Turvapaikanhakijan toimeentulotuki

152 vastausta artikkeliin “Turvapaikanhakijan toimeentulotuki”

1. Mak­se­taanko tukea automat­tis­es­ti, ohjataanko sitä hake­maan, vai ovatko jotkut oival­ta­ne­et hakea sitä omatoimisesti?

   Vastaa

2. Ote Osmon CV:stä

   “Paa­vo Lip­posen II hallitus
   Perus­palve­lu­min­is­teri 14.4.2000–19.4.2002, Sosi­aali- ja terveysministeriö”

   Ja ote STM:n oppaas­ta maa­han­muut­ta­jille eli olet ollut itse säätämässä näitä ase­tuk­sia ja lakeja

   “Ulko­maalaisen ja muun Suomes­sa pysyvästi asu­van maa­han­muut­ta­jan oikeud­es­ta toimeen­tu­lo­tu­keen sääde­tään toimeen­tu­lo­tuk­i­lais­sa ja ‑ase­tuk­ses­sa sekä maa­han­muut­ta­jien kotout­tamis­es­ta ja tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taan­oto­s­ta annetus­sa lais­sa (kotout­tamis­la­ki, 493/1999, muut. 118/2002 ja 1292/2002) sekä työmin­is­ter­iön ase­tuk­ses­sa vas­taan­ot­tokeskusten ryh­mäko­tien henkilöstöstä ja tur­va­paikan­hak­i­joiden ja tilapäistä suo­jelua saavien toimeen­tu­lotuen jakamis­es­ta rahamääräiseen osaan ja hyödykkeinä annet­tavaan osaan (työmin­is­ter­iön ase­tus, 158/2002”

   Vastaa

   1. Kotout­tamis­la­ki on työmin­is­ter­iön lain­säädän­töä, ei STM:n. STM:n oppaan taas on perus­tut­ta­va voimas­sa ole­vaan laki­in. Myös tuo ase­tus on työmin­is­ter­iön antama.

      Vastaa

3. Hesarin jutus­ta kiin­nit­ti mieltäni seu­raa­va lause: “Mon­ethan elävät min­imiru­ual­la, ja sil­loin toimeen­tu­lotues­ta riit­tää lähetettäväksi.”

   Mitä tuol­la 300 eurol­la pitää saa­da? Asun­to, puh­taus ja vaat­teet tule­vat vas­taan­ot­tokeskuk­sen puoles­ta, vai tule­vatko vaat­teet ja puhtaus? 

   Mis­tä ruo­ka tulee?

   Voisin kuvitel­la, että 15–25-vuotiaat jopa luku­taidot­tomat, alkeel­li­sista oloista tule­vat nuoret säl­lit eivät meikäläis­ten ruoka­mar­ket­tien antimista ehkä val­itse sitä kaikkein halv­in­ta ruokaraa­ka-ainet­ta (jos­ta saa hyvän­makuista, joskin hiil­i­hy­draat­tip­i­toista ja valkuaisköy­hää, ruokaa: valkosip­ulipe­runat, lätyt) vaan osta­vat valmista syötävää. Tämä siis siinä tapauk­ses­sa että hei­dän on itse han­kit­ta­va ruokansa, kuten Hesarin jutun lause antaa ymmärtää.

   Tun­tu­isi fik­sum­mal­ta tar­jo­ta vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa vaik­ka koulu­ruo­ka-ate­ri­at ja vähem­män rahaa käteen.

   Tämä on muuten ensim­mäi­nen ker­ta, kun näen näin hel­posti kaivelemat­ta esil­lä luvun human­i­taaris­ten maa­han­pyrk­i­jöi­den saa­mas­ta rahasta.

   Vastaa

4. “Kotout­tamis­la­ki on työmin­is­ter­iön lain­säädän­töä, ei STM:n. STM:n oppaan taas on perus­tut­ta­va voimas­sa ole­vaan laki­in. Myös tuo ase­tus on työmin­is­ter­iön antama”

   On näistä var­maan hal­li­tuk­ses­sa keskustel­tu , tuskin­pa näitä aivan salaa on tehty, tuskin­pa sosi­aal­i­tur­vaa on muokat­tu kysymät­tä perus­palveluista vas­taaval­ta min­is­ter­iltä mielipidettä.

   Ja kun olet SATA komite­as­sa asiantun­ti­jana niin tun­tuu ihmeel­liseltä, että et tunne sosi­aal­i­tur­van nyky­istä lain­säädän­töä ja soveltamista ?

   Ei ihme , että Eduskun­ta säätää sut­ta ja sekun­daa ole­via lakeja ?

   Minäkin näköjään tunne parem­min tuon todellisuuden.

   Vastaa

   1. Lip­posen hal­li­tuk­sen suuri ongel­ma oli, että ei keskustel­tu eikä tois­t­en sisäi­sistä ase­tuk­sista lainkaan. Tuo aineelli­nen sisältö on ratkaistu min­is­ter­iön ase­tuk­sel­la, joka ei tule val­tioneu­vos­toon lainkaan. Minä olen tähän päivään asti ollut käsi­tyk­sessä, että pako­laiskeskusten toimeen­tu­lo­tu­ki annetaan pääosin hyödykkeinä

      Vastaa

5. Hei !

   Tässä siis tuli yllä­tyk­senä raha­sum­ma joka menee tur­va­paikan hak­i­jalle? Nämä kulut, lait ja ase­tuk­set ovat niin hajal­la ja piilotet­tu­ja että niiden esi­in kaivami­nen on iso urak­ka. Etsivä löytää aiheesta yksi­ty­is­ten sivus­to­ja joi­ta tosin kan­nat­taa lukea “suo­dat­timet” pääl­lä ja keskit­tyä toden­net­tui­hin lukui­hin. Nykyi­nen tur­va­paikkakäytän­tö on kallista touhua! Lisäk­si jo maa­han pääste­tyt porukat joiden elämi­nen kus­tan­netaan! Niil­lä varoil­la ryh­mäkoot pieneni­sivät kehdos­ta hautaan!

   Vastaa

6. Reali­teet­tien tun­nus­t­a­mi­nen olisi hyvä lähtöko­h­ta järkevälle tur­va­paikkapoli­ti­ikalle. Tääl­lä vira­nomaiset eivät esimerkik­si halua uskoa Euroopas­sa liikku­vien tur­va­paikan­hak­i­joiden verkot­tumiseen, jos­sa tietoa vai­hde­taan eri maid­en käytän­nöistä. Tuo tieto myös ohjaa toim­intaan. Suomen houku­tuk­se­na on ymmärtääk­seni 375 euron kuukausit­tainen toimeen­tu­lo­tu­ki, jos­ta riit­tää koti­inkin lähetettäväksi.
   Sak­san malli, majoi­tus + ruo­ka sekä 40 euroa on varsin käyt­tökelpoiselta kuul­losta­va. Ruokaa keskuk­si­in saisi ko. kun­tien koulukeittiöistä.

   Vastaa

7. Muka­va jut­tu, Osmo, että tämä Hysärin, anteek­si Hesarin, artikke­li avasi Sin­unkin silmäsi. Jotakin ei ole kohdal­laan, jos kymmenet tuhan­net maamme rak­en­ta­neet ihmiset sin­nit­televät 500–600 euron eläk­keel­lä, ja mak­sa­vat sil­lä kaiken itse, kun maa­hamme tule­vat ven­tovier­aat, joiden hädästä ei ole var­maa näyt­töä, tule­vat tänne täy­teen ylöspi­toon, ja saa­vat tasku­ra­haa 300 euroa kuukaudessa. Kyl­lä pako­laiskeskuk­sis­sa ruokaa tar­jo­taan, voin vaik­ka lyödä vetoa sen puoles­ta. Ja jos ei tar­jo­ta, niin voisi olla halvem­paa ulot­taa koulu­ruokailu sinne, ja ottaa täl­laiset “tasku­ra­hat” pois.

   Hädä­nalais­ten ihmis­ten aut­ta­mi­nen on ehdot­tomasti oikein, mut­ta kyl­lä kai aut­ta­jal­lakin on sanansa san­ot­ta­vana aut­tamistapaa valit­taes­sa? Lähialueille annet­tu apu tavoit­taisi huo­mat­tavasti suurem­man joukon hädä­nalaisia kuin täl­lainen elin­ta­sopako­laisu­u­den tukem­i­nen ja joskus myös viik­sekkäi­den “las­ten” vastaanottaminen.

   Jos meil­lä joku päivä on työvoima­pu­la ihan oikeasti, kuten väitetään, niin tämä nykyi­nen elin­ta­sopako­lais­ten vir­ta ei mei­dän töitämme tee. Sen sijaan pitäisi kan­nus­taa sel­l­aista maa­han­muut­toa, jos­sa muut­ta­ja jo tul­lessaan tietää, että tänne saa tul­la vain tismall­een samoil­la eduil­la, velvol­lisuuk­sil­la ja oikeuk­sil­la kuin jot­ka meitä itseäm­mekin koskevat.

   Vastaa

8. Osmo, ihan aikuis­ten oikeesti. Päätök­set joi­ta nyt pöyris­telet on tehty aikakaudel­la jol­loin olit kiin­ni val­lankah­vas­sa. Selit­telysi ja Lip­posen hal­li­tuk­sen huonoon kom­mu­nikaa­tioon vetoami­nen kuu­losta­vat erikoiselta. 

   Vih­jailetko että virkamiehet ovat aja­neet ko. aikaudel­la omaa poli­it­tista agen­daansa läpi? Ikään kuin asioi­ta on “pimitet­ty” teiltä, MINISTEREILTÄ?

   Vastaa

   1. Yritän sanoa, että asia on päätet­ty työmin­is­ter­iön ase­tuk­sel­la, joka ei ole ollut val­tioneu­vos­ton käsit­telyssä. Paperis­sa on Fila­tovin nimi.

      Vastaa

9. Heh, naa­purinin on sosu­usa töis­sä ja ker­toi, että tuon 300 euron päälle jae­taan vielä harkin­navaraista avus­tus­ta. Ja tak­silip­pu­ja ja vaate-ym lappuja
   Kan­nat­taa jalka­u­tua kansan pari­in niin saa tietoa, näyt­tää siltä, että eli­it­ti elää kukin omas­sa tyn­nyris­sään ja tarkastelee maail­maa tapin reiästä eikä syn­ny kokonaiskuvaa..

   Mut­ta älä mure­h­di, muutkin päät­täjät ovat saman­laisia yhden näkökul­man ihmisiä . Olen haas­tatel­lut use­aa kansane­dus­ta­jaa ja joutunut ihmettelemään miten vähillä tiedoil­la ja kapeakat­seiseti meitä hallitaan

   Vastaa

10. Tähän tilanteeseen on help­po kor­jaus. Täy­syl­läpi­to. Annetaan tur­va­paikan­hak­i­joille samaa ruokaa mitä omille tule­vaisu­u­den toivoille, eli perus koulu­ruo­ka. Kyl­lä luulisi kolme rapeaa kala­palaa riit­tävän. Katon tar­joaa jo nyt pään päälle val­tio ja tähän päälle annetaan sama päivära­ha kuin kansalaisvelvol­lisu­ut­taan suorit­taville eli 4,4€ päivässä. Lisäk­si heille on tar­jot­ta­va suomen kie­len ja tapakult­tuurin pakol­lista ope­tus­ta 8 tun­tia päivässä.

    Itse olen työssäkäyvä veron­mak­sa­ja ja pakol­lis­ten meno­jen (verot, asun­to, hkl) jäl­keen min­ulle jää käteeni 300–400€ kuus­sa. Minus­ta on vääryys että toiset saa­vat saman tekemät­tä yhtään mitään.

    Vastaa

11. En oikein näe, että sosi­aal­i­tur­van perässä tulev­as­ta maa­han­muut­ta­jas­ta voi hel­posti tul­la tuot­tavaa, työvoima­pu­laa paikkaavaa kansalaista. Asenne on jo lähtöko­htais­es­ti väärä. Kun vielä koulu­tus puut­tuu, niin ongelmia on tulos­sa, jos oleskelulu­palo­to­ssa onnistaa.

    Vastaa

    1. Pako­laiset tule­vat peri­aat­teessa pakoon vain­oa. Jos syy ei ole aito, työvoimaa heistä ei tule senkään takia, että hei­dät karkote­taan maasta.

       Vastaa

12. Osmo: Oon täysin samaa mieltä. Tur­va­paikan­hak­i­jat, maa­han­muut­ta­jat ja pako­laiset ovat ihmisiä siinä mis­sä me muutkin ja he reagoi­vat kannustimiin.

    Kan­nus­timet tul­la Suomeen naut­ti­maan sosial­i­tur­vas­ta täy­tyy pitää mah­dol­lisim­man pien­inä samal­la kun tuli­joiden kan­nus­timet työl­listyä täy­tyy pitää mah­dol­lisim­man suurina.

    Minä kan­natan täysin avoimia rajo­ja kaikkien kan­so­jen tul­la, mut­ta vas­tus­tan kaikkia väki­val­loin pakotet­tu­ja tulon­si­ir­to­ja tuli­joille. (Kuten muillekin.)

    Arvostan toki ihmisiä, jot­ka anta­vat vapaae­htois­es­ti omaisu­ut­taan hädänalaisille.

    Vastaa

13. Pitää muis­taa, että nuo jutut pako­lais­ten eri­ty­isoikeuk­sista lev­iävät ulos sosi­aalivi­ras­tos­ta. Sinän­sä kenenkään tieto­ja ei levitetä, mut­ta ker­ro­taan nimet­töminä esimerkkeinä.
    Se herät­tää suuren pakolaisvihan.

    Hyvä esimerk­ki täl­laisen vihan syn­tymis­es­tä on oma äiti­ni. Hän on 80-vuo­ti­aana yrit­tänyt päästä ker­ran vuodessa lääkärin puheille niin se ei ole onnis­tunut kolmeen vuo­teen. Asikas­palvelupuhe­li­menkin jonot ovat nin pitkät, että ei van­ha ihmi­nen jak­sa jonottaa.
    Niin­pä äiti­ni kävi sit­ten terkkaris­sa yrit­tämässä ja huo­masi seinäl­lä suuren numeron ja sai vas­tuk­sen, että se on pako­laisille anet­ta­va ajan­va­raus­nunumero ja siihen on vas­tatt­ta­va heti.

    Voin hyvin ymmärtää tämän jäl­keen, mik­si äiti­ni on pakolaisvastainen.
    Itse olen asunut seit­semässä maas­sa, mut­ta ei min­ulle ole tar­jot­tu etuoikeuksia.

    Suo­ma­liset päät­täjät tekevät karhun­palveluk­sen hyysätessään maa­han­muut­ta­jia enem­män kuin suomalaisia.
    Se on myös karhun­palvelus maah­na­muut­ta­jalle, sil­lä he eivät opi elämään itsnäis­es­ti Suomessa

    Vastaa

14. Laitoshoi­dos­sa ole­valle toimeen­tu­lotuen min­i­mi on jotain sadan euron luokkaa kuus­sa, tämä kuu­lostaa oikean suu­ruiselta summalta.

    Vastaa

15. Ei muuten karkoite­ta! Siitä pitää pako­lais­a­pu huolen, siel­lä lak­i­henkilöt vetävät viimeiseen niit­ti­in asian ja näistä aiheet­tomista hak­i­joista jää muil­la “human­itäärisil­lä” syil­lä yli puo­let maa­han. Thors ja troik­ka tekivät laista tarkoituk­sel­la “hämärän” Siis vale­htele minkä kerkeät niin ela­tus on varma.

    Vastaa

16. Jäin vielä miet­timään, ettei tässä olisi taustal­la se per­in­teinen jonkun muun raho­jen ‑ongel­ma? Eli jos, ja kor­jatkaa jos olen väärässä, val­tio kor­vaa kun­nalle pako­lais­ten toimeen­tu­lotuet niin toki kun­nan sos­su tulk­it­see säädök­siä laveasti. Ei mee mei­dän budjetista.

    Vastaa

17. Kuu­lostaa köy­hän kansan inter­railil­ta, nuoriso pääsee edullis­es­ti näkemään maail­maa kun joku sub­ven­toi lystin. 300 euroa kuus­sa on tietysti väärä viesti, ja var­mas­tikin yleisen oikeusta­jun vas­taista, mut­ta kus­tan­nuk­set syn­tyvät kyl­lä suurim­mak­si osak­si muual­la, esimerkik­si Uuden­maankadun ja Kaar­lenkadun keskusten talousarvion lop­pusum­ma on noin 9 500 000 euroa vuon­na 2009 eli henkeä kohti vajaa 1600 euroa kuus­sa kun lasken­ta­pe­ruste on 400+100 turvapaikanhakijaa.

    Vastaa

18. Joo, mut­ta tur­va­paikan­hak­i­jat eivät usein pak­ene kuin omaa köyhyyttään.

    Vastaa

19. “En oikein näe, että sosi­aal­i­tur­van perässä tulev­as­ta maa­han­muut­ta­jas­ta voi hel­posti tul­la tuot­tavaa, työvoima­pu­laa paikkaavaa kansalaista. Asenne on jo lähtöko­htais­es­ti väärä.”

    Mitä väärää asen­net­ta on siinä että nuori mies jostain labi­ilista ankios­ta läh­tee kiertämään vähän mual­i­maa ja samal­la saat­taa jopa jäädä käteen rahaa koti­in lähetet­täväk­si. Itsekin kiersin aikoinaan junal­la Etelä-Euroop­paa puoli-ilmaisek­si isän­tä­maid­en sub­ven­toimana enkä vieläkään tajua tehneeni väärin. Mak­sa­jat sen sijaan sit­tem­min kyl­lästyivät käytäntöön.

    Asen­neon­gel­ma on ihan tääl­lä päässä, tur­va­paikka­jär­jestelmä on liian vaka­va asia tärvät­täväk­si turistikäyttöön.

    Vastaa

20. Kyl­lä, pako­laiset pak­enevat vain­oa, mut­ta tur­va­paikan­hak­i­ja ei ole pako­lainen. Pako­laisu­us on sta­tus, jon­ka Maa­han­muut­tovi­ras­to myön­tää yhdessä tur­va­paikan kanssa, jos Gen­even sopimuk­sen ehdot täyt­tyvät. Viime vuon­na 4,5 % tur­va­paikan­hak­i­joista oli pako­laisia, eli täyt­ti nämä ehdot (lähde: Maa­han­muut­tovi­ras­ton sivuil­la ole­vat tilastot).

    Pako­lainen-ter­miä käytetään ikävä kyl­lä myös harhaan­jo­htavasti niistäkin tur­va­paikan­hak­i­joista, jot­ka ovat saa­neet oleskelu­lu­van, mut­teivät tur­va­paikkaa, kos­ka eivät täytä Gen­even sopimuk­sen ehto­ja. Itse pitäisin parem­pana ter­miä “human­i­taari­nen maahanmuuttaja.”

    Vastaa

21. Kuinkas moni näistä tur­va­paikan­hak­i­joista lop­ul­ta sai pako­lais­statuk­sen esim. vuon­na 2007? Taisi olla noin 4,5%.

    Vastaa

22. Ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in, eli englan­niksi peo­ple are not _that_ stu­pid.

    Minus­ta on jotenkin häm­mästyt­tävää, mik­si joku ihmettelee että täm­möi­nen raha­sum­ma vaikut­taa. Vielä häm­mästyt­tävämpiä ovat sel­l­aiset väit­teet, että kukaan ei muka täl­laisen raha­sum­man perässä tulisi. Jos matkat saa hoidet­tua vaik­ka tuhan­nel­la eurol­la, niin jos toimeen­tu­lo­tu­ista saa säästöön 100 euroa kuus­sa ja vuo­den päästä joutuu palaa­maan, niin saa sijoituk­selleen 20 pros­entin vuosi­tuo­ton. Se on aika hyvä tuotto.

    Vastaa

23. “Kap­pas.”

    Tämä asi­a­han — että Suomeen ja muualle Euroop­paan (toisin kuin vaikka­pa Yhdys­val­toi­hin) tul­laan usein vaikkei onnek­si aina varsin avokä­tisen sosi­aal­i­tur­van perässä, ja rahaa jää koti­maa­hankin lähetet­täväk­si melko ruhti­naal­lis­es­ti suh­teessa lähtö­maan tulota­soon — on ollut tiedos­sa netis­sä jo ainakin siitä läh­tien kun itse kiin­nos­tu­in aiheesta eli vuodes­ta 2006. Herää kysymys, kan­nat­taisiko muitakin maa­han­muut­topoli­ti­ikan kri­itikoiden väit­tämiä tutkiskel­la vakavasti ennen kuin ne tule­vat vas­taan puun takaa, pyytämät­tä ja yllä­tyk­senä? Suurin osa niistä kuitenkin on ainakin teo­ri­as­sa fal­si­fioitavis­sa, vaik­ka tiedon nyhtämi­nen esimerkik­si eri­laisil­ta min­is­ter­iöiltä saat­taakin olla työlästä.

    Tutki­va jour­nal­isti saat­taisi saa­da aikaan melko mie­lenki­in­toisen jutun esimerkik­si pako­laiskeskus­bis­nek­sessä liikku­vista rahavir­roista (“ei huol­ta, val­tio mak­saa”). Tätä bisnestä, “human­itäärisen logis­ti­ikan” eufenis­min suo­jis­sa, vaikut­taa nimit­täin käyvän päät­täjien kanssa varsin lähei­sis­sä kytkök­sis­sä ole­via tahoja.

    Soin­in­vaaran klo 10:40 kir­joit­ta­maan kom­ment­ti­in liit­tyen vielä sel­l­ainen kysymys, että onko tosi­aan asia niin että ei-aidoil­la syil­lä tule­vat todel­la karkote­taan maas­ta, vai onko sekin oma käsi­tyk­sesi asiasta?

    Vastaa

24. Arvoisa O.S.

    Olen pitänyt teitä aina vihre­it­ten mon­enkir­ja­van joukon selväjärk­isimp­inä. Ehkä hiukan opti­misti­na, se lisättäköön. 

    On jo aikakin puut­tua maamme tur­va­paikkapoli­ti­ikkaan. Aihe on ollut jo aivan liian kauan jonkin­lainen tabu, mihin ei ole uskallet­tu kajota.

    Nyt on havait­tavis­sa selvää muu­tok­sen tuul­ta ja odotankin, että tar­tut­taisi­in härkää sarvista. Kyyni­nen tosin voisi epäil­lä nimipoli­itikko­jen viimeaikaista aktivoitu­mista seu­rauk­se­na Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen nopeaan nousuun.

    Niin tai näin. Odotan erit­täin suurel­la mie­lenki­in­nol­la selvi­tys­tä, mitkä ovat tur­va­paikkakarusellin todel­liset kus­tan­nutk­set Suomes­sa. Olisi kiireen vilkkaa selvitet­tävä juur­ta jak­sain koko sekametelisoppa.

    Vastaa

25. Ylipäätän­sä olisi syytä pysähtyä miet­timään, kuin­ka paljon motivoi maa­han­muut­ta­jaa (tai ketä tahansa kansalaista) hakeu­tu­mi­nen työhön, kun hänelle valke­nee se karu totu­us ettei mata­la­palk­ka-alo­jen työtätekevälle jää (ainakaan pääkaupunkiseudul­la) käteen kuin 200–300 euroa kuus­sa pakol­lis­ten meno­jen (vuokra,ruoka,vaatteet, työ­matkat) jälkeen?
    Ei minkään maan kansalainen ole niin tyh­mä, että tieten­tah­toen halu­aa pudot­taa tulota­soaan. Jos tekemäl­lä ei-mitään käteen jää kuus­sa enem­män rahaa kuin raata­mal­la töis­sä, on val­in­ta sil­loin helppo.

    Vastaa

26. Valitet­tavasti, Osmo, val­taosa niistä, jot­ka eivät täytä pako­laisen tun­nus­merkke­jä, saa­vat jäädä maa­han mm. human­i­taari­sista syistä. Kuten var­masti tiedätkin. 

    Karkoite­tuk­si tulee todel­lisu­udessa ani­har­va. Moninker­tai­sista rikol­li­sis­takin on jo niin vaikeaa päästä eroon, että kun näin ker­ran tapah­tuu, Hesari jo julkaisee asi­as­ta ikili­ikku­jan ja puhelinluettelosarjan.

    Vastaa

27. Vainko 4,5% saa pako­lais­tatuk­sen? Kuin­ka suuri osa lähetetään takaisin? 

    Eli kuin­ka moni sit­ten jää tänne ilman kun­nol­lisia perusteluja?

    Vastaa

28. Olen­nais­in­ta tässä asi­as­sa ei ole mak­set­ta­van rahan kus­tan­nus­vaiku­tus meille, vaan tuli­joiden kan­nus­timet. Tasku­ra­ha tai toimeen­tu­lo­tu­ki on kooltaan vain arvi­ol­ta kym­meniä pros­ent­te­ja kaik­ista menoista, mut­ta jos Suomen houkut­tele­vu­us onnenonki­joiden kohde­maana sen vuok­si nousee, se voi moninker­tais­taa tuli­joiden määrän. 

    Maas­sa oleskele­vien tur­va­paikan­hak­i­joiden asi­at on hoidet­ta­va kun­nol­la, mut­ta samaan aikaan on pidet­tävä huoli siitä, että ulko-ovi toimii ja pitää eri­laiset onnenonki­jat ja rois­tot ulkona. Antelias tasku­ra­hakäytän­tö vetää maa­han ihmisiä, joille taloudelli­nen hyö­ty on moti­ivi sanoa ole­vansa tur­va­paikan­hak­i­ja. Tämä on sekä type­r­ää että hirveä vääryys todel­lisia avun­tarvit­si­joi­ta kohtaan.

    Vastaa

29. Min­ua huo­let­taa enem­män ne _suomalaiset_, jot­ka keräävät toimeen­tu­lo­tukea tai muuten hyö­tyvät muiden mak­samista tuista, palveluista ja hyödykkeistä vaik­ka eivät itse tuo­ta mitään oikeasti hyödyl­listä (eli sel­l­aista, jos­ta muut oli­si­vat valmi­ita mak­samaan vapaae­htois­es­ti). Suo­ma­laiset tääl­lä niitä kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vat. Tur­va­paikan­hak­i­jat ovat “hyödyt­tömistä” meno­eristä pienin.

    Jokaisen pitää aut­taa itse itseään. Mikä onkaan suurem­paa itsen­sä aut­tamista kuin lähteä surkeista oloista surkeil­la kulkuneu­voil­la, vaar­al­lisia reit­te­jä pitkin Euroop­paan tai Amerikkaan rak­en­ta­maan parem­paa elämää. Tämän takia arvostan maa­han­muut­ta­jia ja elin­ta­sopako­laisia jo lähtöko­htais­es­ti, vaik­ka he sit­ten pää­ty­i­sivätkin luukulle. Tervetuloa.

    Vastaa

30. Voisitko Osmo selvit­tää miten asia oikeasti on? 

    1) Saa­vatko tur­va­paikan­hak­i­jat todel­lakin oikeasti käyt­töra­haa tuon 300e perus­tarpei­den (asun­to, ruo­ka) lisäksi?
    ?

    2) Saa­vatko he todel­lakin vielä harkin­nan­varaista toimeen­tu­lo­tukea tämän päälle?

    3) Jos saa­vat, niin mihin tämä perus­tuu ja kuka oikeasti kan­taa asi­as­ta vastuun?

    Jokaiselle jol­la on hitunenkin ter­vet­tä järkeä ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta tajuaa että tämä on väärin. Mon­et eläkeläiset, opiske­li­jat, varus­miehet, myös taval­liset palka­nsaa­jat joutu­vat tule­maan toimeen pienem­mäl­lä sum­mal­la. Lie­nee päivän­selvää että sat­un­naisel­la Suomeen tule­val­la ihmisel­lä ei voi olla samo­ja oikeuk­si­in sosi­aal­i­tuki­in kuin Suomen kansalaisella.

    Vastaa

31. “Vainko 4,5% saa pako­lais­tatuk­sen? Kuin­ka suuri osa lähetetään takaisin?”

    Vuon­na 2008 lähetet­ti­in 4 035 tur­va­paikan­hak­i­jas­ta takaisin 1 210.

    Pako­lais­sta­tus annet­ti­in 89 henkilölle. Lisäk­si annet­ti­in oleskelulu­pia 696 henkilölle. Nimeno­maan nämä human­i­taarisin perustein myön­netyt oleskelu­lu­vat ovat niitä ongel­mallisia, joiden perään tänne tul­laan, sil­lä ne anta­vat mah­dol­lisu­u­den tuo­da Suomeen myös perheenjäseniä.

    Mon­en hake­muk­sen osalta käsit­te­ly taitaa olla vielä kesken. Se ei kuitekaan vaiku­ta siihen tosi­asi­aan, että pako­laisia on vain hyvin pieni osa tur­va­paikan­hak­i­joiden seassa, mikä nähdään trendis­tä use­an vuo­den ajalta.

    Lähde: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2003

    Vastaa

32. Pako­lais­statuk­sel­la saa oleskelu­lu­van n 1300 vuosittain.Tännne tulee n 3–7000 pako­lais­statuk­sen hak­i­jaa, joten luku on kuitenkin aika pieni.
    Mut­ta nuo 6000 ovat ainakin jonkun aikaa toimeen­tu­lotuen asi­akkai­ta, joten rasitus sosi­aal­i­toimelle on suurempi.

    Mut­ta myös fir­mat tuo­vat tänne porukkaa EU:sta ja sen ulkop­uolelta kym­meniä tuhan­sia joka vuosi aivan lail­lis­es­ti, fir­man henkilöille kun ovi avau­tuu automaattisesti.

    Mut­ta kun fir­ma hylkää henkilön kuin kesäkissan niin henkilö jää tänne mei­dän elätettäväksi

    Vastaa

33. Vam­maiset ja skit­sofeerikotkin ovat velvoitet­tu­ja kyky­jen­sä puit­teis­sa tekemään yksinker­taisia asum­isyk­sikkön liike­toim­intaa tuke­via töitä parin euron tun­tipal­ka­lla, joka on selvästi alle lak­isääteisen vähimmäis-tuntipalkan.

    Vastaa

34. Kyl­lä opiske­li­jakin saa melkein 300 euroa kuus­sa. Tosin hänen täy­tyy siitä mak­saa osa vuokras­ta ja ruoat, mitä tur­va­paikan­hak­i­jan ei kai tarvitse tehdä.

    Toisaal­ta, ei noi­hin Hesarinkaan toimit­ta­ji­in kan­na­ta sokeasti uskoa.

    Vastaa

35. Parahin A:
    “Suo­ma­laiset tääl­lä niitä kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vat. Tur­va­paikan­hak­i­jat ovat “hyödyt­tömistä” meno­eristä pienin.”

    Tämä on täysin irrel­e­vant­tia käytävän keskustelun kannal­ta. Tot­takai suo­ma­laiset aiheut­ta­vat enit­sen kus­tan­nuk­sia Suomes­sa, mut­ta se taas on kokon­aan eri keskustelun aihe.

    - her­ra lääkäri, käteni on murtunut
    — kallo­mur­tu­ma on paljon pahempi, otas tästä buranaa ja mene kotia ei tuo­ta kan­na­ta hoitaa

    - Airbag­it pelas­ta­vat henkiä autoissa
    — tur­vavyöt ovat tärkeämpiä, ei niitä air­päkke­jä tarvi­ta ollenkaan

    jne…

    Vastaa

36. Johan­nek­sen kysymyk­si­in 5.5.2009 kel­lo 14:09

    1, Vas­taan­ot­tokeskuk­sen asukkaille Helsingis­sä on tar­jol­la asuin­si­ja perus­tarpei­neen, keit­tiövä­li­neet, huoneka­lut, normielek­tron­i­ik­ka, hygien­ia… voi siis kat­sel­la telkkua, käyt­tää net­tiä, käy­dä suihkus­sa jne. 

    Ruokatarpeet pitää ostaa itse. Asukkaat saa­vat toimeen­tu­lotuen kym­men­nel­lä pros­en­til­la alen­net­tuna. Alaikäiset per­heen kanssa tule­vat 15 pros­en­til­la alennettuna. 

    Vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa niis­sä kun­nis­sa, jois­sa tar­joil­laan ate­ri­at, tuki on 49 pros­ent­tia tavanomais­es­ta suo­ma­laiselle myön­net­tävästä tuesta. 

    2,Saavat harkin­nan­varaista tukea samoin perustein kuin suo­ma­laiset, esim. lastenrattaat. 

    3, Tätä en tiedä, selvi­tyk­sen alla…

    Vastaa

37. Täl­laisen tupau­unon tur­vat­to­muu­den tun­net­ta lisää
    sekin, että Soin­in­vaaran tasoinen ja asian parissa
    paljonkin puuhail­lut vaikut­ta­ja ei näy vielä hal­lit­se­van peruskäsit­teitä “karkot­ta­mi­nen” vs.
    “palaut­ta­mi­nen” eli “kään­nyt­tämi­nen”.

    Vastaa

38. Doku­men­tista :
    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön julka­isu­ja 2007:11
    Toimeentulotuki
    Opas toimeen­tu­lo­tuk­i­lain soveltajille

    http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3536.pdf&title=Toimeentulotuki__Opas_toimeentulotukilain_soveltajille__fi.pdf

    löy­tyy käsitteet :

    -pako­lainen
    ‑palu­umuut­ta­ja
    ‑maa­han­muut­ta­ja
    ‑ulko­maalainen
    ‑tur­isti
    ‑tur­va­paikan­hak­i­ja
    ‑ihmiskau­pan uhrit

    Eikä tarvitse sen enem­pää ihmitel­lä mik­si “ulko­maalaisille” mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea, kun em. doku­ment­ti toteaa näin :

    ###
    5.4 Oikeus toimeen­tu­lo­tu­keen sekä oleskelukun­nan vastuu
    5.4.1 Oikeus toimeentulotukeen
    Perus­tus­lain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisel­la, joka ei kykene han­kki­maan ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämää tur­vaa, on oikeus vält­tämät­tömään toimeen­tu­loon ja huolen­pitoon. Tämä peru­soikeus on tarkoitet­tu koske­maan kaikkia Suomen oikeuspi­iri­in kuu­lu­via henkilöitä kansalaisu­ud­es­ta riippumatta.
    ###

    Vastaa

39. Vielä maa­han­muut­tovi­ras­ton tilas­toista. Vuon­na 2008 ylivoimais­es­ti suurim­man osan hak­i­joista mudos­ti­vat irak­i­laiset ja soma­lit (60% kaik­ista hak­i­joista; molem­mat määrät oli­vat moninker­tais­tuneet edel­lis­es­tä vuodesta)

    Samana vuon­na viras­to antoi _turvapaikan_ poko­laisu­u­den perus­teel­la (oletet­tavasti lähin­nä aikaisem­pana vuon­na hak­enei­den joukos­ta) 42 irak­i­laiselle eikä ain­oallekaan somalille.

    Saman aikaises­ti muun oleskelu­lu­van sai 226 Irak­i­laista ja 148 soma­lialaista tur­va­paikan­hak­i­jaa. 184 Irak­i­laista kään­nytet­ti­in Dublin-sopimuk­sen perus­teel­la toiseen EU-maa­han, kah­den hake­mus kat­sot­ti­in ‘ilmeisen perus­teet­tomak­si’; en ole var­ma, mut­ta tarkoit­taisiko tuo ken­ties kiel­teistä päätöstä tai oleskelulu­paa jo jos­sain muual­la. 42 pois­tui ilmeis­es­ti kiertämään muu­ta euroop­paa ennen päätök­sen saapumista.

    Soma­lian osalta annet­ti­in 168 kiel­teistä päätöstä joista 156 oli Dublin-tapauk­sia ja 8 ‘ilmeisen perus­teet­to­mia’, jäl­jelle jäi siis yhteen­sä 4 muu­ta kiel­teistä päätöstä.

    Tiivis­tet­tynä siis irak­i­lai­sista pako­lais­sopimuk­sen kri­teer­it täyt­ti alle 10% ja soma­leista ei kukaan. Käytän­nössä ketään ei kuitenkaan kään­nytetä, jos he oli­vat onnis­tuneet pääsemään tänne jät­tämät­tä sor­men­jäk­iä rek­isterei­hin EU-alueelle.

    Aikoinaan pako­laiset oli­vat vain­ot­tu­ja vähem­mistöjä tai poli­it­tisia aktivis­te­ja. Nyt muu­ta­ma maa on määritel­ty niin ‘puhki­ammu­tuik­si’, että käytän­nössä kenelle tahansa sieltä tulleelle annetaan human­i­taari­nen oleskelulupa.

    Vastaa

40. “Tot­takai suo­ma­laiset aiheut­ta­vat enit­sen kus­tan­nuk­sia Suomes­sa, mut­ta se taas on kokon­aan eri keskustelun aihe.”

    Mik­si tästä(kin) pitää tehdä erik­seen maa­han­muut­tokysymys? Mik­si juuri maa­han­muut­ta­jien aiheut­ta­mas­ta haitas­ta vaah­do­taan näin paljon, vaik­ka suo­ma­laiset aiheut­ta­vat suurem­man taakan täs­mälleen samas­sa hait­takat­e­go­ri­as­sa? Huomion kohdis­tu­mi­nen ei nou­da­ta ongelmien välisiä mittasuhteita. 

    “- her­ra lääkäri, käteni on murtunut”

    Hyt­ty­sen pis­tos olisi parem­pi analogia.

    Vastaa

41. “Hyt­ty­sen pis­tos olisi parem­pi analogia.”

    Mielestäni liki 6 miljoon­aa euroa VIIKOSSA, 312 000 000 euroa vuodessa joka maa­han­muut­ta­ji­in täl­lä het­kel­lä kulute­taan (ja tahti kiihtyy) ei ole ver­rat­tavis­sa hyttysenpistoon.

    Vastaa

    1. Tämä toimeen­tu­lo­tu­ki, jos­ta tässä puhutaan, on tuos­ta sum­mas­ta alle kymme­ne­sosa. Se ei ole kus­tan­nuskysymys, vaan peri­aat­teelli­nen kysymys sen takia, että se voi houkutel­la niitä, jot­ka käyt­tävät sinän­sä vält­tämätön­tä tur­va­paikkamenet­te­lyä väärin: eivät edes tavoit­tele tur­va­paikan saamista vaan ain­oas­taan hak­i­jan väli­aikaista sta­tus­ta. Nämä ovat myös osaltaan tukki­mas­sa jär­jestelmää niin, että käsit­telya­jat venyvät, mis­tä taas suo­jan tarpeessa ole­vat kär­sivät kohtuuttomasti.

       Koko tuo mainit­tu 312 M€, jon­ka oikeel­lisu­ud­es­ta en tiedä, on samaa luokkaa kuin oli hal­li­tuk­sen met­sän­myyjille anta­ma täysin turhak­si osoit­tau­tunut vero­helpo­tus, joten molem­mista olisi syytä keskustel­la samal­la into­hi­mon asteel­la. Jokainen suo­ma­lainen mak­saa asi­as­ta noin euron viikos­sa tai 15 sent­tiä päivässä. 

       Vastaa

42. Keskustelus­sa on tuo­tu esi­in epäko­htia tur­va­paikan­hak­i­joiden ylöspi­toon ja tuki­in liit­tyen, mis­tä veron­mak­sajille seu­raa kus­tan­nuk­sia. Ver­tailun vuok­si — rahas­sa mitat­tuna aivan eri suu­ru­us­lu­okkaa ole­va epäko­h­ta veron­mak­sajien kannal­ta ovat Tekesin, TE-keskusten ym. mak­samat tuet yri­tyk­sille. Suurin osa näistä tuista on suo­raa tulon­si­ir­toa veron­mak­sajil­ta yri­tyk­sille, kos­ka joko han­kkeet toteutet­taisi­in muutenkin, tai niistä ei ole mitään hyö­tyä. Taval­laan meil­lä on tas­apaino — eri poli­it­tis­ten ryh­mien pain­o­tuk­sia kun­nioit­taen rahaa jae­taan avokä­tis­es­ti eri tarkoituk­si­in. Ja sit­ten sitä ei riitäkään ns. perus­palvelui­hin. Mut­ta päät­täjät olemme itse valinneet:)

    Vastaa

43. “Mik­si tästä(kin) pitää tehdä erik­seen maahanmuuttokysymys? ”

    Has­sua, olisin kuvitel­lut, että keskustelu aiheesta “Tur­va­paikan­hak­i­jan toimeen­tu­lo­tu­ki” (lukee sivun yläre­unas­sa, jos et huo­man­nut) lit­tyy väistämät­tä maa­han­muut­toon ja maahanmuuttopolitiikkaan. 

    Toisek­si, suo­ma­lais­ten väit­tämi­nen tässä ongel­mak­si on vähin­täänkin omis­tu­ista kun kuitenkin suo­ma­lais­ten (ja pienessä määrin ei-human­itääris­ten maa­han­muut­ta­jien) mak­samil­la verovaroil­la toimeen­tu­lo­tukea ylipäätän­sä voidaan maksaa.

    Vastaa

44. “Huomion kohdis­tu­mi­nen ei nou­da­ta ongelmien välisiä mittasuhteita.”

    Lie­nee hyvin yksinker­taista ymmärtää jos suos­tuu ajat­tele­maan, sil­lä kyseessä ovat ylimääräiset kus­tan­nuk­set joi­ta ei tarvit­sisi ottaa kon­tolleen, mut­ta noin keskimäärin tääl­lä jo ole­via ihmisiä on kohdelta­va kuitenkin suht tasaver­tais­es­ti. Tietenkin näille uto­pi­ois­sa eläville pil­vilin­no­jen rak­en­ta­jille, joiden mielestä kaik­ki rajat pitää olla täysin auki on vaikea ymmärtää liioit­telul­lakaan esitet­tävää esimerkkiä siitä, että täysi rajo­jen avaami­nen käytän­nössä tarkoit­taa suomen sosi­aal­i­tur­van purkamista, kos­ka keskimäärin jär­jestelmä ei kykene kan­ta­maan niitä muu­ta­maa mil­jar­dia ihmistä joiden mais­sa bkt per pää on pienem­pi, kuin tääl­lä sos­sus­ta saatu raha.

    Vastaa

45. Tämä ei varsi­nais­es­ti ole maa­han­muut­tokysymys, maa­han­muut­ta­jat vas­taa­vat itse omas­ta sosi­aal­i­tur­vas­taan. Tämä on nimeno­maan pako­laiskysymys, tai oikeas­t­aan tur­va­paikan hak­i­joista aiheutu­va ongel­ma. Mik­si kyseessä on ongel­ma, selviää juuri näistä ulko­maalais­vas­tais­ten niin kovin mielel­lään lainaamista vuo­den 2008 tur­va­paikkati­las­toista: vain mur­to-osa sen vuo­den hake­muk­sista on ehdit­ty käsitellä.

    Tan­skalla oli saman­tyyp­pinen ongel­ma vuosikym­men sit­ten mut­ta se on kuitenkin varsin hyvin onnis­tunut rajoit­ta­maan maa­han pyrkivien pako­lais­ten määrää. Samaan tapaan kuin Hal­la-aho ja muut vas­taa­vat nyt Suomes­sa niin tan­skalaiset pop­ulis­tit oli­vat vaa­ti­mas­sa tur­va­paikko­jen myön­tämisen tiuken­tamista ja oleskelulupi­en eväämistä muil­ta kuin varsi­naisen Gen­even sopimuk­sen mukaisil­ta pakolaisilta.

    Tan­skas­sa valit­ti­in kuitenkin lop­ul­ta toinen lin­ja: tur­va­paikkaa hake­vien, sen saanei­den kuin myös hyl­syn napan­nei­den ja palau­tus­ta odot­tele­vien sosi­aal­i­tur­van ja tasku­ra­ho­jen ratkai­se­va leikkaus. Hyvä, tosin yksipuo­li­nen kat­saus asi­aan löy­tyy täältä:

    Vastaa

46. A ihmettelee:

    Mik­si tästä(kin) pitää tehdä erik­seen maa­han­muut­tokysymys?

    Sik­si, että Osmon laa­ti­ma aloi­tus on otsikoitu “tur­va­paikan­hak­i­jan toimeentulotuki”.

    Kas sik­si keskustelemme tääl­lä tur­va­paikan­hak­i­joiden toimeentulotuesta. 

    Inter­netin ihmeel­lis­es­tä maail­mas­ta var­masti löy­dät itselle­si mieluisan keskustelun suo­ma­lais­ten aiheut­tamista haitoista Suomeessa. 

    Kiva, kun kävit!

    Vastaa

    1. Huo­mau­tan kuitenkin, että kyse on siis vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa asu­vien tur­va­paikan­hak­i­joiden toimeen­tu­lotues­ta. Kovbin moni halu­aisi kir­joit­taa ulko­maalais­taus­tais­ten toimeen­tu­lotues­ta yleen­sä tai siitä, että ei siedä toisen­näköisiä ihmisiä, jot­ka eivät syö päivit­täin kar­jalan­pais­tia. Otsikon vier­estä meneviä kir­joituk­sia en julkaise.

       Vastaa

47. “Oikeus toimeen­tu­lo­tu­keen
    Perus­tus­lain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisel­la, joka ei kykene han­kki­maan ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämää tur­vaa, on oikeus vält­tämät­tömään toimeen­tu­loon ja huolenpitoon”

    Tuo­han ei sano paljonko käteen pitää mak­saa. Jos on jo jär­jestet­ty asun­to, ruokailu, vaate­tus ja ter­vey­den­hoito niin suurin osa pes­rus­tarpeista on täytet­ty ja riit­tää pieni viikkoraha.
    Suo­ma­laisen toimeen­tu­loasi­akkaan on mak­set­ta­va tuos­ta toimeen­tu­lon perus­sum­mas­ta ruo­ka, vaat­teet, peruster­vey­den­hoito ja osa asumisestakin

    Vastaa

48. Miten olisi Osmo, jos tur­va­paikan­hak­i­ja jou­tu­isi tekemään työtä Suomes­ta saa­mansa toimeen­tu­lotuen (asun­to, ruo­ka, raha ym.) vasti­neek­si? Työtähän löy­tyy, kun rahoi­tuskin on jo kunnossa.Tämä vähen­täisi var­masti maa­han­muut­to­vas­taisu­ut­ta ja aut­taisi kotoutumisessa.

    Vastaa

49. “Palaa­mal­la van­haan käytän­töön — jota moni muu Euroopan maa näyt­tää nou­dat­ta­van — kar­sit­taisi­in tur­va­paikan­hak­i­joista ne, joiden moti­iv­ina ei ole vain­oa pakeneminen.”

    Tämä on käsit­tääk­seni todel­la kiis­tanalainen väite.

    Vastaa

50. Huolestut­tavin­ta tässä on se, että miten voi Suomes­sa, yhdessä maail­man vähiten kor­rup­toituneessa maas­sa, hal­li­tus tehdä päätök­siä salas­sa niin että yksi sen hal­li­tuk­sen min­is­tereistä saa tietää päätök­sen seu­rauk­sista vas­ta vuosien jäl­keen. Vai onko kor­rup­ti­oti­las­to vain tilas­to harha? Vai eikö virkami­esten mieli­v­al­taa las­ke­ta korruptioksi?

    Vastaa

    1. Minä allekir­joitin paljon ase­tuk­sia vaivaa­mat­ta niil­lä­mui­ta min­is­tere­itä. Hal­li­tuk­ses­sa jokainen on vas­tu­us­sa eduskun­nalle omista toimistaan.

       Vastaa

51. Järe­jstelmän rapau­tu­mi­nen johtaa aivan eri mit­talu­okan kus­tan­nuk­si­in. Esim. niin, että syn­tyy hal­lit­se­ma­ton tul­va. Ja/tai niin, että vähäo­sainen kan­taväestö katkeroituu liial­lisil­ta tun­tu­vi­in etu­i­hin ja syn­tyy väki­val­taisuuk­sia. Pitäisi pyrk­iä tas­apain­oon human­i­taaris­ten näkökul­mien ja vähäväkisem­män kan­taväestön oikeu­den­ta­jun suhteen.

    Vastaa

52. En ole lukenut ehdo­tus­ta, joten anteek­si tietämät­tömyyteni asian suh­teen, mut­ta mik­si tyr­mäsitte val­tu­us­tossa niin yksimielis­es­ti (äänin 76–7) PS:n ehdo­tuk­sen maa­han­muut­tostrate­gian luomisek­si, jota he peruste­liv­at mm. tarpeel­la arvioi­da tarvit­tavien resurssien suu­ru­us­lu­ok­ka tuleville vuosille, tarpeel­la seu­ra­ta inte­graa­tion onnis­tu­mista jne.
    Eivätkö nämä ole Helsingis­sä ja muual­la pitkälti myös kun­ta-tasol­la päätet­täviä asioita?

    Siis asi­as­ta vain uuti­s­ar­tikke­lin luke­neena PS:n ehdo­tuk­sen perus­teet tun­tu­i­v­at järkeviltä, kukaan ei kuitenkaan näytä siitä pitäneen, oliko itse ehdo­tuk­seen hau­dat­tuna jotakin troi­jalaista, tuliko ehdo­tus väärältä tahol­ta, vai eikö täl­laiseen kokon­ais­val­taisen arvion tekemiseen ylipään­sä ollut halukkuutta?

    Vastaa

    1. Helsingis­sä on sel­l­ainen tapa — hyvä tai huono — että tuol­laiset laa­jat kokon­aisu­udet kuten strate­gia tai bud­jet­ti, neu­votel­laan ryh­mien väil­lä valmi­ik­si. Neu­vot­tele­mal­la syn­tyy parem­pi kokon­aisu­us kuin toi­sis­taan rip­pumat­tomis­sa äänestyk­sis­sä. Sen jäl­keen hyväksyt­ty kokon­aisu­us viedään val­tu­us­tossa läpi sel­l­aise­naan. En ollut neu­vot­teluis­sa, jogten en tiedä, osal­lis­tu­i­v­atko pefrus­suo­ma­laiset koko neu­vot­telu­un, mut­ta ainakin he jät­täy­tyivät sovun ulkop­uolelle. Eril­lisen trate­gia­pa­perin luomi­nen on myös iso jut­tu, johon ei lähde­tä het­ken mieli­jo­hteesta. Maa­han­muut­topoli­it­ti­nen ohjel­ma on aika tuore, muistaakseni.

       Vastaa

53. Minä allekir­joitin paljon ase­tuk­sia vaivaa­mat­ta niil­lä mui­ta min­is­tere­itä. / O.S

    Tuliko tässä hom­mas­sa koskaan tun­net­ta, että mitä minä nyt oikein allekirjoitin? 

    Min­ua kiin­nos­taisi yleisel­lä tasol­la tieto, palaut­taako min­is­teri näitä puumerkke­jä vaa­tivia proobusko­ja jol­lainen frekvenssil­lä uudelleenvalmisteluun?

    Vastaa

54. Tiedemies: hihi­hi­hi­hi… kiit­ti linkistä!

    Vastaa

55. “Huolestut­tavin­ta tässä on se, että miten voi Suomes­sa, yhdessä maail­man vähiten kor­rup­toituneessa maas­sa, hal­li­tus tehdä päätök­siä salas­sa niin että yksi sen hal­li­tuk­sen min­is­tereistä saa tietää päätök­sen seu­rauk­sista vas­ta vuosien jälkeen. ”

    Eivät nuo päätök­set ole salaisia, vaan löy­tyvät aina ajnata­sais­es­ta lain­säädän­nöstä. Lisä­ki min­is­ter­il­lä on lau­ma virkamiehiä ohjauk­ses­saan ja ellei itse jak­sa pysyä hereil­lä niin voi anta atoimek­sian­naon seu­ra­ta, mitä ympäristössä tapahtuu.
    Ei Nokiallekaan kil­pail­i­jat ker­ro mitä tekevät, on Nokian johdon vas­tu­ul­la olla hereil­lä ja ottaa selvää mitä ympäristössä tapahtuu

    Vastaa

    1. Jos min­is­teri ryhty­isi tutki­maan tois­t­en min­is­te­rien oma­l­la päätös­val­lal­laan tekemiä ase­tuk­sia, ei siinä työaikaa jäisi omi­in asioi­hin lainkaan. Minä esimerkik­si annoin välil­lä viikot­tain ase­tuk­sia siitä, mikä uusi molekyyli lisät­ti­in huumeena kiel­let­ty­jen listalle. On ole­mas­sa myös val­tioneu­vos­ton ase­tuk­sia, jot­ka tuo­daan koko hal­li­tuk­sen käsit­te­lyyn, ja ne tietysti tarkastetaan.

       Vastaa

56. Se ihme­tyt­tää, että vaik­ka näistä tur­va­paikan­hak­i­joiden eri­tyisko­htelus­ta on koh­ta toitotet­tu 20 vuot­ta, niin asialle ei ole kor­vaakaan lotkautettu.

    Mut­ta annas olla kun asia seisookin oikein Helsin­gin Sanomis­sa, niin taikaiskus­ta asia muut­tuikin todek­si ja siihen pitää puut­tua. Mikä siinä on, että kun tavalli­nen tal­laa­ja ker­too näistä asioista (tai kir­joit­taa blogi­in­sa 240 kir­joi­tus­ta), niin ne eivät ole var­teenotet­tavaa aineis­toa, mut­ta jos saman asian sanoo esim. Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­ja, niin asia muut­tuukin heti vakavasti otet­tavak­si ongelmaksi.

    Eli näis­sä asiois­sa merk­it­see enem­män se kuka sanoo, kuin mitä sanoo.

    Vastaa

    1. Sepe­sille
       Niin san­ot­tu maa­han­muut­ta­jakri­it­ti­nen poruk­ka, jota ei siis sanoa rasis­teik­si tai muukalaisvi­haa­jik­si, on oma­l­la esi­in­tymisel­lään luonut tilanteen, jos­sa ulko­maalais­poli­ti­ikan ylilyön­tei­hin ei voi puut­tua eikä niitä kri­ti­soi­da, jot­ta ei tulisi leimatuk­si rasis­tik­si tai muukalaisvi­haa­jak­si. Ovat toim­i­neet samaan tapaan kuin ket­tutytöt eläin­suo­jelua vas­taan. Sel­l­aista poli­ti­ikan lohkoa ei olekaan, jos­sa mitään kri­ti­soitavaa ei olisi, mut­ta nämä “kri­it­tiset” suo­jel­e­vat ulko­maalais­poli­ti­ikkaa kaikelta kritiikiltä.

       Vastaa

57. “Minä esimerkik­si annoin välil­lä viikot­tain ase­tuk­sia siitä, mikä uusi molekyyli lisät­ti­in huumeena kiel­let­ty­jen listalle.”

    kääk! Päätök­siä ihmis­ten itsemääräämisoikeu­den rajoit­tamis­es­ti siis tehdään ihan ruti­ini­no­mais­es­ti. Törkeetä!

    Vastaa

58. “Sel­l­aista poli­ti­ikan lohkoa ei olekaan, jos­sa mitään kri­ti­soitavaa ei olisi, mut­ta nämä “kri­it­tiset” suo­jel­e­vat ulko­maalais­poli­ti­ikkaa kaikelta kritiikiltä.”

    Suur­in­pi­irtein näin. Se mikä kuitenkin on häm­mästyt­tävää, on se mik­si suuri enem­mistö antaa pienen mar­gin­aaliryh­män hal­li­ta keskustelua.

    Herää epäilys, että asioiden nykyti­la ongel­malli­sine kohti­neen, kuten nyt Osmon esi­in nos­ta­ma suh­teel­lisen run­sas toimeen­tu­lo­tu­ki, on sit­tenkin jonkun tahon etu jota var­jel­laan mm. pyrkimäl­lä vai­men­ta­maan asialli­nen keskustelu.

    Mitkä paikalliset Suo­ma­laiset tahot ja henkilöt hyö­tyvät val­lit­sev­as­ta toimintatavasta?

    Ehdo­tuk­sia? Kuka uskaltaa esittää?

    Vastaa

59. Osmo S : “Niin san­ot­tu maa­han­muut­ta­jakri­it­ti­nen poruk­ka, jota ei siis sanoa rasis­teik­si tai muukalaisvi­haa­jik­si, on oma­l­la esi­in­tymisel­lään luonut tilanteen, jos­sa ulko­maalais­poli­ti­ikan ylilyön­tei­hin ei voi puut­tua eikä niitä kri­ti­soi­da, jot­ta ei tulisi leimatuk­si rasis­tik­si tai muukalaisvihaajaksi.” 

    Het­ki­nen, eihän tuos­sa ole mitään järkeä! Siis kyse onkin siitä että asi­aa ei voi­da kor­ja­ta kos­ka asian kor­jaamista halu­aa myös ryh­mä johon ei halua samais­tua. Ei kai poli­ti­ik­ka voi olla näin pikku­maista? Sitä pait­si tuo­han on kehäpäätelmä. Jos joku kri­ti­soi ulko­maalais­poli­ti­ikkaa niin itse en voi kri­toisoi­da sitä etten leimau­tu­isi kri­ti­soi­jak­si. Jos taas kri­ti­soin itse ensin niin sil­loin­han leimaudun kri­ti­soi­jak­si. Ain­oa ratkaisu on sit­ten olla kri­ti­soimat­ta ja väit­tää että mitään kor­jat­tavaa ongel­maa ei ole ja kri­ti­soi­da vain kritisoijia.

    Usko­ma­ton­ta tekopy­hyyt­tä. Kyl­lä kaikil­la poli­itikoil­la puoluekan­nas­ta riip­pumat­ta pitää olla rohkeut­ta kri­ti­soi­da kaikkia asioi­ta. Myös niitä joi­ta vas­tus­ta­jat kri­ti­soi­vat. Aivan samoin kuin voin puo­lus­taa eläin­ten oikeuk­sia vaik­ka ket­ty­tytötkin tekevät niin. Työelämässä ja elämässä yleen­säkin ehdo­tuk­sia ja ajatuk­sia pitää kan­nat­taa sen mukaan mitä ne sisältävät, ei sen mukaan kuka ne esit­tää. Sehän on taval­laan nimeno­maan erään­laista rasismia.

    Äärili­ik­keetkin saa­vat täl­lais­es­ta nimeo­maan voimaa kun pää­sevät omi­maan tietyt aihep­i­ir­it itselleen.

    Vastaa

    1. Oli järkeä tai ei niin näin maail­ma toimii. Oli aikanaan erit­täin kiusal­lista eduskun­nas­sa puo­lus­taa eläin­ten oikeuk­sia ja kri­ti­soi­da mink­in­tarhaus­ta, kos­ka taval­laan otti samal­la vas­tu­un myös ket­tutyt­tö­jen teoista. Samal­la taval­la jokainen rasis­ti­henk­i­nen puheen­vuoro maa­han­muut­ta­jista tekee vaikeam­mak­si puut­tua pako­lais­poli­ti­ikan virheisiin.
       Sak­sas­sa on näi­hin aikoi­hin asti ollut vaikeaa vas­tus­taa tupakoin­tia, kos­ka nat­sit vas­tus­ti­vat tupakointia.
       Olen käyt­tänyt tässä keskustelus­sa sen­su­uria aika paljon: jos ei pysytä aiheessa, ei tule julka­istuk­si eikä myöskään, jos ei pysty esit­tämään asi­aansa ilman epäasial­lisia attribuutteja.
       Silti nuo sen­suroimani tek­stit vaikut­ta­vat min­u­unkin niin, että tekee mieli alkaa puo­lus­taa ulko­maalais­poli­ti­ikas­sa sel­l­ais­takin, mitä pidän selvänä virheenä. Raivos­tut­tavi­in tyyppei­hin ei halua samais­tua miltään osin.

       Vastaa

60. “Has­sua, olisin kuvitel­lut, että keskustelu aiheesta “Tur­va­paikan­hak­i­jan toimeen­tu­lo­tu­ki” (lukee sivun yläre­unas­sa, jos et huo­man­nut) lit­tyy väistämät­tä maa­han­muut­toon ja maahanmuuttopolitiikkaan.”

    No sit­ten kri­ti­ikki­ni kos­kee myös Osmoa. Kyl­lähän hän tiesi ennen sen­su­uri­u­rakkaansakin, mitä porukkaa täl­lais­ten “ongelmien” esil­läpi­to eniten innostaa. 

    Tämän keskustelun olisi voin­ut käy­dä reunahuo­mau­tuk­se­na jos­sain laa­jem­mas­sa maa­han­muut­toon tai hyv­in­voin­ti­val­tioon liit­tyvässä aiheessa.

    Vastaa

61. Vul­gääri-kansal­lis­mielisyy­den ja EVR:n ver­tailem­i­nen on sikäli yhteis­mi­ta­ton­ta, että edelli­nen tähtää par­la­men­taariseen vaikut­tamiseen, kun jälkim­mäi­nen on jo lähtöko­hdil­taan ulkopar­la­men­taari­nen voima.

    EVR:n toim­inta­pe­ri­aat­teil­la ei voisi toimia demokraat­tisen jär­jestelmän sisäl­lä, mut­ta kuten aiem­mas­sa ketjus­sa tuli jo puheek­si, EVR:n (ALF:n) toimin­nan kokon­ais­vaiku­tus­ta eläin­ten­suo­jelun edis­tämiselle on vaikea arvioi­da. Itse uskoisin sen olleen selvästi voit­top­uolisen Euroopas­sa, mut­ta kysymys on erit­täin vaikeaselkoinen.

    Keskeinen ongel­ma on siinä, että suurim­malle osalle ihmisiä/päättäjiä eläi­noikeuskysymys on tun­nepo­h­jais­es­ti etäi­nen. Lait­tomasti teho­tuotan­totilo­ja kuvan­neet aktivis­tit voidaan tuomi­ta teko­jen yhtey­dessä, mut­ta toisaal­ta nämä kuvat ovat myös jos­sain määrin jääneet kollek­ti­iv­i­ta­jun­taan. Lail­lisin keinoin niitä ei olisi sinne saatu samas­sa mitas­sa. Tiloille yöl­lä lait­tomasti kuvaa­maan tunkeu­tunei­den työ oli tässä mielessä tuloksekasta.

    Myöskin vapautet­tu mink­ki on paljon vahvem­pi sym­bo­l­i­nen men­taa­liku­va kuin Ani­malian main­os. Vaik­ka toim­inta tuomi­taan on yhteiskun­nas­sa lisään­tynyt selvä turkik­si­in yhdis­tyvä stig­maat­tisu­us, ja niiden koti­mainen kysyn­tä men­nei­den vuosikym­menten aikana on romahtanut.

    Vul­gääri-kansal­lis­mielisyyt­tä ei voi perustel­la vas­taav­ista näkökul­mista. Vul­gaaris­es­ti, vihamielis­es­ti, halvek­su­vasti, kom­pro­mis­sit­tomasti esitet­ty­i­hin, usein loukkaavi­in kir­joituk­si­in ei liity vas­taavaa symboliarvoa.

    Vastaa

62. “Oli järkeä tai ei niin näin maail­ma toimii.”

    No eikä toi­mi. Viime kun­nal­lis­vaaleis­sa nähti­in usei­ta esimerkke­jä siitä kuin­ka äänestäjät palk­it­se­vat itsenäisen ja välil­lä omaan per­in­teiseen viiteryh­mään näh­den vähän poikit­taisenkin ajat­telun ja perustel­lun argumentoinnin. 

    Julki­nen leimaami­nen ja leimau­tu­mi­nen kuu­lu­vat nyt jo onnek­si päät­tymässä ole­vaan out­oon aikakau­teen jol­loin mielip­i­teet muo­dosti se joka omisti painokoneet.

    Tur­va­paikan­hak­i­joiden toimeen­tu­lo­tu­ki on selvästikin rik­ki riip­pumat­ta siitä kom­men­toidaanko asi­aa OS:n vai JH‑a:n blo­gis­sa tai Hommafoorumilla.

    Vastaa

63. A kir­joit­ti 5.5.2009 kel­lo 21:32
    “Mik­si juuri maa­han­muut­ta­jien aiheut­ta­mas­ta haitas­ta vaah­do­taan näin paljon, vaik­ka suo­ma­laiset aiheut­ta­vat suurem­man taakan täs­mälleen samas­sa hait­takat­e­go­ri­as­sa? Huomion kohdis­tu­mi­nen ei nou­da­ta ongelmien välisiä mittasuhteita.”

    Niinkö? Hienoa, voitko lait­taa tähän vaik­ka työministeriön/sisäministeriön tilas­to­ja, jois­sa näkyy suo­ma­lais­ten suh­teelli­nen yliedus­tus jos­sakin “hait­takat­e­go­ri­as­sa”, kuten ove­lasti ilmaisit? Mitä, etkö? Älkää nyt hyvät ihmiset tulko puhu­maan omien “tieto­jenne” kanssa, jos teil­lä ei ole todis­tei­ta / vale­htelette typeryyttänne/keskustelua häiritäksenne.
    Kyl­lä minäkin voin sanoa Noki­aa japani­laisek­si, ja eiköhän joku sen vielä uskokin. Toiv­ot­tavasti maa­han­muut­ta­jista puhut­taes­sa ei olla yhtä sinisilmäisiä…

    ps. Työt­tömyys on nähdäk­seni suh­teel­lisen hyvä yhteiskun­nalli­nen “hait­takat­e­go­ria”, työtön ei tuo­ta vero­tu­lo­ja val­ti­olle (ei saa­da esim. ulko­maana­pua mak­set­tua!), vaan aiheut­taa kus­tan­nuk­sia. Tässä näkökul­maa maa­han­muut­ta­jien työt­tömyy­teen: http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/08_maahanmuuttotilastot/wulktyoll.pdf
    pps. Toinen hyvä “hait­takat­e­go­ria” lie­nee rikol­lisu­us: http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135233947201.jpeg
    Huom! Pros­ent­tio­suuk­sia EI ole suh­teutet­tu väk­iluku­un, vaan kyse on absolu­ut­ti­sista määristä. Pk ‑seudun asukkaista on 8,3% ulko­maalail­la syntyneitä.

    Vastaa

64. Mikäs se onkaan se rasistin määritelmä tänään? Hal­li­tuk­sen maa­han­muut­topoli­ti­ikan ja ulko­maalais­lain kri­ti­soin­tiko? Meikäläis­es­täkin tuli näin rasisti. 

    Toisaal­ta tun­tuu, että sel­l­ainen halu­an ollakin vähän samas­ta syys­tä kuin tekin O.S. puheen­vuorol­lanne (tänään klo 21),jonka tulk­it­sen aikeek­si pestä kätenne vero­mak­sajien lev­äperäis­es­tä raho­jen jakelemis­es­ta vieras­maalaisille, mon­esti vail­la ident­ti­teetiä oleville ja vielä valhetelijoille. 

    Sen ver­ran min­u­akin pän­nii. Kir­joi­tan nimit­täin täältä Helsin­gin ensim­mäis­es­tä get­toutu­vas­ta kaupungi­nosas­ta, jos­sa toisi­naan ei tiedä Suomes­sa olevankaan. 

    Leipäjonot kas­vaa Myl­ly­purossa, mut­ta jouti­las­ta tur­va­paikka­porukkaa oleskelee lau­moina “rolek­sit ranteis­sa”. Kun aitopaikalta tätä lisään­tyvää hulu­ut­ta kat­se­lee, pän­nimi­nen muut­tuu suo­ras­taan v‑tukseksi.

    Ter­veisiä koko hal­li­tuk­selle! Koko nimeni on ulko­maalais­lakiehdo­tus­ta vas­tus­tavas­sa kansalaisadres­sis­sa, joka luovutet­ti­in helmiku­us­sa teille. Ja syy oli juuri tämä “tur­va­paikkashop­pailu” ja muutenkin epäon­nis­tunut ulko­maalais­la­ki ja sen pelot­ta­vat lieveilmiöt.

    Vastaa

65. Osmo: “nämä “kri­it­tiset” suo­jel­e­vat ulko­maalais­poli­ti­ikkaa kaikelta kritiikiltä.”

    Ymmär­rän pointin mut­ta en näe mitään muu­takaan vai­h­toe­htoa mil­lä keskustelu olisi voin­ut käyn­nistyä. Jos näitä kri­it­tisiä ei olisi, tuskin olisi keskustelukaan. En pysty näkemään että esim. oppo­si­tio käyt­täisi kri­it­tisiä puheen­vuoro­ja hal­li­tuk­sen ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta tai että mikään muukaan per­in­teinen par­la­ment­taari­nen elin ottaisi aloit­teen. Pelkään että vai­h­toe­hto tälle nykyiselle keskustelun tavalle/tasolle olisi syvä hiljaisuus.

    Vastaa

66. Hal­la-ahon ja muiden mon­i­me­di­akri­it­tis­ten ongel­mana on asiantun­te­muk­sen puute. Vaik­ka kuin­ka oltaisi­in kir­joitet­tu 240 kir­joi­tus­ta, se ei auta, jos fak­tat ovat hakuses­sa. Pin­ta­puoliset tiedot aiheesta on han­kit­tu lehti- tai tele­vi­sio­ju­tu­ista. Selkeänä het­kenään viime jouluku­us­sa Hal­la-aho jak­soi laa­tia ehdo­tuk­sen­sa pako­lais­poli­ti­ikan uudelleen­jär­jestelystä Tan­skan mallin mukaan. Heikkoute­na oli vain se, että arvon tohtorin pin­ta­puoliset käsi­tyk­set Tan­skan toteut­ta­mas­ta poli­ti­ikas­ta oli­vat virheellisiä.

    Muutenkin näyt­tää siltä, että muiden Pohjo­is­maid­en tai vaik­ka Kanadan pako­lais­poli­ti­ikkaan ei ole edes yritet­ty tutus­tua. Ruot­si­in ja Kanadaan ver­rates­sa silmille kun pomp­paisi se rasistien agen­dalle ikävä tosi­a­sia, että sinne on otet­tu vuosikym­meniä ker­talu­okkaa enem­män pakolaisia.

    Vastaa

67. Osmo:“Yritän sanoa, että asia on päätet­ty työmin­is­ter­iön ase­tuk­sel­la, joka ei ole ollut val­tioneu­vos­ton käsit­telyssä. Paperis­sa on Fila­tovin nimi.”

    Saiskos nyt sel­l­aisenkin ase­tuk­sen, että jokaiselle suo­ma­laisellekin myön­net­täisi­in 300 taval­lisen sosi­aal­i­tur­van päälle? Näin help­poa­han se on.

    Vastaa

    1. Ei se ole taval­lisen sosi­aal­i­tur­van päälle vaan se on yhtä suuri — tai itseasi­as­sa vähän leikat­tu. Tur­va­paikan hak­i­jat saa­vat ilmaisen asun­non, mut­ta toisaal­ta toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa kohtu­ulliset asum­is­menot kokon­aan. Jos saa tuon vähän yli 300 euroa, joutuu itse osta­maan ja valmis­ta­maan ruokansa. Jos tur­va­paikan hak­i­ja ei halua asua tuos­sa asun­nos­sa, se las­ke­taan kuitenkin hänen eduk­seen, kos­ka on tar­jot­tu. Jos kieltäy­tyy työ­toimin­nas­ta, tukea leikataan.
       Mon­elle maa­han­muut­ta­jalle suo­ma­lainen kulu­tus­ta­so on kuitenkin korkea ver­rat­tuna siihen, mihin hän on tot­tunut. Onhan jotain kun­nioitet­tavaa siinä, että pystyy säästämään toimeen­tu­lotues­ta ja lähet­tämään rahaa koti­in. Har­val­ta suo­ma­laiselta se onnis­tuu. Temp­pu perus­tuu siihen, että he osaa­vat tehdä ruokaa paljon helpom­mal­la kuin einek­si­in tot­tuneet suo­ma­laiset eivätkä juo alkoholia.
       Jos jotain koti­maista ver­tailuko­htaa halu­aa etsiä, pitkäaikaishoi­dos­sa ole­valle van­huk­selle jää sairaala­mak­su­jen jäl­keen usein vain sata euroa. Jos joku halu­aa etsiä perus­tus­lain kestävää keinoa siir­tyä muiden Euroopan maid­en pienen tasku­ra­han poli­ti­ikkaan, tuos­ta pitkäaikaishoidon käytän­nöstä sen voisi löytää. Sekin on tulkit­tu perus­tus­lain mukaiseksi.

       Vastaa

68. Keitähän julk­isu­udessa maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa asial­lis­es­ti kri­ti­soivia on nyt muka leimat­tu “muukalaisvi­hamielisik­si” ja “rasis­teik­si”?

    Ei Jus­si Pajus­ta, ei Ben Zyskow­iczia, ei Osmo Soininvaaraa…

    Sano Osmo yksikin nimi, joka on saanut rasistin leiman syyt­tään vain otta­mal­la esi­in maa­han­muut­toon liit­tyviä epäko­htia! Muuten et voi väit­tää tuollaista. 

    Kyl­lä rasistin leimaa kan­taa yksi­noikeutetusti Hal­la-aho tien raivaa­jana, mut­ta pikku hil­jaa muutkin ovat uskalta­ne­et ava­ta suun­sa. Esim. Hesaris­sa on vas­ta nyt muitakin jut­tu­ja maa­han­muut­ta­jista kuin vaivaan­nut­tavaa hymis­te­lyä monikult­tuurisu­ud­es­ta ja yksit­täisiä menestystarinoita.

    Vastaa

    1. Kyl­lä nämä “kri­it­tis­ten” törky­puheen­vuorot ovat jar­rut­ta­neet keskustelua maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Tiedän sen itsestänikin.

       Vastaa

69. A jatkaa Osmon neu­vo­nan­ta­jana aihei­den suhteen. 

    Onko sel­l­ainen käsite selvä kuin koti­sivu? Siel­lä henkilö voi kuin koton­aan käsitel­lä (lail­li­sis­sa puit­teis­sa) halu­ami­aan aihei­ta. Selvyy­den vuok­si korostan, että sat­ut nyt ole­maan edelleen Osmo Soin­in­vaaran koti­sivuil­la. Tääl­lä Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa aiheista, jot­ka itse kat­soo merkittäviksi. 

    Eli et ottanut onkeesi vih­jeestäni, että netis­sä on muu­ta­ma miljoona sivus­toa, jos­sa ei taa­tusti puhuta maa­han­muu­tos­ta halais­tua sanaa. Linkitänkö sin­ulle muu­ta­man tänne vai pär­jäätkö itsenäisesti?

    Kiinos­ta­vatko sin­ua esim. käsityöt?

    (sori muille tämä metakeskustelun puolelle lipsuminen)

    Vastaa

70. Mis­sä näi­hin kri­it­tis­ten “törky­puheen­vuoroi­hin” oikein voi tutus­tua? Ei ainakaan tele­vi­sios­sa, radios­sa eikä val­tale­hdis­sä? Voisitko antaa esimerkke­jä, kun en ole tör­män­nyt muu­ta kuin lähin­nä jois­sain idioot­ti­maisil­la sivus­toil­la netissä. 

    Eihän kaiken maail­man epämääräisille blo­geille ole mikään pakko men­nä? Miten joidenkin hörhö­jen pri­vaat­tiblog­it nyt voisi­vat olla keskustelun esteenä?

    Totu­us on, että asia on ollut niin polt­ta­van kuuma peruna, kos­ka mikään ei kult­tuuris­samme ole ollut halvek­sit­tavam­paa kuin olla suvait­se­ma­ton junt­ti, joka ei arvos­ta, ihan­noi ja suo­ras­taan pal­vo jokaista ulko­maan elävää..

    Kri­ti­ik­ki on yhdis­tet­ty sivistymät­tömyy­teen, köy­hyy­teen, huonoon koulu­tus­taus­taan, suo­ranaiseen rasis­mi­in ja fasis­mi­in ihan surutta. 

    Ei kukaan halua nat­sik­si leimautua!

    Vastaa

71. Ei niiden puheen­vuoro­jen tarvitse olla edes niin törkeitä kuin Hal­la-ahol­la, että ne keskustelua torpedoivat. 

    Kuun­telin eilen aamupäiväl­lä pien­tä kesto­vaip­pa­pep­puani imet­täessä Kir­si Vir­tasen aatok­sia äitiy­destä. Alkupuolel­la oli mon­ta ihan hyvääkin aja­tus­ta, mut­ta kun hän alkoi kuvail­la, mil­laisia hänestä pitkään imet­tävät, kesto­vaip­po­ja lap­sil­laan käyt­tävät äid­it ovat, niin ei enää tehnyt mieli olla samaa mieltä hänen kanssaan yhtään mis­tään asi­as­ta. Eikä asi­aa yhtään aut­tanut, että hän ei selvästikään tun­tenut nyky­isiä STM:n imetyssuosituksia.

    Vastaa

72. O.S. “Jos jotain koti­maista ver­tailuko­htaa halu­aa etsiä, pitkäaikaishoi­dos­sa ole­valle van­huk­selle jää sairaala­mak­su­jen jäl­keen usein vain sata euroa”

    Ei jää edes sitä!

    Äidil­leni saa jäädä käyt­tö­varaa resepteil­lä ole­vien lääkeku­lu­jen jäl­keen € 80/kk, jos­ta sit­ten pitää mak­saa puhe­linku­lut, Tv-mak­sut, lehti­ti­lauk­set, vaate­hank­in­nat, hygien­ia etc.

    Äitin asuu eräässä etelä-suo­ma­laises­sa van­hus­ten palve­lu­talos­sa, jos­sa palvelui­hin kuu­luu asum­i­nen (1 h + wc), ruokailu, vaat­tei­den pyykkäämi­nen, huoneen siivous sil­loin tällöin.

    Kyseisen kaupun­gin sosi­aal­i­hoita­ja ker­toi, että Suomes­sa ei ole mitään yht­enäistä käytän­töä siitä, mitä van­huk­sil­ta palveluista peritään.
    Kukin paikkakun­ta toimii asi­as­sa kuin­ka parhaak­si näkee!

    Äiti­ni siis mak­saa avun­saan­nista oman eläk­keen­sä, val­tion virkamiespuoli­son vuosikym­me­nien työstä ansait­se­man leskeneläk­keen­sä sekä hänelle myön­netyn n. € 300 KELAN hoitotuen.
    Se ei ole ihan pikkusum­ma — ei!

    Eri­toten nyppii nyky­meno mamupoli­ti­ikkaa seu­raa­vana, kun tietää, että isäni aikanaan 5 vuot­ta l. nuoruuten­sa rin­ta­mal­la jou­tui rypemään ja sen jäl­keen uurasti vuosikymmenet, että Suo­mi saatin jaloilleen.
    Samat­en äiti­ni on ikän­sä tehnyt töitä ja nyt 87-vuo­ti­aana joutuu mak­samaan avun­saan­nista “mal­tai­ta”!

    On maa mallil­laan — ei muu­ta voi sanoa!

    Vastaa

73. @Elina (7.5.2009 kel­lo 8:23)
    Muis­taak­seni Hal­lis on itsekin kir­joit­tanut siitä, miten häiriköt ja muuten monion­gel­maiset tyyp­it han­kaloit­ta­vat kri­ti­ikin läpi­menoa. Turus­sa Olavi Mäen­pää on ilmeis­es­ti pitkään edis­tänyt kri­ti­ik­itön­tä suh­tau­tu­mista maa­han­muut­toon käytök­sel­lään: kukaan kaupung­in­val­tu­us­tossa ei halua olla hänen kanssaan samal­la puolella.

    Vastaa

74. Pako­laiset ovat pako­laisia, tur­va­paikan­hak­i­jat tur­va­paikan­hak­i­joi­ta. Työperäiset maa­han­muut­ta­jat ovat sen sijaan asia erikseen.

    Sekä pako­lais­ten että tur­va­paikan­hak­i­joiden todel­li­nen tur­vat­to­muus on usein hyvin kiis­tanalainen asia. Se, että Osmo Soin­in­vaara toteaa suo­ral­ta kädeltä jonkun tarvit­se­van human­i­taarista suo­jelua, ei tee siitä tot­ta. Lukemieni artikkelei­den perus­teel­la muo­dostet­tu mielip­i­teeni on, että elin­ta­sopako­laisu­ut­ta esi­in­tyy. Ongel­man laa­ju­ud­es­ta min­ul­la ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.

    Human­i­taarisel­la maa­han­muu­tol­la on ollut negati­ivisia taloudel­lisia ja yhteiskun­nal­lisia vaiku­tuk­sia ympäri Län­si-Euroop­paa. Rikol­lisu­us on saanut uusia muo­to­ja, radikalis­mi on yleistynyt, ghet­to­ja on syn­tynyt ja julkisen sek­torin menot ovat kas­va­neet. Mielestäni on naivia olet­taa, ettei näitä ongelmia tule Suomeen avoimen maa­han­muut­topoli­ti­ikan myötä.

    Vastaa

75. Viime viikol­la kävin poli­isi­aseemal­la tulkkaushomis­sa, espan­jan kieli­nen nainen piti tehdä rikosil­moi­tus kos­ka enti­nen suo­ma­lainen avom­ies oli lähet­tänyt kuole­man uhjauk­sia sähkö­posti­in­sä. Hän on korkeastik­oulutet­tu ja hyvässä tuot­tavas­sa työssä, mak­saa verot jne. 

    Poli­isin asenne oli aivan TÖRKEÄ, epäko­htelias ja usko­mat­toman vaikeut­ta­va (kieltäy­tyivät täysin englan­niksi, ja sik­si min­un piti men­nä) ja jopa uhkaa­va, vaan sik­si että hän ei ole suo­ma­lainen ja rikosil­moi­tus kohdis­tuu suomalaiseen. 

    Jos täm­möi­nen asenne on hyvin koulutet­tuun ja hyvässä työssä käyvän ulko­maalaiseen, en halua edes ajatel­la miten sama asenne kohdis­tuu näi­hin “köy­hi­in” “sys­teemin väärin käyt­täji­in” jol­la ei ole resursse­ja eikä tietoa tapel­la ihmis­ten asen­ner­ip­u­lia vastaan.

    Tuli poli­isi­ase­mal­la sem­moinen tunne että, “mihin ryh­mään sinä kuu­lut? mei­hin kun­non suo­ma­laisi­in tai tai näi­hin mutakuonoihin?

    Jos ene­mistövirkaih­misil­lä on saman kaltainen asenne, niin mám­ma mia!!!!!

    Tässä men­nään laidas­ta laitaan, from one extreme to the oth­er, löytämät­tä oikeaa tietä, miten voi olla niin vaikea!

    Vastaa

76. “Jos joku halu­aa etsiä perus­tus­lain kestävää keinoa siir­tyä muiden Euroopan maid­en pienen tasku­ra­han poli­ti­ikkaan, tuos­ta pitkäaikaishoidon käytän­nöstä sen voisi löytää. Sekin on tulkit­tu perus­tus­lain mukaiseksi.”

    Min­unkin jo ansait­tua eläket­tä on leikat­tu kolme ker­taa eikä siihen ole tarvit­tu tutkia perus­tus­lakia, kuten Lil­iuk­sen , Här­mälän etc kohdal­la, joiden sopimuk­set ovat pyhiä.
    Mik­si joku toinen on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin toinen syn­type­r­än­sä perusteella?

    Vastaa

77. Kun tur­va­paikan­hak­i­joiden asum­i­nen ja ruokailu on tuol­la tavoin jär­jestet­ty, heille on toki annet­ta­va mah­dol­lisu­us han­kkia ruokaa, tai sit­ten hei­dät on koot­ta­va kaik­ki pako­laiskeskuk­si­in tms., mikä ei puolestaan palvele myöhempää yhteiskun­taan integroitumista.

    Mut­ta jos tehtäisi­in niin, että raha kor­vat­taisi­in ruokaseteleil­lä, tai mil­lä hyvän­sä näitä kut­su­taankaan, joi­ta ymmärtääk­seni esim. Helsingis­sä sos­su (ilmeis­es­ti? näitä näkee joskus, mut­ta ei ole tul­lut kysel­tyä — ei tule sekoit­taa kan­ta-asi­akas­bonuk­si­aan käyt­tävi­in) näyt­tää myön­tävän kan­taväestölle kaup­pareis­su­ja varten. Tupak­ka ja alko­ho­lia niil­lä ei voine ostaa, eikä niitä voi taa­tusti lähet­tää kotimaahan.

    Jos osaa han­kkia ruokaa etni­sistä kaupoista ja tykkää riisipo­h­jais­es­ta ruuas­ta, niin kyl­lä var­masti tulee halvem­mak­si kuin mikroruok­ien syöminen.

    Se, että esim. pien­i­t­u­lois­t­en eläkeläis­ten sairaan­hoit­o­menot syövät mil­tei kaik­ki tuet ja eläk­keet on sit­ten syn­ti ja häpeä aivan erik­seen ja siihen tulisi saa­da jotakin kor­jaus­ta, sil­lä tosi­aan löy­tyy ihmisiä, joiden käteen jäävä rahamäärä on säälit­tävän pieni ilman, että he ovat mil­lään tavoin syyl­lisiä ahdinkoonsa.

    Vastaa

78. Joku sanoi että “kri­it­tisil­lä” on fak­tat hakuses­sa. Min­un mielestäni tämä kos­kee enem­män avoimen human­i­taarisen maa­han­muu­ton kannattajia. 

    Jos kir­joit­taa Hal­la-ahon agen­dan uskot­tavu­u­den menevän sen vuok­si, ettei hän tunne Tan­skan maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa, pitäisi kir­joit­ta­jan perustel­la, että Hal­la-aho ei tunne kys. poli­ti­ikkaa ja osoit­taa eksplisi­it­tis­es­ti tilanne, jos­sa sen san­otus­ta tun­tem­at­to­muud­es­ta on haittaa.

    Hal­la-aho on sen sijaan puut­tunut blo­gis­saan avoimen human­i­taarisen maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jien logi­ikat­to­muu­teen, valehteluun/puolitotuuksien käyt­töön ja mustavalkoisuuteen.

    Jos joku halu­aa tar­jo­ta mielip­i­teeni avoin­ta human­i­taarista maa­han­muut­toa suo­si­vak­si käänitävää tietoa tai argu­men­toi­da uskot­tavasti human­i­taarisen maa­han­muu­ton puoles­ta, olen slle avoin ja valmis vai­h­ta­maan mielipidettäni.

    Vastaa

79. Juani­to: Minus­ta poli­isin epäasial­lis­es­ta käytök­ses­tä tulee tehdä valitus! 

    Oliko az vai kuka aiem­mas­sa keskustelus­sa kiteyt­ti: pois rasis­mi ja mätä arvolib­er­al­is­mi. Yhden­ver­taisu­us lain ja virkaval­lan edessä kuu­luu ja tulee kuu­lua tämän yhteiskun­nan perus arvoihin, ja virkaval­lan tulee esi­in­tyä tässä asi­as­sa esimerkillisesti.

    Vastaa

80. Juani­to,

    Tulkkaus vira­nomais­ti­lanteis­sa on kek­sit­ty kyl­lä ihan oikeustur­van varmis­tamisek­si, myös tämän espan­jalaisen asiakkaasi. 

    Sori, että meil­lä Suomes­sa on näin. Onko Espan­jas­sa jokin parem­pi oikeustur­vaa varmis­ta­va sys­tee­mi vai puhu­vatko siel­lä kaik­ki vira­nomaiset täy­del­listä englan­tia? Entä jos suo­ma­lainen ei puhu? Saako hän suomenkielisen tulkin?

    Kun kum­matkin –kuu­lus­teli­ja ja kuu­lus­telta­va — voivat puhua omaa äidinkieltään on lop­putu­los var­masti parem­pi kuin mah­dol­lis­es­ti hyvinkin vajavaisel­la englannilla. 

    Mis­tä muuten päät­telet, että poli­isin asenne oli “TÖRKEÄ” (jokin esimerk­ki tietysti olisi ollut paikaal­laan tästä törkey­destä) juuri sen takia, että asi­akkaasi oli espan­jalainen. Oletko useinkin ollut vas­taavis­sa tilanteis­sa kamar­il­la suo­ma­lais­nais­ten kanssa? 

    Luulen, että poli­isi vain on kurkkua myöten tätä muodikas­ta trendiä huu­taa poli­isia paikalle joka jutun takia. On riesak­si asti ihmisiä, joil­la ei kulu päivääkään ilman poli­isille ilmoitet­tavia uhkauk­sia, kun­ni­an­loukkauk­sia ja kotirauhanhäirintätapauksia. 

    En usko, että Pasi­las­sa hyp­itään tasa­jalkaa innos­ta yhtään sen enem­pää Kon­tu­las­ta tule­van Pir­jon saa­pues­sa ase­malle ker­tomaan Jaskan uhkaav­ista tek­stareista. Kaik­ki on kuitenkin pakko ottaa tosis­saan viran puoles­ta. Rikosil­moi­tus on otet­ta­va ylös myös humalas­sa ole­val­ta henkilöltä. 

    En nyt halua vähätel­lä juuri tätä asi­akkaasi tapaus­ta, kos­ka en tunne sitä, mut­ta noin yleis­es­ti tämä on tot­ta. Poli­isia työl­listävät 90-pros­ent­tis­es­ti ihmis­suhdeon­gel­mat, joi­hin tulisi hakea apua ter­api­as­ta tai pär­jäil­lä vain ihan omin avuin.

    Vastaa

81. Juani­to: Minus­ta poli­isin epäasial­lis­es­ta käytök­ses­tä tulee tehdä valitus! 

    Oliko az vai kuka aiem­mas­sa keskustelus­sa kiteyt­ti: pois rasis­mi ja mätä arvorel­a­tivis­mi. Yhden­ver­taisu­us lain ja virkaval­lan edessä kuu­luu ja tulee kuu­lua tämän yhteiskun­nan perus arvoihin, ja virkaval­lan tulee esi­in­tyä tässä asi­as­sa esimerkillisesti.

    Vastaa

82. “Min­unkin jo ansait­tua eläket­tä on leikat­tu kolme ker­taa eikä siihen ole tarvit­tu tutkia perus­tus­lakia, kuten Lil­iuk­sen , Här­mälän etc kohdal­la, joiden sopimuk­set ovat pyhiä.”

    Pahoit­te­lut, hiukan sivu­un alku­peräis­es­tä aiheesta, mut­ta olen poht­in­ut, että kuka mak­saa lil­iusten ja här­mälöi­den eläk­keet? Tule­vatko ne työeläke­jär­jestelmästä eli pääosin yhteis­es­tä pus­sista vai mak­sa­vatko yri­tyk­set nuo suo­raan itse? 

    Niin kauan kuin meil­lä on vain osit­tain rahas­toi­va jär­jestelmä, yhteis­es­tä pus­sista tuleville eläkkeille pitäisi määrätä välit­tömästi kat­to (ellei sitä jo ole). Jos eläk­keel­lä ei pär­jää vaikka­pa medi­aa­ni­pal­ka­lla, ei sen pitäisi olla enää yhteiskun­nan ongel­ma. (tietysti pois­lukien kalli­it sairaudet yms.)

    Vastaa

83. Eli­na: “Kiinos­ta­vatko sin­ua esim. käsityöt?”

    hihi­hi­hi­hi.… niin puh­das­ta kul­taa… ihanaa, että kir­joi­tat tänne Elina!

    Vastaa

84. Riit­ta: “STM:n imetyssuosituksia.”

    Mitä ihmettä?!?! Jakaako min­is­ter­iöt Suomes­sa ime­tys­su­osi­tuk­sia!?!? EI_VOI_OLLA_TOTTA!

    Toisaal­ta miten sitä nyt yksinäi­nen ja taval­lisil­la älyn­lahjoil­la varustet­tu äiti voisi mitenkään kyetä tekemään järkevää päätöstä ime­tyk­ses­tään? Eikä näistä asioista tietenkään voi saa­da luotet­tavaa tietoa mis­tään kaupallisista‑, riip­pumat­tomista asiantun­ti­ja- tai ver­tais­lähteistä. Vira­nomais­lähde sen olla pitää.

    Vastaa

    1. Esimerkik­si Tan­skas­sa val­tio jakaa ime­tyso­hjeena, ettei yli kolmea kuukaut­ta pitäisi imet­tää, kos­ka äid­in­mai­d­os­sa on niin paljon dioksiinia.

       Vastaa

85. Min­unkin on ollut viimeiset noin 15 vuot­ta vaikea sanoa mitä ajat­te­len maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta — syistä, jot­ka Osmo hyvin kuvailee. 

    Mut­ta on asial­la kään­töpuo­likin: kun ihmiset, jot­ka ovat omin päin syys­tä tai tois­es­ta tulleet siihen käsi­tyk­seen, että jotain­han tälle maa­han­muut­topoli­ti­ikalle tart­tis tehrä, eivät löy­dä samas­tu­misko­hdet­ta val­tavir­ras­ta, niin yksi vai­h­toe­hto heille on sit­ten samas­tua niihin har­voihin, jot­ka ovat julkises­ti hei­dän kanssaan samaa mieltä, eli ne ani har­vat aidosti rasis­tiset ihmiset. Oikein huonos­sa tapauk­ses­sa tämä johtaa sit­ten järkevän kri­it­tisyy­den radikalisoi­tu­miseen type­r­äk­si mamu-vihamielisyyy­dek­si. En tiedä onko tämä yleistä mut­ta onhan se ainakin mahdollista.

    Vastaa

86. Art­turi: jakaa toki. Ime­tys­su­osi­tus on osa las­ten ja imeväisikäis­ten rav­it­se­mus­su­osi­tus­ta, joka on STM:n julka­isu. Las­ten­neu­volas­sa jaet­ta­vat ohjeet perus­tu­vat puolestaan tähän suosi­tuk­seen. Kan­nat­taa joskus käy­dä ihan yleis­sivistyk­sen vuok­si kat­so­mas­sa, mis­tä kaik­ista asioista STM on oppai­ta ja suosi­tuk­sia julkaissut. (En näin mobi­ilisti netis­sä roikkues­sa, imetän näet samal­la, kykene linkkiä kaivamaan.)

    Osmo: ohjeis­ta­vatko Tan­skas­sa vielä nykyäänkin noin? Suomes­sa ohjeis­te­taan, ettei imet­täessä pitäisi lai­h­dut­taa, jot­teivät äidin kehoon ker­tyneet ympäristömyrkyt eri­ty äid­in­maitoon, mut­ta kyl­lä äid­in­maitoa pide­tään kuitenkin lehmän­maitopo­h­jaista korviket­ta parem­pana rav­in­tona jopa sil­loin, jos äiti tupakoi.

    Vastaa

    1. Meil­lä ei ole ollut laa­jamit­g­taista jät­teen­polt­toa, jol­la Kes­ki-Euroopan maat ovat pilan­neet maaperän­sä. Suomen maperä on läh­es vapaa dioksin­ista, jota me saamme oikeas­t­aan vain silakas­ta ja Itämeren lohesta.

       Vastaa

87. Pakko vielä Art­turille täy­den­tää (vaikkei tämä kyl­lä ihan otsikon “tur­va­paikan­hak­i­jan toimeen­tu­lo­tu­ki” alle sovi), että Suomes­sa äid­it ovat Arvo Ylpön ajoista läh­tien saa­neet ohjeen­sa äitiys- ja las­ten­neu­voloista. Väit­tävät, että sen vuok­si tääl­lä eläi­sivät maail­man ter­veim­mät lapset. Mis­tä itse olet arvel­lut neu­volan­tä­tien saa­van uusim­man asiantun­ti­jatiedon siitä, mitä hei­dän pitäisi äideille neuvoa?

    Vastaa

88. Huh huh. No, onnek­si en ole enää vähään aikaan äänestänyt vihre­itä, vaik­ka mon­es­ta asi­as­ta olenkin samaa mieltä ja vaik­ka mon­et vihrei­den poli­itikot ovatkin sym­pa­at­tisia, taitavia ja älykkäitä. 

    Soin­in­vaara ei minus­ta koskaan ole ollut mitään noista kolmes­ta. Eikä eräs H tai eräs C. 

    Main­io­ta, oikeas­t­aan! Nyt min­un ei enää koskaan tarvitse edes harki­ta vihreän ehdokkaan äänestämistä.

    Vastaa

89. Eli­na on ilmeis­es­ti sitä mieltä, että tap­pouhkauk­set pitäisi käsitel­lä per­heter­api­as­sa, etteivät ne turhaan työl­listäisi poli­isia. Kaiken muun ohel­la, mm. sen että mik­si asen­teen törkeys on päät­te­lyketjun tulos eikä havain­to, ihmette­len että miten se per­heter­apia työl­listää vähem­män kuin uhkausten tutkinta?

    Peku, kts. esim. http://www.nyidanmark.dk/en-us ja vertaa.

    Vastaa

90. “Jos joku halu­aa etsiä perus­tus­lain kestävää keinoa siir­tyä muiden Euroopan maid­en pienen tasku­ra­han politiikkaan..”

    Onhan tässä maas­sa lail­lis­es­ti oleskele­via ihmisiä, joil­la ei ole oikeut­ta edes julkiseen ter­vey­den­huo­toon saati sit­ten rahana mak­set­tavi­in etu­isuuk­si­in (EU:n ulkop­uoliset opiske­li­jat, oleskelu­pa­päätöstä odot­ta­vat Suomen kansalais­ten per­heen­jäsenet pari main­tak­seni), joten vaikea uskoa, että tur­va­paikan­hak­i­joiden “huvit­telu­ra­ha” voisi olla eri­tyis­es­ti perus­tus­lais­sa suojattu.

    Vastaa

91. ‘Poli­isia työl­listävät 90-pros­ent­tis­es­ti ihmis­suhdeon­gel­mat, joi­hin tulisi hakea apua ter­api­as­ta tai pär­jäil­lä vain ihan omin avuin.’ (Eli­na)
    Kaipaisin lähdet­tä tuolle pros­en­tille. Eniten ter­api­an tarpeessa ole­va osa­puoli on yleen­sä halut­tomin lähtemään, ja omin avuin tap­pouhkauk­sista selviämiseen tarvit­ta­vat apu­vä­li­neet eivät ole vapaasti yksi­ty­ishenkilön han­kit­tavis­sa ja käytet­tävis­sä. Val­ti­ol­la on monop­o­li, jota sen pitäisi hoitaa.

    Vastaa

92. Tämä menee täysin ohi aihet­ta, pahoit­te­len, mut­ta kun piti vas­ta­ta kaik­ki tietävälle ja voivalle elinalle.

    Eli­na, ei läh­es mis­sään puhuta täy­del­listä englan­tia, mut­ta espan­jan tur­is­tiko­hteis­sa puhutaan englannnin lisäk­si mon­ta kieltä, kuule­ma fuen­giro­las­sa jopa suomea. Jos menee tur­is­tiko­hteen ulkop­uolelle, toden­näköis­es­ti on kielion­gelmiä, mut­ta ystäväl­lisyys ja avu­nan­to säi­lyy, ja lisään­tyy kos­ka on kyse ulko­maalais­es­ta avun­tarpeessa. On kyse myös asi­akas­palvelus­ta mis­tä vira­nomainen saa palkkaa. Siinä se ero, ei kielimuurissa.

    Poli­i­isIT oli­vat törkeitä kos­ka ensim­mäi­nen kertä kun hän meni sinne he kieltäy­tyivät puhu­maan englan­tia, KAIKKI sielä ase­mal­la, ja joku nais­poli­isi sanoi vaan että ”sano hänelle näkemi­in, var­masti ymmärtää”. 

    Kun itse olin paikalla, poli­isivirkail­i­ja sanoi vas­tamielisel­lä sävyl­lä että tuh­laamme aikaamme, samoin kuin sinä, menkää ter­api­alle. Oletko yksi heistä???? Vas­ta kun alenin itseni samalle tasolle kuin kyseinen virkail­i­ja ja mainitsin hänen palveluhenkistä olemat­to­muud­es­ta, ja se että tulostani läh­tee 40% veroi­hin mil­lä mak­se­taan palkaa noin surkeille vira­nomaisille, vas­ta sil­loin alkoi jotain tapahtua. 

    Rasis­mia esi­in­tyy espan­jan poli­i­sis­sa myös, siitä lukee jatku­vasti, mut­ta lähinä ulko­maalaisi­in varkaisi­in ja muiden lain ulkop­uolel­la ole­via ulko­maalaisa. Asi­akas palveluhen­ki ja asenne ulko­maalaisi­in on aivan eri luokkaa sielä, siitä suo­ma­lainen poli­isil­la olisi paljon opittavaa. 

    Eli, se oli TÖRKEÄ ja se tun­tui TÖRKEÄLTÄ ja vas­ten­mieliseltä, varsinkin kun kyse on vira­nomainen joka pitäisi aut­taa, tai niin meille annetaan uskoa.

    En tiedä miten ulko­maalainen voi pär­jätä ”omin avuin” tilaan­teessa jos­sa kaik­ki ovat hän­tä vas­taan, jopa poli­isi. Olisi kiva kuul­la sin­un val­i­tuk­sia jos kävisi vas­taavasti sin­ulle ulko­mail­la. Mut­ta ei hätää, poli­isi ulko­mail­la kyl­lä aut­taan ystäväl­lis­es­ti. Ter­api­as­ta en mainitse mitään kun Tpyy­lu­o­ma vas­tasi sin­ulle. Muuten tämä ei tapah­tunut pasi­las­sa vaan savossa.

    Vastaa

93. Min­ul­la on mieliku­va (voin muis­taa väärin) että nuoru­udessani joskus reilu 20v sit­ten oli uutisia siitä kuin­ka SPR:n (tai muu vas­taa­va) työtek­i­jät jou­tu­i­v­at val­it­se­maan pako­laisleireiltä kaikkein hädä­nalaisimpia ja jät­tämään 95% tur­va­paikan tarvit­si­joista leiri­in. Se oli erit­täin ikävä kohta­lo sekä val­it­se­mat­ta jäte­ty­ille että val­it­si­joille. Nyt tun­tuu ettei kukaaan enää väl­itä leirestä, 100% jätetään sinne ja ote­taan ne jot­ka ei koskaan joudu leiri­in, joil­la on rahaa tul­la. Kos­ka ja mik­si siir­ryt­ti­in siitä että ote­taan hädä­nalaiset, siihen että ote­taan ne joil­la on varaa tulla?

    Vastaa

94. “Pahoit­te­lut, hiukan sivu­un alku­peräis­es­tä aiheesta, mut­ta olen poht­in­ut, että kuka mak­saa lil­iusten ja här­mälöi­den eläk­keet? Tule­vatko ne työeläke­jär­jestelmästä eli pääosin yhteis­es­tä pus­sista vai mak­sa­vatko yri­tyk­set nuo suo­raan itse”

    Ker­roin vain, että taval­lisen kansalaisen työ­sopimuk­sel­la ei ole perus­tus­lain tur­vaa, joten täy­tyy ihmetl­lä, miten voi perustel­la pako­laisen tai suuren johta­jan naut­ti­maa parem­paa turvaa ?

    Lil­iuk­sen ja Här­mälän eläke­lake­ja parem­man eläk­keen mak­saa fir­ma eli se on suo­raan pois­sa fir­man kas­sas­ta eikä eläk­keel­lä ole­vaa tj voi lomaut­taa tai irtisanoa

    Vastaa

95. Art­turi,

    Kiitos 🙂

    Juani­to,

    Ei, en ole Savos­sa poliisina!

    Vas­taisu­u­den varalle: 

    Jos tulee asi­at­tomasti kohdel­luk­si vira­nomais­ti­lanteessa, pitää siitä luon­nol­lis­es­ti valit­taa. Jupisem­i­nen anonyymi­na Osmon pal­stal­la, hyvin epä­to­den­näköis­es­ti muut­taa Savon poli­i­isin käytänteitä. 

    Esimerkki­ta­paus:

    Kesäl­lä 2006 määräaikainen työ­suh­teeni oli lop­pumas­sa ja astelin hyvis­sä ajoin työvoima­toimis­toon ilmot­tau­tu­maan työt­tömäk­si. Sain vas­taani virkail­i­jan, joka ei ain­oas­taan ollut ääret­tömän tym­peä, vaan keskustelun edetessä hal­ven­ta­va ja jopa solvaava… 

    Koti­in päästyäni soitin välit­tömästi toimis­ton johta­jalle ja sain häneltä keho­tuk­sen lait­taa asiani kir­jal­lise­na sähkö­posti­in. Näin tein heti ja kuvailin keskustelun kulun paik­ka paikoin sanas­ta sanaan. 

    Virkail­i­ja oli otet­tu puhut­telu­un samana päivänä, myös koko työy­hteisön kesken oli pidet­ty palaveri asi­akas­palvelun peri­aat­teista. Kyseinen henkilö oli siir­ret­ty seu­raaval­la viikol­la asi­akas­palvelus­ta paper­itöhin, ker­toi toimis­ton johta­ja myöhem­min tullei­den pahoit­telu­jen ohella. 

    Että näin se toimii!

    Eli sat­tuu sitä vähem­mänkin neek­ereille (sic.)kaikenlaista. Se on osit­tain omien korvien välis­sä, näkeekö sitä rasis­mia joka puolel­la vai ikäviä tilantei­ta ylipäänsä.

    Joku afrikkalainen maa­han­muut­ta­ja sanoi eräässä haas­tat­telus­sa viisas­ti ja osu­vasti: “Kun käve­len kadul­la ja auto roiskut­taa kurat pääl­leni, voin ajatel­la, että näin kävi, kos­ka olen mus­ta tai voin ajatel­la, että näin kävi, kos­ka siinä oli lätäkkö. Val­it­sen aina jälkimmäisen” 

    (Sitaat­ti ei ole alkuperäinen)

    Vastaa

96. Tpyy­lu­o­ma,

    On “tap­pouhkauk­sia” ja tap­pouhkauk­sia. Edel­liset ovat huo­mat­tavasti yleisem­piä kuin jälkimmäiset. 

    Parisuhteis­sa tem­pera­ment­tis­ten (tai paljon viinaa vetävien) ihmis­ten välil­lä hyvinkin räväkkä kie­lenkäyt­tö on tavanomaista. Jos jokaises­ta muodol­lis­es­ti tap­pouhkauk­sen täyt­tävästä lauseesta lähde­tään käräjöimään, niin totis­es­ti ei poli­isil­la ole enää mitään muu­ta tekemistä. 

    Läh­estymiskiel­to­ja haetaan käräjäoikeuk­sil­ta täl­lä het­kel­lä lähem­mäs 5000 vuodessa. Läh­estymiskiel­to-lain­säädän­nön voimaan­tu­lo (1999) ei kuitenkaan ole vaikut­tanut väki­val­lan määrään sitä sun tätä, vaan luvut ovat täysin ennal­laan. Läh­estymiskiel­toa haetaankin usein tilanteis­sa, jos­sa nyt ollaan vain suiv­aan­tunei­ta toisen tek­starei­hin ja parvek­keen alla huutelu­un eli puh­taasti häir­in­tään. Täl­laiset usein eroon ja uusi­in kump­panei­hin liit­tyvät nyr­jähdyk­set kyl­lä lop­pu­vat yleen­sä hyvinkin nopeasti, kun jär­ki voit­taa ja rauhoitutaan… 

    Mut­ta kym­menisen vuot­ta on lain­säädän­tö antanut mah­dol­lisu­u­den viedä asia välit­tömästi poliisille. 

    Läh­estymiskiel­to­hake­mus työl­listää poli­isia vähin­tään kah­den kuu­lus­telun ver­ran ja aika työlästä esi­tutk­in­tapöytäkir­joi­hin on myös nakutel­la jois­sain tapauk­sis­sa sato­ja tek­stivi­este­jä puhe­lim­ista. Aineis­to on kuitenkin käsiteltävä näin. Läh­estymiskiel­to­hake­muk­ses­ta ei ole mitään kulu­ja kum­mallekaan osa­puolelle, joten nämä pros­es­sit ovat verovaroin kus­tan­net­tua ihmissuhdeselvittelyä. 

    Eli yritin sanoa, että saman­tyyp­pisiä pariskun­tia kuin ystävämme Seiskas­ta, Mat­ti ja Mervi Nykä­nen on tuhan­sia, ellei jopa kym­meniä tuhan­sia. Näi­den on-off ‑suhtei­den jatku­vat rikosil­moituk­set ym. työl­listävät aivan kohtu­ut­tomasti poliisia.

    Parem­man avun nämä pariskun­nat saisi­vat var­masti terapiasta. 

    Korostan vielä, että Juani­ton ker­tomas­ta tapauk­ses­ta en tiedä mitään enkä näin ollen ota mitään kan­taa oliko kyseisen espan­jalais­naisen rikosil­moi­tus aiheellinen. 

    Nainen lie­nee kuitenkin elossa?

    Vastaa

97. En ole koskaan — edes nuorena:/ — ymmärtänyt intro­spek­tiokyvytön­tä, fiil­ispo­h­jaista reagoin­tia keskusteluissa. 

    Kaikil­la­han meil­lä fiilik­set on. Kun puhutaan ns. yhtei­sistä asioista ja toisaal­ta käsitel­lään jotain niiden yksi­tyisko­htaa, pitäisi silti kyetä tarkastele­maan juuri sitä yksi­tyisko­htaa. Arkipositivistisesti. 

    Aluk­si oli rasis­mi. Sit­ten tuli myös kehno­ja argu­ment­te­ja käyt­tävä rasis­min vastustus. 

    Argu­ment­tien osit­taiseen kehnouteen oli mon­ta syytä. Häm­men­tyneisyys ja valmis­tau­tu­mat­to­muus. Henk­i­nen laisku­us ja ylim­ielisyyskin. Ja pyrkimys “val­is­taa”, sen sijaan että luot­taisi tosi­a­sioiden kokon­aisu­u­den valistavan.

    Sas­ka Saarikos­ki sanoi tuon rehellis­es­ti helmiku­us­sa Pres­sik­lu­bis­sa. Onnek­si sanoi ja pelasti tilanteen, kun Hal­la-aho oli viemässä Salmé­nia kuin litran mittaa.

    Tämä ei liity pal­stan isän­tään, joka tietääk­seni ei ole tuol­la tyylil­lä argumentoinut. 

    Silti Osmokin tuos­sa ylem­pänä sanoi:
    “Oli järkeä tai ei niin näin maail­ma toimii. Oli aikanaan erit­täin kiusal­lista eduskun­nas­sa puo­lus­taa eläin­ten oikeuk­sia ja kri­ti­soi­da mink­in­tarhaus­ta, kos­ka taval­laan otti samal­la vas­tu­un myös ket­tutyt­tö­jen teoista. Samal­la taval­la jokainen rasis­ti­henk­i­nen puheen­vuoro maa­han­muut­ta­jista tekee vaikeam­mak­si puut­tua pako­lais­poli­ti­ikan virheisiin.”

    Mut­ta juuri sik­si­hän tuol­laiset aris­te­lut pitää voit­taa, ettei kent­tä jäisi pöl­höpop­ulis­teille (Osmon kek­simä sana vuosien takaa:)

    Nyky­isin kun ei auta edes tiuken­taa ylähu­ul­ta ja jät­tää lehdis­sä julkaise­mat­ta epämieluisia jut­tu­ja, kun net­ti täyt­tyy niistä kuitenkin.

    En aikuisen oikeasti ymmär­rä, mik­sei rasis­teil­ta voin­ut jo aikaa sit­ten vähen­tää tuul­ta pur­jeista käsit­telemäl­lä kipeitäkin yksi­tyisko­htia maa­han­muu­tos­ta tiukan asiallisesti.

    Tot­ta, on ihmisiä, tääl­lä hyvis­ten™ koti­joukkueessa, jot­ka hyp­päävät kat­toon ja leimaa­vat omi­aankin kaikesta, mikä ei miel­lytä. Tai mitä he eivät ole ihan itse ehti­neet samaan tulok­seen prosessoida.
    Mut­ta täy­tyy­hän sitä nyt sen ver­ran kestää. Vaik­ka itsekin joskus ärsyyn­nyn ja kyllästyn. 

    Käytin tuos­sa alus­sa tahal­lani sanaa arkipos­i­tivis­mi. Pidän Oden luk­i­jakun­taa niin val­is­tuneena, että huo­maa­vat pointin. Ehkä piikinkin.

    Lopuk­si vähän ket­tuilen heille har­voille joille kyseinen her­ra on auk­tori­teet­ti: Marx se vas­ta arkipos­i­tivisti olikin. Nyt menee jo melkein off-top­ic, mut­ta uus­vasem­mis­ton maa­han­muut­tokeskustelus­sa käyt­tämään tyylila­ji­in liittyen…

    Vastaa

98. Taneli Salovaara:“sillä tosi­aan löy­tyy ihmisiä, joiden käteen jäävä rahamäärä on säälit­tävän pieni ilman, että he ovat mil­lään tavoin syyl­lisiä ahdinkoonsa.”

    Joo kukaan ei kyl­lä mitenkään voi varautua pitkään ikään ja sen mukanaan tuomi­in sairauk­si­in. Ei ainakaan tin­kimäl­lä kulu­tus­ta­sostaan sil­loin, kun on työssä säästääk­seen van­hu­u­den varalle.

    Riit­ta: “Mis­tä itse olet arvel­lut neu­volan­tä­tien saa­van uusim­man asiantun­ti­jatiedon siitä, mitä hei­dän pitäisi äideille neuvoa?”

    “kaupallisista‑, riip­pumat­tomista asiantun­ti­ja- tai vertaislähteistä.”

    Vastaa

99. OT,mutta: On viral­lisia ime­tys­su­osi­tuk­sia ja “viral­lisia”. Suomen neu­vola­jär­jestelmä on ollut monin paikoin törkeän ime­tyskiel­teinen, ja olemme mm. Ruotsin ime­tys­lu­vuista val­ovuo­den päässä ‑sekä las­ten että äitien ter­vey­den kustannuksella. 

    Viral­lis­es­ti neu­vola­jär­jestlmää ja STM:ää pitäisi sitoa WHO:n suosi­tus, jon­ka mukaan las­ta tulee täysimet­tää (ilman lisäruok­in­taa) puoli vuot­ta ja sen jäl­keen lisäruokin­nal­la täy­den­net­tynä vuo­den ikään tai halut­taes­sa pidem­pään. Lisäruok­in­taa ei tule aloit­taa ennen puolen vuo­den ikää ruo­ka-aller­gia­riskien lisään­tymisen vuok­si. (Käytän­tö oli lip­sunut liian aikaiseen lisäruok­in­taan, ja nyky­isin joka kol­mas lap­si kär­sii ainakin jos­sakin vai­heessa ruo­ka-aineal­ler­go­ista. Myös las­ten 1‑tyypin dia­betes on yhdis­tet­ty liian aikaisi­in kiin­teisi­in, ja sen esi­in­tyvyy­dessä olemme maail­man kär­jessä. Suo­ma­laiset lapset eivät siis ole eri­tyisen terveitä.)

    Imet­täessä lai­h­dut­tamista ei tietääk­seni ole kiel­let­ty. Sen sijaan las­ten­lääkärin julk­isu­u­teen anta­ma (epävi­ralli­nen?) suosi­tus on, että raskau­saikana pain­on­pu­do­tus ei olisi nopeam­paa kuin puoli kiloa viikos­sa. Ympäristömyrkky­jen pitoisu­us äitien varas­toras­vas­ta on laskenut sit­ten 80-luvun samal­la kun äitien yli­paino ja sok­e­ri­aineen­vai­h­dun­nan häir­iöt ovat lähin­nä räjähtäneet, joten suosi­tuk­sia on aiheel­lis­es­ti korjattu.

    Vastaa

100. Artturi:“Joo kukaan ei kyl­lä mitenkään voi varautua pitkään ikään ja sen mukanaan tuomi­in sairauk­si­in. Ei ainakaan tin­kimäl­lä kulu­tus­ta­sostaan sil­loin, kun on työssä säästääk­seen van­hu­u­den varalle.”

     Pien­i­t­u­loisem­pi osa väestöstä ei tähän yksinker­tais­es­ti pysty. Heil­lä ei ole tulo­ja, joiden jakoon tai muo­dos­tu­miseen he saat­taisi­vat itse vaikut­taa, ja syn­tyy tilantei­ta, jois­sa elämiseen, eli ruokaan jne. jää joitain kymppe­jä viikos­sa. Nämä ihmiset eivät yleen­sä ole työikäisiä tai ‑kyky­isiä.

     Jos ajatel­laan, että pien­i­t­u­lois­t­en olisi lähtöko­htais­es­ti syytä säästää eläkepäivien var­alle, olisi kait luonetv­in­ta olet­taa, että he eivät haaskaisi vähiä tulo­jaan esim. han­kki­mal­la lap­sia tai aiheit­ta­malle muu­toin itselleen ei-toiv­ot­tu­ja kus­tan­nuk­sia. Menepä ker­tomaan se koti-äit­inä elämän­sä tuh­laan­nelle yhteiskun­nan elätille.

     Tämä ei kyl­lä liity alku­peräiseen aisaan juuri mitenkään, mut­ta aika har­va postaus tässä ketjus­sa itseasi­as­sa liittyy.

     Vastaa

101. Mir­ka: STM:n (eikä siis WHO:n) ime­tys­su­osi­tus on juurikin kir­joit­ta­masi 6kk täysime­tys­tä, vuo­den ikään osit­tain, molem­pi­en halut­taes­sa pidem­pään. Se löy­tyy myös jokaises­ta 1) äitiys­pakkauk­ses­ta, 2) syn­ny­tys­sairaalas­ta ja 3) neu­volas­ta jaet­tavas­ta opasle­hdykästä. Olen kyl­lä kohdan­nut yksit­täisiä työn­tek­i­jöitä (esimerkik­si lääkärin roko­tus­tutkimuk­ses­sa), jot­ka ovat turhan hanakasti tar­joa­mas­sa korviket­ta tai kiin­teitä ratkaisuk­si mihin tahansa ongel­maan vau­van kanssa. Omat neu­volan­tä­ti­ni on aina suh­tau­tuneet pelkästään kan­nus­tavasti ja koko neu­vola­jär­jestelmän haukku­mi­nen ime­tys­vas­taisek­si on vähin­täänkin liioittelua.

     WHO puolestaan suosit­taa osit­taisime­tyk­sen jatkamista aina kah­den vuo­den ikään saak­ka. Tuo kah­den vuo­den suosi­tus löy­tyy muuten myös Koraanista (päästäisi­inkö tästä takaisin maa­han­muut­ta­jien toimeentulotukeen?).

     Keskivi­ikkona Kir­si Vir­ta­nen meuhkasi vähän kymme­nen jäl­keen Ylen Ykkösel­lä radios­sa, että vau­va tarvit­see väistämät­tä kiin­teitä 3–4 kk iässä, pidem­pään täysimet­tävät ovat vähin­täänkin out­o­ja ja isom­paa las­ta imet­tävä jotenkin omii lapsen­sa itselleen. Koko jut­tu löy­tyy Ylen areenasta.

     Vastaa

     1. San­ot­takoon kuriosi­teet­ti­na, että Suo­mi ei voin­ut min­un min­is­terikaudel­lani hyväksyä jotain EU:n direk­ti­ivilu­on­nos­ta nais­ten ase­mas­ta, kos­ka siinä vaa­dit­ti­in naisille oikeut­ta kesken työpäivän käy­dä kotona imet­tämässä lastaan.

        Vastaa

102. Art­turi, min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys (Osmo kor­jan­nee, jos olen väärässä), että STM:n rooli nois­sa suosi­tuk­sis­sa yms. on toimia tilaa­jana ja rahoit­ta­jana. Opuk­set itsessään kir­joit­ta­vat alan asiantun­ti­jat, esimerkik­si THL:ssä (ent. KTL) tai Työterveyslaitoksella. 

     Se lie­nee sanomat­takin selvää, että yksit­täis­ten neu­volan­tä­tien työaikaa ei käytetä asiantun­ti­jatiedon etsimiseen ja seu­lomiseen, vaan he saa­vat täl­laisen tiedon valmi­ina. Heil­lä on ihan toisen­laista osaamista. Tätä kut­su­taan “työn­jaok­si”.

     Vastaa

     1. En suo­raan sanoak­seni tiedä, kir­joit­taako nuo suosi­tuk­set STM:n virkamies vai THL:n tutk­i­ja, mut­ta ei ainakaan min­is­teri. En muista myöskään allekir­joit­ta­neeni mitään tuol­laista (mikä ei var­muudel­la tarkoi­ta ettenkö olisi allekir­joit­tanut), mut­ta yhteiseen voimas­saol­e­vaan asiantun­te­muk­seen ne perustuvat.

        Vastaa

103. Taneli: Kukaan ei elä suomes­sa vas­ten tah­toaan sel­l­aisel­la elin­ta­sol­la, että ei voisi tin­kiä kulu­tuk­ses­taan. Tietysti tämä tin­kimi­nen voi olla paikoitellen hyvin epämiel­lyt­tävää, joku voisi joutua asumaan ahtaam­min, jät­tää osta­mat­ta lapsen lap­sille joul­u­lah­jat, jät­tää lapset han­kki­mat­ta, elämään ilman autoa, luop­umaan tele­vi­sios­ta, jät­tämään iltale­hdet osta­mat­ta, tai jopa tin­kimään hedelmien ostamis­es­ta sil­loin, kun ne ovat kalleim­mil­laan tai jopa syömään perus­ravin­nok­seen pelkkää perunaa ja kaurapuuroa.

     Point­ti on se, että ihmi­nen kohtaa AINA val­in­to­ja. Kukaan ei ole niin köy­hä, että hänel­lä ei olisi edes varaa valita.

     Vastaa

104. Eli­nalle:

     Amen!

     Vastaa

105. Osmon provoilua 8.5.2009 kel­lo 14:52

     San­ot­takoon kuriosi­teet­ti­na, että Suo­mi ei voin­ut min­un min­is­terikaudel­lani hyväksyä jotain EU:n direk­ti­ivilu­on­nos­ta nais­ten ase­mas­ta, kos­ka siinä vaa­dit­ti­in naisille oikeut­ta kesken työpäivän käy­dä kotona imet­tämässä las­taan..

     Älä vit­saile, kos­ka pal­s­ta on täytenään ihmisiä, jot­ka otta­vat tuol­laiset todes­ta. Ei tasan ole vaa­dit­tu tuollaista.. 

     Ja ihan met­sässä on tuo esille tuo­masi Tan­skan ime­tysssu­osi­tuskin. Ehkä tuol­lainen on ollut joskus 20 vuot­ta sit­ten, kun olit nelikymmpinen nuorukainen. Nyt Tan­skas­sa ime­tetään huo­mat­tavasti enem­män kuin Suomes­sa.. ihme ja kum­ma suosi­tusten vas­tais­es­ti siis?

     Lähteitä tarvit­taes­sa löytyy!

     Vastaa

106. San­ot­takoon kuriosi­teet­ti­na, että Suo­mi ei voin­ut min­un min­is­terikaudel­lani hyväksyä jotain EU:n direk­ti­ivilu­on­nos­ta nais­ten ase­mas­ta, kos­ka siinä vaa­dit­ti­in naisille oikeut­ta kesken työpäivän käy­dä kotona imet­tämässä lastaan..

     Älä vit­saile, kos­ka pal­s­ta on täytenään ihmisiä, jot­ka otta­vat tuol­laiset todes­ta. Ei tasan ole vaa­dit­tu tuollaista.. 

     Kyl­lä täl­lainenkin episo­di oli. EU:ssa on mai­ta, jois­sa ainakin sil­loin äitiys­lo­ma oli muu­ta­man viikon mit­tainen, jol­loin heille sään­nös oli ihan järkevä. 

     Tietoni Tan­skan ime­tys­su­osi­tuk­sista on vuosia van­ha, joten ne ovat voineet muut­tua. Äid­in­maid­en dioksinip­i­toisu­us oli sil­loin niin korkea, että jos kyse olisi kau­pas­sa myytävästä elin­tarvikkeesta, se olisi kiel­let­ty oitis.

     Vastaa

107. Art­turille: Tämä tin­kimi­nen muut­tuu san­gen toisen sort­tisek­si tapauk­sis­sa, jois­sa yksilö joutuu kus­tan­ta­maan itselleen lääkkeitä, hoitoa tms., jota ei suo­raa tai automaat­tis­es­ti kor­vata­ta hänelle. Jos tähän lisätään tuol­lias­ten yksilöi­den usein heiken­tynyt kyky valvoa tai ajaa omia etu­jaan päästään tilanteeseen, jois­sa valin­noista tulee “val­in­to­ja”.

     Lisäk­si osa näistä yksilöistä on elänyt elämän­sä akti­ivisim­man vai­heen aikana, jol­loin kaik­ki hei­dän saatavil­laan olleet auk­tori­teetit ovat vakuutelleet heille hei­dän van­huuten­sa ole­van tur­vatun ja hyvä.

     Akti­ivises­sa elämän­vai­heessa tänään olevil­la on mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa oman tule­vaisu­u­teen­sa, mut­ta se on jo sit­ten eri asia, joka saat­taa jopa kau­ni­isti pala­ta tähän kysymyk­seen, että onko keskutelun lähtöko­h­ta min­imin tar­joamis­es­ta hädä­nalaisille vai oppor­tunis­min sponsoroinnista?

     Vastaa

108. Pen­goin taan­noin näitä äitien oikeuk­sia, kun palasin van­hempainva­paal­ta töi­hin, vaik­ka ime­tys vielä jatkui osit­taise­na. Sem­moinen muis­tiku­va min­ul­la on, että Suomes­sa työ­nan­ta­ja on velvolli­nen jär­jestämään imet­täville äideille lep­oti­lan. Eli äitiä ei päästetä kesken päivän koti­in (kuten direk­ti­ivilu­on­nok­ses­sa oli), mut­ta lapsen voi tuo­da työ­maalle imetettäväksi.

     Vastaa

109. Juani­to,

     Olen ais­tiv­inani hienohkoa sarkas­mia, mut­ta ehkä olen vain kyyninen.…

     Vastaa

110. Art­turi:
     “Joo kukaan ei kyl­lä mitenkään voi varautua pitkään ikään ja sen mukanaan tuomi­in sairauk­si­in. Ei ainakaan tin­kimäl­lä kulu­tus­ta­sostaan sil­loin, kun on työssä säästääk­seen van­hu­u­den varalle.”

     Sarkas­mia?
     Ellei niin ole, voin päätel­lä kom­men­tis­tasi, että ilmi­selvästi olet erit­täin nuori, joka ei tiedä eikä ymmär­rä hölkäsen­pöläys­tä sodan- ja sen jälkeisen ajan taval­li­sista pieneläjäih­mi­sistä ja hei­dän elämästään vaikeuksineen.

     Van­hempani tot­ta tosi­aan sääs­tivät melkoisen pienistä tulois­taan asun­non itselleen.
     Se oli sil­loin, kun “kun­non” ihmis­ten tuli asua vain ja ain­oas­taan “omas­sa” asun­nos­sa pankin torppareina.
     Ja se oli myös aikaa, jol­loin hoet­ti­in: “Palkat pankki­in” l. voipa­peri­pus­sis­sa jae­tut setelit suo­raan käteen meinin­ki lopetet­tin — pankkien ja ehkä muidenkin taho­jen aloit­teesta ja ehkä kuvion takana oli myös myös muitakin tahoja…

     No — äiti­ni mak­saa nyt säästöil­lään köy­hempi­en van­hus­ten (tai ehkä myös maa­han­muut­ta­jien) elämistä ja olemista, kos­ka kuten aiem­mas­sa viestis­säni ker­roin, veloi­tus on kaik­ki mitä on tulo­ja — € 80, mikä pitää jäädä käyttörahaksi/kk.
     Uskoak­seni samas­sa van­hus­ten palve­lu­talos­sa on huo­mat­tavasti pien­i­t­u­loisem­pia ja ehkä-ei-niin-säästäväisiä-aikanaan, joille pitää samal­la lail­la jäädä se € 80 käyttörahaa/kk.

     Toivoisin mon­elle nykykakara-aikuiselle aika­matkailua edes 1 vuodek­si 1950-luvulle, että näk­i­sivät mis­tä syöveristä Suo­mi on ylös ponnistellut.

     Sen tekivät mei­dän van­hempamme ja tei­dän iso­van­hempanne eläen niukku­udessa ja rankasti työtä tehden!

     Vastaa

111. Osmo: “mut­ta yhteiseen voimas­saol­e­vaan asiantun­te­muk­seen ne perustuvat.”

     Tämä on niin epäre­al­isti­nen käsi­tys siitä miten poli­it­ti­nen päätök­sen­teko toimii, että olen sanaton.

     Hal­li­tuk­sen ei pitäisi antaa mitään täl­laisia suosi­tuk­sia, kos­ka virkamiehet eivät ole yhtään sen parem­pia val­it­se­maan sitä ain­oa­ta ja oikeaa tapaa imet­tää, kuin äid­it, jot­ka hoita­vat lap­si­aan. Näil­lä äideil­lä on ihan riit­tävät kan­nus­timet han­kkia tietoa parhaak­si kat­somis­taan lähteistä.
     Ainakin ne kan­nus­timet ovat huo­mat­tavasti suurem­mat kuin jol­lain virkamiehellä.

     Point­ti on se, että ei meil­lä mikään liiken­ne­m­i­nis­ter­iö ohjeista automekaanikko­jakaan, että miten auto­ja kor­jataan, eikä anna lääkäreille määräyk­siä siitä, mikä on minkäkin sairau­den oikea hoito. Näil­lä kaikil­la ammat­ti­laisil­la on kan­nus­timet palvel­la asi­akkaitaan mah­dol­lisim­man hyvin ja tämä riit­tää moti­iviksi han­kkia paras­ta mah­dol­lista tietoa. (Joka ei ollenkaan vält­tämät­tä ole juuri se STM:n suositus.)

     Vastaa

112. Osmo hoi! Ei sil­lä maa­han­muut­tokri­it­tisel­lä porukalla ( jota ei saa sanoa rasis­teik­si tai maa­han­muut­ta­javas­taisik­si) ole juurikaan tarvet­ta edes käy­dä keskustelu. Kyse on jostain ihan muus­ta kuin keskustelus­ta tai asioiden kehit­tämis­es­tä. Jos ei kuse­ta niin sit­ten jan­ot­taa ja päin­vas­toin. Keskustele siinä sitten…
     Eli­na kysäise piru­ut­tasi joltain suo­ma­laiselta matkaop­paal­ta miten niitä suo­ma­lais­ten parisuhtei­ta käsitel­lään espan­jalaisil­la poli­isi­asemil­la. Niil­lä nimit­täin on kokemusta.

     Vastaa

113. Mut­ta jos palataan alku­peräiseen kysymyk­seen tur­va­paikan­hak­i­jan toimeen­tu­lotues­ta, niin…

     Olenko ymmärtänyt oikein, että vaik­ka toimeen­tu­lo­tu­keen liit­tyvät lait ja ase­tuk­set on hoidet­tu STM:ssä, niin tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la tämä liit­tyykin työmin­is­ter­iön valmis­tele­maan kotou­tu­mis­laki­in. Lop­putule­m­ana on sit­ten se, että työmin­is­ter­iössä säädet­ty ei ole lin­jas­sa STM:ssä sääde­tyn kanssa, vaan yksi ryh­mä on mui­ta parem­mas­sa ase­mas­sa. Ja tämä ryh­mä sat­tuu ole­maan turvapaikanhakijat.

     Tässä voi meuhka­ta ulko­maalais­ten suosimis­es­ta, mut­ta todel­li­nen ongel­ma taitaa olla se van­ha tut­tu: tiedonkulku isos­sa organisaatiossa.

     Vastaa

114. “Jos ajatel­laan, että pien­i­t­u­lois­t­en olisi lähtöko­htais­es­ti syytä säästää eläkepäivien var­alle, olisi kait luonetv­in­ta olet­taa, että he eivät haaskaisi vähiä tulo­jaan esim. han­kki­mal­la lap­sia tai aiheit­ta­malle muu­toin itselleen ei-toiv­ot­tu­ja kus­tan­nuk­sia. Menepä ker­tomaan se koti-äit­inä elämän­sä tuh­laan­nelle yhteiskun­nan elätille.”

     Suo­ma­lais­ten asen­teet ovat kak­si­jakoisia: Olete­taan, että ihmiset elävät kuten joskus 40-luvulla.
     Kun elimme rahat­alouden ulkop­uolel­la niin rav­in­to-ongel­ma oli help­po ratkaista kun isä heit­ti sotasaaliskiväärin selkään ja ampui hir­ven tai poron.
     Nykyisessä yhteiskun­nas­sa tämä ei onnistu

     Vastaa

115. Osmo, ei kai täl­laisia suosi­tuk­sia min­is­te­rien allekir­joitet­taviksi tuo­da? Kyse ei kuitenkaan ole mis­tään laista tai ase­tuk­sista, vaik­ka joskus netin vau­va­pal­sto­ja lukies­sa niin voisikin kuvitel­la. Min­un ymmär­ryk­seni on ollut, että poli­itikot päät­tävät lähin­nä sen, mil­lä rahal­la ja mil­loin uusia suosi­tuk­sia laa­di­taan, mut­ta että työ itsessään on niin epäpoli­it­tista kuin tuol­lainen työ voi olla.

     Vastaa

116. Jos nämä über-pöl­höiltä vaikut­ta­vat kaver­it http://vihrealanka.fi/uutiset/ilmastoradikalismi-iski-suomeen, “ilmas­toradikaalit” rupea­vat tulev­ina vuosi­na saa­maan näkyvyyt­tä ja syyl­listyvät hölmöi­hin ja/tai lain­vas­taisi­in tem­pauk­si­in, mis­tä he ainakin itse oli­si­vat kovin innois­saan, tuleeko mei­dän sil­loin pidät­täy­tyä järkevään ja asi­apo­h­jaiseen ener­gia- ja ilmas­tokeskustelu­un pyrkimis­es­tä, ettei keskustelua yrit­täviä vain luul­taisi “ilmas­toradikaaleik­si”?

     Täl­lainen suh­tau­tu­mistapa, oli kyse sit­ten green­peaces­ta ja ydin­voimas­ta, mus­tahupuista ja maail­man­taloud­es­ta, sosial­is­teista ja oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, laitahäiriköistä ja tärkeästä poli­it­tis­es­ta kysymyk­ses­tä tai — niin ikäviä kuin mon­et vul­gääri-nation­al­is­tit ovatkin — hom­malai­sista ja asi­apo­h­jais­es­ta maa­han­muut­tokeskustelus­ta Suomes­sa, vaikkakin ymmär­ret­tävä ei ole kyl­lä kovin peri­aat­teelli­nen, järkevä tai kannatettava.

     Vastaa

117. Tämä EU:n miet­intälu­on­nok­ses­ta v. 2000

     Nykyisessä direk­ti­ivis­sä on käsitel­ty imet­tämistä hyvin vähän. Euroopan par­la­ment­ti pyysi vuon­na 1992 uuden kohdan lisäämistä 5 artik­laan, jot­ta työn keskeyt­tämi­nen imet­tämisen vuok­si oikeutettaisiin.

     Tek­stistä käy koko kon­tek­stis­saan ilmi, että vau­va pitäisi tuo­da työ­paikalle. Äiti ei siis lähtisi työ­paikaltaan pois. Siihen­hän voisi vierähtää parikin tun­tia. Muut­taa kovasti asi­aa alku­peräis­es­tä Osmon versiosta. 

     Mik­sei muuten Suo­mi täl­laista olisi voin­ut hyväksyä esim. sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että kyseessä on alle puo­livuo­tias vau­va? Sil­loin­han koko asia ei olisi kos­ket­tanut suo­ma­laisia mil­lään muotoa. 

     Sinän­sä älytön aja­tus, että muu­ta­man viikon ikäi­nen vau­va nou­dat­taisi joitain ruo­ka-aiko­ja eli pystyyn kuol­lut ehdo­tus joka tapauk­ses­sa. Sen ikäi­nen saat­taa välil­lä ruokail­la tun­ninkin välein.

     Vastaa

118. Eli­na, äitiys­lo­ma Suomes­sa kestää nykyisel­lään nelisenkuukaut­ta, lop­pu on van­hempainva­paa­ta, jota voi pitää myös isä. Eli siis äiti voi Suomes­sakin täysime­tyk­sen vielä jatkues­sa pala­ta töi­hin. Har­vas­sa­han noin varhain töi­hin palaa­vat äid­it ovat (lienevät enim­mäk­seen yrit­täjiä); Paula Lehtomäenkin lapset ovat lehti­ti­eto­jen mukaan olleet viisikuisia.

     En kyl­lä ymmär­rä mik­si oikeus ime­tys­taukoi­hin pitäisi raja­ta puoleen vuo­teen ellei tarkoi­tus ole vesit­tää koko oikeut­ta. Eivät ne muu­ta­mat lusikalliset perunaa, mitä puo­livuo­tias maid­on lisäk­si saa, vielä työpäivän ajan nälkää pidä. Kahdek­sankuiselle riit­tääkin sit­ten jo 3–5 ime­tysker­taa päivässä, jot­ka voi ajoit­taa työpäivän ulkop­uolelle (tämän tiedän ihan kokemuksesta).

     Vastaa

119. Tässä näkee hyvin poli­tikon kyvyn pitää keskustelu
     “hal­lus­saan”. Mikäli oikein muis­tan on otsikkona “Tur­va­paikan­hak­i­jan toimeen­tu­lo­tu­ki”, ei Tan­skan suosi­tus ime­tyk­selle. En kek­si mitään miten nämä kak­si aihet­ta edes kor­reloisi­vat keskenään, mut­ta silti pal­stan jälkim­mäisel­lä kol­man­nek­sel­la puhutaan pelkästään tuos­ta tissin imemisestä. 

     Palatak­seni takaisin varsi­naiseen aiheeseen Osmon kehäpäätelmä kri­it­tisyy­destä luop­umis­es­ta, ettei leimaan­nu kri­it­tisek­si on todel­la merkilli­nen, jopa ammat­tipoli­tikol­ta. Kaipaisin hie­man lisää perustelui­ta ja vas­taus­ta aiem­min esitet­tyyn kysymyk­seen esim. Ben Z. kohdal­la. Miten hän ei voi leimau­tua rasis­tik­si, puhues­saan maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta, mut­ta Osmo S. leimau­tu­isi jos puhuisi. Sik­sikö että Ben on juu­ta­lainen ja Osmo “tavalli­nen” suomalainen? 

     Ps. Ket­tutyt­tö ver­taus oli tässä keskustelus­sa hyvä pointti.

     Vastaa

120. Kävin kaivele­mas­sa vielä, mitä laki sanoo. Työ­tur­val­lisu­us­lais­sa (Luku 3, Pykälä 48) määrätään sen ver­ran, että raskaana oleville ja imet­täville äideille on jär­jestet­tävä lep­oti­la, jonne voi men­nä tarvit­taes­sa lepäämään.

     En minä äkkiä kek­si, mihin muuhun imet­tävä äiti tuo­ta lep­oti­laa ja mah­dol­lisu­ut­ta ylimääräisi­in taukoi­hin tarvit­taes­sa käyt­täisi kuin imetykseen.

     Vastaa

121. Juu, Riit­ta… min­ul­la on kolme las­ta ja tiedän hyvin äitys­lo­man ja van­hempainva­paan käsitteet. 

     Tarkoitin, että alle puo­livuo­ti­aiden vau­vo­jen töi­hin­palaa­vat äid­it Suomes­sa ovat niin mar­gin­aa­li­nen ryh­mä, että Suomelle olisi ollut ihan yksi lysti hyväksyäkin kyseinen imetysdirektiivi. 

     Joka kymmenes isä käyt­tää kyl­lä mah­dol­lisu­ut­taan van­hempainva­paaseen, mut­ta näistä vain kolme pros­ent­tia on vapaal­la kauem­min kuin kak­si kuukaut­ta (Kela 2006). 

     Ilman, että rupean asi­aa erik­seen selvit­tämään on kai aika selvä, että isät pitävät tämän vapaansa pääsään­töis­es­ti vau­van ollessa yli puolivuotias. 

     Toisaal­ta äid­it, joil­la on hinku töi­hin jo vau­van ollessa muu­ta­man kuukau­den van­ha, tuskin kuu­lu­vat kovin fanaat­tisi­in imet­täji­in. Eli ime­tys­tauko­jen käyt­täjiä olisi aivan kourallinen. 

     Varsi­nais­ten äitiys­lomien pitu­ushan ei juuri nykyään Euroopas­sa vai­htelekaan, vaan erot tule­vat eri­lai­sista van­hempainva­paista ja ‑etuuk­sista.

     Vastaa

122. Ylem­pänä jo kir­joitin varsi­nais­es­ta aiheesta eli tur­va­paikan­hak­i­jan rahal­lis­es­ta tilanteesta. Tässä siihen vielä täydennystä. 

     Jokaisen Suomeen tur­va­paik­ka mielessään saa­pu­van henkilön matkus­tusasi­akir­jat ja rahavarat tark­iste­taan rajal­la. Jos maa­han­pyrk­i­jäl­lä on rahavaro­ja mukanaan, ei hän ole oikeutet­tu toimeen­tu­lo­tu­keen ennenkuin on käyt­tänyt omat varansa. Tämähän on suo­ma­laisenkin kohdal­la näin. Niin kauan kuin tilil­lä on rahaa, ne pitää käyt­tää omaan ja per­heen elatukseen. 

     Myös omaisu­us, jol­la on vai­h­toar­voa pitää myy­dä luku­un otta­mat­ta tavanomaista kodin elek­tron­i­ikkaa ja autoa, mikäli auton omis­tamisen kyke­nee osoit­ta­maan vält­tämät­tömäk­si. Tur­va­paikan­hak­i­jal­la voi olla esim. koru­ja tai mui­ta arvoesineitä matkas­saan, jol­loin ne las­ke­taan vai­hdet­tavak­si omaisu­udek­si. Uskoisin kyl­lä, että käytän­nössä tun­n­ear­vot ote­taan huomioon eikä vaa­di­ta myymään muistoesineitään. 

     Laskin teille toimeen­tu­lotuen määrän esimerkkiper­heelle, jos­sa yksi aikuinen on saa­punut Suomeen kah­den yli 10-vuo­ti­aan lapsen kanssa, jot­ka ovat kuitenkin alle 18-vuotiaita. 

     Per­he saa käteen noin 900 euroa kuukaudessa. Tästä per­he kus­tan­taa ruokansa ja hygien­i­atarvikkeet sekä mah­dol­liset henkilöko­htaiset kulun­sa kuten puhe­linku­lut ja joukkoli­iken­neliput. Muuten palve­lut tule­vat vas­taan­ot­tokeskuk­sen puoles­ta, liinavaat­teet, pyyk­in­pe­sukone, keit­tiövä­li­neet, TV, net­tiy­hteys jne.

     Vastaa

123. Minäkään en ymmär­rä mikä siinä direk­ti­ivis­sä oli niin han­kalaa, kun imet­tävän äidin oikeud­es­ta tarpeel­lisi­in taukoi­hin on jo säädet­ty lail­la (ks. edelli­nen vies­ti­ni). Lais­sa ei ole mitään ikära­jo­ja ja se on ihan hyvä se. Suosi­tuk­set kun tup­paa­vat muuttumaan.

     Vastaa

     1. Riitalle:

        En jak­sa muis­taa, mitä siinä ehdo­tuk­ses­sa oli han­kalaa, mut­ta sana­muo­to oli alun­perin sel­l­ainen, ettei se sovel­tunut Suomeen mitenkään. Eli­nan kaiva­ma tek­sti on eri, kos­ka näitä virkamies­neu­vot­teluis­sa ollei­ta luon­nok­sia ei var­maankaan aivan hel­posti mis­tään löy­dä. Siitä päästi­in sit­ten sopimuk­seen, joka nou­dat­ti sitä kaupunki­laisjärkeä, jota Riit­takin tääl­lä kan­nat­ti. Kyse oli muis­taak­seni (voi olla väärässä) Por­tu­galin puheen­jo­hta­jakaudel­la olleesta episodista. Por­tu­gal­ista käsin asi­at näyt­tävät vähän toisilta.

        Vastaa

124. Riitalle,

     Mie­lenki­in­toinen pykälä… Kos­ka imetin kuo­pus­ta yli kak­sivuo­ti­aak­si, niin min­ul­la olisi pitänyt siis lain mukaan olla oma lep­oti­la työ­paikallani. Enpä tul­lut vaatineeksi 🙂

     Nyt vähin­tään puo­let pal­stan insinööreistä tarvin­nee oksennustauon. 

     Kos­ka…

     Pitkään imet­tämi­nen selvästi herät­tää kovasti tun­tei­ta (negati­ivisia sel­l­aisia), eniten ehkä niis­sä rautai­sis­sa urasinkku­nai­sis­sa, jot­ka 39-vuo­ti­aina pohti­vat “en ole vielä valmis äitiy­den haasteisi­in” Me Naiset ‑lehden keskiaukeamalla. 

     Einolle:

     Kos­ka Osmo itsekin on osal­lis­tunut akti­ivis­es­ti ime­tyskeskustelu­un, niin mielestäni sik­si me muutkin voimme. Pal­s­ta on myös ennakkosen­su­urin piiris­sä eli kaik­ki mitä näet ruudul­ta täl­lä sivus­tol­la on Osmo Suuren hyväksymää ja siten arvostelun ulkop­uolel­la aihei­den suh­teen. Muuten toki kaikkea saa kri­ti­soi­da, minkä suh­teen Osmo onkin varsin suvaitsevainen.

     Vastaa

125. Hyvä Osmo Soin­in­vaara ja muut keskustelijat,

     mitä asialle oikein voitaisi­in tehdä? Ihan vil­pit­tömin mielin tätä kysyn — jos nykyi­nen maa­han­muut­toon liit­tyvä keskustelu on ollut epämiel­lyt­tävää, miten esimerkik­si minä voisin vaikut­taa siihen, että tästä asi­as­ta voitaisi­in käy­dä ratio­naal­ista keskustelua? Olen avoin ideoille.

     Vastaa

126. Eino: Kos­ka Ben Z on juu­ta­lainen ja ne eivät lähtöko­htais­es­ti voi olla rasisteja.

     (Dis­claimer: Fan­i­tan sekä Beniä, että juu­ta­laisia noin yleensä.)

     Vastaa

127. Eli­na, lais­sa lukee “tarvit­taes­sa” ja lais­sa ei lue “oma”. Se on kyl­lä kiva tietää, että min­ul­la on ollut ihan lain suo­ma oikeus alkuraskau­den aikaan pidätel­lä oksen­nus­ta kahvi­huoneen sohvalla.

     Hyvää Äitien­päivää kaikille äideille!

     Vastaa

128. Suo­ma­lainen korkeak­oulu­opiske­li­ja tien­aa 259€/kk-verot ja mak­saa myös koulu­ruokailun­sa, asun­non, net­tili­it­tymän, vaat­teet, ajoneu­von, tv-luvan, huvit­te­lut yms. ihan itse. Kuka tahansa Suomeen muut­tanut pär­jää paremmin… 

     Yleis­es­ti arvioidaan että 300€/kk on ehdo­ton min­i­mi, mil­lä tulee toimeen, Suo­ma­laisi­in opiske­li­joi­hin se ei ilmeis­es­ti päde. Kaikil­la ei ole van­hempia jot­ka kus­tan­taa. Har­va saa sel­l­aista työtä opin­to­jen ohes­sa etteikö opin­not kär­si, ja lisäk­si palk­ka on huono. Eikä täl­lähetkel­lä ole edes töitäkään tarjolla.

     Herät­tää “hiukkasen” närää, ensin ulko­lainen, sit­ten Suo­ma­lainen. Posi­ti­ivi­nen syr­jin­ta aiheut­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä hal­laa itselleen. Tääl­lä kas­vaa jo uusi Suo­ma­lais­ten sukupolvi joka joutuu elämään ulko­maalais­ten suosimisen kanssa, eikä siitä valitet­tavasti hyvää seuraa.

     Vastaa

129. “Suo­ma­lainen korkeak­oulu­opiske­li­ja tien­aa 259€/kk”

     Opiske­li­ja tien­aa opin­to­tukea 298e/kk plus asum­is­lisän, joten kokon­aan tuos­ta ei asumiskus­tan­nuk­sia mak­se­ta. Lisäk­si opin­to­tu­keen kuu­luu ole­tusar­vois­es­ti se vihat­tu opin­to­laina, joten ainakin itsel­läni opiskelukausi­na käteen tuli brut­tona (ja ennen työn­tekoa) sel­l­aiset 799 e/kk.

     “Herät­tää “hiukkasen” närää, ensin ulko­lainen, sit­ten Suo­ma­lainen. Posi­ti­ivi­nen syr­jin­ta aiheut­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä hal­laa itselleen.”

     Opin­totuen kohdal­la tämä “ulko­maalainen ennen suo­ma­laista” ‑retori­ik­ka ei toi­mi, kos­ka ulko­maalainen opiske­li­ja on samas­sa ase­mas­sa suo­ma­laisen kanssa, mitä tulee opin­to­tu­keen. Se taas on ihan fak­ta, että Suomes­sa opiske­li­jan ase­ma on huonom­pi kuin muu­den tuen­saa­jien, mut­ta se ei liene ulko­maalais­ten tur­va­paikan­hak­i­joiden vika.

     Vastaa

130. Se ei ole ulko­maisen tur­va­paikan hak­i­jan vika, mut­ta sen herät­tämä katkeru­us on ilmiönä vaar­alli­nen. Katkeru­u­den aiheut­ta­jat on kor­jat­ta­va ihan kaikkien edun vuoksi.

     Vastaa

131. Vihreille tärkeä mielipi­de­vaikut­ta­ja Osmo Soin­in­vaara myön­tää nyt häm­mästyneen­sä siitä, kuin­ka holti­ton­ta rahankäyt­tö on ja myön­tää tämän johta­van perus­teet­tomi­in tur­va­paikka­hake­muk­si­in. On aika usko­ma­ton­ta ja huolestut­tavaa, että vas­ta nyt — Hesaris­sa olleen jutun luet­tuaan — täl­lainen muuten fik­su ja asioi­hin pere­htynyt ihmi­nen tajuaa saman, minkä luke­mat­tomat taviksetkin ovat tien­neet jo todel­la pitkään.

     On mie­lenki­in­toista nähdä, mil­laisia pani­ikkireak­tioi­ta pako­laisu­u­den todel­lisu­u­den “viralli­nen pal­jas­t­a­mi­nen” Vihrei­den sisäl­lä vielä aiheuttaa.

     Vastaa

132. Ööh, siis..?
     Osmo oli sosi­aali ja ter­veysmin­is­teri eli vas­tu­umin­is­teri kun näitä päätet­ti­in mut­ta tää oli SDP:n tai jonkun virkamiehen syy?

     Oikeasti, kuka eduskun­nas­sa tekee päätök­set virkamiehet, har­maat vai Tont­tu Tomera kun ker­ran kansane­dus­ta­jat ja min­is­ter­it ei näitä tee?

     Mitä virkaa sit­ten edes on koko ek-vaaleil­la jos nää ei päätä mitään? Ihan kuin kansalaisia pis­sit­täisi­in linssi­in koko ajan…eiku.. no niihän se on.

     Vastaa

     1. Kyse oli työmin­is­ter­iön asetuksesta.

        Vastaa

133. Oletko Osmo vielä samaa mieltä?

     Vastaa