Helsinki, energiatehokkuuden takapajula

Olin tänään Sitran ener­giao­hjel­man johto­ryh­män kok­ouk­ses­sa. Jouduin kor­vat punaise­na kuun­tele­maan, kuin­ka siel­lä arvostelti­in Helsinkiä ja sen kaupunkisu­un­nit­telua ener­giate­hokku­u­den sivu­ut­tamis­es­ta. Suo­mi on kan­sain­välis­es­ti asi­as­sa aivan taka­pa­ju­la. Yksi pieni tont­tiko­htainen kokeilu on tulos­sa Jätkäsaa­reen — Sitran aloit­teesta — mut­ta muuten jatke­taan entiseen malli­in. Venäläis­ten sata vuot­ta sit­ten rak­en­ta­mat talot ovat ener­giate­hokku­udessa nykyrak­en­tamista parem­pia. Mon­es­sa muus­sa maas­sa raken­netaan vain muu­ta­man vuo­den kulut­tua vain passiivitaloja

Jot­ta naa­purikaupungeis­sa ei innos­tut­taisi vahin­go­niloisi­in her­joi­hin, sama kri­ti­ik­ki kos­ki yhtäläis­es­ti niitäkin.

Mis­tä tämä voi johtua? Välin­pitämät­tömyy­destä? Siitä, että läm­mön myymi­nen on kaupungille iso bisnes?

Luulen, että kyse on hallinnon lohk­ou­tu­mises­sa. Tämä ei nyt vain kuu­lu oikein kenellekään. Se mikä kaupungis­sa ei kuu­lu kenellekään, kuu­luu kaupung­in­hal­li­tuk­selle ja kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajuselle. Seu­raavak­si se kuu­luu kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­nalle ja siis esimerkik­si minulle.

51 vastausta artikkeliin “Helsinki, energiatehokkuuden takapajula”

  1. Erääseen Van­taan Asun­tovi­ras­ton ker­rostaloon kylpy­huoner­e­mon­tin yhtey­dessä asen­net­ti­in lat­tialäm­mi­tys — mukavu­us­läm­pö. Onnek­si remp­pamiehet val­is­ti­vat mum­mo­ja ja pap­po­ja, että lat­t­ian läm­mit­tämi­nen menee omaan sähkölasku­un. Näin sitä sähköen­er­gian kulu­tus­ta lisätään kun on oma erergialaitos laskut­ta­mas­sa. Nyt kuulem­ma Van­taa on ryhtymässä sam­mut­tele­maan sähkölamp­pu­ja julk­i­sista pylväistä.

  2. Osmo Soin­in­vaara puhuu asi­aa. Ver­rat­tain pienel­läkin vaival­la saataisi­in paljon aikaisek­si ener­giate­hokku­udessa. Jonkin ver­ran toisaal­ta ihme­tyt­tää puhumi­nen hallinnos­ta ja sen sel­l­ais­es­ta. Raha on hyvä motiivi. 

    Jos pien­talon asukas huo­maa, että läm­mi­tys­lasku on selvästi suurem­pi kuin naa­puril­la, ryhtyy hän mitä luul­tavim­min toimen­piteisi­in. Sen sijaan ker­rostalu­a­sumises­sa kulut saadaan usein aika näp­pärästi peit­toon vastik­keeseen tai vuokraan.

  3. Taval­lisen teknikon tarkoit­ta­ma mukavu­us­lat­tialäm­mi­tys-sana tulee siitä, että rak­en­ta­jay­htiön on muka­va, hal­pa ja help­po asen­taa kylpy­huoneeseen sähköl­lä toimi­va lat­tialäm­mi­tys. Jos ker­ran talos­sa on pääläm­mi­tysjär­jestelmänä vesikier­toinen esim. kaukoläm­möl­lä lämpiävä läm­mi­tysjär­jestelmä, pitäisi em. sähkövir­i­tyk­set kieltää raken­nus­määräyk­sil­lä. Tietämätön mum­mo läm­mit­tää koko kämp­pän­sä sil­lä kylpy­huoneen “mukavu­us­lat­tialäm­mi­tyk­sel­lä”.

  4. Suures­sa osas­sa suo­ma­laisia ker­rostalo­ja on pakko pitää ikku­na jatku­vasti raol­laan talvel­lakin sietämät­tömän kuumuu­den vuok­si. Eikä maku­uhuoneen läm­pöti­la edes saisi nous­ta yli 17 asteen, jos tavoitel­laan hyvää unen laatua.

  5. Osmo:
    “Venäläis­ten sata vuot­ta sit­ten rak­en­ta­mat talot ovat ener­giate­hokku­udessa nykyrak­en­tamista parem­pia. Mon­es­sa muus­sa maas­sa raken­netaan vain muu­ta­man vuo­den kulut­tua vain passiivitaloja”

    Mietipä kuitenkin hiukan mai­ta joi­hin ver­taat. Pas­si­iviener­giat­alo­jen rak­en­t­a­mi­nen on ehkä “him­pun” helpom­paa jos­sain Kes­ki- tai Etelä-Euroopassa.

    Ja tämä Helsin­gin mol­laus sit­ten. Eivätkö asun­not Helsingis­sä jo nytkin ole sietämät­tömän kalli­ita? Jos kaupun­ki vielä kaavoituk­sel­la pakot­taisi kaik­ki uudet kohteet pas­si­iv­i­taloik­si saataisi­in taas uusi +10% kus­tan­nuk­sia (ja mitä se sit­ten lie­neekään Gryn­derin myyn­ti­hin­nois­sa vielä tuon päälle).

    Puhu­mat­takaan siitä, että eris­tei­den edelleen pak­sun­t­a­mi­nen aiheut­taa uusia lisähaastei­ta rak­en­tei­den kos­teustekniselle toimin­nalle ja kas­vat­taa homet­aloriske­jä (kos­ka näitä asioi­ta ei ole oikeasti vielä tutkit­tu riittävästi).

    Joskus kyl­lästyt­tää tämä ikuinen val­i­tus kuin­ka huono­ja me suo­ma­laiset olemme mil­loin missäkin…

  6. Mir­ka: “Suures­sa osas­sa suo­ma­laisia ker­rostalo­ja on pakko pitää ikku­na jatku­vasti raol­laan talvel­lakin sietämät­tömän kuumuu­den vuok­si. Eikä maku­uhuoneen läm­pöti­la edes saisi nous­ta yli 17 asteen, jos tavoitel­laan hyvää unen laatua.”

    Mik­si ei voitaisi laskea läm­päastei­ta yöa­jak­si alhaisem­malle tasolle, samoin veden lämpöä.

    Mon­es­sa ker­rostalos­sa todel­lakin läm­mitetään kovasti, omas­sani on läm­mi­ty­saikana vähin­tään 23 astetta.

  7. Jos näin olisi, että kaavas­sa asetet­tu 10% lisäraken­nuskus­tan­nus pas­si­iv­i­talosta, ei nos­taisi ollenkaan lop­putuot­teen hin­taa, vaan ain­oas­taan lask­isi tont­ti­maan arvoa, niin eikö suuresti pahek­sumaasi parkki­halli­normi­in päde ihan sama?

    Mikä hait­ta parkki­halli­normista sit­ten on, jos se ei ollenkaan nos­ta asun­to­jen hintaa?

  8. Itse työsken­te­len raken­nusalal­la ja oma huomioni on , että suo­ma­laises­sa rak­en­tamises­sa kaiken edelle menee kak­si asi­aa: keveys ja yksinker­taisu­us. Keveys tulee siitä, että kaik­ki tehdään hal­patyö­maakun­nis­sa ele­ment­teinä, jot­ka sit­ten rah­dataan Helsinkiin.Kaikkea metri­tavaras­ta tehtyä väl­tetään kuin rut­toa. Työ­maal­la ele­men­tit sit­ten pure­taan ja nos­te­taan ker­roksi­in. Täl­löin jokainen rahtik­i­lo ja ‑kuu­tio nos­taa raken­nuk­sen hin­taa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Myös työ­suo­jelumääräyk­set ja nos­tokalus­ton rajoituk­set luo­vat kyn­nyk­siä. Yksinker­taisu­us taas siitä, että jokainen työ­vai­he ja raken­nek­er­ros lisää merkit­tävästi ele­mentin hin­taa ja valmistus/rakennusaikaa, varsinkin työ­maal­la lisät­ty. Myös raken­nustekni­ik­ka on kus­tan­nus­lähtöisil­lä valin­noil­la ajet­tu siihen, että mah­dol­lisim­man suuri osa painavas­ta mate­ri­aal­ista halu­taan nos­taa ulkokaut­ta. Jos raken­nus on poh­ja-alal­taan kovin laa­ja , täy­tyy paljon mas­saa siirtää ker­roksi­in sisäkaut­ta, joka on erit­täin hidas­ta ja kallista.

    Miten tämä sit­ten liit­tyy ener­giate­hokku­u­teen? Siten, että raken­nuk­sista tulee mah­dol­lisim­man ohut­seinäisiä, paljon elementtisaumoja,kevyitä sisärak­en­tei­ta ja yksinker­tais­es­ti eris­tet­tyjä sekä muodoltaan lit­teitä ja palkki­maisia. Näin ulko­seinäpin­ta-alaa/neliö on mah­dol­lisim­man paljon.Lisäksi raken­nuk­set ja kaupunkiko­rt­telit ovat suh­teessa pieniä (vrt. esim. euroopalaiseen)mikä lisää kah­teen ulko­seinään osu­via huonei­ta ja koko raken­nuskult­tuuri halvin-on-paras-ide­olo­gian vääristämää.
    Esim. Ara­bi­an uudet alueet on täyn­nä lähiömäisiä T,X,I ja L‑palkkeja , ei ollenkaan kaupunki­maisia kort­te­likuu­tioi­ta. Uudet keskus­ta ker­rostalotkin ovat mon­esti vain ahtaaseen koloon työn­net­tyjä lähiö­talo­ja. Van­hana­jan venäläistalon rak­en­t­a­mi­nen Helsin­gin kan­takaupunki­in nykysään­nöin mak­saisi (arvaan) luokkaa 30000/neliö, eikä kukaan osaisi sel­l­aista rakentaa.

    En todel­lakaan osaa sanoa mitä pitäisi tehdä, mut­ta ainakin lähiöis­sä ja pienem­mis­sä kaupungeis­sa pitäisi mielestäni suosia enem­män laa­japo­h­jaisia matalia raken­nuk­sia kuin korkei­ta palkke­ja. Keskus­tois­sa sisäpi­ho­jen kevyt kat­ta­mi­nen lisäisi tuulet­to­mia neliöitä. Liian vil­li aja­tus var­maan olisi rak­en­taa ostoskeskus- ja liiketi­laa rak­en­ta­mal­la pienem­piä välikatu­ja täy­teen. Luulisin että Suomen kaupungeis­sa on val­ta­va määrä katukilometrejä/väestöntiheys ja katu­jen ylläpito,asfaltointi ja saneeraus/30v lisää myös mutkan kaut­ta ener­gianku­lu­tus­ta per asuin­neliö, yhdessä suh­teel­lisen mata­lan väestön­ti­hey­den kanssa myös liiken­net­tä. Oma sub­jek­ti­ivi­nen mieliku­vani on , että esim. Oslon ja Kööpen­ham­i­nan keskus­tas­sa on raken­nuskan­ta mata­lam­paa, Tukhol­ma taas paljon tiivi­impi. Luku­ja en tiedä.

  9. Sähköläm­mi­tys on help­po ja hal­pa rak­en­taa, mut­ta usein teknis­es­ti lyhytikäi­nen ja kallis käyt­tää, ja mil­lä se sähkö tuote­taankaan… Eikö sähköläm­mi­tyk­sen voisi yksinker­tais­es­ti kieltää?

  10. Pesuhuoneen lat­t­ian mukavu­us­läm­pö myös kuiv­aa lat­t­ian suihkun jäl­keen. Joku rakmes­tari main­os­ti näin. Ei paikat home­hdu niin herkästi. Tiedä sitten.
    Vart­tuneen jalat tarvit­se­vat lämpöä.

    Ville: miten niin sähköläm­mi­tys lyhytikäi­nen? Kalleus riip­puu sähkön hin­nas­ta ja ympäristöys­täväl­lisyys sähkön tuotantotavasta.

    Ker­rostalo­jen läm­mi­tys­tä kyl­lä voidaan tehostaa kohti mata­laen­er­giat­aloa. Se kuitenkin mak­saa ja kuka­pa sitä halu­asi tehdä. Oikeasti.

  11. “Sähköläm­mi­tys on help­po ja hal­pa rak­en­taa, mut­ta usein teknis­es­ti lyhytikäi­nen ja kallis käyt­tää, ja mil­lä se sähkö tuotetaankaan”

    Tääl­lä Helsingis­sä sähkö tuote­taan samas­sa voimalas­sa kuin kaukolämpökin.
    Kaukoläm­pöä kaupun­ki ei näh­nyt tarpeel­lisek­si tuo­da mei­dän kadullemme, joten sähköl­lä tässä lämmitetään.

    En tiedä mik­si sähköläm­mi­tys olisi teknis­es­ti lyhytikäi­nen. Läm­mit­timet voi joutua uusi­maan 20–30 vuo­den välein, mut­ta uusimiskus­tan­nus on kohtuullinen.

    Puul­la voisi tietysti ruve­ta läm­mit­tämään ja samal­la osal­lis­tua eläkeon­gel­man ratkaisu­un lyhen­tämäl­lä omaa ja naa­purien eläk­keel­läoloaikaa loppupäästä.

  12. Yrjö Suon­to ja Lau­ri Jääskeläi­nen ovat kir­joit­ta­neet Arkkite­htile­hdessä jo 5/2004 vai­h­toe­hto­jen puut­teesta suo­ma­laises­sa ilman­vai­h­toratkaisu­is­sa. Jääskeläi­nen kysyy arkkite­htile­hdessä: ”Voidaanko ener­gian­säästöön päästä muu­toinkin kuin koneis­tus­ta ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kas­vat­ta­mal­la.” Suomen rak­en­tamis­määräyskokoel­ma D2 mukaan ilman­vai­h­don pois­toil­mas­ta on otet­ta­va läm­pöä tal­teen läm­pömäärä, joka vas­taa vähin­tään 30% ilman­vai­h­don läm­mi­tyk­sen tarvit­se­mas­ta läm­pömäärästä. Jos koneel­lisen ilman­vai­h­don läm­mön­tal­teeno­tol­la halu­aa sivu­ut­taa, kom­pen­saa­tio­vai­h­toe­hdok­si annetaan läm­möner­istyk­sen paran­t­a­mi­nen, joka on osoitet­ta­va laskelmil­la. Näil­lä määräyk­sil­lä koneelli­nen tulo- ja pois­toil­ma­jär­jestelmä läm­mön­tal­teeno­tol­la on muo­dos­tunut käytän­nössä ain­oak­si ilman­vai­h­to­jär­jestelmäk­si etenkin julk­i­sis­sa kiin­teistöis­sä. Voisiko van­ha hyväk­si todet­tu pain­ovoimainen ilman­vai­h­to (pv-ilman­vai­h­to) olla ratkaisu sisäil­maon­gelmi­in? Mik­si jär­jestelmät eivät voisi olla yksik­er­taisem­pia käyt­tää, huoltaa ja säätää? Ovatko suuret koneel­liset ilman­vai­h­to­jär­jestelmät yksi merkit­tävä sisäil­maon­gelmien aiheuttaja?

    Ensim­mäisenä sisäil­maon­gel­mat on ratkaista­va kouluis­samme, jois­sa työsken­telee kokon­ainen sukupolvi lap­sia kehnois­sa sisäil­maolo­suhteis­sa. Ruot­sis­sa ongel­maan on jo tar­tut­tu. Vuo­teen 1995 men­nessä oli raken­net­tu yli sata koulua (själv­dragsskolor) pain­ovoimaisel­la ilman­vai­h­to­jär­jestelmäl­lä, joka perus­tuu ulko- ja sisäil­man läm­pöti­laeron aiheut­ta­maan paine-eroon ja savupi­ipun / pois­toil­ma­tornin korkeu­teen. Ruotsin kouluis­sa käytössä ole­va pv-ilman­vai­h­to on teknis­es­ti avustet­tu eli ns. hybridi­jär­jestelmä. Siinä kevy­il­lä teknisil­lä ratkaisuil­la voidaan säätää liian voimakas­ta pv-ilman­vai­h­toa talvel­la ja heikom­paa ilman­vai­h­toa kesällä.

    Ruot­salai­sis­sa pv-ilman­vai­h­dol­la toimivis­sa kouluki­in­teistöis­sä ilma johde­taan raken­nuk­sen ulkop­uolel­la sijait­sev­as­ta ilman­ot­topaikas­ta maanalaista miehen­men­tävää käytävää pitkin raken­nuk­sen alle. Kesäl­lä tuloil­ma viile­nee käytävässä ja talvel­la läm­pe­nee. Tässä suures­sa kanavas­sa ilma liikkuu hitaasti ja täl­löin epäpuh­taudet laskeu­tu­vat käytävän lat­tialle, jos­ta ne ovat hel­posti puhdis­tet­tavis­sa. Suo­dat­timia ei tarvi­ta. Koulu­raken­nuk­sen alta ilma johde­taan käytävästä lyhy­il­lä vedoil­la luokkahuoneisi­in. Pois­to raken­nuk­ses­ta tapah­tuu yleis­ten tilo­jen kaut­ta korkeal­la olev­as­ta torniosas­ta. Lisää pain­ovoimais­es­ta ilman­vai­h­dos­ta löytyy:
    http://www.novator.se/kretslopp/0303/ekobygg.pdf

    Haas­tat­te­lu­tutkimusten mukaan ruot­salaiset ovat olleet tyy­tyväisiä sisäil­maan pain­ovoimaisel­la ilmavai­h­dol­la varuste­tuis­sa kouluissa.

  13. Olen Pekan kanssa samaa mieltä. Olen asunut Sak­sas­sa, Sveit­sis­sä ja Hol­lan­nis­sa, ja kaikissa nois­sa mais­sa asun­nos­samme oli talvel­la ja kevääl­lä kylmem­pää vaik­ka läm­mitimme enem­män kuin Suomes­sa. Eristys oli Suomen asun­toi­hin ver­rat­tuna todel­la heikkoa ja läm­mi­tys­tä todel­la tarvit­ti­in vielä huhtiku­us­sa. Ainakin omas­sa kaukoläm­pöa­sun­nos­sani pat­ter­it voi huo­let­ta sulkea jo nyt, ja silti huoneläm­pöti­la on hel­posti yli 22 astetta. 

    Olisi kiin­nos­tavaa tietää että jos Helsin­ki on taka­pa­ju­la, mis­sä asi­at ovat paremmin?

  14. Jos talot kulut­taisi­vat huo­mat­tavasti vähem­män läm­mi­ty­sen­er­giaa niitä ei liitet­täisi kaukoläm­pöön vaan ne läm­mitet­täisi­in suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä! Kuten Reposen rak­en­tamis­sa mata­laen­er­giat­alois­sa (http://www.ess.fi/?article=199858).

    Tämä talo­jen läm­mi­tyskus­tan­nusten voiv­ot­telu menee yli jär­jen, kun ketään ei kuitenkaan ker­ro luku­ja kustannuksia. 

    Esimerk­ki: Pula-ajal­la raken­net­tu kak­si ker­rostaloa sisältävä As Oy, huoneis­toala 1751 m². Läm­mi­tysku­lut 21500e, kaik­ki kulut 71800e eli läm­mi­tyk­seen 30% yhtiö­vastik­keesta. Tuskin mikään lisäeristämi­nen mak­saa itsenään takaisin, kun korkoko­lut ote­taan huomioon. Tässä pitää vielä ottaa huomioon, että kaupun­ki piiloverot­taa kaukoläm­mön ylisu­urel­la hinnalla.

    Toinen esimerk­ki: Oma taloni 140 m², läm­min auto­tal­li ja uima-altaan kone­huone. Läm­mi­tys suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä + takalla. Sähköä meni vuodessa 13500 kWh, jos­ta uima-altaaseen ja auto­tal­li­in arvi­ol­ta 3500 kWh ja käyt­tö sähköön (sis. kiuas 9kW) arvi­ol­ta 6000 kWh. Täl­löin talon läm­mit­tämiseen meni 4000 kWh + takalla läm­mi­tys (~3,5 irtom3). Talo on raken­net­tu läm­möner­istys­määräys­ten min­imien mukakaises­ti. Ei tästäkään saa taloudel­lista hyö­tyä lisäeristämis­es­tä tai maaläm­pöpum­pus­ta. Sähkön hin­nas­sa pitää myös huomioi­da, että For­tum ryöstää rahaa sähkön­si­ir­rosta. Jos sähkö verkot sosial­isoitaisi­in, niin sähkön­si­ir­to hin­ta luul­tavasti romahtaisi.

    Lisäeristämisen taloudel­lisen kan­nat­tavu­u­den ylistämi­nen pitää lopet­taa, kos­ka se on vale­htelua. Sen ymmär­rän täysin, että lisäeristämiseen kan­nuste­taan ympäristön­suo­jelun nimissä.

  15. Helsin­ki polt­taa myös suuret määrät kivhi­iltä. Koska­han tähän olisi tulos­sa muutos?

  16. Sähköläm­mi­tyk­sessä ei ole mitään pahaa. 

    Suomen ener­gias­ta pitäisi tuot­taa mah­dol­lisim­man suuri osa sähkönä ja jakelu­verkko vahvis­tet­ta­va ajan­mukaisek­si. Sähkö on ener­gia­muo­tona täysin ylivoimainen kaikki­in mui­hin ener­gia­muo­toi­hin ver­rat­en. Se kel­paa läm­mi­tyk­ses­tä digi­bok­si­in ja kaik­keen siltä väliltä. Sähkö on ain­oa saas­tee­ton ener­gia­muo­to käyttöpaikallaan.

    Sähkön tuotan­to on keskitet­tävä isoi­hin tuotan­to­laitok­si­in joi­hin on vara asen­taa viimeistä huu­toa ole­vat puhdis­timet ym.jätesysteemit.
    Ener­gialäh­teenä näis­sä voimalois­sa voisi peri­aat­teessa olla mikä tahansa nyt tun­net­tu ener­gia­muo­to, tietenkin koti­maista suosien jos mahdollista.

    Sähköverkkoon voidaan suju­vasti liit­tää tuulivoimaa, vesivoimaa, aurinkovoimaa jne. sitä mukaa kun niitä rakennetaan.

    Ei ole viisas­ta rou­da­ta miljoo­nia ton­ne­ja öljyä, turvet­ta, haket­ta, pel­let­tiä yms. ympäri maa­ta joka vuosi talo­jen läm­mi­tyk­seen. Runk­overkon teon jäl­keen sähkön siir­to ei saas­tu­ta yhtään.
    Samal­la sähköau­toilukin harp­paisi mah­tavasti eteen­päin, kun jakelu­verkkoa vahvistettaisiin.

    Joka talouteen/taloyhtiöön raken­net­ta­va kri­isi­a­jan var­alle taku­ul­la pelkkää koti­maista polt­ta­va ja ilman ulkop­uolista ener­giaa toimi­va kat­ti­la vähin­tään parin kuukau­den polttoaineilla.

  17. Olisi ihan hyödyl­listä keskustel­la esim. siitä,
    vas­taako kylpy­huoneen latt­t­ian läm­mi­tys läm­m­mi­tysverkon kaut­ta tarkoi­tus­taan, vaik­ka se onkin enrgiatehokkaampaa.(omakotitalossani on näin) Talot voat puo­let vuodes­ta läm­mit­tämät­tömiä. Läm­mi­tyk­sen yksi tarkoi­tus on pitää tila kuivana.

    Jos näin tehdään, se pitää tehdä rakennsu­vai­heessa. Mut­ta miten huol­lat, vaik­ka peri­aat­teesa pat­ter­it voat ikuisia..

  18. Pekka:
    “Mietipä kuitenkin hiukan mai­ta joi­hin ver­taat. Pas­si­iviener­giat­alo­jen rak­en­t­a­mi­nen on ehkä “him­pun” helpom­paa jos­sain Kes­ki- tai Etelä-Euroopassa.”

    Etelä-Sak­san ilmas­to muis­tut­taa meikäläistä. Siel­lä ihan oikeasti ollaan näis­sä asiois­sa paljon meitä edellä.

    Yksi syy voi olla ‘luon­not­toman’ hal­pa sähkön hin­ta, joka ei ole takavu­osi­na motivoin­ut ener­giate­hokkaan rak­en­tamiskult­tuurin syntymiseen.

  19. Olen itse län­si-suo­ma­laise­na näh­nyt enr­giate­hokku­u­den kult­tuuri­asiana. Suo­mi on jakau­tunut län­tiseen Suomeen ja Itäiseen Suomeen. Ennen raja nou­dat­ti Pähk­inäsaaren rauhan rajaa, mis­tä puhut­ti­in tum­man ja vaalean leivän rajana. Nykyään raja kul­kee Loh­jan har­jun tienoilla.

    Ruot­sis­sa panos­te­taan ei-fos­si­il­isi­in enr­gia­muo­toi­hin. Naa­puris­sa ollaan mm. läm­pöpump­pu­jen käytössä val­ovu­osi Suomea edel­lä. Asia ei ole aivan vähämerk­i­tyk­selli­nen, kun hyö­ty­suhde öljyyn ver­rat­tuna on jopa viisinker­tainen. Wal­len­st­a­min kiin­teistöy­htiö romut­taa sadat öljy­pan­nut ja vai­h­taa ne ilmas­ta-veteen jär­jestelmi­in vuo­teen 2012 men­nessä. Käytet­tävä sähkö on ns. vihreää sähköä.

    Mitä tekee Suo­mi? Esimerkik­si For­tum ei tee mitään. Silti sen johta­jille mak­se­taan huikeaa palkkaa ver­rat­tuna esim. High Techia ja inno­vaa­tioi­ta edus­tavaan Googleen. For­tum touhuaa ja investoi mil­jarde­ja van­hen­tuneisi­in jalostus­laitok­si­in Uralin takaisil­la öljy- ja kaasukentiltä.

  20. Tavalli­nen teknikko kir­joit­ti 7.4.2009 kel­lo 14:24

    Itse aiem­paa kir­joit­ta­maani täydentäen.

    Ei men­nyt kuin 2 vuot­ta ker­rostalon kylpy­huoner­e­mont­tien jäl­keen, kun ker­rostaloon alkoi ilmestyä soker­i­toukkia kylpy­huoneeseen ja sum mui­ta pikkueliöitä keittiöön.

    Soker­i­toukat nousi­vat suo­raan sieltä minne remont­ti oli tehty (kylpy­huoneen lat­ti­aan), ja olikin haus­ka seu­ra­ta uusien seu­ralais­ten tuloa asuntoon.

    Sit­ten vielä päälle se, että kun lat­ti­aa hehkuteti­in useis­sa asun­nois­sa “tuhat­ta ja sataa sähköte­hol­la lat­t­ian alle”, niin käiketi pieneliösti päät­ti lähteä vaellukselleen.

    Näinkin voi käydä.

  21. Las­selta eri­no­mainen kir­joi­tus, moni asia mitä olen ihme­tel­lyt (kapeat talot varsinkin) lok­sahti paikalleen. Ja nuo vil­lit ideat on minus­ta hyvin kan­natet­tavia, enkä nyt hei kek­si mitä ongelmia niis­sä olisi. Onhan noi­ta katet­tu­ja katu­ja tehty jo sata vuot­ta sit­ten (Milano, Lontoo.)

    En nyt halu­aisi ruve­ta ammat­ti-ihmisen kanssa kinaa­maan, mut­ta toisaal­ta olen toisaal­ta toisil­ta ammat­ti-ihmisiltä kuul­lut että ele­ment­ti­rak­en­tamisen edullisu­us on vähän uskon asia, eli esim. paikan pääl­lä muu­raami­nen ei vält­tämät­tä tulisi edes kalli­im­mak­si. Eikä niitä kes­ki-euroopas­sa tehdä edelleen niin? Sem­minkin kun tuol­lainen rak­en­tamistapa syö tont­tite­hokku­ut­ta. (Sen että se että maa mak­saa on edelleen meille uusi ja ihmeelli­nen asia näkee kaikessa rakentamisessa.)

    Mitäs Osmo jos kaupun­ki hais­tat­taisi pitkät raken­nus­te­ol­lisu­udelle ja rak­en­taisi vaik­ka itse koemielessä yhden tuol­laisen ihan oikean keskus­tako­rt­telin? Arkkite­hti haetaan tarvit­taes­sa ulko­mail­ta, sak­salainen se on keskus­tankin suunnitellut.

  22. Jäi vain ihme­tyt­tään joidenkin jutut siitä, että ker­rostalos­sa on asun­nois­sa liian kuuma. Min­ul­la on pat­tereis­sa ter­mostaat­tivent­ti­ilit, joil­la voi kyl­lä saa­da jopa pat­ter­it kokon­aan kiin­ni. Tämä vain tiedok­si, ettei vält­tämät­tä tarvitse pitää talvel­la ikku­naa auki.

  23. Lasse: “Keskus­tois­sa sisäpi­ho­jen kevyt kat­ta­mi­nen lisäisi tuulet­to­mia neliöitä. Liian vil­li aja­tus var­maan olisi rak­en­taa ostoskeskus- ja liiketi­laa rak­en­ta­mal­la pienem­piä välikatu­ja täy­teen. yhdessä suh­teel­lisen mata­lan väestön­ti­hey­den kanssa myös liiken­net­tä. Oma sub­jek­ti­ivi­nen mieliku­vani on , että esim. Oslon ja Kööpen­ham­i­nan keskus­tas­sa on raken­nuskan­ta mata­lam­paa, Tukhol­ma taas paljon tiivi­impi. Luku­ja en tiedä.”

    Kan­nat­taa olla hyvin hark­it­se­va tämän tyyp­pisen rak­en­tamisen suh­teen, kos­ka talvikuukaudet Suomes­sa ovat pimeitä. Saan täl­laisen sisäpi­halle tunge­tun talon naa­purik­seni. Jo valmi­ik­si pimeistä asun­noista tulee niin pimeitä, että on pakko lisätä etelän­matkailua talvisaikaan.

    Pekalle: jos Helsin­ki-asiois­sa joutuu mon­en ikävän Helsin­ki-poli­ti­ikkaan liit­tyvän asian suh­teen tulil­in­jalle, negati­ivi­nen suh­tau­tu­mi­nen Helsinki­in lisään­tyy. Samal­la alkaa seu­ra­ta Helsin­ki-asioi­ta niin san­otusti sil­lä silmäl­lä. Vaik­ka Helsin­ki aiem­min olisi tun­tunut miten hyvältä mestal­ta tahansa, tilanteen pitkit­tyessä alkaa huo­ma­ta pahim­mil­laan vain kiel­teisiä asioita.

    Hyvin mon­en helsinkiläisen mielestä päät­täjiltä on yhteys todel­lisu­u­teen katken­nut. Käsi­tys on niin yleinen, että sitä kan­nat­taisi tutkia.

  24. Koneel­lises­sa ilman­vai­h­dos­sa saadaan 30–70 % läm­möstä kerät­tyä tal­teen. Entä lämpimän veden käytöstä?

    Lämpimän käyt­töve­den tuot­tamiseen käytetään usein jopa 30–40 % raken­nuk­sen läm­mi­ty­sen­er­gianku­lu­tuk­ses­ta. Pieni määrä jää vet­tä käytet­täessä läm­mit­tämään huoneis­toa, muu menee viemärin kaut­ta haaski­in. Varsinkin isom­mis­sa taloy­htiöis­sä viemärivedestä voitaisi­in kerätä huo­mat­ta­va määrä ener­giaa takaisin taloa läm­mit­tämään. Helsin­gin Ener­gia käyt­tää Katri Val­lan läm­pölaitok­ses­sa läm­pöpump­pu­ja ja kerää viemärivedestä ener­giaa. En tosin tiedä, onko ker­rostalomit­takaavaan sopi­vaa tekni­ikkaa vielä olemassa.

  25. “Ei men­nyt kuin 2 vuot­ta ker­rostalon kylpy­huoner­e­mont­tien jäl­keen, kun ker­rostaloon alkoi ilmestyä soker­i­toukkia kylpy­huoneeseen ja sum mui­ta pikkueliöitä keittiöön.”

    Näitä ilmestyy, jos tar­jol­la on ruokaa eli p***a on nurkissa. Olet­teko harkin­neet viikkosi­ivouk­sen aloittamista ?

  26. “Se ei nos­taisi asun­to­jen hin­taa vaan lask­isi maan arvoa. Markki­na­t­alous on ihmeellistä”

    Eipä ole moista ilmiötä näkynyt. Viimeisen 15 vuo­den aikana asun­tone hin­nat ovat 2–4 ker­tais­tuneet mut­ta maan hin­ta on nous­sut 7–8 kertaiseksi.
    Asun­non hin­nan nousu ei siis alen­na maan hin­taa elävässä elämässä, ain­oas­taan kir­joitupöytään nojail­e­van byrokraatin aivoissa

  27. Tämä kom­ment­ti menee ohi aiheen, mut­ta liit­tyy löy­hästi yllä ole­vaan keskustelu­un ja ansait­sisi ehkä jopa oman kir­joituk­sen Osmolta.

    Pääkaupunkiseudun tont­tip­u­las­ta puhutaan paljon. Samaan aikaan on tiedos­sa, että ase­makaavoitet­tu­ja, mut­ta rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja on myös paljon (Osmo voisi tietää luku­ja(?)). Nämä ton­tit eivät vain raken­nu, kos­ka niiden omis­ta­jat eivät tee mitään niille. Korotet­tu kiin­teistövero ei myöskään tun­nu juuri asi­aan vaikuttavan.

    Mik­si kaupun­git eivät käytä raken­nuske­ho­tus­ta ase­makaavoite­tu­ille ton­teille? Tiedän, että ko. toimen­pide on melko rank­ka, mut­ta lie­nee ain­oa oikeasti toimi­va toimen­pide tont­ti­tar­jon­non kasvattamiseen. 

    Tänä rak­en­tamisen lamakaut­e­na, raken­nuske­ho­tus­ta voisi pitää jopa elvyt­tämisenä 🙂 Lisäk­si rak­en­t­a­mi­nen olisi läh­es pelkästään tiivistävää, joten suuria investoin­te­ja uuteen infraan ei tarvittaisi.

  28. Inno­vati­ivisen Googlen ylim­män johdon palk­ka on 1 dol­lari, ei optioi­ta eikä bonuk­sia. Teknolo­giay­htiö Intelin johdon palkko­ja ja etu­ja leikat­ti­in rajusti.

    Suomes­sa on maail­man taka­pa­juisin kansalli­nen ener­giay­htiö For­tum ja sen johta­ja on maail­man parhait­en palkat­tu sähkölaitok­sen johtaja.

  29. MIVa: Meil­lä on läm­pö­pat­ter­it läh­es aina (pait­si paukku­pakkasil­la) kokon­aan pois päältä. Silti ei läm­pöti­laa tah­do saa­da las­ket­tua edes 21C:en, 25C on aika nor­maalia. Epäilemme, että koneel­lisen ilman­vai­h­don tuo­ma kor­vausil­ma on turhan läm­mintä jo valmi­ik­si, mei­dän ker­rokses­samme se tulee koko talon läpi ennen asun­toomme saapumista.

    Päiväl­lä asia johtuu yksinker­tais­es­ti auringonpais­teesta (asun­to etelä­seinäl­lä), jon­ka takia kaik­ki ikku­nat joutuu pitämään auki jo maalisku­us­sa auringonpais­teel­la, ellei pakka­nen ole riit­tävä. Kasvi­huoneilmiö on aika voimakas. Kolmelta suunnal­ta lasitet­tu parveke oli auringonpais­teel­la liian kuuma aami­aiselle jo maalisku­un lop­ul­la, ellei sit­ten avan­nut ikkunoi­ta läpive­don aikaansaamiseksi.

    Lisäk­si läm­pöä tuot­taa tietenkin jääkaap­pi-pakastin­torni, vuo­den ja vuorokau­den ympäri, puhu­mat­takaan tietokoneesta. Eli vuon­na 2004 valmis­tunut tavalli­nen ker­rosta­lo tun­tuu ole­van jo kovin lähel­lä pas­si­iviläm­mi­tys­taloa — olisi­pa sitä passiiviviileyttäkin.

  30. Liian van­ha: Soker­i­toukil­la tai tuho­laisil­la yleen­säkään ei ole juuri mitään tekemistä hygien­ian kanssa. Ne lev­iävät rak­en­tei­ta pitkin. Soker­i­touk­ka on sinän­sä har­mi­ton, mut­ta usein ikävästi ker­too kos­teusvau­rios­ta, sil­lä se elää kosteis­sa rak­en­teis­sa ja mm. syö niis­sä kas­vavaa home­r­ih­mas­toa. Kylpy­huoner­e­mont­ti­in jos sisäl­tyi valu, niiden ilmaan­tu­mi­nen voi ikävästi ker­toa siitä, että laa­toi­tus on vedet­ty val­un päälle liian nopeasti, ennen kuin se on ehtinyt kuiv­ua. Kuiv­u­mi­saikaa vaa­di­taan usei­ta viikko­ja, ja näin ei Suomes­sa ikävä kyl­lä useinkaan tehdä.

    MIVa: Ter­mostaat­tei­hin koskem­i­nenkin on useim­mis­sa taloy­htiöis­sä ankarasti kiel­let­ty, kun sot­kee koko talon läm­mön­säätöjär­jestelmän. Kuitenkin, use­assa eri ker­rostaloa­sun­nos­sa olen pakon edessä tehnyt saman, eli sulkenut ter­mostaatit kokon­aan. Siitä HUOLIMATTA tuule­tuk­sen jäl­keenkin läm­päti­la on nous­sut 23–24 asteeseen yöt päivät. Näin myös mon­es­sa julkises­sa raken­nuk­ses­sa, mm. HYKS:in pääraken­nuk­ses­sa Meilahdessa. Raol­laan pidet­tävien ikkunoiden keskel­lä puheet seinien eris­tepak­suuk­sista ym. ener­giate­hokku­ud­es­ta tun­tuu lähin­nä huonol­ta vitsiltä.

    Teimme sit­ten oman ratkaisumme ja muu­timme ryssä­naikaiseen puu­taloon jos­sa talvel­la riit­tää main­iosti se 17 astet­ta ja villashaali.

  31. van­ho­ja asun­to­ja lisäeristämisel­lä ei saa­da aikaan kuin rahan palamista.

    Jos talo joudu­tan per­suko­r­ja­maan niin se voi olla mielekästä siinä vaiheessa.
    Suurin huk­ka on ilman­vai­h­to ja ilman­vai­h­don läm­mön tal­teenot­ta­mi­nen säästää.

    Toisek­si, Helsin­ki tuot­taa sähköä ja läm­pöä kivihiilellä.

    Vai­h­toe­hto olsi maaka­su­un sir­tymi­nen tai vielkin radikaalimpi eli atom­isähkö ja ‑läm­pö.

    Kun Suomeen ker­ran raken­netaan ydin­voimaa niin aivan hyvin yhden voimalan voi sijoit­taa Helsinki­in. Siitä saadaan kaukoläm­pö joka tönöön täl­lä alueella

  32. Itse asun 2002 raken­netus­sa ker­rostalos­sa ja pat­ter­it on taas olleet kokon­aan kiin­ni koko tal­ven. Silti läm­pöä on 22–25 astetta.

    Mielestäni syypää tähän läm­pöti­laan on asun­non läpi menevät läm­mi­tyk­sen runk­olin­jat, joi­hin sit­ten itse pat­ter­it on kytket­ty. Näitä noin 2 tuumais­es­ta putkesta tehtyjä lin­jo­ja menee kolme kap­palet­ta asun­non läpi ja ne ovat kuumia jatku­vasti ja läm­mit­tävät myös oman asun­toni vaik­ka en sitä halu­aisi näin lämpimäksi.

    Asun­toni tark­ka läm­mön­säätö ei ole mah­dol­lista tämän val­i­tun raken­nus­ratkaisun vuok­si. Pääosa uusista ele­ment­tik­er­rostaloista raken­netaan täl­lä samal­la tekni­ikalla edelleen. Järkev­in­tä olisi sijoit­taa runk­olin­jat omaan tilaansa ja eristää ne. Tämä säästäisi myös ener­giaa, kun asun­to­jen läm­pöti­laa voisi säätää tarkemmin.

  33. a m‑b: Talvikuukausi­na luon­non­va­l­oa on vain muu­ta­ma tun­ti ja nekin aikaan, jol­loin suuri osa asun­noista on tyhjil­lään. Pimeän aikaan kaup­paku­jan val­ot voisi­vat jopa piristää näkymää ikku­nas­ta, vert. Sil­jan Ruotsin-laut­to­jen kauppa“katu” ja sille avau­tu­vat hytit. Toki se edel­lyt­täisi fik­sua valais­tus­su­un­nit­telua. Kesäl­lä taas kate voisi suo­ja­ta auringon poro­tuk­selta ja viilen­tää asuntoja.

  34. Halu­aisin vielä ottaa kaavoitus­näkökul­mas­ta esi­in muu­ta­man erikoisu­u­den. Suomes­sa arvokkaimpia ja halu­tu­impia raken­nusko­htei­ta ovat meren/järvenrannat ja rin­teet, siis kaikkein tuulisim­mat paikat. Jokainen tietää tuulen vaiku­tuk­sen talvipakkasen pure­vu­u­teen, sama kos­kee myös eris­teitä. Aurinko toisaal­ta kom­pen­soi etelä- ja län­sir­in­tei­den huo­nout­ta, pohjois­rin­teisi­in ei taas pitäisi rak­en­taa ollenkaan. Samoin “val­oisu­us” on asun­toil­moi­tusten tärkeimpiä voimas­no­ja. Joka tietysti tarkoit­taa paljon ikkunoi­ta ja ulkopin­taan rajau­tu­vaa tilaa.Yksi syy lisää talo­jen littey­teen. Raken­nusalan kestoväit­te­ly­nai­he on ympyrä vs. neliö. Ehkä tule­vaisu­u­den sci­fi-Suomes­sa raken­netaan ympyrä­talo­ja, jos­sa seinäpintaa/lattianeliö on vähiten.

    Point­ti­ni on se , että ole­mas­sa ole­vien talo­jen muut­ta­mi­nen pas­siv­i­talok­si tai edes lähelle on aika han­kalaa teknis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti. Näis­sä pitäisi keskit­tyä lasitet­tui­hin parvekkeisi­in, ikkunare­mont­tei­hin , ilmas­toin­nin säätöön ym. tiedet­ty­i­hin keinoi­hin. Pas­si­iviker­rostalo­ja var­masti kehitetään suurten raken­nus­li­ikkei­den tuoteke­hi­tysosas­toil­la ja VTT:llä , mut­ta epäilen niiden kuitenkin lähtevän van­hoista peri­aat­teista, jos­sa nos­turien ulot­tuvu­us, logis­ti­ik­ka ja kus­tan­nuste­hokku­us ote­taan itsestäänselvyyksinä.

    Sen ver­ran oikaisen itseäni, että kyl­lähän Helsin­gin kan­takaupun­ki on euroop­palaisit­tainkin tehokkaasti raken­net­tu, väestön­ti­heys sen ulkop­uolel­la on sit­ten sitäkin “huonom­pi”. Mut­ta kyl­lä kort­telei­den kool­la on merk­i­tys­tä, jät­tiko­rt­telei­den Pietaris­sa on tiheys huikea 8500/km2. Pohjo­is­maiset ver­tailu­ni osui­v­at kuitenkin lähelle.´oikeaa. Sisäpi­han kat­tamisel­la tarkoitin val­oa läpäi­sevää plek­sikatet­ta tms. “talvi­ago­raa” sisäpihalle.Auintaloja ei myöskään voisi rak­en­taa katu­jen päälle, kos­ka ikku­nat peit­ty­i­sivät sivurakennuksissa.

    Osmo, onko sin­ul­la antaa knop­pi­ti­etoa, mikä on väkimäärä/väestöntiheys esim. Koske­lantie-Hakamäen­tie sisä- ja ulkop­uolel­la? Kuin­ka mon­ta oikeasti “kan­takaupunki­laista” mielestäsi Suomes­sa on? Itse veikkaan 700000, lop­ut kolme miljoon­aa “lähiökaupunki­laisia”. Mikä on lau­takun­nan “viralli­nen” kan­ta ja pyrkimys väestön­ti­heysasiois­sa, onko sen manip­u­loin­ti edes keino­va­likoimas­sa ympäristöasioissa?

  35. Tämä jut­tu on valit­tev­asti kyl­lä karua todel­lisu­ut­ta. Samaan aikaan kun maa­han puuhataan jopa kolmea uut­ta ydin­voimalaa, ei juuri kukaan nos­ta puheenai­heek­si sitä, että jos lisärak­en­tamisen sijaan pyrit­täisi­inkin säästämään energiaa.

    Se kun ei ehkä sovi tähän nykyiseen taloudel­lisen kasvun ide­olo­giaan, jos­sa kasvu tarkoit­taa aina vain määrän (ei laadun) lisäämistä ja uuden rak­en­tamista, ei van­han tehostamista.

  36. Kalle: Kan­nat­taa ottaa huomioon, että kol­mannes Suomen voimalaitoska­p­a­siteetista on niin van­haa, että van­he­nee vuo­teen 2020 men­nessä. Jos tähän voimalaitoska­p­a­siteet­ti­in kuu­lu­vat fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­tävät voimalat kor­vataan uusil­la fos­si­il­isia käyt­tävil­lä, on 2000-luku pitkälti menetetty.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article54261.ece

    Lisäk­si on edessä auto­jen siir­tymi­nen sähkön tai vedyn käyt­töön, jol­loin nykyi­nen super­ha­jautet­tu fos­si­ilisen polt­toaineen käyt­tö kor­vataan jol­lakin keskitetyl­lä ener­giantuotan­toratkaisul­la — toiv­ot­tavasti hiilidioksidipäästöttömällä.

  37. “Asun­non hin­nan nousu ei siis alen­na maan hin­taa elävässä elämässä, ”

    Ei alen­na niin. Asun­non hinnnan määrää sen vuokratuot­to ja maan hin­ta on sijain­nin tuo­ma vuokratuot­to. Osmo on oike­as­sa siinä, että raken­nuskus­tan­nuk­set eivät nos­ta asun­non hin­taa. Jos raken­nuk­sen hin­ta menee yli yleisen vuokrata­son ilman, että sen uutu­us, arkkite­htu­uri tai joku muu tuo lisäar­voa, se ei mene kaupaksi.

  38. “Eipä ole moista ilmiötä näkynyt. Viimeisen 15 vuo­den aikana asun­tone hin­nat ovat 2–4 ker­tais­tuneet mut­ta maan hin­ta on nous­sut 7–8 kertaiseksi.
    Asun­non hin­nan nousu ei siis alen­na maan hin­taa elävässä elämässä, ain­oas­taan kir­joitupöytään nojail­e­van byrokraatin aivoissa”

    Mik­si ole­tat, että jos asun­to­jen hin­nat oli­si­vat pysyneet ennal­laan, maan hin­ta ei olisi nous­sut vielä enemmän?

    Min­un näke­myk­seni mukaan useim­mat asunnopn osta­jat osta­vat jotakuinkin niin kalli­in asun­non kuin osta­ja kokee, että on varaa. Jos tämä pitää paikkansa, raken­nuskus­tan­nusten hin­nan nousu las­kee tont­ti­maan hin­taa. Vaik­ka gryn­der­it tek­i­sivät mil­laisen kartellin, jos osta­ja ei koe kykenevän­sä mak­samaan asunto+tontti-kombinaatiosta kuin 200 000 euroa, niin tuo kom­bi­naa­tio ei kalli­im­mal­la yksinker­tais­es­ti mene kau­pak­si. Ja jos raken­nuskus­tan­nusten hin­ta nousee, jonkun muun pitää jous­taa. Joko ton­tin hin­nan (tai viime vuosi­na toden­näköisem­min asun­to­lainan mak­sua­jan ja koron)

  39. Lasse: “Sen ver­ran oikaisen itseäni, että kyl­lähän Helsin­gin kan­takaupun­ki on euroop­palaisit­tainkin tehokkaasti raken­net­tu, väestön­ti­heys sen ulkop­uolel­la on sit­ten sitäkin “huonom­pi”.”

    Tämä tek­sti toiv­ot­tavasti huo­mataan. Pimeys on asia, jon­ka ihmiset huo­maa­vat vas­ta asut­tuaan talvip­imeässä asun­nos­sa yli tal­ven. Toise­na tal­ve­na alkaa kuu­lua valitusta.

  40. Olen kauheasti häm­mästynyt. Ker­rostalos­sa ei saa asun­non läm­pöti­laa laske­maan sulke­mal­la pat­ter­it. Joku ilman­vai­h­to pukkaa lisää läm­pöä kaikesta huoli­mat­ta. Kaikissa niis­sä ker­rostalois­sa, jois­sa olen asunut/asun, ilman­vai­h­to vain vie ilmaa pois, ei tuo sitä. Ilmeis­es­ti olen asunut vain van­hois­sa talois­sa. Viimeisin paik­ka raken­net­tu 1994, joten van­hahan se on. Tääl­lä olen itse parem­minkin kaivan­nut lisää läm­pöä, mut­ta se johtuu iästäni. Minus­ta joku 18 astet­ta on liian vähän, mut­ta onnek­si on vil­la­sukkia yms. Eikös näis­sä ker­rostalois­sa ole sit­ten mah­dol­lista puhua huoltoporukalle/isännöitsijälle siitä, että alen­ta­vat annet­tavaa läm­pöä niin pat­tereista kuin ilman­vai­h­dos­ta (?). Liian läm­min ilman­vai­h­to on tietysti aika help­po lopet­taa tukki­mal­la sisään tule­van ilman kanava/t. Maalar­in teip­pi var­maan kestää yhden talven.
    Mis­tä läh­tien tuo tapa läm­mit­tää asun­to­ja ker­rrostalois­sa on tul­lut tavak­si? Ymmär­rän kyl­lä asian ottaa tal­teen pihalle menevästä ilmas­ta läm­mön, mut­ten sitä, etteivät yksilöt voi sitä säädel­lä. En jak­sa uskoa, että kukaan ei voi jutulle mitään. Olisiko jos­sain piilos­sa joku vipstaaki?

  41. tcrown kir­joit­ti 8.4.2009 kel­lo 17:08 :


    Min­un näke­myk­seni mukaan useim­mat asunnopn osta­jat osta­vat jotakuinkin niin kalli­in asun­non kuin osta­ja kokee, että on varaa.

    Min­ul­la taas on sel­l­ainen käsi­tys, että pankit hin­noit­tel­e­vat sen minkä asun­to­lainan­ot­ta­jas­ta saadaan käris­tet­tyä lainae­hdoil­la ulos.

    Enkä pitäisi mitenkään ihmeenä sitä, että kun asun­to­lainen otta­ja menee (meni ainakin vielä 1980-luvul­la) pank­in­jo­hta­jan puheille, niin asun­to­laina tulisikin ottaa juuri siihen ja siihen asun­toon mikä on rak­en­teil­la juuri lainan­ot­ta­jan tarpeisi­in — ainakin pankin näke­myk­sen mukaan.

    Mikä taho lop­ul­ta on se mikä määrit­tää esim. ensi­a­sun­non osta­jan tarpeita.

  42. Taval­liselle teknikolle tiedok­si, ettei se jut­tu ole enää (tähän asti) men­nyt noin. Nyky poruk­ka osaa kil­pailut­taa ja kiristää pankke­ja, nyt just saat­taa olla taas eri juttu.
    Peri­aat­teessa pankki­han tekee tulosta nimeno­maan noil­la pitkil­lä lain­oil­la (pankkien keplot­te­lut sit­ten erik­seen, ne tekevät, jot­ka osaa­vat, muka)
    Peri­aat­teessa, mitä väärää on pyytää jostain luukus­ta kovaa hin­taa???? Eihän kenenkään pidä ostaa mitään (yleen­sä)

  43. Ker­rostalois­sa energia/lämpö hävikistä menee seinien läpi vain 7%. Hyvin suuri osa hai­h­tuu ilman­vai­h­don mukana, vaik­ka olisi minkä­moi­set lämmöntalteenotot.
    Ja ter­veisiä vain ymp. min­is­ter­iöön, jos­ta on tul­lut määräyk­set vai­h­taa asun­non ilma ker­ran kahdessa tun­nis­sa, myös sil­loin kun oamko­ti­a­sukas on kuukau­den ver­ran kesämökillään…
    Viemäri­in menee myös suuri määrä lämpöenergiaa

  44. edit. edel­liseenv viesti­i­ni; van­hat täys­ti­iliset kan­takaupun­gin ker­rostalot ovat huo­mat­tavasti ener­giapi­himpiä uudem­pi­in ver­rat­tuna juurikin ilman­vai­h­don “heikkouden” takia. Toisaal­ta pain­ovoimaisel­la ilman­vai­h­dol­la pär­jää oikein hyvin van­has­sa kivi/puutalossa joi­ta ei ole muovipussitettu.
    Tää on täm­möstä; määrätään pak­sun­ta­maan ja tiivistämään seiniä, tehdään pul­lotalo­ja ja sit­ten pitää olla p…keleenmoioset imu­rit ja puhal­timet, että asun­to ei home­hdu ja ihmi­nen saa hengitettyä.

    T: tois­taisek­si tyy­tyväi­nen rin­ta­mami­estalon asukas
    … Siihen asti kunnes komen­netaan lisäeristämään, muovit­ta­maan ja asen­ta­maan hen­gi­tyskoneet maail­man pelastamiseksi.

  45. Tuos­ta kus­tan­nus vs. hin­ta- asi­as­ta vähän. Ensin dis­claimer: En tunne raken­nusalan kus­tan­nus­raken­net­ta ja hinnanmuodostusta.

    Mut­ta siis, on täysin mah­dol­lista, että asun­to­jen raken­nuskus­tan­nusten kasvu ei mitenkään vaiku­ta asun­non hin­taan. Asun­non hin­ta määräy­tyy markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Täl­lä het­kel­lä tilanne on mikä on, mut­ta ainakaan men­nävu­osi­na tar­jon­nan pul­lonkaulaa eivät ymmärtääk­seni muo­dosta­neet rak­en­tamisen kustannukset.

    Tämä on saman­lainen kysymys kuin USA:n pres­i­dentin­vaalien alla oli kam­pan­jois­sa nos­tet­tu kysymys ben­saveron pois­tos­ta kesäksi. 

    Jalosta­moka­p­a­siteet­ti on jäykkää ja talvel­la ben­saa myy­dään suun­nilleen mar­gin­aal­i­hin­nal­la (verot jne. huomioiden). Kesäl­lä kuitenkin ben­san kysyn­tä kas­vaa, mut­ta tar­jon­ta ei. Tar­jon­ta on siis täysin jous­tam­a­ton­ta kesän aikana. Hin­ta nousee jonkun ver­ran ja kat­teet paranevat kesäksi.

    Jos ben­savero pois­te­taan kesäk­si, hin­ta on talvikaudel­la sama kuin ennekin, kos­ka kysyn­tä ja mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat samat. Kesäl­lä kysyn­tään tulee saman­lainen piik­ki, eikä ben­saveron pois­to vaiku­ta kap­a­siteet­ti­in mitenkään. Miten käy hinnan? 

    Kulut­ta­jahin­ta ei muu­tu sent­tiäkään, kos­ka hin­ta aset­tuu jokat­a­pauk­ses­sa sille tasolle jos­sa tasan koko kap­a­siteet­ti kulute­taan. Erona on se, että raha menee nyt tuot­ta­jalle, eikä valtiolle.

    Jos raken­nusalal­la val­lit­see “krooni­nen kesä” tässä mielessä, eli jos asun­to­jen hin­ta määräy­tyy niiden niukku­u­den mukaan ja jos niukku­u­den taustal­la on maan niukku­us eikä raken­nuskus­tan­nuk­set, niin raken­nuskus­tan­nusten nousu (siihen rajaan saak­ka, mis­sä se alkaa taas tuot­taa niukku­ut­ta, kun osa rak­en­tamis­es­ta muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si) ei vaiku­ta kulut­ta­jan mak­samaan hintaan.

    Kos­ka raken­nut­ta­jan käsien läpi menee tasan sama määrä rahaa kuin ennen ja nyt vain suurem­pi osa raken­nuskus­tan­nuk­si­in, niin maan han­kkimiseen menee vähem­män rahaa. Sik­si maan hin­ta putoaa.

  46. Glow­ing:

    “Emergia/lämpöhävikistä menee seinien läpi vain 7%,”

    Olen ymmärtänyt pas­si­ivi-idean niin , että juuri läm­mi­tys­te­hoa min­i­moidaan lopet­ta­mal­la kaik­ki hal­lit­se­ma­ton vuoto.Jos seinässä on hidaskin läm­pösil­ta ‚ele­mentin sisä- ja ulkopin­nan välil­lä on lämpötilaero.Lämpöenergia siir­rtyy ulospäin seinäele­ment­ti­mas­saan ja mas­sas­sa ylöspäin. Sisäil­ma alkaa kiertämään kun seinäpin­to­jen läm­pöti­la jäähtyy lat­ti­aa kohti. Sama hom­ma ikkunoiden välis­sä. Veto aiheut­taa sen , että ilma tun­tuu viileäm­mältä ja läm­mi­tys­tä pide­tään liian isol­la, jol­loin täy­tyy kos­teu­den lisään­tymisen estämisek­si työn­tää ilmaa pois ja tuo­da uut­ta ulkoil­maa lämmitettynä.Hengittävissä seinis­sä läm­pö pääsee myös takaisin päin seinä­mas­sas­sa, jon­ka vuok­si rankkaa läm­mi­tys­tä ei tarvi­ta vuo­den ympäri, eikä kos­teustas­apain­on vuok­si tarvitse läm­mit­tää niin paljon.Kelmutalossa kos­teus täy­tyy joka tapauk­ses­sa pois­taa ja läm­pöä sen mukana.Passiivitalossa yritetään nol­la­ta hal­lit­se­ma­ton ilmakier­to ja läm­pöti­lan vai­htelu­jen aiheut­ta­ma kos­teu­den syntyminen.Turhan läm­pöen­er­gian tarve piene­nee, jol­loin läm­pö­pat­terik­si riit­tää vaik­ka ihmiskeho.

    Olet kyl­lä oike­as­sa, välilli­nen ener­gianku­lu­tus on tärkeää ja läm­mön tal­teenot­tokin vie ener­giaa. Niis­sä on kyse lisäte­knolo­gias­ta , raken­ner­atkaisu­ista ja valistuksesta.
    Pain­otin seinä asi­aa raken­nuskus­tan­nus-näkökul­man vuok­si. Näkemieni pien­pas­si­ivi-talo­jen johtoa­ja­tus on ollut moninker­tais­tet­tu eristys ja pienet tihruikku­nat. Sik­si ole­tan että pas­si­iviker­rostalois­sa myös ulko­seinän osalta eris­tetään pak­susti ja syven­netään ikku­naele­ment­te­jä . Vaik­ka sitä keskimäärin on paljon vähem­män kuin ok-talossa/lattiam2,ulkorungon ja ver­houk­sen osu­us ker­rostalon raken­nusku­luista on n. 15–25%, joten 50% nousu nos­taa kokon­aisku­lua n. 10%. Lisäk­si talotekni­ikan ja run­gon osalta kaik­ki lisä­työ­vai­heet ja ‑osat hidas­ta­vat rak­en­tamista, joka nos­taa kiin­teitä kulu­ja, esim. työ­maan ylläpi­toa. Arvaisin pas­si­iviker­rostalon ole­van joka tapauk­ses­sa raken­nusku­luil­taan 10–20% kalli­impi kuin nykyiset.
    Lisäk­si uutu­usar­vo nos­taa hin­taa ja las­kee van­hanaikaisten vai­h­toa­sun­to­jen hintaa.

    Ja tiedok­si joillekin kom­men­toi­jille: Suomes­sa raken­nusku­lut ja ton­tin hin­ta mak­sate­taan täysin asun­non osta­jal­la, alv:lla ja kat­teel­la lisät­tynä. Tap­pi­ol­la raken­netaan vain vahin­gos­sa. Jos suo­ma­laisil­la ei ole varaa uusi­in asun­toi­hin, niitä ei rakenneta.

  47. Ener­gia­teokku­u­sai­he ennen pääsiäis­lo­ma­lle lähtöä oli hyvä. Suljin läm­pö­pat­ter­it, tosin sydän pamp­paillen. Miten suuri mah­taa ola vesi­vahin­gon vaara, jos vent­ti­ilit on suljettu?

    Mik­si ihmisiä ei val­is­tet­taisi sulke­maan pat­tere­itaan loma-aikana, vaik­ka hyvin vähän läm­pö lop­pu­jen lopuk­si laskee.

    Hyvin valit­tu aihe!

  48. Asun­torak­en­tamisen ener­giate­hokku­u­den paran­tamises­sa ollaan ehkä menos­sa ojas­ta allikkoon. Vuon­na 2003 kiris­te­tyt ener­giamääräyk­set ovat pahim­mil­laan johta­neet yliläm­mitet­ty­i­hin asun­toi­hin kun ei ole säädöis­sä osat­tu ottaa huomioon ilmaisen­er­gioi­ta. Myöskään lasitet­tu­jen parvekkei­den tuot­ta­maa lisäläm­mi­tys­vaiku­tus­ta ei ole oikein ymmär­ret­ty. Silti yhtä vieläkin on ARA:n ohjei­den mukaan kiel­let­tyä suun­na­ta asun­to­ja yksi­no­maan pohjoiseen, suun­nit­telukäytän­tö­jen mukaan ne suun­nataankin aina mah­dol­lisuuk­sien mukaan län­teen tai lounaaseen ja läm­pöloukku on valmis. Ketään ei juuri kiin­nos­ta tämä yliläm­mit­tämi­nen, sil­lä ener­gia on niin hal­paa, ettei kan­na­ta juuri vaivau­tua. Kylp­pärin mukavu­us­lat­tialäm­mi­tys lam­mit­tää koko huushollin, läm­mi­tysjär­jestelmän säädöt on pielessä ja ikku­nat auki kesät talvet.

    Mata­laen­er­giat­alot ja pas­si­iv­i­talot tarvit­se­vatkin aivan uudet mitoi­tu­so­hjeet ilmais­läm­pökuormien huomioon ottamisek­si. On siis aivan hyvä että saimme tähän taan­tu­man ja tässä siitymäkaudel­la raken­netaan vähem­män — sil­lä koer­ak­en­tamis­ta­han tämä tulee olemaan.

    Vähän min­ua myös mieti­tyt­tää osam­meko ottaa läm­mi­tys­tarpeen mitoituk­ses­sa huomioon läm­mi­tys­tarpeen laskun. Sil­lä ilmas­tom­me­han on läm­pen­emässä. Syke:n mukaan vuo­den 2006 kesä tulee seu­raa­van 50 vuo­den ajan­jak­sol­la ole­maan poikkeuk­sel­lisen viileä. Mil­laisia talvis­tamme odote­taan? Onko yhä odotet­tavis­sa myös kylmiä pitk­iä jaksoja?

    Sop­paa häm­men­tää ilmas­ton kannal­ta Helsin­gin kaupun­gin sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toalueel­la tuotan­to­muo­to­jen riip­pu­vu­us toi­sis­taan. Jos läm­mi­ty­sen­er­giaa tarvi­taan ja tuote­taan vähem­män, myös siinä sivus­sa saatu sähkön­tuotan­non määrä las­kee. Vai­h­toe­htois­resti lisäsähkö joko oste­taan Pohjo­is­maisil­ta sähkö­markki­noil­ta tai tuote­taan itse ja aje­taan yli­jäämäläm­pö mereen. Päästö­jen vähen­emä tai kasvu riip­puu siten tämän lisäsähkön­tuotan­non päästöistä. Jos se on nor­jalaista vesivoimaa niin hyvä jut­tu, jos se on laude­voimaa niin huonom­min kävi. Tätä varten on nyt vas­ta tekeil­lä menetelmä ohja­ta eri­laa­tu­is­ten ener­gioiden kulu­tus­ta eli primääriener­giak­er­toimien määrit­te­ly. Tätä KesEn Kestavä ener­gia ‑tutkimus­ta rahoit­taa osaltaan myös Helsin­gin kaupun­ki inno­vaa­tio­ra­has­tostaan, eli ei me niin taka­pa­juisia olla. 

    Itse asi­as­sa nor­mitalkoi­hin­han Helsin­ki jopa ehdot­ti primääriener­giak­er­toimien käyt­töönot­toa — Jätkäsaaressa.

    Tavoit­teena oli myös, että olisi voitu poike­ta normeista myös ilman­vai­h­don osalta siten, että olisi herätel­ty henki­in pain­ovoimaisen ilman­vai­h­don kehit­tämistä. Jäi sit­ten ilman sen suurem­paa tukea, kokeil­la saa mut­ta poikkeuslu­pamenet­te­lyl­la. Toiv­ot­tavasti Sitran han­ke löytää esimerkik­si nämä kokeil­tavak­seen. Olkoonkin sit­ten vaik­ka yksit­täi­nen hanke.

    Sil­lä käytän­nön tietoa ja rak­en­tamisen osaamista kehitetään hankkeittain. 

    Kan­nat­taa mm. tutus­tua Helsinki­in raken­netun Ome­namäen puuk­er­rostalon kulu­tuk­si­in ja äänener­istys­lukemi­in. Aivan huip­puta­lo. Olkoonkin että talon eris­teenä on käytet­ty min­er­aalivil­laa ja muovi­pus­sia, kun raken­nus­valvon­ta ei hyväksy sel­l­uvil­lo­ja. Akusti­ikaltaankin aivan huikea! Att:lla lie­nee talon rak­en­ta­jana esit­tää siitä raportteja.

  49. Vielä yksi aja­tus jäteve­den hukkaläm­möstä: jos jätevesi pysäytetään läm­mön keräämisek­si, aiheutuu väistämät­tä kiin­teän aineen sakkau­tu­mista. Koko jätevesi-infra perus­tuu korkeuseroi­hin ja pain­ovoimaan, ja kaik­ki pump­paami­nen vie var­masti enem­män ener­giaa kuin saadaan tal­teen. Kort­te­liko­htaiset jätevesivoimalat aiheut­taisi­vat melkoisen loka-autorallin. Samoin vähänkin orgaanista ainet­ta sisältävän ns. har­maa-veden kier­rät­tämi­nen rasit­taa putk­isto­ja. Nor­jas­sa on jonkin­laisia jäteve­den (lähin­nä kaa­su­ja) hukkaen­er­giaa hyö­dyn­täviä voimaloi­ta , mut­ta vas­ta puhdis­ta­moil­la. Katu­viemärei­den hukkaläm­mön hyö­dyn­tämisen ja sadeve­den käyt­töön huuhtelu­vetenä esteenä on kan­nat­tavu­us­laskel­mat. Uuden­lais­tan mini­tu­ulivoimaloiden asen­t­a­mi­nen tuulisim­mille katoille on lähin­nä (joidenkin mielestä) maise­moin­nill­nen ongelma. 

    Tuo ikkunoiden suun­taami­nen on mie­lenki­in­toinen juu­pas-eipäs ongelma.Ikkunat samal­la keräävät ja hukkaa­vat läm­pöä. Pien­talo­jen pas­si­ivi- ja nol­lat­alokon­septeis­sa tun­tuu val­lit­se­van aja­tus, että isot ikku­nat suun­nataan pohjoiseen. On myös kehit­teil­lä tum­muut­taan säätäviä ikkunoi­ta. Lasi­parvekkeis­sa taitaa ongel­ma olla lähin­nä se , ettei niitä halu­ta ava­ta kesäaikaan.

Vastaa käyttäjälle MIVa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.