Pysäköintiproomu

Olen täl­lä blogilla valitel­lut use­aan otteeseen sitä, kuin­ka kalli­ik­si tulee pysäköin­nin jär­jestämi­nen Helsin­gin uusil­la merel­lisil­lä asuinalueil­la. Paikan hin­ta liikkuu jos­sain 30 000 euron ja 50 000 euron välillä.

Kuulin mie­lenki­in­tois­es­ta ratkais­us­ta, joka olisi tar­jol­la merel­lisille asuinalueille: iso rav­in­to­lalai­va, joka tar­joaa korkeata­soisen merel­lisen rav­in­to­laelämyk­sen ja jon­ka ruumas­sa on auto­ja pysäköi­tynä use­assa kerroksessa.

Myön­net­täköön, että esimerkik­si Jätkäsaa­reen pysäköin­tip­roomun ei ole aivan help­po ympätä. Jos se olisi niemen kär­jessä, liikenne menisi koko alueen läpi, mut­ta haus­ka ajatus.

Kat­so lisää tästä!

16 vastausta artikkeliin “Pysäköintiproomu”

  1. Eikö niitä saisi sukkelusveneinä?

    Mikä hyvän­sä meto­di, joka pois­taa auto­ja katu­jen var­sil­ta on suositelta­va. Tietysti pois­taako tämä auto­ja katu­jen var­sil­ta vai syn­nyt­tääkö tämä lisää liiken­net­tä — tiedä sit­ten. Toki, jos proomul­la voidaan vältää kaavoit­ta­mas­ta jotakin tiet­tyä puis­toa parkkipaikak­si, niin kan­nat­taisi harki­ta tarkkaan. 

    Entä jos tehtäisi­in niin, että Ruotsin laivo­ja ei velvoitet­taisi men­emään yhtään min­nekkään, voisi­vat pysyä lai­turis­sa ja poruk­ka räl­lästää ja pysäköin­tipaikat voisi myy­dä kaupunki­laisille? Vai onko niitäkin, jot­ka käyt­täväyt kys. aluk­sia varsi­naiseen paikas­ta a paikkaan b liikkumiseen?

  2. Göte­bor­gis­sa on jo mon­ta vuot­ta ollut iso pysäköin­tip­roomu. Nimikin on tyyp­il­listä göteborgilaishuumoria:
    http://www.abako.se/index.php?page_id=95

    Kyl­lä kai sel­l­aisil­la Hesan uusien kaupungi­nosien pysäköin­tiä voisi ratkoa? Eihän niitä ehkä ihan kärki­in tartte sijoit­taa (asi­aan tarkem­min pere­htymät­tömän rintaäänellä).

  3. Miten tuo lai­va eroaa siitä, että vain täytet­täisi­in laivan viemän tilan ver­ran mer­ta maal­la ja raken­netaan parkkipaikat ja näköalar­avin­to­la sinne?

    Mitä ole näh­nyt niitä suun­nitelmia esimerkik­si Jätkäsaares­ta, niin mah­tu­isi­han sinne merelle enem­mänkin täyt­tö­maa­ta ilman että tul­laan kaup­pamerenku­lun syväväylille tai pilat­taisi­in pien­veneil­i­jöi­den tai muiden kaupunki­lais­ten virkistysalueita.

    Tosin kai se vai­h­toe­htoiskus­tan­nus tässäkin tapauk­ses­sa olisi korkea, kos­ka alueen voisi käyt­tää asun­torak­en­tamiseen eikä autoille.

  4. Tuli­pa­han vietet­tyä aikoinaan Ams­ter­damis­sa tut­tu­jen jok­i­laivas­sa kesälo­maa. Sai­vat pitää “paat­tiansa” joki var­res­sa ilman suurem­paa byrokra­ti­aa. Taisi­pa kun­nal­lis­tekni­ikkaakin paat­ti­in jonkun ver­ran tulla.

    Jos joku hyö­ty tästä oli Ams­ter­damin kaupungille, niin ainakin se, että makoisia val­oku­via tur­istien pään menok­si jok­i­laivoista saati­in matka­toimis­to­jen sivuille.

    Eikös joskus Hesan edustal­la ollut olut-kal­jaasi (Margo[o]na?), mikä sit­tem­min upposi. Mut­ta veti­hän se paljon tur­is­te­ja kesäaikana osalleen.

    Mut­ta kun sarvikuonot ovat jostain Suomeenkin saa­puneet, niin minkä sille sit­ten voi.

  5. Hyödyl­lisem­pää olisi jos se parkki­lai­va liikkuisi. Laivaan ajet­taisi­in kyyti­in vaik­ka Hauk­i­lahdes­ta tai Hert­toniemestä, työ­mat­ka sujuisi mukavasti aami­aista tai viiden teetä naut­tien mer­i­maise­mas­sa. Lai­turil­ta olisi lyhyt ratik­ka- käve­ly­mat­ka per­ille, eli auton voisi jät­tää laivaan. Jatkoke­hi­tyk­senä sen auton voisi jät­tää vaik­ka kotiin!

  6. Juu, ja ensim­mäi­nen täl­lainen Kaapelite­htaan rantaan. Kor­vaa­maan alueen nau­ret­ta­van vähäistä pysäköin­tika­p­a­siteet­tia ja väärin sijoitet­tu­ja joukkoliikenneyhteyksiä.

    Päivisin Salmisaaren uudessa toimis­to­sum­pus­sa työsken­televät ja oikeustalon asi­akkaat saisi­vat auton­sa jon­nekin muualle kuin mei­dän sisäpihallemme.

    Iltaisin Kaapelin tapah­tu­ma-asi­akkaat voisi­vat käyt­tää proomua.

    Voisi tästä olla jotain riemua tuleville jätkäsaare­laisillekin, kun­han Crusellinsil­ta on valmis.

    Eikä yksi kahvi­lakaan pahaa tek­isi. On tuos­sa ran­nas­sa viihtynyt laival­laan mm. Mick Jag­ger. Ja tiet­ty Estellen porukka.

    Tämän jäl­keen metroase­ma saisi edelleen olla liian lähel­lä keskus­taa palvele­mas­sa ei-juuri-ketään tääl­lä päässä aluet­ta oleile­via ja keskus­tas­ta tule­via raiti­olin­jauk­sia voisi suun­nitel­la toiset 12 vuotta.

    Rantavi­i­va taitaa olla sata­man tont­tia. Kuka­han siel­lä alka­isi etsiä täl­laiseen yrittäjää?

  7. Luulisi parkki­hallin (pelkästä parkkipaikas­ta puhu­mat­takaan!) rak­en­tamisen ole­van paljon helpom­paa ja halvem­paa kuin isokokoisen proomun.

  8. Ari Heikki­nen: “Luulisi parkki­hallin (pelkästä parkkipaikas­ta puhu­mat­takaan!) rak­en­tamisen ole­van paljon helpom­paa ja halvem­paa kuin isokokoisen proomun.”

    Proomun rak­en­t­a­mi­nen on helpom­paa ja halvem­paa. Proomu voidaan rak­en­taa siel­lä, mis­sä se on edullis­in­ta, kun taas hal­li on raken­net­ta­va paikan pääl­lä, jär­jestet­tävä työ­maa, koneet ja tek­i­jät paikalle ym. 

    Hallille on myös vaikea löytää paikkaa: meren täyt­tämiseen on vaikea saa­da lupaa; vapai­ta tont­te­ja on vähän, jos puis­to­ja ei las­ke­ta; maan allakin on paikoin ahdas­ta tai maaperä vaikeaa rak­en­taa — eli rak­en­t­a­mi­nen on kallista. 

    Myös luvan hakem­i­nen on yksi­tyiselle raken­nut­ta­jalle haas­tavaa. Erään Helsin­gin kaupungi­nosan alle suun­nitelti­in pysäköin­tilu­o­laa, mut­ta tiet­tävästi taloy­htiöi­den vas­tus­tuk­sen vuok­si han­ke kar­i­u­tui. Julki­nen raken­nut­ta­ja teki sen jäl­keen oman luo­las­ton­sa saman kaupungi­nosan alle — salaiseen käyt­tö­tarkoituk­seen, jol­loin naa­pure­i­ta ei tarvin­nut kuulla:)

  9. Toiv­ot­tavasti kaik­ki eukonkan­to­henk­i­nen arkkite­htu­uri viedään jon­nekin muualle kuin kansallismaisemaan.

    En pysty otta­maan vielä oikein kan­taa, onko tämä eukonkan­to­henkistä arkkitehtuuria.

    Toinen eukonkan­to­henk­i­nen arkkite­htu­uri-ilmestys, joka kiertäisi ympäri Helsin­gin rannkkoa voisi olla kel­lu­va sauna. Sel­l­ainen on Kokkolassa. 

    Hieraisin silmiäni, kun meren­lahdelle ilmaan­tui saunaraken­nus, jon­ka teras­sil­ta hyp­päsi meren aal­toi­hin ilkosil­laan ole­via herroja.

    Mei­dän suo­ma­lais­ten kan­nat­taa minus­ta kuitenkin miet­tiä, ettemme kovin kovasti ylläpidä omi­tuisen pohjoisen kansan imagoa, joka meil­lä on noki­a­suo­ma­laisu­u­den rinnalla.

    Asiantun­ti­ja suus­ta: SUOMEN ONGELMA, ALKOHOLIA KAIKKIIN MAHDOLLISIIN ELÄMÄNYMPÄRISTÖIHIN.

  10. Ihan mie­lenki­in­toinen aja­tus. Jälkivi­isaan olisi ollut hyvä miet­tiä asi­aa kak­si vuot­ta sit­ten ja pohtia, olisiko Finnjetistä saanut sekä pysäköin­ti- että asuntolaivan.

    Uuden alusken rak­en­t­a­mi­nen ja varsinkin ylläpi­to tätä tarkoi­tus­ta varten voi olla yllät­tävän kallista. Aika nopea selvit­tää, mitä sel­l­ainen hökö­tys mak­saisi ja kuin­ka paljon kap­a­siteet­ti se tarjoaisi.

    Lai­turei­hin nimit­täin olisi kiva saa­da laivo­ja ja elämää. Toinen asia sit­ten on, aiheut­taako sel­l­ainen häir­tit­seväsä määrin liiken­net­tä jne.

    Jos lai­turei­hin, parkkip­roomu laite­taan, sen pitää olla laivan näköi­nen ja oloinen. Rav­in­toloi­ta ei juuri kaupunki­in kai­va­ta (eikä näin syr­jäisessä paikas­sa sijait­se­va vält­tämät­tä voi pitem­män päälle men­estyä, kos­ka lounasi­akkaat pitävät mon­en rav­in­tolan hengis­sä). Siitä vois smal­la rak­en­taa aus­nto­laivan. Queen Eliz­a­bet II:han oli Hong Kongisa uiv­ana hotellina.

  11. Markku af Heurlin: “Ihan mie­lenki­in­toinen aja­tus. Jälkivi­isaan olisi ollut hyvä miet­tiä asi­aa kak­si vuot­ta sit­ten ja pohtia, olisiko Finnjetistä saanut sekä pysäköin­ti- että asuntolaivan.”

    Minus­ta kyseessä ei ole jälkivi­isaus: Finnjet myyti­in romutet­tavak­si, on yksi niitä asioi­ta, joi­ta ei ymmär­rä, tai asian ymmärtää sitä kaut­ta, että liian mon­en päät­täjän ja tavalisen ihmisen his­to­ri­ati­etoisu­us on lapsen kengissä.

    Tra­di­tio ja his­to­ria posi­ti­ivises­sa hengessä olisi hyvä ottaa hal­tu­un ja on pääo­ma, välil­lähän tra­di­tio on pain­o­lasti, joka estää vält­tämätön­tä muutosta.

    Kel­lu­va sauna on vit­sikästä etenkin sil­loin, kun se ei ole pysyvä rakenne sopi­mat­tomas­sa ympäristössä.

    Ulko­maalaiset tykkää myös kovasti siitä suo­ma­lais­es­ta eri­ty­isyy­destä, että rannal­ta voi onkia voi onkia kuhia ym. Päät­täjät eivät ilmeis­es­ti Suomes­sa kestä, että jotakin voi olla ihan valmi­ina ja sitä jotakin voi tait­en ehostaa, ei kontrolloida.

  12. “Lai­turei­hin nimit­täin olisi kiva saa­da laivo­ja ja elämää. Toinen asia sit­ten on, aiheut­taako sel­l­ainen häir­tit­seväsä määrin liikennettä …”

    Sepä se, ei ole oikein, että asukkaat aje­taan kodeis­taan parhaaseen kaupunkikesäaikaan.

    “Jos lai­turei­hin, parkkip­roomu laite­taan, sen pitää olla laivan näköi­nen ja oloinen.”

    Ehkä nämä valmi­it jutu eiväåt liho­ta oikei­ta taho­ja tai jos san­ot­tan kau­ni­isti, ohjail­e­vat rahavir­to­ja väärille tahoille.

    “Rav­in­toloi­ta ei juuri kaupunki­in kai­va­ta (eikä näin syr­jäisessä paikas­sa sijait­se­va vält­tämät­tä voi pitem­män päälle men­estyä, kos­ka lounasi­akkaat pitävät mon­en rav­in­tolan hengissä).”

    Rav­in­to­lat ovat yllät­tävän tyhjiä, mut­ta yhä vain ollaan ilmeis­es­ti huolis­saan siitä, tuleeko helsinkiläis­ten kal­jan­tarve tyy­dyte­tyk­si mah­dol­lisim­man vähäl­lä vaivalla.

    SUOMEN ONGELMA: ALKOHOLIA KAIKKIIN MAHDOLLISIIN ELÄMÄNYMPÄRISTÖIHIN.

  13. TV:ssä näytet­ti­in fil­mi Finnjetin romut­tamis­es­ta. Voisi kuvitel­la, että olisi ollut mah­dol­lista tehdä sil­lä kuvitel­tu­ja mer­i­matko­ja jos­sakin tureval­lises­sa sata­mas­sa, joka kuitenkin olisi antanut illu­u­sion mer­i­matkas­ta. Matkus­t­a­mi­nen olisi ollut ekol­o­gista, kun polt­toainet­ta ei olisi tarvit­tu, laivan miehiostö olisi voin­ut toimia vain rekvisiittana.

    Laivas­sa oli tadol­la tehtyjä huonekalu­ja ja muu­ta laivarekvisi­it­taa, joi­ta paikalliset osti­vat kaupantekotarkoituksessa.

    Täl­laisen laivan sijoi­tu­s­paikan löytämi­nen ei var­maankaan ole kovin yksinker­tainen asia, mut­ta Finnjet sym­bol­isoi yhtä aikakaut­ta siinä määrin, että huonom­piakin raken­nelmia on säilytetty.

    Ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä, että teuras­ta­mo Kalasa­ta­mas­sa säi­lytetään ver­rat­tuna siihen, mitä on puret­tu. Vaeletelin alueel­la vuosi sit­ten, ko. raken­nuk­set herät­tivät ainakin sil­loises­sa kuo­sis­sa kylmiä väreitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.