Fortumien toimitusjohtajan eläkeikää ollaan nostamassa 62 vuodesta 63 vuoteen. Loukattu kansalaismielipide saa hyvitystä.
Toivottavasti tämä ei tarkoita, että Tapio Kuulalla on oikeus ja velvollisuus jatkaa toimitusjohtajana 63-vuotiaaksi. Meillä (lähes) kaikilla työteho laskee iän mukana. Vaikka työteho laskee, se ei mene niin alas, että pitäisi siirtyä eläkkeelle. Vaikka tekee työtä 20 prosenttia hitaammin, se 80 prosentin tuottokin kannattaa käyttää hyväksi. Jos toimitusjohtajan työteho laskee 20 prosenttia, se johtaa pahimmillaan koko yrityksen tuottavuuden alenemiseen, jolloin tappio voi olla arvoltaan sadan hengen työpanoksen suuruinen. Siksi moni yritys on sopinut topimitusjohtajille alemman eläkeiän, eikä vain ollakseen kiva johtajilleen.
Toimitusjohtajan työuran soisi sujuvan niin, että joskus kuudenkymmenen vuoden ikää lähestyessään hän jättää työnsä jollekin energisemmälle ja nälkäisemmälle ja siirtyy vaikka hallitusammattilaiseksi jakamaan koemustaan ja osaamistaan. Eläkeikä v oisi toki olla sama kuin muillakin.
En usko, että Fortumin omistajilla on sellaista kristallipalloa, että he tietäisivät, minkä ikäisenä Kuulan tuottavuus laskee “toimitusjohtajatason” alapuolelle. Onhan yli 80-vuotiaitakin toimitusjohtajia.
Eli yksilön oikea ikä siirtyä sivuun voi olla yhtä hyvin 60 kuin 70 tai vaikka 85. Yksi voi tehdä hyvää tulosta vuosikymmenet, toinen uupuu muutamassa vuodessa. Joku tilastollinenkin raja-arvo toki on, mutta kannattako nyt sen perustella yksilöiden eläkeikiä määrätä etukäteen.
Tuossa mielessä alhainen eläkeikä taitaa sittenkin kuvastella omistajien halua olla kivoja samaan tapaan kuin muutkin edut: optiot yms, kultaiset kädenpuristukset, huippupalkat ja huippueläkkeet.
Forbesin mukaan teejiit kyllä ovat yhä nuorempia ainakin Amerikoissa. Neljännes on nykyään 60–69-vuotiaita, keski-ikä on 56.
Sitten on niitäkin toimitusjohtajia, jotka jatkavat eläkkeelle jäätyään työuraa senior advisereina tms. ja mahdollisesti tekevät enemmän hyvää yritykselle kuin toimitusjohtajana konsanaan. Toimitusjohtajahan voidaan erottaa koska tahansa, kun työsuoritus ei ole riittävä, siksi eläkeiän alentaminen ei liity asiaan (elleivät yhtiöiden hallitukset ole täysin kyvyttömiä). Toimitusjohtajien eläkeikä kannattaisi päin vastoin laittaa mahdollisimman korkeaksi, niin ne, joilla riittää energiaa ja annettavaa, voitaisiin pitää työssään mahdollisimman pitkään.
Pitäisin parempana jos koko eläkeikä-ajattelusta luovuttaisiin ja siirryttäisiin yleensä määräaikaisiin työsopimuksiin, jotka uusittaisiin palkka ja tes-neuvotteluiden kera viimeistään viiden vuoden välein. Koska aidosti ja läpinäkyvästi tuottavan työn määrä jatkuvasti vähenee olisi syytä myös luopua kokopäivätyön käsitteestä yksityisen sektorin perustyön aloilla ja alkaa rajaamaan työaikaa korkeasti koulutettujen alojen ja julkisen sektorin töissä. Eläkettä kertyisi hiljalleen kiihtyen vanhuutta lähestyessä ja saisi itse päättää, milloin jää eläkkeelle. Alle 50v. olisi työnhakuvelvoite. Sairas eläkkeet ym. rahoitettaisiin vakuutuksista, ansio-osaa saisi vain tiettyyn rajaan asti, loput itse säästäen.
Juuri tänään puhuttiin uutisissa palomiesten eläkeiästä, ja haastateltu palomies oli kovasti närkästynyt, kun pitäisi kuusikymppisenä “alentua” tavallisiin kunnantöihin jos ei läpäise kuntotestiä. Tällaisilla erikoisryhmillä (upseeri, lentäjä) voisi olla määräaikainen sopimus, ja alalle hakeutuva ymmärtäisi että ammatin vaihto on vanhana edessä. Ongelma on lähinnä ammatti-identiteetin ylikorostumisessa ja siitä juontuvasta koulutushysteriasta. Ammattinimike on enemmän elämää rajoittava tekijä ja ihmisarvon määrittäjä kuin pelkkä yksilön työmarkkina ominaisuus joka sen pitäisi olla.
Toimitusjohtajan tasolla tulee vielä ongelmaksi, että mikä tahansa operatiivinen tehtävä on sen jälkeen alennus, eikä johtotyön vaatimaa auktoriteettia enää ole. Hallituksessa roikkuminen taas vaatii omistajuutta, asiantuntijatehtävä hidastaa yrityksen uudistumista. Parasta olisi jos työajaksi lasketaan tj:lle 24/7, jolloin hän voi jäädä hyvällä omallatunnolla eläkkeelle aikaisemmin.
Mitähän mahdat tarkoittaa 20% hitaammalla työteholla? Kirjoittaako kirjeeseen allekirjoituksen 20% hitaammin vai meneekö sanelukoneen kanssa sanellessa 20% enemmän aikaa? Ja onko tuollaisella tehokkuusmittarilla edes merkitystä jossain korkeassa johtotehtävässä?
Eiköhän toimitusjohtajan tai pääjohtajan työteho ja tuottavuus toimi ihan toisella tasolla.
Se on selvä ettei ehkä yli 60 iässä jaksa tehdä (enää?) 50–60 tuntisia työviikkoja tai aina olla reissussa. Mutta sellaiset mittareilla mitatut työtehot ovat muutenkin helposti huonon johtajan merkkejä. Hyvä johtaja organisoi, delegoi yms ja teettää niitä töitä muilla.
Tai sitten siirtyy mainitsemallasi tavalla todella operatiivisesta johtamisesta enemmän hallitustason tehtäviin.
Kyllä se on vaan kivaa saada eläke nuorena. Ei niitä alennettuja eläkeikiä firmojen suojelemiseksi ole tehty. Vaan kaverin jelppimiseksi. Joka sitten vuorostaan jelppii sinua. Hyvä veli verkostoa 😉
Minun mielestä suurten valtiollisten yritysten johtajien eläkeiällä ole niin suurta merkitystä kuin sillä, mitä he tosiasiallisesti saavat pestinsä aikana yhteistä hyvää syntymään.
Loppujen lopuksi on aivan se ja sama, mikä
jonkun sijoittajahepun plus yritysjohtajan eläkeikä on. Tuskinpa valtion yritysten
johtajat koko ikäänsä yhteisen hyvän vuoksi uralleen tosiasiallisesti lupautuneet antamaan.
Matomäki jotenkin poikkeuksena muistuu mieleeni. Onhan toki muitakin.
Ja jos joku entinen valtion yrityksen johto kummittelee mielessäni, niin kyllä se on Valmetti.
Minä kun olen sitä mieltä, että toimikoot valtion yritysjohtajat siten kuten toimivat, mutta tulosta pitää syntyä sillä tavalla, että hyötyä
on tultava tavallisenkin kansalaisen lakkariin.
Tässä en tarkoita Liliusta, joka pärjäsi sillä, että nosti energian hintaa (toki lupa myönnettiin — vink ‑vink) sen minkä uskalsi ja samalla kun öljyn hinta maailmalla nousi.
Mutta kansanedustajat tuppaavat vaan kausillaan allekirjoittaamaan sitä sun tätä, mitä sitten puoluetoimistosta informoidaan.
Eiköhän noille ikääntyneille toimitusjohtajille voisi tarjota päiväkotiavustajan virkaa kuten palomiehille ?
Miksi pitää järjestää väkisin tehty eläkevirka ?
Unohdetaan, että ei johtaja tee töitä vaan hän teettää työt toisilla ihmisillä
Pari viikkoa sitten vilahti lehdissä miten Japanissa hoidetaan ikääntyvät toimarit. Siellä kuuluu pelin henkeen (tai ihan sopimukseen?) että heistä tulee tj-hommasta lähdettyään harmaita eminenssejä, joilla on virallinen asema, auto ja kuljettaja yms.
Varmaan tapauskohtaista miten tuo toimii. Joku voisi kauppatieteiden väikkärin siitäkin vääntää millaisia tuloksia se makrotasolla näyttäisi tuottavan mutta firmakohtainen todellisuus erikseen.
Yksi kuuluisa esimerkki historiassa on Henry Ford, joka luovutti johdon pojalleen jo 55-vuotiaana mutta sabotoi tämän toimariutta koko ajan ja otti homman 80-vuotiaana takaisin itselleen kun poika Edsel kuoli kesken II maailmansodan. Ns. yleinen käsitys taitaa olla, että ei ollut hyvin toimittu.
Päinvastaisiakin tarinoita varmaan riittäisi.
Kunnallisella alalla on oikeus olla töissä 68 vuoteen asti. Tarkoittaako tämä myös sitä, että häntä ei voi potkia töistä ilman pätevää syytä ennen 68 vuotta. Kouvolassa näyttää eräillä isoilla pampuilla olevan hinkua jatkaa työuraa, kun kuntaliitos nostaa rutkasti ko herrojen palkkoja.
“Pari viikkoa sitten vilahti lehdissä miten Japanissa hoidetaan ikääntyvät toimarit”
Aikaisemmin Härmälän tapaiset epäonnistujat tekivät kylläkin itsemurhan Japanissa. Ei tarvinnut firman maksaa korkeaa eläkettä 30 vuotta