Rakennusalalla toimiva oleva tuttavani kertoi uusien asuntojen kaupasta pääkaupunkiseudulla. Yleinen käsitys on, ettei mikään liiku uusien asuntojen kaupassa. Tämä ei pidä paikkaansa enää. Vuoden vaihteessa ei raha liikkunut eikä ostaja käynyt pyydykseen, mutta nyt on erityisesti keskikokoisten asuntojen myynti vilkastunut.
Kaiken järjen mukaan lama tuottaa taas muuttoaallon pääkaupunkiseudulle. Jos minulla olisi satoja miljoonia rahaa sijoittaa mihin hyvänsä, sijoittaisin sen asuntotuotantoon. Nyt on halpa rakentaa ja kohta myydään taas kalliilla.
Meillä on huonoja kapitalisteja, kun antavat asuntotuotannon pysähtyä nyt, kun rakentaminen kannataisi parhaiten.
Vai onko se lähestyvä tavarajuna?
Omasta näkökulmastani uusien asuntojen hinnat ovat vieläkin aika utopistisia. Asuisin mieluiten metro- tai juna-aseman lähellä, hyvälaatuisessa kerrostalossa. Uusissa taloissa saisi olla reilusti enemmän kerroksia.
Gryndereitä on tästä turha syyttää, kun kaupungin oma asuntotuotantotoimistokin (ATT) syyllistyy tonttien panttaamiseen. Esim. Vuosaaren Omenamäkeen olisi pitänyt jo valmistua ATT:n toimesta kaksi puukerrostaloa (HITAS) ja 20 omakotitaloa. Näiden rakentamista ei ole kuitenkaan aloitettu, vaan tontinvarausta jatkettiin hiljattain vuoden 2010 loppuun, koska joitakin ATT:n alueelle rakentamia ylihintaisia rivitaloja on vielä myymättä. Jos nuo omakotitontit olisi annettu omatoimirakentajille olisivat talot jo harjakorkeudessa.
Osmo: Voisit kerrankin laittaa nyt omat rahat likoon tämän mielipiteesi perusteella.
Mitä arvoa on syytellä muita huonoiksi kapitalisteiksi (tai vaatia Helsingin kaupunkia rakentamaan), jos ei itse ole yhtään sen parempi.
Hih, Artturi. Grynderiksi ei ehkä noin vain voi ryhtyä. Minä tuskin saisin pankista tarpeeksi lainaa, ja Osmoltakin varmaan puuttuu asian vaatima nippelitietotaito. Osakkeita ostamalla ja yhtiökokousta odottamalla puolestaan tuskin saa vipinää aikaan.
Kyllä niitä huonoja kapitalisteja on olemassa, eikä sen toteaminen ole sen kummempaa kuin toteaisi jonkun olevan kehno insinööri, kun on suunnittelut kelvottoman laitteen. Etenkin rakennusalalla on sen verran luutunut meininki, johtuneeko menneisyyden painolastista, että siellä moni kapitalisti hassaa rahojaan kun uskallusta puuttuu.
Miksi lama tuottaa muuttoaallon PK-seudulle?
Tuotti viimeksikin. Kun ihminen joutuu työttömäksi, hänen todennäköisyytensä muuttaa uuden työpaikan peiuenltä paikkakunnalta suuremmalle on suurempi kuin todennäköisyys päinvastaiseen muuttoon. Erityisen todennäköiseksi tämä tulee, jos perheen pitää löytää ammattia vastaava työpaikka kahdelle. Lisäksi asumisväljyyden kasvu hidastuu, jolloin asuntokantaan mahtuu enemmänväkeä, mutta vain vähäksi aikaa.
Ei asuntokuplaan kannattaa pumpata ilmaa. Asuntojahan on myymättä vaikka kuinka paljon. Rahat mitkä menisivät muutoin hyödykkeiden kysyntään ja loisivat työtä ja tuotantoa, menevät maankorkoihin. Mahdottoman tehotonta “elvytystä”, laman kurjistamista enneminkin.
Artturi on oikeassa, jos nyt Osmo laitat omaa rahaa likoon niin luulisin hyvinkin että moni tämän blogin lukija voisi laittaa saman verran omaa mukaan.
Eli ei muuta kuin REIT pystyyn, http://en.wikipedia.org/wiki/Real_estate_investment_trust , ja rakentamisesta sinänsä ei tarvi tietää paljoa.
(En valitettavasti tiedä Suomen REIT lainsäädännön yksityiskohtia, mutta luotan että joku blogin lukija tietää)
Sanoisin vaikka että kymppitonni 1000lta blogin lukijalta jo rakentaisi aika paljon.…
“Put all your eggs in the one basket and — WATCH THAT BASKET. ” — Mark twain
Voisi valtiokin ryhtyä kehittämään 200 kilometrin päässä Hesasta olevia kaupunkeja jotta niiden ympäristöön saataisiin enemmän yrityksiä, jotta kaikki ei kasaudu tänne. Asunnot ja tontitkin olisivat halvempia. Sitten kun saadaan hyvät raideyhteydet kaupunkien välille syntyy toimivin yhteiskuntarakenne. Kaupunkien sisälle vielä pikaraitiotiet.
Suurkaupungit eivät ole mukavia.
Rakentaa halvalla? Minteskäs ne jo myydyt tontit, jotka on hinnoiteltu nousukautena? Ei ne ole varmaan mihinkään kadonneet?
Yhden kuukauden perusteella ei varmaan kannata vielä vetää mitään johtopäätöksiä. Työttömyys kasvaa ja käytettävissä olevat tulot pienenevät jatkossakin. Taantuman jälkeinen talouskasvu on jäämässä myös vaisuksi. Eli taitaa olla kyse osaltaan myös suureksi nousseen tarjonnan purkautumisesta. Myymättömien uusien asuntojen määräkin kun on edellleen nousussa.
Ville M, Suomessahan ei vielä ole REIT-lainsäädäntöä, joten sellaista rahastoa ei voi perustaa. Valitettavasti. Luulen, että Reit-rahastot helpottaisivat paitsi rakentamisen taantumaa, myös vuokra-asuntopulaa, kun asuntosijoittaminen ei vaatisi niin isoja pääomia ja olisi muutenkin nykyistä vaivattomampaa.
Joo, vuokrat ovat nousseet vaikka nousu on nyt ilmeisesti pysähtynyt, mikä yhdessä turvallisten sijoituskohteiden etsinnän kanssa tuottaa kysyntää. Olen myös samaa mieltä siitä että lamasta seurannee lisämuuttoa Helsinkiin. Tämä lama tuntuu ravistelevan varsinkin teollisuutta ja oletan sen kiihdyttävän rakennemuutosta kohti palveluvaltaisempaa taloutta, mikä taas lisää kaupungistumispaineita. Semminkin kun meillä on edelleen erittäin matala kaupungistumisaste.
Tämä liittyy vähän asiaan, eli kun nyt halutaan kustannussyistä tehdä pieniä asuntoja ja vielä vuokrasellaisia. Toisaalta pitkällä tähtäimellä asumisväljyyskasva eli tätä taas sitten luultavasti kadutaan kun asuntojen muuttaminen on kallista, mistä syystä kaupunki pitää kokorajoituksia ihan viisaasti. Mitäs jos näitä pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteita yhdistäisiin? Eli tehtäisiin reilun kokoisia asuntoja jotka voi jakaa osiin.
Jos vielä vuokra-asuntosijoittaja tarjoaisi optiota, että hän ostaa osan asunnosta ja laittaa sen vuokralla, mutta toisen puoliskon omistusasujalla on mahdollisuus lunastaa se myöhemmin omaksi. Sijoittaja saisi vuokra-asunnon jolla on turvallinen tuotto ja tavallaan ostaja valmiina, asukas mahdollisuuden laajentaa asuntoa tulojen ja/tai lasten kasvaessa, ja kaupunki pääsisi niistä erillisten vuokratalojen pulmista.
Ville S: Ei Osmon tartte itse niitä asuntoja rakentaa. Ostaa vaan rakennusliikkeeltä asunnon nyt “halvalla”. Kyllä ne yhtiöt rakentavat lisää, jos tavaralle on kysyntää.
Voi olla, että kapitalistit eivät kohdenna resursseja tehokkaasti, mutta on syytä olettaa, että virkamiehet tai valistunut itsevaltias tekisi sen vielä huonommin.
Minusta on jotenkin omituista hihkua sitä miten asunnot Helsingissä on erinomainen sijoituskohde ja sitten pysyä itse poissa markkinoilta. Jos on kerta markkinoita parempi ennustamaan sijoitusten tuottavuutta, niin tällä tiedolla voi tehdä rutkasti rahaa. Mitä perusteluita / todisteita sinulla on Osmo on esittää siitä, että osaat erottaa hyvän sijoituskohteen huonosta? Eli siis toisin sanoen mitä syytä kenelläkään olisi uskoa sijoitusneuvoasi?
Tällaisena tavallisena pulliaisena onkin tullut kirjoitettua Osmon sivulle. Ja kyllähän se niin on, että asiasisältöni kalpenee muiden kirjoittajien rinalla. Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Tulipa nyt vaan mieleen Osmon kiinnostuneisuus ympäristöasiohin. Muistini syövereistä kaivoinkin esiin sen, että Osmo on ollut iät ja ajat kiinnostunut siitä, mitä Helsingin kortteleissa asumiseen ja rakentamiseen liittyy.
Mutta, eikö ole niin, että Osmo harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa mitä tulee ympäristöasioiden neuvontaan.
Mielestäni Osmo voisi tehdä lukijoilleen selkoa siitä, että kuinka (mahdollinen) yritystoiminta liittyy Osmon virallisiin ja sivullaan julkistamiin ajatuksiin.
“Asuntojahan on myymättä vaikka kuinka paljon.”
Pointti: paljonko myymättömistä on ilman asukkaita? Se on oleellista.
Niin ei taida Osmo olla ihan jäävi REITiä perustamaan, mutta sinänsä olisi mielenkiinoista kuulla lisää mistä johtuu että REITtejä ei vielä Suomessa ole?
Pääsisi tavallinenkin pikku kapitalisti rakentamaan Helsinkiä.
Ville S: Kyllä Suomessa on tavallaan on jo REIT-lainsäädäntö, jos tarkkoja ollaan. Eduskunta hyväksyi joskus maalis-huhtikuun vaihteessa hallituksen esityksen vuokra-asuntoihin sijoittavien oy-muotoisten rahastojen tuplaverotuksen poistamisesta.
Itse reittauslainsäädäntö on kai parhaillaan käsittelyssä. Minun pitäisi työni puolesta tietää vaan kun en ihan tarkalleen tiedä:( enkä jaksa kaivaa.
Mahdollisesti ja jopa todennäköisesti lakia sovelletaan jo 2009 tilikaudella, joten siinä mielessä meillä on jo REIT-laki ellei eduskunta tee totaalista täyskäännöstä.
Eri asia on, paljonko REIT-rahastoja tuon varsin suppeaksi jäävän lain avulla syntyy. Jossain esivalmisteluvaiheessa puhuttiin sen koskevan vain vuokratalojen uudistuotantoa, mutta se ulotettiin sittemmin kaikkiin vuokra-asuntokiinteistöihin.
Sekä vuokratalotuotantoa että vuokra-asuntoihin sijoittamista sen luulisi tynkänäkin piristävän. Ainakin helpottavan.
Kvartaalitaloudessa ei ole pitkälle katsovia kapitalisteja.
Nyt pääoman omistajat ja haltijat katsovat mistä saadaan paras tuotto kesällä ja tähyillään loppuvuotta.
Rakentamisen halpuudella ei ole väliä, koska sidottu pääoma syö halpuuden edut.
Ei palkkojen osuus rakentamisessakan ole enää niin suuri, että siitä kannattaisi välittää.
Yleensäkin duunarinpalkkojen osuus jalostusarvossa vähenee koko ajan ‚suurin osa palkkakustannuksista tulee väliportaista, jotka elätetään samalla palkkatasolla kaikissa taloustilanteissa
“Rakentaa halvalla? Minteskäs ne jo myydyt tontit, jotka on hinnoiteltu nousukautena? Ei ne ole varmaan mihinkään kadonneet?”
Suuri osa rakentamisen tuotoista tulee maan arvon noususta. Raakamaata on hankitaan kaavoittamattomilta alueilta ja puolueille maksetaan sitten rakentamisoikeudesta, kun rakentaminen tulee kannattavaksi.
Helsingissä kaupunki omistaa lähes kaiken maan eikä yleensä myy vaan vuokraa sitä, koska arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle eikä keinottelijoille.
Täällähän on kohta kunnon Wincapita meininki päällä, ehdotettu hattua kiertämään ja kohta rekalla rahaa takaisin…
REITit on kait mahdollisia perustaa, mutta eivät kiinnosta ketään vakavaa sijoittajaa; ensin sijoitusrahasto (REIT) maksaa verot tuloksestaan, ja sitten sijoittajat maksavat taas veron osingoistaan. Sijoittamalla suoraan asuntoihin säästyy tuplaverotukselta.
Yhteiskunnallisesti asuntoja kannattaa rakentaa, koska ylitarjonta painaa hintoja. Bisneksenä sen sijaan olisi parempi ostaa nykyisiä.
Osakemarkkinoiden kova pohja taisi löytyä joskus helmikuun lopulla. Reaalitaloudessa mennään vielä alaspäin, mutta mikäs tässä kun kesäkin tulee.
Suomi ei suosi kansankapitalismia vaan se suosii ulkomaisia suuryrityksiä.
Kvartaalikapitalismi ei välitä mitä tapahtuu esni vuonna. Tuottojen maksimointi halutaan seuraavalla kvartaalilla.
Maailma on muuttumassa sen verran epävakaaksi, ettei kannata suunnitella busineksia enää parin vuodenkaan tähtäyksellä.
Yksi Marxin ideoista oli, että suhdannevihtelut laajenevat säätelyn vähentyessä ja lopulta järjestelmä romahtaa, kun sykli alaspäin on liian syvä ja näin näyttää käyvän.
Mutta entäpä se ilmastonmuutos? Eikö sitä olla enää huolissaan? Eikö sen petonin päästöt enää vaivaakaan, tai ne tapettavat puut? Entäpä merenpinnan nouseminen metritolkulla jo lähiaikoina ja Helsingin väistämätön uppoaminen mereen, eikä tämä huoleta hallitusta ja virheitä lainkaan?
Mitä mieltä Osmo olet “yleishyödyllisten” rakennuttajien (isoimpina Sato ja VVO) asemasta? Varsinkin Saton kohdalla tuntuu, että voittoa tuottava bisnes pörssihaaveineen on huomattavasti kiinnostavampaa kuin tavallisten pulliaisten edullinen asuminen. Vaikuttaisi siltä, että ko. yhtiöt ovat saaneet poliittisten kytkentöjensä vuoksi monopoliaseman yleishyödylliseen sektoriin tahkotakseen rahaa omistajilleen (eläkevakuutusyhtiöt yms).
Ylen MOT-ohjelman perusteella irvokkain esimerkki lienee suomalainen ASO-järjestelmä, jossa rakennuttajilla ei ole kiinni lainkaan omaa pääomaa, mutta sen sijaan varma tulolähde. Ilm. Ruotsin systeemi olisi ollut asukaskeskeisyydessään parempi, mutta nämä yhtiöt onnistuivat viemään valmisteluvaiheessa poliitikkoja kuin kuoriämpäriä.
Sinänsä Suomessa on ihan turha odottaa pariin vuoteen tilanteen korjaantumista asuntomarkkinoilla. Hinnat ovat edelleen historiallisesti korkealla talouden sakatessa viennin mukana. Poliitikot voisivat keskittyä miettimään, miten jatkossa myös pääkaupunkiseudulla pystyttäisiin tuottamaan kohtuuhintaista asumista.
Minä olen yrittänyt poistaa esimerkiksi pakollisia pysäköintipaikkanormeja (500 €/k‑m2) asumiskustannuksia nostamasta, mutta ei ole oikein tuottanut menestystä.
“Helsingissä kaupunki omistaa lähes kaiken maan eikä yleensä myy vaan vuokraa sitä, koska arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle eikä keinottelijoille.”
Hienoa kuulla tämä. Miten usein vuokrat tarkistetaan? Jos ei niitä tarkisteta vuosittain maan vuokraamisesta ei ole hyötyä spekuloinnin estämisessä. Jos maan reaalihinta nousee pääkaupunkideudulla keskimäärin n.3%-4% vuodessa, tuota suuruusluokkaa pitäisi olla vuokrankorotus vuosittain.
Just olen lähdössä kaupunginvaltuustoon niitä korottamaan. Ei se aivan yksinkertaista ole.
Vaatimattoman mielipiteeni mukaan, on järjetöntä muuttaa pääkaupunkiseudulle asumisen kalleuden takia. Onhan Suomessa muitakin kasvukeskuksia, joissa pääsee asumaan kaupungin keskustaan samalla hinnalla kuin pk-seudulla jonnekin Vantaan perukoille. Palkat saattavat olla kuitenkin liki samat.
Pk-sudun lisäksi ainakin Tampereen, Oulun ja Turun-Salon seudut ovat päässeet nauttimaan siitä positiivisesta kierteestä, jota virkeä talous ruokkii. Työpaikathan luovat toisia työpaikkoja tämänkin laman jälkeen.
Nyt kaikki siellä Hellsinkissä ostamaan sijoitusasuntoja ja hinaamaan hintoja ylös niin saadaan kasvua edes hiukan tasapuolisemmin ympäri maata. Samaan syssyyn elämänlaatu kohoaa, jos ei sitten ole sitä mieltä, että Vantaa tai Nurmijärvi rökittävät mainitut muut kasvukeskukset elämänlaadussa.
Osmo: Kuuluuko myös arvon lasku yhteiskunnalle, eikä keinottelijoille? Miksi oletat, että kapitalistit eivät maksaisi tonteista riittävästi, jos ne myytäisiin huutokaupalla?
Kun kaupunki omistaa tontit poliitikoilla on kannustimet ylläpitää kaikenlaisia näiden tonttien arvoa nostavia järjestelmiä, kuten nyt esim. alihintaista liikkumista ja liian vähäistä kaavoittamista.
“Hienoa kuulla tämä. Miten usein vuokrat tarkistetaan? Jos ei niitä tarkisteta vuosittain maan vuokraamisesta ei ole hyötyä spekuloinnin estämisessä. ”
Kaupunki on itse keinottelija Helsingin tapauksessa. Helsinki määrittelee maan arvon kauppojen perusteella, jotka perustuvat:
Sellaisten henkilöitten kauppahintoihin, joihin on varaa vain n promillella.
Markkinahintana pidetään siis sitä mitä kaikein varakkaimmilla on varaa maksaa.
Kyllä Osmo on onnistunut probagandassa paremmin kuin aatu. Hänen ajatuksensa ja aattensa ovat kuin Bogomoloffin , mutta jostain syystä häntä pidetään köyhän asioiden ajajana ?
Minäkin pidän aivan hölmönä määritellä maan arvoa toteutuneiden harvojen tonttikauppojen perusteella. Maan arvo on paljon helpompi päätellä toteutuneista asuntokaupoista. Mikä menee rakennuksen arvon yli on sijainnin eli tontin arvoa. Kaupunki kuitenkin vuoria määrätessään hinnoittelee tontit noin puoleen käyvästä arvosta, joten tappio jää kaupungin puolelle.
“Meillä on huonoja kapitalisteja, kun antavat asuntotuotannon pysähtyä nyt, kun rakentaminen kannataisi parhaiten”
Tämä ei varmaan pidä paikkaansa liiketoimintaperusteiselle rakentamiselle. Jos talot eivät mene kaupaksi, niin turha rakentaa.
Yleishyödyllisen voittoa tavoittelemattoman rakentajan taas kannattaisi nyt rakentaa niin paljon kuin rahat vaan riittävät.
“Kaupunki kuitenkin vuokria määrätessään hinnoittelee tontit noin puoleen käyvästä arvosta, joten tappio jää kaupungin puolelle.”
Windfall-tulot menevät rakennusyhtiöille uustuotannossa?
Pitää ruveta kannattamaan Vanhasen puutarhakaupunki-ajatusta. Voi hankkia asunnon talopakettina avaimet käteen hintaan 1000e/neliö ja tontin saa puoleen hintaan.
Jos Suomessa olisi oikeasti REIT-lainsäädäntö kunnossa niin Sato ja VVO muuttuisivat heti REITeiksi.
Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa omakotitontin todellinen markkinahinta on alle puolen vuoden palkan tasolla.
Nykyinen maan hinta on vedätetty hinta rajoittamalla keinotekoisesti rakennusmaan määrää .
Tämä johtaa juuri tyhmään puutarhakaupunkiin eli Osmon politikka ei juurikaan tue vihreiden päämääriä vaan Bogomoloffin tapaisten ultraliberaalien
Mikähän nyt on “Osmo politiikka”?
Eikö yhteiskunnalle olisi hyväksi se, että asuntojen hinnat saataisiin laskemaan? Silloin erityisesti nuorten ei tarvitsisi sitoutua kymmenien vuosien lainoihin ja rahaa jäisi muuhunkin.
Itse näkisin, että erityisesti omarakentamista (on se sitten hartiapankkia tai rakennuttamista) täytyisi saada lisää. Yleensä tämä menetelmä tuottaa laadukkaampaa (paremmat materiaalit) ja halvempaa asumista kuin gryndereiden tuotanto. Jos rakennustontteja olisi tarjolla yksityisille enemmän, niin tämä vaihtoehto olisi todellinen ja laskisi kaiken asumisen hintaa. Kukaan ei maksaisi enää 100 m² rivitalosta 300 000e, jos 150 m² omakotitalon rakennuttaa 250 000e.
Jos halutaan tiiviimpää asumista, niin missä meillä on kytketyt kaupunkitalorivit, joissa jokainen “omakotitalo” on omalla tontillaan? En tiedä kuin yhden kokeilun Tampereelta.
Jotenkin vaan tuntuu, että ketään päättäjää ei kiinnosta tehdä töitä tonttitarjonnan lisäämiseksi ja asuntojen hintojen laskemiseksi. Ei varsinkaan jo menneellä nousukaudella, jolloin asuntojen hintojen vakiinnuttamisella/laskemisella ei edes olisi niin paljon negatiivisia vaikutuksia. Nythän jos asunnot dippaa pahasti laskukaudella, menee osalta asunto alta ja velka jää.
BTW: Nuorten työttömyys alkaa olemaan sellaista luokkaa, että asuntojen hintojen nousua ei kannattaisi ennustaa ainakaan ensiasuntojen ostajien varallisuuteen perustuen.
“Eikö yhteiskunnalle olisi hyväksi se, että asuntojen hinnat saataisiin laskemaan? Silloin erityisesti nuorten ei tarvitsisi sitoutua kymmenien vuosien lainoihin ja rahaa jäisi muuhunkin.”
Tässähän tämä ongelma on. Kaupungit haluavat tiivistä asumista eli rivi- ja kerrostaloja, koska tällöin saadaan tätä haluttua joukkoliikenne aluetta ja tiivistä asumista. Ongelmana tietysti on se, että rivi- ja kerrostaloja eivät rakenna yksityiset vaan ainoastaan grynderit. Nämä taas eivät ala rakentaa, jos eivät usko saavansa heti myytyä asuntoja voitolla.
Vastauksena ongelmaan on siis tämä: kaupungit luopuvat tiiviin rakentamisen ideologiasta, jolloin riippuvuus gryndereistä häviää. Pitäisi vaan alkaa kaavoittaa omakotitalotontteja, jolloin perheet voisivat itse rakentaa itselleen talot.
Valitettavasti tiivis rakentaminen lisää riippuvuutta gryndereistä.
“Eikö yhteiskunnalle olisi hyväksi se, että asuntojen hinnat saataisiin laskemaan?”
Totta kai. Parempi olisi vielä, kun kerättäisiin vapaat lounaat eli maan ja luonnonvarojen hinta verotuloiksi. Näin markkinoille jäisi ainoastaan tuotannon arvo ja taloushuolet olisivat menneisyyttä.
Ensinnäkin yleinen hintojen lasku ei ole toivottavaa, ihan siitä syystä että delfaatiokierre jossa hinnat eli palkat laskevat on tappava tauti, miksi investoida mihinkään jos käteisen rahan arvo kasvaa tekemättä mitään? Asunnoissa on vielä sellainen erikoispiirre, että niiden nimellishintojen lasku ajaa asuntovelalliset vaikeuksiin. Pienehkö korjausliike alaspäin (jotain 15%) ei vielä aiheuta isompia ongelmia, mutta en todellakaa toivo asuntojen hintojen romahdusta (jotain 30%).
Toiseksi, tiivis ja omatoimirakentaminen eivät ole toisiaan poissulkevia, meillä ei vaan ole tämä tapana. Keski-Euroopassa omakotitalo 200 neliön kaupunkitontilla on ihan normaalia, ja rivitalon tapaistakin voi tehdä kytkemällä talot riviin. Osattiin meiilläkin ennen, tuskin vaikka Puu-Vallilan talorivejä on rakennusliike tehnyt.
Kaverin kanssa joka oli juuri rakentanut talon puhuttiin aiheesta, hän totesi että piti hankkia Vantaalla tuhannen neliön tontti jotta saa edes jotenkin järkevän kokoisen talon (~150 neliötä) tehtyä. Hänelle kelpaisi kyllä esim. 400 neliön tontti, vähemmän nurmikkoa leikattavana. Tässä ei ole järjen häivää ja tästä tuleekin kaavoittajaa haukkua. Pohdittiin, että jahka se kirkonkylä saadan yhdistettyä Helsinkiin niin ehkä se siitä, KSV on kuitenkin aika hyvä kaavoittaja.
“Toiseksi, tiivis ja omatoimirakentaminen eivät ole toisiaan poissulkevia, meillä ei vaan ole tämä tapana.”
Ei ole tapana ei. Eikä ole muutosta näköpiirissä. Joten tiivistä rakennettaessa grynderien valta jatkuu ja lama-aikana ei rakenneta.
Näin Chicagossa, että esikaupunkialueella omakotitalojen seinien väliä oli kaksi metriä. Ja tämä oli normi joillain alueilla. Toki oli myös kauempana keskustasta normaaleja meikäläisiä omakotitalotontteja.
Minusta olisi parasta, että Suomessa kaikille halukkaille jaettaisiin (myytäisiin) omakotitalotontit joille rakentaa. Lopuille sitten grynderin rakentamaa pientä ja tiivistä asumista. Näin luultavasti lama-aikanakin talorakentaminen pysyisi käynnissä johtuen omakotitalojen rakentamisesta. Tiiviit alueet rakennettaisiin sitten noususuhdanteessa.
Juha, mitä vikaa siinä on että vain kaavoitetaan tiiviitä omakotitaloalueita? Esim. Ormuspeltoon tulee kytkettyjä taloja joihin kaupunki tekee perustukset, mutta loput voi tehdä asukas itse.
“Juha, mitä vikaa siinä on että vain kaavoitetaan tiiviitä omakotitaloalueita? Esim. Ormuspeltoon tulee kytkettyjä taloja joihin kaupunki tekee perustukset, mutta loput voi tehdä asukas itse.”
Ei vikaa kunhan tonteille löytyy ostajat. Mutta en ole nähnyt missään tuollaista kaavoitusta. Lienee harvinaista.
Jos tuo yleistyy, niin huono juttu tietysti niille, jotka haluaisivat omat pihat.
“Ensinnäkin yleinen hintojen lasku ei ole toivottavaa, ihan siitä syystä että delfaatiokierre jossa hinnat eli palkat laskevat on tappava tauti, miksi investoida mihinkään jos käteisen rahan arvo kasvaa tekemättä mitään?”
Ei kaikkien hyödykkeiden, mutta asuntojen hintojen lasku on toivottavaa. Asuntojen hinta synnyttää deflaation, koska suurin osa asuntojen hinnoista on maan hintaa. Maan hinta ei tuota mitään, päinvastoin, se on poissa tuottavista investoinneista. Velka on poissa tulevaisuuden kulutuksesta ja jos sillä rahalla ei investoida tuotantoon, velkaa ei pystytä maksamaan.
“Asunnoissa on vielä sellainen erikoispiirre, että niiden nimellishintojen lasku ajaa asuntovelalliset vaikeuksiin. Pienehkö korjausliike alaspäin (jotain 15%) ei vielä aiheuta isompia ongelmia, mutta en todellakaa toivo asuntojen hintojen romahdusta (jotain 30%).”
Jos asunnoissa on ylihinta, ei niiden hintoja kannata keinotekoisesti ylläpitää. Se vain pitää resurssit sidottuina maan hintaan ja poissa tuottavista investoinneista. Pitäisi investoida johonkin, millä velat maksetaan.
Juha, Espoossa tehtiin jotain vastaavaa. Ormuspellon lisäksi noita on Helsingissä muistaakseni tulossa Kuninkaantammeen. Ja onhan niissä toki takapiha.
tuskin vaikka Puu-Vallilan talorivejä on rakennusliike tehnyt.
Itse asiassa ne kyllä ovat grynderien tekemiä.
Matti Koivumäen kirjassa Puu-Vallilan kasvot kerrotaan kuinka alue kaavoitettiin työväestölle väljäksi alueeksi jossa asunnoilla olsii omat pihat, koska ei haluttu enempää “samanlaisia kasarmeja kuin Töölössä”, mutta taloja rakentaneet urakoitsijat lähes tuplasivat rakennuspinta-alan käyttämällä kaavan porsaanreikiä.
Alueen erikoiset kattorakenteet johtuvat siitä, että kaava määräsi talot yksikerroksisiksi, mutta räystään yläpuolelle tulevaa kerrosta ei laskettu, joten sinne saattoi tehdä toisen kerroksen kun veti kattopellin lähes pystysuoraan.
Minulla ei nyt ole kirjaa käsillä, joten yksityiskohdissa voi olla pientä heittoa. Jos kiinnostaa tutustua Puu-Vallilan historiaan, niin tuota löytyy kirjastosta
“Näin Chicagossa, että esikaupunkialueella omakotitalojen seinien väliä oli kaksi metriä. Ja tämä oli normi joillain alueilla. Toki oli myös kauempana keskustasta normaaleja meikäläisiä omakotitalotontteja.”
Indonesiassa oli vielä ahtaampaa, rakennusoikeus oli 1 eli 400 m² tontille sai rakentaa 400 m² talon, mutta hyvin sopi ja vielä jäi pieni etu-ja takapihakin. Talo oli komessa kerroksessa.
Naapurit eivät häirinneet, aita kun oli 3 metriä korkea ja päällä NATO-lankaa ja lasin sirpaleita.
Myös Englannissa rakennetaan tiuhaan, tuttuja ovat nuo talorivistöt , joissa on pieni etu-ja takapiha.
Australiassa suurin osa asunnoista on omakotitaloja, Sydneyssä on jonkin verran kerrostalojaja matalia rivitaloja, mutta 5 miljoonan kaupunki on suuri omakotitalojen matto ja aika väljästi rakennettu
Trajoamlla suuren määrän tontteja n puolen vuoden palkan hintaan omatoimirakentajille yhteiskunta edistäisi kilpailua ja kansalaisten hyvinvointia.
Kun kaikkein on asuttava jossain niin, miksi yhteiskunta sitoo ihmiset lainamaksuun 30 vuodeksi ?
Kyllä nykyajan ihmiset ovat tyhmiä, me aikoinaan 70-luvulla osasimme vaatia edullsita asumista