Tunnelin päässä valoa?

Raken­nusa­lal­la toi­mi­va ole­va tut­ta­va­ni ker­toi uusien asun­to­jen kau­pas­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ylei­nen käsi­tys on, ettei mikään lii­ku uusien asun­to­jen kau­pas­sa. Tämä ei pidä paik­kaan­sa enää. Vuo­den vaih­tees­sa ei raha liik­ku­nut eikä osta­ja käy­nyt pyy­dyk­seen, mut­ta nyt on eri­tyi­ses­ti kes­ki­ko­kois­ten asun­to­jen myyn­ti vilkastunut.

Kai­ken jär­jen mukaan lama tuot­taa taas muut­to­aal­lon pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Jos minul­la oli­si sato­ja mil­joo­nia rahaa sijoit­taa mihin  hyvän­sä, sijoit­tai­sin sen asun­to­tuo­tan­toon. Nyt on hal­pa raken­taa ja koh­ta myy­dään taas kalliilla.

Meil­lä on huo­no­ja kapi­ta­lis­te­ja, kun anta­vat asun­to­tuo­tan­non pysäh­tyä nyt, kun raken­ta­mi­nen kan­na­tai­si parhaiten.

50 vastausta artikkeliin “Tunnelin päässä valoa?”

  1. Vai onko se lähes­ty­vä tavarajuna? 

    Omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni uusien asun­to­jen hin­nat ovat vie­lä­kin aika uto­pis­ti­sia. Asui­sin mie­lui­ten met­ro- tai juna-ase­man lähel­lä, hyvä­laa­tui­ses­sa ker­ros­ta­los­sa. Uusis­sa talois­sa sai­si olla rei­lus­ti enem­män kerroksia.

  2. Gryn­de­rei­tä on täs­tä tur­ha syyt­tää, kun kau­pun­gin oma asun­to­tuo­tan­to­toi­mis­to­kin (ATT) syyl­lis­tyy tont­tien pant­taa­mi­seen. Esim. Vuo­saa­ren Ome­na­mä­keen oli­si pitä­nyt jo val­mis­tua ATT:n toi­mes­ta kak­si puu­ker­ros­ta­loa (HITAS) ja 20 oma­ko­ti­ta­loa. Näi­den raken­ta­mis­ta ei ole kui­ten­kaan aloi­tet­tu, vaan ton­tin­va­raus­ta jat­ket­tiin hil­jat­tain vuo­den 2010 lop­puun, kos­ka joi­ta­kin ATT:n alu­eel­le raken­ta­mia yli­hin­tai­sia rivi­ta­lo­ja on vie­lä myy­mät­tä. Jos nuo oma­ko­ti­ton­tit oli­si annet­tu oma­toi­mi­ra­ken­ta­jil­le oli­si­vat talot jo harjakorkeudessa.

  3. Osmo: Voi­sit ker­ran­kin lait­taa nyt omat rahat likoon tämän mie­li­pi­tee­si perusteella.

    Mitä arvoa on syy­tel­lä mui­ta huo­noik­si kapi­ta­lis­teik­si (tai vaa­tia Hel­sin­gin kau­pun­kia raken­ta­maan), jos ei itse ole yhtään sen parempi.

  4. Hih, Art­tu­ri. Gryn­de­rik­si ei ehkä noin vain voi ryh­tyä. Minä tus­kin sai­sin pan­kis­ta tar­peek­si lai­naa, ja Osmol­ta­kin var­maan puut­tuu asian vaa­ti­ma nip­pe­li­tie­to­tai­to. Osak­kei­ta osta­mal­la ja yhtiö­ko­kous­ta odot­ta­mal­la puo­les­taan tus­kin saa vipi­nää aikaan.

    Kyl­lä nii­tä huo­no­ja kapi­ta­lis­te­ja on ole­mas­sa, eikä sen totea­mi­nen ole sen kum­mem­paa kuin tote­ai­si jon­kun ole­van keh­no insi­nöö­ri, kun on suun­nit­te­lut kel­vot­to­man lait­teen. Eten­kin raken­nusa­lal­la on sen ver­ran luu­tu­nut mei­nin­ki, joh­tu­nee­ko men­nei­syy­den pai­no­las­tis­ta, että siel­lä moni kapi­ta­lis­ti has­saa raho­jaan kun uskal­lus­ta puuttuu.

    1. Tuot­ti vii­mek­si­kin. Kun ihmi­nen jou­tuu työt­tö­mäk­si, hänen toden­nä­köi­syy­ten­sä muut­taa uuden työ­pai­kan peiu­enl­tä paik­ka­kun­nal­ta suu­rem­mal­le on suu­rem­pi kuin toden­nä­köi­syys päin­vas­tai­seen muut­toon. Eri­tyi­sen toden­nä­köi­sek­si tämä tulee, jos per­heen pitää löy­tää ammat­tia vas­taa­va työ­paik­ka kah­del­le. Lisäk­si asu­mis­väl­jyy­den kas­vu hidas­tuu, jol­loin asun­to­kan­taan mah­tuu enem­män­vä­keä, mut­ta vain vähäk­si aikaa.

  5. Ei asun­to­kuplaan kan­nat­taa pum­pa­ta ilmaa. Asun­to­ja­han on myy­mät­tä vaik­ka kuin­ka pal­jon. Rahat mit­kä meni­si­vät muu­toin hyö­dyk­kei­den kysyn­tään ja loi­si­vat työ­tä ja tuo­tan­toa, mene­vät maan­kor­koi­hin. Mah­dot­to­man teho­ton­ta “elvy­tys­tä”, laman kur­jis­ta­mis­ta enneminkin.

  6. Art­tu­ri on oikeas­sa, jos nyt Osmo lai­tat omaa rahaa likoon niin luu­li­sin hyvin­kin että moni tämän blo­gin luki­ja voi­si lait­taa saman ver­ran omaa mukaan. 

    Eli ei muu­ta kuin REIT pys­tyyn, http://en.wikipedia.org/wiki/Real_estate_investment_trust , ja raken­ta­mi­ses­ta sinän­sä ei tar­vi tie­tää paljoa.
    (En vali­tet­ta­vas­ti tie­dä Suo­men REIT lain­sää­dän­nön yksi­tyis­koh­tia, mut­ta luo­tan että joku blo­gin luki­ja tietää)

    Sanoi­sin vaik­ka että kymp­pi­ton­ni 1000lta blo­gin luki­jal­ta jo raken­tai­si aika paljon.…

    Put all your eggs in the one bas­ket and — WATCH THAT BASKET. ” — Mark twain

  7. Voi­si val­tio­kin ryh­tyä kehit­tä­mään 200 kilo­met­rin pääs­sä Hesas­ta ole­via kau­pun­ke­ja jot­ta nii­den ympä­ris­töön saa­tai­siin enem­män yri­tyk­siä, jot­ta kaik­ki ei kasau­du tän­ne. Asun­not ja ton­tit­kin oli­si­vat hal­vem­pia. Sit­ten kun saa­daan hyvät rai­deyh­tey­det kau­pun­kien välil­le syn­tyy toi­mi­vin yhteis­kun­ta­ra­ken­ne. Kau­pun­kien sisäl­le vie­lä pikaraitiotiet.

    Suur­kau­pun­git eivät ole mukavia.

  8. Raken­taa hal­val­la? Min­tes­käs ne jo myy­dyt ton­tit, jot­ka on hin­noi­tel­tu nousu­kau­te­na? Ei ne ole var­maan mihin­kään kadonneet?

    Yhden kuu­kau­den perus­teel­la ei var­maan kan­na­ta vie­lä vetää mitään joh­to­pää­tök­siä. Työt­tö­myys kas­vaa ja käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot pie­ne­ne­vät jat­kos­sa­kin. Taan­tu­man jäl­kei­nen talous­kas­vu on jää­mäs­sä myös vai­suk­si. Eli tai­taa olla kyse osal­taan myös suu­rek­si nous­seen tar­jon­nan pur­kau­tu­mi­ses­ta. Myy­mät­tö­mien uusien asun­to­jen mää­rä­kin kun on edell­leen nousussa.

  9. Vil­le M, Suo­mes­sa­han ei vie­lä ole REIT-lain­sää­dän­töä, joten sel­lais­ta rahas­toa ei voi perus­taa. Vali­tet­ta­vas­ti. Luu­len, että Reit-rahas­tot hel­pot­tai­si­vat pait­si raken­ta­mi­sen taan­tu­maa, myös vuo­kra-asun­to­pu­laa, kun asun­to­si­joit­ta­mi­nen ei vaa­ti­si niin iso­ja pää­omia ja oli­si muu­ten­kin nykyis­tä vaivattomampaa.

  10. Joo, vuo­krat ovat nous­seet vaik­ka nousu on nyt ilmei­ses­ti pysäh­ty­nyt, mikä yhdes­sä tur­val­lis­ten sijoi­tus­koh­tei­den etsin­nän kans­sa tuot­taa kysyn­tää. Olen myös samaa miel­tä sii­tä että lamas­ta seu­ran­nee lisä­muut­toa Hel­sin­kiin. Tämä lama tun­tuu ravis­te­le­van var­sin­kin teol­li­suut­ta ja ole­tan sen kiih­dyt­tä­vän raken­ne­muu­tos­ta koh­ti pal­ve­lu­val­tai­sem­paa talout­ta, mikä taas lisää kau­pun­gis­tu­mis­pai­nei­ta. Sem­min­kin kun meil­lä on edel­leen erit­täin mata­la kaupungistumisaste.

    Tämä liit­tyy vähän asi­aan, eli kun nyt halu­taan kus­tan­nus­syis­tä teh­dä pie­niä asun­to­ja ja vie­lä vuo­kra­sel­lai­sia. Toi­saal­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä asu­mis­väl­jyys­kas­va eli tätä taas sit­ten luul­ta­vas­ti kadu­taan kun asun­to­jen muut­ta­mi­nen on kal­lis­ta, mis­tä syys­tä kau­pun­ki pitää koko­ra­joi­tuk­sia ihan vii­saas­ti. Mitäs jos näi­tä pit­kän ja lyhyen täh­täi­men tavoit­tei­ta yhdis­täi­siin? Eli teh­täi­siin rei­lun kokoi­sia asun­to­ja jot­ka voi jakaa osiin.

    Jos vie­lä vuo­kra-asun­to­si­joit­ta­ja tar­joai­si optio­ta, että hän ostaa osan asun­nos­ta ja lait­taa sen vuo­kral­la, mut­ta toi­sen puo­lis­kon omis­tusa­su­jal­la on mah­dol­li­suus lunas­taa se myö­hem­min omak­si. Sijoit­ta­ja sai­si vuo­kra-asun­non jol­la on tur­val­li­nen tuot­to ja taval­laan osta­ja val­mii­na, asu­kas mah­dol­li­suu­den laa­jen­taa asun­toa tulo­jen ja/tai las­ten kas­vaes­sa, ja kau­pun­ki pää­si­si niis­tä eril­lis­ten vuo­kra­ta­lo­jen pulmista.

  11. Vil­le S: Ei Osmon tart­te itse nii­tä asun­to­ja raken­taa. Ostaa vaan raken­nus­liik­keel­tä asun­non nyt “hal­val­la”. Kyl­lä ne yhtiöt raken­ta­vat lisää, jos tava­ral­le on kysyntää.

    Voi olla, että kapi­ta­lis­tit eivät koh­den­na resurs­se­ja tehok­kaas­ti, mut­ta on syy­tä olet­taa, että vir­ka­mie­het tai valis­tu­nut itse­val­tias teki­si sen vie­lä huonommin.

    Minus­ta on joten­kin omi­tuis­ta hih­kua sitä miten asun­not Hel­sin­gis­sä on erin­omai­nen sijoi­tus­koh­de ja sit­ten pysyä itse pois­sa mark­ki­noil­ta. Jos on ker­ta mark­ki­noi­ta parem­pi ennus­ta­maan sijoi­tus­ten tuot­ta­vuut­ta, niin täl­lä tie­dol­la voi teh­dä rut­kas­ti rahaa. Mitä perus­te­lui­ta / todis­tei­ta sinul­la on Osmo on esit­tää sii­tä, että osaat erot­taa hyvän sijoi­tus­koh­teen huo­nos­ta? Eli siis toi­sin sanoen mitä syy­tä kenel­lä­kään oli­si uskoa sijoitusneuvoasi?

  12. Täl­lai­se­na taval­li­se­na pul­liai­se­na onkin tul­lut kir­joi­tet­tua Osmon sivul­le. Ja kyl­lä­hän se niin on, että asia­si­säl­tö­ni kal­pe­nee mui­den kir­joit­ta­jien rinal­la. Mut­ta jokai­nen taaplaa tyylillään.

    Tuli­pa nyt vaan mie­leen Osmon kiin­nos­tu­nei­suus ympä­ris­tö­asio­hin. Muis­ti­ni syö­ve­reis­tä kai­voin­kin esiin sen, että Osmo on ollut iät ja ajat kiin­nos­tu­nut sii­tä, mitä Hel­sin­gin kort­te­leis­sa asu­mi­seen ja raken­ta­mi­seen liittyy.

    Mut­ta, eikö ole niin, että Osmo har­joit­taa pie­ni­muo­tois­ta yri­tys­toi­min­taa mitä tulee ympä­ris­tö­asioi­den neuvontaan. 

    Mie­les­tä­ni Osmo voi­si teh­dä luki­joil­leen sel­koa sii­tä, että kuin­ka (mah­dol­li­nen) yri­tys­toi­min­ta liit­tyy Osmon viral­li­siin ja sivul­laan jul­kis­ta­miin ajatuksiin.

  13. Asun­to­ja­han on myy­mät­tä vaik­ka kuin­ka paljon.”

    Point­ti: pal­jon­ko myy­mät­tö­mis­tä on ilman asuk­kai­ta? Se on oleellista.

  14. Niin ei tai­da Osmo olla ihan jää­vi REI­Tiä perus­ta­maan, mut­ta sinän­sä oli­si mie­len­kii­nois­ta kuul­la lisää mis­tä joh­tuu että REIT­te­jä ei vie­lä Suo­mes­sa ole? 

    Pää­si­si taval­li­nen­kin pik­ku kapi­ta­lis­ti raken­ta­maan Helsinkiä.

  15. Vil­le S: Kyl­lä Suo­mes­sa on taval­laan on jo REIT-lain­sää­dän­tö, jos tark­ko­ja ollaan. Edus­kun­ta hyväk­syi jos­kus maa­lis-huh­ti­kuun vaih­tees­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen vuo­kra-asun­toi­hin sijoit­ta­vien oy-muo­tois­ten rahas­to­jen tupla­ve­ro­tuk­sen poistamisesta.

    Itse reit­taus­lain­sää­dän­tö on kai par­hail­laan käsit­te­lys­sä. Minun pitäi­si työ­ni puo­les­ta tie­tää vaan kun en ihan tar­kal­leen tie­dä:( enkä jak­sa kaivaa.

    Mah­dol­li­ses­ti ja jopa toden­nä­köi­ses­ti lakia sovel­le­taan jo 2009 tili­kau­del­la, joten sii­nä mie­les­sä meil­lä on jo REIT-laki ellei edus­kun­ta tee totaa­lis­ta täyskäännöstä.

    Eri asia on, pal­jon­ko REIT-rahas­to­ja tuon var­sin sup­peak­si jää­vän lain avul­la syn­tyy. Jos­sain esi­val­mis­te­lu­vai­hees­sa puhut­tiin sen kos­ke­van vain vuo­kra­ta­lo­jen uudis­tuo­tan­toa, mut­ta se ulo­tet­tiin sit­tem­min kaik­kiin vuokra-asuntokiinteistöihin. 

    Sekä vuo­kra­ta­lo­tuo­tan­toa että vuo­kra-asun­toi­hin sijoit­ta­mis­ta sen luu­li­si tyn­kä­nä­kin piris­tä­vän. Aina­kin helpottavan.

  16. Kvar­taa­li­ta­lou­des­sa ei ole pit­käl­le kat­so­via kapitalisteja.
    Nyt pää­oman omis­ta­jat ja hal­ti­jat kat­so­vat mis­tä saa­daan paras tuot­to kesäl­lä ja tähyil­lään loppuvuotta.
    Raken­ta­mi­sen hal­puu­del­la ei ole väliä, kos­ka sidot­tu pää­oma syö hal­puu­den edut.
    Ei palk­ko­jen osuus raken­ta­mi­ses­sa­kan ole enää niin suu­ri, että sii­tä kan­nat­tai­si välittää.

    Yleen­sä­kin duu­na­rin­palk­ko­jen osuus jalos­tusar­vos­sa vähe­nee koko ajan ‚suu­rin osa palk­ka­kus­tan­nuk­sis­ta tulee väli­por­tais­ta, jot­ka elä­te­tään samal­la palk­ka­ta­sol­la kai­kis­sa taloustilanteissa

  17. Raken­taa hal­val­la? Min­tes­käs ne jo myy­dyt ton­tit, jot­ka on hin­noi­tel­tu nousu­kau­te­na? Ei ne ole var­maan mihin­kään kadonneet?”

    Suu­ri osa raken­ta­mi­sen tuo­tois­ta tulee maan arvon nousus­ta. Raa­ka­maa­ta on han­ki­taan kaa­voit­ta­mat­to­mil­ta alueil­ta ja puo­lueil­le mak­se­taan sit­ten raken­ta­mi­soi­keu­des­ta, kun raken­ta­mi­nen tulee kannattavaksi.

    1. Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki omis­taa lähes kai­ken maan eikä yleen­sä myy vaan vuo­kraa sitä, kos­ka arvon­nousu kuu­luu yhteis­kun­nal­le eikä keinottelijoille.

  18. Tääl­lä­hän on koh­ta kun­non Winca­pi­ta mei­nin­ki pääl­lä, ehdo­tet­tu hat­tua kier­tä­mään ja koh­ta rekal­la rahaa takaisin…

    REI­Tit on kait mah­dol­li­sia perus­taa, mut­ta eivät kiin­nos­ta ketään vaka­vaa sijoit­ta­jaa; ensin sijoi­tus­ra­has­to (REIT) mak­saa verot tulok­ses­taan, ja sit­ten sijoit­ta­jat mak­sa­vat taas veron osin­gois­taan. Sijoit­ta­mal­la suo­raan asun­toi­hin sääs­tyy tuplaverotukselta.

  19. Yhteis­kun­nal­li­ses­ti asun­to­ja kan­nat­taa raken­taa, kos­ka yli­tar­jon­ta pai­naa hin­to­ja. Bis­nek­se­nä sen sijaan oli­si parem­pi ostaa nykyisiä.

    Osa­ke­mark­ki­noi­den kova poh­ja tai­si löy­tyä jos­kus hel­mi­kuun lopul­la. Reaa­li­ta­lou­des­sa men­nään vie­lä alas­päin, mut­ta mikäs täs­sä kun kesä­kin tulee.

  20. Suo­mi ei suo­si kan­san­ka­pi­ta­lis­mia vaan se suo­sii ulko­mai­sia suuryrityksiä.

  21. Kvar­taa­li­ka­pi­ta­lis­mi ei väli­tä mitä tapah­tuu esni vuon­na. Tuot­to­jen mak­si­moin­ti halu­taan seu­raa­val­la kvartaalilla.
    Maa­il­ma on muut­tu­mas­sa sen ver­ran epä­va­kaak­si, ettei kan­na­ta suun­ni­tel­la busi­nek­sia enää parin vuo­den­kaan tähtäyksellä.

    Yksi Marxin ideois­ta oli, että suh­dan­ne­vih­te­lut laa­je­ne­vat sää­te­lyn vähen­tyes­sä ja lopul­ta jär­jes­tel­mä romah­taa, kun sykli alas­päin on lii­an syvä ja näin näyt­tää käyvän.

  22. Mut­ta entä­pä se ilmas­ton­muu­tos? Eikö sitä olla enää huo­lis­saan? Eikö sen peto­nin pääs­töt enää vai­vaa­kaan, tai ne tapet­ta­vat puut? Entä­pä meren­pin­nan nouse­mi­nen met­ri­tol­kul­la jo lähiai­koi­na ja Hel­sin­gin väis­tä­mä­tön uppoa­mi­nen mereen, eikä tämä huo­le­ta hal­li­tus­ta ja vir­hei­tä lainkaan?

  23. Mitä miel­tä Osmo olet “yleis­hyö­dyl­lis­ten” raken­nut­ta­jien (isoim­pi­na Sato ja VVO) ase­mas­ta? Var­sin­kin Saton koh­dal­la tun­tuu, että voit­toa tuot­ta­va bis­nes pörs­si­haa­vei­neen on huo­mat­ta­vas­ti kiin­nos­ta­vam­paa kuin taval­lis­ten pul­liais­ten edul­li­nen asu­mi­nen. Vai­kut­tai­si sil­tä, että ko. yhtiöt ovat saa­neet poliit­tis­ten kyt­ken­tö­jen­sä vuok­si mono­po­lia­se­man yleis­hyö­dyl­li­seen sek­to­riin tah­ko­tak­seen rahaa omis­ta­jil­leen (elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt yms).

    Ylen MOT-ohjel­man perus­teel­la irvok­kain esi­merk­ki lie­nee suo­ma­lai­nen ASO-jär­jes­tel­mä, jos­sa raken­nut­ta­jil­la ei ole kiin­ni lain­kaan omaa pää­omaa, mut­ta sen sijaan var­ma tulo­läh­de. Ilm. Ruot­sin sys­tee­mi oli­si ollut asu­kas­kes­kei­syy­des­sään parem­pi, mut­ta nämä yhtiöt onnis­tui­vat vie­mään val­mis­te­lu­vai­hees­sa polii­tik­ko­ja kuin kuoriämpäriä. 

    Sinän­sä Suo­mes­sa on ihan tur­ha odot­taa pariin vuo­teen tilan­teen kor­jaan­tu­mis­ta asun­to­mark­ki­noil­la. Hin­nat ovat edel­leen his­to­rial­li­ses­ti kor­keal­la talou­den saka­tes­sa vien­nin muka­na. Polii­ti­kot voi­si­vat kes­kit­tyä miet­ti­mään, miten jat­kos­sa myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pys­tyt­täi­siin tuot­ta­maan koh­tuu­hin­tais­ta asumista.

    1. Minä olen yrit­tä­nyt pois­taa esi­mer­kik­si pakol­li­sia pysä­köin­ti­paik­ka­nor­me­ja (500 €/k‑m2) asu­mis­kus­tan­nuk­sia nos­ta­mas­ta, mut­ta ei ole oikein tuot­ta­nut menestystä.

  24. Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki omis­taa lähes kai­ken maan eikä yleen­sä myy vaan vuo­kraa sitä, kos­ka arvon­nousu kuu­luu yhteis­kun­nal­le eikä keinottelijoille.”

    Hie­noa kuul­la tämä. Miten usein vuo­krat tar­kis­te­taan? Jos ei nii­tä tar­kis­te­ta vuo­sit­tain maan vuo­kraa­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä spe­ku­loin­nin estä­mi­ses­sä. Jos maan reaa­li­hin­ta nousee pää­kau­pun­ki­deu­dul­la kes­ki­mää­rin n.3%-4% vuo­des­sa, tuo­ta suu­ruus­luok­kaa pitäi­si olla vuo­kran­ko­ro­tus vuosittain.

  25. Vaa­ti­mat­to­man mie­li­pi­tee­ni mukaan, on jär­je­tön­tä muut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le asu­mi­sen kal­leu­den takia. Onhan Suo­mes­sa mui­ta­kin kas­vu­kes­kuk­sia, jois­sa pää­see asu­maan kau­pun­gin kes­kus­taan samal­la hin­nal­la kuin pk-seu­dul­la jon­ne­kin Van­taan peru­koil­le. Pal­kat saat­ta­vat olla kui­ten­kin liki samat.

    Pk-sudun lisäk­si aina­kin Tam­pe­reen, Oulun ja Turun-Salon seu­dut ovat pääs­seet naut­ti­maan sii­tä posi­tii­vi­ses­ta kier­tees­tä, jota vir­keä talous ruok­kii. Työ­pai­kat­han luo­vat toi­sia työ­paik­ko­ja tämän­kin laman jälkeen.

    Nyt kaik­ki siel­lä Hell­sin­kis­sä osta­maan sijoi­tusa­sun­to­ja ja hinaa­maan hin­to­ja ylös niin saa­daan kas­vua edes hiu­kan tas­a­puo­li­sem­min ympä­ri maa­ta. Samaan sys­syyn elä­män­laa­tu koho­aa, jos ei sit­ten ole sitä miel­tä, että Van­taa tai Nur­mi­jär­vi rökit­tä­vät mai­ni­tut muut kas­vu­kes­kuk­set elämänlaadussa.

  26. Osmo: Kuu­luu­ko myös arvon las­ku yhteis­kun­nal­le, eikä kei­not­te­li­joil­le? Mik­si ole­tat, että kapi­ta­lis­tit eivät mak­sai­si ton­teis­ta riit­tä­väs­ti, jos ne myy­täi­siin huutokaupalla?

    Kun kau­pun­ki omis­taa ton­tit polii­ti­koil­la on kan­nus­ti­met yllä­pi­tää kai­ken­lai­sia näi­den tont­tien arvoa nos­ta­via jär­jes­tel­miä, kuten nyt esim. ali­hin­tais­ta liik­ku­mis­ta ja lii­an vähäis­tä kaavoittamista.

  27. Hie­noa kuul­la tämä. Miten usein vuo­krat tar­kis­te­taan? Jos ei nii­tä tar­kis­te­ta vuo­sit­tain maan vuo­kraa­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä spe­ku­loin­nin estämisessä. ” 

    Kau­pun­ki on itse kei­not­te­li­ja Hel­sin­gin tapauk­ses­sa. Hel­sin­ki mää­rit­te­lee maan arvon kaup­po­jen perus­teel­la, jot­ka perustuvat:

    Sel­lais­ten hen­ki­löit­ten kaup­pa­hin­toi­hin, joi­hin on varaa vain n promillella.
    Mark­ki­na­hin­ta­na pide­tään siis sitä mitä kai­kein varak­kaim­mil­la on varaa maksaa.

    Kyl­lä Osmo on onnis­tu­nut pro­ba­gan­das­sa parem­min kuin aatu. Hänen aja­tuk­sen­sa ja aat­ten­sa ovat kuin Bogo­mo­lof­fin , mut­ta jos­tain syys­tä hän­tä pide­tään köy­hän asioi­den ajajana ?

    1. Minä­kin pidän aivan höl­mö­nä mää­ri­tel­lä maan arvoa toteu­tu­nei­den har­vo­jen tont­ti­kaup­po­jen perus­teel­la. Maan arvo on pal­jon hel­pom­pi pää­tel­lä toteu­tu­neis­ta asun­to­kau­pois­ta. Mikä menee raken­nuk­sen arvon yli on sijain­nin eli ton­tin arvoa. Kau­pun­ki kui­ten­kin vuo­ria mää­rä­tes­sään hin­noit­te­lee ton­tit noin puo­leen käy­väs­tä arvos­ta, joten tap­pio jää kau­pun­gin puolelle.

  28. Meil­lä on huo­no­ja kapi­ta­lis­te­ja, kun anta­vat asun­to­tuo­tan­non pysäh­tyä nyt, kun raken­ta­mi­nen kan­na­tai­si parhaiten”

    Tämä ei var­maan pidä paik­kaan­sa lii­ke­toi­min­ta­pe­rus­tei­sel­le raken­ta­mi­sel­le. Jos talot eivät mene kau­pak­si, niin tur­ha rakentaa.

    Yleis­hyö­dyl­li­sen voit­toa tavoit­te­le­mat­to­man raken­ta­jan taas kan­nat­tai­si nyt raken­taa niin pal­jon kuin rahat vaan riittävät.

  29. Kau­pun­ki kui­ten­kin vuo­kria mää­rä­tes­sään hin­noit­te­lee ton­tit noin puo­leen käy­väs­tä arvos­ta, joten tap­pio jää kau­pun­gin puolelle.”

    Wind­fall-tulot mene­vät raken­nus­yh­tiöil­le uustuotannossa?
    Pitää ruve­ta kan­nat­ta­maan Van­ha­sen puu­tar­ha­kau­pun­ki-aja­tus­ta. Voi hank­kia asun­non talo­pa­ket­ti­na avai­met käteen hin­taan 1000e/neliö ja ton­tin saa puo­leen hintaan.

  30. Jos Suo­mes­sa oli­si oikeas­ti REIT-lain­sää­dän­tö kun­nos­sa niin Sato ja VVO muut­tui­si­vat heti REITeiksi.

  31. Suo­men kal­tai­ses­sa har­vaan asu­tus­sa maas­sa oma­ko­ti­ton­tin todel­li­nen mark­ki­na­hin­ta on alle puo­len vuo­den pal­kan tasolla.
    Nykyi­nen maan hin­ta on vedä­tet­ty hin­ta rajoit­ta­mal­la kei­no­te­koi­ses­ti raken­nus­maan määrää .

    Tämä joh­taa juu­ri tyh­mään puu­tar­ha­kau­pun­kiin eli Osmon poli­tik­ka ei juu­ri­kaan tue vih­rei­den pää­mää­riä vaan Bogo­mo­lof­fin tapais­ten ultraliberaalien

  32. Eikö yhteis­kun­nal­le oli­si hyväk­si se, että asun­to­jen hin­nat saa­tai­siin las­ke­maan? Sil­loin eri­tyi­ses­ti nuor­ten ei tar­vit­si­si sitou­tua kym­me­nien vuo­sien lai­noi­hin ja rahaa jäi­si muuhunkin.

    Itse näki­sin, että eri­tyi­ses­ti oma­ra­ken­ta­mis­ta (on se sit­ten har­tia­pank­kia tai raken­nut­ta­mis­ta) täy­tyi­si saa­da lisää. Yleen­sä tämä mene­tel­mä tuot­taa laa­duk­kaam­paa (parem­mat mate­ri­aa­lit) ja hal­vem­paa asu­mis­ta kuin gryn­de­rei­den tuo­tan­to. Jos raken­nus­tont­te­ja oli­si tar­jol­la yksi­tyi­sil­le enem­män, niin tämä vaih­toeh­to oli­si todel­li­nen ja las­ki­si kai­ken asu­mi­sen hin­taa. Kukaan ei mak­sai­si enää 100 m² rivi­ta­los­ta 300 000e, jos 150 m² oma­ko­ti­ta­lon raken­nut­taa 250 000e.

    Jos halu­taan tii­viim­pää asu­mis­ta, niin mis­sä meil­lä on kyt­ke­tyt kau­pun­ki­ta­lo­ri­vit, jois­sa jokai­nen “oma­ko­ti­ta­lo” on omal­la ton­til­laan? En tie­dä kuin yhden kokei­lun Tampereelta.

    Joten­kin vaan tun­tuu, että ketään päät­tä­jää ei kiin­nos­ta teh­dä töi­tä tont­ti­tar­jon­nan lisää­mi­sek­si ja asun­to­jen hin­to­jen las­ke­mi­sek­si. Ei var­sin­kaan jo men­neel­lä nousu­kau­del­la, jol­loin asun­to­jen hin­to­jen vakiinnuttamisella/laskemisella ei edes oli­si niin pal­jon nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. Nyt­hän jos asun­not dip­paa pahas­ti las­ku­kau­del­la, menee osal­ta asun­to alta ja vel­ka jää.

    BTW: Nuor­ten työt­tö­myys alkaa ole­maan sel­lais­ta luok­kaa, että asun­to­jen hin­to­jen nousua ei kan­nat­tai­si ennus­taa aina­kaan ensia­sun­to­jen osta­jien varal­li­suu­teen perustuen.

  33. Eikö yhteis­kun­nal­le oli­si hyväk­si se, että asun­to­jen hin­nat saa­tai­siin las­ke­maan? Sil­loin eri­tyi­ses­ti nuor­ten ei tar­vit­si­si sitou­tua kym­me­nien vuo­sien lai­noi­hin ja rahaa jäi­si muuhunkin.”

    Täs­sä­hän tämä ongel­ma on. Kau­pun­git halua­vat tii­vis­tä asu­mis­ta eli rivi- ja ker­ros­ta­lo­ja, kos­ka täl­löin saa­daan tätä halut­tua jouk­ko­lii­ken­ne aluet­ta ja tii­vis­tä asu­mis­ta. Ongel­ma­na tie­tys­ti on se, että rivi- ja ker­ros­ta­lo­ja eivät raken­na yksi­tyi­set vaan ainoas­taan gryn­de­rit. Nämä taas eivät ala raken­taa, jos eivät usko saa­van­sa heti myy­tyä asun­to­ja voitolla.

    Vas­tauk­se­na ongel­maan on siis tämä: kau­pun­git luo­pu­vat tii­viin raken­ta­mi­sen ideo­lo­gias­ta, jol­loin riip­pu­vuus gryn­de­reis­tä hävi­ää. Pitäi­si vaan alkaa kaa­voit­taa oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja, jol­loin per­heet voi­si­vat itse raken­taa itsel­leen talot.

    Vali­tet­ta­vas­ti tii­vis raken­ta­mi­nen lisää riip­pu­vuut­ta gryndereistä.

  34. Eikö yhteis­kun­nal­le oli­si hyväk­si se, että asun­to­jen hin­nat saa­tai­siin laskemaan?”

    Tot­ta kai. Parem­pi oli­si vie­lä, kun kerät­täi­siin vapaat lou­naat eli maan ja luon­non­va­ro­jen hin­ta vero­tu­loik­si. Näin mark­ki­noil­le jäi­si ainoas­taan tuo­tan­non arvo ja talous­huo­let oli­si­vat menneisyyttä.

  35. Ensin­nä­kin ylei­nen hin­to­jen las­ku ei ole toi­vot­ta­vaa, ihan sii­tä syys­tä että del­faa­tio­kier­re jos­sa hin­nat eli pal­kat las­ke­vat on tap­pa­va tau­ti, mik­si inves­toi­da mihin­kään jos kätei­sen rahan arvo kas­vaa teke­mät­tä mitään? Asun­nois­sa on vie­lä sel­lai­nen eri­kois­piir­re, että nii­den nimel­lis­hin­to­jen las­ku ajaa asun­to­ve­lal­li­set vai­keuk­siin. Pie­neh­kö kor­jaus­lii­ke alas­päin (jotain 15%) ei vie­lä aiheu­ta isom­pia ongel­mia, mut­ta en todel­la­kaa toi­vo asun­to­jen hin­to­jen romah­dus­ta (jotain 30%).

    Toi­sek­si, tii­vis ja oma­toi­mi­ra­ken­ta­mi­nen eivät ole toi­si­aan pois­sul­ke­via, meil­lä ei vaan ole tämä tapa­na. Kes­ki-Euroo­pas­sa oma­ko­ti­ta­lo 200 neliön kau­pun­ki­ton­til­la on ihan nor­maa­lia, ja rivi­ta­lon tapais­ta­kin voi teh­dä kyt­ke­mäl­lä talot riviin. Osat­tiin meiil­lä­kin ennen, tus­kin vaik­ka Puu-Val­li­lan talo­ri­ve­jä on raken­nus­lii­ke tehnyt. 

    Kave­rin kans­sa joka oli juu­ri raken­ta­nut talon puhut­tiin aihees­ta, hän tote­si että piti hank­kia Van­taal­la tuhan­nen neliön tont­ti jot­ta saa edes joten­kin jär­ke­vän kokoi­sen talon (~150 neliö­tä) teh­tyä. Hänel­le kel­pai­si kyl­lä esim. 400 neliön tont­ti, vähem­män nur­mik­koa lei­kat­ta­va­na. Täs­sä ei ole jär­jen häi­vää ja täs­tä tulee­kin kaa­voit­ta­jaa hauk­kua. Poh­dit­tiin, että jah­ka se kir­kon­ky­lä saa­dan yhdis­tet­tyä Hel­sin­kiin niin ehkä se sii­tä, KSV on kui­ten­kin aika hyvä kaavoittaja.

  36. Toi­sek­si, tii­vis ja oma­toi­mi­ra­ken­ta­mi­nen eivät ole toi­si­aan pois­sul­ke­via, meil­lä ei vaan ole tämä tapana.”

    Ei ole tapa­na ei. Eikä ole muu­tos­ta näkö­pii­ris­sä. Joten tii­vis­tä raken­net­taes­sa gryn­de­rien val­ta jat­kuu ja lama-aika­na ei rakenneta.

    Näin Chica­gos­sa, että esi­kau­pun­kia­lu­eel­la oma­ko­ti­ta­lo­jen sei­nien väliä oli kak­si met­riä. Ja tämä oli nor­mi joil­lain alueil­la. Toki oli myös kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta nor­maa­le­ja mei­kä­läi­siä omakotitalotontteja.

    Minus­ta oli­si paras­ta, että Suo­mes­sa kai­kil­le haluk­kail­le jaet­tai­siin (myy­täi­siin) oma­ko­ti­ta­lo­ton­tit joil­le raken­taa. Lopuil­le sit­ten gryn­de­rin raken­ta­maa pien­tä ja tii­vis­tä asu­mis­ta. Näin luul­ta­vas­ti lama-aika­na­kin talo­ra­ken­ta­mi­nen pysyi­si käyn­nis­sä joh­tuen oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­mi­ses­ta. Tii­viit alu­eet raken­net­tai­siin sit­ten noususuhdanteessa.

  37. Juha, mitä vikaa sii­nä on että vain kaa­voi­te­taan tii­vii­tä oma­ko­ti­ta­loa­luei­ta? Esim. Ormus­pel­toon tulee kyt­ket­ty­jä talo­ja joi­hin kau­pun­ki tekee perus­tuk­set, mut­ta loput voi teh­dä asu­kas itse.

  38. Juha, mitä vikaa sii­nä on että vain kaa­voi­te­taan tii­vii­tä oma­ko­ti­ta­loa­luei­ta? Esim. Ormus­pel­toon tulee kyt­ket­ty­jä talo­ja joi­hin kau­pun­ki tekee perus­tuk­set, mut­ta loput voi teh­dä asu­kas itse.”

    Ei vikaa kun­han ton­teil­le löy­tyy osta­jat. Mut­ta en ole näh­nyt mis­sään tuol­lais­ta kaa­voi­tus­ta. Lie­nee harvinaista.

    Jos tuo yleis­tyy, niin huo­no jut­tu tie­tys­ti niil­le, jot­ka haluai­si­vat omat pihat.

  39. Ensin­nä­kin ylei­nen hin­to­jen las­ku ei ole toi­vot­ta­vaa, ihan sii­tä syys­tä että del­faa­tio­kier­re jos­sa hin­nat eli pal­kat las­ke­vat on tap­pa­va tau­ti, mik­si inves­toi­da mihin­kään jos kätei­sen rahan arvo kas­vaa teke­mät­tä mitään?”

    Ei kaik­kien hyö­dyk­kei­den, mut­ta asun­to­jen hin­to­jen las­ku on toi­vot­ta­vaa. Asun­to­jen hin­ta syn­nyt­tää deflaa­tion, kos­ka suu­rin osa asun­to­jen hin­nois­ta on maan hin­taa. Maan hin­ta ei tuo­ta mitään, päin­vas­toin, se on pois­sa tuot­ta­vis­ta inves­toin­neis­ta. Vel­ka on pois­sa tule­vai­suu­den kulu­tuk­ses­ta ja jos sil­lä rahal­la ei inves­toi­da tuo­tan­toon, vel­kaa ei pys­ty­tä maksamaan.

    Asun­nois­sa on vie­lä sel­lai­nen eri­kois­piir­re, että nii­den nimel­lis­hin­to­jen las­ku ajaa asun­to­ve­lal­li­set vai­keuk­siin. Pie­neh­kö kor­jaus­lii­ke alas­päin (jotain 15%) ei vie­lä aiheu­ta isom­pia ongel­mia, mut­ta en todel­la­kaa toi­vo asun­to­jen hin­to­jen romah­dus­ta (jotain 30%).”

    Jos asun­nois­sa on yli­hin­ta, ei nii­den hin­to­ja kan­na­ta kei­no­te­koi­ses­ti yllä­pi­tää. Se vain pitää resurs­sit sidot­tui­na maan hin­taan ja pois­sa tuot­ta­vis­ta inves­toin­neis­ta. Pitäi­si inves­toi­da johon­kin, mil­lä velat maksetaan.

  40. Juha, Espoos­sa teh­tiin jotain vas­taa­vaa. Ormus­pel­lon lisäk­si noi­ta on Hel­sin­gis­sä muis­taak­se­ni tulos­sa Kunin­kaan­tam­meen. Ja onhan niis­sä toki takapiha.

  41. tus­kin vaik­ka Puu-Val­li­lan talo­ri­ve­jä on raken­nus­lii­ke teh­nyt.

    Itse asias­sa ne kyl­lä ovat gryn­de­rien tekemiä.

    Mat­ti Koi­vu­mäen kir­jas­sa Puu-Val­li­lan kas­vot ker­ro­taan kuin­ka alue kaa­voi­tet­tiin työ­väes­töl­le väl­jäk­si alu­eek­si jos­sa asun­noil­la olsii omat pihat, kos­ka ei halut­tu enem­pää “saman­lai­sia kasar­me­ja kuin Töö­lös­sä”, mut­ta talo­ja raken­ta­neet ura­koit­si­jat lähes tupla­si­vat raken­nus­pin­ta-alan käyt­tä­mäl­lä kaa­van porsaanreikiä.

    Alu­een eri­koi­set kat­to­ra­ken­teet joh­tu­vat sii­tä, että kaa­va mää­rä­si talot yksi­ker­rok­si­sik­si, mut­ta räys­tään ylä­puo­lel­le tule­vaa ker­ros­ta ei las­ket­tu, joten sin­ne saat­toi teh­dä toi­sen ker­rok­sen kun veti kat­to­pel­lin lähes pystysuoraan.

    Minul­la ei nyt ole kir­jaa käsil­lä, joten yksi­tyis­koh­dis­sa voi olla pien­tä heit­toa. Jos kiin­nos­taa tutus­tua Puu-Val­li­lan his­to­ri­aan, niin tuo­ta löy­tyy kir­jas­tos­ta

  42. Näin Chica­gos­sa, että esi­kau­pun­kia­lu­eel­la oma­ko­ti­ta­lo­jen sei­nien väliä oli kak­si met­riä. Ja tämä oli nor­mi joil­lain alueil­la. Toki oli myös kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta nor­maa­le­ja mei­kä­läi­siä omakotitalotontteja.”

    Indo­ne­sias­sa oli vie­lä ahtaam­paa, raken­nusoi­keus oli 1 eli 400 m² ton­til­le sai raken­taa 400 m² talon, mut­ta hyvin sopi ja vie­lä jäi pie­ni etu-ja taka­pi­ha­kin. Talo oli komes­sa kerroksessa.
    Naa­pu­rit eivät häi­rin­neet, aita kun oli 3 met­riä kor­kea ja pääl­lä NATO-lan­kaa ja lasin sirpaleita.

    Myös Englan­nis­sa raken­ne­taan tiu­haan, tut­tu­ja ovat nuo talo­ri­vis­töt , jois­sa on pie­ni etu-ja takapiha.

    Austra­lias­sa suu­rin osa asun­nois­ta on oma­ko­ti­ta­lo­ja, Syd­neys­sä on jon­kin ver­ran ker­ros­ta­lo­ja­ja mata­lia rivi­ta­lo­ja, mut­ta 5 mil­joo­nan kau­pun­ki on suu­ri oma­ko­ti­ta­lo­jen mat­to ja aika väl­jäs­ti rakennettu

  43. Tra­joaml­la suu­ren mää­rän tont­te­ja n puo­len vuo­den pal­kan hin­taan oma­toi­mi­ra­ken­ta­jil­le yhteis­kun­ta edis­täi­si kil­pai­lua ja kan­sa­lais­ten hyvinvointia.
    Kun kaik­kein on asut­ta­va jos­sain niin, mik­si yhteis­kun­ta sitoo ihmi­set lai­na­mak­suun 30 vuodeksi ?

    Kyl­lä nyky­ajan ihmi­set ovat tyh­miä, me aikoi­naan 70-luvul­la osa­sim­me vaa­tia edull­si­ta asumista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.