Islamin haaste 4: fundamentalismi ja viha länttä kohtaan

Tun­nus­tan heti, että ymmär­ryk­seni islamis­mista on suurelta osin peräisin Oth­an Pamukin kir­jas­ta Lumi; kan­nat­taa muuten lukea. Kir­ja ker­too syr­jäis­es­tä itä­turkki­lais­es­ta kylästä ja siel­lä käytävästä val­tatais­telus­ta kom­mu­nis­mia ja islamis­te­ja vas­tus­tavas­ta Atatürkin nimeen van­no­vas­ta armei­jas­ta, islamis­te­ja ja armei­jaa vas­tus­tavaista kom­mu­nis­teista ja kom­mu­nis­te­ja ja armei­jaa vas­tus­tavista islamis­teista. Ja paljos­ta muusta.

Suurin osa islami­lai­sista ei ole kovin uskon­nol­lisia; ainakaan lukeneis­to ei juuri uskon­nol­lista ole. Olin joskus neljäkym­men­tä vuot­ta sit­ten kesätöis­sä sak­salaises­sa säi­lykete­htaas­sa, jos­sa tein töitä yhdessä turkki­lais­ten kanssa. Nämä oli­vat kaik­ki islami­nuskoisia, mut­ta se ei heitä paljon häirin­nyt. Joukos­sa oli kuitenkin yksi tosiusko­vainen, Ahmed, joka piti ruk­oushetken mon­ta ker­taa päivässä. Hän oli maan­mi­esten­sä raa’an pilkan kohteena.

Uskon­nolli­nen fun­da­men­tal­is­mi on mielestä jok­seenkin saman­laista uskon­nos­ta riip­pumat­ta, mut­ta islami­in yhdis­tet­tynä se on isom­pi ongel­ma pait­si sik­si, että fun­da­men­tal­is­mi islami­nuskois­t­en piiris­sä saa paljon jalan­si­jaa ja kos­ka se on luon­teeltaan niin poliittista.

Islamistit eivät tais­tele kris­tit­tyjä vas­taan vaan maal­lis­tu­mista. He ovat ennen kaikkea islami­lais­ten maid­en sisäi­nen ongel­ma, kos­ka huo­mat­ta­va osa — yleen­sä selvä enem­mistö kansas­ta — ei halua alis­tua hei­dän määräys­val­taansa. Kiihk­ousko­vaisu­u­teen uskon­nos­ta riip­pumat­ta kuu­luu, ettei oman elämän nuh­teet­to­muus riitä, vaan tärkein­tä on vah­da­ta myös naa­purin nuh­teet­to­muut­ta, vaik­ka tämä ei jakaisi samo­ja arvoja.

Islamistit ovat ennen kaikkea men­neisyy­teen hala­ja­va ja kaikkea mod­er­nia vas­tus­ta­va liike. Koulu­ja käynyt keskilu­ok­ka halu­aa mod­er­nia elämää, eikä halua alis­tua hei­dän pakko­val­taansa. Vuosi sit­ten etiopi­alaiset joukot tuli­vat vapaut­ta­maan Mogadishua islamistien val­las­ta, mut­ta nyt Soma­lia on annet­tu näi­den hallintaan, vaik­ka suurin osa väestä ei kai sitä halua.

Islamistit ovat kaa­pan­neet määräys­val­taansa yhä uusia mai­ta. Hyvin ratkai­se­vaa kamp­pailua käy­dään par’aikaa Turkin tule­vaisu­ud­es­ta, jos­sa islami­lainen puolue on poikkeuk­sel­lis­es­ti men­estynyt rehelli­sis­sä vaaleis­sa. Vaaras­sa on myös Pakistan.

Pamuk kuvaa kavah­dut­tavasti koraanikoulu­jen kirkas­silmäisiä kas­vat­te­ja ja sitä, kuin­ka islamistit voit­ta­vat jalan­si­jaa keskel­lä köy­hien toivottomuutta.

Eräs tut­tu ker­toi min­ulle lennos­ta Riadista Frank­fur­ti­in. Lennon kulues­sa koneen ves­saan vir­tasi hun­nutet­tu­ja naisia ja ves­sas­ta ulos tuli mod­ernisti farkkui­hin ja tiukkoi­hin puseroi­hin pukeu­tunei­ta aivan län­si­maisen näköisiä naisia. Mon­en har­taan islami­laisen har­taus on ulkoa päin pakotet­tua. Näin myös Teheranin nuori­son kesku­udessa. Teheranis­sa melkein kaik­ki nuorisokult­tuuri­in kuu­lu­va on kiel­let­tyä, mut­ta melkein mitä tahansa kaupungista kuitenkin löytyy.

Islamis­mi on läh­estynyt viime aikoina ara­bi­na­tion­al­is­mia, joka vielä 1990-luvul­la oli aivan eri asia. Sad­dam oli län­si­mai­ta vihaa­va ara­bi­na­tion­al­isti, mut­ta ei islamisti. Aja­tus, että hän olisi ollut vas­tu­us­sa Al Qaidan teoista, oli varsin yhtä mieliku­vi­tuk­selli­nen kuin aja­tus Kris­til­lis­demokraat­tien ja kom­mu­nistien liit­toumas­ta. Län­si­maid­en aseil­la nämäkin kak­si suun­taus­ta saadaan yhtymään. Irak oli alueen län­si­maisin val­tio, jos­sa nais­ten koulu­tus oli parhait­en jär­jestet­ty, mut­ta kyl­lä se pian luisuu islamistien käsiin.

Pasuk kuvaa myös islamistien katkeru­ut­ta kris­ti­tyn maail­man vau­raut­ta ja men­estys­tä kohtaan. Tämä kateus on yht­enä pon­ti­me­na islami­lais­ten vihaan länt­tä kohtaan. Loukatun ylpey­den paikkaamis­es­ta on kyse, kun Iran julis­taa pyrkivän­sä suur­val­lak­si suur­val­to­jen joukkoon. Län­nessä ei viha­ta kris­til­lisyyt­tä vaan maal­lis­tu­mista. Kolo­nial­is­min kaud­es­ta on myös jäänyt paljon hampaankoloon.

Kau­nainen asenne länt­tä kohtaan sik­iää suurkaupunkien slum­meis­sa niin ara­bi­mais­sa kuin Län­si-Euroopas­sa. Suuri työt­tömien nuorten miesten joukko on aina ollut uhka. Kun miljoon­aa ihmistä pide­tään toimet­tom­i­na Gazan avo­vanki­las­sa, mitä muu­ta siitä voi si’itä kuin radikalis­mia? Ennen muinoin siitä päästi­in jär­jestämäl­lä aika-ajoin sopi­va sota. Ihmiset, joil­la ei ole mitään menetet­tävää, voivat tehdä mitä hyvänsä.

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän väestöräjähdys on osa eikä ihan pieni osa tätä ongelmakokonaisuutta.

Min­un on vaikea uskoa, että islami­lainen fun­da­men­tal­is­mi voisi elää pitkään Inter­netin maail­mas­sa. Se on ennen kaikkea mod­ernisaa­tio­ta vas­tus­ta­va liike, joka ei lop­ul­ta voi kuin hävitä tais­telu­aan. Pidän sitä akan­vir­tana, joka on syn­tynyt, kun syr­jäi­nen maaseu­tu on tem­pau­tunut nopeasti suo­raan keski­a­jal­ta nykyaikaan. Slum­meis­sa kehit­tyvä, enem­män rodulli­nen kuin uskon­nolli­nen kap­ina­hen­ki on vaar­al­lisem­pi ilmiö. Slum­me­ja ei pidä synnyttää.

Mut­ta kuten san­ot­tu, ääri-islami­laisu­us ei halua alis­taa määräys­val­taansa “meitä” vaan maal­lis­tu­maan pyrkivät islami­laiset. Kysymys kuu­luu, tuleeko mei­dän aut­taa ääri-islami­lais­ten tyran­nisoimia ja onko meil­lä siihen mitään keino­ja. Vastikää Pak­istanis­sa val­taväestön kesku­udessa raivoa ääri-islamis­te­ja kohtaan herät­ti ruoskin­tavideo, jos­sa paikalli­nen sharia-tuomiois­tu­imen määräyk­ses­tä ruoskit­ti­in 17-vuo­tias tyt­tö. Mitä me voisimme tehdä täl­laisen estämiseksi?

Pamuk varoit­taa koraanikouluista. Suomes­sa niitä ei ole, eikä toiv­ot­tavasti tulekaan.

============================================================

Tähän keskustelu­un voivat osal­lis­tua vain rek­isteröi­tyneet, oma­l­la nimel­lään kir­joit­ta­vat henkilöt ja sel­l­aiset tämän blo­gin vak­i­tuiset nim­imerk­it, joiden henkilöl­lisyys on tiedos­sani. Rek­isteröi­tymi­nen tapah­tuu lähet­tämäl­lä min­ulle sähkö­pos­tivi­esti toimi­vas­ta sähkö­postista. (osmo@soininvaara.fi) Viesti­in tulee liit­tää kir­joit­ta­jan nimi­in rek­isteröi­ty puhe­lin­nu­mero. Jos numero on salainen tai puhe­lin­ta ei lainkaan ole, voi tietysti yrit­tää kek­siä jonkin toisen tavan vaku­ut­taa min­ut henkilön­sä olemassaolosta.

27 vastausta artikkeliin “Islamin haaste 4: fundamentalismi ja viha länttä kohtaan”

  1. Min­ua eniten kiin­nos­ta­va jut­tu on siinä mis­sä vih­jaat siihen että suurin osa on kuitenkin kohtu­ullisen maal­lis­tunei­ta. Tähän seikkaan liit­tyy kiin­nos­ta­va ris­tiri­ita Islami­nuskois­t­en val­tioiden ja ihmis­ten välillä. 

    Eli jos enem­mistö ihmi­sistä olisi maal­lis­tunei­ta, niin mik­si tämä maal­lis­tu­mi­nen ei näy itse Islamin uskon tulkin­nois­sa noiden maid­en uskon­nol­lis­ten johta­jien taholta. 

    Tai hei­jas­tu näkyvästi yhteiskun­nan arvois­sa esimerkik­si demokra­t­ian vaa­timuk­sien suuntaan.

    Onko niin että kun Islamin usko muut­tuu polit­tisek­si niin kuin se aina tekee, niin sen seu­rauk­se­na poli­it­tiset uud­estuk­set ovat mahdottomia.

    Loogis­es­ti ilmeis­es­ti sik­si että jos usko edus­taa totu­ut­ta niin täl­löin myös siihen perus­tu­va poli­ti­ik­ka edus­taa totu­ut­ta ja täl­löin poli­ti­ikan muut­tamiseen perus­tuvil­ta vaa­timuk­sil­ta putoaa poh­ja pois.

  2. #Jaas­su, Val­taosa islami­lai­sista maista ja kan­soista ovat kohtu­ullisen vapamielisiä Marokos­ta Indone­si­aan asti. Ääri-islamistien medi­anäkyvyys vääristää kokonaiskuvan.

    Tämä on ollut hyvä kir­joi­tus­sar­ja ja keskustelu ker­ras­saan tasokas­ta ja asial­lista. Palaut­taa uskoa inter­net­ti­in. Pelkään kuitenkin, että Soin­in­vaaran tavoin asi­aan kun­nol­la pere­htyviä ei löy­dy poli­ti­ikan ken­tältä val­ta­me­di­as­ta puhu­mat­takaan. Olete­tun vastapuolen leimaami­nen ja oikeu­teen haas­t­a­mi­nen ‘pysyy ja para­noo’, valitettavasti.

  3. Luulen että asia ei ole ihan noin yksinker­tainen että ääri-islam olisi koulut­ta­mat­tomien köy­hien ihmis­ten äärikon­ser­vati­ivi­nen liike.

    Ääri­hin­du­laisu­udessa ainakin on paljon reformili­ik­keen — tosin fasis­tisen sel­l­aisen — piirteitä. Samal­lalail­la atauerk­iläisyys oli kansal­lis­mielistä fasismia.

    Ääri-islam on var­maankin osit­tain koulut­ta­mat­tomien liike mut­ta esimerkik­si Hamasin mart­tyyrit ovat useim­miten koulutet­tu­ja mus­lime­ja uskon­to­tutk­i­ja Socott Atranin mukaan.

    Jos ääri-islam olisi nimeno­maan äärikon­ser­vati­ivi­nen koulut­ta­mat­tomien ihmis­ten liike, koulu­tus, Inter­net ja muut mod­erni media var­maan purisikin siihen. Mut­ta kos­ka se osin on varsin mod­erni koulute­tun väen fasis­tistyyp­pinen liike, näin ei vält­tämät­tä ole.

    Ei nat­sis­mikaan syn­tynyt koulut­ta­mat­tomien ihmis­ten keskuudessa. 

    Sak­sa oli toki lyö­ty ja sak­salaiset oli­vat nöyryytet­tyjä. Nat­sis­mi antoi heille toivon anglosak­sis­mia vas­taan niin kuin ääri-islam antaa toivon nöyryyte­ty­ille arabeille länt­tä vastaan.
    Mut­ta en usko että ääri-islam on niin vaan Inter­netil­lä, leiväl­lä ja sirkushu­veil­la pysäytettävissä.

  4. Paljon on puhut­tu euroopan huolestut­tavas­ta demografis­es­ta kehi­tyk­ses­tä, jos­sa mamut — etenkin mus­lim­it — lisään­tyvät niin vauhdil­la että joil­lakin alueil­la edus­ta­vat pian enem­mistöä. Mitä mieltä olet Euroopan demografis­es­ta kehityksestä?

    1. Kyl­lä se demografinen pom­mi on Eurooopan ulkop­uolel­la. Maa­han­muut­ta­jien syn­tyvyys ale­nee nopeasti hei­dän kotoudut­tuaan län­teen. Näin on tapah­tunut myös Suomes­sa. Tästä asi­as­ta levitetään aivan vääriä tilastotietoja.

  5. “Pasuk kuvaa myös islamistien katkeru­ut­ta kris­ti­tyn maail­man vau­raut­ta ja men­estys­tä kohtaan. Tämä kateus on yht­enä pon­ti­me­na islami­lais­ten vihaan länt­tä kohtaan. Loukatun ylpey­den paikkaamis­es­ta on kyse, kun Iran julis­taa pyrkivän­sä suur­val­lak­si suur­val­to­jen joukkoon. Län­nessä ei viha­ta kris­til­lisyyt­tä vaan maal­lis­tu­mista. Kolo­nial­is­min kaud­es­ta on myös jäänyt paljon hampaankoloon.”

    Tässä käytetään ter­me­jä kyl­lä aika ren­nos­ti. Ei esim. Bri­tan­ni­aa ja Ran­skaa ole voin­ut enää pitkään aikaan määritel­lä “kris­ti­tyik­si”. Ran­skas­sa val­tio seku­lar­isoiti­in täysin yli sata vuot­ta sit­ten v. 1901, ja Bri­tan­ni­as­sakin kirkko­ja myy­dään moskei­joik­si ja rav­in­toloik­si kiihtyväl­lä tahdilla. 

    Ainakin Län­si-Euroop­paa voi kut­sua vaikka­pa mate­ri­al­is­tisek­si parem­min perustein kuin kris­ti­tyk­si. Mater­il­ial­is­mi­han aat­teena ei tunne hyvää tai pahaa, oikea tai väärää, joten se sopii erit­täin hyvin ihmis­ten riistämisen perus­teek­si. Ain­oak­si oikeudek­si tulee vahvem­man oikeus, siis per­im­miltään väki­val­ta. Tämän mon­et heikom­pi­en maid­en asukkaat ovat saa­neetkin katk­erasti kokea.

  6. Ihan pakko laina­ta myös tänne erästä keskimääräistä älyl­lisem­pää kom­ment­tia hesarin keskustelu­pal­stal­ta liit­tyen Islamin uskoon.
    Uskoisin että alku­peräi­nen kom­men­toi­ja ei siitä pahastuisi.

    Los­si­vahti: Koraani sitoo

    Kaikil­la sama ihmisarvo?

    Kuka esit­tää tästä poikkea­van mielipiteen?

    Islamistit.

    Näin käy. Huudin suu­ran lop­ul­la: ihmiset on luo­tu riitelemään — näin luo­jan vapaas­ta tah­dos­ta, vaik­ka olisi voitu luo­da toisinkin. On sota­syylli­nen luo­ja, syylli­nen kaikki­in soti­in, kun loi niin omas­ta tahdostaan.

    Seu­raa, riitelijäk­si luo­tu­na olemis­es­ta, että “käy toteen Her­rasi sana: “Totis­es­ti minä täytän hel­vetin ihmi­sistä ja dzin­neistä yhdessä””. Muhammed sanoo: “Tätä varten hän on luonut hei­dät”. Teokraat­ti­nen islam­val­tio ei voi ihmisenä olemisen perus­tas­ta irtau­tua kor­jailemat­ta Koraania!

    Kuin suo­ma­laises­sa uskonop­pikeskustelus­sa vaik­ka 1700-luvun hen­gel­lisyy­den yksilöl­listymis­pros­es­sis­sa Moosek­sen lakia sovelta­va puh­da­sop­pisu­u­den aika val­tioelämästä jäikin — teokraat­tisel­la val­ti­ol­la on meil­lä edelleen kan­nat­ta­jansa. Kehi­tys aikaa ottaa islamin piiris­säkin, vaik­ka vääjäämätön: usko hen­gel­listyy yksilön kokemisen suun­taan ja lakkaa ole­mas­ta valtiosääntö.

    Rasisti­nen teko on meille rikolli­nen teko, jolle on teonku­vaus — kos­kee jokaista ihmistä. Mut­ta Koraani­in sitoutunut islam­val­tion (uskon­to-) johta­ja ei voi näin asi­aa läh­estyä. Hän joutuu erot­tele­maan oikeauskois­t­en ja vääräuskois­t­en teot tek­i­jän mukaan eri mit­ta­pu­ulle ja anta­maan tek­i­jän mukaan teon merk­i­tyk­sen. Kuka tekee ja kehen teko kohdis­tuu ratkai­se­vat, onko teko pahoin vai hyvin.

    Oikeu­den­ju­malattarel­lamme on liina silmil­lä jot­tei näk­isi, keitä tuomi­ol­la seisoo. Islamis­sa liinaa ei ole, vaan oikeu­den­ju­malattaren tulee tietää, kuka tuomi­olle tuo­duista on oikeauskoinen ja kuka vääräuskoinen. Emme tietysti hevin nielaise että voisi joku noin! Pitää kotoutua islami­in ensin.

    Rasis­tiseen tekoon tulemme näkemään liitet­tävän teon suun­ta eli siis se, kuka kenelle tekee jotain. Lähtöko­hta­han on se, että rasisti­nen teko tuomi­taan. Islami­laiset val­tiot ovat sen kieltämisen kan­nalle asettuneet.

    Sama kos­kee ihmisoikeuk­sia yleen­sä, sanan­va­pau­soikeuk­sia yleen­sä, uskon­va­paut­ta yleen­sä. Kaikissa näis­sä islamille aje­taan eriva­paut­ta joka tuo mus­limille vapaut­ta ja rajoit­taa muiden: uskon­tokun­nat ovat eri­ar­voiset islamin näkökulmasta.

    Olisi loukkaavaa puoleltamme pitää sama­nar­voise­na islamia muiden oppi­en kanssa, kun se itse sama­nar­voisuuten­sa kieltää!

    Kään­tyä islami­in? Muhammed opet­taa, että niin selviy­tyy: “Totis­es­ti hyvät työt pois­ta­vat pahat”. Jos on tehnyt pahaa Liisalle, sen voi kui­tata tekemäl­lä hyvää Lasselle.

  7. Koraanikouluista:

    Tämä nykyään Osmonkin kam­moamia Koraanikoulu­ja rahoit­ta­va taho, wah­habis­mi, on huo­mat­ta­van paljon radikaalimpi kuin muut sun­ni-haarat. Se on syn­tynyt 1700-luvul­la Ara­bi­as­sa ja sen keskeinen aate oli tuol­loin rehot­ta­neen moraalisen rap­pi­on kitkem­i­nen ja Koraanin kir­jaimel­lisen sanan opet­ta­mi­nen. Liike on puri­an­isti­nen ja ankara, eikä juuri kukaan tien­nyt siitä mitään ennen kuin öljy teki sen spon­sor­eista tavat­toman rikkai­ta. Öljykri­isin rikas­tut­ta­mat sau­dit saat­toi­vat iro­nista kyl­lä ava­ta juuri Pak­istani­in USA:n uskovien piirien innokkaal­la tuel­la Koraanikoulu­jaan kiitos Afgan­istanin sodan. Jostain näiltä suun­nil­ta löy­tyy bin Ladenin ja kump­panienkin juuret, kuten tiedetään. 

    Toinen wah­habis­tis­ten Koraanikoulu­jen spon­soroin­ti­in innos­tanut tapah­tu­ma oli Iranin val­lanku­mous. Jälleen, onneton­ta kyl­lä, län­nel­lä ja Saudeil­la oli yhteinen viholli­nen. Saudeil­la tosin enem­män, ja syn­tyi kil­pa­juok­su radikaalin islamin rahoit­tamises­sa, ja Koraanikoulu­jen perus­tamises­sa. Tapah­tu­ma, jos­sa län­si ja län­nen kirkot tuki­vat enem­min “hyviä” mus­lime­ja “paho­ja” vas­taan, sil­lä val­lanku­mousten levit­tämisen estämi­nen oli län­nel­lä veris­sä, eikä Saudeil­lakaan ollut mitään vaiku­tus­val­tansa kasvua vastaan. 

    Näin yksinker­tais­tet­tuna.

    Osmo: “Pak­istanis­sa val­taväestön kesku­udessa raivoa ääri-islamis­te­ja kohtaan herät­ti ruoskin­tavideo, jos­sa paikalli­nen sharia-tuomiois­tu­imen määräyk­ses­tä ruoskit­ti­in 17-vuo­tias tyt­tö. Mitä me voisimme tehdä täl­laisen estämiseksi?”

    Kaikissa naivi­udessaan:

    Me voimme yrit­tää olla syn­nyt­tämät­tä turhia vas­taanaset­telu­ja ja koet­taa tukea niil­lä vähäisil­lä keinoil­la joi­ta meil­lä on käytössämme niitä maal­lisia tai maal­lisem­pia ele­ment­te­jä joi­ta yhteiskun­nista löy­tyy. Pak­istanin tapauk­ses­sa helpot­taisi, jos sodan ja huumekau­pan kierre Afgan­istanis­sa saataisi­in jol­lain taval­la katkaistua.

    Tässä on use­ampi vuosi seu­rat­tu sitä teuras­tus­ta, joka syn­tyy kun lähde­tään suurieleis­es­ti “vapaut­ta­maan” kan­so­ja. Ehkä olisi tosi­aan syytä luot­taa ruo­hon­ju­u­ri­ta­soon entistä enemmän?

    Toki öljyri­ip­pu­vu­u­den katkaisu aut­taisi myös paljon.

    Olen henk. koht. samaa mieltä, ettei fun­da­men­tal­is­min ensisi­jainen kohde ole mil­loinkaan ulko­mais­sa, vaan sisäpoli­ti­ik­ka ja tais­telu van­han säi­lytämisek­si, tai kadon­neen kunn­ian palaut­tamisek­si. Toki näyt­tävät ulko­mail­la suori­teut oper­aa­tiot saat­ta­vat olla oiva keino demon­stroi­da voimaa ja valtaa. 

    Tästä huoli­mat­ta tah­don uskoa, että se mikä maail­maa juuri nyt myllertää on fun­da­men­tal­is­min kuolinkamp­pailu, ei maail­man­val­loi­tus. On vain niin, että nykyaikaisil­la välineil­lä kouralli­nen mielipuo­lia saa aikaisek­si hirveää jälkeä.

  8. Uskon­to antaa mon­elle mie­len­rauhan, mut­ta jokainen uskon­to on myös val­lan­vä­line. Toisaal­ta, saman­laista vel­jesh­enkeä kehit­tyy var­masti hevospoolok­lubeis­sakin, jol­la voi vaikut­taa ties mihin. Mitenkään hevospoolon har­ras­ta­jia demonisoimatta.

    Kir­jo­tus on tosi hyvä, aiheesta jos­ta moni vaikenee.

    En tiedä mitä nyt alku­un pitäis tehdä, jos vedet­täis vaik­ka Pamukin kanssa kännit?

  9. Taneli Salo­vaar­al­la oli hyvä kuvaus tilanteesta.

    Itse korostaisin dalail­a­ma­mais­es­ti sitä, että toivomme on ihmiskun­tana avarass­sa ajat­telus­sa ja sen oival­tamises­sa, että kaikkia ihmisiä kult­tuurista ja uskon­nos­ta riip­pumat­ta yhdis­tää sama ihmisyys. 

    Riip­pumat­ta vastapuolen dog­maat­tisu­ud­es­ta tai ei-dog­maat­tisu­ud­es­ta, voimme sit­tenkin vali­ta vain oman suh­tau­tu­mistapamme ja toivoa, että suvait­se­vainen ja ymmärtävä asen­teemme muut­taa myös vastapuolen asen­tei­ta pehmeäm­mik­si. Yleen­sä toisen osa­puolen demon­isoin­ti vain pahen­taa tilan­net­ta ja syven­tää vastakkainasettelua. 

    Län­si voisi antaa arvoa ja ehkä varovais­es­ti tukeakin niitä islamin tulk­in­to­ja, jot­ka ovat lib­er­aaleimpia. Sitä sivuten voisimme antaa tun­nus­tus­ta myös islami­lais­ten maid­en kult­tuurien arvokkaille piirteille, tuo­da niitä esille. Näin islami­lai­sis­sa mais­sa ennen pitkää ymmär­ret­täisi­in, että län­nessä heitä ymmär­retään ja arvostetaan.

  10. Mainit­sit että ymmär­ryk­sesi islamista perus­tuu pääosin yhteen kir­jaan. Tässä muu­ta­ma hyvä lisää. Ayaan Hir­si Ali : Neit­sythäk­ki, Tam­mi. Sekä Pako­matkalla, Tam­mi. Kir­joit­ta­ja on Soma­lias­ta Hol­lan­ti­in pako­laise­na tul­lut ja myöhem­min kansane­dus­ta­jak­si päässyt nainen, joka kri­ti­soi islamia ja elää nyt tap­pouhkauk­sien pelos­sa. Irshad Man­ji: Islamin kahdet kasvot, Tam­mi. Kir­joit­ta­ja on Kanadas­sa asu­va lesbotoimittaja.
    Robert Spencer: Totu­us Muham­madista, Cranite.

  11. “Riip­pumat­ta vastapuolen dog­maat­tisu­ud­es­ta tai ei-dog­maat­tisu­ud­es­ta, voimme sit­tenkin vali­ta vain oman suh­tau­tu­mistapamme ja toivoa, että suvait­se­vainen ja ymmärtävä asen­teemme muut­taa myös vastapuolen asen­tei­ta pehmeämmiksi.”

    Jotain voisi yrit­tää oppia lähi­his­to­ri­as­takin. Kom­mu­nis­tis­ten dik­tatu­urien ongel­ma ja sen ratkaisu osoit­ti että fun­da­men­tal­is­mi­in kan­nat­taa vas­ta­ta fun­da­men­tal­is­mil­la. Helsingis­sä 1975 osoitet­tu poikkeuk­selli­nen moraa­li­nen selkäran­ka seu­rauksi­neen jät­ti ker­ta­heitol­la häpeään kaiken­laiset hän­nys­telijät, kult­tuur­in­vai­h­ta­jat ja “ymmärtäjät”.

    Käytän­nön län­si­mainen lib­er­al­is­mi on parhaim­mil­laan hyvin fun­da­men­tal­is­tista, ja toisin kuin uskon­nol­liseen fun­da­men­tal­is­mi­in siihen sisäl­tyy haus­ka takaisinkytken­tä: aksioomat ovat voimas­sa kunnes toisin todistetaan.

    Islamis­mi rikkoo selkeästi län­si­maisen ihmisen uskonkap­palei­ta (mm. itsemääräämisoikeus, tasa-arvo, riip­puma­ton oikeusjär­jestelmä) vas­taan, eikä ratkaisu ole lähteä näistä tin­kimään. Ei mei­dän tarvitse perustel­la mik­si näitä arvo­ja pidämme ehdot­tom­i­na. Ei uskonkap­palei­ta tarvitse tai voikaan perustel­la, kysymys on sieluista ja niiden voit­tamis­es­ta. Kult­tuurirel­a­tivis­mi ei joh­da mihinkään ja län­si­maid­en arvo­ty­hjiö on henkises­ti ylen­syönei­den näköharha joka johtaa vain siihen kum­malliseen fatal­is­tiseen johtopäätök­seen ettei maal­lis­tuneessa län­si­maises­sa yhteiskun­nas­sa ole riit­tävää henkistä vastapain­oa uskon­nol­lisille ääriliikkeille.

    Osmon mainit­se­ma lentokon­eves­sa-anek­doot­ti on eri muodois­saan tut­tu kaikille jot­ka ovat eläneet islami­laisen fun­da­men­tal­is­min riivaamis­sa mais­sa län­si­mais­es­ti koulute­tun ja ajat­tel­e­van väestönosan keskudessa. Jatku­va varuil­laanolo ja sosi­aa­li­nen kon­trol­li on eri­tyis­es­ti naisille sen ver­ran stres­saavaa että välil­lä pitää päästä pois saman­mielis­ten kesku­u­teen (län­si­mai­hin).

    Keinoista: mielestäni län­si­maiset fun­da­men­tal­is­tilib­er­al­is­tit tekevät mus­lim­i­mais­sa aivan liian vähän lähetystyötä. Muis­tan joskus näh­neeni doku­mentin jos­sa joku onneton “täs­mäpom­min” kohteek­si joutunut irak­i­lainen tiivisti asian main­iosti valitel­lessaan sitä että on kyl­lä kuul­lut län­si­mai­sista ihanteista mut­ta niihin on vaikea uskoa kun ain­oa mitä heille tar­jo­taan ovat taivaal­ta sata­vat pommit.

    Saman­laisia vähem­män konkreet­tisia pom­me­ja ovat saudiper­heen tukem­i­nen ja nämä uskon­to­jen väliset par­ta­suukon­fer­enssit jois­sa äijä­porukalla yritetään tehdä suh­teesta islami­laiseen maail­maan teologi­nen kysymys. Ei ihme että län­si­mail­la on tässä(kin) suh­teessa uskottavuusongelma.

    Vähän OT, mut­ta iro­nista on muuten se että jos hurskas mus­li­mi Ibn Rushd Aver­roes olisi ollut aikoinaan kovin kon­formi­nen ja sovit­tel­e­va, saat­taisimme täl­lä het­kel­lä Euroopas­sa elää hyvin eri­laises­sa henkisessä ja aineel­lises­sa todellisuudessa.

  12. Vas­ta sil­loin ihmiset suvait­se­vat uut­ta, kun var­al­lisu­ut­ta ker­tyy aikaisem­paa enem­män, ja tulee pakos­ta elet­tyä totu­tus­ta poikkeaval­la taval­la. Koko elämän­ta­pa muut­tuu uskon­toa myöten. Tin­gitään siihenas­ti­sista normeista (Islamin naisen lupa ulko­mail­la pukeu­tua toisin, siir­to­työläiset Euroopas­sa ruk­ouk­sia väli­in ym.) ja normeille muo­dos­tuu uudet rajat. Heik­ki Ylikan­gas kiteyt­tää samaa:”Ylipäätään uuden ottaa suopeim­min ja kerkkeim­min vas­taan se, joka vas­ta tavoit­telee val­ta-ase­maa, pyrkii tois­t­en tasalle ja näistä ohikin.”

    Ne taas, joiden toimeen­tu­lo säi­lyy ennal­laan, säi­lyt­tävät entiset tapansa,arvonsa ja moraalin­sa eivätkä suvaitse uut­ta vaan jar­rut­ta­vat uud­is­tuk­sia. Jos henkilöryh­mä on mui­hin näh­den parem­mas­sa ase­mas­sa (aja­tol­lahit), mut­ta uud­is­tuk­set voisi­vat keikaut­taa asetel­man, kan­nat­taa tais­tel­la van­han puoles­ta. Kuitenkin vas­tus­tus kumpuaa pääosin peri­aat­teesta, vaik­ka vas­tarin­nalle etsitään peruste­lut. Järjestys on se, että ensin nousee vas­tar­in­ta ja vas­ta sen jäl­keen peruste­lut haetaan mit­tati­lauk­se­na van­ho­jen arvo­jen tueksi.

    Ahdinkoon aje­tut varmim­min hake­vat apua van­has­ta, mut­ta mikä on van­haa, pitää ymmärtää oikein. Sota ja varusteluk­il­pailu ovat van­haan tur­vaaamista, vaik­ka P‑Korea hakee siihen mod­erne­ja välineitä

    Edel­lä on Islamin uud­is­tu­misen reunae­hdot. Niitä myös nähdäk­seni pitkälti haetaan Osmon alus­tuk­sis­sa ja kom­menteis­sa niihin. Joka muis­taa öljykri­isin 1970 luvul­ta ja ara­bi­mainen het­kel­lisen äkki­vauras­tu­misen, voi muis­taa myös, että sil­loin Islamis­sa alkoi­vat tovin puhal­taa vapaam­mat tuulet.

  13. Eikös tässä sit­ten käynyt sit­ten käynyt juuri niin kuin arvelin? Soin­in­vaaran kir­joi­tus­sar­ja on hyvin lähel­lä Yhdys­val­to­jen uuskon­ser­vati­ive­ja ja Fukuya­maa. Siis niitä, jot­ka usko­vat län­si­mais­ten, val­is­tuk­sen arvo­jen ylivoimaisu­u­teen. Yksi ylitse muiden on Soin­in­vaar­alle asi­ay­htey­destä ilmeis­es­ti riip­puen maal­lis­tu­mi­nen, mut­ta kyl­lä vapauskin on mukana ja kap­i­tal­is­mi ja demokra­tia. Siinä taitaakin olla uuskon­ser­vati­ivien perusarvot.

    Mut­ta mitä täl­lais­es­ta men­neisyy­den aaveesta urput­ta­maan? Kyl­lähän sitä voi olla antirel­a­tivisti ja val­is­tuk­sen lap­si vaik­ka ei olisi kuul­lutkaan Fukuya­mas­ta ja kumppaneista.

    Ongel­ma käsit­tääk­seni on, että tuol­lainen “uuskon­ser­vatisti­nen” suo­ravi­ivaisu­us ja vas­takkainaset­telu van­han ja uuden välil­lä on joko aika hyödytön­tä jori­naa tai sit­ten — toises­sa ääripäässä — se saa tapaile­maan kuud­es­ti­laukeavaa ja tokaise­maan “bring’em on!”

    Itsekin halu­an uskoa, että vapaus ja muut val­is­tuk­sen arvot ovat siinä mielessä uni­ver­saale­ja, että niitä ker­ran mais­tet­tuaan on vaikea pala­ta tra­di­tion­aaliseen maail­maan. Toisin päin onnis­tuu kyl­lä varmasti. 

    Tästä ideaal­ista ei kuitenkaan seu­raa todel­lisu­udessa vielä paljoakaan. Ihmiset eivät esimerkik­si jakaudu selvästi tra­di­tion­aal­isi­in ja mod­ernei­hin toisin kuin Soin­in­vaara väit­tää. Ja vaik­ka jakau­tu­isi­vatkin, siitä ei seu­raa, että kaik­ki tra­di­tion­al­is­tit edus­ta­vat jotain kiel­teistä, jon­ka katoamista on edis­tet­tävä. Ja vaik­ka edus­taisi­vatkin vain kiel­teistä, hei­dät on siitä huoli­mat­ta otet­ta­va huomioon, kun suun­nitel­laan toimen­piteitä vaikka­pa hir­muhallinnon lopet­tamisek­si. Muuten saate­taan jatkaa tais­telu­ja vielä viisi vuot­ta sodan viral­lisen päät­tymisen jäl­keen kuten Irakissa kävi. Liike ei myöskään aina kul­je yksiselit­teis­es­ti tra­di­tion­aal­ista mod­erni­in, kuten vaikka­pa radikalisoituneet kol­man­nen pol­ven siir­to­laiset mon­es­sa maas­sa todistavat.

    Kun niin hien­ovireisiä ja mon­imutkaisia jär­jestelmiä kuin kult­tuurin, men­tal­i­teetin ja maail­manku­van tarkastelee, pitää tietysti olla jotain yksinker­tais­tavia malle­ja päässä. Uuskon­ser­vati­ivien malli osoit­tau­tui poikkeuk­sel­lisen kehnok­si syistä, joiden olisi pitänyt olla selviä jo ennen kuin 200 000 ihmistä oli kuol­lut. En usko, että siitä on myöskään paljon hyö­tyä, jos pitäisi kek­siä, miten esim. nais­ten epäoikeu­den­mukaiset ran­gais­tuk­set saadaan loppumaan.

    (San­o­taan vielä var­muu­den vuok­si, että en nyt kuitenkaan väitä, että Soin­in­vaara olisi kään­tynyt uuskonservatiiviksi.)

  14. Tomi Ahti:Siis niitä, jot­ka usko­vat län­si­mais­ten, val­is­tuk­sen arvo­jen ylivoimaisu­u­teen. Yksi ylitse muiden on Soin­in­vaar­alle asi­ay­htey­destä ilmeis­es­ti riip­puen maal­lis­tu­mi­nen, mut­ta kyl­lä vapauskin on mukana ja kap­i­tal­is­mi ja demokra­tia.

    Vapaus ja maal­lis­tu­mi­nen näyt­tävät kulke­van aika pitkälle käsikädessä. Ainakin, mitä tulee näi­hin tut­tui­hin yksi jumal­isi­in uskon­toi­hin. Toisaal­ta on aika vaikea kuvitel­la vapaut­ta ilman demokra­ti­aa ja kap­i­tal­is­mia. Ehkä olen jotenkin sin­isilmäi­nen tai naivi, mut­ta minä muu­na näitä arvo­ja voi pitää kuin yliv­er­taise­na? Tästä ajatuk­ses­ta pois­päin kul­jet­taes­sa läh­estytään mielestäni nopeasti rel­a­tivis­min hämärää.

    Toki olet oike­as­sa siinä, että oikean­laisen poli­ti­ikan joht­a­mi­nen näistä arvoista on kokon­aan toinen jut­tu ja tässä on var­masti enem­män tai vähem­män kaikkien mielestä epäon­nis­tut­tu. Selvästikkään nopeat muu­tok­set eivät ole mah­dol­lisia. Mut­ta ei minus­ta myöskään aja­tus­ta, että yllä mainit­tu­ja arvoja(lue: ihmisoikeuk­sia) ei pitäisi pyrk­iä levit­tämään, voi hyväksyä. Toki tätä muu­tos­ta ajat­taes­sa on hyväksyt­tävä reali­teet: Muu­tok­set ovat hitai­ta ja niihin ei voi väki­val­loin pakottaa.

  15. “Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän väestöräjähdys on osa eikä ihan pieni osa tätä ongelmakokonaisuutta”!
    Mikä on vihreän liik­keen ratkaisu ongel­maan — pelaste­taanko maa­pal­lon ekosys­tee­mi väestöräjähdyk­seltä siirtämäl­lä väestöä sinne, mihin vielä tois­taisek­si mahtuu?
    Palo­hei­mon kan­nan tun­nen, entä Soininvaara?

    “Kau­nainen asenne länt­tä kohtaan sik­iää suurkaupunkien slum­meis­sa niin ara­bi­mais­sa kuin Län­si-Euroopas­sa. Suuri työt­tömien nuorten miesten joukko on aina ollut…”
    Ratkai­sisiko kansalais­palk­ka näi­den koulun­sa kesken heit­tänei­den, ammat­ti­taidot­tomien nuorten ongelmat?

  16. Ehkä olen jotenkin sin­isilmäi­nen tai naivi, mut­ta minä muu­na näitä arvo­ja voi pitää kuin yliv­er­taise­na? Tästä ajatuk­ses­ta pois­päin kul­jet­taes­sa läh­estytään mielestäni nopeasti rel­a­tivis­min hämärää.

    Minäkin pidän val­i­tuk­sen arvo­ja (vapaus, vel­jeys, tasa-arvo ja niin pois päin) yliv­er­taisi­na, mut­ta niiden yliv­er­taisu­u­den perustelu onnis­tuu meikäläiseltä enin­tään mutkan kaut­ta. Noi­ta arvo­ja nou­dat­ta­vat maat nimit­täin lienevät parhai­ta paikko­ja elää, ja muun­lai­sista maista yritetään usein keinol­la mil­lä hyvän­sä tänne. 

    On kai kuitenkin mah­dol­lista, että jonkun muun tyyp­piset jär­jestelmät alka­isi­vat men­estyä parem­min keskeisil­lä mittareil­la mitat­tuna. Hux­leyn Uudessa uljaas­sa maail­mas­sa ihmiset ainakin oli­vat onnel­lisem­pia. 😉 Pitäisikö sil­loin luop­ua mod­erneista län­si­mai­sista arvoista?

    Näin heikko argu­men­taa­tio ei kai kuitenkaan ole syy ryhtyä relativistiksi.

    Prag­maat­tisek­si rel­a­tivis­tik­si sen sijaan voi ryhtyä tosi­aan jo siitä syys­tä, että käytän­nössä on pakko hyväksyä maail­ma, jos­sa on eri­laisia kult­tuure­ja — tai sivil­isaa­tioi­ta kuten esim. Toyn­bee ja Hunt­ing­ton niitä kut­su­vat — ja sen mukaan on toimit­ta­va. Esimerkik­si demokra­ti­aa ei kan­na­ta yrit­tää maas­sa, jos­sa ei ole demokra­t­ian his­to­ri­al­lisia edel­ly­tyk­siä, joi­ta ovat esim. Fareed Zakar­i­an mukaan ainakin lail­lisu­us­pe­ri­aate ja vapaat markkinat. 

    Jos­sain nor­sun­lu­u­torneis­sa voi sit­ten kinastel­la, edus­ta­vatko sivil­isaa­tiot tai eri­laiset alakult­tuu­rit kehi­tyk­sen astei­ta tiel­lä kohti “täyt­tä” mod­er­nia, nykyaikaisu­ut­ta. Arkipäivässä kult­tuurien kohtaami­nen on kuitenkin jär­jestet­tävä toista kult­tuuria arvostaval­ta poh­jal­ta, kos­ka muuten kult­tuu­rit eivät kohtaa. 

    Sit­ten kivitetään raiskat­tu tein­i­tyt­tö ja on kuitenkin luovut­ta­va rel­a­tivis­mista ja tuomit­ta­va teko omista arvoista läh­tien. Seu­raavak­si sit­ten mietitään palataanko “prag­maat­tiseen rel­a­tivis­mi­in” ja peri­aat­teel­liseen toisen kult­tuurin kun­nioituk­seen vai lähetetäänkö tykkivene. 

    Se että ei tehdä mitään, on tietysti se taval­lisin vaihtoehto.

  17. Mil­laisin tieteel­lisin kri­teere­in tätä keskustelua tulisi käydä? 

    Itseäni häir­it­see nyt kak­si pre­mis­siä, jot­ka käsit­tääk­seni ovat pahasti virheel­lisiä, so. eivät ole todel­lisu­u­teen pohjautuvia.

    Ensim­mäi­nen on eri usko­musjär­jestelmien ja näi­den usko­musjär­jestelmien radikaalin/konservatiivisen seu­raamisen väitet­ty samankaltaisu­us. Tämä on mielestäni älyl­lis­es­ti heikohkoa rel­a­tivis­mia, joka ei kestä filosofista tarkastelua.

    Toinen on väite siitä, että radikalis­mis­sa olisi pääosin kyse köy­hien nuorten miesten kap­inas­ta, vaik­ka use­am­man tutkimuk­sen val­os­sa islamis­mil­la on län­nessä vahvem­pi kan­na­tus keskilu­okkaisten mus­lim­ien kuin laitakaupunkien slum­mien mus­lim­ien kesku­udessa (joiden pääl­lim­mäiset ongel­mat mm. jengiy­tymisen, koulus­ta suo­ri­u­tu­misen, työt­tömyy­den ja rikol­lisu­u­den kanssa ovat toki todel­lisia, mut­ta eivät islamis­mia). Vaik­ka yksit­täiset tutkimuk­set eivät ole empi­iristä todis­tu­saineis­toa, halu­aisin vas­takkaista vakavis­saan esitet­täessä vähin­tään nähdä lähte­vi­it­teitä niihin toisen­laisi­in arvioi­hin pää­tyneisi­in tutkimuk­si­in, jos niitä on, sekä kuvauk­sen näi­den tutkimusten metodeista.
    Kaunokir­jalli­nen teos, vaik­ka onkin ansiokas, ei oikein sovel­lu vaka­van asi­akysymyk­sen empi­irisen, yhteiskun­ta­te­o­reet­tisen käsit­te­lyn lähdeaineistoksi.

    Globaale­jakin mielipi­de­tutkimuk­sia on tehty, eikä niis­säkään ole löy­det­ty vah­vaa kor­re­laa­tio­ta islamis­min ja taloudel­lisen ase­man kanssa. Myös radikalis­min kan­natuk­sen kor­re­laa­tio sukupuolen kanssa on yllät­tävän vähäinen.

    Näi­den kah­den nyt asete­tun pre­missin (kär­jis­te­tysti uskon­not yllät­tävän saman­laisia, köy­hyys ruokkii radikalis­mia) val­os­sa esimerkik­si rikkaan Sau­di-Ara­bi­an ja köy­hän Mon­go­lian ver­taami­nen tuot­taa pre­missien kanssa täysin päin­vas­taisen tuloksen.
    Öljymil­jardit ruokki­vat wah­habis­min glob­al­isaa­tio­ta, ja saisin kyl­lä täy­del­lisen epä­todel­lisu­u­den tun­teen, jos mon­go­lialainen köy­hyy­den radikalisoimien bud­dha­lais­ten ter­ror­i­s­tiryh­mä iskisi Euroopas­sa “riis­tos­ta” kostaakseen.

    Väitän, että nyt tarvit­taisi­in suurem­paa älyl­listä rehellisyyt­tä pre­missien pohtimisen ja aset­tamisen suh­teen, jot­ta keskustelu niiden poh­jal­ta olisi mielekästä ja todel­lisu­u­teen poh­jaamista yrit­tävää. Lop­u­ton vään­tämi­nen pre­mis­seistä, vail­la kri­teere­itä niiden aset­tamiselle, johtaa turhaut­tavaan metakeskustelu­un, ide­ol­o­giseen, retoriseen kon­flik­ti­in, jol­la ei ole edel­ly­tyk­siä ede­tä asi­ata­sol­la, ja joka on lop­ul­ta hyvin turhaut­tavaa. Var­masti moni on tämän havainnoinut.

    Yritän nyt siis kysyä mitä, jos mitään, kri­teerisiä, tieteel­lisiä ehto­ja pre­missien aset­tamiselta tulisi edel­lyt­tää islamista, islamista, Euroopas­ta, maa­han­muu­tos­ta, monikult­tuurisu­ud­es­ta (ainakin näen­näisen) yhteiskun­ta­te­o­reet­tis­es­ti keskusteltaessa?

    1. Voi olla, että olen väärässä, mut­ta minä erot­taisin kak­si asi­aa toi­sis­taan; toisaal­ta syvän omako­htaisen uskon­nol­lisu­u­den, joka val­taa sijaa köy­hien kesku­udessa niin kris­ti­tyssä maail­mas­sa kuin islami­laises­sakin ja toisaal­ta poli­it­tis­es­ti radikaalin islami­laisu­u­den. Jälkim­mäis­den liik­keen johta­jat tule­vat tietysti koulute­tus­ta keskilu­okas­ta, kuten kaikkien poli­it­tis­ten liikkei­den johta­jat tule­vat. Jälkim­mäiset käyt­tävät hyväk­seen edel­lisiä, mut­ta voivat hyvin olla itse vaik­ka ateis­te­ja. Ymmärtääk­seni vuo­den 2001 ter­ror­isti-isku­jen tek­i­jät eivät ulkois­es­ti eläneet mitään syvän henkistä elämää.

      Se, että rikas Sau­di-Ara­bi­as­sa val­tio­val­ta on fun­da­men­tal­istien käsis­sä, ei sovi mihinkään teo­ri­aan eikä kumoa mitään. Se ei ole rikas por­var­il­lises­sa mielessä: että siel­lä olisi vilkas ja tuot­toisa elinkei­noelämä. Onko siel­lä mitään muu­ta elinkei­noelämää kuin öljyn pump­paami­nen ja vierastyöläis­ten ylläpitämät palve­lut? Mis­sään vaaleis­sa ei ole tes­tat­tu maan nykyisen suun­tauk­sen kannatusta.

  18. Palataan juurille. Onnea ei voi mita­ta, se on selvä. Mut­ta yhtä selvää on, että onnea voi laa­jasti nähtynä syn­tyä vain vapais­sa oloissa. 

    Tämä tarkoit­taa demokraat­tista elämää eli vapaat vaalit, sanomisen vapaus, kokoon­tu­misoikeus, lakko-oikeus, siinä keskeisimpiä. Mis­sä islami­laises­sa maas­sa nämä ovat toteutuneet.

    Tot­ta kai Yhdys­val­to­jen itsenäisyysjulis­tus sisältää vielä enem­män, mut­ta se onkin jo toinen juttu.

  19. Väki­val­taisen islamis­min ongel­man väistämisen tiel­lä ovat ainakin demografiset ja maanti­eteel­liset seikat. Het­kel­liset voimakon­stel­laa­tiot (esim. öljyn hin­ta) vai­htel­e­vat, mut­ta kart­to­ja ja tilas­to­ja tutkies­saan on hyvin vaikea vält­tää vaikutel­maa, että pal­lomme kuumil­la ja kuiv­il­la alueil­la Län­si-Afrikas­ta Lähi-idän kaut­ta Inti­aan asus­taa val­ta­va määrä ihmisiä, joil­la ei ole kovin paljon vet­tä eikä kun­nol­lista vil­jelyalaa. Ja aika huo­mat­ta­va osa tästä väestöstä on islami­nuskoista. Eikä poruk­ka ole vähen­emässä. Eikä kuumuus hel­lit­tämässä, jos ilmas­to­tutk­i­joi­ta on uskominen.

  20. Se, että köy­hissä olois­sa ollaan uskon­nol­lisem­pia kuin rikkaissa ei vielä tarkoi­ta, että tämä uskon­nol­lisu­us olisi radikaalimpaa tai mil­lään taval­la vaarallista.

    Köy­hem­mis­sä yhteiskun­nis­sa ihmis­ten hengis­sä säi­lymi­nen on riip­pu­vaisem­paa tiivi­iden yhteisö­jen anta­mas­ta avus­ta kuin rikkaam­mis­sa. Yhteisöt, jos­sa mui­ta ihmisiä kohdel­laan kuin omia per­heen jäseniä ovat kuitenkin alt­ti­ita vapaa­matkus­tamiselle. Yhteisön on pidet­tävä ulkop­uolel­la ne, jot­ka ain­oas­taan otta­vat apua vas­taan, mut­ta kieltäy­tyvät anta­mas­ta sitä.

    Har­ras usko­vaisu­us, joka vaatii har­joit­ta­jil­taan uhrauk­sia on keino tarkas­taa, että yhteisön jäsenet eivät ole naut­ti­mas­sa ain­oas­taan yhteisöön kuu­lu­misen eduista ilman velvollisuuksia.

    Uskon­not ovat köy­hissä yhteisöis­sä tärkeä rakenne, joka aut­taa yhteisöä selviämään, eikä niitä pidä vas­tus­taa vain sil­lä perus­teel­la, että köy­hät eivät muka tiedä paremmasta.

    Tässä on pod­casti, jos­sa haas­tatel­laan George Mason yliopis­ton prof­fan Lar­ry Ian­nac­co­nen haas­tat­telu, joka on tutk­in­ut uskon­to­ja talousti­eteen menetelmin:

    http://www.econtalk.org/archives/2006/10/the_economics_o_7.html

  21. Islamin uskos­ta aivan taval­lises­sa muo­dos­sa saa kuvan nobelisti V.S.Naipaulin kir­jas­ta “Among the Believ­ers: An Islam­ic Jour­ney”, 1981 (lie­nee suomen­net­tu). Maltil­lises­sakin muo­dos­saan islam tun­tuu tuo­van sen alaise­na elävien ihmis­ten arkipäivään piirteitä, jot­ka ovat ratio­naalin tuol­la puolen ja täysin vierai­ta län­si­maiselle ihmiselle. Esimerkik­si se, että henkilön oikeudet riip­pu­vat sukupuoles­ta ja uskon­nos­ta. Eri­tyis­es­ti Naipaulin laa­jas­ta teok­ses­ta näkyy se, että islam ei useim­mis­sa mais­sa, jois­sa se on val­lit­se­va uskon­to, ole suinkaan pelkkä uskon­to, vaan siihen liit­tyy läh­es poikkeuk­set­ta piirteitä, jot­ka tekevät siitä poli­it­tisen liik­keen, vieläpä total­i­taarisen, so. mui­ta näke­myk­siä ei suvaita. 

    Osmon tek­stistä pais­taa arvelu, että ääri-islami­laisu­us juon­tu­isi nyky­i­sistä “epäko­hdista” ja häviäisi inter­netin ja ilmeis­es­ti ns. edis­tyk­sen myötä. Taneli Salo­vaara jo taisi maini­takin, että äärili­ik­keenä ns. wah­habis­mi on 1700-luvul­ta eikä se ole suinkaan hävin­nyt mihinkään, vaan voi val­lan hyvin. Se ei ole luku-ja kir­joi­tus­taidot­tomien tai katkeroitunei­den alalu­okkien har­raste. Tästä on varsin hyvä esi­tys mm. teok­ses­sa Charles Allen: God´s Ter­ror­ists; the Wah­habi Cult and the Roots of Mod­ern Jihad, 2006. Tämä uskon­so­turien liike ei siis ole saanut alkuaan Israelin perus­tamis­es­ta tai Gazan ahdin­gos­ta, eikä etenkään Yhdys­val­tain impe­ri­al­is­mista, vaik­ka jihadis­teil­ta näillekin riit­tää huomiota. 

    Näyt­tää siltä, että moni­in Euroopan mai­hin, joi­hin on muo­dos­tunut huo­mat­ta­va mus­lim­iväestö, on myös muo­dos­tunut madras­sah-koulu­ja, joiden anta­maan opetuk­seen ääri-islamis­min kasvu nojaa. On vaikea nähdä, miten vapaas­sa län­nessä voitaisi täl­laisia koulu­ja sulkea sit­ten kun niitä on perustettu.

    Luke­mani perus­teel­la näyt­tää siltä, että wah­habis­mi­in ei ole juuri vaiku­tus­ta sil­lä, mitä län­si­maat tekevät, kos­ka niiden tekemiset eivät ole tämän jihadis­min syynä. En jak­sa uskoa, että Afgan­istanin ja Pak­istanin rajaseudun väestöä saadaan taivutel­tua pois vah­vas­ta uskostaan, vaik­ka joitakin nokkamiehiä saadaan ostet­tua näen­näis­es­ti “edis­tyk­sen” puolelle. 

    Osmon esille otta­ma asia on tärkeä, ja voimme odot­taa vakavaa kansalaiskeskustelua vas­ta sit­ten kun kysymys äärili­ikkei­den ole­muk­ses­ta ja poten­ti­aal­i­sista uhk­ista on saatu kutakuinkin selväk­si. Sit­ten voitaisi sekä kansal­lisel­la että EU-tasol­la selvit­tää ja kiireel­lis­es­ti, mikä olisi viisas­ta politiikkaa.

  22. Islamis­min käsit­teestä; “Islamis­mi on joukko poli­it­tisia ide­olo­gioi­ta, joiden mukaan islam ei ole ain­oas­taan uskon­to, vaan val­tioi­ta tulisi hal­li­ta islamin uskon­nol­lis­ten arvo­jen ja islami­laisen lain mukaan. Islamistisik­si kut­sut­tavien liikkei­den skaala on laa­ja ja ulot­tuu mil­i­tan­teista radikaaleista euroop­palaisia kon­ser­vati­ive­ja muis­tut­tavi­in puolueisiin.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Islamismi

    Wikipedia nyt ei yleen­sä ole luotet­tavin mah­dolli­nen lähde, mut­ta tuo on mielestäni hyvin kuvattu.

    Islamis­te­ja on laidas­ta laitaan, yhteistä heille on usko islamin yli­val­tapyrkimys­ten oikeutukseen.

    Tak­fir wal-Hijran (mus­lim­ivel­jeskun­nas­ta irtau­tunut suun­taus) ide­olo­giaa nou­dat­ta­vat saa­vat elää hyvinkin län­si­maista elämää, mm. alko­holin käyt­tö on hei­dän ajat­telus­saan sallittua.

    9/11 iski­jöis­sä oli monia tämän­laisen ide­olo­gian omak­sunei­ta, mm. Ham­puris­sa per­hei­den­sä tuel­la opiskellei­ta rikkaiden ara­bisuku­jen poikia.

    On väärin sanoa, että he eivät olisi viet­täneet syvästi henkistä elämää, kos­ka ilmi­selvästi he oli­vat erit­täin syvälle uskoon­sa hau­tau­tunei­ta. Muuten täl­laiset oman hen­gen uhraamiseen päät­tyvät jopa vuosia vievät suun­nitel­malliset teot eivät ole mah­dol­lisia. Vähem­män vakau­muk­selli­nen saisi jos­sain vai­heessa mieleen­sä, että halu­aa sit­tenkin elää.

    Wah­habis­min glob­al­isaa­tiopy­rkimyk­si­in var­masti liit­tyy val­lan väärinkäyt­töä, mut­ta epäilen, ettei kovin moni “ateisti” saisi sel­l­ais­es­ta taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta (kuten vaikka­pa kukois­ta­neen egyp­tiläisen, aiem­m­min lib­er­aalin, eloku­va­te­ol­lisu­u­den ost­a­mi­nen ja tukah­dut­ta­mi­nen uskon­nol­lisil­la säädök­sil­lä) merkit­tävää hyö­tyä. Paljon toimin­nas­ta tapah­tuu hyvän­tekeväisyyspo­h­jal­ta, lahjoituksin, eikä ole kovin taloudel­lista voit­toa tavoit­tel­e­vaa luon­teeltaan. Ide­ol­o­gista voit­toa kylläkin.

    Jos islamis­mille hak­isin län­tistä ver­taus­ta (joka ei toki ole yht­enevä, mut­ta jos­sa on vas­taavia psykol­o­gisia piirteitä) niin ehkä esim. punainen armei­jakun­ta voisi olla sel­l­ainen. Väki­val­lan tekoi­hin toki syyl­listyivät vain muu­ta­mat eril­lis­ten ter­ror­is­ti­solu­jen jäsenet, mut­ta he sai­vat laa­jalti myötä­tun­toa köyh… keskilu­okkai­sista taus­toista ole­vien yliopis­to-opiske­li­joiden keskuudesta.

    -

    Tietyn­lainen van­hoil­lisu­us, fun­da­men­tal­is­mi, tai esim. kun­ni­aväki­val­ta, varsinkin Turkissa, ara­bi­maid­en maaseuduil­la kor­reloi kyl­lä köy­hyy­den kanssa. Mut­ta se on usein luon­teeltaan sisään­päinkään­tynyt­tä ja omaan yhteisöön rajoit­tuvaa, eikä sitä pitäisi sotkea islamis­min käsit­teeseen, jol­la on spe­si­fimpi käytössä vaki­in­tunut merkityksensä.

    Käsit­telisin tietyn­laista gangstakult­tuuria (nuorten jengiy­tymistä, koulunkäyn­nin halvek­sun­taa, väki­val­lan ihan­noin­tia, nais­ten halvek­sun­taa jne. joka toki ottaa vaikut­tei­ta mm. kun­ni­akult­tuurista), yleistä van­hoil­lisu­ut­ta (esim. tyt­tö­jen ase­ma per­heis­sä, nais­ten työssäkäyn­ti, korkea syn­tyvyys) ja islamis­mia (kuten yllä) eril­lis­inä ongelmina.

    -

    Vielä lisäys: Nyt kun mietin näitä kolmea ja tätä karkeaa jakoa, niin niitä kaikkia yhdis­tää poikkileikkaavasti kun­ni­akult­tuuri. Muis­tuu mieleen Salman Rush­di­en varoi­tus, että län­ti­sis­sä mais­sa emme ymmär­rä tuo­ta kun­ni­akult­tuuria, vähät­telemme sen merk­i­tys­tä, ja että se tulee meille kostautumaan.

  23. AZ:lle

    Tun­tuu hukkaan menevän vaik­ka mitä fak­taa toisi eteen niin osalle ihmisiä ei oman asen­teen muu­tos ei yksinker­tais­es­ti onnis­tu, viimeistään fak­tat kiis­tetään ottam­mal­la esi­in USA kort­ti ja toea­mal­la että USA teki sitä ja tätä ja Bushan oli omien sano­jen­sa mukaan jumalan asial­la… No. vaik­ka islamista tun­tuukin otet­ta­van aina esi­in sen äärimuodot ja kiihkois­lami­laisu­us tulisi minus­ta myös val­oit­taa islamin per­in­teistä suvai­se­vaista ja his­to­ri­al­lista puol­ta ja Youtubessa onkin tästä hyvä n. tun­nin mit­tainen tietoisku a islamista ja sen rauhao­maisu­ud­es­ta ja doku­ment­ti sopii hyvin myös “islami­in palanneille”,islamiin kään­tyneille oppi­ma­te­ri­aa­lik­si eli Islam: Mitä län­nen tulee tietää http://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU&feature=PlayList&p=3C7052B7ADA587B6&index=0&playnext=1

  24. Liityn keskustelu­un tutus­tut­tani siihen huoleen, jota yhdys­val­ta­laiset lib­er­aalit tun­te­vat kris­til­lisen fun­dal­is­min nousus­ta. Kyse ei olisi vain kiihk­ousko­vaisu­ud­es­ta vaan päät­täväis­es­tä pyrkimyk­ses­tä poli­it­tiseen val­taan. Lähtöko­h­ta on ide­olo­gia, jon­ka mukaan kris­tit­ty­jen ei pidä odot­taa Jeesuk­sen uut­ta tulemista vaan luo­da Val­takun­ta jo maan päälle. Kri­itikko­jen mielestä USA:ssa on jo nyt raken­net­tu vahvis­tu­va rin­nakkaistodel­lisu­us, jos­sa kaik­ki medi­as­ta ter­vey­den­hoitoon ja koulu­tuk­seen on oikeaop­pis­ten käsis­sä. Usko­va voi hei­dän mukaansa elää täy­del­lisessä lumemaail­mas­sa, niin kat­tavas­ta jär­jestelmästä on kyse.
    Muun muas­sa Pulitzer-palkit­tu jour­nal­isti Chris Hedges — kris­tit­tynä itseään pitävä lib­er­aali — näkee tässä aggres­si­ivisessä liik­keessä 20–30-luvun fasis­mia muis­tut­tavia piirteitä ja varoit­taa sanan­va­paut­ta ja tol­er­anssia vaalivia piire­jä naiiviudesta.
    Olen itse häm­men­tynyt, sil­lä silmi­i­ni ei ole osunut suo­ma­laisia artikkelei­ta aiheesta — eikö tästä äärisu­un­nas­ta tiede­tä, vai onko käynyt niin, että kun en ole “herän­nyt”, en ole huomannut.
    Tässä yksi huol­ta kan­ta­va sivus­to. Oba­man kausi saat­taa ja toiv­ot­tavasti muut­taa tilannetta:
    http://www.talk2action.org/story/2006/2/12/122655/088
    Chris Hed­gesin luen­to Who Are the Amer­i­can fas­cists löy­tyy tämän linkin alta:
    http://video.google.com/videoplay?docid=-8117853208483879448

  25. Mon­en­moista keskustelua on tässä nähty edellä..
    Islam ei ole uhka jos me län­si­maalaiset saamme
    puhua siitä avoimesti, vaik­ka toril­la isoista
    kaiut­timista. Eli meil­lä on saanut jo vuosikymmeniä
    puhua kaikesta ilman fyy­sistä uhkaa, tai pelkoa
    jonkun ryh­män ääri­teoista. Näin pitää jatkua myös
    tule­vaisu­udessa. Kaikil­la on lupa puhua ja arvostel­la fak­to­jen ja jopa mieliku­vien puolesta
    asios­ta ilman loukkaavaa sävyä. Hol­lan­nis­sa asiat
    ovat men­neet mielestäni huonoon suun­taan.. siellä
    on ollut tapaus jos­sa nais­ten oikeuk­sista Islami­laises­sa kult­tuuris­sa doku­ment­tia tehnyt
    mies mes­tat­ti­in kadulle. Kuka meistä halu­aisi kuol­la omas­sa vapaas­sa maas­saan sil­lä että ajaa
    ihmisoikeuk­sia ja ker­too fak­to­ja videonauhalla?
    Muu­ta­ma esimerk­ki Euroopas­sa on saa­neet monet
    hie­man varpailleen. Ääri-Islam nou­dat­taa tarkimmin
    koraa­nia ja se on asia mitä mon­et eivät tiedä. Ovatko Islamin uskoiset valmi­it luop­umaan kaikesta
    mei­dän lain ja esim Shar­i­an lain ris­tiri­itaisuuk­sista? On help­po syyt­tää ääri­is­lamis­te­ja, mut­ta he eivät tee muu­ta kuin nou­da­ta tarkasti Pro­feet­ta Muhamedin elämää ja
    sitä, että koraanis­sa uudem­pi käsky kumoaa aina
    van­hem­man käskyn/ohjeen. Onko vain ajan kysymys
    kos­ka Suomes­sa ei enää uskalleta puhua Islamista
    ääneen niin kuin mafi­as­sa kon­sanaan? Tai Hollannissa.

Vastaa käyttäjälle Juhana Harju Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.