Pietari Kalmin katu: ongelman määrällistämistä

Kyse kaupunkisu­un­nit­telua rav­is­tel­ev­as­ta Pietari Kalmin kadus­ta on peräisin Tiedelin­jas­ta 506, jos­ta YTV on suun­nitel­lut erään­laista nol­la-Jok­e­ria, korkeata­soista poikit­tais­li­iken­teen reit­tiä. Sen nykyi­nen lin­ja kul­kee kar­tan osoit­ta­mal­la taval­la. Pahoit­te­len kar­tas­sa ole­vaa ylimääräistä lin­jaa, mut­ta en löytänyt netistä parem­paa kart­taa. Reitin ideana on pait­si yhdis­tää viisi kam­pusaluet­ta toisi­in­sa, ennen kaikkea olla syöt­tölin­ja Pasi­lan ase­malle niin Munkkinie­mi-Meilahti ‑alueelta kuin Viikki-Kumpula-alueeltakin.

tiedelinja2

Lin­ja on kätevä; tai ainakin sen piti olla. Kuten kuvas­ta näkyy, Pasi­la-Kumpu­la-väliltä puut­tuu suo­ra yhteys, mikä ram­paut­taa reit­tiä pahasti. Pasi­lan ase­malle pääsee Munkkiniemestä 15 min­uutis­sa ja HYKS:in pysäk­iltä 8 min­uutis­sa. Viik­istä pääsee Kumpu­laan 10 min­uutis­sa, mut­ta Kumpu­las­ta Pasi­laan reit­ti kiemurtelee reit­tiop­paan mukaan 19 min­u­ut­tia. Niin­pä Reit­tiopas ei edes tar­joa sitä vai­h­toe­htona pyrit­täessä Viik­istä Pasi­lan asemalle.

Kaupung­in­hal­li­tuk­sen esit­tämä reit­ti nopeut­taisi Kumpu­lan ja Pasi­lan yhteyt­tä viidel­lä min­uu­til­la. Toivon, ettei kukaan koskaan sanoisi, että julkisen liiken­teen käyt­täjien aika on niin arvotont5a , ettei viisi min­u­ut­tia merk­itse mitään. Moot­tori­tien oikaisu kymmenel­lä kilo­metril­lä säästää autoil­i­joiden aikaa myös vaivaiset viisi min­u­ut­tia. Jos asuinkaduille määrättgäisi­in kymme­nen kilo­mtrin nopeusra­joi­tus, har­vasn autoil­i­jan mat­ka-aika pitenisi yli viit­tä min­u­ut­tia. Lin­jan päivit­täi­nen käyt­täjä istuu bus­sis­sa ylimääräistä liki tun­nin viikos­sa ja kokon­aisen työvi­ikon vuodessa.

Päivit­täin tuo­hon kier­rokseen osal­lis­tuu molem­pi­in suun­ti­in run­saat tuhat henkeä.  Jos hei­dän aikansa arvotet­taisi­in kymmenek­si euroksi tun­nil­ta, aikat­ap­pio on noin puoli miljoon­aa euroa vuodessa. Tämän päälle tule­vat ne kaik­ki, esimerkik­si Viikkiläiset, jot­ka eivät nyt käytä yhteyt­tä, kun se on niin hidas. Liiken­nöit­si­jälle ylimääräis­es­tä mutkas­ta koituu muu­ta­man sadan tuhan­nen euron kus­tan­nuk­set, kos­ka lin­jal­la tarvi­taan nyt auto tai kak­si enem­män. Vähäis­es­tä joukkoli­iken­teen edus­ta ei siis ole kyse.

Reit­tiä on siis oikaista­va tai on kek­sit­tävä toinen vaihtoehto.

Paras toinen vai­h­toe­hto olisi lakkaut­taa koko lin­ja 506 ja kor­va­ta se ratikkalin­jal­la Munkkiniemestä Pasi­lan kaut­ta Ara­bi­aan. Uut­ta kiskoa tarvit­taisi­in vain Pasi­lan ja Kumpu­lan välil­lä pitkin van­haa rautatielin­jaa. Tämäkään ei olisi ylimääräi­nen investoin­ti, kos­ka välille suun­nitel­laan joka tapauk­ses­sa Kalasa­ta­man ratikkare­it­tiä. Lin­jaa voisi jatkaa myös Viikki­in, jonne alun perin oli tarkoi­tus vetää kutosen ratik­ka. Sen reitin var­rel­la Viikissä oli kai jotain suo­jelu­on­gelmia, joi­ta en tunne tarkem­min.  Tämä mak­saisi tiue­tysti paljon enem­män. Otanie­mi jäisi lin­jas­ta sivu­un, mut­ta sin­nehän tulee metro.

Asukkaat ovat esit­täneet pikkubus­sia Pasi­lan ja Kumpu­lan välille. Min­ulle tämä suun­nitel­ma ei ole oikein auen­nut: mik­si pikkubus­si olisi isoa bus­sia nopeampi, jos se kuitenkin kiertää ole­mas­sa ole­vaa katu­verkkoa pitkin? Mitä siinä vai­h­toe­hdos­sa tehdään lin­jalle 506? Ehkä joku aloit­teen tek­i­jöistä voisi valaista.

Esil­lä on ollut kak­si vai­h­toe­htoa, kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton esi­tys vetää lin­ja van­haa ratal­in­jaus­ta pitkin, jol­loin se ei kiipeäisi Kumpu­lan kam­puk­selle, vaan sinne pitäisi kiivetä lihasvoimin ja Kaupung­in­hal­li­tuk­sen esi­tys Pietari Kalmin kadun jat­keesta läpi Kumpu­lan laak­son puis­ton. Pietari Kalmin kadun jatkami­nen nopeut­taisi yhteyt­tä viidel­lä min­uu­til­la ja ratal­in­jaus selvästi enem­män, mut­ta pysäk­ki olisi siis mäen alla.

kumpulanlaakso2

Olen piirtänyt reitit satel­li­it­tiku­vaan käsi­varais­es­ti, joten ne eivät ole tarkko­ja. Kumpu­lan kam­pus on kuvas­sa ylhääl­lä oikeal­la ja Vallilan siir­to­la­pu­u­tarha-alue ratal­in­jauk­sen alapuolella.

Näistä kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta on help­po vali­ta. Pietari Kalmin tie vau­ri­oit­taa Kumpu­lan­laak­son puis­toa ja ratal­in­jaa aja­vat bus­sit häir­it­sevät siir­to­la­pu­u­tarhan rauhaa. Kumpu­lan­laak­so vau­ri­oituu bus­sire­itistä paljon pahem­min kuin Vallilan­laak­so ratal­in­jan asfal­toimis­es­ta. Hai­tan kär­si­jöitä Kumpu­lan­laak­sos­sa on paljon enem­män ja ympärivuo­tisem­min kuin siir­to­la­pu­u­tarhas­sa. Puis­ton rauha on asukkaille oikeus, siir­to­la­pu­u­tarhamökissä kan­takaupungis­sa on vähän jopa etuoikeu­den makua. Vielä viime vuon­na rataa pitkin jyris­tivät die­sel­ve­turin vetämät tavara­ju­nat Som­pasaaren sata­maan, eivät tosin tietenkään aivan yht­enään. Siir­to­la­pu­u­tarhan rauha menee joka tapauk­ses­sa kalasa­ta­man ratikkalin­jan myötä. Sik­si tun­tu­isi jär­jet­tömältä lait­taa alueen läpi kak­si yhteyt­tä, kun yhdel­läkin pärjättäisiin.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton ehdo­tus oli paljon parem­pi kuin kaupung­in­hal­li­tuk­sen lau­takun­nalle määräämä vaihtoehto.

Täl­lainen kaupung­in­hal­li­tuk­sen käsky­tys on niin harv­inainen, etten 24 vuo­den val­tu­us­tokoke­muk­ses­ta huoli­mat­ta tiedeä, onko lau­takun­nan mah­dol­lista jät­tää käsky toteut­ta­mat­ta. Jos Khs pitää pään­sä, se voi aina ottaa lau­takun­nan päätlk­sen itselleen. Sik­si halu­aisin keskustel­la tästä KSV:n lin­jauk­ses­ta kompromissina.

58 vastausta artikkeliin “Pietari Kalmin katu: ongelman määrällistämistä”

  1. “Asukkaat ovat esit­täneet pikkubus­sia Pasi­lan ja Kumpu­lan välille. Min­ulle tämä suun­nitel­ma ei ole oikein auen­nut: mik­si pikkubus­si olisi isoa bus­sia nopeampi, jos se kuitenkin kiertää ole­mas­sa ole­vaa katu­verkkoa pitkin?”

    Jos se menisi Limin­ganti­etä? Hait­ta sekin, mut­ta ehkä ei kohtu­u­ton? Onhan sil­lä kadul­la nytkin autoli­iken­net­tä. Mäkelänkadul­ta kek­sitään var­masti jokin näp­pärä yhteys Pasi­lan ase­malle. (Pari viikkoa sit­ten Osmo muuten itsekin ehdot­ti pikkubus­sir­atkaisua.) Kat­sot­taisi­in asi­aa uudelleen sit­ten kun ratik­ka kul­kee nyky­istä raidelin­jaa. 506 voisi ajaa samoin kuin nyt.

  2. Se näp­pärä yhteys Mäkelänkadul­ta Pasi­lan ase­malle voisi olla seiskan ratikkakisko­ja pitkin. En nyt osaa visu­al­isoi­da risteystä kovin tarkasti mut­ta tuskin tämä mah­do­ton idea olisi?

  3. Osmo,

    ehdo­tuk­sesi on hyvä, mut­ta sel­l­ainen kor­jaus, että se ei ole sama jota KSV esit­ti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle 18.12.2008.

    Tuol­loin hylä­tyssä ehdo­tuk­ses­sa katu kään­tyi Hämeen­tien sil­lan vier­essä 180 astet­ta takaisin län­teen ja kiemurteli siitä ylös mäelle Nylan­der­in­puis­ton hal­ki. 506 siis oli tarkoi­tus lait­taa kiertämään Kumpu­lan­mäen kaut­ta ja lin­ja tuskin olisi ollut nopeampi kuin Pietari kalmin kadun vas­tustet­tua jatket­ta pitkin.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan esityslistalta:
    “Vas­taa­va yhteys on suun­nitel­tu Vallilan­laak­soon johta­mal­la joukkoli­iken­teelle varat­tu katu kulke­maan Pietari Kalmin kadul­ta Kumpu­lan kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan pää­sisäänkäyn­nin kohdalle ja siitä edelleen Jyrängön­tielle ja alas rauta­tien paikalle.”

    Itse esi­tys: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-12–18_Kslk_37_El/DFCED363-9C74-45F4-8111-B9019B64F96A/Vallilanlaakson_joukkoliikennekatua_koskeva_asemak.html

    Tässä esi­tys­listal­ta löy­tyvät kar­tat ja havaintokuvatkin:
    http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/P__t_ksenteko/HelaContentKsv&xml=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-12–18_Kslk_37_El/main.xml&xsl=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/mainSuomi.xsl&CACHEPARAM=Ksv%202008–12-18%20Kslk%2037%20El

    Sin­un ehdo­tuk­sesi on parem­pi kuin tuo ehdo­tus, ei kan­na­ta sotkea niitä toisiinsa.

    Itse kan­natan eniten idea ratikkalin­jan kehit­tämis­es­tä ensin nyky­isille kiskoille alka­en syksyl­lä 2009 ja sit­ten oikais­tu­ille kiskoille laak­son poh­jaa myöten. Siitä laa­jen­net­taes­sa 506:n voisi pikkuhil­jaa kor­va­ta kokon­aan, eikä sen parem­min Kumpu­lan- kuin Vallilan­laak­soonkaan tarvit­sisi vetää asfalt­tia, vaan pelkkä ruohorata. 

    Tämä tietysti on pelkkä maal­likkomielipi­de (Vallilan asukkaana) ja voi olla että en ole hok­san­nut jotain oleel­lista tekijää.

  4. Kivekäs: “Itse kan­natan eniten idea ratikkalin­jan kehit­tämis­es­tä ensin nyky­isille kiskoille alka­en syksyl­lä 2009 ja sit­ten oikais­tu­ille kiskoille laak­son poh­jaa myöten.” Sturenkadun lin­ja on var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto pikkubus­sille. Mut­ta onko­han se tarpeek­si nopea ja miel­lyt­tävä kam­puk­sen ihmisille — ettei nyt menisi liikaa aikaa ja kyyti olisi miel­lyt­tävää? Ja onko tämä han­ke taloudel­lis­es­ti ja hallinnol­lis­es­ti han­kalampi? Oli miten oli, vai­h­toe­hto­ja nyky­isille suun­nitelmille löytyy.

  5. Kaupunki­rakenne on muut­tunut paljon sit­ten Helsin­gin perus­tamisen. Puis­toalueista on naker­ret­tu pala­sia sairaaloi­ta, jäähalle­ja ja asun­to­jakin varten. Kaupun­gin kas­vaes­sa ja tiivistyessä puis­toaluei­ta ja met­siä on jäänyt han­kali­in paikkoi­hin. Kun niiden määrä on vähen­tynyt, niitä luon­nol­lis­es­ti puo­lus­te­taan entistä tarkemmin.
    1800-luvul­la oli yleistä että kaupunkisu­un­nit­telus­sa katu­ja ja puis­to­ja raken­net­taes­sa puret­ti­in van­hat talot tieltä. Vielä 2000-luvul­la esim. Barcelonas­sa pure­taan van­ho­ja talo­ja puis­to­jen ja torien tieltä. Mik­sei Helsingis­sä voitaisi tehdä niin, että raken­netaan tie tai talo­ja pus­ton tilalle siel­lä mis­sä se on järkevää kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti ja kom­pen­saa­tiona pure­taan läheltä talo­ja ja tehdään puis­toa tilalle?

  6. Ettei tuos­sa kisko­jen vien­nis­sä Hämeen­tieltä ratal­in­jalle län­sikaut­ta tulisi korkeusero ja kaar­resäde vas­taan? Mut­ta joka tapauk­ses­sa, ehdo­tus on hyvä kun­han kevyen liiken­teen väylää alas mäeltä paran­netaan. Jos siinä Kumpu­lan por­tis­sa on joku kaavaon­gel­ma niin kuin tääl­lä todet­ti­in, niin lau­takun­ta voisi hoitaa sen kuntoon.

    Se vitosratik­ka Munkkiniemeen saak­ka tarvi­taan myös Pasi­la — Meilahti välin takia. 58 ja muut bus­sit ovat tupat­en täyn­nä tuol­la välil­lä työ­matkali­iken­teessä. Lisäk­si bus­sit juut­tuvat ruuhki­in Nor­den­skjiöldinkadul­la, ratikalla taas olisi käytän­nössä koko matkan omat kiskot.

    Viikin ratikan luon­non­suo­jelu­on­gel­ma lie­nee se että Hämeen­ti­etä ei voi lähempänä Viikkiä lev­en­tää kun itäpuolel­la on luon­non­suo­jelu­alue. Tämä on täysin pseu­do-ongel­ma, autoli­iken­teen kannal­ta tuo pätkä on täysin turha ja vähän käytet­ty, kun vier­essä on moot­tori­tie, eli siitä voi ihan hyvin tehdä vaik­ka joukkoliikennekadun.

    1. Ilmeis­es­ti tietoni ympäristöri­s­tiri­idas­ta oli väärä. Se ongel­ma on raha. Mat­ka Viik­istä Ara­bi­an­ran­taan on aika pitkä, eikä sil­lä välil­lä ole yhtey­delle käyt­töä. Tämä taas tietysti nopeut­taisi spåran kulkua.

  7. Vielä tuli sel­l­ainen vil­li idea, että entä jos tuonne Kumpu­lan mäelle nous­taisi­in tun­nelis­sa sieltä rautatie-lin­jauk­selta. Siis n. 300m tun­neli Jyrängön­tien ja rauta­tien risteyk­ses­tä Pietari Kalmin kadulle. Nousua tulisi n. 20m joten ei pitäsi olla liian jyrkkä ja tun­nelis­sa katu olisi help­po pitää sulana ja kuivana.

  8. Ode: “Paras toinen vai­h­toe­hto olisi lakkaut­taa koko lin­ja 506 ja kor­va­ta se ratikkalin­jal­la Munkkiniemestä Pasi­lan kaut­ta Arabiaan.” …
    “Lin­jaa voisi jatkaa myös Viikki­in, jonne alun perin oli tarkoi­tus vetää kutosen ratik­ka.” … “… ongel­ma on raha. Mat­ka Viik­istä Ara­bi­an­ran­taan on aika pitkä, eikä sil­lä välil­lä ole yhtey­delle käyt­töä. Tämä taas tietysti nopeut­taisi spåran kulkua.”

    Mikä kos­kee väliä Ara­bi­an­ran­ta — Viik­ki, kos­kee käsit­tääk­seni myös väliä Munkkinie­mi — Otanie­mi. Siinä se viis­sa­taaku­u­to­nen sit­ten olisikin.

    Kuu­sisaa­res­sa olisi kyl­lä vähän run­not­ta­va, jot­ta rata kun­nol­la mah­tu­isi. Mut­ta se taas on val­in­takysymys. Autoille hidas­teet ja ahtaim­mil­laan yksikaistaiset pätkät niin kuin pie­nil­lä sil­loil­la ennen van­haan. Reitin bus­sit voitaisi­in kokon­aan kor­va­ta ratikoil­la. Sitä pait­si tont­ti­maatakin on joskus lunastet­tu kaduk­si, kun auto­jen mah­tu­mis­es­ta on ollut kysymys.

  9. Kart­taakin kat­so­ma­l­la on aika help­poa olla Pietari Kalmin kadun rak­en­tamisen puoles­ta. Poikit­tais­lin­jo­ja ei valitet­tavasti voi nykyisen katu­verkon avul­la tehdä, kadut puut­tuvat — tai ovat hyödyt­tömiä joukkoli­iken­teen kannal­ta, kuten Hakamäen­tie tai Met­sälän­tie — oikeas­t­aan suurelta osalta Kehä I:kin.

    Valitet­tavasti niin Oden kuin mon­en muunkin vihreän Pietari Kalmin katu ‑mielip­iteis­sä on selit­te­lyn makua: ollaan joukkoli­iken­teen paran­tamista vas­taan, mut­ta yritetään kek­siä seli­tyk­siä asialle. Niin eduskun­ta- kuin kun­nal­lis­vaaleis­sa keskustel­lessa vaa­liko­juil­la sai paljon suorem­man seli­tyk­sen use­am­mal­takin vihreältä kaupunkipoli­itikol­ta, myös yhdeltä entiseltä min­is­ter­iltä: Vihreät eivät uskalla kan­nat­taa asioi­ta, mitä asukasy­hdis­tys hei­dän tukialueel­laan vastustaa.

    Kum­ma jut­tu, että ihmis­ten rantasauno­jen pakkol­u­nas­tus “rantaraitin” rak­en­tamisek­si Espoos­sa saa Vihreät kehu­maan hienoa päätöstä, mut­ta yhden joukkoli­iken­nekadun rak­en­t­a­mi­nen puis­ton hal­ki ei. Seli­tys lie­nee se, että Espoon kul­ta­ham­mas­ran­nikon ranta­tont­tien asukkaat eivät ole Vihrei­den ydinäänestäjäjoukkoa, Kumpu­lalaiset sen sijaan ovat.

  10. Jot­ta Viikin ratikan ongel­ma on raha? Viitisen kilo­metriä ratikkarataa valmi­iseen väylään käytän­nössä ilman pysäkke­jä ei liiken­nein­vestoin­timit­takaavas­sa mak­sa juuri mitään.

    Tuo Lah­den­tien suun­ta eli se kuudes sor­mi on ongel­malli­nen ja siihen ei oikeasti ole kuin kak­si ratkaisua, bus­sit ja ehkä ratik­ka. Sen mik­si metro, kus­tan­nusten lisäk­si, tuonne ei tule toim­i­maan voi selit­tää kahdel­la esimerkillä:

    Mihin ihmeeseen Viikin metroase­ma sijoitet­taisi­in? Jot­ta siinä olisi järkeä sen pitäisi palvel­la Viikkiä, Latokar­tanoa ja miel­lään Pih­la­jamäkeä. En kek­si sel­l­aista pis­tet­tä joka olisi jotenkin järkevän käve­lyetäisyy­den päässä edes suurim­mas­ta osas­ta asun­to­ja, alue on liian hajanainen ja moot­tori­tie halkoo sen.

    Liityn­täli­iken­teessä jostain Pih­la­jamäestä taas ei ole juuri järkeä. Etäisyys keskus­taan on niin lyhyt että suo­ra bus­si on kirkkaasti nopeampi ja vai­vat­tomampi kuin liityn­täbus­si + vai­h­to + metro, metron nopeud­es­ta on iloa pidem­mil­lä matkoil­la ja tiheästä vuorovälistäkään ei ole mitään hyö­tyä kun liityn­täbus­si ei ole yhtä tiheä. Ja mitäköhän Jakomäen tai Haku­ni­lan bus­si­matkus­ta­jat tykkäi­sivät siitä että pitäisi vai­h­taa nopeas­ta ja suo­ras­ta bus­sista metroon Viikissä? Näkee­hän tämän Heikin­laak­sos­sakin, HKL:n mallien mukaan ihmiset ajaa 75:lla Puis­to­laan ja vai­h­taa junaan, tosi­asi­as­sa ihmiset kulke­vat 75:lla suo­raan keskustaan.

    Jos niistä bus­seista halu­taan eroon, niin mielestäni ain­oa vai­h­toe­hto on pikaratik­ka, ja olen senkin suh­teen vähän skepti­nen Latokar­tanos­ta pohjoiseen. Erot­ta­mi­nen muus­ta liiken­teestä ei ole ongel­ma kun on se Lah­den moot­tori­tien maakäytävä, mut­ta liiken­nöin­tilogi­ik­ka on. Jot­ta yhteys olisi nopea esim. Jakomäestä, niin sen ratikan pitäisi pysähtyä Jakomäessä tiheästi ja jatkaa sit­ten mah­dol­lisim­man vähin pysähdyksin kan­takaupunki­in saak­ka. Tehtävis­sä, mut­ta HKL-tyyli­in ratikkapysäk­ki kol­men­sadan metrin välein ei, ja väestö- eli matkus­ta­jati­heys on sen ver­ran pieni että vuorovälistä tulee pitkä.

  11. Osmoko itse kysyi tässä keskustelus­sa: “Asukkaat ovat esit­täneet pikkubus­sia Pasi­lan ja Kumpu­lan välille. Min­ulle tämä suun­nitel­ma ei ole oikein auen­nut: mik­si pikkubus­si olisi isoa bus­sia nopeampi, jos se kuitenkin kiertää ole­mas­sa ole­vaa katu­verkkoa pitkin? Mitä siinä vai­h­toe­hdos­sa tehdään lin­jalle 506? Ehkä joku aloit­teen tek­i­jöistä voisi valaista.”

    Kun nyt olen tuon aloit­teen alullepani­ja, niin yritän­pä valaista. Anteek­si etukä­teen, että vaik­ka asia sinän­sä on perin yksinker­tainen, sen yksinker­taisu­u­den osoit­ta­mi­nen ei ole.

    1. Oleel­lista ei ole pikkubus­si, vaan uusi lin­ja sinän­sä. Lin­jal­la ei olisi välipysäkke­jä, jol­loin Kumpu­lan­mäen kam­puk­sen ja Pasi­lan ase­man väli­nen mat­ka-aika kutis­tu­isi suun­nilleen saman ver­ran kuin se kutis­tu­isi tiedelin­jan siir­rol­la uudelle reit­ille, uudelle kadulle. Tes­ti­a­jois­samme mat­ka-aika on ollut noin 8 min­u­ut­tia, 4 min­u­ut­tia vähem­män kuin se laskelmis­sa käytet­ty mat­ka-aika nykyisel­lä tiedelin­jan reit­il­lä, vaik­ka se ei edes käy mäel­lä. Paljon puhut­tu 5 min­u­ut­tia supis­tuu siten heti 1 min­u­ut­ti­in! Mut­ta se mat­ka-aikakaan ei ole käyt­täjän kannal­ta oleel­lis­in­ta, vaan se, että kun bus­si läh­tee aikataulun mukaises­ti päätepysäkeiltä, matkus­ta­jil­ta jää pois odot­telu­ai­ka, joka on varat­ta­va sil­loin, kun yrit­tää saa­da itsen­sä ohikulke­van pitkän lin­jan kyyti­in. Ajat­tele olevasi töis­sä tai opiskele­mas­sa kam­puk­sel­la: voit tehdä hom­mi­asi tasan tiet­tyyn kel­lon­lyömään, jon­ka jäl­keen tiedät ehtiväsi tiet­tyyn bus­si­in. Mikään pitkän lin­jan nopeut­ta­mi­nen ei auta niin paljoa. MIKSI SIIS RAKENTAA UUSI KATU RATKAISEMAAN ASIAA, JOKA ON HELPOMMIN RATKAISTAVISSA MUUTOIN?

    2. Pikkubus­sil­la on vaan mah­dol­lista saa­da vielä lisäar­voa. HKL:n kalustopääl­likön mukaan bus­si­malli, jota Jouko-liiken­teessä käytetään, pystyy aja­maan Kumpu­lan mäet ilman katu­i­hin raken­net­tavia läm­mi­tysjär­jestelmiä. JOS palve­lu­tarpeen tyy­dyt­tämiseen riit­tää pikkubus­si, läm­mi­tys­ra­hat säästyvät — ilmas­toakin säästetään. JOS matkus­ta­jia on niin paljon, että tarvi­taan iso bus­si, sil­loinkin joudu­taan läm­mit­tämään nyky­isiä katu­ja käyt­tämäl­lä vain YKSI mäki, ei kah­ta kuten tähän asti­sis­sa ratkaisu­is­sa. Tai jopa kolmea, jos lin­ja 55:kin siir­ret­täisi­in kiertämään Kumpu­lan­mäen kaut­ta, kuten HKL-liike­laitok­sen johtokun­nalle nyt on ehdotettu.

    3. Mitä tehdään tiedelin­jalle 506? Sitä on ensisi­jais­es­ti toiv­ot­tu nopeutet­tavak­si. Esim. Viikin ja Pasi­lan ase­man väli­in kuluu liikaa aikaa. Uusi katuhan ei juurikaan tuo­ta mat­ka-aikaa lyhen­nä, kos­ka se edel­lyt­tää sitä, että lin­jan on kier­ret­tävä Kumpu­lan­mäen kaut­ta. Vaik­ka lyhen­täisikin, sama lyhen­nys saadaan, jos halu­taan, kar­si­mal­la tiedelin­jal­takin välipysäk­it Kumpu­lan­mäen ja Pasi­lan ase­man väliltä pois! Joku voi sanoa, että tylyä niille, jot­ka käyt­tävät tiedelin­jaa Koske­lantien var­rrel­la. Niin­pä, mut­ta heiltähän Pietari Kalmin kadun reit­tikin veisi lin­jan pois. MIKSI SIIS PITÄISI RAKENTAA UUSI KATU RATKAISEMAAN ASIAA, JOKA ON HELPOMMIN RATKAISTAVISSA MUUTOIN?

    4. Kun siis puhutaan Pietari Kalmin kadun jat­keesta osana poikit­tais­li­iken­teen kehit­tämistä, ollaan harhapolul­la. Kuten edel­lä totesin, tiedelin­jan nopeut­tamiseen ei uut­ta kat­ua tarvi­ta. Se olisi hukkain­vestoin­ti. Mut­ta millekään muullekaan lin­jalle uud­es­ta kadus­ta ei olisi hyö­tyä, kos­ka sille päästäk­seen lin­ja jou­tu­isi kiertämään Kumpu­lan­mäen kaut­ta! Eikähän sille sik­si ole mui­ta lin­jo­ja mis­sään vai­heessa suun­nitel­tukaan. Pietari Kalmin kadun jat­keesta tulisikin ensim­mäi­nen katu, joka kaut­ta aikain on raken­net­tu vain yhtä bus­sil­in­jaa varten! Ja kuten edel­lä todet­tu, sitäkin varten turhaan. Mikään JOUKKOli­iken­nekatu se ei ainakaan olisi.

    5. Maini­tun pik­abus­siy­htey­den taloudelli­nen logi­ik­ka on aika auko­ton. Jos lin­jan käyt­täjiä on niin paljon, kuin on annet­tu ymmärtää, lin­ja on jo sinän­sä kan­nat­ta­va. Jos ei ole, voidaan tode­ta, että uuden kadunkaan rak­en­t­a­mi­nen ei voi olla kan­nat­tavaa. Kaikissa tapauk­sis­sa lin­jan KOKEILU ennen muista ratkaisu­ista päät­tämistä ei ole kaupungille minkään­lainen ris­ki. Mut­ta jos lin­ja osoit­tau­tuu toimi­vak­si, kaupun­ki säästää sen avul­la miljoonien euro­jen hukkain­vestoin­nit. Ja ennen kaikkea Kumpu­lan kar­tanon miljöö säästyy yht­enäisenä niin kam­puk­sen väen kuin kaikkien kaupunki­lais­tenkin käytössä.

    6. Esite­tyn uuden bus­sil­in­jan etu­ja on loputtomiin:
    — se säi­lyt­tää tur­val­lise­na yhden kaupun­gin vilkkaim­mista kevyen liiken­teen reit­tien risteyskohdista
    — se säi­lyt­tää tur­val­lisi­na kak­si asuinkat­ua, joil­la tähä­nas­tis­ten suun­nitelmien mukaan alka­isi bussiliikenne
    — se mah­dol­lis­taa yhden päiväkodin pysymisen nykyisel­lä paikallaan
    — se mah­dol­lis­taa kaupunki­lais­ten vil­je­ly­pal­sto­jen vil­je­lyn jatkossakin
    — JA TÄRKEÄ SEIKKA VARSINKIN KAIKILLE PÄÄTTÄJILLE: SE ESTÄÄ RISTIRIIDAN SYNTYMISEN KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄN HELSINGIN YLEISKAAVAN KANSSA!

    Kaiken kaikki­aan asi­as­ta tulee kaikissa keskusteluis­sa turhaan liian mon­imutkaisen tun­tu­inen. Kam­puk­selta on toiv­ot­tu tähän asti ennen muu­ta tasan yhtä asi­aa: suju­vam­paa yhteyt­tä Pasi­lan ase­malle. Sen ratkaisu on yksinker­taista heti, kun tarkastel­laan sitä ilman koplaus­ta tiedelin­jaan. Hoide­taan siis se kiireisin asia nyt pois alta, Osmo ja kumppanit. 

    Mui­ta kam­puk­sen toivei­ta, toivei­ta tiedelin­jan suh­teen ja toivei­ta muiden yhteyk­sien paran­tamis­es­ta voidaan sit­ten kat­soa ihan rauhas­sa niin, että ote­taan huomioon kaik­ki tule­vat suuret ratkaisut esim. van­han junaradan väylän käytöstä Kalasa­ta­man ja Pasi­lan väli­sis­sä yhteyk­sis­sä, Hakamäen tien perus­paran­nuk­sen jatkamis­es­ta Käpylästä tun­nelis­sa Lah­den väylälle, Pis­ara-radas­ta, Viikin met­ros­ta, uusista raiti­otielin­joista jne. 

    Kaupun­gin kannal­ta lie­nee tärkeää vält­tää virhein­vestoin­te­ja, joista on hyö­tyä vain väli­aikaises­ti. Koko tiedelin­jan mielekkyys joutuu joka tapauk­ses­sa tarkasteltavak­si Espoon metron valmis­tut­tua. Ei kukaan sen jäl­keen nouse Otaniemestä tiedelin­jaan päästäk­seen Kumpu­lan, Ara­bi­an­ran­nan tai Viikin kam­puk­sille, kun voi huraut­taa metrol­la Sörnäisi­in tai Kalasatamaan! 

    Nykyisel­lä tiedelin­jal­la on paljon tyy­tyväisiä käyt­täjiä, mut­ta he eivät suinkaan ole kulke­mas­sa kam­puk­selta kam­puk­selle. Ehkä kan­nat­taisikin jatkos­sa keskit­tyä hei­dän palvelemiseensa.

    Se, että uusi bus­sil­in­ja on todel­la harkit­tu ja vakavas­sa mielessä esitet­ty ratkaisu, tah­too hukkua asian ympärille syn­tyneeseen hula­balooseen. Toiv­ot­tavasti päät­täjät pystyvät kuitenkin otta­maan sen vakavasti ratkaisuna, joka tosi­aan palvelisi kaikkien osa­puolten etu­ja. Osmo, kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la on sen edis­tämiseen mah­dol­lisu­us, jos kaupung­in­hal­li­tus ei toh­di sitä helmikuisen päätök­sen­sä jäl­keen tehdä.

    Lop­pukysymys siis: kenen etua se ei palvelisi?

    Joka tapauk­ses­sa pyy­dän: älkää vas­tatko, että tässä nyt paikalliset asukkaat aja­vat omaa etu­aan. Se argu­ment­ti on kulunut puh­ki. En jak­saisi tätä kamp­pailua, jos kok­isin ole­vani vain oma­l­la asial­lani. Sen sijaan kamp­pailu KAIKKIEN edun vas­taista ratkaisua vas­taan tun­tuu mielekkäältä.

    Lisäti­etoa päivitetään jatku­vasti www-sivuille kumpula.info

    Kom­ment­te­ja sopii lähet­tää myös suo­raan kaupungi­nos­ale­htemme osoit­teeseen kumposti@yahoo.com Seu­raa­va numero on jo tekeil­lä. Edelli­nen Pietari Kalm ‑tee­manu­mero on luet­tavis­sa em. nettisivuilla.

  12. (Olen tain­nut kir­joit­taa vähän tois­es­ta kohdas­ta entistä rautati­etä eli Oulunkylästä, pahoittelut.)

    Kuulem­ma aiem­min Otaniemen bus­si jäi Munkkiniemen val­oristeyk­sessä turhan mon­ek­si min­uu­tik­si val­oi­hin odot­ta­maan kään­tymistä Otaniemen suun­taan, ker­too Otaniemessä opiskel­lut puolisoni. Tilanne lie­nee näin nykyisinkin.

    Ko. risteyk­sen kaut­ta jatkaa muis­taak­seni bus­si 503 tms. Otaniemeen, mikä edel­lyt­täisi vai­h­toa ratikas­ta bus­si­in han­kalan oloises­sa risteyk­sessä, vaik­ka vai­h­don voi tehdä aiemminkin.

    (Mik­si ko. risteyk­sen raiti­otie ei voisi haa­rautua myös Munkkivuoreen, mikä helpot­taisi ruuhkas­sa istu­mista. Munkkivuoren bus­si matelee ruuh­ka-aikana; käsit­tääk­seni Munkkivuoren kupeessa Niemen­mäessä on asun­to­ja sairaan­hoito­henkilöstölle. Yhteys Meilah­teen ym. paranisi.)

    Esit­tämäl­läsi viidel­lä min­uu­til­la on väliä etenkin ruuhk­abus­sis­sa, hyvä idea.

  13. Tuo­mo Heikko­la: Ehdo­tuk­sesi on erit­täin huono, kos­ka se palvelee vain Kumpu­lan kam­puk­sen väkeä ja vain hei­dän yhteyk­siään Pasi­laan. Entäpä Meilahdes­ta Kumpu­laan pistäy­tyvät opiske­li­jat, tutk­i­jat ja opet­ta­jat? Tai Arabiasta/Viikistä Meilahteen?

    Tiedelin­ja on järkevä juuri monipuolise­na kam­pusten yhdis­täjänä. Ei ole Kumpu­lan asukkaiden asia päätel­lä, miltä kam­puk­selta pitää päästä mille.

    Siinä olet sinän­sä oike­as­sa, että Pietari Kalmin katu ei tule ole­maan ain­oa asia, mitä 506:lle pitää tehdä. Se vaan on tärkeysjärjestyk­sen yläpäässä. Myös Pasi­la-Meilahti-Otanie­mi ‑väliä pitää saa­da nopeutet­tua reip­paasti. Ja Ara­bia-Kumpu­la ‑väliä.

    Sen sijaan kaikille van­han ratal­in­jauk­sen kan­nat­ta­jille on yksi hyvä kysymys: miten olisi tarkoi­tus bussien pääsy rat­apo­h­jalle jär­jestää? Rata on ker­roksen ver­ran katu­ta­son ala­puolel­la Pasilassa…

  14. Jan­tunen, Mäkelänkadun yli ja seiskan reit­tiä Pasi­laan. Van­han ratatun­nelin käyt­tö on kiehto­va aja­tus, mut­ta ei sitä tässä yhtey­dessä ole ehdotet­tu. Ongel­ma on taso­eron lisäk­si se että se on ase­mas­ta vähän turhan kaukana.

    Pikkubussin ongel­ma taas on se että miniyk­siköil­lä liiken­nöin­ti on kallista kun kul­jet­ta­ja mak­saa ihan saman ver­ran. Niille on paikkansa, mut­tei mielestäni tuol­laisel­la välil­lä jos­sa matkus­ta­jamäärät ovat suurehkot.

  15. Iiro Jan­tunen on oike­as­sa siinä, ettei nykyisel­lä tiev­erkol­la voi jär­jestää nopeaa poikit­taisy­hteyt­tä Pasi­lanase­malle. Käytän­nössä Kumpu­las­ta, Itä- ja Län­si-Pasiloista pitäisi men­nä läpi tun­nelis­sa. Töölön met­ros­ta ei ole apua siihen, kos­ka se on suun­nitel­tu vedet­täväk­si keskus­taan. Uusien tei­den rak­en­t­a­mi­nen on näköjään vaikeaa asukkaiden vas­tus­tuk­sen ja raken­nuskan­nan takia.

    Jos taas käytet­täisi­in raiti­o­tienä sata­ma­radan poh­jaa ja raken­net­taisi­in pysäk­ki alikulku­un, nyky­is­ten junara­to­jen alle, tarvit­taisi­in vainkulku junalai­tureille. Hin­ta-arvio­ta voisi laskea Rautatiease­malle ja Pasi­lanase­malle tehdy­istä aliku­luista. Korkeuserot eivät olisi esteenä viedä tuo­ta rataa Nor­den­skiöldinkadulle. Myöskään pil­ven­pi­irtäjä­su­un­nitel­mat eivät kär­si sil­lä van­hat vetu­ri­tal­lit ja Toralin­na on suo­jel­tu ja reitin voisi vetää niiden välistä.

  16. Tpyy­lu­o­ma: Ei sen bussin tuomi­nen van­hal­ta ratal­in­jal­ta Mäkelänkadullekaan ole help­poa, jos paikan pääl­lä käy paikkaa katsomassa.

  17. Osmo,

    Vas­taan omas­ta puolestani. Kumpu­lan­laak­soa suo­jel­e­va kansan­li­ike on ehdot­tanut pikkubus­seil­la liiken­nöitävää sukku­lal­in­jaa Pasi­lan ase­man ja Kumpu­lan­mäen välille sen vuok­si, että juuri tuon välin hitaut­ta on moitit­tu ongelmalliseksi. 

    Toisaal­ta maanti­eteen laitok­sel­la teh­dyn asuin­paikkatutkimuk­sen perus­teel­la näyt­tää siltä, että mon­et tule­vat kotoaan junal­la Pasi­lan ase­malle, mis­tä he tarvit­si­si­vat hyvän yhtey­den Kumpu­lan­mäelle. Siinä sukku­la­bus­siy­hteys Pasi­las­ta olisi nopea ja nopeasti käyt­töön otet­tavis­sa ole­va ratkaisu. (Ratkaisuna se voi puolestani jäädä tilapäisek­sikin, jos liiken­ney­htey­det muuten myöhem­min kehittyvät.)

    On ilmeistä, että asi­as­sa tarvi­taan ratkaisu­ja, jot­ka ovat toteutet­tavis­sa pikaises­ti. Ehdot­ta­masi raiti­olin­ja Munkkiniemestä Kalasa­ta­maan on sinän­sä erit­täin kan­natet­ta­va osaratkaisu, mut­ta se ei ole nopeasti toteutet­tavis­sa. Yhteytenä se sopisi esimerkik­si min­ulle erit­täin hyvin. Vaikut­taa kuitenkin siltä, että Kumpu­lan­mäel­lä työsken­televät ovat mukavu­u­den­haluisia ja heille sopii ain­oas­taan yhteys, joka vie hei­dät Kumpu­lan­mäelle läh­es ovelle saakka.

    Pikkubus­si on siis nopeasti toteutet­tavis­sa ole­va, edulli­nen ja viher­aluei­ta säästävä ratkaisu Pasi­lan ase­man ja Kumpu­lan­mäen välisi­in liiken­neon­gelmi­in. Sen ei ole tarkoi­tus kor­va­ta lin­jaa 506, vaan täy­den­tää sitä. Myös lin­jaa 506 käyt­tävien kokon­ais­mat­ka-aikaa voidaan nopeut­taa huo­mat­tavasti ilman kallista ja kiis­tel­tyä Pietari Kalmin kadun rak­en­tamista. Kokon­ais­mat­ka-aikaa lyhen­täisi eniten nyky­is­ten har­vo­jenh vuorovälien (ruuh­ka-aikanakin 15 min­u­ut­tia) tihen­tämi­nen, sil­lä har­vat vuorovälit aiheut­ta­vat käytän­nössä odot­tamista. Lisäk­si har­vat vuorovälit ovat eräs tek­i­jä vaikut­ta­mas­sa siihen, että ihmiset siir­tyvät enem­män yksi­ty­isauto­jen käyttäjiksi.

    Tärkein­tä Kumpu­lan­laak­soa ja Vallilan­laak­soa koske­viss­sa liiken­nesu­un­nitelmis­sa on kuitenkin se, että laak­so suo­jel­laan kaduil­ta (laak­son suo­jelemisen tah­to on selvästi osoitet­tu voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa). Hyvin maise­moitu raiti­olin­ja esimerkik­si Osmon ehdot­ta­mal­la taval­la reititet­tynä on hyvä ratkaisu, mut­ta se ei ole heti toteut­tavis­sa, kuten Kumpu­lan­laak­soa puo­lus­ta­van kansan­li­ik­keen ehdot­ta­mat vaihtoehdot.

  18. Iiro Jan­tunen kir­joit­ti 30.3.2009 kel­lo 9:32

    “Tuo­mo Heikko­la: Ehdo­tuk­sesi on erit­täin huono, kos­ka se palvelee vain Kumpu­lan kam­puk­sen väkeä ja vain hei­dän yhteyk­siään Pasi­laan. Entäpä Meilahdes­ta Kumpu­laan pistäy­tyvät opiske­li­jat, tutk­i­jat ja opet­ta­jat? Tai Arabiasta/Viikistä Meilah­teen? Tiedelin­ja on järkevä juuri monipuolise­na kam­pusten yhdis­täjänä.” Ei ole Kumpu­lan asukkaiden asia päätel­lä, miltä kam­puk­selta pitää päästä mille.”

    Ehdo­tuk­sen tarkoi­tus onkin juuri ratkaista vain se asia, jota yliopis­to ja Ilmati­eteen laitos ovat ensisi­jais­es­ti vaati­neet, eli Kumpu­lan kam­puk­sen ja Pasi­lan väli­nen suju­va yhteys. 

    Erit­täin aiheelli­nen on kysymyk­sesi, että entäpä muut yhteystarpeet? Niitä sopii miet­tiä paran­net­tavak­si ja mon­en­laisia vai­h­toe­hto­ja on esi­in heit­el­tykin. Mut­ta Pietari Kalmin kadun jatke ei auta tiedelin­jaa kokon­aisuute­na, kuten on toden­nut kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to lausun­nos­saan (esi­tys­lista ks-lau­takun­nan kok­ouk­selle 12.1.2006):

    “Tiedelin­jan viem­i­nen Kumpu­lan­mäelle ei lyhen­täne keskimäärin tiedelin­jan käyt­täjien mat­ka-aiko­ja, kos­ka alueen läpi kulkeville matkus­ta­jille mat­ka-ajat osin kas­vaisi­vat mutkikkaan reitin ja lisäpysähdys­ten vuoksi.”

    Juuri sik­si tiedelin­jan suju­voit­tamisek­si täy­tyy miet­tiä mui­ta keinoja.

    Jan­tunen kir­joit­ti myös: “Ei ole Kumpu­lan asukkaiden asia päätel­lä, miltä kam­puk­selta pitää päästä mille.” 

    Nimeno­maan! Juuri sik­si tääl­lä on nyt lähdet­ty siitä, että ei yritetäkään kiistää kam­puk­sen laitosten ilmaisemien tarpei­den oikeu­tus­ta, vaan etsit­ty ratkaisua hei­dän ehdoil­laan. Aiem­min­han tääl­lä mon­et nau­reske­li­v­at sille, että onko se nyt niin kamalaa nous­ta nyky­isiltä pysäkeiltä mäelle, kun asukkaat itsekin pystyvät kävelemään. Mut­ta enää ei ole nau­reskel­tu, vaan otet­tu tosis­saan, että mäel­lä käy niin suuri joukko ihmisiä, että kyl­lä yhteyk­sien paran­t­a­mi­nen on aiheellista.

    Aika mon­et — eikä vähiten laitosten väki ja päät­täjät — tun­tu­vat tar­rautuneen uuden kadun rak­en­tamiseen käsit­tämät­tömän tiukasti. Onko suo­ma­laiselle mah­do­ton­ta uskoa, että joku yrit­tää tosis­saan ajatel­la muu­takin kuin omaa etua ja etsiä ratkaisua, joka olisi kaikin puolin hyvä?

    Yleinen ajat­te­lu­ta­pa ei tai­da sit­tenkään olla paljon muut­tunut van­hoista ajoista. Viher­alue on yhä vain maa­ta, jota ei vielä ole raken­net­tu. Jos pitäisi päästä jonkun talon toiselle puolelle mah­dol­lisim­man jou­tu­isas­ti, ei kenenkään mieleen tule, että raken­netaan­pa katu sen talon läpi. Mut­ta jos pitää päästä puis­ton toiselle puolelle joutuisasti…

  19. anonyy­mi kir­joit­ti 30.3.2009 kel­lo 10:55:

    “Iiro Jan­tunen on oike­as­sa siinä, ettei nykyisel­lä tiev­erkol­la voi jär­jestää nopeaa poikit­taisy­hteyt­tä Pasi­lanase­malle. Käytän­nössä Kumpu­las­ta, Itä- ja Län­si-Pasiloista pitäisi men­nä läpi tunnelissa.”

    Tot­ta, Hakamäen­tien perus­paran­nus jatkuukin 2010-luvul­la suun­nitelmien mukaan itään päin nimeno­maan tietun­nelin rak­en­tamisel­la Kumpu­lan ali Lah­den­väylälle. Samoin toises­sa päässä Huopalah­den­tieltä Turun­väylälle. Vas­ta sit­ten se nopea poikit­taisy­hteys voidaan jär­jestää. Yksi Pietari Kalmin kadun pätkä on poikit­taisy­hteyk­sien paran­tamiseen todel­la mitätön ratkaisu. 

    Mut­ta Kumpu­lan kam­puk­sen ja Pasi­lan ase­man väliä voidaan nopeut­taa nyky­isil­läkin kaduil­la. Koea­jois­samme mat­ka-aika on ollut noin 8 min­u­ut­tia. Pietari Kalmin kadun suun­nitelmis­sa mat­ka-ajak­si on arvioitu tule­van 7 min­u­ut­tia! Mut­ta tois­tan vielä: suurem­pi hyö­ty käyt­täjälle tulee siitä, jos pysäkil­lä odot­telu­ai­ka saadaan minimoitua.

  20. on kiitet­tävää että Osmo on ottanut tämän asian vaka­van pohdin­nan alaiseksi. 

    Seu­raa­vat asi­at kan­nat­taisi huomioi­da asian suhteen

    Pietari Kalmin kadun jatke ei nopeu­ta tiedelin­jaa käytän­nössä yhtään kos­ka reit­timuu­tos kam­puk­sel­la vie suun­nilleen saman ajan kuin uuden kadun oikaisu. Lisäk­si jos huomioidaan tarvit­ta­vat muut esim ajoes­teet, reitistä tulee toden­näköis­es­ti hitaampi kuin aiemmin.

    Investoin­nit tähän vai­h­toe­htoon oli­si­vat ker­talu­on­toisi­na 2–3 miljoon­aa, lisäk­si jatkuvina kus­tan­nuksi­na katu­jen läm­mit­tämi­nen usei­den kuukausien ajan per vuosi

    Mikäli reit­tiä ajet­teisi­in Radan­rak­en­ta­jantielle, asukkaat käyt­täi­sivät kaik­ki val­i­tuskeinot tämän estämisek­si (kyseiselle osu­udelle voidaan lisätä raideli­iken­net­tä, mut­ta bus­sili­iken­teen päästöt ja sen mukana väistämät­tä seu­raa­va kon­trol­loima­ton yksi­ty­isautoilu ei saa asukkail­ta kannatusta)

    Bus­sikatu Vallilan­laak­soon on oikeasti kaikkein huonoin vai­h­toe­hto siinä muo­dos­sa kun sitä aiem­min esitet­ti­in, sen puis­toa tuhoa­va vaiku­tus on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin nyt esil­lä ole­van vai­h­toe­hdon (uuden kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan välit­tömässä läheisyy­dessä kulke­va sato­jen bussien ja tak­sien katu, sato­jen metrien pitu­inen melu­ai­ta keskel­lä laak­soa, val­ta­va tun­neli­raken­nel­ma Mäkelän uimakeskuk­sen kohdal­la, kus­tan­nusarvio ++10 miljoonaa)

    Cam­pus­si (minibus­si kampus-Pasila)olisi ehdot­tomasti kokeil­ta­va. Se ratkai­sisi kam­puk­sen väen nati­nan, samal­la tiedelin­jaa voitaisi­in nopeut­taa valo-ohjauksin, pysäkke­jä pois­tu­mal­la ja vai­h­toa Pasi­lan asem­mal­la minibus­si­in synkronoiden.

    Raiti­otie 5 (Ara­bia-Pasi­la) olisi aloitet­ta­va ainakin koemielessä, tämä lin­ja voitaisi­in myöhem­min oikaista Vallilan­laak­son kaut­ta kulke­vaa RAITIOLINJAA pitkin Pasi­lan ase­malle ja edelleen länteen.

    Kumpu­la-seu­ran minibus­sikokeilu ja esisu­un­nitel­ma raiti­oti­estä 5 on osoituk­sia että paikallisil­la ja muil­lakin asi­aan pere­htyneil­lä on järke­viä vai­h­toe­hto­ja tämän asian ratkaisemisek­si, eikä niis­sä ole kysymys asioiden vastustamisesta.

    Lopuk­si, Pietari Kalmin kadun jat­keel­la ei ole mitään tekemi­sistä poikit­taisen joukkoli­iken­teen nopeut­tamisen kanssa, se ei nopeu­ta sitä!!!!

  21. Tuo­mo Heikko­la: Edes mainit­se­masi tun­nelin­raken­nuk­sen jäl­keen ei Hakamäen­tie ole joukkoli­iken­teen kannal­ta hyödylli­nen. Joukkoli­ikenne tarvit­see yhteyk­siä, jot­ka kulke­vat väestökeskit­tymistä tois­t­en läpi toisi­in, kuten Odekin tuos­sa aikaisem­min mainit­si. Kehä I ja Hakamäen­tie eivät valitet­tavasti kuu­lu niihin, sen sijaan esimerkik­si Pietari Kalmin katu, Eliel Saarisen tie ja muut Bus­si-Jok­er­ille raken­netut kadut kuuluvat.

    Juhana Har­ju: Ei ole mukavu­u­den­halua vaan ihan nor­maalin palve­lu­ta­son vaa­timista, että mah­dol­lis­es­ti matkalaukku­jen kanssa liikku­va tutk­i­ja halu­aa nopeasti lähelle kohteen (kam­pus­raken­nuk­set) ovea, varsinkin ikävässä säässä. Varsinkin, kun pahim­mil­laan ylitet­tävänä on vielä koko Kus­taa Vaasan katu.

    Kumpu­lan kam­pus on odot­tanut joukkoli­iken­ney­hteyt­tä kam­puk­selle jo kol­mat­takym­men­tä vuot­ta. Mil­loin Helsin­ki saa asian järjestettyä?

  22. Viikon­lop­un HS kir­joit­ti tule­vaisu­u­den met­ro­su­un­nitelmista, yksi ehdo­tus oli raidey­hteys Pasi­las­ta Toukolan kaut­ta Viikki­in ja Itik­seen. Miten hyvin tuo palvelee Kumpu­lan kam­puk­selle liikku­mista? Pitänee vaan odot­taa vielä parikym­men­tä vuot­ta tätä yhteyttä.

  23. No niin,
    jos Kumpu­lan mäel­lä olisi ollut yliopis­tokam­pus kol­mat­takym­men­tä vuot­ta sit­ten, sinne olisi ehkä voitu rak­en­taa katu­ja mielin määrin. Kaa­van vahvis­tut­tua 1985 ei mäel­lä kuitenkaan ollut vuosikymme­neen kam­puk­ses­ta tietoakaan. Tässä sen näkee miten kaa­vat van­henevat ja joku viimeinen käyt­töpäivä niillekin pitäisi vih­doin saada.

  24. Bussien odotu­sai­ka on todel­lakin yksi ydinkysymyk­sistä. Kun lupail­laan ettei las­ten­tarhan ohi tai pyörä­tien poik­ki kul­je kuin dösä/15 min, niin se tarkoit­taa että yhteys Pasi­las­ta läh­tee vain 15 min välein. Itseasi­as­sa tuplas­ti harvem­min, kos­ka dösien pitäisi tul­la myös takaisin­päin. Melko huono paran­nus reit­ille, jon­ka reip­paasti kävellen tait­taa vartissa(etenkin kun se autotie tehdään vielä juuri sen käve­lyre­itin päälle!). Har­va jää odot­ta­maan edes kymmenek­si min­uu­tik­si, jos kävelee var­tis­sa, kos­ka bus­sil­lakin kestää vielä aikansa kulkea. Etenkin jos se menee noin hidas­ta reit­tiä. Oikeasti toimi­van julkisen liiken­teen tiheys on alle viisi min­u­ut­tia. Sekin kipurajoilla. 

    En myöskään näe järkevänä vallilan­laak­son lin­jan vetämistä busse­ja varten, vaik­ka voit­taakin Pietari Kalmin tien. Se on huonom­pi ja kalli­impi vai­h­toe­hto kuin raiti­olin­ja, joka häir­it­see vähem­män ympäristöä ja kul­jet­taa parem­min ihmisiä. Kak­sisu­un­taista raidet­ta voisi liiken­nöidä tehokkaasti ruuhka-aikaankin.

  25. Iiro Jan­tunen kir­joit­ti: “Ei ole mukavu­u­den­halua vaan ihan nor­maalin palve­lu­ta­son vaa­timista, että mah­dol­lis­es­ti matkalaukku­jen kanssa liikku­va tutk­i­ja halu­aa nopeasti lähelle kohteen (kam­pus­raken­nuk­set) ovea, varsinkin ikävässä säässä.”

    Tietääk­seni emme elä enää sää­ty-yhteiskun­nan ja priv­i­le­gioiden aikaa. Kumpu­lan­mäel­lä työsken­tele­vien ei ole asian­mukaista vaa­tia yhteisil­lä varoil­la kus­tan­net­tu­ja ‘ovelta ovelle’ ‑liiken­nepalvelui­ta. Muil­lakin työ­paikoil­la kaupungis­sa on aivan taval­lista, että kävel­lään 300 metriä pysäkille. Pieni työ­matkali­ikun­ta ei tee kenellekään pahaa. Se on vain ter­veel­listä yli­pain­on uhates­sa koko kansakuntaa.

  26. Antti, Hesar­il­la ja HKL:llä on pitkä perinne paperimetroista joiden­ka varaan en kauheasti lask­isi, esim.:

    “Helsin­gin metron sun­nit­telua aio­taan laa­jen­taa Töölön suun­taan. Alus­tavien suun­nitelmien mukaan lin­jaa jatket­taisi­in Kamp­ista Meilah­teen saakka..”
    HS — Kaupun­ki — 14.5.1999

    Niin san­ot­tu metroarke­olo­gia on myös kiehtovaa:
    “Pohjoiseen kään­tyvät röörin­tyn­gät metron suuaukon kohdal­la Sörnäi­sis­sä eivät ole syn­tyneet sik­si, että kra­pu­lainen insinöörin­re­tale olisi pitänyt työ­maakart­taa väärin päin ja alka­nut pora­ta kallio­ta vika­su­un­taan. Päin­vas­toin, Pasi­laan päin lähtevät muu­ta­man kymme­nen metrin mit­taiset tun­neli­na­lut on tarkkaan mietit­ty ja huolel­lis­es­ti louhittu.…

    “Pasi­lan tynkä ei ole ain­oa laat­u­aan. Osa metro­rak­en­tamisen varauk­sista odot­taa täl­läkin het­kel­lä käyt­töön ottoaan. Esimerkik­si Hakaniemen lai­turi­hallin län­sipuolel­la on valmi­ik­si louhit­tu samankokoinen tila, joka on varat­tu eteläisen ns. U‑metrolinjan ase­mak­si. Samoin Kampin lai­tu­ri­ta­son alle on valmi­ik­si kaivet­tu asema­hal­li, jonne johtaville liuku­por­taille on varat­tu tila nykyisen lai­turi­alueen keskikohdalta.”
    HS — Kaupun­ki — 6.8.1995

  27. “Kumpu­lan kam­pus on odot­tanut joukkoli­iken­ney­hteyt­tä kam­puk­selle jo kol­mat­takym­men­tä vuot­ta. Mil­loin Helsin­ki saa asian järjestettyä?”

    Oikein! Juuri tätä on ihme­tel­ty! Ja sitä sietää varsinkin kam­puk­sel­la asioivien ihme­tel­lä ja moit­tia niin kaupunkia kuin omien laitosten­sa johtoa, jot­ka nytkin taas ovat jar­rut­ta­neet sitä, että asi­as­sa olisi päästy nopeasti toimi­in. Taas pitää odot­taa jotain uuden kadun rak­en­tamista, kun lau­takun­ta oli jo päät­tänyt, että nyt ruve­taan lait­ta­maan yhteyk­siä kun­toon heti! Kaupun­ki olisi voin­ut jär­jestää yhtey­den aiko­ja sit­ten. Mut­ta joku ihme hirt­täy­tymi­nen joskus on tapah­tunut, että se yhteys täy­tyy jär­jestää han­kalim­man mah­dol­lisen vai­h­toe­hdon kaut­ta, eikä yksinker­taisim­man. Ja sama näytelmä näyt­tää vaan jatku­van. Tätä menoa nykyiset kam­pus­laiset ovat jo eläk­keel­lä ennen kuin mitään tapahtuu.

  28. @Tuomo Heikko­la: Kumpu­lan kam­puk­sen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien paran­tu­mis­ta­han on odotet­tu jo vaik­ka kuin­ka pitkään. Sitä kaikkien kannal­ta kaikkein paras­ta vai­h­toe­htoa voidaan pohdia ja jaaritel­la lop­ut­tomasti, aina löy­tyy vielä uusia ideoita ja vähän lisää paran­net­tavaa. On vain inhimil­listä, että jos­sain vai­heessa ihmis­ten kär­siväl­lisyys lop­puu, ja halu­taan että asialle tehdään edes jotakin, konkreet­tis­es­ti, lop­ut­tomaan suun­nit­telun sijasta.

    @Iiro Jan­tunen: Jos ei las­ke­ta kiihdytin­lab­o­ra­to­ri­o­ta, joka muut­ti Kumpu­laan 1981, niin varsi­nais­es­ti Kumpu­lan kam­pus syn­tyi kun sinne muut­ti Kemi­an laitos 1995. Sit­ten fysi­ik­ka 2001, matem­ati­ik­ka ja tilas­totiede ja tieto­jenkäsit­te­lytiede 2004, ja Ilmati­eteen laitos ja Mer­en­tutkimus­laitos 2005.

  29. Toinen metrolin­ja tulee aikanaan ratkaise­maan Kumpu­la-Pasi­la yhteysongel­man, mut­ta kyl­lä ennen sitä olisi hyvä tehdä selvästi nyky­istä parem­pi katu­ta­son ratkaisu, joka voi jäädä pysyväk­si metron tultuakin. 

    Raiti­olin­ja Ara­bia-Munkkinie­mi on mah­dolli­nen, mut­ta sekin vaatii rahoi­tus­ta niin paljon, että jää todenäköis­es­ti monien muiden jo pitem­mälle suun­nitel­tu­jen ratikka­hankkei­den jalkoihin.

    Pietari Kalminkadun han­ke on edelleen tutk­i­tu­ista vai­h­toe­hdoista paras.

    Toiv­ot­tavaa on, että Pasi­lan metro saadaan toteutet­tua nopeasti, mut­ta vuosikym­men siinä ainakin menee. Tiedelin­ja nykyisel­lä ja vielä oikaistul­lakin reit­il­lään jää aika pienen matkus­ta­ja­joukon yhtey­dek­si lin­jan hitau­den vuok­si. Viikin, Kumpu­lan, Meilah­den ja Otaniemen kam­puk­set saa­vat nopeat niiden väliset ja muut vai­vat­tomat yhtey­det metron myötä.

  30. Mik­si Helsingis­sä panos­te­taan edelleen mah­dol­lisim­man hyvi­in yhteyk­si­in keskus­taan, Töölön metro olisi kuudes sor­mi sormi­malli­in. Yli 70% matkoista niemelle tehdään jo julk­isil­la. Sen­si­jaan poikit­tais­li­iken­teessä julkisen osu­us on vain luokkaa 12%. 

    Eikö olisi aihet­ta edes suun­nitel­la nopei­ta yhteyk­siä poikit­tais­li­iken­teeseen. Siel­lä olisi kasvupo­ten­ti­aalia. Jok­eri 1 osoit­taa sen.

  31. anonyy­mi kir­joit­ti 30.3.2009 kel­lo 22:24 “Mik­si Helsingis­sä panos­te­taan edelleen mah­dol­lisim­man hyvi­in yhteyk­si­in keskus­taan, Töölön metro olisi kuudes sor­mi sormi­malli­in. Yli 70% matkoista niemelle tehdään jo julk­isil­la. Sen­si­jaan poikit­tais­li­iken­teessä julkisen osu­us on vain luokkaa 12%.”

    Samaa olen ihme­tel­lyt minäkin ja kuten myös tätä keskus­tan kuo­li­aak­sielävöit­tämis­pro­jek­tia. Keinotekoinen elävöit­tämi­nen ei onnis­tu: jos joku asia on elävä itsessään, kan­nat­taa korkein­taan ehostaa, ei ryhtyä run­no­maan läpi jotakin keinotekoista kalli­il­la rahalla.

  32. Kumpu­lan­mäen liiken­net­tä ei ratkaista tai paran­neta ain­oas­taan yhdel­lä keinol­la; siihen tarvi­taan usei­ta, kos­ka Kumpu­lan­mä­ki sijait­see keskel­lä kaupunkia ja sinne tul­laan kaik­ista ilmansuunnista. 

    Eniten tuli­joi­ta on alus­ta­van liiken­netutkimusen mukaan keskus­tan suun­nas­ta. Heil­lä on jo hyvät yhtey­det — luku­unot­ta­mat­ta sitä, että kun­nol­lis­ten kevyen liiken­teen väylien suun­nit­telu ja kun­nos­s­api­to mäelle on laimin­lyö­ty. Tarvit­taes­sa bus­sil­in­ja 55 voidaan viedä Kumpu­lan­mäelle JO RAKENNETTUA Pietari Kalmin kadun osu­ut­ta pitkin (viher­aluei­ta ei siis tarvitse silpoa). 

    Melko run­saasti tuli­joi­ta olisi myös Pasi­lan ase­mal­ta. Sieltä tuli­joiden matkaa joudut­taisi eniten pikkubus­seil­la liiken­nöivä kam­puslin­ja, joka käyt­täisi ole­mas­sa ole­via katuja. 

    Liiken­netarvet­ta on myös Viikki­in ja Otaniemeen. Näi­den matkus­ta­jien liiken­net­tä voidaan nopeut­taa hyvin tihen­tämäl­lä lin­jan 506 vuoroväle­jä. Se lyhen­tää odotu­saiko­ja ja mah­dol­lis­taa sen, että ruuh­ka-aikoina ei tarvitse vilkuil­la aikatauluja.

    Munkkiniemestä ja Meilahdes­ta tule­vien matkaa voidaan paran­taa keskip­itkäl­lä aikavälil­lä myös sil­lä, että sieltä raken­netaan raiti­olin­ja Pasi­lan kaut­ta Kalasatamaan.

    Täl­laisel­la keino­va­likoimal­la Kumpu­lan­mäen liikenne saadaan hyvään kun­toon — ja maise­mallis­es­ti ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas Kumpu­lan­laak­so säästyy.

  33. Sep­po Vep­säläi­nen: “Toinen metrolin­ja tulee aikanaan ratkaise­maan Kumpu­la-Pasi­la yhteysongelman”

    En tien­nytkään, että Kumpu­lan mäelle on päätet­ty rak­en­taa metroase­ma? Tässä taisi olla kyse kam­puk­sen yhteyk­sistä. Tai liityn­täbus­sil­la­han ne sit­ten tietysti hoide­taan. Se on sitä vaivattomuutta.

    “Raiti­olin­ja Ara­bia-Munkkinie­mi on mah­dolli­nen, mut­ta sekin vaatii rahoi­tus­ta niin paljon, että jää todenäköis­es­ti monien muiden jo pitem­mälle suun­nitel­tu­jen ratikka­hankkei­den jalkoihin.”

    Vai ken­ties metrolu­pausten jalkoi­hin? Yksi metro­hanke vas­taa kus­tan­nuk­sil­taan kym­men­tä ratikka­hanket­ta, ja metro­hankkei­den ihmette­ly näyt­tää hidas­ta­van tehokkaasti mui­ta seudun joukkoli­iken­nehankkei­ta. Esimerkik­si Viikin ratikkaa on jar­rut­tanut lois­tavasti lupaus Viikin met­ros­ta, joka tulee ihan pian kym­me­nien vuosien päästä.

    Näitä ja mui­ta metrounelmia S. Vep­säläi­nen markki­noi rapor­tis­saan, joka käsitel­lään täl­lä viikol­la HKL:n johtokunnassa.

  34. Juhana Har­ju kirjoitti:
    “Liiken­netarvet­ta on myös Viikki­in ja Otaniemeen. Näi­den matkus­ta­jien liiken­net­tä voidaan nopeut­taa hyvin tihen­tämäl­lä lin­jan 506 vuorovälejä.”

    Kumpu­las­ta pääsee nykyisel­lään lois­tavasti Viikki­in (toki pitää kävel­lä alas mäeltä bus­sipysäkille). Hul­lukaan ei jää odot­ta­maan jotain 506:sta, kun Lah­den­ti­etä pitkin menee ties kuin­ka mon­ta lin­jaa, ja ne menevät paljon nopeam­min ja suorem­min Viikki­in kuin 506.

  35. Juhana Har­ju: “Tietääk­seni emme elä enää sää­ty-yhteiskun­nan ja priv­i­le­gioiden aikaa. Kumpu­lan­mäel­lä työsken­tele­vien ei ole asian­mukaista vaa­tia yhteisil­lä varoil­la kus­tan­net­tu­ja ‘ovelta ovelle’ ‑liiken­nepalvelui­ta.”

    Ei ovelta ovelle, mut­ta edes kam­puk­selle saak­ka. Eivät Otaniemenkään bus­sit mene Karhusaar­en­ti­etä Otaniemen ohi, vaik­ka itse useim­miten käve­lenkin Karhusaar­en­tieltä töi­hin saadak­seni liikun­taa — sil­loin kun ei ole kiire. Valitet­tavasti luen­nol­ta voi olla kiire toiselle joka on toisel­la puolel­la kaupunkia — tai luen­nol­ta päiväkoti­in, tai Pasi­lan asemalle.

    Sum­ma sum­marum. Vuorovälin tihen­tämi­nen on hyvä jut­tu, mut­ta vielä parem­pi on rak­en­taa suo­ra katu JA tihen­tää vuoroväliä. Metro­maisen tiheän ja nopean liiken­teen pitäisi olla tavoite­ta­son, johon joukkoli­ikenne pyrkii.

  36. Kyl­lähän poikit­tais­li­iken­net­tä yritetään paran­taa, se on vaan hyvin vaikeaa. Noin niinku teo­ri­as­sa poikit­tais­lin­jat ovat tehokkaampia, matkus­ta­jia on kumpaankin suun­taan eli ei ole sitä tyyp­il­listä ongel­ma että bus­si tai vaunu on täyn­nä keskus­taan päin ja tyhjä takaisin päin men­nessään. Käytän­nössä Helsin­gin seu­tu on län­si­pain­ot­teinen varsinkin työ­paikko­jen suhteen.

    Lisäk­si kun ei se liikenne ole oikeasti vain poikit­taista, vaan myös ris­tikkäistä. Tikkuri­la — Matinkylä, Hert­tonie­mi — Lentoase­ma, jne. Tämä tuot­taa hyvin ohui­ta liikennevirtoja.

    Niitä voi hoitaa bus­seille, mut­ta toisaal­ta bus­seista halu­taan eroon kun ne ovat kalli­ita liiken­nöidä, puske­vat pakokaa­su­ja, ja juut­tuvat samoi­hin ruuhkin. Jos taas bus­seille tehdään omat tiet niin ollaan jo ratikkakus­tan­nuk­sis­sa, toisaal­ta ratikkaakaan ei kan­na­ta kovin pie­nil­lä matkus­ta­jamääril­lä, poikit­tai­sis­sa metro- tai lähi­ju­nal­in­joista puhu­mat­takan. Malli raskas runk­olin­ja tai kak­si taas tuot­taa niin paljon vai­h­to­ja, että yhtey­det ovat liian hitaita.

    Lyhyesti, poikit­tais­li­ikenne kauem­pana keskus­tas­ta on kallista, tehdään se mil­lä tahansa taval­la. Minus­ta se pitää vaan hyväksyä, puoli­ty­hjät bus­sitkin on kuitenkin kokon­aistaloudel­lis­es­ti jokusen dekadin halvem­paa kuin rak­en­taa pari kehäti­etä lisää, ainakin jos lak­see autoil­i­joiden ajal­la jotain arvoa. Tämä on se hin­ta joka taval­la tai toisel­la mak­se­taan siitä että annetaan työ­paikko­jen levit­täy­tyä kehäteille.

  37. “Mik­si Helsingis­sä panos­te­taan edelleen mah­dol­lisim­man hyvi­in yhteyk­si­in keskus­taan, Töölön metro olisi kuudes sor­mi sormi­malli­in. Yli 70% matkoista niemelle tehdään jo julkisilla.”

    Raideli­iken­teen laa­jen­t­a­mi­nen on paras tapa saa­da seudun kehi­tys pysymään kestäväl­lä ural­la. Tänne tarvi­taan uusia raidey­hteyk­siä ja ase­manseu­tu­ja Mikä on paras laa­jen­tamis­strate­gia, siitä keskustel­laan var­maan jatku­vasti. Pasi­lan metro on tehdyis­sä ana­lyy­seis­sä osoit­tau­tunut hyödyl­lisek­si investoinniksi. 

    Elinkaarikus­tan­nuk­set ovat metrol­la selvästi edullisim­mat raidekulku­muodoista. Palve­lu­ta­so on laa­tu­mit­tausten mukaan myös paras. Sik­si kan­nat­taa laa­jen­taa metro­verkkoa. Saadaan edullisim­mat lipun hin­nat ja nopein palvelu.

    Poikit­tais­li­iken­teen yhteyk­sis­sä tul­laan toiv­ot­tavasti pääsemään niin suuri­in liiken­nevir­toi­hin reit­tiko­htais­es­ti, että raidekulku­muodot kan­nat­ta­vat. Nopeus on tässäkin avaina­sia. Raide­jok­eri on nyt suun­nit­telupöy­däl­lä ja Jok­eri II:n suun­nitelmis­sa varaudu­taan raider­atkaisu­un pitkäl­lä tähtäyksellä.

    “En tien­nytkään, että Kumpu­lan mäelle on päätet­ty rak­en­taa metroase­ma? Tässä taisi olla kyse kam­puk­sen yhteyk­sistä. Tai liityn­täbus­sil­la­han ne sit­ten tietysti hoide­taan. Se on sitä vaivattomuutta.”

    Yleiskaavas­sa on vas­ta varaus Pasi­lan metron rak­en­tamiseen. Pasi­las­ta eteen­päin metron laa­jen­tamis­su­un­nitel­mat ovat vas­ta peri­aatekäsit­telyssä. Kan­takaupungis­sa ei ole jär­jestet­ty liityn­tälin­jo­ja met­ro­su­un­nille. Esimerkik­si vielä Kulosaares­ta pääsee myös bus­sil­la ja Sörnäi­sistä metron lisäk­si monil­la bus­si- ja raiti­olin­joil­la keskustaan.

    “Metro­maisen tiheän ja nopean liiken­teen pitäisi olla tavoite­ta­son, johon joukkoli­ikenne pyrkii.”

    Niin­pä. Joukkoli­iken­teen palvelu­verkon solmimises­sa joudu­taan käyt­tämään mon­en­laisia kulku­muo­to­ja ja yhteystyyppe­jä. Jos halu­taan saa­da hyvä palvelu edullis­es­ti, kan­nat­taa suuret liiken­nevir­rat hoitaa nopeil­la luotet­tavil­la raideyhteyksillä.

  38. Sep­po Vep­säläi­nen: “Pasi­lan metro on tehdyis­sä ana­lyy­seis­sä osoit­tau­tunut hyödyl­lisek­si investoinniksi.”

    Pitänee paikkansa, mut­ta se on silti taas uusi yhteys keskus­taan. Pasi­las­ta pääsee jo nyt junal­la, raitio­vaunul­la tai dösäl­lä keskus­taan. Jos/Kun Pis­ara raken­netaan, metro olisi neljäs reit­ti Töölöön. Sen sijaan poikit­tais­li­ikenne olisi yhtä huonoa kuin nyt. 

    Eikö kan­nat­taisi rak­en­taa samal­la rahal­la Pasi­las­ta toista keskus­taa, poikit­tais­li­iken­teen risteysase­maa, jos­ta olisi nopeat yhtey­det eri suun­ti­in esim raitiotein toteutet­tuna. Van­haan keskus­taan­han ei nopeaa raiti­oti­etä saa­da toteutettua.

  39. Iiro Jan­tuselle: Kaikkea ei pidä kaupungis­sa tehdä logis­tis­ten arvo­jen poh­jal­ta. Jot­ta kaupun­ki olisi viihty­isä, on vält­tämätön­tä ajatel­la myös viihty­isyyt­tä. Siinä riit­tävil­lä viher­alueil­la on ratkai­se­va merk­i­tys, myös tutkimusten mukaan.

    Vielä kun ote­taan huomioon, että Kumpu­lan­laak­so ja Vallilan­laak­so ei ole mikä tahansa viher­alue, vaan se on kat­sot­tu maise­mallis­es­ti ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaak­si alueek­si (kat­so yleiskaa­va), on vielä vahvem­mat perus­teet suo­jel­la aluetta.

  40. Vep­säläiselle pari kom­ment­tia. Ensin­näkään en oikeasti ymmär­rä miten vitosratik­ka jää muiden investoin­tien jalkoi­hin. Investointi­na tuo ei ole juuri mitään mui­hin raide­hankkeisi­in ver­rat­tuna, tarvi­taan Vallilan­laak­so läpi Mäkelänkadulle kiskot, vai­hde Län­si-Pasi­laan (oikaisu) ja vai­hde pohjoiseen Man­ner­heim­intielle. Alle 10 miljoonaa?

    Kulupuolel­la: Joo, keskimäärin ratikat on hie­man kalli­impia kuin bus­sit per matkus­ta­jak­ilo­metri mut­ta tässä sekoite­taan ilois­es­ti motaria kiitävä ja keskus­tas­sa matel­e­va bus­si. Vito­nen kor­vaisi (eli vuoroväliä voisi notaa ruuhkaisia bus­sil­in­jo­ja 58, 58B, Tiedelin­ja, sekä ehkä pari vuoroa seiskalta. Reit­ti on vielä suht nopea, Man­ner­heim­inti­etä luku­unot­ta­mat­ta ris­teävää liiken­net­tä on vähän ja läh­es koko­matkalla omat kiskot. En oikein usko että tuo ainakaan nos­taisi kulu­ta­soa. Matkus­ta­jamäärä sen sijaan kasvaisi.

    Toisek­si, se että metro on elinkaarikus­tan­nuk­sil­taan halv­in­ta raideli­iken­net­tä saat­taa valitet­tavasti olla tot­ta. Valitet­tavasti sik­si että se ker­too siitä kuin­ka tolkut­toman kallista Helsin­gin raideli­ikenne on, se on jo jonkin­lainen saavu­tus että usein se häviää busseillekin.

    Mut­ta toisaal­ta, ratikan kus­tan­nuk­sien leikkaamiseen on real­is­tisia keino­ja, pitem­mät vaunut, val­oe­tu­udet, jne. ja esikaupungeis­sa on helpom­paa jär­jestää eris­te­tyt kiskot. Lähi­ju­nat taas kär­sivät VR:n monop­o­li­hin­noit­telus­ta, toisaal­ta siitä että junaa kohti on kon­duk­tööri kul­jet­ta­jan lisäk­si. Tämä on palve­lu­taso­val­in­ta jota ei tule lukea junien kustannukseksi.

    Bussien ja metron osalta en sen sijaan näe mitään syytä olla opti­misiti­nen kuluke­hi­tyk­sen suun­taan. Hin­nat ei enää kil­pailut­tumal­la alene, polt­toaine ei halpene, eikä pitkät nivel­bus­sit oikein sovel­lu mei­dän kelei­hin ja tiev­erkkoon. Maanalainen tun­neliv­erkos­to ja ase­mat taas mak­saa niin paljon rak­en­taa, varsinkin nyky­isil­lä tur­val­lisu­us­vaa­timuk­sil­la, ettei ne pienet liiken­nöin­tiku­lut sitä pelas­ta. Automaat­ti on myös hirveän hin­tainen, ja hyödyt pienet kun kul­jet­ta­jien osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sista on jo valmi­ik­si niin pieni.

    Ai niin, kysymys ei ole siitä onko Töölön metro kan­nat­ta­va, vaan siitä onko se kan­nat­tavampi kuin Pis­ara. En usko että on.

  41. Pietari Kalmin kadun jatkamista joukkoli­iken­nekatu­na on vas­tustet­tu mm. sik­si, että kun laak­son poik­ki saadaan yksi katu raken­net­tua, sitä voi koh­ta jo lev­en­tääkin ja ava­ta sen muulle liiken­teelle. Siinä vai­heessa­han ei enää tuho­ta yht­enäistä laaksoaluetta.

    Tälle “salali­it­to­teo­ri­alle” tuli nyt tukea, kun pos­tiluukus­ta tuli kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton Kaavoituskat­saus 2009. Sen sivul­la 38 on kart­ta pääteitä ja maan­teitä koske­vista suun­nitelmista, jos­sa on Hakamäen­tien jatke Lah­den­väylälle juuri Kumpu­lan laak­son poikki!

  42. Par­it kom­men­tit tpyy­lu­o­man kommentteihin:

    “Investointi­na tuo ei ole juuri mitään mui­hin raide­hankkeisi­in ver­rat­tuna, tarvi­taan Vallilan­laak­so läpi Mäkelänkadulle kiskot, vai­hde Län­si-Pasi­laan (oikaisu) ja vai­hde pohjoiseen Man­ner­heim­intielle. Alle 10 miljoonaa?”

    Kyl­lä niihin tuhrautuu vähän enem­män, vaik­ka tyy­ty­isi kiertämään Nor­den­skjöldinkadun kaut­ta ( idea­su­un­nitel­mas­sa oikaistaan Lääkärikadun reit­tiä). Ratatyöt vievät kuitenkin pienen siivun koko rahoi­tus­tarpeesta. Raiti­oli­ikenne on nyt laa­jen­tamis­vai­heessa tarvit­se­mas­sa liiken­teen lisäyk­si­in paljon uusia vaunu­ja ja varikkoti­laa. Ne maksavat. 

    Ja eniten lisäkus­tan­nus­ta tulee liiken­nöin­nistä. Reit­ti on sen tyyp­pinen, että kar­si­mal­la muu­ta tar­jon­taa ei saa­da kokoon säästöjä meno­lisäyk­siä vas­taavasti. Uusia matkus­ta­jia saadaan, mut­ta lip­putu­lok­er­tymäkään ei paikkaa koko lisä­menoaukkoa. Koke­muk­ses­ta tiedän, että hyvätkään han­kkeet har­voin saadaan alle kymme­nen vuo­den liikkeelle. 

    “ratikan kus­tan­nuk­sien leikkaamiseen on real­is­tisia keino­ja, pitem­mät vaunut, val­oe­tu­udet, jne. ja esikaupungeis­sa on helpom­paa jär­jestää eris­te­tyt kiskot.”

    Ratio­nal­isoin­timah­dol­lisuuk­sia on, vaik­ka mm val­oe­tuuk­sien rin­ta­mal­la on jo tehty läh­es voita­va. Pitem­mät vaunut = pitem­mät vuorovälit.

    “Maanalainen tun­neliv­erkos­to ja ase­mat taas mak­saa niin paljon rak­en­taa, varsinkin nyky­isil­lä tur­val­lisu­us­vaa­timuk­sil­la, ettei ne pienet liiken­nöin­tiku­lut sitä pelas­ta. Automaat­ti on myös hirveän hin­tainen, ja hyödyt pienet kun kul­jet­ta­jien osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sista on jo valmi­ik­si niin pieni.”

    Metron investoin­tien kus­tan­nus­ta­so on nous­sut ns tur­val­lisu­uin­vestoin­tien takia, mut­ta uusim­mil­lakin yksikköhin­noil­la se edelleen on hin­tansa väär­ti sil­loin, jos ja kun matkus­ta­jia on. 

    Automa­ti­soin­ti on tur­val­lisu­us­in­vestoin­ti, mut­ta val­taosin laatu­ta­soa nos­ta­va ja myös käyt­tökus­tan­nus­ta­soa alen­ta­va ratio­nal­isoin­ti. Lyhyet yksinker­taiset ase­mat ja sypäkkä vuoroväli. Jo vain se matkus­ta­jaa hellii.

    Metro on ylivoimais­es­ti tur­val­lisin joukkoli­iken­teen muo­to tilas­to­jen mukaan. Sik­si on hie­man outoa, että tur­vata­soa nyt vielä nos­te­taan paljon automa­ti­soin­nin lisäksi.

  43. Osmo vas­tasi: “Tarkoi­tat kai Kumpu­lan laak­son ali”

    Ai kyseessä olikin tun­neli. Ehkä salali­it­to­teo­ri­as­ta voi siis pois­taa lainausmerkit :).

    Onko muuten jotain tutkimuk­sia 506:n aikatauluis­sa pysymis­es­tä nykyään ruuh­ka-aikaan? Minä kul­jen sil­lä päivit­täin aamu­ru­uhkas­sa Otaniemeen ja iltapäiväru­uhkas­sa takaisin Käpylään. Minus­ta se on aika hyvin aikataulussa.

    Sil­loin kun lin­ja lanseer­at­ti­in, tilanne oli todel­la huono. Mat­ka-ajat oli las­ket­tu niin pieleen, että lin­ja oli usein jo päätepysäk­iltä lähtiessään 10 min­u­ut­tia myöhässä. Mut­ta parin kuukau­den päästä asi­as­ta oli valitet­tu niin paljon, että se kor­jat­ti­in. Ilmeis­es­ti lin­jalle oli varat­tu rahaa tiet­ty määrä, joten kor­jaus tehti­in har­ven­ta­mal­la vuoro­ja. Sen jäl­keen lin­ja on kulkenut suh­teel­lisen hyvin aikataulussa.

  44. Ratikkavai­h­toe­hto (Arabia-Kumpula-[satamarata]-Pasila-Meilahti-Munkkiniemi) voisi olla se hyvä kom­pro­mis­si, jota kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­ta voisi ehdot­taa. Uskoisin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jankin näkevän raideli­iken­teen ylivoiman, kun hän saisi luku­ja eteen­sä (ensi­vai­heen kus­tan­nuk­set ole­mas­saole­via raitei­ta käytet­täessä, seu­raa­van vai­heen eli sata­ma­radan ja mah­dol­lis­ten muiden oikaisu­jen vaa­ti­mat investoin­nit, vaa­dit­tu kalus­to). Investoin­tien pitää olla järke­viä ja oletet­tu­jen matkus­ta­jamäärien vaku­ut­tavia. Uskoisin tämän toteutuvan!

    Muis­te­taan vielä, että ratikkaradan saa maastoutet­tua kau­ni­isti nur­mi­radak­si, jota pitkin autot eivät pääse. Jos kuitenkin päädytään joukkoli­iken­nekatu­un, voisi kaavaan pistää määräyk­sen vihreästä asfaltista (ks. esim. http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=887&_pageid=71&linkki=1459&julkaisu=722&kieli=fi). Se maastou­tu­isi hie­man parem­min, ja antaisi henkilöau­toil­i­jalle viestin, että kyseessä ei ole tavalli­nen katu.

  45. Vitoses­ta nyt san­ot­takoon että se pitäisi laskea auki. Pasi­laan saak­ka se tosin ehdo­tuk­sen mukaan onnis­tu­isi nykyisel­lä kalus­tol­la. Se lop­pupätkä tarkoit­taisi ehkä paria vaunua?

    “Metron investoin­tien kus­tan­nus­ta­so on nous­sut ns tur­val­lisu­uin­vestoin­tien takia, mut­ta uusim­mil­lakin yksikköhin­noil­la se edelleen on hin­tansa väär­ti sil­loin, jos ja kun matkus­ta­jia on.”

    Anteek­si kyynisyyteni, mut­ta minus­ta tämä kuu­lostaa pakkoli­ityn­nältä, eli jos ei matkus­ta­jia muuten tule niin päätetään bus­sil­in­jat asemalle.

    Joka tapauk­sesas, sekä metrolle että ratikoille täy­tyy tehdä jotain. Asemien lyhen­tämi­nen ei tuo kovin kum­mallisia säästöjä, lyhy­itä ne on ne Espoon ase­matkin ja silti hin­taa on tuol­laiset 30 — 50 miljoon­aa kap­pale. On päivän­selvää ettei tuol­laisel­la kus­tan­nus­ta­sol­la tul­la tekemään kat­tavaa raide­v­erkkoa. Ratikkaverkko taas vaatisi perus­sa­neer­auk­sen, ja tuhanne mon­ta pien­tä asiaa.

    Minus­ta luon­te­va ratkaisu on jonkin­lainen katumetro tai pikaratik­ka, mis­tä kul­mas­ta sitä nyt halu­aa kat­soa. Ote­taan vaik­ka case Öster­sun­dom. Jos nyt jon­nekin kan­nat­taa metro vetää niin tuonne, näin äkkiseltään. Mutku:

    Sinne halu­taan etupäässä pien­talo­ja, joka sem­moi­sel­la suht tiheäl­lä helsinkiläiselle kaavoituk­sel­lakin tarkoit­taa sitä että tuol­laiset 70% asukkaista ei asu käve­ly­matkan päässä ase­mas­ta. KSV nyt sit­ten selvitää pikaratikkaa, ilmeis­es­ti Jok­erin jatkoa ja/tai Laa­jasa­lon kaut­ta keskus­tan. Tämä ratkaisee tuon liityn­täon­gel­man, mut­ta kun etäisyys on niin pitkä niin sen pienem­pi lin­janopeus tuot­taa käytän­nössä vas­taa­van mat­ka-ajan kuin liityn­tä + metro (yksinään jotain 30 min­u­ut­tia). Eli ovelta ovelle keskus­taan jotain 45 min­uutista reilu­un tun­ti­in, joka on aivan liikaa joka tapauksessa.

    Pienem­pi­in aikoi­hin pää­sisi bus­sil­la joka ajaisi Por­voon motaria, mut­ta kun niitä ei tuhannes­ta ihan hyvästä syys­tä halu­ta lisää. Mut­ta jos meil­lä olisi liiken­nevä­line, joka voisi liiken­nöidä ratikkana Lounais-Sipoos­sa ja jatkaa sit­ten metro­raiteil­la, niin tämä jo jotenkin toimisi. Samoin voisi hoitaa Espoon metron haaroit­tamisen. Tai viikin ratikan yhdis­tet­tynä vaik­ka Töölön metroon. Ja niin edelleen.

  46. Hei kaik­ki tuo­htunut väki ja ennenkaikkea Osmo, joka on vetänyt lin­jo­ja lennokkaal­la kädel­lä, niinkuin kyl­lä val­lan oli­gar­git jo ennenkin hän­tä. Kysymys ei ole säästämis­es­tä vaan siitä, mihin on varaa. Onko men­estyneel­lä ja varakkaal­la Helsingillä (Suomel­la) varaa rak­en­taa kaupun­ki, jos­sa olisi muka­va asua ja käy­dä töis­sä. Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä on valit­tavis­sa kak­si vai­h­toe­htoa. Joko ihmiset asu­vat sub­ur­bis­sa ja keskus­tan puis­tot varataan läpi­a­joli­iken­teelle tai puis­tot ja asum­isym­päristö säi­lytetään lap­siper­hei­den asua ja liikenne hoide­taan pysyvil­lä ekol­o­gisil­la, nyt ehkä kalli­il­la ratkaisuil­la mut­ta las­ten­lastemme kannal­ta onnel­lisil­la ratkaisuil­la. Kauneus ja viihtyvyys ikävä kyl­lä mak­saa. Mihin ihmisiltä on kadon­nut kauneu­den taju? Kumpu­lan­laak­so (Vallilan­laak­so) on mit­taa­mat­tomat arvokas hil­jaisu­u­den ja kaupunki­lais­ten yhdessäolon tyys­si­ja. Onko Osmo sinus­takin tul­lut min­u­ut­te­ja laske­va teknokraat­ti? Tule­vaisu­us on metron ja raitio­vaunu­jen, pyörien ja käve­lyn kun ener­giaähky hel­lit­tää. Siihen asti jäitä hat­tuun ja vähän his­to­ri­al­lista näkökul­maa. Muu­ta­mak­si vuodek­si sukku­la Kumpu­lan ja Pasi­lan välil­lä on vaara­ton vai­h­toe­hto. Markku Toikka

    1. Minä yritän tässä estää Pietari Kalmin kadun rak­en­tamista olo­suhteis­sa, jos­sa han­kkeel­la on kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa vank­ka enem­mistö puolel­laan. Jos asukkaat halu­a­vat pela­ta sel­l­aista uhkapeliä, että otta­vat mielu­um­min huonoim­man vai­h­toe­hdon kuin etsivät kom­pro­mis­sia, se tietysti käy päin­sä, mut­ta en pidä sitä viisaana. 

  47. Joo, ilmeis­es­ti olet oike­as­sa, että kom­pro­mis­si olisi paras vai­h­toe­hto. Kyl­lä van­ha rat­apo­h­ja parhait­en sovel­tuu läpi­a­joli­iken­teen jär­jestämisek­si, jos sel­l­ainen väylä on pakko rak­en­taa. Outoa asi­as­sa onkin, että jostain syys­tä eräil­lä tahoil­la on päähän­pint­tymä Pietari Kalminkadun jat­keesta. Vaikut­taa vah­vasti kabi­net­tipoli­ti­ikalta, eikä ole tämän päivän demokra­ti­aa. Kiitos sin­ulle asi­aan kohdis­tu­vas­ta kiin­nos­tuk­ses­tasi ja toiv­otaan että jär­ki vielä voit­taa! Ja mik­sei tun­nekin. Markku Toikka

    1. Jok­seenkin kaik­ki myön­tävät, että Pietari Kalminkadun jatke on vai­h­toe­hdoista huonoin. Sen puolel­la on vain se, että kaa­va on ole­mas­sa, joten siitä ei voi valit­taa. Pelätään, että ensim­mäi­nen bus­si voisi ajaa ratal­in­jaa pitkin vas­ta viiden vuo­den kulut­tua. Sen ajan liikken­teen voisi hoitaa noil­la sukku­la­bus­seil­la, mielu­um­min täysikokoisil­la, kun mäki läm­mitetään joka tapauk­ses­sa bus­si 55:ttä varten. Kallista, mut­ta toimii.

  48. OS-“Jokseenkin kaik­ki myön­tävät, että Pietari Kalminkadun jatke on vai­h­toe­hdoista huonoin.”

    Onko todel­lakin niin, että val­i­tut päät­täjämme tek­i­sivät vaik­ka huonoim­man mah­dol­lisen ratkaisun jot­teivät näyt­täisi saa­mat­tomil­ta tai muuten vaan heikoil­ta johta­jil­ta? Tämän draa­man seu­raami­nen­han on yhtä hauskaa kuin Dil­bert-sar­jaku­van lukeminen:)

  49. Osmo: “Jok­seenkin kaik­ki myön­tävät, että Pietari Kalminkadun jatke on vai­h­toe­hdoista huonoin”

    Tätä en ymmär­rä. Pietari kalmin kadul­la bus­sit ajaisi­vat mah­dol­lisim­man lyhyen matkaa viher­alueen poik­ki. Reit­ti kulk­isi kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan reunaa pitkin, jos­sa on jo nyt käve­lytie. Samoin Kumpu­lan­mäen rin­teessä on van­ha, umpeu­tunut tiepo­h­ja. Reit­ti olisi suorin ja mäen osalta helpoin bus­seille. Kyseiseen mäkeen EI HKL:n lausun­non mukaan tarvi­ta läm­mi­tys­tä. Joukkoli­ikenne kul­kee yleen­sä asu­tuk­sen keskel­lä tai lähel­lä, kuten kyseisessä vai­h­to­he­do­s­sa Kätilöopis­ton vierestä.

    Vallilan­laak­son junaradan kohdal­la bus­si kulk­isi pidem­män matkan viher­alueen lävitse ja maise­mallis­es­ti haas­tavam­mas­sa paikas­sa. Nousu Kumpu­lan­mäelle olisi myös monimutkaisempi.

    Uusi joukkoli­iken­nekatu paran­taisi myös kam­puk­sen käve­ly- ja pyöräteitä (sitä hyötyli­ikun­taa, mitä kam­pus­laisille tun­nu­taan toivo­van). Joukkoli­iken­nekadun viereen raken­net­ta­va yhdis­tet­ty pyörä- ja jalankulku­tie on loivin yhteys kam­puk­selle ja suorin Pasi­lan suunnasta.

  50. Minä en ymmär­rä tuo­ta kat­uläm­mi­tysideaa, kun yhtä jyrkkiä mäk­iä muual­la kaupungis­sa ei läm­mitetä kuten nousu Veräjälaak­sos­ta Otto Brandtin tieltä ylös Veräjämäelle tai Oulunkylän­tieltä Kirkko­her­rantielle vas­takkaiseen suun­taan 65A:n reit­il­lä. Tää oli vain yksi esimerkki. 

    Toisek­seeen kom­men­toisin tuo­ta ekol­o­gisu­ut­ta, että jos tää ois tarkoi­tus läm­mit­tää kaukoläm­mön hukkaen­er­gial­la kuten Alek­si, niin kaipa se on ekol­o­gista ver­rat­tuna jät­tämiseen se läm­pö kokon­aan harakoille.

  51. En ymmär­rä logi­ikkaa, että näitä muu­tok­sia tehtäisi­in reit­ti­in “vain” viiden min­uutin säästön takia. Olen kulkenut jos­sain vai­h­teessa sään­nöl­lis­es­ti päivit­täin jopa usei­ta ker­to­ja edestakaisin Kumpu­lan mäelle Intiankadun pysäk­iltä ja olen sitä mieltä, että a) se pysäk­ki ei ole lähel­lä ja taval­lisel­la käve­ly­vauhdil­la edestakaiseen matkaan menee vähin­tään 10 min­u­ut­tia b) on hengästyt­tävää kulkea ylös tuo­ta jyrkkää mäkeä varsinkin liukkaal­la kelil­lä c) bus­si kul­kee tuol­ta pysäk­iltä liian har­voin ja välil­lä ihan miten sat­tuu ver­rat­tuna pysäkkiaikatauluun. 

    Kyl­lä tässä enem­män kuin 5 min­u­ut­tia aikaa säästyy, jos pelkästään pysäkille men­e­miseen ja sieltä tulemiseen menee reilut 5 min­u­ut­tia suun­taansa huomioiden että kaik­ki eivät ole hoikkia ja hyväkun­toisia nuoria.

    En myöskään ymmär­rä, ettei tuo­hon maas­toon voi tehdä minkään­laista kom­pro­mis­sir­atkaisua, kun kyseessä on sen­tään joukkoli­iken­teen kehit­tämi­nen ja mikään muu liikenne ei sitä reit­tiä tulisi käyttämään.

  52. Jok­er­il­in­ja kul­kee mon­es­sa kohdas­sa viher­aluei­den poik­ki ja sitä vas­tustet­ti­in kiivaasti esim. Etelä-Haa­gas­sa, jos­sa Eliel Saarisen tien rak­en­tamisen pelät­ti­in lisäävän läpi­a­joli­iken­net­tä alueel­la, lisäävän melua ja saastei­ta. Nyt kun noin ei sit­ten käynytkään, niin vuo­laasti kehutaan kuin­ka eri­no­mainen joukkoli­iken­nepalvelu Etelä-Haa­gan alueelle saatiinkaan.

  53. Kyseessä on tyyp­illi­nen NIM­BY-ilmiö, jos­sa ei halu­ta mitään muu­tok­sia oma­lle ton­tille. Mikään vai­h­toe­hto ei käy ei sil­ta ei tun­neli ei bus­sikaista sata­ma­radan lin­jauk­selle. Välil­lä häir­it­sevät maakaa­sub­ussien pakokaa­sut (joi­ta ei kan­taudu Hämeen­tieltä yhtään?), välil­lä liiken­teen melu (Mäkelänkadul­tako ei kuu­lu mitään), halu­taan melu­aito­ja tai ei halu­ta, tun­neli liian kallis, sil­ta epäes­teet­ti­nen, kat­ua ei sais läm­mit­tää, kadun­var­sipysäköin­ti ei saa häiri­in­tyä yms. yms.

  54. Mat­ti kir­joit­ti yllä, että “Muis­te­taan vielä, että ratikkaradan saa maastoutet­tua kau­ni­isti nur­mi­radak­si, jota pitkin autot eivät pääse. Jos kuitenkin päädytään joukkoli­iken­nekatu­un, voisi kaavaan pistää määräyk­sen vihreästä asfaltista”

    Minä en ainakaan ole niin hul­lu että vai­h­dan laak­son suh­teel­lisen rikku­mat­toman rauhan ja rait­ti­in ilman (kul­jen pyöräl­lä töi­hin Arabiaan)vihreään asfalt­ti­in! Ja ihan tule­vaisu­u­den sukupolvia ajatellenkin!

    Nau­rat­tavia ehdo­tuk­sia, ystävät — aivan kuin jotain nukkekodin pihapi­ire­jä suun­nit­telisitte “nät­tiä se olla pitää” — tyyliin.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.