Kumpulanmäen joukkoliikennevaihtoehtoja

 Nyt kun Pietari Kalmin katu on ainakin tois­taisek­si pois­sa laskuista, joukkoli­iken­ney­hteyk­sien vetämi­nen Kumpu­las­ta Pasi­lan ase­malle on jär­jestet­tävä jotenkin. Pasi­laan on tulot­ta huo­mat­ta­van paljon toimi­rak­en­tamista, jopa pil­ven­pi­irtäjiä, joten yhteyk­sien saami­nen paran­t­a­mi­nen on tärkeätä muutenkin eikä vain yliopis­tol­ta. Viisi min­u­ut­tia lisää liiken­teessä suun­taansa ei myöskään ole aivan vähän, vaik­ka se siltä kuu­lostaakin. Joukkoli­iken­teen nopeudel­la on suuri merk­i­tys joukkoli­iken­teen suo­si­olle, varsinkin kun ruuhk­abus­sis­sa sei­somi­nen ei ole mitään laat­u­aikaa. Jos autoil­i­joiden matkaa hidastet­taisi­in viidel­lä min­uu­til­la, tulisi kapina.

 Jäl­jelle jääviä vai­h­toe­hto­ja ovat

1) Yhteyk­sien paran­t­a­mi­nen ole­vaa katu­verkkoa pitkin.

2) Bus­sikatu rat­apenkkaa pitkin ja ylös mäkeä yliopistolle

3) Bus­sikatu rat­apenkkaa pitkin mäen alle ja tason­va­i­h­to­lait­teet mäen alta ylös yliopistolle

4) Raitio­vaunu Munkkinie­mi-Ara­bia mäen alle ja tason­va­i­h­to­lait­teil­la ylös yliopistolle

 Vai­h­toe­hdos­ta 1 aloite­taan joka tapauk­ses­sa. YTV alkaa kier­rät­tää tiedelin­jan bussin yliopis­ton kaut­ta ole­mas­sa ole­vaa katu­verkkoa pitkin. Ei pikkubus­seil­la vaan taval­lisil­la, kos­ka kyl­lä matkus­ta­jia riit­tää kun­non bus­sille.  Tämä vai­h­toe­hto hidas­taa tiedelin­jaa huo­mat­tavasti Pasi­lan ja Ara­bi­an välil­lä, mikä ei voi olla pysyvä ratkaisu, kos­ka kaikki­naiset yhtey­det Pasi­laan tule­vat Kes­ki-Pasi­lan rak­en­tamisen myötä tärkeäm­mik­si.  Voi olla, että olisi järkevää lait­taa myös pelkkä sukku­la­bus­si Pasi­la-Yliopis­to, kos­ka jos yhteys para­nee, lin­ja kuor­mit­tuu epä­ta­sais­es­ti. Tuolle välille tarvit­taisi­in lisää vuoro­ja, mut­ta ei koko välil­lä kan­na­ta ajat­taa puoli­ty­hjiä busseja.

 Kakkos­vai­h­toe­hto pilaa puis­toa pahasti, kos­ka yhteys rat­apenkalta yliopis­tomäelle pirstoo puis­ton pahan­päiväis­es­ti. Se merk­it­sisi huo­mat­tavaa paran­nus­ta yliopis­ton yhteyk­si­in Pasi­laan, mut­ta ei nopeut­taisi lainkaan tiedelin­jaa Pasi­la-Ara­bia ‑välil­lä.  Näit­ten yhteyk­sien merk­i­tyshän koros­tuu Kes­ki-Pasi­lan rak­en­tamisen vuoksi.

 Kol­mosvai­h­toe­hdostakaan asukkaat eivät pidä, mut­ta radan­po­h­jaa pitkin kulke­va bus­sikatu olisi kuitenkin puis­ton kannal­ta siedet­tävä, ainakin paljon parem­pi kuin kakkos­vai­h­toe­hto. Hämeen­tieltä tai Kus­taa Vaasan tieltä olisi joko liuku­por­ras tai hissiy­hteys ylös mäelle. On kaavail­tu muun muas­sa raken­nus­ta, joka ulot­tuisi Hämeen­tieltä Kus­taa Vaasankadun yli Kumpu­lan­mäelle. Toki liuku­por­taat voi toteut­taa eril­lisenä katet­tuna “opin­top­utke­na” pitkin mäkeä. Tämän on kel­vat­ta­va yliopis­tolle, sil­lä onhan met­rossakin liuku­por­taat. Joukkoli­iken­teen kannal­ta tämä ratkaisu olisi paras, kos­ka nuo liuku­por­taat kaikkia muitakin bus­sil­la tule­via jot­ka muuten jou­tu­isi­vat yhä liukastele­maan epävi­ral­lisia polku­ja ylös mäkeä. Yhtey­det nopeu­tu­isi­vat myös Pasi­la-Ara­bia (Viik­ki) välillä

 Nelos­vai­h­toe­htoa on puis­ton kannal­ta paras ja muutenkin miel­lyt­tävä. Tähänkin vai­h­toe­htoon sisäl­ty­isi liuku­por­ras ylös mäelle, joten se palvelisi myös muista suun­nista tule­via. Ratik­ka Munkkiniemestä Pasi­lan kaut­ta Ara­bi­aan kuitenkin tap­paisi tiedelin­jan. Pois jäi­sivät sekä Otanie­mi että Viik­ki. Ratikan voisi vetää Otaniemeen ja Viikki­in metron ja Jok­er­il­in­jan valmis­tut­tua. (Olisi kiva nähdä vai­h­teek­si Kuu­sisaaren asukkai­ta kan­ta­mas­sa ban­derolle­ja) Näin raidelin­jas­to täy­den­net­täisi­in verkos­tok­si. Tässä on sit­ten edessä seu­raa­va riidanai­he. Liiken­ne­gu­ru Pent­ti Murole on esit­tänyt tätä lin­jaa, mut­ta Lääkärinkat­ua myöten Keskus­puis­ton yli/ali/poikki Län­si-Pasi­laan.  Ongel­mana on, ettei yhtey­den rak­en­tamiseen ole varaudut­tu mis­sään kaupun­gin investoin­tisu­un­nitelmis­sa. Jos tyy­dytään köröt­telemään jäähallin ohi, uut­ta kiskoa ei kuitenkaan niin hirveästi tarvi­ta. Vai­h­toe­hdon arvosteli­jat pitävät par­fem­panas, että joukkoli­iken­nekat­ua pää­sisi myös bus­sil­la, kos­ka ratikkalin­jo­ja on vain yksi ja yhdestä suun­nas­ta, bus­sil­in­jo­ja voi olla enemmän.

 Itse panisin vai­h­toe­hdot järjestyk­seen 4, 3, 1 ja 2. Vai­h­toe­hto 1 käy päin­sä väli­vai­heena, mut­ta ei lop­ullise­na, kos­ka viiden­toista vuo­den päästä Kes­ki-Pasi­laan tarvi­taan paljon parem­mat liiken­ney­htey­det kaikkial­ta Helsingistä. Vai­h­toe­hto 2 on kelvo­ton, kos­ka Pasi­la-Kalasa­ta­ma ‑ratik­ka tulee joka tapauk­ses­sa. Sil­loin ne liuku­por­taat tarvi­taan joka tapauk­ses­sa, eikä bussin sen jäl­keen kan­na­ta enää ajaa ylös mäelle, vaik­ka tie olisi.

66 vastausta artikkeliin “Kumpulanmäen joukkoliikennevaihtoehtoja”

  1. Menipä sit­ten viimeinenkin usko siihen, että kaupun­ki kyke­nee saa­maan mitään aikaan mis­sään järkevässä ajas­sa. Kau­ni­it ter­veiset kaupun­gin johdol­ta esimerkik­si Kumpu­lan kam­puk­sel­la asu­valle ja Otaniemessä työsken­televälle kol­le­gal­leni, jon­ka kanssa asi­as­ta jut­telin 506:ssa mennäviikolla.

    Onko ole­mas­sa jotain suun­nitelmia noista vai­h­toe­hdoista 2–4, joi­hin voisi tutus­tua? Käytetäänkö Pasi­la-Mäkelän­rinne-tun­nelia? Jos ei, miten viedään yhteys kadulle? Jos kyl­lä, miten nos­te­taan bussi/ratikka Kes­ki-Pasi­las­sa Asemapääl­likön­tielle, tai miten tuo­daan bussi/ratikka rat­api­han (tai jäl­jelle jäänei­den rato­jen) yli tai ali Itä-Pasi­laan? Entä yhteys Lääkärinkadulle? Entä Kuu­sisaari, miten raiti­olin­ja saadaan mah­tu­maan suurlähetys­tö­jen väli­in jäävään kapeikkoon? Suurlähetys­tö­jen aito­jen siir­to nimit­täin ei liene pelkkä kaavoitusa­sia, vaik­ka ton­til­la saat­taisi tilaa ollakin.

    http://maps.google.com/maps?f=d&source=s_d&saddr=60.187053,24.868873&daddr=&hl=fi&geocode=&mra=mi&mrsp=0&sz=17&sll=60.187169,24.867876&sspn=0.003552,0.011351&ie=UTF8&ll=60.187249,24.867897&spn=0.007361,0.022702&t=h&z=16

    Eli sum­ma sum­marum: ovatko Pietari Kalmin kadun vai­h­toe­hdot pelkkää suun­piek­sän­tää, vai onko niille reaal­ista ja toteutet­tavaa katettakin?

  2. Vai­h­toe­hdoista puut­tui yksinker­taisin: Ratik­ka 5 Pasi­las­ta Mäkelänkadun ja Sturenkadun kaut­ta Kumpu­laan ja Ara­bi­aan. Tämä nopeut­taisi sekä Kumpu­laan että Taiki­in Pasi­las­ta kulke­vien matkaa eikä lisäisi Viikki­in menevien mat­ka-aikaa. Asi­as­ta on tehty val­tu­us­toaloite, mut­ta kovin hitaasti se etenee…

    Lin­jan 506 vuorovälien lyhen­tämi­nen olisi kaikkien lin­jaa käyt­tävien etu. Bus­sipysäkil­lä odot­teluhan juuri vie aikaa ja ras­saaa hermoja.

    Maanti­eteen laitok­sen tutkimuk­sen mukaan Kumpu­lan kam­puk­sel­la toiv­ot­taisi­in ensisi­jais­es­ti kevyen liiken­teen yhteyk­sien paran­tamista ja kunnossapitoa.

    http://blogs.helsinki.fi/liikenneyhteystutkimus-kumpula/files/2009/04/kumpulankampustutkimus_tiivistelma_3132009.pdf

    Siis
    1. Kevyen liiken­teen yhtey­det kuntoon
    2. Ratik­ka 5 Pasila-Kumpula-Arabia
    3. Lin­jan 506 vuoro­jen tihentäminen

  3. Kumpu­la­han on viher­pi­ipertäjien aluet­ta. Näkyy tässä kalmin tien pyörit­tämisessäkin. Koko kaupi­ungi­in organ­isaa­tio pyörii yhden liiken­nejär­jeste­lyn ympäril­lä ilman mitään tulosta.
    Ei ole ihme, etteivät päät­täjät ehdi keskit­tyä mui­hin asioi­hin , kun aika kuluu näpetelyssä.

    Kävelkööt kumpu­lalaiset, säästävät siten enem­män ympäristöä

  4. Yhteyk­siä mäelle voidaan nopeut­taa hyvin pikaises­ti pikkubusse­ja käyt­täväl­lä kam­pus­bus­siy­htey­del­lä. Kumpu­lan­laak­so-liik­keen jär­jestämässä kokeilus­sa pikkubus­si liiken­nöi Pasi­lan ase­man ja Kumpu­lan­mäen väliä keskimäärin seit­semässä (7) min­uutis­sa. Se on nopea yhteys!

    Sen sijaan ihmette­len kovasti innokku­ut­tasi ajaa koneel­lista tason­va­i­h­toa Vallilan­laak­sos­ta ylös mäelle. Se ei ole ter­ve ratkaisu. Matkaa on kuitenkin alhaal­ta laak­sos­ta noin 250 metriä. Niin pitkää matkaa ei voi­da käytän­nössä kulkea hissil­lä tai rullaportailla.

    Useim­mil­la ihmisil­lä on sen sijaan aivan ihmeel­liset mukana kulke­vat tason­va­i­h­to­lait­teet. Niitä kut­su­taan jaloik­si. Jalko­jen käytössä tason­va­i­h­toon ja muuhunkin pie­neen liikku­miseen on se lisähyö­ty, että se aut­taa ehkäisemään esimerkik­si yli­pain­oa ja pieni hyötyli­ikun­ta on muutenkin hyväk­si terveydelle. 

    Kan­natan siis maise­moitua raiti­olin­jaa yhdis­tet­tynä pie­neen työ­matkali­ikun­taan, jos­sa saadaan vielä kävel­lä kau­ni­in Kumpu­lan kar­tanon maise­man vier­itse. 250–300 metrin käve­ly ei voi olla ylivoimaista. Olen­naista on pan­na kevyen liiken­teen väylät kun­toon, niin että matkalais­ten ei tarvitse kulkea pitkin jäisiä tai kuraisia polku­ja. “Ei talvikun­nos­s­api­toa” ‑asen­teelle on pan­ta­va piste.

    Koneelli­nen tason­va­i­h­to, jos sitä halu­taan, sopii parem­min avus­ta­maan matkalaisia Kus­taa Vaasan tieltä ylös mäelle, kos­ka mäki on jyrkempi.

  5. Nyt kun ilmeis­es­ti päädytään siihen, että bus­sit alka­vat kiertämään yliopis­ton kaut­ta, olisi ehkä mah­dol­lista miet­tiä tuo­ta lin­jas­toakin hie­man uudestaan.

    Tiedelin­jan suurin ongel­ma on siinä, että kos­ka se on pitkä ja liikkuu muun liiken­teen seassa, aikataulu­jen pitävyyys muo­dos­tuu ongel­mak­si. Tämä viimekädessä estää myös vuorovälin tihen­tämisen, kos­ka bus­sit ketju­un­tu­vat. Lisäk­si ko. lin­jan kuor­mi­tus on varsin epä­ta­sainen, mikä ei perustele tiheää vuoroväliä heil­urin päis­sä (Viik­ki ja P‑Tapiola).

    Mielestäni olisi järkeväm­pää luop­ua Tiedelin­jas­ta kokon­aan ja kor­va­ta se esimerkik­si palaut­ta­mal­la lin­ja 502 (Mer­i­ha­ka — Otanie­mi) ja muo­dosta­mal­la Helsin­gin sisäi­nen bus­sil­i­ja välille Meilahti — Kumpula.

    Jär­jeste­lyn edut:
    — kalus­ton tarve voidaan mitoit­taa parem­min kysyn­tää vas­taavasti (Kumpu­la — Meilahti välil­lä on muu­ta Tiedelin­jaa enem­män kysyntää)
    — aikataulut saadaan pitämään parem­min, kos­ka lin­ja on lyhempi
    — Otaniemen yhtey­det Kallioon paranevat

    Hait­ta­puole­na on vai­h­to­jen lisään­tymi­nen esimerkik­si Kumpu­las­ta Otaniemeen kul­jet­taes­sa, mut­ta käsi­tyk­seni mukaan täl­laisia matko­ja tehdään varsin vähän. Lisäk­si tuo viiden min­uutin lisäys matkaan taitaa jo aiheut­taa sen, että yhteys keskus­tan kaut­ta on lop­ul­ta nopeampi, vaik­ka siinä joutuukin siir­tymään Rautatiease­mal­ta Kamp­pi­in vaihtaakseen.

    Kari

  6. “YTV alkaa kier­rät­tää tiedelin­jan bussin yliopis­ton kaut­ta ole­mas­sa ole­vaa katu­verkkoa pitkin.” Siis sinne mäelle vai? Tämä kiek­ka tun­tunee aika kum­malliselta niistä, joille Kumpu­la on vain väli­etap­pi. Sikäli erilli­nen pikkubus­si olisi parem­pi. Ja sil­loin yliopis­ton puuhamiehet tun­ti­si­vat saa­neen­sa hyvää kohtelua: aivan oma tak­si­mainen linja.

    Epäilemät­tä poikit­tais­ratik­ka Vallilan­laak­son kaut­ta on hyvä idea. Mut­ta sitä saadaan var­maan odotel­la aika mon­ta vuot­ta — varsinkin jos pitää olla noi­ta “tason­va­i­h­to­lait­tei­ta”. Ja sen tarkas­ta reitistä län­nem­pänä saadaan tosi­aan vään­tää kät­tä kauan ja har­taasti, se tun­tuu selvältä.

    Tuo vitosratik­ka on sekin ehkä hyvä aja­tus, mut­ta jos on menos­sa vaik­ka Kumpu­las­ta tai Ara­bi­as­ta Pasi­laan, niin sen reit­ti kiertää melko kaukaa (Sturenkatu). Jos jalat toimi­vat, melkein samas­sa ajas­sa kipaisee laak­son hal­ki Mäkelän­rin­teen kohdalle.

  7. Siitähän tässä juuri on kysymys: JOS jalat toimi­vat. Var­maan mäel­lä on sel­l­aisi­akin, joil­la jalat eivät oikeasti ole ter­veet. Meil­lä Helsingis­sä on hieno Jouko-bus­si, jota huono­jalkaiset voivat halutes­saan käyt­tää. Kam­puk­sen mäki on täyn­nä henkilöau­to­ja, luulisi sieltä löy­tyvän kimp­pakyytiä tai kave­ri­apua tarvit­seville. Muille parin­sadan metrin käve­ly on vain hyväksi.

    Kus­taa Vaasan tieltä nou­se­va polku on yliopis­ton hoito­vas­tu­ul­la. Jostain kum­man syys­tä sitä ei saa­da hyvään kuntoon.
    Ilmati­eteen laitok­sen kul­mal­ta on syn­tynyt parikin kint­tupolkua Kumpu­lan kar­tanon nurkille. Siel­lä on ilmeinen kevyen liiken­teen väylän tarve. Kenenkähän vas­tu­ul­la sen pol­un kun­nos­t­a­mi­nen ja kun­nos­s­api­to on?
    Fik­suim­mat fil­lar­is­tit ovat kyl­lä löytäneet kiihdytin­lab­o­ra­to­ri­on sivuitse kulke­van hiekka­tien, joka ei ole liian jyrkkä. Siitä pystyy aja­maan ympäri vuoden.

    Vitosratikan etu­na on nopea käyt­töönot­to. Raiteet ovat valmi­ina. Ennät­tää hyvin ensi luku­vuo­den alku­un, ei puhal­tele pakokaa­su­ja eikä mak­sa miljoo­nia. Autoru­uhkat eivät hidas­ta ratikkaa niin pahasti kuin busse­ja. Uuden ratikkaradan rak­en­t­a­mi­nen vie ilmeis­es­ti usei­ta vuosia. Sitä odotel­lessa vitosratik­ka olisi hyvä väli­aikaisratkaisu. Ei kan­na­ta tuh­la­ta miljoo­nia joi­hinkin uusi­in höm­pö­tyk­si­in, jot­ka tuli­si­vat vain muu­ta­man vuo­den käyt­töön; esimerkik­si Kumpu­lan katu­jen läm­mit­tämi­nen busse­ja varten. 

    Erilli­nen sukku­la­bus­si Pasi­las­ta Kumpu­laan ruuh­ka-aikoina voisi olla hyvä ratkaisu. Tyhjänä sel­l­aista ei kan­na­ta ajaa koko päivää.

  8. Mitä jotkut tämän blo­gin kir­joit­ta­jista — tosin ei Hesarin toim­i­tuskaan — ei tun­nu tajua­van, on että Helsin­gin seudun luon­non­ti­eteel­liset yliopis­tokam­puk­set on jostakin syys­tä hajautet­tu lin­jalle Otanie­mi-Viik­ki (välis­sä Meilahti ja Kumpu­la). Lisäk­si tähän TKK ja TAIK (Ara­bia) ollaan fuu­sioimas­sa HKKK:n kanssa.

    On siis luon­nolli­nen syy liiken­teeseen kam­pusten välil­lä, ja koko Suomen etu olisi, että liikenne vain kas­vaisi: ihmis­ten pitäisi tava­ta toisi­aan, vierail­la opiskele­mas­sa ja luen­noimas­sa tois­t­en­sa kam­puk­sil­la ja muo­dostaa yhteisiä tutkimus­ryh­miä — siis tava­ta toisi­aan ja liikkua kam­pusten välil­lä myös ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la. Lisäk­si enenevä osa näistä tutk­i­joista ja opiske­li­joista on ulko­maalais­taus­taisia tai muual­ta Suomes­ta vain lyhyek­si ajak­si paikalle saa­pu­via (vieraile­via tutk­i­joi­ta, opet­ta­jia ja opiskelijoita).

    Nopea “rata” kam­pusten välil­lä tihein vuorovälein olisi tälle yhteistyölle suurek­si eduk­si. Kuka tahansa ulko­mail­la käynyt tietää, ettei vier­aas­sa kaupungis­sa mielel­lään lähde seikkaile­maan use­am­man lin­jan yhdis­telmäatko­ja vaan tur­vaa suori­in yhteyk­si­in. Lisäk­si näil­lä kam­puk­selta toiselle siir­tyvil­lä on usein mukanaan matkatavaroi­ta — eikä sää Suomes­sa valitet­tavasti ole aina aurinkoinen. Tästä syys­tä eteläm­mässäkin on moni kam­pus käytän­nössä yhtä raken­nus­ta, jos­sa sisätilo­jen kaut­ta on mah­dol­lista liikkua kas­tu­mat­ta raken­nuk­ses­ta toiseen (esim. EPFL).

    Jos meil­lä ei ole nopeaa ja tiheään kulke­vaa runk­oy­hteyt­tä kam­pusten välil­lä, vähen­tää se kam­pusten välistä kanssakäymistä ja siirtää jäl­jelle jääneen osan taksiin.

    Runk­olin­jan etu on myös help­pous: ei tarvitse selit­tää kaupunkia tun­tem­at­toma­lle työkaver­ille mil­lä bus­sil­la kulkea pis­teeseen a (ja mis­tä tietää saa­puneen­sa sinne), mille pysäkille a:ssa pitäisi vai­h­taa ja mil­lä bus­sil­la sieltä pitäisi jatkaa. Tiedelin­jalle pitäisi rak­en­taa brän­di, joka vahvis­taisi sen yhdis­tämiä kampuksia.

    Lisäk­si kan­nat­taa jo Jok­er­il­in­jan suo­sios­ta huo­ma­ta, että hyville ja nopeille poikit­tais­lin­joille olisi tarvet­ta. 506:ssa olisi Jok­eri 0:lle alku, kun­han lin­jaa huo­mat­tavasti nopeutet­taisi­in. Tosin, Jok­eri 550:kin kaipaisi nopeampia katu­o­suuk­sia 30 km/h hidastepomp­pukatu­jen sijaan…

  9. osmo kir­joit­ti, …joukkoli­iken­nekat­ua pää­sisi myös bus­sil­la, kos­ka ratikkalin­jo­ja on vain yksi ja yhdestä suun­nas­ta, bus­sil­in­jo­ja voi olla enemmän…

    Tämä on ydinkysymys, Vallilan­laak­soon ei halu­ta KATUA (jos­sa kulk­isi usei­ta bus­sil­in­jo­ja, raken­net­taisi­in puoli kilo­metriä pitkä melu­ai­ta, tehtäisi­in val­taisa tun­neli­raken­nel­ma uima­hallin rinteeseen,käytettäisiin tähän kaik­keen yli 10 milj.) jol­la pilataan puis­ton rauha, tuo­daan myöhem­min tak­sit ja niiden mukana yksi­ty­isautot laak­soon. Tästä olisi huo­mat­tavasti suurem­pi hait­ta puis­toalueelle kuin Pietari Kalmin kadusta.

    Uskon että asukkaiden ja asi­as­ta kiin­nos­tunei­den ymmär­rys riit­tää siihen että raiti­olin­ja raken­nataan laak­son hal­ki maise­moitu­na ja että kaikin keinoin pyritään pidät­täy­tymään asian viivyt­tämis­es­tä. Mut­ta aina kun asian yhtey­dessä maini­taan katu tai bus­sil­in­jat, on var­maa että suurem­pi vas­tus­tus kuin Pietari Kalmin kat­ua kohtaan on valmi­ina. Joten lopete­taan puheet bussikadusta.

    Eli sukku­la­bus­si välille Kam­pus-Pasi­la, Raiti­otie 5, tiedelin­ja nykyisel­lä reit­il­lä mah­dol­lis­es­ti tihen­netyin vuoroin, suun­nitel­mat Vallilan­laak­son raiti­olin­jas­ta nopeasti liikkeelle.

  10. Iiro Jan­tuselle: Bus­si 506:n reitin viemisel­lä Kumpu­lan­mäelle olisi hyvin vähän vaiku­tus­ta siihen, miten kätevästi esimerkik­si Otaniemestä pää­sisi Kumpu­lan kam­puk­selle. Metroy­htey­den Otaniemeen on tarkoi­tus valmis­tua vuon­na 2013, ja sen käyt­tö tulee ole­maan kam­pusten välisessä liiken­teessä paljon nopeampi yhteys kuin lin­ja mikään poikit­tainen bussilinja.

    Toisek­si Kumpu­lan­mäel­lä tehty liiken­netutkimus osoit­taa, että pääasi­as­sa Kumpu­lan­mäelle tul­laan keskus­tan suun­nas­ta (55 pros­ent­tia matkoista). Ei siis pidä liioitel­la liiken­netarvet­ta Otaniemeen, Ara­bi­aan tai Viikkiin.

  11. “Koko kaupi­ungi­in organ­isaa­tio pyörii yhden liiken­nejär­jeste­lyn ympäril­lä ilman mitään tulosta.

    Ei ole ihme, etteivät päät­täjät ehdi keskit­tyä mui­hin asioi­hin , kun aika kuluu näpetelyssä.”

    Oho, mikä kom­ment­ti. Suomes­sa­han huiski­taan urakalla päätök­siä eikä lop­putu­losta paljoa arvioi­da. Olisi hyvä keskit­tyä oleel­liseen, perusteellisesti.

    Huonos­ti tehdyt lin­jauk­set kulut­ta­vat ihmis­ten aikaa, ovat epäekol­o­gisia ja turmel­e­vat luon­toa ym.

    Tääl­lähän yritetään löytää talkootyönä hyviä ratkaisuja.

    Mun koke­muk­seni mukaan kaupun­gin­su­un­nit­telu voi huiskaista kaa­van nopeasti. Parem­pi vai­h­toe­hto on, että asioista keskutel­laan ja pohdi­taan eri­lais­ten vai­h­toe­hto­jen etu­ja ja hait­to­ja, vaik­ka sel­l­ainen­han ei per­in­teis­es­ti kuu­lu suo­ma­laiseen kulttuuriin.

  12. “Tämä on ydinkysymys, Vallilan­laak­soon ei halu­ta KATUA (jos­sa kulk­isi usei­ta bus­sil­in­jo­ja, raken­net­taisi­in puoli kilo­metriä pitkä melu­ai­ta, tehtäisi­in val­taisa tun­neli­raken­nel­ma uimahallin”

    Tämäkin on aika erikoista hallintoa , muu­ta­man busi­in takia pitää rak­en­taa melu­ai­ta. Samaan aikaan ei edes kaduille, joi­ta käyt­tää 60000 autoa päivässä , ei saa­da meluaitaa.

    Täl­laista on poli­it­ti­nen kult­tuuri Suomes­sa , suurem­mat ongel­mat uno­hde­taan , annetaan ajan hoitaa ja näper­rel­lään jotain pientä .

    Näperte­lyn var­jol­la saadaan itses­tä kiireisen ‚tärkeän ja ahk­er­an oloinen.Kun jostain kalmin tiestä 30 henkeä kokoon­tuu vuosien kulues­sa sato­ja ker­to­ja niin ei ole ihme, jos poli­itikot ja virkamiehet ovat “kiireisiä ”

    Taita­va näperte­ly tuo myös mainet­ta ja palk­i­taan jol­lakin neu­vok­sen tit­telil­lä, pää­syl­lä pres­i­dentin lin­nan ja hyvä­palkkaisel­la eläkeviralla.

    Toisaal­ta pitää olla kiitolli­nenkin, täl­lainen näpertelijä vaa­tivis­sa hom­mis­sa voisi saa­da suur­ta tuhoa aikaan

  13. “Helsin­gin seudun luon­non­ti­eteel­liset yliopis­tokam­puk­set on jostakin syys­tä hajautet­tu lin­jalle Otaniemi-Viikki

    On siis luon­nolli­nen syy liiken­teeseen kam­pusten välil­lä, ja koko Suomen etu olisi, että liikenne vain kasvaisi”

    Tämä on ihan kau­nis aja­tus. Valitet­tavasti vain ihmis­ten liikku­mi­nen ei nou­da­ta kau­ni­ita ajatuk­sia, vaan ihmis­ten todel­lisu­udessa tekemiä val­in­to­ja. Ja näi­den perus­teel­la myös joukkoli­iken­net­tä tulisi kehittää.

    Kam­pusten välil­lä on todel­lisu­udessa varsin vähän liiken­net­tä. Yksit­täis­ten tutk­i­joiden matkuste­lut ovat niin merk­i­tyk­setön määrä, ettei niil­lä mitään Tiedelin­jan kaltaista yhteyt­tä voi­da perustel­la. Eri asia olisi, jos suuri määrä opiske­li­joista suorit­taisi esim. kursse­ja eri kam­puk­sil­la, mut­ta näin ei tapah­du — eikä se johdu liiken­ney­hteyk­sistä vaan aivan muista syistä (ihmisen luon­tainen mukavu­u­den­halu ja byrokra­tia esimerkiksi).

    Ja voisin väit­tää, että min­ul­la on kohtu­ulli­nen käsi­tys tästä asi­as­ta. Olen opiskel­lut ja työsken­nel­lyt TKK:lla yli kymme­nen vuot­ta ja asunut Tiedelin­jan ole­mas­saoloaikana mm. Kumpu­las­sa, Pasi­las­sa, Meilahdessa ja Otaniemessä. Käytän­nön koke­muk­set vahvis­ta­vat käsi­tyk­sen, jon­ka liikenne-ennus­teetkin osoit­ta­vat: liikenne ei muo­dos­tu kam­pusten välille, vaan esimerkik­si Pasi­las­ta Meilah­teen ja Kumpulaan.

    Siitä olen kyl­lä samaa mieltä, että poikit­tais­li­iken­net­tä olisi tarpeen kehit­tää. Mut­ta minus­ta siihen on ole­mas­sa paljon parem­piakin tapo­ja kuin Tiedelin­jan kaltainen bussiyhteys.

    Kari

  14. Eikös joka tapauk­ses­sa joudu­ta kulke­maan mon­ta sataa metriä puis­ton hal­ki jos tie johde­taan van­haa rat­apenkkaa pitkin? Pasi­laan ei voi kulkea tun­nelin kaut­ta vaan tie pitää vetää Mäkelän­rin­teen reunaa. Kai tämä puis­to on lähiseudun ihmisille yhtä tärkeä vaik­ka onkin kauem­pana Kumpu­lan omakotitaloista.

  15. Täy­tynee kait lähteä itse käymään paikalla tutki­mas­sa mil­lä vuorel­la se kam­pus oikein onkaan.
    Asi­aan; Mikäli taso­vai­h­to­lait­teis­toa suun­nitel­laan niin a)paljonko matkaa ja b)paljonko nousua tuol­la matkalla?
    Olen kuvitel­lut, että kam­puk­sel­la asioi enem­mälti nuorehkoa porukkaa. Käve­ly­taido­ton­ta? Entäs se julk­isu­udessa esitet­ty tieto Kus­taa Vaasan tieltä nou­sev­as­ta polus­ta, mikä on ‑opis­ton hoito­vas­tu­ul­la. Jät­tääkö ‑opis­to tietois­es­ti pol­un tai käytävän hoitamatta/kunnostamatta.

  16. Kyseinen polku on erit­täin vaikeasti hoidet­ta­va. Sitä käyt­tävät päivit­täin sadat, elleivät tuhan­net opiske­li­jat, jol­loin polku on pei­likirkas­ta jäätä talvi­aikaan. Siinä ei jään pin­nalle ripotel­tu sepeli paljoa auta. Koke­muk­sen syväl­lä rin­taäänel­lä voin tode­ta, että sitä polkua on aivan pirun vaar­al­lista tul­la alaspäin jääaikaan. Myös ylös. Huoli­mat­ta iästä. Kesäl­lä ei tätä ongel­maa luon­nol­lis­es­ti ole.

    Polkua paran­net­ti­in pari vuot­ta sit­ten, mut­ta siitä ei ollut mainit­tavaa apua ongelmaan.

    Lisäk­si entisenä Viikkiläisenä ja pääradan käyt­täjänä jäin kaipaa­maan nopeaa liityn­täy­hteyt­tä Pasi­lan asemalle.

    1. Voisiko tuo­ta polkua paran­taa sel­l­aisel­la huip­pute­knolo­gian tuot­teel­la kuin rap­pusil­la? Niitä on käytet­ty men­estyk­sel­lis­es­ti ympäri Eurooppaa.

  17. Keskusta­laiselle: Kumpu­lan­mäen kevyen liiken­teen väyliä voisi tietysti myös hoitaa, talvi­aikaankin, mut­ta siihen ei vain ole ollut jostain syys­tä yliopis­tol­la eikä kaupungilla kiinnostusta. 

    Samoin paikoitellen raput voisi­vat olla hyvä ratkaisu, kuten Osmo ehdot­tikin. Ne sopi­si­vat esimerkik­si siihen rin­teeseen, joka kul­kee Kumpu­lan kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan itälaidan aidan vier­itse alas laaksoon. 

    Sen sijaan, että aina tavoitel­laan miljoonien euro­jen ratkaisu­ja, joskus ihmeitä saisi aikaan muu­ta­mal­la kymppitonnillakin.

  18. Osmo, Kus­taa Vaasan tien vas­tainen rinne taitaa olla yliopis­ton maa­ta, mut­ta olen siinä käsi­tyk­sessä, että Kumpu­lan­laak­son etelärinne on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa Kumpu­lan kar­tanoa luku­unot­ta­mat­ta. Vai olenko väärässä?

  19. Osmo: jos käsitin oikein mis­tä polus­ta on kysymys, niin sitä ei voi paran­taa rap­pusin, kos­ka sil­lä aje­taan pyöril­lä. Polku ei ole myöskään vaar­alli­nen talvella.

    1. Siel­lä on mon­ta polkua. Maan­omista, olkoon se sit­ten yliopis­to tai val­tio, ei ole pan­nut niitä oma­l­la alueel­laan kun­toon. Sik­si on vähän kohtu­u­ton­ta syyt­tää kaupunkia siitä, että yhtey­det ovat huonot. Myös rap­pu­sia tarvitaan.

  20. Voisiko joku (en tiedä mikä)kaupungin virasto/virkamies/lautakunta/hallitus kiire­htiä yliopis­toa huole­hti­maan kevyen liiken­teen jär­jestämis­es­tä asial­lisel­la taval­la? Kam­puk­sel­la osa­taan kyl­lä vaa­tia katu­ja ja bus­sikul­je­tuk­sia, mut­ta omat velvoit­teet uno­hde­taan — tarkoituksellisesti?

  21. Ei se rinne yliopis­tonkaan maa­ta ole vaan Senaat­ti-kiin­teistöille kuu­lu­va rak­en­tam­a­ton tont­ti. Yliopis­to ei voi sille oma-aloit­teis­es­ti rak­en­taa, vaan kaik­ki peruskun­nos­s­api­toa mon­imutkaisem­pi on Senaatin heiniä.

    Nyt tont­ti on tosin tain­nut siir­tyä vas­ta peruste­tulle Helsin­gin yliopis­toki­in­teistöt Oy:lle, joka lie­nee toim­intakykyi­nen joskus ensi vuo­den puolella.

  22. Juhana Har­ju kirjoitti:
    “Toisek­si Kumpu­lan­mäel­lä tehty liiken­netutkimus osoit­taa, että pääasi­as­sa Kumpu­lan­mäelle tul­laan keskus­tan suun­nas­ta (55 pros­ent­tia matkoista).”

    Osa junal­la työ/opiskelumatkojaan kulke­vista kävelee Kumpu­laan Pasi­las­ta, osa menee junal­la keskus­taan asti ja ottaa bus­si­in. Nämä keskus­tan kaut­ta kulke­vat junankäyt­täjät on tuos­sa ilmeis­es­ti mukana keskus­tan suunnal­ta tule­vis­sa? Se voi vääristää tilastoa.

  23. Sam­po Smolan­der­ille: Keskus­tan kaut­ta tule­vat eivät ole mukana, kos­ka tietoni siitä, että 55 pros­ent­tia käyt­täjistä tulee keskus­tan suun­nas­ta, on peräisin asuin­paikko­ja koskev­as­ta Maanti­eteen­laitok­sel­la tehdys­tä tutkimuk­ses­ta. Siten pitää paikkansa, että Kumpu­lan­mäelle tule­vista 55 pros­ent­tia tulee kan­takaupun­gin suun­nas­ta eli etelästä. Tieto yllät­ti min­utkin, kun sen näin.

    Jouni Siren kir­joit­ti: “kaik­ki peruskun­nos­s­api­toa mon­imutkaisem­pi on Senaatin heiniä.

    Edes peruskun­nos­s­api­dos­ta ei ole huole­hdit­tu. Poluil­la on edelleen “Ei talvikun­nos­s­api­toa” ‑kylt­ti. Siten raken­nus­pro­jek­tit ja maan­omis­tu­solot eivät voi olla syynä kaikkeen.

  24. art­turi b:lle:

    Polulle ei tarvitse rak­en­taa mitään lev­eitä paraati­por­tai­ta; viereen mah­tuu polkupyöräl­lä kul­jet­ta­va reit­ti. Kumpu­lan­mäen asukkaat kulke­vat mäkeä myös las­ten­vaunu­jen kanssa, joten pelkät por­taat eivät riitä. 

    Juhana Har­julle:

    Helsin­gin yliopis­ton arkkite­hti on luvan­nut ensi talvek­si uuden kyltin, jos­sa varoite­taan liukkaud­es­ta. Se var­maankin paran­taa tilannetta!

  25. http://picasaweb.google.com/suviella/KolinKabiinihissi#

    Tör­mäsin pääsiäis­lo­ma­l­la oivaan “tason­si­ir­timeen”. Kolil­la pääsee kansal­lis­maisemia kat­so­maan, kun nousee parkkipaikalta kabi­ini­hissil­lä ylös vaaran rin­teelle. Hissi on lasi­seinäi­nen, joten sitä ei ole niin houkut­tel­e­vaa käyt­tää pisuaari­nakaan kuin taval­lista umpi­hissiä. Nousu oli samankaltainen kuin Kumpu­lan­mäelle Kus­taa Vaasan tien pysäk­iltä, ken­ties vähän jyrkem­pi ja pitempi.

    Hissi siis palvelisi Kumpu­las­sa kaikkia Kus­taa Vaasan tien pysäkeiltä mäelle pyrkiviä, ei vain 55:n ja 506:n matkus­ta­jia. Jos laak­so­ratik­ka kaar­taisi Hämeen­tien sil­lan alta Kus­taa Vaasan tielle tai Hämeen­tielle, kuten Antero Alku on ehdot­tanut, siltäkin pää­sisi hel­posti hissille.

    Aal­to-yliopis­ton väki suun­nitelkoon yhteis­inä opin­näytetöinä hissistä kau­ni­in ja toimi­van. Samal­la tulee todis­tet­tua, onko inno­vaa­tioyliopis­to inno­vati­ivi­nen ja yhteistyökykyinen.

  26. juhana: kyltistä huoli­mat­ta hiekkati­etä pide­tään kun­nos­sa talvella.

  27. Suville: En pidä hissiä käytän­nössä toimi­vana nopeatem­poiseen kaupunkili­iken­teeseen. Odot­telu­aikaa on liikaa. Jos siihen joku koneelli­nen ratkaisu tarvi­taan, se tulisi rak­en­taa rullaportailla.

    Art­turi B:lle: Kun­nos­s­api­to on ollut aika heikkoa. Useina aamuina kevyen liiken­teen väylä on ollut kaut­taal­taan jäi­nen valumavesistä.

    Riit­ta Karinille: Niin, tässä Kumpu­lan­mäen liikenne-asi­as­sa on monia humoris­tisia piirteitä, kun sitä oikein silmin katselee. 🙂

  28. juhana har­julle:

    jos tuo etelärin­teen pol­un nykyi­nen talvikun­to on tosi­aan siitä kiin­ni että sitä ei hoide­ta, niin asi­a­han olisi sil­loin help­po saa­da kun­toon. itse olen kuul­lut sel­l­aisen syyn että sitä on nykyisel­lään mah­do­ton­ta pitää kun­nos­sa pelkästään lumen­pois­ton ja sepelin avul­la. se on liian jyrkkä ja sitä käyt­tävät liian use­at ihmiset, jol­loin se tamp­pau­tuu pei­likirkkaak­si jääk­si mon­e­na päivänä talvisaikaan. 

    jyrkim­pään kohtaan raken­net­ti­in rap­puset ja se vähän paran­si tilannetta.

    art­turi b:lle:
    tuo kyseinen kus­taa vaasan tieltä alka­va polku on vaar­alli­nen mon­e­na päivänä vuodessa. sitä voi kukin tul­la itse kokeile­maan pahim­paan jääaikaan. kan­nat­taa ottaa kypärä mukaan.

  29. Keskusta­laiselle: Puhuin siitä Kus­taa Vaasan tielle johtavas­ta polusta. 

    Etelärin­teen eli Kumpu­lan kar­tanon puoleisen rin­teen ongel­ma on se, että sinne ei ole lainkaan raken­net­tu kevyen liiken­teen väyliä (niitä tarvit­taisi­in sil­lä puolen kak­si), vaan sinne on vain itses­tään syn­tynyt kint­tupolku­ja. Ja sel­l­aisi­a­han on ikävä kävel­lä, kun keli on huono. Ei ihme, että jotkut janoa­vat mäelle busse­ja, kun kevyen liiken­teen väylät ovat pahim­mil­laan kuras­sa tar­pomista tai nil­jan­teisil­la poluil­la liukastelua.

  30. Vai­h­toe­hdot kan­nat­taa nyt taas ker­taalleen suun­nitel­la ja ver­tail­la. Aikaa kuluu ja vuosia vierii.YTV:n tiedelin­ja on osoit­tau­tunut hitaana ratkaisuna heikok­si, kuten olikin ennakoitavis­sa. Jouko-lin­ja Pasi­laan saat­taa olla tässä saumas­sa paras pikalääke Kumpu­lan mäel­lä toimiville, mut­ta toki se on vain tilapäis­ratkaisu. Henkilöau­to juhlii.

    Näyt­tää keskustelun perus­teel­la siltä, että useim­mat ovat kyl­lä valmi­ita toteut­ta­maan käyt­tökus­tan­nuk­sltaan kalli­ita ratkaisu­ja, kun­han vain investoin­nit pysyvät pien­inä. Kuitenkin yhteyk­sien nopeus on tärkein tek­i­jä niin palvelun laadun kuin talouden kannalta.

  31. Sep­po Vep­säläi­nen kir­joit­ti: “Jouko-lin­ja Pasi­laan saat­taa olla tässä saumas­sa paras pikalääke Kumpu­lan mäel­lä toimiville, mut­ta toki se on vain tilapäisratkaisu.”

    Se on paras pikalääke Pasi­lan ase­mal­ta tuleville. Keskus­tan suunnal­ta tuleville tarvi­taan kevyen liiken­teen väylien paran­tamista Kus­taa Vaasan tieltä ylös mäelle.

    “Näyt­tää keskustelun perus­teel­la siltä, että useim­mat ovat kyl­lä valmi­ita toteut­ta­maan käyt­tökus­tan­nuk­sltaan kalli­ita ratkaisu­ja, kun­han vain investoin­nit pysyvät pieninä.”

    Lähiym­päristössäni Vallilas­sa on nähtävis­sä usei­ta esimerkke­jä kalli­ista investoin­neista, joiden käyt­töön ei näytä ole­van rahaa: urheiluken­tän todel­la suurikokoinen uudehko pukuhuon­er­aken­nus on sul­jet­tuna sil­loinkin, kun ken­tän jää on luis­teltavas­sa kun­nos­sa. Vallilan puis­tossa on suihkulähde altaineeen, joka vuosia on ollut tyhjillään.

    Mielestäni myös kaupunkiym­päristössä tarvit­taisi­in tilan­hoita­ja-asen­net­ta, jos­sa ympäristöstä pyrit­täisi­in huole­hti­maan pieteetil­lä. Sel­l­ainen ei toteudu nykyään.

    “Kuitenkin yhteyk­sien nopeus on tärkein tek­i­jä niin palvelun laadun kuin talouden kannalta.”

    Nopein ratkaisu Pasi­las­ta olisi juuri tuo pikkubus­seil­la ajet­ta­va yhteys. Sen liiken­nöin­ti ei voi olla ylivoimaisen kallista, sil­lä pikkubusse­ja on käytössä julkises­sa liiken­teessä monis­sa muis­sa kaupungeis­sa, muun muas­sa Roomas­sa, jos­sa ne aja­vat kapei­ta katu­ja ylös kukkuloille.

  32. Juhana Har­ju kir­joit­ti 17.4.2009 kel­lo 8:41

    ““Keskus­tan suunnal­ta tuleville tarvi­taan kevyen liiken­teen väylien paran­tamista Kus­taa Vaasan tieltä ylös mäelle.””

    Mitäs jos nimetään tuo polku Kus­taa Vaasan poluk­si. Ei tule enää, ainakaan täl­lä pal­stal­la, sekaan­nuk­sia ja väärinkäsi­tyk­siä puheenaiheesta.

    Nyt on huhtiku­un 17. päivä 2009. Mikäli tuo­hon polulle ei ennen seu­raavia pakka­sia ja jääkele­jä saa­da raken­net­tua rap­pu­sia niin se on voi, voi!
    Ei niitä rap­pu­sia mis­tään mar­morista raken­neta, eikä siinä tarvi­ta arkkite­hte­jä hom­maa suun­nit­tele­maan. Tämähän on aivan perus­di­ili. Näitä rap­pu­sia on mm. lapis­sa polku­jen jyrkem­mis­sä kohdis­sa pil­vin pimein. Pää­sevät heikom­pi­jalkaisetkin polkua ylös, toisaal­ta se tietenkin säästää luon­toa kun ei joka-ain­ut ruo­honko­r­si tal­laan­nu heti alkuunsa.

    Hom­ma toteutetaan kyl­läste­tys­tä puu­tavaras­ta, perus­myrkyte­tys­tä tai läm­pökyl­läste­tys­tä. Alle vede­tään run­gok­si kolme 4″ x 4″ soiroa juok­suik­si joiden­ka varaan por­taat raken­netaan vähän kevyem­mästä 2“x 2″ puutavarasta.
    Toiseen reunaan kaide, ja toiseen reunaan jätetään askelmista vapaa alue johon lau­doite­taan tasainen n. ½ m lev­eä luiska niille jot­ka vält­tämät­tä halu­a­vat työntää/taluttaa fil­lar­in polkua pitkin ylös/alas.

    Mikäli tämä kuu­lostaa liian mon­imutkaiselta niin ok, minä uhraan kesäni sille. Yliopisto/Senaatti kiinteistöt/kaupunki tai kuka tahansa sen nyt hoitaakin palkkaa min­ut johta­maan hom­maa, antaa käyt­tööni tarvit­ta­van mate­ri­aalin ja muu­ta­man kirvesmiehen niin hom­ma on syksyyn men­nessä hoidettu.
    Vielä jos siihen polulle täl­lätään pari kolme pien­tä romant­tista pylväs­valais­in­ta niin á vot!

  33. Juhana Har­ju: “Mielestäni myös kaupunkiym­päristössä tarvit­taisi­in tilan­hoita­ja-asen­net­ta, jos­sa ympäristöstä pyrit­täisi­in huole­hti­maan pieteetil­lä. Sel­l­ainen ei toteudu nykyään.”

    Hyvä point­ti, tätä kaipaan minäkin etenkin, kun verovaro­ja on rajoitetusti.

  34. “Yliopisto/Senaatti kiinteistöt/kaupunki tai kuka tahansa sen nyt hoitaakin palkkaa min­ut johta­maan hom­maa, antaa käyt­tööni tarvit­ta­van mate­ri­aalin ja muu­ta­man kirvesmiehen niin hom­ma on syksyyn men­nessä hoidettu.”

    Ei se noin mene. Hom­ma pitää kil­pailut­taa ja ties mitä, byrokra­t­ian rat­taista tuo voi tul­la ulos ehkä joskus vuon­na 2014.

    Yliopis­ton yliop­pi­laskun­ta­han on suh­teel­lisen varakas, ehkä sieltä löy­ty­isi tukea puu­tavaran ver­ran, aav­is­tus kansalais­tot­telemat­to­muut­ta että aivan kaikkea ei tarvitse tehdä sään­tö­jen mukaan, ja kesä­työt­tömiä opiske­li­joi­ta lie­nee tänä kesänä sen ver­ran, että hom­ma saadaan kun­toon ihan talkoohen­gel­lä. (En pidät­tele henkeä tätäkään odotellessa.)

  35. Tärkeä tieto Vallilan­laak­son käytöstä pois­te­tus­ta junatunnelista:

    Joil­lakin ollut hie­man epä­selvyyt­tä siitä, mah­tuuko junatun­nelia liiken­nöimään raitio­vaunul­la yhtä aikaa kah­teen suun­taan. Niin­pä uteliaisu­ud­es­ta otin selvää ensin raitio­vau­nun lev­ey­destä ja menin sen jäl­keen mit­taa­maan mital­la junatun­nelin leveyden.

    Kapeim­mas­ta kohdas­ta mitat­tuna junatun­neli on 6 metriä lev­eä. Kun raitio­vau­nun lev­eys on 2,30 metriä ja raitio­vaunu­jen väli­in jäävä tila on 40(?) cm, se merk­it­see sitä, että kak­sikaistaisen raiti­olin­jan tilatarve on 5 metriä (2 x 2,30 + 0,40). Näin ollen tun­nelis­sa jää sen kapeim­mas­sakin kohdas­sa puoli metriä tilaa raitio­vau­nun ja tun­nelin seinän väliin.

    Tämä merk­it­see sitä, että junatun­nelia on mah­dol­lisu­us liiken­nöidä raitio­vaunul­la yht’aikaises­ti molem­pi­in suun­ti­in ilman.

  36. Tämä on perin pitkä ketju monin järkevin mielip­itein enkä halua jatkaa detal­jeil­la. Totean vain että luotan järkevään päätök­sen­tekoon ja veikkaan että lopuk­si taas päädytään siihen ain­oaan real­is­tiseen ja toimi­vaan vai­h­toe­htoon, joka nyt hylät­ti­in: Pietari Kalmin kat­ua jatka­va bus­sikadun rak­en­tamiseen. Minä en edelleenkään käsitä kuin­ka kukaan jär­ki-ihmi­nen voi vas­tus­taa tämän rak­en­tamista. Nuo muut vai­h­toe­hdot ovat vaan pakokeino­ja, pitäähän jotain esit­tää jos ain­oa toimi­va vai­h­toe­hto “ainakin tois­taisek­si” hylätään. “Tason­va­i­h­to­lait­teet” on suo­ras­taan koomi­nen esitys.

  37. Kei­jo oli kom­men­tis­saan oike­as­sa: yksinker­taisin, toimi­va ja kaa­van mukainen ratkaisu hylättiin.

    Osmon vai­h­toe­hto 4 on hänen ehdot­tamis­taan paras, mut­ta ikävä kyl­lä odot­taa vuosien suunnittelu/valituskierre/rahoitus ‑rum­baa.

    Lop­putu­los tässä vaiheessa:

    1. Yksi­ty­isautoilu ei ainakaan vähene
    2. Poikkit­tais­li­iken­net­tä ei edelleenkään halu­ta lait­taa parem­paan kuntoon
    3. Huonoin ratkaisu eli jyrkkää mäkeä Intiankadul­ta kam­puk­selle kier­rätetään Tiedelin­jaa läm­mitet­tävil­lä teil­lä. Ei ajan­säästöä, päin vastoin.

    Kiitok­set joka tapauk­ses­sa Osmolle akti­ivis­es­ta keskustelun herät­tämis­es­tä, vaik­ka eri mieltä ratkaisu­tavoista hänen kanssaan olenkin. Toiv­ot­tavasti puh­tia riit­tää myös lait­taa iso pyörä pyörimään vin­haa vauh­tia raiti­olin­jan nopean toteut­tamisen puoles­ta. Saisiko siihenkin jonkin kansalais­li­ik­keen aikaan 🙂

  38. Ilok­semme voimme tode­ta, että sel­l­ainen liike on jo perustet­tu. Pro Laak­son­ratik­ka ‑liike kut­suu jäsenikseen kaikkia, jot­ka halu­a­vat ratkaista tule­van Kalasa­ta­man, poikit­tais­li­iken­teen ja Yliopis­to-Pasi­la ‑yhtey­den ongel­mat esteet­tis­es­ti, kult­tuuri­ar­vo­ja ja puis­to­ja tuhoa­mat­ta van­haa kaupunki­raken­net­ta hyväk­si käyt­täen. Tässä puh­taasti maal­likon ehdo­tus lin­jan reitiksi.

    Suun­nit­telun poh­jana olisi malli C Kalasa­ta­man liiken­ne­selvi­tyk­sen vaihtoehdoista. 

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/3b38a0804a17a451a829e83d8d1d4668/Jlrap.pdf?MOD=AJPERES

    Hämeen­tien sil­lan alta tulisi yhteys Ara­bi­aan johtavi­in raiteisi­in ja pysäk­ki Yliopis­ton edustalle, mis­sä ratikkapysäk­ki jo onkin. Siitä voitaisi­in sit­ten jatkaa tule­vaisu­udessa aina Viikki­in asti. Toinen haara jatkaisi Kalasa­ta­maan. Pasi­laan päin men­täessä Ratik­ka ei nousisikaan Mäkelänkadulle maan alta (raken­nuskus­tan­nuk­sista säästy­isi var­maan 20 miljoon­aa) vaan jatkaisi van­haa rat­apo­h­jaa aina Pasi­lan ase­man viereen. (van­ha rata menee upeasti juuri ase­maraken­nuk­sen vier­itse. Siitä vaan hissil­lä ylös). Tästä ratik­ka nousisi loivasti ylös, ylit­täisi Rat­api­hantien ja tek­isi lenkin Mes­suhallin pihas­sa, tai liit­ty­isi siel­lä osak­si muu­ta rataverkkoa. Upea yhteys, jota voisi­vat käyt­tää Kalasa­ta­man asukkaat, tule­van pasi­lan pil­ven­pi­irtäjien työn­tek­i­jät, Yliopis­ton väki, Taide­te­ol­lisen porukat, Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhu­rit, kaik­ki Vallilan ja Kumpu­lan asukkaat, Mes­su- ja jääkiekko­hal­li­in ja Yliopis­ton Kasvi­ti­eteel­liseen puu­tarhaan meni­jät ja Ylen työntekijät.

    Täl­läisen yhtey­den rak­en­t­a­mi­nen voitaisi­in aloit­taa heti. Ensin raken­net­taisi­in Yliopis­ton haara Ara­bi­aan ja sit­ten myöhem­min Kalasa­ta­man haara.

    Enpä usko, että tal­laista maise­moitua rataa val­tavasti vas­tut­taisi­in. Sehän ei oikeas­t­aan muu­ta ole­mas­sa ole­vaa tilan­net­ta Vallilan­laak­sos­sa, mut­ta toisi pysäkin siir­to­la­pu­u­tarhan väelle.

  39. Markku Toik­ka: Miten tuo ehdot­ta­masi ratikkalin­ja kor­vaisi 506:n Pasi­las­ta länteen?

    1. Se lähtisi Munkkiniemestä. Otanie­mi jäisi väli­in. Tai siis Toikan ehdot­ta­mas­ta en tiedä, min­un ehdot­ta­mani menisi niin.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Toikan esit­telemä vai­h­toe­hto kyl­lä tyssää Pasi­laan ainakin hänen tek­stistään päätellen, ellei sit­ten ole tarkoi­tus laa­jan (Mes­sukeskuk­sen kaut­ta) kaar­roksen jäl­keen ylit­tää rat­api­ha Pasi­lan sil­taa pitkin.

    Kaipaisin yhä teiltäkin infor­maa­tio­ta, mitä on tarkoi­tus täl­lä ratikkalin­jal­la todel­la tehdä ja milloin.

    “Miten nos­te­taan bussi/ratikka Kes­ki-Pasi­las­sa Asemapääl­likön­tielle, tai miten tuo­daan bussi/ratikka rat­api­han (tai jäl­jelle jäänei­den rato­jen) yli tai ali Itä-Pasi­laan? Entä yhteys Lääkärinkadulle?”

    Onko näistä jo suun­nitelmia, ja mil­loin voitte luva­ta jotain todel­la tapahtuvaksikin?

  41. Jan­tunen, toden­näköis­es­ti men­täisi­in Mäkelänkadun yli ihan katu­ta­sos­sa ja siitä seiskan reit­tiä eteen­päin. Yksi eri ske­naar­i­ois­sa tule­vaisu­u­den ratikkalin­joista, ja niitä on paljon, pyörinyt idea on että seiska ajaisikin Kalasa­ta­man kaut­ta Hakaniemeen.

    Jos tehdään tason­va­i­h­to rat­api­hal­la niin vai­h­toe­hto­ja on oikeas­t­aan kak­si: Joko rat­api­haa pitkin Nor­den­skjiöldinkadulle, joka on sinän­sä ihan OK ratikkarataa (omat kiskot, vähän risteyksiä). 

    Sit­ten se on toinen idea jota ei oikein halu­ta sanoa ääneen kun ei jak­se­ta tapel­la metroih­mis­ten kanssa, tosin Laa­jasa­loon ratikkaratkaisun yhtey­dessä tätä visioiti­in, eli että se kakkos­metro tehdään (pika)ratikkana. Eteläpää Laa­jasa­los­sa muut­tui jo ratikak­si, ja esim. van­han Kan­jo-suun­nitel­man tun­neli on käytän­nössä sama asia kuin Töölön metro. Eli ratik­ka menisi maata­sos­sa rat­api­han läpi ja sukeltaisi tun­neli­in Län­si-Pasi­lan alle. Seu­raavak­si pin­taan jos­sain Meilahdessa jos­sa olisi sisää­na­jo Neloselle/Kympille, tästä taas tun­nelis­sa jon­nekin Espal­la saak­ka mis­tä edelleen Laa­jasa­loon., ase­mat Töölössä ja Kamp­is­sa, tai sit­ten nous­taan pin­nal­la vaik­ka ennen Kamppia. 

    Tois­es­ta päästä Viikki­in, Itäkeskuk­seen ja vaik­ka Sipooseen, niin meil­lä on näp­pärä kevyt­metro joka ei tarvitse liityn­täli­iken­net­tä, on taa­tusti halvem­pi kuin täys­metro, ja nopeut­taa myös muu­ta ratikkaliikennettä.

  42. tpyy­lu­o­ma: “Jan­tunen, toden­näköis­es­ti men­täisi­in Mäkelänkadun yli ihan katu­ta­sos­sa ja siitä seiskan reit­tiä eteen­päin.” Har­ju kävi mit­taa­mas­sa, että ratikat mah­tu­vat tun­neli­in vierekkäin. Jos tuo pitää paikkansa, mik­si pitää nous­ta maan päälle? Ei siihen seiskan reit­ille var­maan kai­va­ta lisää kalus­toa välille Mäkelän­rinne — Pasi­lan ase­ma. Tai siis mis­sä sen tun­nelin toinen pää oikein on Pasi­las­sa? Jäi sumuun, mik­si pitäisi kiertää Mes­sukeskuk­sen kautta.

  43. Aivan, raiti­olin­jan ei ole mitään syytä nous­ta Mäkelänkadul­la maan pin­nalle. Raiti­olin­ja 7 kul­kee jo Pasi­las­ta Kes­ki-Vallilaan, joten vallilalais­tenkaan liiken­netarpeel­la ei voi oikein perustel­la sitä, että raiti­olin­ja nousisi ennenaikaises­ti tun­nelista Mäkelänkadulle. 

    Vain junatun­nelia pitkin Vallilan­laak­soon kulke­vana raiti­olin­ja voisi palvel­la liiken­netarvet­ta Pasi­las­ta Kumpu­lan­mäelle. Pysäk­ki olisi siis alhaal­la Vallilan­laak­sos­sa, jos­ta on mita­tusti vain 4 min­uutin käve­ly­mat­ka Ilmati­eteen laitok­sen pääovelle Kumpu­lan­mäelle. Idän suun­nas­sa raiti­olin­ja kulk­isi edelleen Kyläsaaren kaut­ta Verkkosaa­reen ja Kalasatamaan.

    Pasi­lan Mes­suhallin luokse raiti­olin­jaa ei kan­na­ta mielestäni kul­jet­taa, sil­lä lenk­ki vain hidas­taisi pitkää poikit­tais­lin­jaa — sen­hän on tarkoi­tus jatkaa län­nessä Munkkiniemeen saak­ka. Raiti­olin­jan rak­en­t­a­mi­nen voitaisi­in kuitenkin aloit­taa jo Pasi­lan ja Kyläsaaren väliseltä osu­udelta, niin siitä olisi nopeam­min etua Pasi­las­ta Kumpu­lan­mäelle kulkeville.

  44. Arto Tuki­ainen,
    se tun­neli päät­tyy pasi­las­sa lähelle Teol­lisu­uskadun lop­pupäätä, mut­ta ongel­mana siinä on, että se on usei­ta metre­jä katu­ta­son ala­puolel­la, siis liki­main samas­sa tasos­sa kuin Kes­ki-Pasi­lan rat­api­ha. Jos siis tun­neli-ideaa joku lähtisi jatko­jalosta­maan, yksi selvitet­tävä ongel­ma olisi, miten saa­da spo­ra sieltä kuilus­ta sille tasolle, mil­lä ihmiset liikkuvat.

  45. Kyl­lä joo, mes­suhallin lenk­ki on var­maan turha. Mut­ta oikeasti. Junara­ta menee suo­raan Pasi­lan ase­malle, vain kak­si ker­rosta alem­mak­si. Siitä menee jo nyt raput ylös joi­ta työn­tek­i­jät käyt­tää kun jät­tävät auton­sa siihen. Veikkaisin ettei yli viit­tä min­u­ut­tia ratik­ka aja Kumpu­lan kam­puk­selta sinne. Ota resi­ina vaik­ka nyt ja polkaiset muu­ta­mas­sa min­uutis­sa Pasi­laan. Ja humps por­taat ylös. Jos reit­ti ei mene ase­malle asti vaan jatkaa Meilahtea kohti, niin rat­api­halle on help­po rak­en­taa käve­lyä nopeut­ta­va rul­la­por­ras (siis vaaka­suo­ra, lento­ken­tiltä tut­tu). Jos ei täm­möi­nen yhteys Kumpu­lan kam­pus­laisille kel­paa, niin mikä sitten?

  46. Ja vielä. Siis ratik­ka jatkaisi rat­api­han laitaa Nor­den­skjöldinkadulle. Se on samas­sa tasos­sa kuin rat­api­ha. Olisi nopea ja hal­pa rakentaa.

  47. Jaakko Hir­voselle: Raitio­vaunua ei tarvitse vält­tämät­tä jär­jestää heti tun­nelista ylös. Pasi­las­sa jalankulk­i­joille voidaan jär­jestää saman­tyyp­pinen käyn­ti raitio­vaunupysäkille kuin on met­rossakin on tehty eli voidaan käyt­tää esimerkik­si liuku­por­tai­ta. Ne voivat silti olla lyhyem­mät kuin metroasemil­la usein tarvitaan.

  48. Soin­in­vaara, Toik­ka, Har­ju: Kysyn vielä ker­ran, miten ratik­ka jatkaisi Pasi­las­ta län­teen? Rat­api­han ali vai yli? Mil­loin toteu­tuu? Ja mis­sä ovat suun­nitel­mat aiheesta?

    1. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to vas­ta tekee suun­nitel­maa. Pent­ti Murolel­la on tästä ole­mas­sa suun­nitel­ma, mut­ta se menee keskus­puis­ton läpi, joten en usko sen muo­dosta­van poh­jaa. Minä olet­taisin, että pää­su­un­nitel­ma olisi käyt­tää ole­via kisko­ja ja men­nä sil­lan yli, mut­ta aika näyt­tää. Yysia kisko­ja tarvi­taan myösw kään­nyt­täessä Man­ner­heim­intieltä Rei­jonkat­ua pitkin Nordenskjöldinkadulle.

  49. Iiro! Siis rat­api­han itäre­unaa pitkin Nor­den­skiöldinkadulle (no nyt se tuli oikein iil­lä eikä jiillä)ja siitä ole­mas­sa ole­vaa rataa pitkin länteen.

  50. Osmo, veikkaan että se Murolen suun­nitel­ma menee keskus­puis­ton ali tun­nelis­sa, eli tämä on se KAN­JO-selvi­tyk­sen C‑rata, mihin viit­tasin ylem­pänä. Kts. kuvat http://jlf.fi/f20/1668-kanjo-selvityksen-rata-ja-muut-sen-aikaiset-suunnitelmat/#post55520

    JLF:stä löy­tyi myös täl­lainen vuo­den takainen tieto KSV:n rahoi­tus­su­un­nitel­mas­ta: “Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadulle varataan yht. 4,5 Me seu­raavasti: 2011: 0,2 Me, 2012: 2 Me, 2013: 2,3 Me. Erik­seen ei maini­ta, sisäl­tyykö sum­maan raitiotekin.” http://jlf.fi/f17/2775-raitioliikenneinvestoinnit-2009–2013‑a/

    Eli jos tuo pitää vielä paikkaansa, niin 2013 olisi kai valmista?

  51. jaakko hir­vo­nen kirjoitti
    Jos siis tun­neli-ideaa joku lähtisi jatko­jalosta­maan, yksi selvitet­tävä ongel­ma olisi, miten saa­da spo­ra sieltä kuilus­ta sille tasolle, mil­lä ihmiset liikkuvat.

    Olen Markun kanssa samaa mieltä, ratikat tun­nelis­sa nykyisen Pasi­lan ase­maraken­nuk­sen län­si­laitaan, jos­ta hissi/liukuporras ylös(huom paik­ka muut­tuu aika lail­la joka tapauk­ses­sa kun kes­ki-pasi­la raken­netaan) Eikö olisi järkevää tehdä lin­jalle tule­vaa kes­ki-pasi­lan ase­makaavaa palvel­e­va lenk­ki nykyisel­lä rat­api­hal­la (ihmisethän ovat tule­vaisu­udessa nimeno­maan täl­lä tasol­la, eivät nykyisel­lä sil­tata­sol­la) ja siir­tyä sit­ten ole­mas­sa oleville kiskoille vaik­ka vetu­ri­tien kaut­ta. En ole näh­nyt mitä on suun­nitel­tu kes­ki-pasi­lan alueelle julkisek­si liiken­teek­si, mut­ta siel­läkin väli­matkat ovat aika suuria jos jaf­fik­sen laidal­ta joutuu kävelemään esim nykyisen ase­man kohdalle. Ennen kes­ki-pasi­lan kaa­van selviämistä voisi olla vaan suo­ra lin­jaus Markun mainit­semien por­taiden luo­ta (johon raken­net­taisi­in “siisti” väli­aikaispysäk­ki) rat­api­han yli (siis ei “yli” tai ali vaan rat­api­han tasossa)esim Vetu­ri­tien kaut­ta Nordenskiöldinkadulle

  52. Soini­vaara: Jos ratik­ka pitää nos­taa rat­api­hal­ta Pasi­lan sil­lalle, ei liene kyseessä ihan yksinker­tainen operaatio.

    Markku Toik­ka: Tarkoi­tat siis, että ratik­ka ajaisi ensin tun­nelista rat­api­han itäre­unaa pohjoiseen ase­man alle, ja sit­ten peru­ut­taisi takaisin samaista rat­api­han itäre­unaa Nor­den­skjöldinkadulle? Eli 400 m edestakainen mat­ka, jos­sa ratikan ajo­su­un­ta vai­h­tu­isi? Nykyi­nen ratikkakalus­to ei kykene ajo­su­un­nan vai­h­toon muu­ta kuin lyhy­taikaises­ti erikois­ti­lanteessa (ei ohjauskop­pia takapäässä).

    Tram5: Ratik­ka voi hyvin pysyä Kes­ki-Pasi­las­sa ratata­sos­sa muuten, mut­ta Helsin­gin rautatiease­malle vievien rato­jen yli tai ali on men­tävä jos­sain. Korkeussu­un­nas­sa tuo tarkoit­ta­nee ainakin 8 metriä alas tai ylös (Pasi­lan silta).

  53. Iiro hyvä! Siis kat­so Google mapista. Ratik­ka tulee tun­nelista asemapi­halle, jät­tää matkus­ta­jat pysäkille, jos­ta he joko kävelevät tai menevät rul­la­por­tai­ta ase­mal­la. Sen jäl­keen ratik­ka kaar­taa vasem­malle ohi pyörei­den vaunuko­r­jaushal­lien ja suun­taa Nor­den­skjöldinkadulle. Se ajaa rat­api­han viertä, ei ali tai yli. Vain yksi varikon junaraide jatkaa Nor­den­skjöldinkadun yli. Sen ja ylem­pänä ole­vien varsi­nais­ten raitei­den välistä voisi silmämääräiseti arvioiden päästä. 

    Jos nyt, ennenkuin mitään on vielä raken­net­tu, halu­aa huvitel­la resi­inal­la tai lait­taa lät­tähatun liiken­nöimään niin pääsee suo­raan por­taille, jot­ka nou­se­vat ase­mal­la. Vaik­ka olen ratik­ka-asiois­sa täysin maal­likko, niin tajuan kyl­lä, että ratikan pitää tehdä lenk­ki päästäk­seen jatka­maan tulo­su­un­taansa. Ehkä sel­l­aisenkin voi rat­api­hal­la tehdä.

  54. Iiro. Siis vielä… kaupun­ki on kolmes­sa ker­rokses­sa ko kohdas­sa. 0‑taso on asema­hallin lat­ti­ata­so. Se mis­sä oste­taan liput jne. Sit­ten men­nään liuku­por­tai­ta lai­tureille ‑1 tasolle, mis­sä junat kulke­vat. ‑2 taso on rat­api­ha, jos­sa Kumpu­las­ta tule­vat raiteet kulke­vat ja siten kaavail­lul­la ratikalla voi main­iosti ajaa ali matkustajajunien. 

    Luulen, ettei kom­pe­tenssi­ni riitää tämän pitem­mälle reitin suun­nit­telus­sa. Toivon, että joku ammat­ti­lainen Kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­tossa voisi tästä ideas­ta saa­da kip­inää ja kat­soa oikeasti onko se mah­dol­lista toteuttaa.

  55. Markku Toik­ka: “Toivon, että joku ammat­ti­lainen Kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­tossa voisi tästä ideas­ta saa­da kip­inää ja kat­soa oikeasti onko se mah­dol­lista toteuttaa.”

    Tämä juuri tässä Pietari Kalmin kadun vai­h­toe­hto­jen keskustelus­sa mät­tääkin. Puhutaan kval­i­tati­ivisel­la tasol­la kaiken­laista, mut­ta onko puheil­la mitään katet­ta, se jää nähtäväk­si. Ei ole mitään var­muut­ta tuleeko vai­h­toe­hto­ja koskaan toteutet­tavak­si, ja nopeut­ta­vatko ne mitään.

  56. iiro, otat tääl­läkin läh­es kaikki­in top­i­cei­hin kovasti kan­taa. onko asioi­hin pere­htymis­esi kaikissa tapauk­sis­sa tätä luokkaa

    Tram5: Ratik­ka voi hyvin pysyä Kes­ki-Pasi­las­sa ratata­sos­sa muuten, mut­ta Helsin­gin rautatiease­malle vievien rato­jen yli tai ali on men­tävä jos­sain. Korkeussu­un­nas­sa tuo tarkoit­ta­nee ainakin 8 metriä alas tai ylös (Pasi­lan silta).

    Kan­nat­taisi var­maan tutus­tua aiheisi­in vähän paremmin

    kevään jatkoa

  57. Heit­täisin keskustelu­un köysir­a­ta-idean, jol­lainen on esimerkik­si Liss­abonis­sa käytössä. http://www.flickr.com/photos/tolobato/3370608351/

    Tämä yhdis­täisi nopeasti nämä kam­puk­set toisi­in­sa ja ylit­täisi ilmateitse ruuhkaiset kadut. Jos tämä alka­isi Viik­istä, seu­raa­va pysäk­ki voisi olla esim. Taide­te­ol­lisen korkeak­oulun katol­la Ara­bi­as­sa, seu­raa­vana Kumpu­la, tämän jäl­keen Lin­nan­mä­ki, Pasi­la, Meilahti ja suo­raan meren ylitse Otaniemeen. Tämä olis ehdot­tomasti saa­teet­tomin, nopein ja hil­jaisin mah­dolli­nen vai­h­toe­hto! Sain tämän idean Lin­nan­mäeltä päärautatiease­malle ehdote­tus­ta köysir­adas­ta. Sik­si siis tuo Lin­nan­mäen välipysäk­ki tuos­sa ehdotuksessa.

Vastaa käyttäjälle tram5 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.