Verkkosaari rakenteille

10 vastausta artikkeliin “Verkkosaari rakenteille”

1. Toiv­ot­tavasti mit­ta­suh­teet ovat parem­min kohdal­laan kuin tähän asti Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telus­sa. Alueelta vuon­na 2006 teh­dyn liiken­ne­selvi­tyk­sen kan­si on oma­l­la taval­laan kuvaa­va: kahdek­sankaistainen kaupunki­moot­tori­tie ja rantaan lätkäisty “virk­istyskäyt­töön” kivikent­tiä ja ylileveä kävelytie.

   Vastaa

2. Mik­si se kokon­ais­te­hokku­us on niin alhainen, varsinkin jos on 22-ker­roksisia talo­ja joukos­sa? Tuo­hon paikkaan sopisi alue pelkästään 22-ker­roksisia talo­ja. 4‑kerroksiset atri­um­talot jäävät Itäväylän ja metro­radan var­joon ja tulee jokin hökke­likylä sil­lan alla mieleen (vähän liioitellen).

   Vastaa

3. “Uute­na asun­to­muo­tona kaavas­sa on kytket­tyjä atri­um­talo­ja. Asuin­noista tulee aika iso­ja, 200 neliötä. Helpot­taa tuo­hon 75 neliön tavoit­teeseen pääsemistä.”

   Helpot­taa tietenkin, mut­ta eikos tama keskiar­von nos­t­a­mi­nen jat­ti­a­sun­noil­la juuri vesi­ta sen tavoit­teen, etta keskus­ta-alueelle tulisi enem­man jarke­van kokoisia (75–120 m²) perheasuntoja?

   Vastaa

4. “Kaavas­ta on mainit­tu jopa”venetsiamaiseksi”, kos­ka sinne on tehty kanava.”

   “Kallion vihrei­den lausun­nos­sa on vaa­dit­tu rantavi­ivaa vapaasti kaikkien kulkea, mihin kaavoit­ta­ja on kaikkien yllä­tyk­sek­si suostunut”

   Kana­vat ja venet­si­laiset tun­nel­mat. Ok, ei tun­nu min­un ajat­telus­sa kovin mielekkäältä, mut­ta mikäpä tuossa.

   Noista kanav­ista ja ven­tet­sialais­es­ta tun­nelmista niin homma­han toimii hyvin esim. Lon­toos­sa, mis­sä van­hat, käytöstä pois­te­tut, satam­a­tokat ovat keskeinen osa uusia asuinaluet­ta. Ilmas­to tosin on huo­mat­tavasti leudompi.

   Rantavi­ivan vapaa kulku sen sijaan on saavu­tus mihin pitäisi pyrk­iä kaikil­la alueil­la. Uusil­la ainakin. Mainio asia.

   Vastaa

5. “- Ullakolle raken­net­ta­va sauna ja monikäyt­töti­la asukkaiden käyt­töön, joi­ta ei toisaal­ta las­ke­ta kerrosalaan.”

   Raken­nut­ta­ja, arkkite­hti ja asi­akkaat eivät ole päte­viä päät­tämään raken­nuk­sen ylimpään ker­rokseen sijoitet­tavista tiloista. Mei­dän kaikkien onnek­si kaavoit­ta­ja tietää parem­min: tilat ovat parhaas­sa mah­dol­lises­sa käytössä saunana ja monikäyttötilana!

   “- Por­rashuoneista on olta­va yhteys läpi talon (vaikeut­taa asun­to­jen suunnittelua?)”

   Ensin­näkin mitä ihmettä tämä tarkoit­taa? Toisek­seen jos tämä tarkoit­taa, että esim. lamel­li­talon por­rashuoneen pitää ulot­tua run­gon yhdeltä sivul­ta toiselle, niin mitä ihmeen järkeä tässä vaa­timuk­ses­sa on? Jos por­rashuoneen ylimääräistä tilaa ei las­ke­ta ker­rosalaan, niin eikö arkkite­hti osaa itse suun­nitel­la täl­laista por­rashuonet­ta, jos se hyödyt­tää asukkaita?

   “- Har­raste ja muista vas­taavia yhteis­tilo­ja 1,5 % kerrosalasta”

   Mitä ulkoishyö­tyjä näistä kaavamääräyk­sistä koituu? Mik­si emme voi luot­taa siihen, että raken­nut­ta­ja ja arkkite­hti yrit­tävät tehdä mah­dol­lisi­man hal­val­la mah­dol­lisim­man arvokkaan talon? Eikö nämä yhteis­ti­lat voisi olla tehokkaam­mas­sa käytössä asun­toina tai muina yksi­ty­is­inä tiloina?

   Mis­tä me ollaan saatu näin ylim­ieliset kaavoit­ta­jat, ettähe luule­vat tietävän­sä kaiken asukkai­ta paremmin?

   Vastaa

6. “Mik­si se kokon­ais­te­hokku­us on niin alhainen, varsinkin jos on 22-ker­roksisia talo­ja joukos­sa? Tuo­hon paikkaan sopisi alue pelkästään 22-ker­roksisia taloja.”

   22 ker­roksi­nen eli noin 80 metriä korkea talo heit­tää syyskevääl­lä n. 600 metriä pitkän var­jon. Keskipäiväl­lä. Eli niiden muuri ei vält­tämät­tä ole kovin nokkela idea mei­dän leveysasteilla.

   Mut­ta pitem­min, aiheesta hyväksyt­ti­in val­tu­us­tossa pon­si johon KSV vastasi:
   ”Kaupung­in­val­tu­us­to edel­lyt­tää, että valmis­teil­la olevien
   uusien suu­raluei­den ase­makaavo­jen tehokkuuksien
   lisäämisen mah­dol­lisu­udet kar­toite­taan.” (Eli­na Moisio,
   äänin 78–1)

   “…Niin san­ot­tua yliko­rkeaa rak­en­tamista on kat­sot­tu tarkoituk­sen­mukaisek­si sijoit­taa eräänlaisiksi
   maamerkeik­si tarkoin hark­i­tu­ille paikoille. Esimerkik­si Kes­ki-Pasi­laa on pidet­ty alueena, jos­sa raken­nuk­set voisi­vat olla tavanomaista
   korkeampia. Myös muille suu­ralueille on suun­nit­teil­la joitakin tavanomaista korkeampia maamerkkirakennuksia. 

   “Raken­nusten korkeu­den kas­vat­ta­mi­nen muut­taa kaupunkiym­päristön mit­takaavaa pait­si ver­tikaal­isti myös horison­taal­isti. Korkeammat
   raken­nuk­set edel­lyt­tävät viereen­sä lev­eämpiä katu­ja ja suurem­pia piho­ja, jot­ta poh­jak­er­rosten asun­to­jen ja piho­jen valais­tu­solo­suh­teet pysyvät tyy­dyt­täv­inä. Korkeu­den edelleen noustessa
   valais­tu­solo­suhtei­den vuok­si päädytään yleen­sä avoimeen rak­en­teeseen, jos­sa korkeat raken­nuk­set seiso­vat toi­sis­taan irral­laan riit­tävän kaukana toi­sis­taan. Näin on saavutet­tu esimerkik­si Mer­i­haan suuri tehokkuus…

   “Asuin­raken­nuk­sen korkeu­den nos­t­a­mi­nen yli kahdek­san ker­roksen tuo mukaan eri­ty­isiä, hin­taa nos­tavia rak­en­tamis­määräyk­siä. Muun muas­sa palo­tur­val­lisu­us edel­lyt­tää usei­ta pois­tu­mis­teitä.” http://tinyurl.com/dl9lwa

   Tähän saak­ka olen samaa mieltä, mut­ta tämä on sitä itseään tämän blo­gin luk­i­joille tutus­ta aiheesta: “Merkit­täväm­pää on kuitenkin tehokku­u­den vaiku­tus pysäköin­ti­ratkaisu­un ja ‑kus­tan­nuk­si­in. Tehokku­u­den noustes­sa lähelle e = 2.0 pysäköin­ti on mah­dol­lista jär­jestää joko kan­nen alle kort­te­liko­htais­es­ti tai keskite­tysti luo­laan tai moniker­roksiseen pysäköin­ti­laitok­seen. Pihakan­nen alla sijait­sevas­sa yksi­ta­soises­sa laitok­ses­sa pysäköin­tipaik­ka mak­saa noin 30 000– 33 000 euroa, noin 300–400 euroa/as-m2. Tehokku­u­den noustes­sa voidaan kaivaa use­ampia päällekkäisiä pysäköin­tikel­lare­i­ta, mikä edelleen nos­taa kus­tan­nuk­sia. Alaval­la ran­nal­la, esim. Kalasa­ta­mas­sa joudut­taisi­in täl­löin rak­en­ta­maan pysäköin­ti­ta­so­ja meren­pin­nan ala­puolelle, mikä aiheut­taisi niin suuria kus­tan­nuk­sia, ettei se ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista. Keskitet­ty pysäköin­ti luo­las­sa on kus­tan­nuk­sil­taan vielä kalli­im­paa kuin kan­nenalainen pysäköinti.”

   Eli Helsinki­in ei saa tehdä liian tiheää, kos­ka pysäköin­ti ei saa maksaa.

   Keskustelua aiheesta myös Moi­sion blo­gis­sa http://elinam.vuodatus.net/blog/1735178#comments

   Vastaa

7. En ihan täysin ymmär­rä tuon alueen talo­jen korkeuk­sia ja valais­tuk­sen ajat­telua asum­isvi­ihty­isyy­den kannal­ta. Isot asun­not kan­nat­taisi sijoit­taa esimerkik­si tuon toimis­to­tornin ker­roksi­in 13–22 ja toimis­totilo­ja katu­ta­soon. Taas ollaan varaa­mas­sa hulppeim­mat mer­inäköalat toimis­toille, mah­dol­lis­es­ti jopa jollekin viras­tolle kun sijain­ti kaupun­gin itälaidal­la on yri­tys­ten mak­sukyky­isim­mälle osalle kuitenkin stigma.

   Alueen itälaidal­la kan­nat­taisi olla korkei­ta hoikkia torne­ja kos­ka ne var­josta­vat vain aamuau­ringon ja päiväl­lä toisen­sa, illal­la var­jot lankea­vat merelle. Vain yhdek­sän ker­rosta on noin hienos­sa paikas­sa tuh­laus­ta. Hoik­ka korkea pylväs­riv­istö olisi haus­ka visuaa­li­nen ele­ment­ti ja parem­pi maamerk­ki kuin tavanomainen torni.

   Ns. Englan­ti­laisaukio ja Kalasa­ta­man­puis­to metroase­man vier­essä ovat var­joisaa ja ikävää kaupunki­ti­laa, johon sopisi jokin mata­la päivit­täis­tavarakaup­paku­ja tms. ja pysäköin­tipaikko­ja. Asi­akasvir­rat ovat valmi­ina. Nyt tila on oleel­lis­es­ti kivet­tyä joutomaata.

   Nelik­er­roksiset atri­um­talot jäävät altavas­taa­jik­si vähän joka suun­nas­ta, kuusi ker­rosta olisi luon­te­vampi. Paik­ka ei ole lop­ul­ta kovin kum­moinen, kah­den­sadan neliön asun­not kan­nat­taisi pikem­minkin sijoit­taa rantavi­ivan mer­inäköala-asun­toi­hin jos hyviä veron­mak­sajia halutaan.

   Vastaa

8. Kalasa­ta­man-Sörnäis­ten kaavois­sa tulis vah­tia pyöräi­lyre­it­tien suju­vu­ud­es­ta Ara­bi­an­ran­nas­ta Hakaniemeen. Suorin reit­ti kulk­isi ranto­ja myötäillen. Parhaim­mil­laan sinne saisi suju­van ja nop­san reitin joka houkut­telisi fil­laroin­ti­in. Nyt pyöräi­ly Ara­bi­as­ta kohti keskus­taa on yhtä piinaa, varsinkin las­ten kanssa.

   Fil­laroin­ti tulisi huomioi­da myös rak­en­tamises­sa muutenkin alueel­la (helpot ja riit­tävät söi­ly­tys­ti­lat) niin asuin­talois­sa kuin työpaikoissa.

   Ara­bi­an­ran­nas­sa tässä on vähän epäonnistuttu.

   Alueen kaavoit­ta­ja Mikael Sund­man on pyöräil­i­jä , joten huomiois tämän var­masti pikku vihjeestä.

   Vastaa

9. “22 ker­roksi­nen eli noin 80 metriä korkea talo heit­tää syyskevääl­lä n. 600 metriä pitkän var­jon. Keskipäiväl­lä. Eli niiden muuri ei vält­tämät­tä ole kovin nokkela idea mei­dän leveysasteilla.”

   ELI VARJO MENEE OHITSESI KUIN SEKUNTIVIISARIN KÄRKI!
   Tavalli­nen 4‑kerroksinen talo tai korkeahko lehmuskin jo peit­tää noin mata­lal­ta pais­ta­van auringon. Nämä pelot lähen­telävät jo neu­roosia. Sitä pait­si Kalasa­ta­man suun­nitel­lut tor­nit lyövät iltavar­jon merelle, korkein­taan kalo­jen kiusaksi.
   Ps. Heit­tääkö For­tu­min torni iltaisin var­jon Koivusaa­reen?? Tai Sta­dion torni Pasilaan?

   Vastaa

10. “22 ker­roksi­nen eli noin 80 metriä korkea talo heit­tää syyskevääl­lä n. 600 metriä pitkän var­jon. Keskipäiväl­lä. Eli niiden muuri ei vält­tämät­tä ole kovin nokkela idea mei­dän leveysasteilla.”

    Timo Toivo­nen: “Tavalli­nen 4‑kerroksinen talo tai korkeahko lehmuskin jo peit­tää noin mata­lal­ta pais­ta­van auringon. Nämä pelot lähen­telävät jo neuroosia.”

    Vuodes­ta 1981 naa­purin var­jos­sa asuneena: naa­puri, eli Helsin­gin työväeny­hdis­tys purkaa kau­ni­in var­josta­van raken­nuk­sen sisäpi­hal­taan ja tilalle tulee vielä korkeampi var­jo kuin ennen. 

    Talvel­la pimeys on läh­es sietämätön­tä. Suo­mi on valais­tu­solo­suhteil­taan maail­man pohjoisimpia sivistysvaltioita.

    Mil­lähän koulu­tuk­sel­la ja asumiskoke­muk­sel­la tämä ilmeisen nuori mies antaa neu­roosilu­ok­i­tuk­sia. Tilanne jos­sakin val­oisam­mas­sa ja pidem­män kesän maas­sa on toinen.

    Mut­ta meil­lähän on tun­netusti ihan oman­laisemme tapa arvioi­da asioi­ta ja arvot usein päälaellaan.

    Jos halu­amme, että väki jak­saa pidem­pään työelämässä, tay­tyy myös täl­laiset asi­at ottaa huomioon siinä kuin tuotan­toeläin­ten maailmassakin.

    Vastaa