Kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontui vajaamiehisenä puheenjohtaja Risto Rautavan sairastuttua. Esillä oli liikennesuunnitelma Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadusta, jonka kaupunginhallitus oli määrännyt lautakunnan toteuttamaan. Päätimme kuitenkin äänin 7–1 (Lasse Männistö, kok) hylätä ehdotuksen seuraavalla päätösesityksellä:
Kaupunkisuunnittelulautakunta hylkää esityksen. Samalla lautakunta kehottaa selvittämään Kumpulan kampuksen liikenneyhteyksien järjestämistä ja poikittaisliikenteen tehostamista. Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia toimia.
- Raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaan ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin
- Joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen Vallilanlaakson käytöstä poistettua ratapohjaa.
- Erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa
- Koneellista tasovaihtoa Kustaa Vaasan tieltä Kumpulanmäelle erillisenä hankkeena tai alueella toteutettavaan rakentamiseen liittyen.
Päätösesityksessä jätettiin jatkokehittelyssä auki kaikki muut esillä olleet vaihtoehdot paitsi tätä puiston läpi rakennettavaa Pietari Kalmin katua. Tavoitteena oli saada päätöksen taakse riittävä enemmistö vakuuttamaan Khs.
Lisäksi lautakunta päätti Elina Palmroth-Leinon (kok) aloitteesta kiirehtiä toimia alueen kevyen liikenteen reittien parantamiseksi.
HKL:n johtokunta on tänään aamulla päättänyt vetää bussi 55:n kulkemaan Kumpulan kampuksen kautta. Lisäksi linja 506 tulee kiertämään sen kautta ensi syksystä alkaen.
Koska päätös oli vastoin kaupunginhallituksen kehotusta, jäämme odottamaan, mitä kaupunginhallitus tekee.
Tuntematta kokouksen kulkua tarkemmin tätä ehkä voi pitää osavoittona. Sanon “ehkä”, koska saamieni tietojen mukaan päätökseen jäi kummittelemaan aie rakentaa Vallilanlaaksoon katu. Syyksi mainittiin se, että raitiotietä ei voitaisi rakentaa tarpeeksi nopeasti, vaan siihen menisi kymmenisen vuotta.
Tässä ihmetyttääkin hieman se, että Nizzassa saadaan aikaiseksi erittäin pieteetillä rakennettu raitiolinja neljässä vuodessa (kuten tässä artikkelissa todetaan
http://www.viapori.fi/~tuula.palaste-eerola/pdf/Nizzan_ratikka_pien.pdf), mutta Helsingissä siihen menisi 10 vuotta. Miksi Helsingissä on niin vaivalloista rakentaa uutta raidelinjaa, vaikka raideliikenteen suosiminen on Helsingin kaupungin strategian mukaista?
Jos ajatellaan, että raidelinjan rakentamista viivästyttää se, että Verkkosaaren ja Kalasataman asuinalue ei ole valmis, niin eihän olisi mikään pakko odottaa alueen valmistumista. Raidelinja voitaisiin rakentaa valmiiksi vaikkapa jonnekin Kyläsaaren tienoille saakka ennen mainittujen asuinalueiden valmistumista.
Kyllä se jäi kummittelemaan; on ihan suoraan auki kirjoitettu päätökseen sen toiseen ranskalaiseen viivaan. Päätöksen taakse piti saada myös enemmistö, eikä vain lautakunnassa vaan myös kaupunginhallituksessa.
Kiitos tilanteen aktiivisesta tiedottamisesta. Ei mennyt ääni hukkaan.
Harju, jos sitä vitosta rivotaan hieromaan kunnolla niin kyllä siihen saa varmaan jopa kymmenen vuotta kulumaan, eli jos:
a) Tehdään Vallilanlaakson kiskot ja tynkävitonen Arabia — Pasila. Tuo väli on alle kymmenen minuuttia, eli kymmenen minuutin vuorovälillä hoituisi kahdella ratikalla, tiheämmällä kolmella, eli kalusto ei ole tässä tapauksessa ongelma. Itseasiassa tuon voi hoitaa niinkin, että ysi, tai osa yseistä jatkaisi Vallinlaakson läpi Arabiaan. Tällä järjestelyllä liikenne voi alkaa hyvinkin nopeasti, aloittaa voidaan vaikka Sturenkadun kautta kuten ehdotettu.
b) Täysvitonen Arabia-Munkkiniemi. Pasila — Munkkiniemi olisi sellainen reilu vartti, koko linja siis yli 50 minuuttia. Tämä edellyttä jo vaunuhankintoja, tosin niitä nyt ollaan muutenkin hankkimassa. Lisäksi ratikkaverkossa on semmoinen dominoefekti että kun yhteen paikkaan koskee niin kaikki muuttuu. Vitosen myötä seiskaa voisi varmaan vähän harventaa, varsinkin kun ysi jatkuu Länsi-Pasilaan. Toisaalta sitten tarvitaan korvaavasti Mannerheimintielle lisää vuoroja kympilla ja Mäkelänkadulle ykköselle Kurvin kautta… Koneisto hieroo pelkkää suunnitelmaa helposti pari vuotta.
c) Otetaan mukaan Kalasatama, Viikki, Otaniemi… Menee vielä pitempään.
Siksi kannattaa aloitta A:sta, eikä mennä suoraan C:n.
Tpyyluoma: Olen samaa mieltä siitä, että kannattaisi tehdä ensin lyhyt raidelinjaratkaisu, joka saataisiin valmiiksi nopeasti. Sen jälkeen sitä voisi myöhemmin jatkaa.
Kiitos! Näissä olosuhteissa parempaa päätöstä olisi tuskin voitu saada aikaan. Tästä tuli hyvä mieli, nyt jäädään odottamaan selvityksiä ja kaupunginhallituksen mahdollisia toimia.
Miten ihmeessä nämä muutamat minuutit ovat nykyään näin tärkeitä? Aikanaan ajelin julkisilla Herttoniemestä Otaniemeen. Kestihän se, mutta sehän oli tiedossa. Rakentakaa nyt ihmeessä se Star Trekin siirtäjä. Mihin ihmeessä kaikilla tuntuu olevan p—n kiire?? En jaksa ymmärtää, että joku 5 minuutin mahdollinen ajansäästö on järkevää toteuttaa kalliilla hinnalla. Uskon, että joku voi esittää jonkun laskelman tästäkin jutusta. Olisiko kokonaisuuden kannalta parempi, että opiskelijat kulkisivat jalan Pasilasta Kumpulaan? Naurettava ajatus tänään, mutta ????? No, antaa olla, tottakai näille yksilöille pitää hoitaa kaikki mahdollisimman hyvin? Miksi?
MIVa, jos oletetaan että liikenneväline ei ole täynnä tai että sen kokoa voi kasvattaa, 5 minuutin säästö 30min pitkälle linjalle ajassa on noin 15% säästö kustannuksissa samalla vuorovälillä. Jos koko Helsingin joukkoliikenne nopeutuisi vaikka 10% niin rahaa säästyisi periaatteessa tuollaiset 20 miljoonaa vuodessa. Jos tuo nopeutus edellyttäisi vaikka puolen miljardin investointia, niin se olisi edelleen kannattava, ainakin jos lasketaan matkustajien ajalle jotain arvoa.
Pitkän tähtäimen tavoite pitäisi olla että joukkoliikenteen subventioista päästään eroon siinä kuin muunkiin liikenteen, tämä vapauttaisi sellaiset sata miljoonaa tarifiituesta ja parisataa liikenneinvestoinneista (tiet, raiteet) vuodessa, vaikka sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon. Tämä edellyttää mm. lisää raiteita ja omia oikoväyliä malliin Vallilanlaakso. Ja tiheämpää asutusta, kantakaupungin joukkoliikenne on suurinpiirtein itsensä kannattavaa nykyisillä lipunhinnoilla.
Olen muuten Helsingin Vihreiden kanssa eri mieltä siitä että tariffituesta ei voi tinkiä.
Hieno ja kiitos kaupunginsuunnittelulautakunnalle siitä, että kyseenalaistivat melkoisen oudosti tehdyn päätöksen!
Melkein alkaa kiinnostamaan osallistua itse politiikkaan, kun huomaa, mikä vaikutus sillä on kuitenkin lähiympäristöön ja tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. Toivotaan, että kaupunginhallitus ymmärää oman ja kaupungin parhaan!
t. Kumpulalainen, helsinkiläinen, maalta kotoisin oleva naisihminen, joka kannattaa kevyttä liikennettä, raitiovaunuja ja kohtuullista, mutta silti toimivaa tieverkkoa
Jaha. Vihreät taas kerran osoittivat, että heidän “joukkoliikennemyönteisyytensä” on vain silmänlumetta. Todellisuudessa jyräävät paikallisten asukkaiden edut — elleivät satu kuulumaan vääriin puolueisiin (esim. Espoon rannikko).
Kerropa, Soininvaara, miten tällä päätöksellä saadaan aikaan nyt jo opiskelijoina olevien opiskeluaikana kattava nopea kampusten välinen poikittaislinja?
Ja niille, jotka ideoivat ratikkalinjaa Munkkiniemi-Otaniemi: olisi kiva nähdä onko todellisuudessa minkäänlaisia teknisiä suunnitelmia olemassa. Kuusisaarentietä ei saa levennettyä repimättä talojen/taloyhtiöiden aitoja alas tai poistamatta kevyen liikenteen väyliä. Jos taas tietä ei levennetä, ratikka kulkisi samaa kaistaa autojen kanssa koko matkan. Ei taitaisi nopeuttaa liikennettä yhtään, kun autoille on kuitenkin määrätty nopeusrajoitus. Autoja ei Kuusisaarentieltä saa poistettua vaihtoehtoisten reittien (varsinkin Lehti‑, Kaski- ja Kuusisaaren asukkaille) puutteen vuoksi.
Juhana Harjun kanssa olen samaa mieltä siitä, että miksi ihmeessä Helsingissä ei saada katu- tai liikenneverkkoon mitään merkittäviä muutoksia muuten kuin kaksinumeroisen vuosimäärän aikana? Eikös valtuustokauden aikana pitäisi yhden valtuuston saada jo jotain aikaankin, niin löytyisi selvä vastuunkantaja?
Ja Juhana Harjulle vastaukseksi: syypäänä esimerkiksi Pietari Kalmin kadun kohdalla ovat paikalliset valittajatahot, jotka tekevät kaikkensa, ettei edistystä pääsisi tapahtumaan ainakaan heidän kustannuksellaan. Käy aika kalliiksi muille, jos joku asukasyhdistys pystyy torppaamaan kaiken liikenteen alueensa läpi.
Onko kukaan muuten laskenut, miten nopeasti Kumpulan asukasyhdistyksen ideoima pikapikkubussi kulkisi Kumpulan kampukselta Pasilaan uutta Pietari Kalmin katua pitkin?
Kommentti muutamiin edeltäviin kommentteihin:
Helsingissä kannattaisi keskittyä oleelliseen ja torpata hörhöhankkeet.
Jos monet helsinkiläiset saavat ja ovat saaneet sellaisen kuvan, että hallinto ja valitut edus- ja luottamusmiehet ovat uhka, on vaara, että torpataan välttämättömiäkin hankkeita.
“Jaha. Vihreät taas kerran osoittivat, että heidän ‘joukkoliikennemyönteisyytensä’ on vain silmänlumetta. Todellisuudessa jyräävät paikallisten asukkaiden edut — elleivät satu kuulumaan vääriin puolueisiin (esim. Espoon rannikko).”
Asun itse melkein kymmenen kilometrin päässä alueesta, mutta pidin katuhanketta silti ääliömäisenä. Minua tuskin tekee jääviksi se, että olen asunut alueella aikoinaan kahdeksan vuotta; nykyään käyn siellä korkeintaan kerran vuodessa, ellei ohiajoja matkalla pohjoiseen lasketa.
Kerropa, Soininvaara, miten tällä päätöksellä saadaan aikaan nyt jo opiskelijoina olevien opiskeluaikana kattava nopea kampusten välinen poikittaislinja?
“Samalla lautakunta kehottaa selvittämään Kumpulan kampuksen liikenneyhteyksien järjestämistä ja poikittaisliikenteen tehostamista. Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia toimia. [luettelo]”
Jos viivästykseen on jokin taho syyllinen, niin kaupunginhallitus, joka vaatii kaupunkisuunnittelulautakuntaa toteuttamaan toteuttamiskelvotonta, eikä lautakunta, joka ei voi sitä toteuttaa.
Kiitos Osmolle asian tiimoilta, toivottavasti kaupunginhallitus pystyy vastaavaan venymiseen.
Jos Pietari Kalmin katu haudataan, olisi kyllä ensisijaisesti toivottavaa että Vallilanlaakson ratapenkalle tehtäisiin pelkästään raitiotielinja. Tässä olisi meillä asukkailla näyttämisen paikka, eli raitiolinjan mahdollistava kaavamuutos pitäisi antaa mennä läpi ilman valituksia, jotta vältyttäisiin siltä että laaksoon aletaan kaavoittamaan bussikatua. Bussikadulle jouduttaisiin tekemään tunneli Mäkelänrinteen uimahallin ohi, mikä on massiivisuudessaan huomattavasti suurempi muutos puistossa kuin tuo Pietari Kalmin katu. Tämä tosin voi ehkä toteutua raitiolinjankin kanssa riippuen siitä voiko olemassa olevaa rautatietunnelia käyttää raitioliikenteessä vai ei.
Kuitenkin, suuri kiitos koko lautakunnalle, paitsi tietenkin sille kokkarille.
Hyvä Iiro, olisi mukava tietää minkälaisen “kehityksen” kannattaja oikein olet? Jos erityinen huolesi on asukkaiden ympäristöään kohtaan tuntema mielenkiinto ja haluaisit, että “järkevät” päätökset tehdään nopeasti ja kansalaismielipidettä kuuntelematta, niin kysyisin, minkälaisessa yhteiskunnassa sinun matkailevat opiskelijasi joutuisivat asumaan? Sellaisessako, jossa kansalaisaktiivisuus on kiellettyä ja ylhäältäpäin tehdään “välttämättömia” ja “kaikkien kannattamia” ratkaisuja? Markku Toikka
Olen joukkoliikenteen kannattaja, jopa NIMBYjen ärsyttämisen uhalla. Virheillekin NIMBYjen ylikävely on tärkeää, jos kyseessä on esimerkiksi alkoholistiasuntolan sijoituspaikka. Joukkoliikenne vaan ei Vihreille näytä mitään merkitsevän.
Ja kuten sanoin: olen useammaltakin Vihreältä kunnallispoliitikolta saanut kuulla yksityisesti, että kyse ei ole luonnonarvojen puolustamisesta, vaan Vihreille tärkeän asukasyhdistyksen miellyttämisestä.
Markku Toikka: Kaupunginhallituksen pitää ottaa huomioon myös muiden kuin Kumpulalaisten edut — tässä tapauksessa kaikkien Helsinkiläisten, jotka tarvitsevat edes silloin tällöin yhteyttä kampusten välillä tai muuten “Jokeri 0:aa”. Mieluusti myös Espoolaisten.
Joukkoliikenne- ja kaavoitusasiat eivät voi olla paikallisten päätettävissä kaupunginosatasolla. Muuten ryhdytään poimimaan vain rusinoita pullasta.
Osmo Soininvaara: “Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia toimia.”
Mitkä mainitsemistasi toimista auttavat kampusten välisen joukkoliikenteen nopeuttamisessa ja tihentämisessä?
“Raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaan ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin.”
Myöhemmin. Ehkä. Kiitos vain. Palaratkaisuja, jotka eivät korvaa 506:n nopeuttamista poikittaisyhteytenä ja kampuslinjana.
Miten muuten on suunniteltu ratikan mahduttaminen esim. Kuusisaareen? Joudutaanko neuvottelemaan ulkovaltojen kanssa lähetystötonttien pienentämiseksi kadun leventämiseksi? Vai pistettäisiinkö ratikat junnaamaan autojen sekaan?
“Joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen Vallilanlaakson käytöstä poistettua ratapohjaa.”
Mitä reittiä bussi pääsisi ratapohjalle lännestä, ja miten nopea reitti olisi? Milloin tämä saataisiin valmiiksi ja toimimaan (kaavoitus, suunnittelu ja rakentaminen)?
“Erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa”
Eikö tämä bussiyhteys olisi huomattavasti nopeampi uutta suoraa katuyhteyttä pitkin?
Nyt sitten odotetaan:
1) Ottaako kaupunginhallitus asian kuitenkin itselleen päätettäväksi
2) Pitävätkö paikallisten asukkaiden lupailut siitä, että vanhaa ratalinjaa kulkevaa tietä/raitiolinjaa ei vastusteta ja hanke etenee nopeasti.
Jälkimmäiseen en usko. Poliittinen nahkapäätös ja asiaa puidaan vielä seuraavat kymmenen vuotta. Se taisi olla asian vastustajien tarkoituskin. Nykyinen joukkoliikennekadun kaava on ollut voimassa vaatimattomasti vuodesta 1987 lähtien.…
” * Raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaan ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin”
Hieno ajatus, mutta toteutus jää hamaan tulevaisuuteen. Ainakin vallilalaiset, siirtolapuutarhalaiset ja kaupunginmuseo vastustavat Vallilanlaaksossa.
” * Joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen Vallilanlaakson käytöstä poistettua ratapohjaa.”
Pelkkä Kumpula-Pasila välin yhteys ei palvelisi poikittaisliikennettä. Ehkä edellistä hivenen nopeampi toteuttaa, mutta vähintäänkin samat vastustajat.
” * Erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa”
Ruuhka-aikana, jolloin tarve suurin, edelleen hyvin hidas yhteys. Pikkubusseilla kallis. Liikenneöintisäästöjen sijasta runsaasti lisäkuluja.
” * Koneellista tasovaihtoa Kustaa Vaasan tieltä Kumpulanmäelle erillisenä hankkeena tai alueella toteutettavaan rakentamiseen liittyen.”
Parantaa liikuntaesteisten kulkua Arabianrannasta Kumpulanmäelle, mutta ei sinänsä paranna mitenkään poikittaisliikennettä tai yhteyksiä Kumpula-Pasila välillä.
Poliittisesti hyvä päätös varsinkin vihreille, mutta substanssi/joukkoliikenteen kehittämisen kannalta kyllä hävettäisi.
JoukkoL antaa nyt väärän todistuksen siitä, mitä täällä on sanottu vallilalaisten kannasta Vallilanlaakson joukkoliikennekatuun. Olen sanonut, että hyvin maisemoitua ja ruohotettua raitiolinjaa kannatan, mutta kaikkia raskaampia ratkaisua (kuten katua) vastaan voi odottaa lähikaupunginosista valituksia ja muutakin ankaraa vastustusta.
Joku täällä kysyi pikkubussin matka-ajasta olemassa olevia katuja pitkin Pasilan asemalta Kumpulanmäelle. Sitähän kokeiltiin juuri neljä tuntia kestäneessä kokeilussa 1.4. Siinä pikkubussin matka-ajaksi Pasilan asemalta (Koskelan ja Kumpulan kautta) Kumpulanmäelle saatiin keskimäärin 7 minuuttia. On selvää, että Pietari Kalmin kadun jatke ei voisi olla viittä minuuttia nopeampi. Lisätietoa kokeilusta blogistani, jota pääsee lukemaan nimeäni klikkaamalla.
Hyvä Iiro Jantunen. Uskon että poikittaisliikenteen ongelmiin saadaan hyvä ratkaisu, nyt kun päätöksenteko palautuu toivottavasti demokraattisiin uomiinsa. Ennenkaikkea koko seutukuntaa yhdistävä tuhansien ihmisten mielipide tulee kuulluksi. Me emme missään tapauksessa vastusta joukkoliikennettä niinkuin nyt on jo sata kertaa sanottu. Me vastustamme typeriä ratkaisuja joilla tuhotaan turhaan korvaamattomia kulttuuriarvoja eikä saada mitään oleellista aikaan. Varsinkin kun näihin ratkaisuihin pyritään ohittamalla demokraattinen päätöksenteko. (otto-oikeus) Jos päättäjät haluavat leimata kaikki kansalaisliikkeet NIMBY-ilmiöiksi ollaan vaarallisella tiellä. Markku Toikka
En nyt kyllä käsitä tätä “äää petolliset vihreät pettivät oman vihreytensä äää” ‑reaktiota. Siis on jotenkin epävihreää haluta, että kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpiin ja kauneimpiin kuuluva viheralue, jonka maisemanhoitoon on käytetty miljoonia euroja, saa jäädä sellaiseksi kuin se on nyt? Mikä edes voisi olla enemmän sopusoinnussa vihreiden ja koko vihreän liikkeen historiallisen aatetaustan kansaa — jopa suorastaan huvittavan stereotyyppisellä tavalla — kuin tämä? Olisi voinut olettaa vihreitä syytettävän asian yhteydessä nimenomaan liiallisesta vihreydestä, ei liian vähäisestä.
Olen monta kertaa vannonut pysyväni koko ikäni puoluepoliittisesti sitoutumattomana, mutta täytyy sanoa, että nyt tekisi melkein mieli liittyä vihreisiin silkasta myötätunnosta.
“Miten muuten on suunniteltu ratikan mahduttaminen esim. Kuusisaareen? Joudutaanko neuvottelemaan ulkovaltojen kanssa lähetystötonttien pienentämiseksi kadun leventämiseksi? Vai pistettäisiinkö ratikat junnaamaan autojen sekaan?”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan silloinen varajäsen Alku näyttää sanovan tuolla että Lehtisaaren kaavaa tehtäessä ratikka otettiin huomioon ja Kuusisaareenkin mahtuu. Eli jos ratikkaa sinne asti joskus laajennetaan, sen ei pitäisi jäädä diplomaattisesta koskemattomuudesta kiinni.
Mutta tuohan ei toki missään tapauksessa ole ihan tämän vuoden juttu. Jos jollain ratikalla aloitettaisiin, niin se olemassa olevia raiteita kulkeva olisi hyvä. Liikenteen saisi alkamaan ensi syksynä.
Tommi Uschanov kirjoitti:
“kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpiin ja kauneimpiin kuuluva viheralue”
Ainakin tällä hetkellä kun alkaa kävellä Ilmatieteen laitoksen kulmalta Pasilaan päin, tuo “arvokas ja kaunis viheralue” on multainen polku niityn reunaa, ja sitten halki loskaisen, lätäkköisen, upottavan ruohikkokolmion. Vaelluskenkien kanssa se ei ole mikään ongelma, mutta kevymmillä kengillä Mäkelänkadulta kampukselle ei taitaisi tuota kautta pääsisi ollenkaan kävelemään kuivin jaloin.
Selvästikään “miljoonien eurojen maisemanhoidolla” ei saa edes reittiä jota pitkin voisi kävellä kuivin jaloin kevyemmilläkin kengillä.
Jep… Tämä Vallilan katujupakka taitaa olla oikein sitä NIMBYläisyyden kovaa ydintä (niin paljon kuin tuota termiä käytetäänkin väärin).
Yliopisto, koulutus, nuoret — oikein hyvä, mutta ei siellä missä minä asun.
Joukkoliikkenne — Tosi jees, mutta kunhan ei pörrää meidän kulmillla.
On valitettavaa, että monilla ei näytä olevan kanttia puolustaa joukkoliikennettä, silloin kun se vaatisi tekemään muitakin kuin mukavia päätöksiä. Kehitystä ei vaan valitettavasti tapahdu jos ei voida tehdä sellaisiakin päätöksiä, jotka eivät kaikkia miellytä. Onpa hauska nähdä mitä nämä vallilalaisten kelkkaan hypänneet poliitikot tulevat seuraavan kerran sanoman kun vaikkapa töölöläiset vastustavat omille kulmilleen tulevaa alkoholistihoitolaa.
Mutta sehän on ihan eri juttu, onhan?
Kumpulanlaakson ja Vallilanlaakson joukkoliikennekadun vastustajiin on yritetty lyödä NIMBY-leima. NIMBY-ilmiöllähän tarkoitetaan sitä, että jotakin asiaa ei haluta omaan asuinympäristöön, vaan se yritetään sälyttää muiden kaupunginosien riesaksi.
Kadun vastustamisessa ei kuitenkaan ole kysymys NIMBYstä, koska kadun rakentamatta jättäminen ei siirrä ongelmaa muiden kaupunginosien kontolle. Vallilalaiset ja kumpulalaiset ovat päinvastoin yleisesti suostuneet siihen, että liikenne Kumpulanmäeltä kulkisi heidän asuinalueidensa läpi, mutta olemassaolevaa katuverkostoa pitkin.
Olemme peräti ideoineet ratkaisuja, jotka käyttävät Kumpulan ja Vallilan olemassolevia katuja, mutta säästävät puistoalueen. Tällainen luova ja toimiva ratkaisu on ehdottamamme kampusbussilinja, joka liikennöisi pikkubusseja käyttäen Pasilan aseman ja Kumpulanmäen välillä.
NIMBY-nimitys on kulunut ja sisällöllisesti tyhjä keskustelukeino. Se otetaan käyttöön silloin, kun asialliset argumentit loppuvat.
Asiaa voi tarkastella myös hieman filosofisemmasta näkökulmasta. Mielestäni ongelman taustalla on se, että poliitikoilla on teknokraattinen päämäärä-keino-rationaalisuuteen perustuva tapa ratkaista asioita. Lähestymistapa on sinänsä hyvä, mutta sillä on rajoituksensa, koska se ei havaitse arvoja. Tarvitsisimme sen täydentäjäksi arvorationaalisuutta eli kykyä havaita elämässämme arvoja, jotka ovat puolustamisen arvoisia.
Epäilen vahvasti, että uppoutuminen poliittiseen toimintaan saa poliitikot omaksumaan sellaisen loogis-analyyttisen moodin, joka supistaa hieman sitä näkökenttää, jolla monet poliitikot tarkastelevat todellisuutta. Se aikaansaa sen, että poliitikot eivät aina näe niitä ympäristön pehmeitä arvoja, jotka esimerkiksi puistossa lastenvaunuja työntelevälle äidille ovat itsestään selviä.
Hyvä Iiro,
toivon sinulle ja muille opiskelijoille sellaista tulevaisuutta, jossa on sekä joukkoliikennettä että toimivaa paikallisdemokratiaa.
Toivon, että otat huomioon sen, että asukkaat (sekä Vallilan, Kumpulan, Käpylän ja kauempien alueiden asukkaat) ovat ne, jotka aluetta käyttävät aluetta enemmän (sekä työmatkaliikenteeseen että muuhun liikenteeseen ja virkistyskäyttöön) nyt ja tulevaisuudessa.
Toivon ihan vilpittömästi, että alueelle saadaan toimiva joukkoliikenneratkaisu. Sellainen, joka säilyttää myös tärkeän kaupunkilaisten henkireiän.
Ja toivon, että sinun ei tarvitsi olla noin vihainen ja syyttävä.
Ja toivon, että ihmisten lähiympäristöön vaikuttavat tärkeät liikenneratkaisut punnitaan todella tarkkaan ja hyvin valmistellen (näin ei ole tässä tehty). Vain näin voidaan tehdä kestäviä ratkaisuja ympäristön ja ihmisten kannalta.
Lämmittäkää ja avartakaa sydäntänne, älkää katuja.
Minusta ainoa realistinen ja paras vaihtoehto on juuri se, joka leikattiin pois, asemakaavaan merkitty Pietari Kalmin kadun jatke. Muut käytännössä vain lykkäävät asiaa, ehkä tästä syystä tuo realistinen haluttiinkin syrjään? Yliopisto kerta kaikkiaan tarvitsee toimivan ja nopean julkisen liikenteen yhteyden Pasilan asemalle, se on oleellinen osa kampuksen infrastruktuuria. Kyseessä on investointi vuosikymmenien tähtäimellä ja paras mahdollinen vaihtoehto on valittava.
Kuten monet kommentoijat jo ovat kirjoittaneet: on merkillistä kuinka tällaista julkisen liikenteen yhteyttä voidaan vastustaa.
Kruununhakalaisena minua myös hämmästyttää että alue jonka läpi julkisen liikenteen katu menisi olisi “yksi lähikaupunginosien harvoista henkirei’istä”. Minä kun fillaroin noilla seuduilla en näe kuin sankkaa metsää, kallioita,
kasvitieteellistä puutarhaa, siirtolapuutarhaa, uimahalleja, jalkapallokenttiä, joitain puutaloja sentään on.
Olisiko liikaa vaadittu, että yliopisto saisi aikaan taqlvisinkin kunnossa pidettävät portaat tonttinsa läpi Kustaan Vaasantieltä kampuslueelle
Ettei näiltä minuuttikustannusten laskijoilta unohtuisi asian toinen puoli kokonaan: kun Pasilasta Kumpulan kampukselle pääsisi teoriassa 5 min nopeammin Pietari Kalmin oikotietä, Kumpulasta ja Käpylästä Meilahden kampukselle kuluisi 10–15 minuuttia pitempi aika ilman 506 bussiyhteyttä. Tiedelinjan reittiosuuksien käyttäjämääristä ei ole vieläkään tehty selvitystä. Mutta Kumpulan kampuksen väki taitaa olla yliopiston ja kaupungin erityssuojeluksessa. Vai onko demokratia sitä että eniten huutava saa tahtonsa läpi?
Pikkubussivaatimus tuntuu aika kohtuuttomalta, nykyliikennöijiltä ei löydy tälläista kalustoa, ja kun ei löydy niin sitten pitää vissiin jakaa taksiseteleitä että Kumpulaan pääsee kätevästi Pasilasta? Ehdotettu pikkubussilinja ei myöskään auta pätkääkään Itäkeskuksen — Viikin suunnalta tulijoita, jotka yhtä lailla tarvitsevat yhteyttä Kumpulaan ja Pasilaan. Jokeribussilinja laitettiin pari vuotta sitten kulkemaan Vantaanjoen yli vanhaa ratalinjaa pitkin, olisiko silloin pitänyt organisoida kaupunginosayhdistykset teemalla “alueen henkireikää ei saa katkaista”?
Eikö tuota yhteyttä ois voinut ajatella laitettavan kiistellyn alueen ylittävälle sillalle, kun Kumpulanmäki on jo valmiiksi niin korkealla. Se alkaisi Kumpulan kampuksen lounais nurkan kalliolta ja yhtyisi Limingantiehen.