varaa­maan aika oma­lää­kä­ril­le, ja sama hom­ma tois­tuu alusta. 

    Täl­lai­sia vai­vo­ja ovat esi­mer­kik­si puh­kea­mas­sa ole­vat reu­ma­sai­rau­det (pari reis­sua ensia­puun vaa­dit­tiin erääs­sä tapauk­ses­sa), kroo­ni­set sel­kä­ki­vut, eri­lai­set neu­ro­lo­gi­set vai­vat jne, joi­ta ei voi näh­dä pääl­tä hel­pos­ti. Näi­tä ei siis miten­kään tut­ki­ta. Niis­tä ei myös­kään voi vaa­tia kun­taa tilil­le hoi­to­ta­kuun nojal­la, kos­ka se, että hoi­ta­ja sanoo, ettei mitään vikaa ole, on hoi­to­ta­kuun kir­jai­men mukaista. 

    Pal­ve­luse­te­li hel­pot­tai­si aina­kin nii­tä, joil­la oli­si teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus mak­saa edes vähän omas­ta pus­sis­ta lisää.

  16. Minä ajat­te­lin sil­loin, että pal­ve­luse­te­li oli­si omim­mil­laan kotipalveluissa.
    (…) Seu­raa­va hal­li­tus tuho­si tämän aja­tuk­sen kah­del­la sää­dök­sel­lä: pal­ve­luse­te­liä saat­toi käyt­tää vain sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin, mut­ta ei terveyspalveluihin.
    Nyt minis­te­ri Risik­ko kor­jaa tämän, mut­ta samal­la hän esit­tää huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­paa pal­ve­luse­te­li­lain­sää­dän­töä kuin minul­la oli mielessäni.”

    Niin­hän se on, että kun pahal­le antaa pik­kusor­men se vie koko käden. Pal­ve­luse­te­li­uu­dis­tuk­ses­ta on toden­nä­köi­ses­ti tulos­sa yksi suu­rim­mis­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen yksi­tyis­tä­mi­so­pe­raa­tiois­ta kaut­ta koko hyvin­voin­ti­val­tion historian. 

    Asi­aa oli­si ehkä kan­nat­ta­nut val­mis­tel­la vähän laa­ja­poh­jai­sem­mal­la sel­vi­tys­mies­po­ru­kal­la ja ottaa mukaan enem­män sosi­aa­li­po­liit­tis­ta osaa­mis­ta. STM:n aset­ta­ma pal­ve­luse­te­li­työ­ryh­mä­kin koos­tui lähin­nä asian­osais­ta pal­ve­lu­yrit­tä­jis­tä. Tulos on kuin suo­raan EK:n kynästä.

    PS. Sosi­aa­li­huol­to­la­kia ja kan­san­ter­veys­la­kia muu­tet­tiin jo vuo­den 2008 alus­ta siten, että pal­ve­luse­te­liä voi­daan käyt­tää koti­sai­raan­hoi­dos­sa samoin perus­tein kuin sosi­aa­li­huol­lon kotipalveluissa.

  17. Ei täm­möi­siä voi toteuttaa!!!!

    Perus­te­lut:
    1. joku saat­taa saa­da parem­paa pal­ve­lua kuin toinen
    2. joku yksi­tyi­nen voi­si pal­ve­lu­yrit­tä­jä jopa hyö­tyä kun­nan rahoista
    3. tämä ei tasa­päis­tä ja ahda avun­tar­vit­si­joi­ta samaan muottiin

  18. Pal­ve­luse­te­li­ko­kei­lu vaa­tii vie­lä puo­lu­ee­ton­ta tut­ki­mus­ta — niin hyvää kuin rahal­la saa.

  19. Nää sete­li­hom­mat, kuten yleen­sä muut­kin ideat teh­dään vir­ka­mie­sor­ga­ni­saa­tiois­sa vai­keik­si. Ei tar­vi­ti­si­si kun sel­vit­tää min­kä­lai­sia vari­aa­tioi­ta näis­tä on eri mais­sa käy­tös­sä ja käy­dä kat­to­mas­sa miten toi­mii ja api­noi­da siel­tä toi­mi­vin vaihtoehto.

  20. 3. tämä ei tasa­päis­tä ja ahda avun­tar­vit­si­joi­ta samaan muottiin”

    Mik­si kun­nan pitäi­si tukea eri­tyi­ses­ti hyvätuloisia ?

  21. Lää­kä­rit ovat jo siir­ty­neet istu­maan kah­del­le jak­ka­ral­le ‚suu­ri osa jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­reis­tä on jo osa-aikai­sia ja tämä mah­doll­si­taa sen, että he käy­vät aamul­la jul­ki­sel­la puo­lel­la pis­tä­mäl­lä hei­tä jonoon ja vih­jaa­mal­la yksi­tyi­ses­tä mah­dol­li­suu­des­ta, illal­la hoi­ta­vat sit­ten haa­viin jää­nei­tä ykstyisklinikoilla.

    Tut­ta­va­ni oli lonk­ka­leik­kauk­sen tar­pees­sa, mut­ta hoi­ta­va lää­kä­ri ei pääs­tä­nyt hän­tä edes jonoon, kos­ka diag­noo­si oli “epä­var­ma” ja tar­jo­si yksi­tyis­tä vaih­toeh­toa. Hän pyö­rit­ti kave­ria­ni lähes vuo­den eri­lai­sia tur­his­sa tut­ki­muk­sis­sa ennen kuin väsyi, pis­ti jonoon ja sia hoi­det­tiin sit­ten pal­ve­lu­ta­so­vaa­ti­muk­sen mukaan.
    Tosin hyl­lys­tä löy­tyi 10 vuot­ta van­ha nivel ja niin­pä, kun toi­nen on uusi ja toi­nen on van­ha ja tyyp­pi eri niin askel on eria­lai­nen ja nyt kek­si­tään sopi­vaa jalkinetta

  22. 1. joku saat­taa saa­da parem­paa pal­ve­lua kuin toinen
    2. joku yksi­tyi­nen voi­si pal­ve­lu­yrit­tä­jä jopa hyö­tyä kun­nan rahoista”

    !.Nyt­kin voi ostaa yksi­tyis­tä pal­ve­lua ja saa kela-kor­vauk­sen, ei tar­vi­ta uusia järjestelmiä.
    Pal­ve­lu vain on sel­keäs­ti yksityinen .

    2. Ter­veys­kes­kuk­sis­sa käy­tiin 8 mil­joo­naa ker­taa ja yksi­tyi­sil­lä vas­taa­no­toil­la 6 mil­joo­naa kertaa

  23. 2. joku yksi­tyi­nen voi­si pal­ve­lu­yrit­tä­jä jopa hyö­tyä kun­nan rahoista”

    Jos halu­taan yksi­tyis­tää perus­ter­vey­den­hoi­to niin mones­sa maas­sa se on jo toteu­tet­tu, joten bech­mar­king mal­le­ja löytyy.
    Useim­mat ovat jär­jes­tä­neet asian siten, että jokai­nen voi vali­ta oman pal­ve­lun tuot­ta­jan­sa, ei vain vara­kas eliitti.
    Esim Sak­sa, Rans­ka, etc ovat toteut­ta­neet asian näin.Jokainen valit­see oman pal­ve­lun­tuot­ta­jan­sa ja ylei­nen sai­ras­va­kuu­tus maksaa.

    Suo­mes­sa ei halu­ta siir­tyä tähän mal­liin, kos­ka se nos­tai­si kulu­ja ja nyta halu­taan tur­va­ta vain elii­tin edut 

    Tup pal­ve­luse­te­li on kopioi­tu Neu­vos­to­lii­tos­ta, jos­sa elii­til­lä oli omat sys­te­mis­nä tervydenhoidossakin

  24. hihi­hi­hih.… samaa miel­tä Syl­tyn kanssa!

    Tiedemies:“Palveluseteli hel­pot­tai­si aina­kin nii­tä, joil­la oli­si teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus mak­saa edes vähän omas­ta pus­sis­ta lisää.”

    Eli ihan joka ikistä…

  25. Koti­pal­ve­lun pal­ve­luse­te­lit nos­ta­vat kus­tan­nuk­sia. Tämä joh­tuu sii­tä, että siir­ty­mä­ajat ja ‑mat­kat asiak­kaal­ta toi­sel­le kas­va­vat. Myös auton käyt­tö­tar­ve lisääntyy.

    Yksi­tyi­sel­lä pal­ve­lun­tuot­ta­jal­la on asiak­kai­ta yleen­sä eri puo­lil­la kau­pun­kia. Kun­nan koti­pal­ve­lu­työn­te­ki­jän asiak­kaat ovat lyhyi­den siir­ty­mä­mat­ko­jen pääs­sä toi­sis­taan suu­ren mark­ki­nao­suu­den vuoksi.

    Veik­kai­sin, että edel­lä ole­val­la meka­nis­mil­la pal­ve­luse­te­lit aiheut­ta­vat koti­pal­ve­luun 10–20 pro­sen­tin kus­tan­nus­ten nousun. Joten sii­tä vaan, jos haluat­te tuh­la­ta vero­va­ro­ja ja lisä­tä auto­jen pör­rää­mis­tä kaupungissa.

  26. Ajat­te­lin vie­lä havain­nol­lis­taa edel­lis­tä kom­ment­tia­ni lyhyel­lä laskelmalla.

    Nykyi­sin kun­nan koti­pal­ve­lu­työn­te­ki­jä kul­kee koti­pal­ve­lua­siak­kai­den luo­na ker­ros­ta­lon ker­rok­ses­ta toi­seen ja vaih­taa välil­lä kävel­len naa­pu­ri­ta­loon. Kes­ki­mää­räi­nen pal­ve­luai­ka saat­taa olla 15 minuut­tia asia­kas­ta koh­ti ja siir­ty­mä­ai­ka min imis­sään ehkä 2 minuut­tia asia­kas­ta kohti.

    Kun Risik­ko romut­taa pal­ve­luse­te­leil­lä nykyi­sen jär­jes­tel­män, niin ker­ros­ta­lon kah­dek­san­nes­sa ker­rok­ses­sa käy yksi pal­ve­lun­tuot­ta­ja, joka sit­ten siir­tyy autol­laan vii­den kilo­met­rin pää­hän seu­raa­val­le asiak­kaal­leen. Saman talon vii­den­nes­sä ker­rok­ses­sa käy toi­nen pal­ve­lun­tuot­ta­ja, joka sit­ten siir­tyy ehkä seit­se­män kilo­met­rin päähän.

    Risi­kon jär­jes­tel­mäs­sä kes­ki­mää­räi­nen pal­ve­luai­ka asiak­kaan luo­na on sama 15 minuut­tia asia­kas­ta koh­den, mut­ta kes­ki­mää­räi­nen siir­ty­mä­ai­ka saat­taa jopa kym­men­ker­tais­tua 20 minuut­tiin. Näin Risi­kon mal­lis­sa saman pal­ve­lun tuot­ta­mi­seen saa­te­taan tar­vi­ta aikaa jopa tuplas­ti enem­män (15+20=35 min/15+2=17 min). Tämän lisäk­si auton lisään­ty­nyt käyt­tö nos­taa kustannuksia.

  27. Risi­kon jär­jes­tel­mäs­sä kes­ki­mää­räi­nen pal­ve­luai­ka asiak­kaan luo­na on sama 15 minuut­tia asia­kas­ta koh­den, mut­ta kes­ki­mää­räi­nen siir­ty­mä­ai­ka saat­taa jopa kym­men­ker­tais­tua 20 minuuttiin.”

    Pal­ve­luse­te­li onkin tar­koi­tet­tu vain varak­kail­le, jot­ka eivät las­ke joka euroa,
    Mut­ta samal­la kun­naa huol­let­ta­vien mää­rä vähe­nee ja nekin siir­to­mat­kat kas­va­vat ja seu­raus­ke­na on nii­den­kin pal­ve­lui­den hin­to­jen nousu tai sit­ten leikkaus

  28. Sep­po
    “Yksi­tyi­sel­lä pal­ve­lun­tuot­ta­jal­la on asiak­kai­ta yleen­sä eri puo­lil­la kau­pun­kia. Kun­nan koti­pal­ve­lu­työn­te­ki­jän asiak­kaat ovat lyhyi­den siir­ty­mä­mat­ko­jen pääs­sä toi­sis­taan suu­ren mark­ki­nao­suu­den vuoksi.”

    Jos ihmi­set suos­tu­vat lait­ta­maan pal­ve­luun omaa rahaa, he pitä­vät sitä kal­liim­paa pal­ve­lua parem­pa­na. Jos kun­nan pal­ve­lu on äärim­mäi­sen teho­kas­ta ja hyvää niin mik­si ihmees­sä kukaan ostai­si pal­ve­luse­te­lil­lä pal­ve­lua muu­al­ta kuin kunnalta? 

    Muu­ten, tuol­la perus­teel­la kun­nan ham­mas­huol­to on aivan yli­voi­mai­sen teho­kas, sen kuor­mi­tus on var­maan 150% ja ihmi­siä pitäi­si kiel­tää ostaa pal­ve­lui­ta tehot­to­mal­ta yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta. Ainut vaan että kun­nal­li­ses­sa hoi­dos­sa ham­pai­den tar­kas­tus + paik­kaus vie jono­tuk­sen takia mel­kein vuoden!

  29. Pal­ve­luse­te­lin kokei­lua­laa tulee laa­jen­taa käyt­tö­alal­taan ja euro­mää­räl­tään, kos­ka edel­lis­ten kir­joit­ta­jien tavoin kan­na­tan suur­ta jul­kis­ta sektoria.

  30. Pal­jon­ko kes­ki­mää­räi­ses­ti ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri käyt­tää “vir­ka-aikaan­sa” poti­laan diagnosointiin.

    Oli­si­ko nykyi­sin niin, että ter­veys­kes­lää­kä­ril­lä vas­taa­no­tol­laan on 15 minuut­tia aikaa hoi­taa poti­las vas­taa­no­tol­laan siten miten näkee. Ja ken­ties tuo­hon 15 minuut­tiin kuu­luu myös se aika,
    jona lää­kä­rin on pereh­dyt­tä­vä vas­taa­no­tol­le saa­pu­van poti­laan edel­li­siin sairauskertomuksiin.

    Eihän 15 minuu­tis­sa edes mum­mon vai­vo­ja ole kuul­tu alus­ta loppuun.

Vastaa käyttäjälle Tavallinen teknikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.