Onnenpotku?

Suo­men Kuva­leh­ti ker­too kes­kel­lä lamaa ilo­uu­ti­sen. Ylö­jär­vel­lä kaup­pa­kes­kus Elo aloit­ti toi­min­tan­sa ja 350 onnel­lis­ta sai työ­pai­kan. Kyl­lä ylö­jär­ve­läi­siä onnis­ti! Vai onnistiko?

Kaup­pa itse ker­too, että työn tuot­ta­vuus kaup­pa­kes­kuk­sis­sa on kak­sin­ker­tai­nen taval­li­siin kaup­poi­hin ver­rat­tu­na. Pir­kan­maal­la ei ole enem­pää rahaa ostok­siin. Niin­pä jokai­nen euro, jok­ja kaup­pa­kes­kus Eloon kan­ne­taan, on pois muis­ta kau­pois­ta. Ja kun Elo on tupo­las­ti tehok­kaam­pi, jokais­ta Elon työ­paik­kaa koh­den mene­te­tään kak­si kau­pan työ­paik­kaa lähis­töl­lä. Ylö­jär­vel­lä  — tai aina­kin Tam­pe­reen seu­dul­la — mene­tet­tiin siis 350 työ­paik­kaa eikä saa­tu nii­tä. Ehkä onnen­pot­ku aja­tel­len tule­vaa työ­voi­ma­pu­laa ja mat­kal­la koh­den vau­raam­paa ja tehok­kaam­paa yhteis­kun­taa, mut­ta ei ehkä juu­ri sii­nä mie­les­sä kuin Kuva­leh­ti ajatteli.

65 vastausta artikkeliin “Onnenpotku?”

  1. Olen häm­mäs­tel­lyt Tam­pe­reen seu­dun kaup­pa­kes­kuk­sien mää­rää jo vuo­sia. Genee­ri­siä auto­mar­ket­te­ja on nous­sut joka puo­lel­le kehä­tien var­teen ja naa­pu­ri­kun­tiin. Pris­mo­ja ja K‑Citymarketteja on koh­ta joka toi­ses­sa ris­teyk­ses­sä. Ja lisää on edel­leen suunnitteilla. 

    Idea­par­kin tie­tä­vät kaik­ki ja Ikean raken­nus­työt ovat käyn­nis­sä. Kaik­kial­ta löy­ty­vät kui­ten­kin samat franc­hi­se-myy­mä­lät samoil­la tuot­teil­la. Kei­tä tuol­lai­nen palvelee?

    Aina jos haluan jotain kal­liim­paa tai eri­koi­sem­paa, näis­sä mar­ke­teis­sa myy­dään eioo­ta, ja pää­dyn sit­ten lopul­ta tilaa­man kai­ken Sak­san tai Englan­nin verkkokaupoista.

    Aamu­leh­den ylei­sön­osas­tol­la oli hil­jat­tain hie­no toi­vo­mus pie­nes­tä ja yksin­ker­tai­ses­ta kau­pas­ta, sel­lai­ses­ta jos­sa on vain vähän vali­koi­maa. Sel­lai­ses­ta jos­ta sai­si vain hyviä koti­mai­sia tuot­tei­ta, kuten lähi­lei­po­mon lei­pää, Koti Sinap­pia, Erit­täin Hie­noa Sham­poo­ta tai Serto-pesuainetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Mitä­pä tuo­ta enem­pää kom­men­toi­maan sii­nä­hän se on sanottu.

    No, kai sii­tä joi­ta­kin kes­kit­tä­mis­hyö­ty­jä tulee kun kau­pat ovat samas­sa kasassa.

    Tosin ihmis­ten ostos­mat­kat pite­ne­vät jos omat pie­nem­mät kau­pat mene­vät kiin­ne, ja täs­tä seu­raa yli­mää­räis­tä rahan käyt­töä ben­saan ja ne rahat mene­vät öljymaille. 

    Ei pää­se enään kaup­paan kävel­len vaan auto on aina otet­ta­va, ellei satu ‘onnek­kaas­ti’ asu­maan jos­sa­kin beto­ni­lä­hiös­sä ostos­kes­kuk­sen vieressä.

    No ehkä se on muka­vam­pi asua beto­ni­lä­hiös­sä ostos­kes­kuk­sen vie­res­sä kuin pel­käs­tään beto­ni­lä­hiös­sä ilman ostoskeskusta.

    Tosin itse halua­sin asua oma­ko­ti­ta­los­sa jos­sa on oma pik­ku piha jos­sa puu­hail­la ja raken­nel­la kaik­kea ja istus­kel­la kesäi­sin nur­mi­kol­la lues­ke­le­mas­sa ja huol­taa moot­to­ri­pyö­rää­ni autotallissa. 

    Sit­ten vie­lä kun oli­si kehä­muo­toi­nen pika­rai­tio­tie kau­pun­gin ympä­ril­lä jot­ta voi­sin tal­lus­tel­la oma­ko­ti­ta­lo­ni pihal­ta lähim­mäl­le pysä­kil­le ja mat­ka­ta kau­pun­kiin ja sen ympä­ril­le niin oli­sin tyytyväinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Bill Gates­kin aikoi­naan levit­ti ilo­sa­no­maa Officen syn­nyn myö­tä, että kun täl­lä ohjel­mal­la yri­tys ryh­tyy toi­min­to­jaan tehos­ta­maan, niin perin­tei­nen toi­mis­to­vä­ki vapau­tuu yri­tyk­sen luo­vem­piin työpaikkoin.

    Miten­hän asias­sa lopul­ta kävi.

    Mitä tulee näi­hin tehok­kai­siin kaup­pa­kes­kuk­siin, niin kait yksi tehok­kain on Wal-Mart. Teet­tää työ­tä hal­val­la ja kaik­ki muut kuin yri­tyk­sen rivi­työn­te­ki­jät ovat onnes­ta pakah­tuak­seen, kun saa­vat ostet­tua hal­val­la tava­raa. Kal­le Ant­ti­la­kin Suo­mes­sa telk­ka­rin alkuai­koi­na mai­nit­si mai­nok­se­saaan, että “ihmet­te­len usein itsek­kin kuin­ka hal­val­la voin myy­dä tava­raa”. Meni vaan liki 50 vuot­ta Kal­len ihmettelystä.

    Lopuk­si. Tul­laan koko ajan sii­hen pis­tee­seen perin­tei­sen työn tehos­tues­sa, että tuli­si mää­rit­tää jon­kin­ta­soi­nen kan­sa­lais­palk­ka. Sen takia, että työn­sä menet­tä­neel­lä­kin on oikeus olla ole­mas­sa ja elää koh­ta­lais­ta elintasoa.

    Vai pitäi­si­kö tul­la perin­tei­nen sota uudes­taan, että hen­ki kuin hen­ki kel­paa rin­ta­mal­le tykin­ruu­ak­si kuten ennen. Eikös aikoi­naan ennen n. 1939 ay-lii­ke saa­tu sil­le suun­nal­le, että nyt kaik­ki Suo­men työ­läi­set läh­te­vät vihol­lis­ta vas­taan ham­paat irves­sä kun alus­ta­vas­ti sovit­tiin työ­eh­to­so­pi­mus­ten tule­vak­si lailliseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ylö­jär­vel­lä on vuo­si­kau­det har­mi­tel­tu kau­pun­ki­lais­ten osto­seu­ro­jen valu­mis­ta naa­pu­ri­kun­tiin, muun muas­sa Tam­pe­reen Lie­lah­den lukui­siin liik­kei­siin. Sik­si kaup­pa­kes­kus Elon val­mis­tu­mi­nen saa Ylö­jär­ven kun­na­ni­sät tyytyväisiksi. ”

    Ylo­jär­ve­läi­siä itse­ään tuo kaup­pa­kes­kuk­sen avaa­mi­nen ei tun­nu pal­joa harmittavan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. No mut­ta onhan se onnen­pot­ku. Nime­no­maan tuot­ta­vuu­den näkö­kul­mas­ta. Täl­lä tavoin tar­vi­taan vähem­män ihmi­siä töi­hin kau­pan teh­tä­viin, mikä vapaut­taa nämä ihmi­set muil­le kehit­ty­vil­le toimialoille.

    Tätä samaa kehi­tys­tä on näh­ty iät ajat esim. teol­li­suu­des­sa ja maa­ta­lou­des­sa. Hyvä vaan, että kaup­pa­kin kehittyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. OS on tie­tys­ti peri­aat­tees­sa oikeas­sa, mut­ta eikös ne asiak­kaat kui­ten­kin pää­tä, kenel­tä mitä­kin osta­vat? Jos kan­sa­lai­set halua­vat men­nä ton­ne, ja siten vie­dä rahaa pois joil­tain, niin mis­sä vika? Kaa­voit­ta­ja, kun­ta vai mikä?
    Yleen­sä kaik­ki itke­vät kivi­jal­ka­kaup­po­jen perään, mut­tei­vat tie­ten­kään ole val­mii­ta mak­sa­maan yhtään kal­liim­pia hin­to­ja tava­rois­ta. Minus­ta kaik­ki ymmär­tä­vät, ettei pie­ni kaup­pa pys­ty toi­mi­maan samoil­la hin­noil­la kuin iso mar­ket­ti. Kes­kus­lii­ke tiet­ty voi asi­aan vai­kut­taa, mut­ta mik­si se sen teki­si? Näin tämän jo kau­an sit­ten Kata­ja­no­kal­la. Siel­lä asu­vat kävi­vät lähin­nä Stok­kan her­kus­sa ja kävi­vät ehkä sil­loi­ses­ta K‑kaupasta hake­mas­sa maidon/tupakan/keskarit noin yleen­sä. OS:n näin pai­kal­la ker­ran vuo­den aika­na ja sil­loin­kin vain mes­suil­la samas­sa kiin­teis­tös­sä. On tie­tys­ti hie­noa puhua asiois­ta yle­väs­ti, mut­ta kyl­lä kai se lom­pak­ko sit­ten­kin kul­le­kin se tär­kein sane­li­ja on. Jos ihmi­set päät­täi­si­vät käyt­tää vain lähi­kaup­po­ja, eivät­kä aje­li­si kehil­le, niin Hesas­sa oli­si kaik­kia pik­ku­puo­te­ja riittämiin.
    Jos näen ilmoi­tuk­ses­ta saa­va­ni jon­kun tar­vit­se­ma­ni tava­ran esim. 100 eurol­la ja lähin kaup­pa pyy­tää sii­tä esim. 120 euroa ja jos minul­la on se OS:n vihaa­ma auto, niin kyl­lä se sii­nä on, olkoon­kin, että aika mak­saa ja ben­sa mak­saa, mut­ta näil­lä nur­kil­la ei ne ben­sa­ku­lut ole niin suu­ria. En kyl­lä läh­de Van­taal­ta Tuu­rin (Keskinen)tarjousten perään.
    Tämä tilan­ne tulee täl­läi­se­nä pysy­mään, ellei sii­hen saa­da jotain/asiakkaiden totis­ta käyttäytymistä/keskusliikkeiden rat­kai­su­ja tms. On ihan sama, mitä kukin kes­tä­vän kehi­tyk­sen jne hie­non ter­min takaa puhuu, olkoon vaik­ka kuka, ellei asiak­kaal­le ole edes liki­main sama hakee­ko tava­ran­sa kehä III:n var­rel­ta tahi naa­pu­ris­ta. Vanhukset/vammaiset jne , voi voi.
    Ehkä pitäi­si pan­na pys­tyyn kun­nal­li­sia kaup­po­ja noi­hin lähinurkkiin???

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Key­ne­si­läi­nen aja­tus tie­tys­ti meni­si niin, että pal­kat­kin oli­si­vat tuplat­tu­ja tai sit­ten hin­nat sel­väs­ti alem­pia. Näin se ei tie­ten­kään mene, vaan pää­oma hyö­tyy jon­kin aikaa kun­nes muut tehos­tu­vat samal­le tasol­le. Jos kulu­tus­ta­va­ra­kau­pas­sa on myyn­ti­työn osuus vaik­ka 30% hin­nas­ta, on etu vain 15%, jos­ta on help­po lisä­tä 5%-10% hin­taan ‚lop­pu voi men­nä lii­ke­ti­lan kor­keam­paan vuo­kraan. Lisäk­si kaup­pa­kes­kus­ten liik­keil­lä on usein vel­voi­tus osal­lis­tua yhteis­mark­ki­noin­tiin ja ostaa esim. logistiikka‑, siivous‑, var­tioin­ti- ym.palveluita kiin­teis­töl­tä, jot­ka pien­liik­keis­sä jäi­si­vät ostamatta.

    Tehok­kuus tulee itse asias­sa asiak­kail­ta. Kaup­paan mene­vä ihmi­nen on teh­nyt jo osto­pää­tök­sen ostaa jokin tiet­ty tuo­te, ja samal­la osto­pää­tök­sel­lä voi kaup­pa­kes­kuk­ses­sa myy­dä lisää. Asiak­kaat myös “tehos­ta­vat” kulut­ta­mis­taan osta­mal­la ker­ral­la enem­män ja monen eri lajin tuot­tei­ta , kuvi­tel­len hyö­ty­vän­sä tästä.

    Ennem­min sanoi­sin niin , että jos lisään­ty­nyt kulu­tus on pois muis­ta liik­keis­tä, on vai­ku­tus Elon sääs­tä­män työ­voi­ma­ku­lun ver­ran ‚jol­la saa vain 175 työ­paik­kaa muu­al­ta? Ymmär­sin­kö­hän itse­kään tuo­ta… Mut­ta laa­jem­min tul­laan taas sii­hen luup­piin, jos­sa tehos­ta­mi­nen on yhteis­tä hyvää, mut­ta se ei rea­li­soi­du kulut­ta­jil­le hin­toi­na eikä työn­te­ki­jöil­le työn kysyn­tä­nä vaan jopa pie­nen­tää nii­tä alu­eel­li­ses­ti. Tämä vähen­tää osto­voi­maa joka syn­nyt­tää ter­peen tehos­tua. Kun taas inflaa­tio luo tar­peen korot­taa palk­ko­ja, välil­li­set kulut ‚hin­nat ja vähit­täis­myyn­nin kan­nat­ta­vuus­ra­ja nousee, jol­loin täy­tyy taas tehostaa.Joten sekä deflaa­tion ja inflaa­tion val­li­tes­sa täy­tyy tehos­taa. Vaih­don väli­nee­nä pitäi­si olla kiin­teä yksik­kö? Vai onko lopul­ta maa­il­man auto­ma­ti­soi­tues­sa, hen­ki­sen ja maal­li­sen infran tuke­voi­tues­sa itse työn arvo alka­nut kokea inflaa­tio­ta? Osaa­jayh­teis­kun­nas­sa ei tar­vit­se mak­saa täyt­tä hin­taa toi­sen työs­tä kos­ka kaik­ki on ope­tet­tu oppi­maan uusia ammat­te­ja ja las­ke­maan työn arvoa.Ja ope­tet­tu kil­pai­le­maan työn­pät­kis­tä. On teh­ty yri­tys­maa­il­man klas­si­nen aloit­te­li­jan vir­he: luo­daan val­ta­va mas­sa työ­voi­man tar­jon­taa mark­ki­noil­le joil­la ei ole kysyntää.Työaikojen lyhen­tä­mi­nen luo tehos­tus­pai­net­ta ja las­kee ostovoimaa.Erotuksen kom­pen­soin­ti lisää inflaa­tio­ta työ­voi­ma­ku­lu­jen kaut­ta. En ymmär­rä miten täs­tä kier­tees­tä pää­see ulos.Pitäisikö jokai­sel­le syn­ty­väl­le antaa kulutusluotto?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Jos näen ilmoi­tuk­ses­ta saa­va­ni jon­kun tar­vit­se­ma­ni tava­ran esim. 100 eurol­la ja lähin kaup­pa pyy­tää sii­tä esim. 120 euroa ja jos minul­la on se OS:n vihaa­ma auto, niin kyl­lä se sii­nä on, olkoon­kin, että aika mak­saa ja ben­sa mak­saa, mut­ta näil­lä nur­kil­la ei ne ben­sa­ku­lut ole niin suu­ria. En kyl­lä läh­de Van­taal­ta Tuu­rin (Keskinen)tarjousten perään.”

    Miten pal­jon ihmi­set oikeas­ti läh­te­vät täl­lais­ten tar­jous­ten perään ja vie­lä omal­la autol­la? Pal­ve­lu­jen käyt­tä­mi­ses­tä saa pal­jon enem­män iloa.

    “Työ­ai­ko­jen lyhen­tä­mi­nen luo tehos­tus­pai­net­ta ja las­kee ostovoimaa.Erotuksen kom­pen­soin­ti lisää inflaa­tio­ta työ­voi­ma­ku­lu­jen kaut­ta. En ymmär­rä miten täs­tä kier­tees­tä pää­see ulos.Pitäisikö jokai­sel­le syn­ty­väl­le antaa kulutusluotto?””

    Anne­taan kaup­po­jen kuol­la kup­sah­taa ja ope­tel­laan käyt­tä­mään eri­lai­sia pal­ve­lui­ta. Oman auton sijas­ta jul­ki­set lii­ken­ne­vä­li­neet, vuo­krat­tu auto tai tak­si tilan­teen mukaan. Ja kau­pat voi­si­vat alkaa kul­jet­taa vält­tä­mät­tö­mät ostok­set kotiin. 

    Kok­ko­las­sa on pie­nen pie­ni Siwa, joka on auki “aina”. Väki tun­tuu tule­van sin­ne seu­rus­te­le­maan ja myös omil­la autoil­la. Kaup­paa pyö­ri­te­tään hyvin pie­nel­lä henkilökunnalla.

    Pien­ten kiven­jal­ka­kaup­po­jen sosi­aa­lis­ta mer­ki­tys­tä ei pidä unoh­taa van­he­ne­vas­sa yhteiskunnassamme.

    Ilo­uu­ti­nen: Kok­ko­las­sa on saa­tu suu­reh­ko polii­si­ve­ne­ti­laus ulko­mail­ta, muis­taak­se­ni kah­des­ta­kin maasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Jos asiak­kai­den autoi­lul­le ja var­sin­kin sii­hen kulu­val­le ajal­le las­kee jotain hin­taa, niin on vähin­tään­kikn kysee­na­lais­ta lisää­kö kaup­pa­kes­kus tehok­kuut­ta. Toi­nen asia jos­ta on käy­ty debat­tia, kau­pan­kin puo­lel­la alkaa olla epäi­ly­jä auto­mar­ket­tien jär­ke­vyy­des­tä tai aina­kin kaik­ki­voi­pai­suu­des­ta, on se että ker­taos­tok­siin tui­jot­ta­mi­nen saa auto­mar­ke­tit näyt­tä­mään tur­han­kin tehok­kail­ta: Kes­ki­ver­to ker­ran vii­kos­sa kau­pas­sa käy­vä lap­si­per­he ostaa pal­jon ker­ral­la, kun taas lähi­kau­pas­sa ker­taos­tok­set ovat pie­nem­piä, mut­ta nii­tä on enem­män per asia­kas viikossa.

    Tois­tan jäl­leen ker­ran sen itses­tään­sel­vyy­den, että yksi par­hais­ta tavois­ta tukea lähi­kaup­paa oli­si pääs­tää vii­ni kaup­poi­hin. Pai­na­vaa tava­raa eli sitä ei mie­lel­lään kan­na pit­kiä mat­ko­ja, ei tar­vit­se kyl­mä­lait­tei­ta, hyvä hinta/hyllymetri suh­de ja erin­omai­nen kate. Sil­lä se euroop­pa­lai­nen pien­kaup­pa elää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. En tie­dä oli­ko nois­sa luvuis­sa muka­na kaup­paan liit­ty­vät logis­tii­kan työ­pai­kat. Luon­nol­li­ses­ti kaup­po­jen muun­tu­mi­ses­sa kes­kus­va­ras­toik­si mene­te­tään jake­luun liit­ty­viä logis­ti­sen alan työ­paik­ko­ja. Hesa­ri kir­joit­ti­kin aihees­ta jokin aika sit­ten: “kaup­pa ulkois­taa mil­jar­dien jake­lu­ku­lut asiakkaille”. 

    Ihmi­set aja­vat innol­la varas­tos­ta hake­maan mai­to­tölk­ke­jä, ja mik­sei sin­ne kan­nat­tai­si jonot­taa, kun hal­paa on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Jos asiak­kai­den autoi­lul­le ja var­sin­kin sii­hen kulu­val­le ajal­le las­kee jotain hin­taa, niin on vähin­tään­kikn kysee­na­lais­ta lisää­kö kaup­pa­kes­kus tehokkuutta.

    Näh­däk­se­ni tehok­kuus­pa­ran­nuk­sen kysee­na­lais­ta­mi­sek­si pitäi­si löy­tää joku meka­nis­mi, jol­la syn­ny­te­tään uusia tai pahen­ne­taan ole­mas­sao­le­via ulkoisvaikutuksia. 

    Esi­mer­kin Elo raken­net­tiin Vaa­san­tien var­teen paik­kaan, jos­sa oli ennen teol­li­suusa­luet­ta. Uusia tei­tä ei käsit­tääk­se­ni sen vuok­si vedet­ty, kos­ka sekä län­ti­nen ohi­tus­tie että vaa­san­tie oli­vat siel­lä jo kau­an ennen kuin koko kaup­pa­kes­kus; sen vuok­si ei myös­kään raken­net­tu mitään iso­ja liit­ty­miä tms. Joten aina­kaan veron­mak­sa­jil­la ei mak­sa­tet­tu kau­hei­ta summia.

    Voi­daan tie­ten­kin aja­tel­la tien käyt­töä. Kui­ten­kin, ennen kaup­pa­kes­kus­ta­kin ylö­jär­ve­läi­set kävi­vät mel­kein var­mas­ti Lie­lah­des­sa kau­poil­laan, joten en oikeas­ti usko, että autoi­luun kulu­va aika lisään­tyi Elon myö­tä. Jos jotain, niin Ylö­jär­ven ja lähia­lu­een asuk­kaat jou­tu­vat kul­ke­maan lyhyem­män mat­kan pääs­täk­seen Eloon kuin esim. Lielahteen. 

    Entä tämä työ­paik­ka­ky­sy­mys? Mitä arvoa lähi­kau­pan työ­pai­koil­la oikeas­taan on? Voi­daan aja­tel­la, että pie­net lähi­kau­pat tar­joa­vat pal­ve­lua, siis sitä, että ovat lähel­lä ja että nii­den kor­keam­mat hin­nat hei­jas­ta­vat tätä. Ihmi­set eivät kui­ten­kaan näy­tä halua­van täl­lais­ta pal­ve­lua. Onko vika ihmi­sis­sä vai missä? 

    Olen ollut Osmon kans­sa jota­kuin­kin samaa miel­tä sil­loin, kun hän on kri­ti­soi­nut iso­ja kaup­pa­kes­kuk­sia ja nii­den raken­nut­ta­jia sii­tä, että kus­tan­nuk­sis­ta iso osa mak­sa­te­taan veron­mak­sa­jil­la liit­ty­mien tms. muo­dos­sa. Lisäk­si autoi­luar­gu­ment­ti kes­tää tar­kas­te­lun, jos autoi­li­ja ei mak­sa oike­aa raja­kus­tan­nus­ta aje­lus­taan. Jos ei mak­sa, niin oikea kri­tii­kin koh­de ei kui­ten­kaan ole kaup­pa­kes­kus, kos­ka se on sil­loin vain oire. Tau­ti on sil­loin se, että autoi­lu on lii­an hal­paa kus­tan­nuk­siin­sa näh­den ja sil­loin pitää hoi­taa tätä tautia. 

    Vii­nin myy­mi­ses­tä lähi­kau­pois­sa voi­sin olla­kin samaa miel­tä muu­ten, mut­ta en oikeas­taan usko että sii­tä on sinän­sä lähi­kau­pan pelas­ta­jak­si. Veik­kai­sin, että suu­rin uusi myyn­tiar­tik­ke­li oli­si Magy­ar Fehér Bor, jos­sa aina­kin aika­naan alko­ho­li­gram­ma oli hal­vin kai­kis­ta lail­li­ses­ti myy­tä­vis­tä tuotteista. 

    (Muis­tan tämän, kun jos­kus 16-vuo­ti­aa­na kave­rit pyy­si­vät las­ke­maan mitä kan­nat­taa juo­da viik­ko­ra­hoil­la, että saa par­haan hyötysuhteen)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kor­jaus edel­li­seen: Hal­vin­ta alko­ho­li on nyky­ään Cali­for­nia Gar­den- val­ko­vii­nis­sä. Se on muu­ta­man sen­tin Magy­aria kal­liim­paa, mut­ta sii­nä on 1.5% enem­män alko­ho­lia, joten se on halvempaa. 

    (voi olla, että jos­sain eksoot­ti­ses­sa tuot­tees­sa alko­ho­lin saa vie­lä halvemmalla)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Onnek­si sen­tään saa­tiin tor­ju­tuk­si Vih­tiin suun­ni­tel­tu Idea­park tjs. No, Suka­ri sii­tä nos­ti älä­mö­lön ja väit­ti ko. kiel­lon ole­van hen­ki­lö­koh­tai­nen louk­kaus hän­tä koh­taan. Tie­ten­kin kaik­ki mikä ei kumar­ra Suka­ria on louk­kaus, sel­vä­hän tämä. 

    tpyy­luo­ma kir­joit­ti 9.4.2009 kel­lo 7:39
    “Tois­tan jäl­leen ker­ran sen itses­tään­sel­vyy­den, että yksi par­hais­ta tavois­ta tukea lähi­kaup­paa oli­si pääs­tää vii­ni kauppoihin.”
    Täs­mäl­leen samaa miel­tä, tai no, oikeas­taan enem­män­kin. Vähit­täis­kaup­poi­hin pitäi­si vii­nin lisäk­si pääs­tää myös väkevät.
    Toteu­tus joko ker­ta­ry­säyk­sel­lä viini+väkevät kaup­paan samal­la ker­taa tai por­ras­tet­tu­na ensin vii­ni sit­ten väkevät.
    Kan­na­tan tuo­ta ker­ta­ry­säyk­sen mal­lia. Sii­nä hai­tat oli­si­vat suu­rem­pia, mut­ta lyhytaikaisempia.
    Vii­nin, ja väke­vien, vapaut­ta­mi­nen vähit­täis­kaup­paan on ainoa tie koh­tuul­li­seen sivis­ty­nee­seen alko­ho­lin käyttöön. 

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että Meri­sa­ta­man puis­ton käyt­tä­mi­nen venei­den tal­vi­säi­ly­tys- ja kun­nos­tus­paik­ka­na on lopetettava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. mut­ta eikös ne asiak­kaat kui­ten­kin pää­tä, kenel­tä mitä­kin osta­vat? Jos kan­sa­lai­set halua­vat men­nä ton­ne, ja siten vie­dä rahaa pois joil­tain, niin mis­sä vika? Kaa­voit­ta­ja, kun­ta vai mikä?”

    - Suo­mes­sa kaa­voi­tus (= poliit­ti­set pää­tök­set) toi­mii kau­pan/­lii­ke-elä­män aset­ta­mil­la ehdoil­la. Toi­sin on esim. Sak­san Frei­bur­gis­sa, jos­sa on poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä Kiel­let­ty automarketit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Jos asiak­kai­den autoi­lul­le ja var­sin­kin sii­hen kulu­val­le ajal­le las­kee jotain hin­taa, niin on vähin­tään­kin kysee­na­lais­ta lisää­kö kaup­pa­kes­kus tehokkuutta.”

    Auto­kau­pun­gis­sa asiak­kaan näkö­kul­mas­ta sopi­vas­ti sijoi­tet­tu kaup­pa­kes­kus sääs­tää mer­kit­tä­väs­ti aikaa päi­vit­täis­lo­gis­tii­kas­sa kun mat­ka-aikaa ei käy­tän­nös­sä ole. Oma ramp­pi kaup­pa­kes­kuk­seen auto­kau­pun­gis­sa on sama kuin bus­si­py­säk­ki kivi­jal­ka­kau­pan edes­sä kantakaupungissa.

    Toi­sek­seen, kaup­pa­kes­kuk­set ovat juu­ri­kin sitä yhteis­tä vapaa­seen oles­ke­luun kel­paa­vaa kau­pun­ki­ti­laa jos­ta läm­mi­tys­kau­te­na val­lit­see niukkuus.

    Kaup­pa­kes­kus ei ole ongel­ma itses­sään, vaan ympä­röi­vä kau­pun­ki­ra­ken­ne. Kaup­pa­kes­kus pitäi­si kaa­voit­taa uusien aluei­den kes­kel­le ennen asun­to­ra­ken­ta­mis­ta jot­ta sitä ei jou­dut­tai­si sijoit­ta­maan jon­ne­kin pöpe­lik­köön kun riit­tä­vä asia­kas­poh­ja on saavutettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mie­len­kiin­toi­nen aja­tus tpyy­luo­mal­ta. Olen miet­ti­nyt hait­to­jen ehkäi­se­mi­sek­si sem­mois­ta, että mie­to­jen vii­nien myyn­ti sal­lit­tai­siin pal­ve­le­vil­le liha/kalatiskeille. Liha­myy­jä haki­si vii­nin asiak­kaan pyyn­nös­tä jos­ta­kin takaa, jol­loin asia­kas­kont­rol­li ei jäi­si yksin kas­sal­le ja var­kau­det vai­keu­tui­si­vat. Tämä koplaus ehkä myös lisäi­si hou­ku­tus­ta pitää pal­ve­lu­tis­kiä, mikä taas työl­lis­täi­si ja paran­tai­si asiakaspalvelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Jari kir­joit­ti:
    “Tosin itse halua­sin asua oma­ko­ti­ta­los­sa jos­sa on oma pik­ku piha […] vie­lä kun oli­si kehä­muo­toi­nen pika­rai­tio­tie kau­pun­gin ympä­ril­lä jot­ta voi­sin tal­lus­tel­la oma­ko­ti­ta­lo­ni pihal­ta lähim­mäl­le pysä­kil­le ja mat­ka­ta kaupunkiin”

    Muu­ta Lon­too­seen. Siel­lä on met­ro­ver­kon kat­ta­mil­la alueil­la pal­jon lähiöi­tä jois­sa taloil­la on oma taka­pi­ha, ja pie­ni (mones­ti lähes pos­ti­mer­kin kokoi­nen) etu­pi­ha. Talot ovat tosin kyl­ki kyl­jes­sä, mut­ta piha löytyy.

    Kat­so vaik­ka näky­mää Too­ting Broadway ase­man ympäriltä:
    http://maps.google.co.uk/?ie=UTF8&t=h&ll=51.427471,-0.167842&spn=0.003579,0.013057&z=17

    Ja täs­sä West Acton ‑met­ro­py­säk­ki:
    http://maps.google.co.uk/?ie=UTF8&ll=51.517933,-0.281036&spn=0.001786,0.006528&t=h&z=18

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. TM, heh, minä­kin olen jos­kus tei­ni­nä teh­nyt tuon saman las­kel­man kave­reil­le, tai oikeas­taan kor­ja­sin hei­dän las­kel­man­sa. Läh­de­kriit­ti­si­nä tei­ni­nä lisäk­si ehdo­tin, että kos­ka ilmoi­te­tut ja todel­li­set pro­sen­tit vaih­te­le­vat erit­täin ja pul­loit­tain, niin opti­maa­lis­ta oli­si jakaa käy­tet­ty sum­ma usei­den vaih­toeh­to­jen kesken…

    Asi­aan, eli TM & Spot­tu, tämä on tapaus­koh­tais­ta. Jos auto­mar­ket tuo­daan seu­dul­le jos­sa muu­ten­kin päi­vit­täi­sa­sion­ti hoi­de­taan autol­la, niin sama­pa tuo. Kui­ten­kin huo­mat­ta­va osa suo­ma­lais­ta, var­sin­kin kau­pun­ki­seu­duil­la asuu alueil­le jos­sa näin ei ole. Noin puo­lel­la väes­töl­lä ei syys­tä tai toi­ses­ta myös­kään ole omaa autoa. Ikään­ty­mi­sen ja ete­ne­vän kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä tämän ryh­män koko kasvaa.

    Auto­mar­ket­te­ja oli vie­lä 15 vuot­ta sit­ten todel­la vähän, nyt tuo kysyn­tä­ra­ko alkaa olla täy­tet­ty. Lähi­kau­pan alen­nus­ti­laa on myös lii­oi­tel­tu. Ei ne pie­nim­mät­kään mihin­kään ole kadon­neet, nii­tä vain kut­su­taan huol­toa­se­mik­si, vaik­ka ne ovat­kin sur­kei­ta ruokkakauppoja.

    Se tehok­kuus­tap­pio syn­tyy nime­no­maan sii­tä, niin kuin joku Hesa­ria lai­na­si, että kaup­pa ulkois­taa kul­je­tus­kus­tan­nuk­set asiak­kail­le. Jos 3000 asuk­kaan kyläs­tä kato­aa kaup­pa, ja asuk­kaat aja­vat kym­me­nen kilo­met­rin pää­hän mar­ket­tiin se on logis­ti­ses­ti ihan sama asia kuin että se rek­ka joka kus­ka­si sii­hen van­haan kaup­paan tava­raa park­kee­rai­si kym­me­nen kilo­met­rin pää­hän kau­pas­ta ja asiakkaista.

    Spot­tu ilmei­ses­ti ajat­te­lee joten­kin niin, että kun asiak­kaat halua­vat suu­rem­pia myy­mä­löi­tä, niin teh­dään niin että kes­ki­te­tään ne suu­ryk­si­köt kau­pun­kei­hin. Tämä on ihan hyvä rat­kai­su, ja noin pitää teh­dä suu­ryk­si­köi­den kanssa.

    Minä en vaan ole ihan vakuut­tu­nut että asiak­kaat nyt ja var­sin­kaan tule­vai­suu­des­sa halua­vat noi­ta suur­myy­mä­löi­tä. Suo­mes­sa on kou­ral­li­nen lähi­kaup­po­ja jot­ka oikeas­ti ymmär­tä­vät mikä pie­nen lähi­kau­pan idea on, tuo­re­ta­va­raa par­haim­mil­laan useas­ti päi­väs­sä käi­vil­le asiak­kail­le, koh­den­net­tu vali­koi­ma, kotiin­kul­je­tus­ta van­huk­sil­le, jne… Nuo myös käsit­tääk­se­ni kan­nat­ta­vat ihan hyvin, ja sat­tu­moi­sin eivät yleen­sä kuu­lu mihin­kään ket­juun. Kun isot ket­jut yrit­tää pyö­rit­tä pien­kaup­paa niin se on yleen­sä sekun­da­ver­sio jät­ti­mar­ke­tis­ta. Eikä lähi­kau­pan tar­vit­se olla mal­lia mini, tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la on tuom­moi­sia tuhan­nen neliön marketteja.

    mut­ta Väi­tän että kil­pai­lun puut­tees­ta joh­tuen tämä menee kär­jis­täen joten­kin näin: Kir­jain x ket­ju näkee kol­me, sano­taan nyt vaik­ka 1000 neliön pik­ku­mar­ket­tia alueil­la A, B ja C, samoin ket­ju y. Ket­jut aja­vat nuo kuusi kaup­paa alas ja raken­ta­vat XXX ja YYY mar­ke­tin lähim­pään moot­to­ri­tien liit­ty­mään, jol­loin samat asiak­kaat voi­daan pal­vel­la ket­ju­jen kan­nal­ta edul­li­sem­min. Jos kil­pai­lu toi­mi­si, niin pai­kal­li­ses­ti ilmaan­tui­si toi­mi­joi­ta, Lidl itsea­sias­sa vähän yrittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Tie­de­mies kir­joit­ti: Kor­jaus edel­li­seen: Hal­vin­ta alko­ho­li on nyky­ään Cali­for­nia Gar­den- val­ko­vii­nis­sä. Se on muu­ta­man sen­tin Magy­aria kal­liim­paa, mut­ta sii­nä on 1.5% enem­män alko­ho­lia, joten se on halvempaa.

    (voi olla, että jos­sain eksoot­ti­ses­sa tuot­tees­sa alko­ho­lin saa vie­lä halvemmalla)

    Vuo­si sit­ten ilta­sa­no­mat tois­ti tei­niai­ko­jen tut­ki­muk­ses­ti. Tulos oli ehkä hiu­kan yllät­tä­vä: hal­vin­ta alko­ho­li on Lid­lin ykkös­kal­jas­sa. Vaa­tii tosin hiu­kan out of the box ajat­te­lua että tuon tulee edes huomioineeksi.

    Jos ykkö­sen kit­taa­mi­nen ei muis­ta syis­tä tun­nu tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­ta taval­ta hank­kia huma­la, niin mar­ket­tien tar­jouso­luet ovat toden­nä­köi­ses­ti seu­raa­vak­si halvimpia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Parii­si­lai­nen mal­li oli­si tie­tys­ti hyvä, mut­ta vaa­tii toi­miak­seen tasa­laa­tuis­ta kau­pun­kiym­pä­ris­töä riit­tä­vän kil­pai­lu­dy­na­mii­kan saavuttamiseksi.Pariisilaispalveluyritykset ovat vie­lä­pä aika huo­no­ja veron­ke­rää­jiä, sään­nös­ten motii­vi­na onkin pien­por­va­ril­li­sen elä­män­ta­van ja kau­pun­ki­ku­van säi­lyt­tä­mi­nen, samoin kuin suo­ma­lai­ses­sa maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa. Kun ver­ra­taan dynaa­mi­siin (palveluteollisuus/bkt) pal­ve­lu­yh­teis­kun­tiin esim. Rans­ka, Usa, Englan­ti , tuli­si aina muis­taa tip­paus­kult­tuu­ri, joka kor­jaa mer­kit­tä­väs­ti työn tar­jon­nan ja kysyn­nän hin­ta­suh­det­ta. Ääri­ta­pauk­sis­sa jos­sain New Yor­kin tren­diyö­ker­hos­sa tar­joi­li­jat saat­ta­vat jopa mak­saa par­hais­ta työ­vuo­rois­ta. Tie­tyn­lais­ta sal­lit­tua har­maa­ta taloutta.

    Suo­mes­sa vero­tus toi­mii toi­sin­päin: kun progres­sio­ve­ro­tus koros­taa perus­tar­pei­siin käy­tet­tä­vän tulon osto­voi­maa, voi asu­mi­seen ‚ruokaan,yksityisterveydenhuoltoon liit­ty­vä tuot­ta­ja toi­mia “lep­sum­min” kor­keil­la kat­teil­la kun taas yli­mää­räi­siä tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta tuot­ta­va jou­tuu toi­mi­maan anka­ras­ti vero­te­tun osto­voi­man markkinassa.Kun alo­jen lii­ke­toi­min­taa ja työ­tä vero­taan kui­ten­kin samal­la taval­la syn­tyy vää­ris­ty­mä markkinoilla.Mielestäni tämä on osa­se­li­tys sil­le ettei ruu­an alv-alen­nus siir­ry täy­sin hin­toi­hin. Samoin par­tu­rien alvin kans­sa: muun kulu­tus­ky­syn­nän vero­koh­te­lua ei muu­tet­tu, jol­loin vero­muu­tos siir­tyi työn lisä­ar­vok­si, ei hin­toi­hin tai uusik­si työpaikoiksi.Olisi pitä­nyt madal­taa myös juu­ri par­tu­rien työn ja lii­ke­toi­min­nan vero­tus­ta. En ole mikään rebupli­kaa­ni, mut­ta itse työ­tä myy­vä­nä yrit­tä­jä­nä ihmet­te­len vvm:n perus­i­deo­lo­gi­aa, jos­sa kan­sa­lai­sil­ta pois vero­tet­tu raha on voit­toa val­tiol­le. Minun täy­tyy teh­dä yli kol­me vii­koa työ­tä jot­ta saan ostet­tua vii­kon työ­tä itsel­tä­ni. Koti­mark­ki­noill­la toi­mi­va yri­tys ei tuo­ta sen­tin latia vero­tu­lo­ja vaan vain kerää vero­ja kulut­ta­jil­ta. Asiak­kaat mak­sa­vat kaik­ki yri­tys­ten ja yrit­tä­jien verot.Tietysti yrit­tä­jän omaa työ­tä pitää verot­taa samoin kuin työntekijöiden(nyt vero­te­taan osin eritavalla).Olisi parem­pi verot­taa enem­män kulu­tus­ta ja vähem­män työ­tä tai toisinpäin.

    Jos oikein muis­tan, van­ha lii­ke­vaih­to­ve­ro nousi ja laa­je­ni arvon­li­sä­ve­rok­si 90-luvun alun lai­hoi­na vuosina.Kansalaisten vero­ra­si­te nousi mer­kit­tä­väs­ti mut­ta sitä ei kom­pen­soi­tu vas­taa­val­la tulo­ve­ron alen­nuk­sel­la. Näin Suo­meen syn­tyi kroo­ni­nen kysyn­tä­la­ma työ­tä ja pal­ve­lui­ta koti­mark­ki­noil­la myy­väl­le elinkeinolle.Muutosta ei ole vie­lä­kään täy­sin tasattu.

    Kaik­ki tehos­ta­mis­re­to­riik­ka kum­pu­aa vien­ti­teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­ky- litur­gias­ta. Jos­tain syys­tä ylei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa puhu­taan vien­ti- ja koti­mark­ki­nois­ta yhteis­mi­tal­li­se­na. Vien­ti ei tuo­ta alvia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Vaik­ka miten tuli­si vii­nit ärräl­le, epäi­len että tar­jon­ta pai­not­tui­si vito­sen punk­kui­hin ja valk­ka­rei­hin, itse kävi­sin var­maan alkos­sa hake­mas­sa kym­pin pul­lo­ni, jos siis niin oli­si pääs­syt käy­mään että tax free tuo­mi­set oli­si pääs­seet lop­pu­maan. Joo koh­ta hau­ku­taan eli­tis­tik­si. Alku­pe­räi­seen aihee­seen ei ole pal­joa lisät­tä­vää, myös ruo­kaos­tok­set teen mie­luum­min suu­rem­mas­ta vali­koi­mas­ta, hyväs­tä laa­dus­ta ja jär­ke­vin hin­noin. Hel­sin­gin käy­tän­nös­sä tuo tar­koit­taa isom­mis­sa mar­ke­teis­sa asioi­mis­ta, ei kort­te­li­siwa-ale­pois­sa käyntiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Moni var­maan ymmär­si, mut­ta täs­men­nän : kun puhuin Parii­si­lais­mal­lis­ta, tar­koi­tin siel­lä ole­vaa sään­nös­töä, jos­sa var­si­nai­sen Parii­sin kau­pun­gin alu­eel­la (asu­kas­lu­ku n 2milj. , kehä­tien sisä­puo­li) ei saa har­joit­taa lii­ke­toi­min­taa tiet­tyä neliö­mää­rää suu­rem­mis­sa yksi­köis­sä. Suu­rim­mat ruo­ka­kau­pat ovat suun­nil­leen Valin­ta­ta­lon kokoi­sia, nekin tar­vit­se­vat eri­kois­lu­van ja saa­vat myy­dä vain päi­vit­täis­ta­va­roi­ta. Pie­net eri­kois­liik­keet saa­vat mer­kit­tä­viä verohelpotuksia(verraten Parii­sin ulko­puo­li­siin). Olen asu­nut pät­kit­täin noin vuo­den Parii­sis­sa ja sen lähiöis­sä ja havain­to­ni on, että hin­nat eivät sään­te­ly­alu­eel­la mer­kit­tä­väs­ti poik­kea esim. Car­re­four-ket­jun ja pien­kaup­po­jen välil­lä, joi­tain kym­me­niä pro­sent­te­ja. Lähiöi­den heh­taa­ri­mar­ke­teis­sa on sel­väs­ti halvempaa.Ostosreissu “peri­fe­ri­aan” kes­kus­tas­ta on ajan­käy­töl­li­ses­ti höl­mö ajatus.Jos parii­si­lai­nen halu­aa säm­py­län, hän käy lei­pu­ril­la. Jos juus­to­säm­py­län , lei­pu­ril­la ja juus­to­kau­pas­sa. Ja niin edes­päin. Har­val­la suo­ma­lai­sel­la riit­täi­si her­mo hypä­tä kau­pas­ta toi­seen. Parii­si­lai­sen mie­les­tä aamul­la ostet­tu lei­pä on syö­mä­kel­vo­ton­ta illal­la, teol­li­ses­ti pakat­tu ruo­ka iljet­tä­vää ja lei­pu­rin päi­vän kuu­lu­mi­set tär­keä osa päi­vän rutiineja.Kuinka moni suo­ma­lai­nen tun­tee lähi­kaup­pi­aan­sa etu­ni­mel­tä? Parii­si­lai­sel­la päi­vit­täi­sen ruu­an han­kin­taan menee hel­pos­ti tun­ti, ulko­na syö­des­sä kolme.Suomalainen kiro­aa jokais­ta mene­tet­tyä minuut­tia auto­mar­ke­tin ruuhkassa. 

    Toi­nen näkö­kul­ma: suo­ma­lai­nen lukio­lai­nen miet­tii amma­tin­va­lin­taa. Joku ehdot­taa, että vuo­kraa lii­ke­ti­la ja sit­ten myyt nel­jä­kym­men­tä vuot­ta eri­lai­sia juus­to­ja sadan gram­man pala­si­na. Aika moni tei­ni luo­kit­te­lee tämän “pas­ka­duu­nik­si”.

    Ei Suo­mes­sa ole pal­ve­lu­kult­tuu­ria, pien­por­va­ril­lis­ta raken­ne­poh­jaa tai per­hey­rit­tä­jyy­den arvos­tus­ta. Sel­lai­nen ei syn­ny mat­ki­mal­la vaan säi­lyt­tä­mäl­lä, eikä meil­lä ole mitä säilyttää.Teolliseen yhteis­kun­taan sopii kulut­ta­jan arvoik­si ihan hyvin tehok­kuus, nopeus ja tasalaatuisuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Joo, näkyy ole­van niin, että nuo väke­väm­mät vii­nit ja jopa jot­kut väke­vät vii­nat ovat vero­uu­dis­tus­ten myö­tä käy­neet hal­vem­mik­si juomiksi.

    Tuo minun “tie­to­ni” sii­tä, että hal­vat val­ko­vii­nit oli­si­vat par­hai­ta “hin­ta-laa­tu” suh­teel­taan, on peräi­sin jos­tain vuo­del­ta 1992.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Kau­pas­sa teh­dyn työn tuot­ta­vuus ei vält­tä­mät­tä ole kaik­kein tär­kein muut­tu­ja arvioi­des­sa kau­pan vai­ku­tuk­sia pai­kal­li­seen talou­teen. Kaup­pa­kes­kuk­sil­le ja ket­juil­le on tyy­pil­lis­tä, että ne käyt­tä­vät hyvin kes­ki­tet­ty­jä tuo­tan­to­lin­jo­ja. Niis­sä kulu­te­tuis­ta eurois­ta valuu suu­rin osa välit­tö­mäs­ti pai­kal­li­sen alu­een ulko­puo­lel­le. Pai­kal­li­set liik­keet asioi­vat enem­män pai­kal­lis­ten tuot­ta­jien kans­sa, jol­loin raha jää kier­tä­mään alu­een talou­teen ja tukee ker­ran­nais­vai­ku­tus­ten kaut­ta työl­li­syyt­tä. Tosin näi­tä pai­kal­li­sia liik­kei­tä­kin on Suo­mes­sa mität­tö­män vähän, kos­ka kaik­ki kau­pat kes­kus­ten ulko­puo­lel­la­kin ovat mega­ket­ju­jen piirissä..

    Asias­ta kir­joit­taa mm. New Eco­no­mics Foundation:
    http://neweconomics.org/gen/clonetown.aspx

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Tie­de­mies: “Näh­däk­se­ni tehok­kuus­pa­ran­nuk­sen kysee­na­lais­ta­mi­sek­si pitäi­si löy­tää joku meka­nis­mi, jol­la syn­ny­te­tään uusia tai pahen­ne­taan ole­mas­sao­le­via ulkoisvaikutuksia.”

    Kel­pai­si­ko ulkois­vai­ku­tuk­sek­si se, että van­ho­jen kaup­po­jen työn­te­ki­jät jää­vät työt­tö­mik­si, ja muut­tu­vat hyvin­voin­ti­val­tion net­to­mak­sa­jis­ta net­to­saa­jik­si? Joten­kin kuvit­te­len, että työ­tön ylö­jär­ve­läi­nen kau­pan­kas­sa ei voi ryh­tyä esim. inno­voi­maan fuusioenergiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Spot­tu ilmei­ses­ti ajat­te­lee joten­kin niin, että kun asiak­kaat halua­vat suu­rem­pia myy­mä­löi­tä, niin teh­dään niin että kes­ki­te­tään ne suu­ryk­si­köt kaupunkeihin.”

    No ei ihan. Asiak­kaat näyt­tä­vät halua­van kau­pun­ki­mai­sem­pia kaup­pa­kes­kusym­pä­ris­tö­jä, sisä­ka­tu­ja joi­den var­rel­la pik­ku­kaup­po­ja, kah­vi­loi­ta, ter­veys­pal­ve­lui­ta ja sel­lais­ta. Esi­mer­kik­si Säh­kö­ta­lo-Kamp­pi-Ase­ma­tun­ne­li-Stock­mann koko­nai­suus kat­taa laa­jas­ti aja­tel­len kym­men­kun­ta pro­fii­lil­taan hyvin eri­lais­ta ruo­ka­kaup­paa eikä yhtään var­si­nais­ta suu­ryk­sik­köä, ja kai­kil­la näyt­tää riit­tä­vän asiakkaita.

    Minus­ta joku Lem­pää­län Idea­park ja Itä­kes­kus vai­kut­ta­vat ideal­taan hyvin saman­lai­sil­ta pai­koil­ta, molem­mis­sa voi käy­dä viet­tä­mäs­sä aikaa, syö­mäs­sä, tai vaik­ka juo­mas­sa laten katu­kah­vi­las­sa kes­kel­lä tal­vea. Itä­kes­kus toi­mii sijain­tin­sa vuok­si hyvin vii­kon ympä­ri, Idea­park käsit­tääk­se­ni vain vir­ka-aiko­jen ulkopuolella.

    Has­sua on se että vaik­ka kaup­pa­kes­kus on niin­kin toi­mi­va tapa perus­taa yleis­tä ja toi­mi­vaa kau­pun­ki­ti­laa, ei viral­li­nen kaa­voi­tus sitä ole vie­lä­kään oikein hyväk­sy­nyt, vaan tar­jo­aa yhteis­ti­lak­si ankei­ta aukioi­ta (Musiik­ki­ta­lon edus­tan kan­sa­lais­to­ri, Kauklah­den “kes­kus­ta”, Haka­nie­men tori, Hie­ta­lah­den tori, Rau­ta­tien­to­ri jnpp. Jos kaup­pa­kes­kuk­set oli­si hyväk­syt­ty osak­si kau­pun­ki­ku­vaa aiem­min, ehkä nii­tä ei nyt tar­vit­si­si raken­taa auto­ve­toi­si­na kes­kel­le ei-mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Kel­pai­si­ko ulkois­vai­ku­tuk­sek­si se, että van­ho­jen kaup­po­jen työn­te­ki­jät jää­vät työt­tö­mik­si, ja muut­tu­vat hyvin­voin­ti­val­tion net­to­mak­sa­jis­ta nettosaajiksi?

    Tämä on vähän ongel­mal­li­nen kysy­mys. Toi­saal­ta se kel­paa, mut­ta toi­saal­ta ei. Jos se kel­puu­te­taan, niin mei­dän pitäi­si lähet­tää aina kil­pai­li­joil­le las­ku sii­tä, että joku jou­tuu kil­pai­lun takia las­ke­maan hintaa. 

    Itse en sitä kel­puut­tai­si, kos­ka kyse on mark­ki­na­me­ka­nis­min nor­maa­lis­ta toiminnasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Kel­pai­si­ko ulkois­vai­ku­tuk­sek­si se, että van­ho­jen kaup­po­jen työn­te­ki­jät jää­vät työt­tö­mik­si, ja muut­tu­vat hyvin­voin­ti­val­tion net­to­mak­sa­jis­ta nettosaajiksi? ”

    Eivät jää työt­tö­mik­si vaan siir­ty­vät toi­sil­le aloi­lel ja mah­dol­lis­ta­vat talou­del­li­sen kas­vun anta­mal­la työ­pa­nok­sen­sa siel­lä mis­sä sitä tarvitaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kai­kil­le, se onko se vii­ni ärrä­vii­niä pah­vi­pur­kis­sa on vähän epä­olen­nais­ta. Olen­nais­ta on se että pien­lä­hi­kaup­pa voi­si parem­min jos se voi­si myy­dä myös vii­niä, kaup­pa­kes­kus­ten sisään­heit­to­myy­mä­lä on Alko. En tie­dä, mut­ta arvaan että vaik­ka SOK antaa mar­ket­tien­sa kyl­jes­tä tilaa Alkol­le käy­tän­nös­sä ilmaiseksi.

    Spot­tu, olen suht samaa miel­tä, Suo­men pisin käve­ly­ka­tu on Itä­kes­kus. Ante­ro Alku huo­mioi JLF:ssä osu­vas­ti, että on iro­nis­ta että ihmi­set ajaa autol­la pääs­tääk­seen käve­le­mään täy­sin autoil­ta eris­tet­tyl­le kadul­le. Olen eri miel­tä Haka­nie­men toris­ta, siel­lä on ihan hyvin elä­mää tal­vel­la­kin, eikä minus­ta se maa­na­lai­nen put­ki Stoc­kal­ta Kamp­piin ole oikein onnis­tu­nut. Parem­pi oli­si yhdis­tel­mä katet­tua ja ulko­ti­laa, kes­kus­tas­sa tämä tosin toteutuukin.

    Las­se, en hai­kai­le Hel­sin­kiin Parii­si­lais­ta ruo­ka­kult­tuu­ria. Se mikä minua häi­rit­see on se että myy­mä­lät on mel­kein kaik­ki yhdes­tä muo­tis­ta. Mikä ihme sii­nä on että Han­gos­ta Pet­sa­moon on käy­tän­nös­sä iden­ti­siä ruo­ka­kaup­po­ja? Vrt. ravin­to­lat. Ja jos jos­sain Ita­lias­sa menee suo­ma­lai­sen isom­man osta­ri­mar­ke­tiin kokoi­seen myy­mä­lään, niin siel­lä on val­ta­va vali­koi­ma hedel­miä, lihaa, juus­to­ja, jne. Suo­ma­lai­ses­sa mega­mar­ke­tis­sa on ihan samat tava­rat kuin isom­mas­sa Ale­pas­sa, nii­tä on vaan enem­män ja pitem­pi­nä jonoi­na. Onnek­si tämä teol­li­nen ruo­ka ja mono­ma­nia joh­taa hal­vem­piin hin­toi­hin kuin Euroo­pas­sa, eiku…

    Nyt tah­toi­sin sila­vaa gril­lin kevät­huol­toon, tätä­kin eksoot­tis­ta raa­ka-ainet­ta haen Haka­nie­men hal­lis­ta, kos­ka sitä ei kah­des­ta vie­rei­ses­tä mega­mar­ke­tis­ta saa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. tpyy­luo­ma:

    ..mikä minua häi­rit­see on se että myy­mä­lät on mel­kein kaik­ki yhdes­tä muotista.”

    Tutus­pa kau­pan­käyn­nin ja mark­ki­noin­nin psy­ko­lo­gi­seen puoleen!
    Ihmi­sel­le raha on taval­laan pro­teii­nia, aivan kuin lihan­pa­la luo­la­mie­hel­le, jota suo­jel­laan. On luon­tai­nen vas­tus ‚ns. osto­vas­te, vält­tää tilan­tei­ta, jois­sa menet­tää pro­teii­nia. Jot­ta pro­teii­nis­ta kan­nat­taa luo­pua , täy­tyy olla var­ma että saa rahal­le vas­ti­net­ta. Täy­tyy siis olla koke­mus­ta vaihtohyödykkeestä.Ostokynnyksen ylit­tä­mi­sek­si pitää tar­joa­jan usko­tel­la ja vakuu­tel­la , siis mark­ki­noi­da. Tämän vuok­si kaup­pa raken­taa brän­de­jä, van­hoi­hin osta­mis­ta­mis­ta­pah­tu­miin miel­leyh­ty­miä syn­nyt­tä­viä väri ja ääni­maa­il­mo­ja , pyr­kii luo­maan rutii­ne­ja ja kaa­vo­ja osta­mi­seen ja kaup­pa­paik­koi­hin. Ennen läh­det­tiin toril­le, nyky­ään kaup­pa­kes­kuk­seen. Osto­pää­tök­sen miet­ti­mi­nen on yksi­lö­ta­sol­la tämän ritu­aa­lin vastustamista.Kun ihmi­nen on oppi­nut ritu­aa­lin kaup­pa­kes­kuk­seen tai brän­di­liik­kee­seen mene­mi­ses­tä , on vas­ta­rin­ta mur­ret­tu ja hel­pom­pi myy­dä uusia ja yli­mää­räi­siä­kin tuotteita.Tämän vuok­si kaup­pa­kes­kuk­ses­sa on hel­pom­paa myy­dä yli­mää­räi­siä kulutustuotteita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Kel­pai­si­ko ulkois­vai­ku­tuk­sek­si se, että van­ho­jen kaup­po­jen työn­te­ki­jät jää­vät työt­tö­mik­si, ja muut­tu­vat hyvin­voin­ti­val­tion net­to­mak­sa­jis­ta nettosaajiksi?”

    No ei tie­tenkààn kel­paa. Ihmi­sillà on oikeus tehdà vapaa­eh­toi­sia vaih­to­kaup­po­ja. Jos toi­nen ei halua vaih­to­kaup­paan osal­lis­tua, niin ei sillà toi­sel­la ole oikeut­ta pakottaa.

    Pik­ku­kau­pan myyjàllà ei ole oikeut­ta myydà tuot­tei­taan vas­ten­tah­toi­sil­le osta­jil­le. Pik­ku­kau­pan myyjàk­si ryh­ty­mi­nen ei tuo ikuis­ta oikeut­ta har­joit­taa ammat­ti­aan. Se tuo oikeu­den myydà tuot­tei­ta niin kau­an, kun niil­le on haluk­kai­ta ostajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. No ei tie­tenkààn kel­paa. Ihmi­sillà on oikeus tehdà vapaa­eh­toi­sia vaih­to­kaup­po­ja. Jos toi­nen ei halua vaih­to­kaup­paan osal­lis­tua, niin ei sillà toi­sel­la ole oikeut­ta pakottaa.”

    Tuo on vain kir­joi­tus­pöy­tä­teo­ri­aa. Kau­pan kes­kit­ty­min­ne perus­tuu kah­teen asiaan:
    Toi­mi­joi­den vähen­tä­mi­nen pie­nen­tää kilpailua.
    Kun on vain pari suur­ta toi­mi­jaa niin kipai­lua ei enää ole, suu­ret eivät kos­kaan kipai­le kes­ke­nään kuin stra­te­gian tasol­la eli muu­tok­set tapah­tu­vat. kym­me­nien vuo­sien periodeissa 

    Hyvä esi­merk­ki on S‑ja K‑ryhmän kisa: Vie­lä 90-luvun alus­sa K‑ryhmä joh­ti 70 % markkinaosuudella.
    S‑ryhmän nousu läh­ti, kun se tajusi käyt­tää hyväk­seen Kepun kaa­voi­tus­mo­no­pi­lia ja sai itsel­leen kes­kei­set markkinapaikat.
    Nyt mark­ki­nao­suu­det ovat päin­vas­toin, mut­ta aidol­la kil­pai­lul­la kulut­ta­jis­ta sii­hen on vähän merkitystä 

    Suu­ry­ri­tyk­set kyke­ne­vät myös tap­pa­maan kil­pai­li­jat esim aukio­loa­joil­la. Pro­ba­gan­das­sa on kau­niis­ti puhut­tu kaup­pi­aan oikeu­des­ta pitää kau­paa auki sil­loin kun haluaa.
    K‑ja S‑ryhmässä, joka vas­taa 70 ‑80 % vähit­täis­kau­pas­ta ei ole sel­lai­sia itse­näi­siä kaup­piai­ta, jot­ka päät­täi­si­vät aukioloajoista.

    Toi­sek­si tuot­ta­vuu­den nousu perus­tuu siihen,että kulu­ja ja työ­tä siir­re­tään asiakkaille.
    Nyt suu­ri hyper­mar­ket toi­mii kes­kus­va­ras­ton peri­aat­teel­la eli kul­je­tuk­set pää­ty­vät yhteen pis­tee­seen, kun taas pien­kaup­pa­ver­kos­sa ne jou­dut­tai­siin jake­le­maan vie­lä kertaalleen .
    Nyt asia­kas hoi­taa tämän vai­heen, sikä­li kuin hänel­lä on kuljetuskapasiteettia .

    Suu­ry­ri­tys­ten toi­min­ta­po­li­tiik­kaan kuluu myös se, että he kes­kit­ty­vät vain mak­su­ky­kyi­sim­pään asi­kas­kun­taan, se 20 % saa etsiä pal­ve­lut mis­tä haluaa.

    Hyvä esi­merk­ki on laa­ja­kais­ta: Kun suu­ry­ri­tyk­set hal­lit­se­vat jopa alan stan­dar­doin­tia niin maa­il­mas­sa ei edes kehi­te­tä tek­no­lo­gi­aa, joka sopi­si syr­jä­seu­tu­jen tiedonsiirtoon.
    Kau­pun­geiss­kin on rajoi­tuk­sia nopeudessa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Juha kir­joit­ti 9.4.2009 kel­lo 15:29

    Jos vii­nit tuli­si­vat lähi­kaup­poi­hin, niin veik­kaan että siel­tä sai­si sit­ten vain sitä sur­kein­ta vii­den euron kuraa. Laa­tu­vii­nien tar­jon­ta kärsisi.”

    Puut­tu­mat­ta tuo­hon hin­taan ja laa­tuun, niin kaup­pias­han sen päät­tää kuin­ka laa­ja vali­koi­ma on. Eihän jos­sain pik­ku alkos­sa­kaan ole liki­main­kaan täyt­tä vali­koi­maa, sil­ti pie­nel­lä enna­koin­nil­la löy­tyy koko sort­ti­ment­ti. Näin muis­te­len. Samal­la taval­la­han se pelai­si kivi­jal­ka­kau­pas­sa­kin. Vali­koi­ma muo­tou­tui­si kysyn­nän mukaan ja har­vi­nai­sem­mat tilaa­mal­la. Näin­hän se pelaa esim. Sak­sas­sa. Aika sup­pea on viini/viina vali­koi­ma, mut­ta kaik­kea jär­jes­tyy kun vaan kysyy. Tosin, kaup­pias saat­taa sanoa, että tuos­sa 35 met­rin pääs­sä on lii­ke jos­ta sitä myrk­kyä saa suo­raan hyllystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Onko tar­jon­nan heik­ke­ne­mi­nen vain kaup­pi­aan asia, on vähän moni­mut­kai­sem­pi jut­tu. Kun aika­naan ruo­ka­kau­ji­pat sai­vat alkaa myy­dä kir­jo­ja, mer­kit­se se kir­ja­kau­pan lop­pua monel­ta paik­ka­kun­nal­ta. K‑kaupasta sai Pää­ta­loa, mut­ta ei juu­ri muu­ta eikä mis­tään saa­nut enää laa­jan vali­koi­man pal­ve­lu­ja. Näin kävi­si vii­neil­le­kin. Me saam­me naut­tia Suo­mes­sa erit­täin laa­jois­ta Alkon vali­koi­mis­ta ja sii­tä, että Alko vali­koi puo­les­tam­me niin,m ettei huo­no­laa­tui­sia vii­ne­jä myy­dä lain­kaan. Tämä etu meil­tä pois­tui­si Pirk­ka-vii­nien myö­tä. Vas­tuu myös vii­nin laa­dus­ta siir­tyi­si ostajalle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Osmo, Osmo! Tai­sit nyt vähän oikais­ta, tosin kyl­lä tuos­sa osa on täyt­tä tot­ta­kin. Eihän K‑kauppaa kiin­nos­ta myy­dä muu­ta kuin “pää­tä­loa ja hert­ta­sar­jaa”, mut­ta… Eikö­hän se kir­ja­kaup­po­jen katoa­mi­nen lii­ty suu­rem­paan yhteis­kun­nan raken­ne­muu­tok­seen. Kir­kon­ky­lis­tä ja kaup­pa­lois­ta kato­si asia­kas­kun­ta suu­rem­piin kau­pun­kei­hin. Ei ollut enää ostajia.
    Tie­ten­kin vas­tuu vii­nin, kuten mui­den­kin elin­tar­vik­kei­den, laa­dus­ta on kulut­ta­jan. Kaup­pias­han myy sinul­le sil­mää räpäyt­tä­mät­tä homei­sen appel­sii­nin tai puo­li pilaan­tu­nut­ta ja van­haa jauhelihaa.
    Hmm, saam­me naut­tia ja Alko vali­koi puolestamme…Miten tuos­ta hais­kah­taa van­ha tsaa­rin­ai­kai­nen hal­lin­to­men­ta­li­teet­ti pahas­ti nenään.
    Kyl­lä­hän ne veroeu­rot viineistä/viinasta val­tiol­le kilah­ta­vat samal­la taval­la oli kaup­pias Alko tai K‑market.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On kai se sel­vä, että jos K‑kauppa vie kir­ja­kau­poil­ta nii­den volyy­mi­hyö­dyk­keet kan­ta­mat­ta kult­tuu­ri­po­liit­tis­ta vas­tuu­ta laa­tu­kir­jal­li­suu­des­ta, vähä­le­vik­ki­sem­pien kir­jo­jen tar­jon­ta kärsii.
      Eri­kois­kau­pan kor­vaan­tun­mi­nen mar­ket­tien tasa­pak­sul­la tar­jon­nal­la huo­non­taa tar­jon­taa. Tämän voi esit­tää vähän kai­kis­ta hyö­dyk­keis­tä. Alkon vii­ni­tar­jon­ta on sekä laa­dul­taan että hin­nal­taan erit­täin hyvä. Kuin alko­ho­li­ve­ron vai­ku­tus eli­mi­noi­daan, vii­nit ovat Suo­mes­sa sel­väs­ti hal­vem­pia kuin var­si­nai­sis­sa vii­ni­mais­sa. Kym­me­nen euron vii­nien koh­dal­la osa­puil­leen kul­kee raja, jos­sa alkon tar­jon­ta on vapaan vii­ni­myyn­nin mai­ta edul­li­sem­paa alko­ho­li­ve­ros­ta huo­li­mat­ta. Alkon logis­tiik­ka on niin hyvin toi­mi­vaa. Suu­ri osta­ja myös pär­jää mark­ki­noil­la pie­niä paremmin.
      Jos menet Ita­lias­sa mar­ket­tiin osta­maan vii­niä, tar­jo­na on Alkoon tot­tu­neen sil­mis­sä kelvotonta.
      Hel­sin­ki­läi­se­nä en ole huo­lis­sa­ni sii­tä, ettei­kö jos­tain Stoc­kan her­kun kul­mi­ta sai­si edel­leen kun­non vii­ne­jä, mut­ta miten­kän­hän kävi­si vaik­ka­pa Jämsässä?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Alko on ihan OK eikä tämä nyt muu­ten­kaan ole minul­le mikään sydä­me­na­sia, mut­ta en nyt oikein ymmär­rä Osmon argu­ment­tia. Ensin­nä­kin jos vii­niä sai­si kau­pas­ta, niin tus­kin tämä Alko­ja mihin­kään tap­pai­si. Sil­lä on laa­ja myy­mä­lä­ver­kos­to, ison osta­jan osto­voi­ma, ja niin oudol­ta kuin se van­hem­mas­ta kan­sas­ta saat­taa tun­tua­kin, erin­omai­nen brän­di mm. tuon laa­dun­val­von­nan vuoksi.

    Toi­sek­si, nime­no­maan tuo kes­kit­ty­mi­nen­hän on Alko­jen ongel­ma! Ei tämä sitä miten­kään pahen­tai­si. Muu­al­la maa­il­mal­la ihan perus­mar­ke­tis­sa­kin on aika hyvä vii­ni­va­li­koi­ma, ja pik­ku­kau­pun­geis­ta­kin löy­tyy hyvin varus­tel­tu vii­ni­myy­mä­lä. Usein baa­rin yhteydessä.

    Se perus­asia mitä ajan takaa on se että viran­omais­ra­joi­tuk­set jot­ka estä­vät alo­jen yhdis­tä­mi­sen tuot­ta­vat joko tai tilan­tei­ta jot­ka nos­ta­vat vaa­dit­ta­van väes­tö­poh­jan kokoa: apteek­ki, kaup­pa, alko, kios­ki ja ravin­to­la tar­vit­see isom­man kylän kuin jot­kut näi­den yhdis­tel­mät. Ovat­ko asia­mies­pos­tit hei­ken­tä­neet postipalveluita?

    Kol­man­nek­si, ja tämä liit­tyy alko­ho­li­ve­ro­tuk­seen laa­jem­min, jos ja kun alko­ho­li­juo­mien hin­taa halu­taan kont­rol­loi­da niin alko­ho­li­ve­roa parem­pi rat­kai­su oli­si mini­mi­hin­ta. Eli esim. vii­ni­pul­lol­la oli­si joku hin­ta jon­ka alle sitä ei sai­si myy­dä. Tämä myös suo­si­si laa­duk­kaam­pia juomia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Alko­ho­li­ve­ro nos­taa vii­ni­pul­lon hihn­taa laa­tuun kat­so­mat­ta noin kah­del­la eurol­la. Kyl­lä se suo­sii laa­tu­vii­ne­jä ihan tar­peek­si. Ennen vero oli pro­sen­tu­aa­li­nen, mut­ta se käy­tän­tö lop­pui EU-jäsenyyteen.
      Mikä on Super­mar­ke­tin hyvä vii­ni­va­li­koi­ma? Alkon lisoil­la on yli tuhat laji­ket­ta, ja pie­nis­sä­kin myy­mä­löis­sä sato­ja. Minun havain­to­je­ni mukaan taal­li­sews­sa super­mar­ke­tis­sa on joi­ta­kin kym­me­niä eri lajik­kei­ta, jois­ta laa­tu­vii­neik­si voi kat­soa puo­li­sen tusinaa.
      On sel­vä, ettei Alkon kan­na­ta pitää vii­ni­tar­jon­taa pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la sen jäl­keen kun K‑kauppa on tuo­nut hyl­lyil­leen omat Pirk­ka-vii­nin­sä. Laa­tu­vii­nit ovat sen jäl­keen vain suur­ten kau­pun­kien asuk­kai­den tavoi­tel­ta­vis­sa. Näin­hän kävi oluen­kin kohdalla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Joo vii­neis­sä tuo laa­dun logiik­ka pelaa vähän eri taval­la kuin esim. olues­sa. Vii­neis­sä point­ti on se, että voi ostaa vaik­ka joka viik­ko eri vii­nin. Eikä niin että ostaa aina sitä samaa suosikkiviiniään.

    Vaik­ka tähän jäl­kim­mäi­seen­hän tie­tys­ti kaup­pias mie­lel­lään täh­täi­si. Suo­si­tuin hal­pa joka­mie­hen vii­ni ei jää hyl­lyyn. Har­vi­nai­sem­mat jää­vät, eli ei kan­na­ta vali­koi­maan sat­sa­ta. Sak­sas­sa nämä tie­tyt suo­mes­sa n. 6 € mak­sa­vat vii­nit ovat mar­ket­tien sisäänj­heit­to­tuot­tei­ta ja nii­tä siel­tä mar­ke­tis­ta saa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. En kyl­lä alle­kir­joi­ta lain­kaan tuo­ta, että olut­va­li­koi­ma oli­si Suo­mes­sa huo­non­tu­nut, päin­vas­toin. Jos­sain perus S‑Marketissakin on aika laa­ja vali­koi­ma, oli­si vie­lä parem­pi ilman promillerajaa. 

    Olut ja vii­ni on kui­ten­kin sel­lai­sia tuot­tei­ta joi­den­ka varas­toin­ti on help­poa ja hal­pa, pie­ni­kin myy­mä­lä voi pitää suh­teel­li­sen laa­jaa vali­koi­maa. Vrt. tuo­reet ja säi­lö­tyt tomaa­tit, ensim­mäis­tä on puo­li­sen tusi­naa eril­lais­ta nor­maa­li kau­pas­sa, jäl­kim­mäis­tä kym­me­niä. Sitä­pait­si mis­sä muu­al­la maa­il­mas­sa oli­si coca-cola­mai­ses­ti siir­ryt­ty yhteen kah­teen brän­di­vii­niin? Juhan point­ti on hyvä.

    Se mini­mi­hin­ta on efek­tii­vi­ses­ti pit­käl­ti sama asia kuin alko­ho­li­ve­ro, eikä pois­sul­je sitä. Se vain estäi­si alko­ho­lin käyt­töön sisäänheittotuotteena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Kir­ja on help­po siir­tää verk­koon ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua nii­tä voi latail­la siel­tä, joten kir­jois­ta ei kan­na­ta olla niin huolissaan.
    Verk­ko voi hel­pot­taa laa­tu­kir­jal­li­suu­den asemaa,jos vain on sopi­va markkinapaikka.

    Vii­ni on fyy­si­nen ja olen asu­nut seit­se­mäs­sä maas­sa ja kyl­lä niis­sä , jois­sa vii­ni­kaup­pa on eril­li­nen niin vali­koi­ma on laa­jem­pi ja laa­duk­kaam­pi kuin markettipohjaisissa.

    Tosin ei eril­li­nen vii­ni­kaup­pa­kaan aina laa­tua takaa, vii­me kesä­nä olin Austra­lias­sa ja havain­to oli, että pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa vii­ni­kau­pat oli­vat taka­pi­ho­jen varas­to­myy­mä­löis­sä ja kun asiak­kat haki­vat vii­nin­sä ja oluen­sa avo­la­voil­la niin eipä tuol­la laa­dul­la ja vali­koi­man laa­juu­del­la mässäilty .
    Syd­neys­sä ja suu­ris­sa kau­pun­geis­sa oli sen sijaan monen tasoi­sia viinikauppoja.

    Suo­mes­sa Alko takaa, että laa­ja vali­koi­ma on käy­tös­sä pie­nil­lä­kin paikkakunnilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Kir­ja on help­po siir­tää verk­koon ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua nii­tä voi latail­la siel­tä, joten kir­jois­ta ei kan­na­ta olla niin huolissaan.’
    Uusin Pot­te­ri oli ladat­ta­va­na piraat­ti­ver­sio­na jo ennen kuin sen pape­ri­ver­sio pää­si myyn­tiin. Kuten kai­kes­sa muus­sa­kin sisäl­lön­tuo­tan­nos­sa, nykyi­set toi­mi­jat pitä­vät van­haa lii­ke­toi­min­ta­mal­li­aan ainoa­na mah­dol­li­se­na. E‑kirjat hin­noi­tel­laan kova­kan­ti­sen kir­jan ovh:n mukaan ja nii­tä yri­te­tään kopio­suo­ja­ta. Sit­ten ihme­tel­lään, kun kukaan ei osta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Täs­sä minun täy­tyy olla jyr­käs­ti Osmon kans­sa eri miel­tä, kos­ka Osmo on taval­laan itse­kin eri miel­tä itsen­sä kanssa. 

    Palau­te­taan­pa nyt mie­leen se, että VR mak­sat­taa peri­fe­ri­sen lii­ken­teen Hel­sin­ki-Tam­pe­re- pen­de­löi­jil­lä. Osmo esit­ti erit­täin hyvät argu­men­tit sil­le, mik­si näin ei pitäi­si teh­dä, vaan jos ker­ran haluam­me, että peri­fe­ri­aan pää­see junal­la, niin suo­ra sub­ven­tio on pal­jon tehok­kaam­pi tapa kuin se, että las­ku­te­taan pää­ra­dan asiak­kail­ta ylihintaa.

    Alkon koh­dal­la argu­ment­ti voi vie­lä kään­tyä, kos­ka voi olla hyvä, että volyy­mi­tuot­teis­ta las­ku­te­taan yli­hin­taa, kos­ka alko­ho­lil­la on ole­tet­ta­vas­ti nega­ti­vi­sia ulkoisvaikutuksia. 

    Sen­si­jaan kir­ja­kaup­po­jen koh­dal­la eroa ei voi miten­kään perus­tel­la aina­kaan sil­lä, että Pää­ta­lo­jen luki­joi­den pitäi­si sub­ven­toi­da rans­ka­lai­sen runou­den harrastusta. 

    Nyky­ään tämä argu­ment­ti on lisäk­si kir­jo­jen kal­tai­sil­la tuot­teil­la muu­ten­kin äly­tön, kos­ka inter­net-kir­ja­kau­pat ovat pal­jon tehok­kaam­pia, niis­sä voi pitää pal­jon suu­rem­man vali­koi­man ja haut toi­mi­vat nyky­ään todel­la hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tämä ei ole aivan yksin­ker­tai­nen asia. En vaa­di Pää­ta­lon luki­joi­ta sub­ven­toi­maan kir­ja­kaup­po­ja eivät­kä ne K‑kauppiaat nii­tä hal­vem­lal­la myy. Kyse on sii­tä, että jos eri­kois­kau­pan volyy­mi­tuot­teet vede­tään Pris­moi­hin, eri­kois­kau­pan tar­jon­ta köyh­tyy ja mark­ki­nat mono­po­li­soi­tu­vat. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asu­val­le tämä ei ole mikään ongel­ma. On Aka­tee­mi­nen kir­ja­kaup­pa. on vaik­ka mitä eri­kois­kaup­paa, ja Sance­re-vii­niä­kin var­maan­kin sai­si edel­leen, mut­ta muu­al­la Suo­mes­sa tämä on ongelma. 

      Tätä pitäi­si tut­kia teo­reet­ti­ses­ti, ja se voi­si joh­taa aika mie­len­kiin­toi­seen ajat­rus­ke­hik­koon. Avain­sa­noi­hin voi­si kuu­lu kulut­ta­jan yli­jää­mä aina­kin sen ikui­sen ulkois­vai­ku­tuk­sen lisäksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Kir­ja­kaup­pa on hie­man kysee­na­lai­nen esi­merk­ki, kos­ka kai­kil­la suu­ril­la toi­mi­joil­la on hyvät net­ti­kau­pat. On oikeas­taan saman­te­ke­vää onko Aka­tee­mi­nen kaup­pa­na ole­mas­sa vai ei, kos­ka laa­jem­pi ja hal­vem­pi inter­net­kir­ja­kaup­pa kor­vaa sen täysin.

    Net­ti­kau­pan ansio on myös maan­laa­jui­nen tasa-arvo osta­jien kesken.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Net­ti­kaup­pa kos­kee vain osaa kulut­ta­jis­ta ja vain osaa kulu­tuk­ses­ta, mut­ta on aivan ilmeis­tä, että kir­jo­jen myyn­tii tulee siir­ty­mään net­tiin. Se on kui­ten­kin hyvä esi­merk­ki vei­kat­taes­sa, miten vii­nien myyn­nin sal­li­mi­nen Ale­pois­sa vai­kut­tai­si tar­jon­nan laa­tuun. Kir­jo­jen myyn­ti oli ennen sal­lit­tua vain kir­ja­kau­poil­le kuten vii­nien myyn­ti Alkol­le. Kun tämä rajoi­tus pois­tui, suu­res­sa osas­sa maa­ta tar­jon­ta huo­no­ni dra­maat­ti­ses­ti. Tämä tapah­tui siis aika­na, jol­loin ei olly­ut net­ti­kaup­po­ja eikä edes nettiä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Palau­te­taan­pa nyt mie­leen se, että VR mak­sat­taa peri­fe­ri­sen lii­ken­teen Hel­sin­ki-Tam­pe­re- pen­de­löi­jil­lä. Osmo esit­ti erit­täin hyvät argu­men­tit sil­le, mik­si näin ei pitäi­si teh­dä, vaan jos ker­ran haluam­me, että peri­fe­ri­aan pää­see junal­la, niin suo­ra sub­ven­tio on pal­jon tehok­kaam­pi tapa kuin se, että las­ku­te­taan pää­ra­dan asiak­kail­ta ylihintaa.”

    Kaik­ki hin­nat­han ovat kes­ki­mää­räi­siä. Kun menen vaa­te­kaup­paan, tie­dän mitä haluan ja myy­jä toi­mit­taa sen minul­le, asioin­ti kes­tää 10 minuut­tia. Sil­ti en saa alen­nus­ta. Kun vai­mo­ni menee vaa­te­kaup­paan niin hän juok­sut­taa myy­jää tun­nin, sil­ti hän ei mak­sa lisähintaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. En vaa­di Pää­ta­lon luki­joi­ta sub­ven­toi­maan kir­ja­kaup­po­ja eivät­kä ne K‑kauppiaat nii­tä hal­vem­lal­la myy.

    Hmm.. En näe peri­aat­teel­lis­ta eroa. Jos runo­ko­koel­mien tms. mata­lan volyy­min tuot­tei­den myyn­ti kan­nat­tai­si, niin kait se kan­nat­tai­si vaik­ka pää­ta­lo­ja ei myy­täi­si. Pää­ta­lo­jen osta­jat jou­tu­vat koh­ta­maan tie­tyn kus­tan­nuk­sen, jos he eivät saa nii­tä mar­ke­tis­ta, vaan jou­tu­vat mene­mään kir­ja­kaup­paan nii­tä hake­maan. Tämän näkee sii­tä, että pää­ta­lot oste­taan mie­luum­min marketista. 

    Täl­lä kulut­ta­jan yli­jää­mäl­lä kiel­to on efek­tii­vi­ses­ti sub­ven­tio, kos­ka pää­ta­lo­jen osta­jat osta­vat nyt “kal­liim­mal­la” — raha toki ei lii­ku ja mar­ket­ti ei kaa­du, vaik­ka pää­ta­lo oste­taan­kin kir­ja­kau­pas­ta — kos­ka jou­tu­vat mene­mään vie­lä erik­seen kirjakauppaan. 

    Nyt perus­te­lun voi­si vie­lä kor­ja­ta: Ehkä pää­ta­lo­jen osta­jat osta­vat samal­la sit­ten näön vuok­si myös meän­kie­lis­tä kan­san­ru­nout­ta tai talous­tie­teen oppi­kir­jo­ja, eivät­kä ostai­si näi­tä jos ostai­si­vat pää­ta­lon­sa marketista? 

    No, on täs­sä se puo­li, että eksoot­ti­sem­mat kir­jat myy­dään mar­gi­naa­lil­la var­maan voi­tol­la, siis jos pää­ta­loa myy­dään, niin mar­gi­naa­li­nen hyl­ly­met­ri eksoot­tis­ta kir­jal­li­suut­ta tuot­taa kui­ten­kin katet­ta. Vaan mik­si se ei tuo­ta katet­ta mar­ke­teis­sa? Eikö mar­ke­teis­sa ole tar­peek­si hyl­ly­met­ri­ti­laa? Onko kau­pal­la jotain sel­lais­ta esil­le­pan­ta­vaa, joka tuot­taa paremmin?

    Täs­sä käsit­te­lys­sä on mon­ta auk­koa. Kulut­ta­jan yli­jää­mä ei minus­ta seli­tä sitä, mik­si eksoot­ti­nen kir­jal­li­suus tuli­si säi­lyt­tää rajoit­ta­mal­la juu­ri pää­ta­lo­jen myyn­tiä. Eikö samal­la voi­si vel­voit­taa vaik­ka suu­ta­rit myy­mään kir­jo­ja? Tai kiel­tää tupa­kan myyn­ti muil­ta kuin kir­ja­kau­poil­ta? Tar­koi­tan, tämä ilmiö ei minus­ta ole ihan sel­lai­nen kuin Osmo yllä antaa ymmärtää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En osaa itse­kään muo­toil­la argu­ment­tia­ni talous­tie­teen fun­da­men­teis­ta läh­te­väk­si, mut­ta väi­tän, että se on muo­toil­ta­vis­sa het­ken poh­din­nal­la. Ete­lä-Euroo­pas­sa tupa­kan myyn­ti on annet­tu yksi­noi­keu­dek­si tupak­ka­kau­poil­le. Tus­kin kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä vaan kos­ka näin on luo­tu ver­kos­to vähän kai­ken muun­kin myy­mi­sel­le: bus­si­li­puil­le, pos­ti­mer­keil­le jne.

      Sik­si tar­kas­te­len­kin asi­aa lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta. Jos eri­kois­kaup­pa redusoi­tuu Pris­mo­jen tar­jon­nak­si, jotain köyh­tyy pahasti. 

      Jos Pää­ta­lon osta­jal­le asia estet­täi­siin näin: ostat joko Pää­ta­lo­si K‑marketista ja sii­nä ovat kaik­ki kir­ja­si, jot­ka saat ostaa tai ostat Pää­ta­lo­si kir­ja­kau­pas­ta, ja sinul­la on oikeus ostaa elä­mäs­sä­si myös mui­ta kir­jo­ja, riit­tä­vän moni valit­see jäl­kim­mäi­sen vaih­toeh­don, ja kir­ja­kaup­pa säi­lyy. Kun täl­lais­ta ehtoa ei voi­da aset­taa, lii­an moni ostaa Pää­ta­lon­sa K‑marketista, kir­ja­kaup­pa kaa­tuu ja vali­koi­ma rajoit­tuu Pää­ta­loon, jol­loin jäl­jel­le jää nois­ta kah­des­ta vaih­toeh­dos­ta vain se ensimmäinen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Niin, siis empii­ri­ses­ti uskon, että olet sii­nä oikeas­sa, että kir­ja­kau­pan vapaut­ta­mi­nen voi kaven­taa vali­koi­maa, kos­ka kir­ja­kau­pat mene­vät nurin mar­ket­tien alkaes­sa myy­dä päätaloja. 

    Pää­ta­lo ja Oikea Kir­ja™ eivät näyt­täi­si ole­van subs­ti­tuut­te­ja, mut­ta voi­vat olla osit­tai­sia komple­ment­te­ja, so. yhden osta­mi­nen voi lisä­tä toi­ses­ta saa­ta­vaa iloa (vaik­ka siten, että kir­ja­hyl­lyä on ikä­vä täyt­tää pel­käl­lä Iijoki-sarjalla). 

    Kokeil­laan ilman näi­tä; nor­maa­li­hyö­dyk­keet, ei komple­men­taa­ri­suuk­sia, subs­ti­tuu­tio­ta tms. jne. Aja­tel­laan, että kulut­ta­ja arvos­taa Oike­aa kir­jaa 10 arvoi­sek­si ja kir­ja­kau­pal­le mak­saa 8 rahaa tar­jo­ta se, kun sitä menee 10 kir­jaa hin­nal­la 10, jon­ka kir­ja­kaup­pias tie­tää “oikeak­si” hin­nak­si, kate siis 20 rahaa.

    Pää­ta­lo on 5 arvoi­nen, mak­saa isom­man volyy­min­sä (100 kap­pa­let­ta) vain 4.50 kaup­pial­le, joten kate niis­tä on 50 rahaa.

    Kir­ja­kau­pan pitä­mi­nen mak­saa 30 rahaa. Sovi­taan, että tar­vit­ta­vat hyl­ly­met­rit pää­ta­loil­le mak­sa­vat saman ver­ran (Tod. näk. ne ovat hal­vem­pia), joten kun mar­ket­ti alkaa myy­dä pää­ta­lo­ja, kir­ja­kaup­pa menee nurin.

    Kysy­mys kuu­luu, mik­si mar­ket­ti ei ala myy­dä myös Oikei­ta kir­jo­ja? Jos se ei kan­na­ta mar­ke­til­le, mik­si se kan­nat­ti kir­ja­kau­pal­le? Onko mar­gi­naa­li­nen hyl­ly­met­ri kir­ja­kaup­pial­le hal­vem­pi kuin mar­ke­til­le? Eli pää­ta­lo­ja kan­nat­taa myy­dä kos­ka ne tar­vit­se­vat kau­pas­ta vain vähän tilaa (varas­to kier­tää nopeas­ti), mut­ta Oikei­ta Kir­jo­ja ei, kos­ka ne kier­tä­vät niin hitaasti? 

    Uskon, että jokin täl­lai­nen meka­nis­mi on ole­mas­sa, kos­ka empii­ri­ses­ti se on tosi, mut­ta kysy­mys, joka minua askar­rut­taa on, ovat­ko kir­ja­kaup­pi­aat tar­jon­neet kulut­ta­jil­le yli­jää­mää (vali­koi­man muo­dos­sa) omas­ta pus­sis­taan? Mik­si ne ennen myi­vät muu­ta kuin pää­ta­lo­ja? Vai onko ihmis­ten kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­nen kir­jo­jen suh­teen muuttunut? 

    Tämä näyt­tää vähän samal­ta kuin Krug­ma­nin mal­lit kan­sain­vä­li­ses­tä kau­pas­ta, sil­lä ero­tuk­sel­la, että skaa­lae­dut todel­la näyt­tä­vät hävit­tä­vän vali­koi­maa, vaik­ka ihmi­set nii­tä arvostavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kir­ja­kau­pan pitä­mi­nen on ollut monel­le elä­män­muo­toam­mat­ti, joten kyl­lä ne pitä­vät sitä laa­jem­paa vali­koi­maa ihan tap­piol­la­kin. Mut­ta kir­ja­kaup­paan voi myös tila­ta kir­jo­ja, johon mar­ke­til­la ei rii­tä työ­voi­maa. Ennen mui­noin kus­tan­ta­jat piti­vät kir­ja­kau­pois­sa myös ns. näy­te­va­ras­toa, joka oli siis kus­tan­ta­mon omis­tuk­ses­sa, mut­ta jos­ta kir­ja­kaup­pa saat­toi myy­dä kir­jo­ja, kun­han täy­den­si vali­koi­man välit­tö­mäs­ti. Kir­ja­kaup­pi­aan kan­nat­ti myös pitää tap­piol­lis­ta tar­jon­taa (ei mak­sa hyl­ly­met­reis­tä tar­peek­si) kos­ka hyvä vali­koi­ma toi asiakkaita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Uskoi­sin ymmär­tä­vä­ni nyt meka­nis­mia sel­lai­sen yksin­ker­tai­sen mal­lin kaut­ta, jos­sa kir­ja­kau­pan asiak­kaat arvos­ta­vat vali­koi­maa (vaik­kei­vät pal­jon osta­kaan) ja sik­si tule­vat kirjakauppaan. 

    On kah­den­lai­sia asiak­kai­ta: Osa tulee kir­ja­kaup­paan vain osta­maan pää­ta­lo­ja ja osa tulee osta­maan myös muu­ta­kin. Ensim­mäi­sen asiak­kaan vali­koi­mas­ta saa­ma hyö­ty ei rii­tä kat­ta­maan kus­tan­nus­ta, joka aiheu­tuu sii­tä, että hän jou­tuu tule­maan erik­seen kir­ja­kaup­paan eikä voi ostaa mar­ke­tis­ta. Toi­sel­la se riit­tää. Sovi­taan yksin­ker­tai­suu­den vuok­si, että näi­tä asiak­kai­ta on yhtä pal­jon, molem­pia yksi. Olkoon ensim­mäi­sen “tap­pio” sii­tä, että hän jou­tuu käy­mään erik­seen kir­ja­kau­pas­sa ‑a, mut­ta tie­tys­ti a on pie­nem­pi kuin pää­ta­los­ta tule­va kulut­ta­jan yli­jää­mä. Toi­sen voit­to sii­tä että saa ihas­tel­la vali­koi­maa b. Ole­te­taan, että kir­ja­kaup­pias ei saa voit­toa sen parem­min kuin tap­pio­ta­kaan, eikä myy mitään muu­ta kuin pää­ta­lo­ja voi­tol­la. Lisäk­si lii­ke­toi­min­nan kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat sen ver­ran suu­ret, ettei kir­ja­kaup­paa kan­na­ta pitää jos on vain yksi asiakas.

    Tulee mar­ket. Kum­pi­kin ostaa pää­ta­lon­sa mar­ke­tis­ta. Ensim­mäi­sen asiak­kaan tap­pio kato­aa, mut­ta toi­sen yli­jää­mä myös. Eli täs­sä on syn­ty­nyt tehok­kuus­tap­pio jos ja vain jos b > a.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Vii­nit ver­tau­tui­si­vat kir­joi­hin 70-luvul­la, jos
    a)kirjat oli­si­vat sel­lais­ta suur­me­nek­kis­tä päi­vit­täis­ta­va­raa, että lähi­kau­pat (ne Ale­pat, Siwat, Salet, Valin­ta­ta­lot, S‑marketit, Lid­lit ja pääl­le vie­lä huol­ta­mo- ja kios­ki­ket­jut) todel­la myi­si­vät kirjoja,
    b)kauppoja ei hoi­det­tai­si kes­kus­liik­kees­sä vaan kau­pan­hoi­ta­jan keit­tiös­sä (kuten vie­lä 70–80-luvuilla pit­käl­ti tehtiin),
    c) vii­nien myyn­ti vapau­tet­tai­siin netis­sä ja pos­ti­myyn­ti­nä (kir­ja­ker­ho­jen tapai­set vii­ni­ker­hot nyt ainaskin)ja
    d) kir­joil­la oli­si tai­pu­mus aiheut­taa hyvin vahin­gol­lis­ta riippuvuutta.

    Jos vii­nit vapau­tet­tai­siin, kau­pun­kien kes­kus­toi­hin ilmes­tyi­si äkkiä hyviä ja laa­jo­ja vii­ni­va­li­koi­mia, sama­ten isoi­hin auto­mar­ke­tei­hin (muu­al­le­kin kuin Alkoi­hin). En ymmär­rä, mihin voi­si perus­tua väi­te, että kes­kus­liik­keil­lä ei riit­täi­si resurs­se­ja tai halua sel­lai­sen vali­koi­man kasaa­mi­seen. Netis­sä vali­koi­mat oli­si­vat ehkä vie­lä parempia.

    Lähiöis­sä ja maa­seu­dul­la vali­koi­ma oli­si sup­peam­pi, mut­ta yhtä­lail­la val­ta­kun­nal­lis­ten ket­ju­jen tai kes­kus­liik­kei­den huo­lel­la laatima. 

    Aika hie­no paran­nus syr­jem­mäl­lä oli­si, että vii­niä yli­pään­sä sai­si. Alkon pal­ve­lu saat­taa kau­pas­sa näyt­tää hyväl­tä, mut­ta jos myy­mä­lä on vaik­ka­pa puo­len tun­nin tak­si­mat­kan pääs­sä, pal­ve­lu on sur­ke­aa — ja on aika yhden­te­ke­vää kuu­luu­ko vali­koi­maan Camil­le Giroud Char­mes-Cham­ber­tin Grand Cru (99,80).

    Sitä pait­si, tuol­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa ihmi­set, eri­tyi­ses­ti ongel­ma­käyt­tä­jät siir­tyi­si­vät väke­vis­tä mie­toi­hin. Se oli­si toi­vot­ta­vaa, jos ole­te­taan, että vii­nil­lä ei pää­se mur­han­hi­moi­seen ber­serk­ki­mei­nin­kiin siel­lä jos­sain, mis­sä Suo­men hävet­tä­vät mur­ha­lu­vut syn­ty­vät. Luul­ta­vas­ti kyl­lä pää­see, mut­ta ei yhtä hel­pos­ti ja sik­si kän­ni­siä tap­po­ja ehkä tapah­tui­si harvemmin.

    Koko­nais­ku­lu­tus voi­si lisään­tyä, kos­ka moni kui­ten­kin kävi­si myös osta­mas­sa Kos­su- tai Kon­jak­ki­pul­lon, var­sin­kin, jos Alko sat­tui­si ole­maan ns. mat­kan var­rel­la. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kui­ten­kin tapah­tui­si luul­ta­vas­ti sama kuin ravin­to­lois­sa, jois­sa pubin asiak­kail­la ei tule nyky­ään vas­tus­ta­ma­ton halu juo­da jal­ko­ja altaan klo 21–22 toi­sin kuin ennen van­haan, kun aukio­lo­ja sään­nel­tiin tiu­kas­ti. Ehkä vapau­te­tut vii­nit riit­täi­si­vät monel­le ja nii­tä lipi­tet­täi­siin rau­hal­li­ses­ti, kun tie­täi­si, että uuden pul­lon saa mel­kein kos­ka vaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­si Suo­meen syn­tyi­si laa­jem­mat vali­koi­mat kuin vaik­ka­pa Sak­saan. Koko Sak­sas­ta ei löy­dy mon­ta sel­lais­ta vii­ni­myy­mä­lää, jos­sa vali­koi­ma yltäi­si kes­ki­mää­räi­sen Alkon myy­mä­län tasol­le. Hyvä vii­ni­myy­mä­lä vie jo tilaa sato­ja neliöi­tä. Kaup­po­jen sur­kea olut­va­li­koi­ma ker­too myös jotain. 

      Kuten sanot­tu, hel­sin­ki­läi­nen luo­taa kyl­lä sii­hen, että hyviä vii­ne­jä saa edel­leen. Tosin nii­den hin­nat kohoa­vat yhtä kor­keik­si kun on Kes­ki-Euroo­pas­sa. Nyt­hän laa­tu­vii­nit ovat Suo­mes­sa hal­vem­pia, joh­tuen EU:n Alkol­le mää­rää­mäs­tä hintasäännöstelystä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Vali­koi­ma-argu­ment­ti on kui­ten­kin Alkon koh­dal­la yhä vähän outo. Meni­si­kö Alko muka nurin, jos vii­niä sai­si mar­ke­tis­ta? Tus­kin, kos­ka aina­kaan täs­sä kes­kus­te­lus­sa kukaan ei ole (vie­lä) ehdot­ta­nut väke­vien tuo­mis­ta R‑kioskeihin.

    Jos vii­na­pul­lot pitäi­si kui­ten­kin hakea Alkos­ta, niin mik­sei Alkon kan­nat­tai­si pitää vali­koi­maa vii­ne­jä samal­la? Kuin­ka iso osa Alkon kat­tees­ta tulee hal­vois­ta vii­neis­tä ja toi­saal­ta, kuin­ka moni vähän parem­pien vii­nien ystä­vä vaih­tai­si hal­paan vii­niin, jos sitä saa marketista.

    Alkol­la­han ei ole mitään syy­tä kopla­ta Sor­buk­sen ja Magy­arin myyn­tiä Oikei­den Vii­nien myyn­tiin, kun se oli­si ole­mas­sa kui­ten­kin vii­no­jen ja kon­jak­kien myyn­tiä varten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Minus­ta Sak­sas­sa saa mis­tä tahan­sa isom­mas­ta mar­ke­tis­ta — ja pie­nem­mäs­tä­kin — ihan riit­tä­väs­ti eri­lai­sia vii­ne­jä. Vali­koi­ma on sii­nä mie­les­sä aina parem­pi kuin Suo­mes­sa, että siel­lä on myös parin euron vii­ne­jä (niin siis ruo­an­lait­toon tie­tys­ti, eihän sitä muuten …). 

    Tie­dän, että vii­nin­har­ras­ta­jien eli vii­nifriik­kien täy­tyy etsiä lähi­myy­mä­lää kau­em­paa, jos eivät osta netis­tä tai tyy­dy lähi­kau­pan pie­neen kal­liim­pien vii­nien vali­koi­maan. Mut­ta se on tie­tys­ti ihan oikein. En minä muit­ten­kaan eliit­ti­har­ras­tuk­sis­ta halua kau­heas­ti mak­saa. Golf-ken­tät esim. on hyvä sijoit­taa vähän etääm­mäl­le eikä kes­kus­taan. Tai harrastelentokentät. 

    En myös­kään kau­heas­ti suri­si, jos se Camil­le Giroud Char­mes-Cham­ber­tin Grand Cru mak­sai­si 99,80:n sijaan pari­kymp­piä enemmän.

    Sak­sas­sa on muu­ten erin­omai­set olut­va­li­koi­mat, se ker­too jos­ta­kin, kun vain tie­täi­si mis­tä. Suo­men huo­not vali­koi­mat saat­ta­vat hyvin­kin joh­tua sii­tä, että vii­ne­jä ei ole myyn­nis­sä ja kal­jaa oste­taan sik­si pal­jon ryyppäilytarkoituksiin.

    Myön­nän kyl­lä, että suo­ma­lais­ten jou­kos­sa on sel­lai­sia alu­eel­li­sia tai sosi­aa­li­sia ryh­miä, jot­ka hyö­ty­vät vii­nien myyn­nis­tä Alkois­sa, eten­kin ns. parem­man väen jou­kos­sa joh­tuen Alkon pit­kän lin­jan poli­tii­kas­ta. En vain suos­tu usko­maan, että nuo ryh­mät ovat lähel­le­kään enemmistöä. 

    Sen sijaan uskon, että alko­ho­lion­gel­ma täs­sä maas­sa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pie­ne­ni­si, jos oluen lisäk­si vii­ni “arki­päi­väis­tet­täi­siin”. Joku juop­po joi­si itsen­sä kuo­li­aak­si pari vuot­ta aiem­min mut­ta se on hin­ta, joka pitäi­si maksaa.

    Tuo mie­li­pi­tee­ni vii­nein vapaut­ta­mi­ses­ta on vai­heek­si pois­sa muo­dis­ta, joten täy­tyy odot­taa, että hei­lu­ri hei­lah­taa takai­sin. Kym­me­ni­sen vuot­ta­ko sii­hen kuluu, että vii­nit ovat R‑kioskeissa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Mikä on Super­mar­ke­tin hyvä vii­ni­va­li­koi­ma? Alkon lisoil­la on yli tuhat laji­ket­ta, ja pie­nis­sä­kin myy­mä­löis­sä satoja”

    Jon­kin­lai­se­na duu­na­ri­nä­kö­kul­man esiin­tuo­mi­se­na tun­nen tar­vet­ta sanoa tähän, että kas kun minä en yhdel­lä osto­ker­ral­la ole osta­mas­sa sitä vali­koi­maa, vaan yhden sie­det­tä­vän pul­lon vii­niä riso­ton kyy­ti­po­jak­si. Minul­le merk­kaa enem­män se, että edes jon­kin­lais­ta juo­ma­kel­pois­ta vii­niä sai­si lähi­kau­pas­ta ilman, että pitää hypä­tä pai­kal­lis­ju­naan ja ajaa useam­pi ase­man­vä­li Alkoon sitä nou­ta­maan, kuin se, että vali­koi­ma oli­si hie­no ja vii­ni­har­ras­ta­jien­kin makuun.

    En voi sil­le mitään, mut­ta aja­tus sii­tä, että Alkon mono­po­lia tulee pitää yllä sik­si, ettei kan­san maku ole tar­peek­si hie­nos­tu­nut kan­nat­ta­maan useam­pien kym­me­nien ns. ‘hie­no­jen’ vii­nien vali­koi­maa lähi­kau­pas­sa on mel­ko eli­tis­ti­nen ja snobahtava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pai­vil­le:

      Kes­kus­te­lun aihee­na oli se, heik­ke­nee­kö tar­jon­ta. Minus­ta on sel­vää, että tar­jon­ta heik­ke­nee. Koko­naan toi­nen kysy­mys on, onko tämä tar­jon­nan heik­ke­ne­mi­nen pie­nem­pi vai isom­pi argu­ment­ti kuin se, että saa­ta­vuus hel­pot­tuu. Maa­il­ma ei ole sel­lai­nen, että jol­la­kin toi­mel­la on vain hyviä tai vain huo­no­ja puo­lia. Vii­nin ystä­vän kan­nal­ta tilan­ne heik­ke­nee pie­nis­sä kau­pun­geis­sa, jois­sa se nyt on poik­keuk­sel­li­sen hyvä ja para­nee siel­lä, mis­sä Alkoon on pit­kä mat­ka. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ei tapah­du muutoksia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Sen sijaan uskon, että alko­ho­lion­gel­ma täs­sä maas­sa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pie­ne­ni­si, jos oluen lisäk­si vii­ni “arki­päi­väis­tet­täi­siin”. Joku juop­po joi­si itsen­sä kuo­li­aak­si pari vuot­ta aiem­min mut­ta se on hin­ta, joka pitäi­si maksaa.”

    Vali­tet­ta­vas­ti Suo­mes­sa ei voi­da vie­lä­kään puhua olues­ta ja vii­nis­tä puhu­mat­ta alko­ho­lion­gel­mas­ta ja kan­san­ter­vey­des­tä. Hel­pos­ti sor­ru­taan kan­san­va­lis­tuk­seen. Yksi­löl­le val­taa! Kehi­tys­tä odottaen.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Kepun yksi kes­kei­sim­mis­tä vaa­ti­muk­sis­ta oli, että sun­nun­tai­na työ­tä teke­vil­le ei tar­vit­se jär­jes­tää päi­vä­hoi­toa eli kuu­nat vapau­te­taan täs­tä velvoitteesta.
    Avain­kau­la­lap­set palaa­vat taas suo­ma­lai­seen yhteiskuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Maa­seu­dun puhe­lin­lin­jat ja laajakaistat.
    @450 laa­ja­kais­ta on vammainen.

    Hiu­kan taus­ta­tie­toa edel­lä mai­ni­tuis­ta asiois­ta: Olen kol­men­tois­ta vuo­den ajan toi­mi­nut maa­seu­dul­la atk. neu­vo­ja­na ja käy­nyt noin tuhan­nes­sa maa­seu­dun yri­tyk­ses­sä. Olen toi­mit­ta­nut asiak­kail­le tie­to­ko­neet, ohjel­mat ja opet­ta­nut nii­den käy­tön, samoin pank­kiyh­tey­det säh­kö­pos­tin ym.
    Monil­le kylil­le saa­tiin laa­ja­kais­tayh­tey­det puhe­lin­lin­jaa pitkin.
    Nii­hin käy­tet­tiin myös run­saas­ti yhteis­kun­nan varo­ja, hyvä niin. Nyt tuo kaik­ki työ ja yhtey­det ovat valu­mas­sa huk­kaan. Yhteyk­siä ollaan kor­vaa­mas­sa @450 ver­kon pal­ve­luil­la. Tämä on jon­kin­lai­nen pal­ve­lu niil­le joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta muu­ta kaut­ta saa­da laa­ja­kais­tayh­teyt­tä. Vali­tet­ta­vas­ti vain sil­lä ei voi­da kor­va­ta jo ole­mas­sa ole­via yhteyk­siä niin, että taat­tai­siin samat pal­ve­lut ja toi­min­ta­var­muus kuin nykyi­sel­lä ver­kol­la. Monel­la irti­sa­no­tul­la on myös nopeam­pi liit­ty­mä kuin mitä tilal­le tar­jo­taan. Myös puhe­lin­ten osal­ta men­nään huo­nom­paan suuntaan.
    Nykyi­sil­lä tek­nii­koil­la ei voi­da taa­ta puhe­li­nyh­teyk­siä säh­kö­kat­kos­ti­lan­tees­sa, tukia­se­mia on ilman kun­nol­lis­ta vara­voi­maa vail­la tuhan­sia ne oli­si varus­tet­ta­va ehdot­to­mas­ti die­sel agre­kaa­teil­la jot­ta toi­min­ta voi­tai­siin taa­ta. Myös­kin Telia­So­ne­ran minul­le­kin ilmoit­ta­ma kuu­lu­vuus vain katol­le asen­net­ta­val­la lisä anten­nil­la ei voi olla riit­tä­vä. Minul­la on Sone­ran lii­ty­mä jol­la olen saa­nut vain yhden puhe­lun soi­tet­tua pii­pun pääl­tä, täl­lä pitäi­si kor­va­ta hyvin toi­mi­va lan­ka­pu­he­lin. Meil­lä on myös lei­rin­tä­alue on muka­vaa ollut jo 20 vuo­den ajan ilmoi­taa asiak­kail­le, että tääl­lä ei Sone­ran yhtey­det toi­mi, saat­te olla aivan rauhassa !
    Olen hank­ki­nut hel­mi­kuus­sa 2008 @450 yhtey­del­lä toi­mi­van laa­ja­kais­tayh­tey­den minua sen toi­min­ta ei vakuu­ta. Verk­ko on teh­ty niin har­vak­si, että kun­nol­lis­ta yhteyt­tä ei saa­da kuin kor­keal­le asen­net­ta­val­la suun­ta-anten­nil­la, tukia­se­mia on noin 100 km välein ja nii­den yhteyk­sien mää­rä vain muu­ta­mia kym­me­niä. Tuol­le sadan kilo­met­rin ympy­räl­le sopii tuhan­sia käyt­tä­jiä joil­le kais­taa riit­tää vain rajoi­te­tus­ti jos ollen­kaan! On myös huo­mioi­ta­va, että kent­tä on olta­va moit­tee­ton megan yhteys­no­peu­del­la jos kais­taa riit­tää. Sitä löy­tyy vain ani har­voin tois­tai­sek­si. Tukia­se­mien mää­rä pitäi­si nos­taa monin­ker­tai­sek­si nykyi­seen näh­den. Tukia­se­mat on myös sijoit­tet­tu vää­riin paik­koi­hin eli asu­tus­kes­kuk­siin siel­lä nil­lä ei ole muu­ta tar­vet­ta kuin saa­da mah­dol­li­sim­man suu­ri väes­tö­peit­to nyt se vain  teo­reet­ti­nen. Kais­tan rajoit­ta­min tuli­si myös kiel­tää kos­ka se sal­li­mal­la anne­taan ope­raat­to­ril­le raja­ton val­ta tar­jo­ta yhteyt­tä jol­la ei todel­li­suu­des­sa tee mitään mm. mok­ku­lat 3g ver­kon ulkopuolella.
    Myös Prio­ri­teet­tin rajoit­ta­mi­nen 5gt jäl­keen on jär­je­tön, se mah­dol­lis­taa vain hyvin rajoi­te­tun netin käy­tön, yksi ohjel­mis­to­päi­vi­tys on jo 3gt joten prio­ri­tee­tin yli­tys estää netin käy­tön pahim­mil­laan kuu­kausik­si. Ope­raat­to­ri voi myös koh­tuut­to­mien ehto­jen perus­teel­la kat­kais­ta yhtey­den koko­naan. Pal­ve­lun tar­joa­jat on pako­tet­ta­va tar­joa­maan joka tilan­tees­sa sitä nopeut­ta mis­tä mak­se­taan muus­sa tapauk­ses­sa ope­raa­to­rin tulee olla kor­vas­vel­vol­li­nen eikä mitään nimel­lis­kor­vauk­sia vaan todel­li­ses­ta hai­tas­ta, voi olla tuhan­sia euroja.
    Myös­kään tuo megan yhteys mitä ollaan kaa­vai­le­mas­sa mini­mi­no­peu­dek­si ei ole riit­tä­vä, toki sil­lä voi­daan mak­saa las­ku­ja ja rajoi­te­tus­ti surf­fail­la netis­sä mut­ta kun­nol­li­seen liik­ku­vaan kuvaan se ei rii­tä. Myös­kin tule­vai­suu­den tar­peet oli­si otet­ta­va huomioon.
    Kaa­vai­lut uusis­ta nopeis­ta yhteyk­sis­tä ovat hyviä ja kan­na­tet­ta­via mut­ta niis­tä ei ole apua tahän tilan­tee­seen. Raken­ta­mi­sai­ka­kin vei­si usei­ta vuo­sia eikä sito­via pää­tök­siä ole tehty,

    Myös täy­sin huo­miot­ta on jää­nyt mah­dol­li­nen krii­si­ti­lan­ne mis­sä lan­gat­to­mat ver­kot ovat käyt­tö­kel­vot­to­mia esim: ydin­a­sel­la ilma­ke­häs­sä aiheu­tet­tu säh­kö­mag­nee­ti­nen puls­si mikä tuhoai­si kai­ken nyky­tek­nii­kan ja tie­don väli­tyk­sen. Sil­loin oli­si mah­dol­lis­ta ottaa käyt­töön lan­ka­lin­jat ja van­ha puhe­lin­tek­niik­ka mil­lä vie­lä voi­tai­siin yhteyk­siä hoi­taa. Mikä­li lin­jat hävi­te­tään ei tätä­kään mah­dol­li­suut­ta voi­da käyt­tää. Mei­dän tulee myös varau­tua näi­den tilan­tei­den hoi­toon par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la ja säi­lyt­tää hyvä ja toi­mi­va lankaverkko.

    Kat­son tie­tä­myk­se­ni ja koke­muk­se­ni perus­teel­la, että nyt ollaan teke­mäs­sä kor­vaa­ma­ton vir­he jos anne­taan ope­raat­to­rin rajat­to­mal­le ahneu­del­le val­ta teh­dä mitä haluaa.
    Oli myös vir­he­rat­kai­su myy­dä ope­raat­to­ri­toi­min­not ulko­maa­lai­sil­le, nyt kaik­ki vies­ti­lii­ken­ne on Ruot­sin kont­rol­loi­ta­vis­sa, min­kä ulko­val­lan lie tulevaisuudessa ?
     

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.