Maanviljelijän eläkeikä pitäisi pudottaa vielä reippaasti alaspäin. Edellytyksenä pitäisi vain olla pistää pellot pakettiin. Eihän maanviljelystä synny kuin kuluja.
Vanhanen perusteli eläkeiän nostoa eliniänodotteen nousulla. Jos jäljellä olevat vuodet tosissaan määräisivät eläkkeelle pääsyn ajankohdan, miehillä eläke alkaisi useamman vuoden ennen naisia. Voi nimittäin ihmetellä sitä, että kun meillä naiset, jotka elävät melkein kaikkien hyvinvointimittareiden mukaan keskimäärin miehiä parempaa elämää, niin näille muutenkin parempiosaisille sitten luvataan vielä pitempi eläkeikä. Sitä paitsi julkinen raha muutenkin suuntautuu naisille paljon suuremmassa määrin kuin miehille. Hanna Hanhet.
Kerron vielä, miksi verojen alennusta ei voi elvytystarkoituksessa peruuttaa. Vanhasen mukaa se tietysti johtuu siitä, että verojen alentaminen on juuri oikeanlainen elvytystoimi juuri nyt.
Oikeasti se johtuu siitä, että kaksi vuotta sitten hallitusneuvotteluissa luvattiin alentaa kaikenlaisia veroja. Sitten iski tämä lama, ja nämä alennukset paljastuivat yllättäen elvytykseksi. Kyllä oli tosiaan vähintään maailman paras hallitus, kun tiesi jo kaksi vuotta sitten, että tänä vuonna pitää elvyttää!
Nyt se ei voi enää purkaa päätöstään, koska silloin hallituksen elvytystoimet eivät enää olisikaan Euroopan, jos ei sitten koko maailman, parhaat.
Sääli, koska nyt velkaa otetaan hirmuisesti, meikäläisenkin eläkeikä kiitää kohti horisonttia ja tulevan pj:n sanoin “ei vieläkään tuulivoimaa” tai muutakaan kaukonäköistä satsausta ympäristöön eli energiaongelmien ratkaisuun.
Jotenkin käy sääliksi Vihreitä. Ja tänään tulee vielä lisää turpaan.
Sinänsä eläkeiän nostossa ei tainnut olla mitään ihmeellistä. Näin 30-vuotiaan näkökulmasta asia oli odotettavissa ja taidetaan eläkeikää nostaa vielä muutamaan kertaan ennenkuin itse eläkkeelle pääsee.
Oman ikäisten keskuudessa tuntuu olevan liikkeellä ajatusta, että jos eläkettä joskus haluaa saada, niin se on rahoitettava omista säästöistä. Tulevaisuus alkaa tuntumaan siltä, että yhteiskunnan tarjoama eläke tulee liian vanhana ja liian pienenä. Tämä ajattelumalli ei kyllä kannusta maksamaan nousevia eläkemaksuja.
Muuten, jos ja kun eläkeikää nostetaan että yhteiskunnan rahoitus pysyy tasapainossa, niin mitä ihmettä tehdään elinikäkertoimella tulevien sukupolvien eläkeitä leikkaamassa?
Eikös tuon elinikäkertoimen ajatus ollut, että kun eletään ja ollaan eläkkeellä pidempään, niin kuukausittaista eläkettä pienennetään että kokonaiseläkesumma per henkilö ei kasva liian isoksi. Nyt on käymässä niin, että eläkkeellä olo ajasta ei ehkä tulekaan niin pitkää, kun on pakko jaksaa pidempään töissä. Miksi siis elinikäkerroin pienentämässä eläkettä.
Eläkeikä tuntuu olevan kolmekymppisessä työyhteisössäni täysin yhdentekevä asia. Kaikki säästävät ja varautuvat jäämään pois työelämästä jo paljon aikaisemmin.
Lähinnä olemme jälleen kerran ihmetelleet ministereiden tyhmyyttä ja töksäyttelyjä. Eläkeiän palauttamisen samalle tasolle Ruotsin ja Norjan kanssa olisi ehkä voinut ilmaista paremminkin.
Vai onko kyse vain mediasta, joka poimii ne sammakot lammesta, eikä jaksa perehtyä vaikeisiin aiheisiin? Miksi paras ja luotettavin tieto taloudesta ja politiikasta tuntuu löytyvän internetin foorumeilta?
Eemeli on epäilemättä oikeassa, mutta eikös silloin olsi pitänyt puuttua viljelijäin “eläkkeisiin”. erikoinen termi on tämä “uinuva eläkeoikeus”, jota olen kuullut käytettävän
Se on varmaan ihan hyvä, että maanviljelijät/palomiehet/tanssijat/sotilaat saavat varhaisemman eläkkeen, kun tekevät fyysisesti raskasta työtä. Tasapuolisuuden nimissä heillä varmaan pitäisi olla korkeammat eläkemaksut.
“…syyttävä sormi on alkanut kohdistua teräskuntoiseen eläkeläiseen, joka Rukalla ohitti Matti Vanhasen Valtavaaran nousussa.””
Ei maanviljelijät ole teräskuntoisia ja maanviljelys on todella kovaa työtä. Enoni kuoli 50-vuotiaana jotakuinkin työnsä ääreen sydäriin. Vanhasen ja maanviljelijöiden kimpussa ollaan joka taholla siinä määrin, että heitä kohtaan alkaa tuntea sympatiaa.
Entäö Kataisen kannattajajoukkojen liukkaat yrittäjät, joita on tullut näneeksi käräjäoikeudessa ja jotka epäilemättä ovat panneet liiveihinsä pennin jos toisenkin ja tehneet riksisijoituksia…
Asiaan, Vanhanen perusteli lauantaiaamun haastattelussa, että eläkeiän arvioitu kesto ja kerättävä raha on laskettu väärin perustein ja että nyt on tarkoitus oikaista tilannetta.
Mihin puolueisiin eläkkeisiin kerättyjä rahoja sijoittaneet mahtavat kuulua. Tietämättä asiasta sen enempää, kuvittelisin, että kokoomukseen ja että eläkeläisten rahoja on riskisijoitettu ja että nyt kutistuneet rahastot yritetään korvata tempulla.
Katainen pääsee kuin koira veräjästä, osaa olla leveine tekohymyineen sopivasti Vanhasen selän takana. Vastuu siirtyy kuulijalle tai tässä tapauksessa työtoverille.
Minusta tätä eläkeiän nostoehdotusta pitäisi tarkastella myös huvenneiden rahastojen valossa, kuka ja ketkä ovat vastuussa.
Se ei päähäni mahdu, että lamaa ei ole osattu ennustaa, eivätkö todella kaiken huomaavat toimittajatkaan. Kait heidän näkökykynsä on sumentanut Vanhas-jahti ja Ruususen surkuttelu.
Vanhasen ja Kataisen tapa toimia on toinen kysymys, samaahan harrastaa Helsingin kaupunkikin pienemmissä ja hullummissa asioissa, joihin ei saa tolkkua mitenkään, etenkään laman aikana.
Tomi:
“Nyt se ei voi enää purkaa päätöstään, koska silloin hallituksen elvytystoimet eivät enää olisikaan Euroopan, jos ei sitten koko maailman, parhaat.”
Lehtitietojen mukaan Suomen valtio saa lainaa toiseksi edullisimmin Euroopassa heti Saksan jälkeen. USA ja Saksa maksavat pitkistä lainoistaan karkeasti 3 % korkoa, Suomi 4 % ja muut enemmän. Tosin yllättävän kallista esim. euriboreihin verrattuna. Tulevia veronalennuksia / korotuksia suunniteltaessa kannattanee seurata myös korkojen kehitystä.
“Eemeli on epäilemättä oikeassa, mutta eikös silloin olsi pitänyt puuttua viljelijäin “eläkkeisiin”. erikoinen termi on tämä “uinuva eläkeoikeus”, jota olen kuullut käytettävän”
Uinuva on sitä, että vaimo tai tilan vanhapoika-veli saa eläkepäätöksen vaikka 51-vuotiaana, kun vanhempi kahdesta luopuu. Muut tuon ikäiset koulutettaisiin uuteen ammattiin tai nakattaisiin kortistoon.
Tässäpä vielä taustat tuosta viljelijän varhaiseläkkeestä:
Eläkeiän nosto ei siis koske maanviljelijöitä. Heidän eläkeikänsä on halutessaan edelleenkin 56 vuotta jos maatilalle löytyy jatkaja lähisukulaisista ja tilalla tehdään sukupolvenvaihdos.
Jokaisella yrittäjällä on tietenkin vapaus valita se ajankohta, jolloin hän eläköityy. Maatalousyrittäjä ei kuitenkaan ole yrittäjä siinä merkityksessä kuten asia yleensä ymmärretään. Hänen kaikki eläkkeensä ja muut etunsa kustantaa valtio.
Luopumistuki on yritystoiminnan ratkaisuihin sidottu eläke. Se turvaa maatalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tai luovuttaa pellot lisämaaksi.”
Luovutus lähisukulaiselle
Sukulaisuus määrää, minkä ikäisenä viljelijä voi aikaisintaan jäädä luopumistuelle. Sukupolvenvaihdos- tai lisämaaluovutuksessa, jossa kaikki pellot luovutetaan lapselle tai muulle lähisukulaiselle, luopumistuen voi saada 56-vuotiaana. Jos sukupolvenvaihdosluovutus tehdään vieraalle, luopujan pitää olla täyttänyt 60 vuotta.
Lisämaaksi vieraalle
Jos pelto myytiin lisämaaksi vieraalle vuosina 2007–2008, luopumistuelle voitiin jäädä 57-vuotiaana. Vuosina 2009–2010 vieraalle myynti vaatii viljelijältä 60 vuoden ikää. Kuitenkin niillä, jotka täyttivät 57 vuotta ennen vuotta 2009, luopumisikä on 57 vuotta.”
Kaikki eivät silti jää eläkkeelle 56–60 ‑vuotiaina, sillä eläke ei vastaa tuloja. Viljelijät eläköityvät keskimäärin 60,8 ‑vuotiaina. Se on mahdollista jo senkin puolesta, että viljelijän työ ei ole vastoin yleistä käsitystä fyysisesti enää samalla tavalla kuluttavaa kuten se oli joskus aiemmin.
Esimerkiksi lihakarjatilat on jo koneellistettu ja jopa automatisoitu eläinten ruokintaa myöten. Vilja- ja kasvinviljelytiloilla työt painottuvat kahteen sesonkiin talviajan ollessa lähes kokonaan vapaata.
Edes lypsykarjatiloilla, joita pidetään työajan ja työn laadun suhteen raskaimpina, ei päivittäinen työaika ole pitkä lyhyitä sesonkeja lukuun ottamatta. Tyypillisesti ja pääosan vuotta työpäivä on 4–5 tunnin mittainen. Näin peräti MTT:n mukaan.
Lisäksi työ ei ole enää niin sitovaa kuin aiemmin: Suomessa työskentelee valtion rahoittamana noin 6000 maatalouslomittajaa. Lomaan oikeutettuja on 30 000, kaikki karjatilallisia, joten voi laskea, että noin joka seitsemäs työpäivä tehdään ulkoisella työvoimalla.
Noissa oloissa voi myös eläkkeen niin kutsuttu 4,5 %:n superkarttuma olla houkutteleva ja varsinkin jos tilalla jo työskentelee sukupolvenvaihdosta odottava perillinen. Näinhän on hyvin usein.
Moni silti käyttää tuota mahdollisuutta eläköityä 56-vuotiaana: tällä hetkellä luopumisjärjestelyjen parissa on noin 30 000 viljelijää odottamassa ansio- tai vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Järjestelystä syntyy valtiolle 140 miljoonan euron kustannus vuosittain, noin 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin maatalouslomista.
Pitää vielä mainita, että sukupolvenvaihdokseen saa avustusta 30 000 + 20 000 euro, eläinsuojien rakentamiseen 45 %, max 500 000 euroa (jos yksi yrittäjä) ja esimerkiksi asuinrakennuksen kunnostamiseen 75 % korkotukilainaa.
Kiinteistöveroja ei ole, maat voi myydä verotta ja lahjoittaakin lähes: on olemassa lahjaveronhuojennus noihin.
Eläkemaksu on 10,6% ja kertymästä 77 % maksaa valtio. Yrittäjä saa päättää aika väljissä rajoissa itse, paljonko tuleva eläke on, sillä hänhän saa päättää itse valtion maksaman Myellin tason.
“Kannattava sijoitus
Hyvänä nyrkkisääntönä voi muistaa, että myel-vakuutuksen työtulo kannattaa nostaa niin korkealle kuin pykälät sallivat. Sillä varmistetaan oikean suuruinen eläke ja muunkin sosiaaliturvan oikea taso.
Myel-vakuutus on varsin edullista sosiaaliturvaa ja pelkästään eläkesijoituksena hyvin kannattavaa. Kun 30 vuotta myel-vakuutusmaksuja maksanut viljelijä jää eläkkeelle, hän saa keskimäärin 5–6 vuodessa myel-eläkkeenä takaisin sen, mitä hän on vuosien mittaan vakuutusmaksuna maksanut. ”
Eihän tässä mitään mieltä ole, tukeminen ei hyödytä: ruoka jo kaupassa Euroopan 2. kalleinta. 3 miljardia maailman suurinta maataloustukea päälle verokortin kautta. Ja ruoka lienee kalleinta noin parin galaksi etäisyydelle?
Eläkeiän nostamisella ei ole tietenkään mitään tekemistä sen kanssa, kuinka pitkään ihmiset jaksavat olla työelämässä tai mikä on eliniän odote. Ne tottakai ovat hyviä argumentteja, joilla se päätös voidaan jälkikäteen perustella.
Varsinainen logiikka on se, että näin eläkeiän alku tyrkätään niin pitkälle, että jokainen kynnellekykenevä “pakotetaan” ottamaan itselleen vapaaehtoinen yksilöllinen eläketurva. Eli efektiivisesti saadaan se näyttävästi poistettu työnantajan kela-maksu takaisin siirrettyä kunkin palkansaajan maksettavaksi. Samalla liudennetaan sitä uutta takuueläkettä koskemaan vähän lyhyempää ajanjaksoa.
Näin kaikki näyttää ulkoisesti paremmalta, vaikka lopulta tilanne on lähes alkuperäinen. Normipolitiikkaa siis.
Todellinen pieni nettohyöty varmaan kuitenkin löytyy siitä, että työnantajan verokiila vähän pieneni. Vastaavasti työntekijän vastuu omasta eläkeajan taloustilanteestaan suureni.
Kyllä se oli EK:n edustaja, joka hiihteli Matin ohi ja kuiskutti korvaan jotakin.
Saattoi luvata samaa kuin eskollekin.
Minusta tässä noustaan puuhun väärästä päästä.
Harva 50-luvulla syntynyt haluaa eläkkeelle 62–63-vuotiaana , sen verran noita etuja leikataan jos jää alle 65-vuotiaana eläkkeelle.
Ja kaukana seon 60 5 viimeisistä palkoista 65-vuotiaanakaan, 50 % on lähempänä totuutta.
Ja ei eläkeiän nosto työuraa pidennä, vain jos ihminen on työssä eläkkeeseen saakka.
Mutta nuo tyky-asiat voi tuita porvarihebreasta myös Suomen kielelle.
Työtön ikääntynyt elätetään ansiosidonnaisen sijasta 500 eurolla ja säästyneet varat ohjataan hänet orjakseen värväävälle työnantajalle.
Nyt työntekijöille maksettava 1,9 miljardin etuus halutaan jakaa työnantajille.
Eikö eläkkeen suuruus vaan voisi riippua siitä kuinka paljon niitä eläkemaksuja on ehtinyt maksaa.
Miksi yleensä pitää terveen jäädä eläkkeelle?
Eikö työtä voisi tehdä vähän rennommin mutta kauemmin. Kun nyt taas painetaan takamus tulessa työura ja sitten humpsahdetaan tyhjään eläkeläisen arkeen, josta on autuus kaukana.
Niin voi saada, mutta onko joku joskus saanut? Fakta vuonna 2008 on kuitenkin, kaikista ammmatiryhmistä maanviljelijät jää eläkkeelle vanhimapana, n. 61 vuotiaana.
Vaikka hallitus teki eläikälinjauksen harvinaisen taitamattomasti ilman pohjustusta ja PR-suunnitelmaa, ei itse asia muuksi muutu:
Pakko mikä pakko, jos haluamme edes yrittää pitää nykyisen kulutustasomme.
(Kulutustasosta tinkimisen välttämättömyys sitten on eri messun asia).
Vaikka viiskymppinen jo olenkin, olen ilmeisen turtunut tähän eläkehuijaukseen. Itselleni tuli jo 80-luvun lopulla riittävä annos, kun opettajien eläkeikä nostettiin kuudestakymmenestä minun tapauksessani 64,5 vuoteen — koska en sattunut olemaan kahtena kesäisenä päivän kunnalla (vaan valtion koulussa) töissä.
Onko tässä maassa joskus tehty jokin eläkepoliittinen tai muu laajoja kansalaispiirejä koskenut sosiaalisen rahanjaon muutos niin, että kärsijänä samanverran tai peräti muita enemmän olisi ollut suuri ikäluokka? Osku Pajamäki on oikeassa. Se porukka kyllä puristaa meistä nuoremmista kaiken irti — erityisesti ensi vuosikymmenellä, kun ne Marbellasta äänestävät.
“Fakta vuonna 2008 on kuitenkin, kaikista ammmatiryhmistä maanviljelijät jää eläkkeelle vanhimapana, n. 61 vuotiaana.”
Johtuisiko edellä kerrotusta: kova karttuma, jatkaja ja konenäöllä varustettu robotti lypsää lehmän, jonka kyljessä on luukku, ja valtio maksaa viulut?
“Miksi yleensä pitää terveen jäädä eläkkeelle?”
Miksi ihmisellä ei pitäisi olla mahdollisuutta edes viime elinvuosinaan hieman hengähtää ilman kipuja ja sairauksia?
Ts. miksi ihmiset pitäisi käyttää loppuun työelämässä jonkin muun hyväksi? Ihmettelen kovin ideaa siitä, että ihmiset olisivat olemassa jonkin koneiston tarpeista.
“Eikö eläkkeen suuruus vaan voisi riippua siitä kuinka paljon niitä eläkemaksuja on ehtinyt maksaa.
Miksi yleensä pitää terveen jäädä eläkkeelle? ”
Laskin piruuttani, paljonko tililleni olisi kertynyt eläke-euroja, jos tili olisi henkilökohatinen ja paljonko olisi jäljellä, kun kuolen .
Tulos oli hämmästyttävä: Tililleni jäisi 5 % korkokannalla 600000 euroa ja ilman korkoakin tilillä voisi rahoittaa koko suvulle ja tutuille parin viikon monttubileet
Eläkeiän nosto on erikoinen veto tilanteessa, jossa ihmiset eivät pysy töissä edes nykyiseen tappiin asti.
Lauri Ihalainen eilen A‑plussassa arveli, että ihmiset viihtyvät mahdollisesti vieläkin heikommin työelämässä uuden ikärajan seurauksena, koska uupuvat jo pelkästä ajatuksesta tehdä töitä 65-vuotiaksi.
Kylmä totuus on myös, että työnantajat eivät halua riesoikseen yli 60-vuotiaita.
Olin aikoinaan mukana selvityksessä, jossa kartoitettiin työnantajien ikäasenteita. Toimitus- ja henkilöstöjohtajien haastattelujen tulos oli kiteytettynä, että yli 60-vuotiaat koetaan suorittavissa töissä hitaiksi ja saamattomiksi, johtotehtävissä “poissaoleviksi” ja välinpitämättömiksi ja asinatuntijatehtävissä muun muassa joustamattomiksi uusien ideoiden suhteen.
Kaikki haastateltavat toki korostivat, että poikkeuksiakin on, mutta tämä oli kuitenkin vahva viesti. Monet yrityksen edustajat sanoivat ihan suoraan minulle, että eläkeputkeen hiostetaan kyllä jo noin 56-vuotiaasta alkaen, jos vähänkin näyttää siltä, että työkyky kehittyy ei-suotuisaan suuntaan. Tämä on yrityksille ihan taloudellinen kysymys.
Haastateltaville taattiin täysi anonymiteetti, en paljastanut edes yrityksiä, joihin olin ottanut yhteyttä. Siksi tällainen täysin juhlapuheiden ja virallisten yritysstrategioiden vastainen puhe oli mahdollista.
Tomi Ahti kirjoitti 4.3.2009 kello 14:15: “Maanviljelijän eläkeikä pitäisi pudottaa vielä reippaasti alaspäin. Edellytyksenä pitäisi vain olla pistää pellot pakettiin. Eihän maanviljelystä synny kuin kuluja.”
Ja ruokaa. Maanviljelys kannattaa lopettaa Suomessa heti sen jälkeen kun täällä ei enää asu ketään, tai ihmiset oppivat tulemaan toimeen ilman ravintoa.
Janne Holopaisen ketjussa olevan kommentin kannustamana tekee mieleni kysyä, että onko joku jossain joskus laskenut, minkälaisia kulutustason laskuja tarvittaisiin esimerkiksi tuollaisesta 30 miljardin euron ylimääräisen valtionvelan hoidosta selviämiseksi?
Julkisuudessa tuollaisia laskelmia en muista nähneeni. Olisi sitä paitsi ihmisille hyvä kertoa, että se kauhea pelättävissä oleva katastrofi tarkoittaa itse asiassa lähinnä materiaalista köyhtymistä keskimäärin eikä esimerkiksi totaalista ja peruuttamatonta maailmanloppua.
Esitän nyt muutaman oikein epäkorrektin kysymyksen, johon toivoisin kuitenkin vastauksia Osmolta ja kaikilta muiltakin, rehellisesti:
Miksi esimerkiksi kansaneläkkeen perusosan ylimenevän eläkkeen hankkimista ei jätetä pääsääntöisesti kokonaan ihmisen itsensä vastuulle? Jos halutaan subventoida eläkkeitä eläköitymisiän mukaan, niin subventoidaan, mutta miksi eläkeikää pitää säädellä yläpäästä karkeilla ikärajaleikkureilla?
Miten olisi vaikka sellainen systeemi, että kansaneläke tulee kaikille vaikkapa tietyn iän jälkeen. “Eläkevakuutus” on mikä tahansa instrumentti, jossa rajapinnasta sisäänmenevästä rahasta saa verovähennysoikeuden, mutta ulostulevasta osasta maksetaan vero. Ulostulevan veron suuruus voidaan laittaa riippumaan liukuvasti iästä, jos halutaan tukea vanhempana eläköitymistä. Prosentti voi olla vaikka (hatusta vetäen) 4*(x‑70), kuitenkin vähintään 0. Päälle tulisi kansaneläke tai vaikka paljon parjattu perustulo. Osa-aikatyöstä ei eläkkeellä rangaistaisi, vaan eläkeläinen saisi itse päättää tekeekö työtä ja jos tekee, kuinka paljon, ja mihin hintaan. Työehtosopimusten kohdalla joustettaisiin ainakin kaikkien 60-vuotta täyttäneiden kohdalla, eli olisi lupa tehdä työtä vähän halvemmallakin.
“Ja ruokaa. Maanviljelys kannattaa lopettaa Suomessa heti sen jälkeen kun täällä ei enää asu ketään, tai ihmiset oppivat tulemaan toimeen ilman ravintoa.”
Et ilmeisesti tiedä, että Suomessa satotaso on jo puolet Ruotsin satotasosta. Lisäksi tuotanto on tilakoosta johtuen muutenkin tehotonta: maitotiloilla esimerkiksi puolet Ruotsista ja sekään ei ole tehokkuuden kärkimaa. Kolmas ongelma on sadon laatu. Esimerkiksi 2004–2008 vain 20% vehnästä oli myllykelpoista. Sokerijuurikkaasta saadaan vain puolet valkoista sokeria muihin maihin nähden. Ja niin edelleen.
Arvaat siis, miksi Arla pystyy tuomaan maitoa Suomeen?
Eli: 1) Euroopan kehnoimmat kasvuolot seurauksineen ja 2) jättitukien seurauksena pieni tilakoko ja 3) tukien seurauksena ei ole ollut tarvetta tehostaa tuotantoa. Leipä tulee puoleksi tukina. Tuet ovat maailman suurimmat: 3 miljardia 2,2 miljoonalle peltohehtaarille. Siis 1360 €/ha. Yksikään maa ei pääse lähellekään tuota. Usein maksetaan vain 350 €/ha, tonni vähemmän.
Ja enin tuki maksetaan Suomesta, se ei tule kultaruukusta sateenkaaren päästä tai EU:sta. Sen päälle ruoka on jo kaupan kassalla Euroopan 2. kalleinta.
Ihalaisen esiintyminen eilisessä A‑Studiossa oikein alleviivasi kuinka umpikujassa pohjimmaisen kysymyksen eli työntekijöiden ja etuuksien nauttijoiden suhteen kanssa AY-liike on.
Työllisyysasteen nostamista kannatetaan ehdottomasti, totta kai — mutta mikään muu keino kuin se että kai ulkoavaruudesta joku tulee ja luovuttaa meille satatuhatta kappaletta kuukausipalkkaista työtä ei tule kuuloonkaan. No ehkä hyväksytään työviihtyvyyskomitea jossa palkansaajilla on vahva edustus ja jolla olisi vuosi, pari aikaa pohtia konsensuksella sellaisia kaikille sopivia keinoja joilla saataisiin asenteet muuttumaan ja työpaikoille parempi mieliala ikäänyneille ja miksei kaikillekin. Tuloksena on valtion rahoittama “arvosta kokemusta” ‑mainoskampanja joka kestää 3 kuukautta ja sen yhteydessä pidetään kaksi seminaaria missä kolmikannan edustajat jyrisevät kuinka asia on yhteinen ja tärkeä ja kehuvat kuinka hienoa on että on saatu kaikki mukaan.
Ja jos sattuu olemaan voimakas noususuhdanne niin kampanjan tuloksethan ovat hyviä.
Osmo Soininvaara on tuonut toistuvasti esille että avain työllisyysasteen nousuun ja pidempiin työuriin ikääntyneiden osalta on se että työuran loppupäässä päästään pois sadan prosentin työpanoksen ja sadan prosentin palkan vaatimuksista.
AY-liikkeelle nämä eivät käy. SATA-komiteassa sama laulu. Kipeistä ongelmista huolimatta rakenteellisia muutoksia ei saa tehdä. Yhteishenkeä vain, niin kyllä se siitä.
Soininvaaralla on lueteltuna myös liuta muita toimenpide-ehdotuksia huoltosuhteen parantamiseen.
Ihalaisella ja kumppaneilla taas ei ole mitään keinoja kuten eilen tuli ilmi. Ei niin mitään. Pelkkää vastustusta. Keinoksi kutsutaan hurskasta toivetta että “asenteet” muuttuvat niin että työnantajat maksaisivatkin ihan mielellään ei pelkästään edes samassa määrin vaan peräti suhteessa enemmän liksaa, koulutuksia sekä kuntoutuksia kuusikymppisille.
Ihalainen on oikeassa että pelkkä nimellisen eläkeiän nosto ei ole yksin ratkaisu. Mutta tietenkin väärässä siinä, etteikö se olisi yksi askeleista aivan polttavien ongelmien ratkaisuun. Yhteiskunnan ikärakenne, ihmisten elinikä ja työllisyysaste eivät ole polittisia mielipiteitä vaan faktoja.
AY-liikkeen on pakko, siis aivan pakko, alkaa tarjota uskottavia konkreettisia keinoja huoltosuhteen hoitoon, vaikka se tarkoittaisi suuria sisäisiä erimielisyyksiä. Ja keino ei ole että “työllisyys on painettava alle 5 prosentin”, tai että “60–65 ‑vuotiaista on oltava työelämässä vähintään 20%”, vaan keinot ovat tapoja millä näistä toiveista voisi tulla realismia.
Jos keinoja ei ala kuulua, niin sellaisilla tulevillakin hallituksilla jotka ottavat nämä yhteiskuntamme suuret kysymykset vakavasti, ei ole puoluekannastaan riippumatta oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin tehdä työelämän rakenteellisia päätöksiä sotkematta asioihin kolmikantakomiteoita.
“AY-liikkeen on pakko, siis aivan pakko, alkaa tarjota uskottavia konkreettisia keinoja huoltosuhteen hoitoon, vaikka se tarkoittaisi suuria sisäisiä erimielisyyksiä.”
Suomessa on 100000 työllsitä enemmän kuin vuonna 1989 ja silti teemme 11 % vähemmän työtunteja kuin vuonna 1989.
Ei eläkeiän nosto lisää tehtyä työtä määrää vaikka muodollisesti työssäkäyvä väki kasvaa .
Työn tuottavuus nousee edelleen vauhdilla ja “ylijäämäväki ” kasvaa.
lamat uusiutuvat aina kun näyttää syntyvän työvoimapula,10–15 vuoden välein. Olen nähnyt jo neljä tällaista sykliä ja aina on ilmaantunut tuollainen teitä tuomiopäivän julistajia ja aina on käynyt niin, että päädytään pienempään työmäärään, korkeampaan bkt:seen ja suurempaan työttömyyteen.
Jotain työelementtiä joudutaan aina pienetämään: Eläkeikää alentaman, koulutusaikoja pidentämään, päivittäistä/viikoittaista työaikaa lyhentämään, työttömyyttä lisäämään.
Mitä tulee vihreään aatteeseen niin sehän pyrkii siihen, että kaikki ovat köyhiä lintubongareita, jotka elävät toistensa maksamilla veroilla
Edelliseen kommenttiin lisäisin, että olisi hyvä alkaa miettiä ihan tosissaan, miksi Suomessa ei jakseta tehdä työtä niin pitkään kuin esimerkiksi pohjoismaisissa naapurimaissamme.
Suomen brändiä miettivän ryhmän jäsen sanoi, että brändi voi löytyä sellaisestakin, että olemme pieni pohjoinen OUTO kansa …
Ruotsissa muutaman vuoden työssä olleena outouden voi nähdä jossakin määrin ulkopuolisen silmin, ei ole täysin kotisokea.
Outous merkitsee toisinaan positiivisia asioita, esimerkiksi taiteemme omanlaisuutena tai se voi olla harmitonta kummallisuutta kuten esimerkiksi eukonkanto, mutta työ- ja perhe-elämässä, kouluissa ja muuallakin outous voi merkitä ikäviä asioita, mitkä pahimmillaan on kiusaamista tai toisaalta ohimeneviä ikäviä tilanteita. Jotkut ulkomaalaiset ovat kutsuneet meitä maailman loukkaavimmaksi kansaksi. Esimerkiksi jonotustilanteessa pitää olla valpas, muuten joku pyyhältää ohi — häpeämättä käytöstään, vahvemman eli röyhkeämmän oikeudella. Nopeat syövät hitaammat, taitaa olla monen motto.
Suomalaisuutta luonnehdittiin Ruotsin TV:ssä, ohjelma oli norjalainen, eli 10 % suomalaisista häpeää sitä, mitä 90 % tekee. Prosentit ovat tietenkin hihasta vedettyjä, mutta uskoakseni juuri nämä 10 % joutuvat kiusaamisen kohteiksi.
Eli jospa opettelisimme häpeämään ja opettelisimme tuntemaan tervettä syyllisyyttä ja vielä päälle pyydettäisiin anteeksi.
Vuorovaikutustaitoja tarvittaisiin eikä vahvempi saisi käyttää valtaansa väärin.
Tiedemies: Eihän noi oo yhtään epäkorrekteja, vaan just niitä kysymyksiä mitkä pitäis esittää. Sen lisäksi vois vielä kysellä, että miksi meillä pitäis olla mitään vapaaehtoista eläkettä. Jokainenhan on vapaa säästämään jo nyt vanhuutensa varalle.
Minä veikkaan, että meillä ei ole tuota esittämääsi systeemiä, koska meidän ihmiskäsitys on sellainen, että jengi on liian tyhmää säästääkseen vanhuutensa varalle ja koska nykyinen systeemi on hyvä niille, jotka ovat pyramidihuijauksen kärjessä. (+ tietysti siksi, että äänestäjät ovat rationaalisen tietämättömiä talouden toiminnasta, eivätkä siis osaa vaatia järkevää politiikkaa.)
Voi harmi, tää ei yhtään kuulu tähän mutta en tiedä missä muuallakaan tämän sanoisin: haluaisin tottavieköön käydä katsomassa “Liian vanhan” blogia jos hänellä sellainen on.
Eihän noi oo yhtään epäkorrekteja, vaan just niitä kysymyksiä mitkä pitäis esittää
Ehkä ovat, mutta niitä ei esitetä, koska niitä pidetään epäkorrekteina. En oikeasti ymmärrä, miksi eläkejärjestelmän pitäisi toimia niin, että joku jossain korkealla päättää eläkkeestä ja kansalaiset sitten ottavat sen vastaan kuin mannan taivaalta. Raamatussa muistaakseni on juttu siitä, että herra lupasi ruokkia luvatun kansan päivittäin antamalla sataa ruokaa taivaalta, sillä edellytyksellä, että nämä elävät kädestä suuhun. Kun kansa sitten alkoi säästää, herra rankaisi heitä.
Jotenkin tuntuu, että eläkejärjestelmään suhtaudutaan samalla tavalla.
Sen lisäksi vois vielä kysellä, että miksi meillä pitäis olla mitään vapaaehtoista eläkettä. Jokainenhan on vapaa säästämään jo nyt vanhuutensa varalle
Kysymys on sinänsä validi, mutta on hyviä syitä olettaa, että tällöin ihmiset saattaisivat säästää liian vähän ja/tai liian myöhään. Jos verokohtelulla luodaan kannustimet säästää pikkuhiljaa ja vähän enemmän, ihmiset ovat vauraampia eläkeläisinä. Köyhyys ja kurjuus, vaikka olisivat vanhusten ja itseaiheutettuja, ovat yhteiskunnallisia ongelmia yhtä kaikki.
Tiellä on aikamoisia kulttuurisia ja psykologisia esteitä, mikäli palkkaa lasketaan ikääntyneellä työntekijällä alentuneen tuottavuuden myötä.
Tuottavuus on sitä paitsi kovin vaikea määritellä. Asiantuntijayhteisöissä Vanha Viisas voi olla tutormaisesti nuorempien käytettävissä tietolähteenä ja kokemuksen välittäjänä, vaikkei artikkelia pukkaisikaan entiseen malliin. Eli hän mahdollisesti nostaa toisten tuottavuutta läsnäolollaan.
Silloin, kun tuottavuus on mitattvissa yksinkertaisesti suoritteiden määrällä, niin palkan alennus on perusteltavissa niin, että työntekijäkin sen voi kokea oikeutettuna. Heti, kun mukaan tulevat laatutekijät tai ei vain ole mitään mitattavaa, niin homma mutkistuu kovin.
Tiimin osana iäkäs vain saattaa olla epämääräisesti jarruna, vaikka hoitaisi hommansa siinä missä muutkin. Tätä on vain vaikea konkreettisesti osoittaa. Työelämätutkimus on osoittanut, että muutosvastarinta on kovinta iäkkäissä työntekijöissä oli kyseessä sitten työhuoneen vaihto tai organisaatiouudistus.
Iäkäs voi väittää että häntä kiusataan, kun hänen narinansa jätetään huomiotta ja pikku hiljaa kaikki muukin hänen tekemisensä tai tekemättä jättämisensä ei enää kiinnosta ketään.
Paitsi tulosvastaavaa, joka voi oikeastikin alkaa savustaa senioiria ulos talosta.
Seurasin kerran läheltä tällaista tapausta ja se oli ikävää katseltavaa. Väsähtäneen oloiselle maisterimiehelle annettiin jatkuvasti vähempiarvoisia leikkaa ja liimaa ‑tehtäviä, kunnes hän päätyi litteroimaan projektin haastatteluja.
Ilmeisesti motivaatio ei enää ollut korkeimmillaan, koska bongasin tekstistä mm. seuraavaa.
Haastateltava oli sanonut nauhalla: [..]ja ensimmäiseksi journalismista tulee mieleen Aatos Erkko. Liuskalla luki […] ja ensimmäiseksi journalismista tulee mieleen Aatu-serkku…
Arvatkaa naurattiko.… Tyyppi päätyi sitten varhaiseläkkeelle, mutta kuoli saman tien. Pelkkää tyhjän päällä spekulointia, mutta tuli mieleen olivatko raskaat viimeiset vuodet osasyynä äkkikuolemaan.
“Miksi ihmisellä ei pitäisi olla mahdollisuutta edes viime elinvuosinaan hieman hengähtää ilman kipuja ja sairauksia?”
Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus hengähtää joka iässä. Siinä määrin mitä haluaa tinkiä vauraudesta vapaa-ajan vuoksi. Ei totaalinen työn lopettaminen ole mitään hengähtämistä vaan luopumista keskeisistä elämän rakenteista, minkä jälkeen aletaan kyhätä uusia pikavauhdilla kun tyhjyyskään ei niin kivaa ole.
Terveyspalveluyritys Mehiläinen joutui asettamaan ammatinharjoittajilleen yläikärajaksi 70 vuotta, koska osa lääkäreistä vaan ei suostu vapaaehtoisesti lopettamaan työntekoa. Johtolankoja työssä viihtymiseen?
Miksi tarvitaan yleinen eläkeikä? Jos joku tietää niin voisi kertoa.
Eläkehän on vain nuori historiallisen sattuman luomus eikä mikään ainoa totuus. Miksi ihmisen pitää terveenä suorittaa siirtymävaihe pois aktiivisesta yhteiskuntaelämästä? Onko eläke palkinto yksilölle vai vain käytännöllistä muille?
Tiedemies: “Köyhyys ja kurjuus… ovat yhteiskunnallisia ongelmia yhtä kaikki.”
Toki, mutta jos vastapainona on rikkaus ja yltäkylläisyys jossain muussa elämänvaiheessa, niin on vähän vaikea sanoa, että jäädäänkö tästä nettona miinukselle. Voi olla oikeasti ihan järkevää elää nuorena ja keski-iässä vähän niin kuin viimeistä päivää, jos silloin saa eniten iloa irti vauraudesta ja elää sitten myöhemmin köyhempänä, kun tykkää vaan pilkkiä ja nukkua päiväunia.
Tiedemies: Jos ihmiset huolehtisivat eläkkeistään itse, nämä Oulussa kokoontuvat wincapitalaiset olisivat menettäneet paitsi omaisuutensa, myös tulevan omaisuutensa. Ihminen ei myönnä tulleensa huijatuksi ja vaihda suuntaa. Toisaalta suurin osa diskonttaa tulevaisuutta niin suurella kertoimella että se ei tällä hetkellä kiinnosta piirun vertaa, paitsi jos voisi tulla RIKKAAKSI HETI NYT.
Joko löytyisi muuten sitä nimilistaa, johon voisi raapustaa nimensä tukemaan eläkeiän nostoa vielä nopeammalla aikataululla kuin tämä Vanhasen hallituksen “leikataan sen jälkeen kun ite päästään eläkkeelle”?
Eemelin pöytään lyömistä faktoista päätellen ei voi ajatella muuta kuin, että Keskustapuoluetta äänestävät kaupunkilaiset ovat täydellisiä idiootteja. Kepu ja MTK kusevat varsinkin suomalaisten köyhintä eli suurinta osuutta tuloistaan ruokaan kuluttavaa osaa silmään niin ettei mitään rajaa.
“Miksi tarvitaan yleinen eläkeikä? Jos joku tietää niin voisi kertoa.”
Että on aito ja poisottamaton oikeus edes jossakin iässä lopettaa työnteko, joka voi vanhalle ja sairaalle sekä huonokuntoiselle olla liian raskasta.
Jos yleistä eläkeikää ei olisi, työelämästä poistuttaisiin vasta sitten, kun elämästä ei ole taloudellista hyötyä työnantajalle ja iloa itselle ja läheisille.
Ihmettelen, miten vähälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt osa-aikaeläkkeiden huononnus, joka sovittiin jo sosiaalitupossa kuukausi sitten: oa-eläkeiän nosto 58 vuodesta 60 vuoteen ilman siirtymäaikoja, vuoden 2011 alusta alkaen sekä samalla karttuman heikennys niin, että se vaikuttaa lopullista eläkettä selvästi heikentävämmin kuin nykysysteemi.
Pöyristyttävää on, että palkansaajajärjestöt sopivat tämän työnantajajärjestöjen kanssa kaikessa hiljaisuudessa. Siis Ihalainen ja kumppanit pilasivat yhden keinon pidentää työuria eli osa-aikaeläke “uudistettiin” torsoksi yhtäkkiä,työntekijöiltä mitään kysymättä, ilman siirtymäaikoja. Olen 1953 syntynyt ja sinnitellyt työelämässä sen tiedon varassa että voin parin vuoden sisällä jäädä osa-aikaeläkkeelle, mutta nyt se siirtyykin vielä 2 vuodella juuri kun täytän 58 v. Tämä todella masentaa.
Olen tosi kiukkuinen työntekijäjärjestöille tästä. Tämä eläkeiän noston vastustaminen on nyt suurieleistä draamaa ja näyttelemistä. Todellisuudessa toimitaan ihan eri lailla kuin annetaan ymmärtää. Sosiaalitupon päätöksistä halutaan typerällä tavalla pitää kiinni.
Hallituksen esitys ei todellakaan muuta nykysysteemiä paljonkaan. Nykysysteemi (v. 2005 tehty eläkeuudistus) on rakennettu niin, että vaikka 63 vuotiaana voi jäädä eläkkeelle, niin se ei pienipalkkaisille kannata. Esim. omalla kohdallani on ns. henkilökohtainen eläkeikä 64 vuotta, johon asti työskentely vasta takaa normaalin eläkkeen (60% eläkepalkasta). 63-vuotiaana jääminen leikkaa eläkettä. Ja kun vuonna 2010 aletaan soveltaa elinaikakerrointa, se tarkoittaa lisää leikkausta ja että minun tulee työskennellä liki 65 vuotiaaksi, että saisin normaalieläkkeen. Nykysysteemissä siis on näitä “kannustimia” jo sisäärakennettuna. Olen ajatellut, että jaksaisin tuonne asti, jos saisin ajoissa helpotusta osa-aikaeläkkeen muodossa. Mutta nyt Ihalainen ja kumppanit ovat päättäneet, etten voi valita itselleni sopivaa kannustinta 58 vuotiaana. ‑Anteeksi että tämä on liian pitkä, mutta ketuttaa todella.
Raivio: Njoo, varmaan nämä wincapitatyypit olisivat kyllä hävinneet aika suuren osan rahoistaan, mutta eikös poliisi ole nyt ainakin jonkun verran onnistunut niitä rahoja jäädyttämään, että varmaan niistä jotain jää näille huijatuille. Toinen juttu on tietysti se, että jos menee tällaiseen pyramidipeliin mukaan, niin on varmasti vaan ajan kysymys, kun laittaa ihan laillisesti rahansa johonkin täysin idioottimaiseen sijoitukseen ja häviää kaiken. Näiden on sitten vaan tultava toimeen sillä kansaneläkkeellä. Emmehän me halua rohkaista ihmisiä tekemään typeriä sijoituksia.
eemeli: Kukaan ei siis ole ehdottamassa, että ihmiset eivät saisi vapaaehtoisesti säästää eläkkeellejääntiä varten tai, että heidän olisi pysyttävä töissä niin kauan kuin työnantaja haluaa. Ihmiset saisivat siis jäädä eläkkeelle milloin haluaisivat ja elää niillä säästöillä (+kansaneläkkeellä) mitä ovat keränneet elämänsä varrella eläkettä varten.
Onhan se vähän ehkä tyhmää maksaa 25% eläkemaksua, jotta suuret ikäluokat voivat nauttia luomansa eläkejärjestelmän eduista (eläkkeelle keskimäärin 59v; eläke laskettu muutaman parhaan vuoden ansioista) hyvin vaatimattomalla omalla panostuksella. Maksajasukupolvien eläkkeitä sen sijaan leikataan vieläkin “fiksummin” kuin hölmöläisten peittoa. Tietysti suomalaiset lammasmaisina idiootteina maksavat myös järkyttävän suuria aluetukia. Oma kuriositeettinsa on oikeastaan se, että Suomen rikkain alue saa myös eniten per nuppi tukea muilta alueilta. No, toisaalta Suomessa syrjitään positiivisesti (erit. koulutuksessa) vain niitä, jotka menestyvät sosioekonomisesti muutenkin keskimääräistä paremmin.
“In Finland we have this thing called Reilu meininki”.
Olen ollut siinä käsityksessä, että ammattiyhdistykset ovat tarkoitetut neuvottelemaan työehdoista työnantajien kanssa. Niiden sekaantuminen lainsäädäntöön on tapahtunut hallituksen/eduskunnan pyynnöstä/suostumuksella. En voi mitenkään käsittää näiden nyt nostamaa äläkkää hallituksen ajatuksesta eläkeiän nostosta. Eduskunta sen kai viime kädessä päättää. Totta kai mielipiteet voi ilmaista, mutta yleislakon vilauttaminen eduskunnan päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta alkaa haiskahtaa jo kapinalta. Eiköhän seuraavissa vaaleissa sitten kansa anna tuomionsa koko jutulle. Jotenkin tuntuu vähän naurettavalta kiukuttelulta, kun ay-pomoilta ei nyt ihan joka asiasta kysytä. Mikäli hallitus on tehnyt asiassa jotain lainvastaista, niin kaiketi oikeuskansleri siihen puuttuu. On sitten aivan eri asia toimiko hallitus järkevästi. Ehkä joskus kannattaa kuitenkin osoittaa, kuka nyt mitäkin asiaa hoitaa.
Veikkaan kyllä melko noloa loppua hallituksen tälle jutulle. Odotan mielenkiinnolla.
“Olen ollut siinä käsityksessä, että ammattiyhdistykset ovat tarkoitetut neuvottelemaan työehdoista työnantajien kanssa. Niiden sekaantuminen lainsäädäntöön on tapahtunut hallituksen/eduskunnan pyynnöstä/suostumuksella. En voi mitenkään käsittää näiden nyt nostamaa äläkkää hallituksen ajatuksesta eläkeiän nostosta. Eduskunta sen kai viime kädessä päättää. ”
Eläkehän on osa palkaa, joten ei sen määrittelyyn lakia ja Eduskuntaa tarvita, sen voi hoitaa työsopimuksella ja/tai työehtosopimuksellakin.
laki vain antaa yhteäiset ehdot kaikille.
Esitänkin, että seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa nostetaankin ehtoihin lisäeläke-etuus , joka mahdollistaa eläköitymisen esim 55 vuotiaana.
Pitää veilä todeta, että silloin kun lisäeläke-ehto on työsopimukseen kirjattu niin Eduskunta voi pyyhkäistä sen pois vain 5/6 enemmistöllä (vrt Lilius)
“Onhan se vähän ehkä tyhmää maksaa 25% eläkemaksua, jotta suuret ikäluokat voivat nauttia luomansa eläkejärjestelmän eduista (eläkkeelle keskimäärin 59v; eläke laskettu muutaman parhaan vuoden ansioista) hyvin vaatimattomalla omalla”
EU:ssa eläkemaksut, kun lasketaan mukaan kaikki: työnantajien maksut, työntekijöiden maksut, verotulosita rahoitettavat osuudet, maksuosuus pyörii 30–35 % tietämissä palkkasummasta ja 12–14 % bkt:sta.
Suomi on keskiarvoinen eli n 33 % , kalleimpia ovat Saksa ja Ruotsi n 35–36 %.
Korkein rahastointiaste on Hollannissa,2–3 kertaa korkeampi kuin Suomessa, mutta ei se tuo maksuihin helpotusta: 12 % bkt:sta ja 32 % palkkasummasta.
Ikääntyneiden työllisyys on heikentynyt joka laman jälkeen ja tämä johtuu siitä, että irtisanomista on helpotettu ja moraaliset siteet ovat koko ajan löyhtyneet.
Joka laman jälkeen työttömyys on tuplaantunut ja tehtyjen työtuntien määrä vähentynyt vaikka työvoima on kasvanut.
Esim 80-luvulla työttömiä oli keskimäärin 80000, 90-luvulla 240000 .
Ja suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on ikääntyneitä eivätkä he pääsäsäntöisesti ole ns eläkeputkilaisia vaan ovat työmarkkinatuella.
Se alkkoikin ihmetyttää, sillä yleensäkin työttömistä vain 20–30 % saa ansiosidonanista ja loput ei mitään tai peruspäiväraha-työmarkkinatukea ja siten on vaikea ymmärtää Osmon argumenttia, että pesrutuloa ei voida nostaa koska se tulisi kaliiksi ???
Jos ihmiset huolehtisivat eläkkeistään itse, nämä Oulussa kokoontuvat wincapitalaiset olisivat menettäneet paitsi omaisuutensa, myös tulevan omaisuutensa
En kyllä missään vaiheessa esittänyt, ettei eläkesäästöjärjestelmää valvottaisi mitenkään. Yksi syy, miksi minusta erilaista verokohtelua tarvitaan on, että yksityiset ihmiset sortuvat liian herkästi johonkin wincapita-tyyppisiin juttuihin. Siksi olisi hyvä jos eläkesäästöinstrumenteille olisi joku sertifikaatti tms. Niissä on tietysti riskinä se, että pankit ja sensellaiset rahastavat sitten “hallinnointikuluina” useamman prosentin pääomasta. Suorat sijoitukset ja indeksirahastot ovat oikeastaan ainoa järkevä riski-instrumentti tällaisiin. Jollain salkunhoitajilla palkkiot syövät kaiken hyödyn (ja ylikin) mitä aktiivisemmista strategioista voi periaatteessa saada.
Kuulkaapas nyt. Olisin nuorena AIVAN VARMASTI säästänyt sekä eläke- että sairausvaraa itselleni, mutta juuri silloin hyvinvointivaltio oli voimissaan ja vahveni ja kehittyi – sen myötä myös verot. Maksettiin siis huikeita veroja pienistä palkoista – nimenomaan sairaus- ja eläkevakuutusta. Että siis maksetaan vaan veroja mutta sen LISÄKSI säästetään itse?
Olen suorastaan katkera siitä että minut on HUIJATTU olemaan huolehtimatta asioista itse.
Niissä maissa, joissa kansalaiset huolehtivat itse omilla vakuutuksillaan pahasta päivästä ja vanhuudesta, maksetaan vastaavasti vähemmän veroja.
Olen aina seurannut kauhun vallassa verojen kevennyksiä. Maksan oikein mielelläni korkeita veroja, koska niissä on turva meillä, jotka eivät juuri niiden korkeiden verojen takia kyenneet tai osanneet hoitaa itse turvaa itselleen. Mutta minähän en olekaan rikas; rikkaiden toki pitää päästä ilmaiseksi josta syystä verot pois vaan.
Jätän kannanotot eläkeiän korottamisesta niille, joita se koskee. Itse pääsen alta pois. Jos ottaisin kantaa, sanoisin luultavasti että palautetaan tuloverot sille tasolle millä ne korkeimmillaan ovat olleet ja optio- ja osinkotulot verolle myös. Kertyisi aika potti.
Miten niin väärin nuorempia kohtaan? Kuten sanoin, olen itse koko nuoruuteni ja keski-iänkin maksanut huippukorkeita veroja pienehköstä palkasta (eikä voinut edes uneksia mistään subjektiivisista oikeuksista missään asiassa).
Ei olisi väärin nuorempia kohtaan vaan oiken.
Äitini maksoi 70-luvulla pienehköstä palastaan ja veroistaan huolimatta yksityistä eläkevakuutusta. Kuinka kävi? Eläkeyhtiö meni konkursiin, äitini mahdollisesti missasi jonkun pienen juridisen ehdon ja menetti kaiken. Vai lakisääteinen eläke jäi.
Olen aina seurannut kauhun vallassa verojen kevennyksiä.
Tätä en oikein ymmärrä. Valtion verokertymä on kasvanut koko ajan sitä mukaa kun (palkka)veroja on kevennetty. Tätä kauhistellaan ikäänkuin moraalisena ongelmana, että on se kauheaa kun ihmisille jää enemmän käteen.
Miksi valtion menoja pitäisi koko ajan muka turvottaa? Verojen alentamisella on ainakin marginaalisesti turvattu työllisyyttä ja ostovoiman kasvua. Miksi rahojen kierrättäminen valtion kautta jotenkin lisäisi sitä hyötyä, mitä niistä saadaan?
Minusta tämä eläkekauhistelu on tekopyhää kautta linjan. Siinä kauhistelussa on toki järkeäkin: Vanhaselta oli hölmö veto lähteä repimään auki jo sovittuja (tai sovituksi koettuja) rakenteita ilman, että neuvottelee ensin niiden osapuolten kanssa, joiden tiedettiin hermostuvan asiasta. Se haiskahtaa tahalliselta provokaatiolta.
Mutta itse ongelmaan; elinikäkertoimia ja muita rosvouksia on tehty nyt viimevuosina siihen malliin, että minusta näyttää tällä hetkellä itsestäänselvältä, että ne rahat, joita minäkin makselen “eläkemaksuina” on juotu suurten ikäluokkien toimesta parinkymmenen vuoden sisällä. Kertoimia rukataan siihen suuntaan, että nämä rosvoavat sen minkä pystyvät lapsiltaan koska “mehän ne korkeina veroina maksoimme”. Demografia voittaa demokratiassa.
Miksi tämä on väärin nuorempia kohtaan? No ei se tavallaan olekaan, koska demokratiassa oikein on se, mistä enemmistö päättää. Lähivuosina eläköityvä sukupolvi on maksanut korkeita veroja, sillä verotus oli kireimmillään Suomessa joskus 70-luvulla. Näistä veroista ei kuitenkaan toimitettu mitään eläkemaksuja. Niillä rakennettiin terveydenhuoltojärjestelmää ja jossain määrin kouluja. Myöhemmän sukupolven hyödyksi tästä oli lähinnä koulutusjärjestelmä, terveydenhuolto taitaa olla jo aika kuralla.
Voidaan tietenkin esittää, että on vain oikein, että nuorempi sukupolvi maksaa vanhempien eläkkeet, koska heidän veroistaan maksettiin nuorempien koulutus. Tätä eivät nuoremmat kuitenkaan itse valinneet, vaan se “sopimus” oli kyllä ihan yksipuolinen.
Itse kyynistyin jo muutama vuosi sitten. Näitä elinikäleikkureita ja muita tullaan kyllä soveltamaan seuraavan parinkymmenenvuoden aikana niin, että kun minulla on kymmenisen vuotta eläkeikään, niin on jo täysin ilmeistä, että julkisen vallan pussista ei tule penniäkään ja todennäköisesti nekin mitä itse on säästänyt, tullaan tavalla tai toisella konfiskoimaan.
Tiedemies: yhtä jalkaa tuloveronkevennysten kanssa on hyvinvointiyhteiskuntaa alasajettu ja turvaverkkoa purettu. En minä tiedä mistä se johtuu, jos kerran yhteiskunnan tulot ovat samaa jalkaa kasvaneet, kuten sanot.
Korkeat verot eivät ole väärin ketään kohtaan silloin, kun kaikki niitä maksavat, menivätpä ne rahat mihin hyvänsä — tietenkin edellyttäen etteivät mene haaskoon tai jonkun taskuun, kuten ilmeisesti on käynyt.
(Kyllä se elimin… eikun eutanasialaki vielä tulee, katsokaa vaan. Ja mikäs ihanampaa: ensin hyvä euforinen mieli, ihana ramaisu ja ihana nukahdus josta ei tartte herätä. Paitsi jos halutaan kostaa, tietenkin, silloin se ei varmaan ole ihan niin ihanaa.
Että mitenkö liittyy mihinkään? No kun suuret ikäluokat pitää saada pois päiviltä, ja eihän me sitten olla enää mitään pulisemassa kun ollaan sikolättien pohjalla makaamassa. Teette lait niin että teillä on hyvä.)
Tiedemis:
“verotus oli kireimmillään Suomessa joskus 70-luvulla.”
Miten niin? Kokonaisveroaste saavutti minun tietääkseni huippunsa 90-luvun laman aikoihin. 70-luvun alussa kokonaisveroaste oli vielä alhainen ja se nousu julkisen sektorin paisumisen myötä tasaisesti aina 80-luvun lopulle saakka, jossa oli pari vuotta tasaista ja sitten laman piikki.
Anna-Liisa:
“yhtä jalkaa tuloveronkevennysten kanssa on hyvinvointiyhteiskuntaa alasajettu ja turvaverkkoa purettu.”
Höpöhöpö. Esimerkiksi ansiosidonnaiseen ei ole koskettu.
Sylvesteri on oikeassa siinä, että kokonaisveroaste oli huipussaan tuolloin. 1970-luvun alussa kokonaisveroaste oli alhainen, koska välilliset verot olivat vielä melko vähäiset. Tuloveroasteikko oli kuitenkin reaalisesti mitattuna kireimmillään vuonna 1975, so. vuonna 1975 verottaja vei palkkatulon ostovoimasta suurimman osan.
Se, missä määrin tällainen luku on relevantti, on toinen asia. Mutta välilliset verot on siinä mielessä oikeudenmukaista laskea pois tässä tarkastelussa, koska se ei pure suoraan säästöihin. Eli jos palkkavero on kireä, jää vähemmän laitettavaksi sukan varteen, mutta välilliset verot rokottavat kulutettaessa.
(Ero on tosiasiassa lähinnä semanttista kikkailua, mutta se ei tässä kohtaa ole olennaista)
Just nostettiin taitekohta 90 x peruspäivärahsta 105 x peruspäivärahaan, “koska peruspäiväraha on jäänyt niin pahasti jälkeen”. Ei tullut mieleen nostaa peruspäivärahaa.
Anna-Liisa
“Tiedemies: yhtä jalkaa tuloveronkevennysten kanssa on hyvinvointiyhteiskuntaa alasajettu ja turvaverkkoa purettu. En minä tiedä mistä se johtuu, jos kerran yhteiskunnan tulot ovat samaa jalkaa kasvaneet, kuten sanot.”
Ihmisillä on nykyään paremmin varaa ostaa toistensa tuottamia palveluita, kun verottaja ei vie välistä kuin noin puolet. Jos halutaan, että ihmisillä on töitä tänä jälkiteollisena aikana, on ymmärrettävä että ne ovat suurelta osin palvelualan töitä. Jos työn verotusta nostettaisiin oleellisesti, ihmisten kannattaisi yksilötasolla tehdä enemmän asioita itse ja ostaa vähemmän palveluita.
Yhteiskunnassa tämä aiheuttaisi työttömyyttä ja korkeammat verot kuluisivat työttömyyskorvausten maksuun eivätkä riittäisikään.
Koska työttömyys on edelleen ongelma, työn verotusta kannattaisi edelleen alentaa ja kerätä verotulot haitallisia asioita verottamalla. Hankalaa tässä on se, että tuo muutos pitäisi tehdä oleellisin osin maailman tai ainakin EU:n laajuisesti, jotta ei annettaisi vastuuttomille haittaajille turhaan kilpailuetua.
“Just nostettiin taitekohta 90 x peruspäivärahsta 105 x peruspäivärahaan, “koska peruspäiväraha on jäänyt niin pahasti jälkeen”. Ei tullut mieleen nostaa peruspäivärahaa”
Käsittääkseni tämä kuuluu ns sosiaalitupoon, jonka toteutumisesta ei ole mitään takeita.
Ihmisen henkilökohtainen kokemusmaailma on hämmentävän erilainen kuin se maailma, mistä tilastot ja kylmät luvut kertovat. Edellä on minulle sanottu, että lukujen mukaan ennen ei ollut mitään erityisen hellää hyvinvointivaltiota korkeine veroineen eivätkä turvaverkot ole harventuneet.
En ole tarkistanut BKT-lukuja enkä kokonaisveroasteita ja puhun vain muistikuvien perusteella. Niiden mukaan tuloveroni olivat huimasti korkeammat (ja Tiedemies todisti näin olleenkin) kuin nyt. En muista viettäneeni kulutusjuhlaa, vaikka välilliset verot olivatkin alhaalla – asuntolainakorot olivat sitten sitäkin korkeammat, huitelivat seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä. Itse asiassa krääsää tuntuu nyt olevan paljon enemmän ja halvemmalla shoppailtavissa. Mitä tarkoitetaan kulutuksella — onko se telkkareita ja pesukoneita vai onko se koululaitoksen ja teiden ylläpitoon käytettävää rahaa? Viimemainitut eivät ainakaan ole nyt parempia kuin ennen!
Edelleen muistikuvieni mukaan 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin pääsi terveyskeskuslääkärin vastaanotolle aina tarvitessaan. Neuvolankin rutiinikäyntejä oli tiheään, vauvoja tarkastettiin, koululääkärit toimivat. Tästä tuli turvallisuudentunne, mikä on vaihtunut peloksi tulevasta: nyt tunnen olevani oman onneni nojassa. Jos minulla on paljon rahaa yli oman tarpeen, ei hätää. Jos rahaa on vain sen verran että sillä elää, se on että voi voi jos sairastumaan sattuu, ellei nyt ihan piipaa-autolla tarvitse viedä teholle.
Henkilökohtaisten mielikuvieni perusteella minulle konkreettisesti merkityksellisistä turvaverkkojen silmukoista vain lapsilisät ja subjektiivinen päivähoito-oikeus ovat nyt tiuhemmat kuin ennen.
Mitä pitäisi ajatella siitä, että päättäjät uskovat rakentavansa hyvää yhteiskuntaa, jonka kansalainen kokeekin eri tavalla kuin päättäjät ovat tarkoittaneet? Että luvut ja tilastot kertovat tutkijoille yhtä ja kansalainen kokee omassa henkilökohtaisessa elämässään toista? En millään voi uskoa, että kyse on pelkästä aika-kultaa-nuoruusmuistot-ilmiöstä, vaikka tietenkin sekin vaikuttaa.
Ovatko yhteiskuntatieteilijät tutkineet päättäjien ja alamaisten maailmankuvien kohtaamattomuutta? Tietääkö Elina?
Kirjoitin seuraavasti valittaen että AY-liikkeelle ei käy mikään aidosti tepsivä keino työurien pidentymiseen:
“No ehkä hyväksytään työviihtyvyyskomitea jossa palkansaajilla on vahva edustus ja jolla olisi vuosi, pari aikaa pohtia konsensuksella sellaisia kaikille sopivia keinoja joilla saataisiin asenteet muuttumaan ja työpaikoille parempi mieliala ikäänyneille ja miksei kaikillekin. Tuloksena on valtion rahoittama “arvosta kokemusta” ‑mainoskampanja joka kestää 3 kuukautta ja sen yhteydessä pidetään kaksi seminaaria missä kolmikannan edustajat jyrisevät kuinka asia on yhteinen ja tärkeä ja kehuvat kuinka hienoa on että on saatu kaikki mukaan.”
“Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että suomalaisten työurien pidentämiseen haetaan ratkaisua tosissaan.…
…Tavoitteen valmistelua jatketaan Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämässä työryhmässä, joka toimii yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. Ryhmältä odotetaan tuloksia vuoden loppuun mennessä ja lopulliset päätökset tehdään sen jälkeen. ”
Tässä on nyt jotakin mitä en ymmärrä. Jos olen ymmärtänyt oikein, ihmistyöllä ei ole enää juurikaan tekemistä tuottavuuden kanssa. Miksi siis työuria pitäisi pidentää? Mikä ihmeen huoltosuhde?
Eläke on veronalaista tuloa. Eikö eläkkeelle pitäisi päästä mahdollisimman nuorena ja mahdollisimman korkealla eläkkeellä, jotta turvataan siitä saatava verokertymä? Tällä luotaisiin työpaikkoja nuoremmille nyt työttömille. Meitä korkeastikin koulutettuja työttömiä on maassa tuhansittain, emmekä me tuota palvelukysyntää enempää kuin verokertymääkään, kuten varakkaat eläkeläiset tuottaisivat. Ja mekin tuottaisimme työllistettyinä enemmän.
“Jukka Rantalan vetämässä työryhmässä, joka toimii yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. Ryhmältä odotetaan tuloksia vuoden loppuun mennessä ja lopulliset päätökset tehdään sen jälkeen. “
Onhan se mukavaa, että viimeiset vuodet ennen eläkkeele jääntä voi viettää yhteiskunnan organosimassa jumpasa, pääsee ainakin terveenä eläkkeelle.
Työura pitenee vain jos työantajat haluavat pitää ikääntyneitä työssä, mikään temputus ei auta
60- luvulla rekenneltu eläkejärjestelmä toimi aikansa, mutta nyt ikäpyrämiidi näyttää ihan toisenlaiselta, eikä pienet korjausliikeyritykset
auta.
Valtiovarainministeriön virkamiehet kyllä tietävät
mitä pitäisi tehdä, mutta ei löydy sellaista politiikkoa, joka uskaltaisi sen ääneen lausua.
Lapsilisät ovat kaikille samansuuruiset, miksei eläke, kaupan hinnat ovat kaikille samat jeten samanverran niitä euroja tarvitaan.
Siis tasaeläke eikä tarvita mitään yläeläkerajan
korotusta, koska eläke ei ole yhtä houkutteleva vaihtoehto, kuin tällä hetkellä.
Miksi eläikäuudistuksessa, varsinkin opettajien, ei huomioitu lainkaan koulutukseen menevää aikaa? Minulla on FM-tutkinto ja siihen päälle 2v opettajan koulutus. Olen 30-vuotias ja siirtymässä vasta työhön. Olenko siis 70-vuotiaana vielä töissä?
Ei Suomessa kannata opiskella ja jos opiskelee, niin kannattaa lähteä muualle. Palkkaa saa muualla paremmin ja voi palata takaisin Suomeen nauttimaan eläkkeistään aikaisemmin kuin haudan partaalla.
Eläkejärjestelmämme ei ole valtiollinen, vaan perustuu “yksityisiin” eläkeyhtiöihin. Jotta opiskeluajalta voisi maksaa eläkettä, pitäisi opiskelijoiden maksaa eläkemaksuja. Tosiasiassa eläkejärjestelmämme kuitenkin suosii korkeasti koulutettuja erittäin paljon, koska nämä pysyvät keskimäärin pidempään terveinä ja pääsevät nauttimaan supekarttumasta. Lisäksi he elävät pidempään ja siis nauttivat eläkettä pidempään.
Osmo:
“Jotta opiskeluajalta voisi maksaa eläkettä, pitäisi opiskelijoiden maksaa eläkemaksuja.”
Itse asiassa vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen myös opiskeluaika kerryttää eläkettä (sillä edellytyksellä, että myös valmistuu. Max kertymä 5 vuotta). Toki viidestä vuodesta kertyvä eläke on vaatimaton (kai jotain n. 40 Eur/kk).
Vanhanen on aina ollut huolissaan huoltosuhteesta. Mitä muutakaan voipi olla kun ei itse ole koskaan tehnyt tuottavaa työtä.
Tehtaissa on toimihenkilöitä ja tuotantohenkilöitä. Toimihenkilöt ovat kuukausipalkalla ja tuotantohenkilöt ovat tuntipalkalla.
Tehtaissa työnjohto ja tuotantosuunnittelijat suunnittelevat tuotantotyöntekijöiden työajat ja työvuorot niin, että tilaukset saadaan tehtyä. He eivät suunnittele tehtaiden toimintaa työntekijöiden elinikäisen työuran vaan päivittäisen ja viikottaisen työrupeaman perusteella.
Nyt on niin, että, pitkää työuraa tekevät tyypillisesti julkishallinnon toimistotyöntekijät. Supereläke karttuu. Samaan aikaan korkeasti koulutetut nuoret ovat kortistossa.
Kuluttavassa tuottavassa työssä olevat eivät jaksa tai pysty paljonkaan pinnistämään nykyistä eläkeikää pidemmälle.
Jos Vanhasella olisi tuotantosuunnittelija, hän ottaisi tarvittaessa nuoria, tuottavia työntekijöitä töihin kuutena päivä viikossa.
Yhteiskunnallinen tuotantosuunnitelu vastaisi työtunteina sitä, että 60-vuotias työskentelisi 80 vuotiaaksi. Kuka uskaltaisi 80-vuotiaan taksikuskin kyytiin. Kuusipäiväistä viikkoa tekevän nelikymppisen kyytiin kylläkin.
“Kun on etsitty syyllistä hallituksen päätökseen nostaa eläkeikää, syyttävä sormi on alkanut kohdistua teräskuntoiseen eläkeläiseen, joka Rukalla ohitti Matti Vanhasen Valtavaaran nousussa.”
… ja joka oli 56-vuotias viljelijä?
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1660860
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200903039184471_uu.shtml
Sinäkö se olit? Tätä menoa kun eläkeikää nostetaan, me nuoremmat emme pääse eläkkeelle koskaan ;).
No en ollut minä. En ole eläkkeellä ja olen surkea hiihtäjä.
Maanviljelijän eläkeikä pitäisi pudottaa vielä reippaasti alaspäin. Edellytyksenä pitäisi vain olla pistää pellot pakettiin. Eihän maanviljelystä synny kuin kuluja.
Vanhanen perusteli eläkeiän nostoa eliniänodotteen nousulla. Jos jäljellä olevat vuodet tosissaan määräisivät eläkkeelle pääsyn ajankohdan, miehillä eläke alkaisi useamman vuoden ennen naisia. Voi nimittäin ihmetellä sitä, että kun meillä naiset, jotka elävät melkein kaikkien hyvinvointimittareiden mukaan keskimäärin miehiä parempaa elämää, niin näille muutenkin parempiosaisille sitten luvataan vielä pitempi eläkeikä. Sitä paitsi julkinen raha muutenkin suuntautuu naisille paljon suuremmassa määrin kuin miehille. Hanna Hanhet.
Kerron vielä, miksi verojen alennusta ei voi elvytystarkoituksessa peruuttaa. Vanhasen mukaa se tietysti johtuu siitä, että verojen alentaminen on juuri oikeanlainen elvytystoimi juuri nyt.
Oikeasti se johtuu siitä, että kaksi vuotta sitten hallitusneuvotteluissa luvattiin alentaa kaikenlaisia veroja. Sitten iski tämä lama, ja nämä alennukset paljastuivat yllättäen elvytykseksi. Kyllä oli tosiaan vähintään maailman paras hallitus, kun tiesi jo kaksi vuotta sitten, että tänä vuonna pitää elvyttää!
Nyt se ei voi enää purkaa päätöstään, koska silloin hallituksen elvytystoimet eivät enää olisikaan Euroopan, jos ei sitten koko maailman, parhaat.
Sääli, koska nyt velkaa otetaan hirmuisesti, meikäläisenkin eläkeikä kiitää kohti horisonttia ja tulevan pj:n sanoin “ei vieläkään tuulivoimaa” tai muutakaan kaukonäköistä satsausta ympäristöön eli energiaongelmien ratkaisuun.
Jotenkin käy sääliksi Vihreitä. Ja tänään tulee vielä lisää turpaan.
Eli Jaakolla meni vain tuo “teräskuntoinen” oikein?
Sinänsä eläkeiän nostossa ei tainnut olla mitään ihmeellistä. Näin 30-vuotiaan näkökulmasta asia oli odotettavissa ja taidetaan eläkeikää nostaa vielä muutamaan kertaan ennenkuin itse eläkkeelle pääsee.
Oman ikäisten keskuudessa tuntuu olevan liikkeellä ajatusta, että jos eläkettä joskus haluaa saada, niin se on rahoitettava omista säästöistä. Tulevaisuus alkaa tuntumaan siltä, että yhteiskunnan tarjoama eläke tulee liian vanhana ja liian pienenä. Tämä ajattelumalli ei kyllä kannusta maksamaan nousevia eläkemaksuja.
Muuten, jos ja kun eläkeikää nostetaan että yhteiskunnan rahoitus pysyy tasapainossa, niin mitä ihmettä tehdään elinikäkertoimella tulevien sukupolvien eläkeitä leikkaamassa?
Eikös tuon elinikäkertoimen ajatus ollut, että kun eletään ja ollaan eläkkeellä pidempään, niin kuukausittaista eläkettä pienennetään että kokonaiseläkesumma per henkilö ei kasva liian isoksi. Nyt on käymässä niin, että eläkkeellä olo ajasta ei ehkä tulekaan niin pitkää, kun on pakko jaksaa pidempään töissä. Miksi siis elinikäkerroin pienentämässä eläkettä.
Eläkeikä tuntuu olevan kolmekymppisessä työyhteisössäni täysin yhdentekevä asia. Kaikki säästävät ja varautuvat jäämään pois työelämästä jo paljon aikaisemmin.
Lähinnä olemme jälleen kerran ihmetelleet ministereiden tyhmyyttä ja töksäyttelyjä. Eläkeiän palauttamisen samalle tasolle Ruotsin ja Norjan kanssa olisi ehkä voinut ilmaista paremminkin.
Vai onko kyse vain mediasta, joka poimii ne sammakot lammesta, eikä jaksa perehtyä vaikeisiin aiheisiin? Miksi paras ja luotettavin tieto taloudesta ja politiikasta tuntuu löytyvän internetin foorumeilta?
Eemeli on epäilemättä oikeassa, mutta eikös silloin olsi pitänyt puuttua viljelijäin “eläkkeisiin”. erikoinen termi on tämä “uinuva eläkeoikeus”, jota olen kuullut käytettävän
Se on varmaan ihan hyvä, että maanviljelijät/palomiehet/tanssijat/sotilaat saavat varhaisemman eläkkeen, kun tekevät fyysisesti raskasta työtä. Tasapuolisuuden nimissä heillä varmaan pitäisi olla korkeammat eläkemaksut.
“…syyttävä sormi on alkanut kohdistua teräskuntoiseen eläkeläiseen, joka Rukalla ohitti Matti Vanhasen Valtavaaran nousussa.””
Ei maanviljelijät ole teräskuntoisia ja maanviljelys on todella kovaa työtä. Enoni kuoli 50-vuotiaana jotakuinkin työnsä ääreen sydäriin. Vanhasen ja maanviljelijöiden kimpussa ollaan joka taholla siinä määrin, että heitä kohtaan alkaa tuntea sympatiaa.
Entäö Kataisen kannattajajoukkojen liukkaat yrittäjät, joita on tullut näneeksi käräjäoikeudessa ja jotka epäilemättä ovat panneet liiveihinsä pennin jos toisenkin ja tehneet riksisijoituksia…
Asiaan, Vanhanen perusteli lauantaiaamun haastattelussa, että eläkeiän arvioitu kesto ja kerättävä raha on laskettu väärin perustein ja että nyt on tarkoitus oikaista tilannetta.
Mihin puolueisiin eläkkeisiin kerättyjä rahoja sijoittaneet mahtavat kuulua. Tietämättä asiasta sen enempää, kuvittelisin, että kokoomukseen ja että eläkeläisten rahoja on riskisijoitettu ja että nyt kutistuneet rahastot yritetään korvata tempulla.
Katainen pääsee kuin koira veräjästä, osaa olla leveine tekohymyineen sopivasti Vanhasen selän takana. Vastuu siirtyy kuulijalle tai tässä tapauksessa työtoverille.
Minusta tätä eläkeiän nostoehdotusta pitäisi tarkastella myös huvenneiden rahastojen valossa, kuka ja ketkä ovat vastuussa.
Se ei päähäni mahdu, että lamaa ei ole osattu ennustaa, eivätkö todella kaiken huomaavat toimittajatkaan. Kait heidän näkökykynsä on sumentanut Vanhas-jahti ja Ruususen surkuttelu.
Vanhasen ja Kataisen tapa toimia on toinen kysymys, samaahan harrastaa Helsingin kaupunkikin pienemmissä ja hullummissa asioissa, joihin ei saa tolkkua mitenkään, etenkään laman aikana.
http://www.adressit.com/elakepaatos
Suosittelen katsomaan, ketkä ovat tämän adressin perustaneet. Itselleni kävi niin, että tuli ensimmäinen nettiadressi allekirjoitettua
Ketjussa on todettu muutamaan kertaan kolmikymppisten säästävän itse eläkkeensä. Näin osa varmaan tekeekin.
Ne, joilla ei ole varaa eivät tietenkään pysty. He elvät köyhempinä, tekevät töitä pidempään ja kuolevat nuorempina.
Luokkayhteiskunnan rajahaudat syvenevät.
Tomi:
“Nyt se ei voi enää purkaa päätöstään, koska silloin hallituksen elvytystoimet eivät enää olisikaan Euroopan, jos ei sitten koko maailman, parhaat.”
Lehtitietojen mukaan Suomen valtio saa lainaa toiseksi edullisimmin Euroopassa heti Saksan jälkeen. USA ja Saksa maksavat pitkistä lainoistaan karkeasti 3 % korkoa, Suomi 4 % ja muut enemmän. Tosin yllättävän kallista esim. euriboreihin verrattuna. Tulevia veronalennuksia / korotuksia suunniteltaessa kannattanee seurata myös korkojen kehitystä.
“Eemeli on epäilemättä oikeassa, mutta eikös silloin olsi pitänyt puuttua viljelijäin “eläkkeisiin”. erikoinen termi on tämä “uinuva eläkeoikeus”, jota olen kuullut käytettävän”
Uinuva on sitä, että vaimo tai tilan vanhapoika-veli saa eläkepäätöksen vaikka 51-vuotiaana, kun vanhempi kahdesta luopuu. Muut tuon ikäiset koulutettaisiin uuteen ammattiin tai nakattaisiin kortistoon.
Tässäpä vielä taustat tuosta viljelijän varhaiseläkkeestä:
Eläkeiän nosto ei siis koske maanviljelijöitä. Heidän eläkeikänsä on halutessaan edelleenkin 56 vuotta jos maatilalle löytyy jatkaja lähisukulaisista ja tilalla tehdään sukupolvenvaihdos.
Jokaisella yrittäjällä on tietenkin vapaus valita se ajankohta, jolloin hän eläköityy. Maatalousyrittäjä ei kuitenkaan ole yrittäjä siinä merkityksessä kuten asia yleensä ymmärretään. Hänen kaikki eläkkeensä ja muut etunsa kustantaa valtio.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kertoo viljelijän eläke-etuuksista näin:
“Luopumistuki
Luopumistuki on yritystoiminnan ratkaisuihin sidottu eläke. Se turvaa maatalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tai luovuttaa pellot lisämaaksi.”
Luovutus lähisukulaiselle
Sukulaisuus määrää, minkä ikäisenä viljelijä voi aikaisintaan jäädä luopumistuelle. Sukupolvenvaihdos- tai lisämaaluovutuksessa, jossa kaikki pellot luovutetaan lapselle tai muulle lähisukulaiselle, luopumistuen voi saada 56-vuotiaana. Jos sukupolvenvaihdosluovutus tehdään vieraalle, luopujan pitää olla täyttänyt 60 vuotta.
Lisämaaksi vieraalle
Jos pelto myytiin lisämaaksi vieraalle vuosina 2007–2008, luopumistuelle voitiin jäädä 57-vuotiaana. Vuosina 2009–2010 vieraalle myynti vaatii viljelijältä 60 vuoden ikää. Kuitenkin niillä, jotka täyttivät 57 vuotta ennen vuotta 2009, luopumisikä on 57 vuotta.”
Kaikki eivät silti jää eläkkeelle 56–60 ‑vuotiaina, sillä eläke ei vastaa tuloja. Viljelijät eläköityvät keskimäärin 60,8 ‑vuotiaina. Se on mahdollista jo senkin puolesta, että viljelijän työ ei ole vastoin yleistä käsitystä fyysisesti enää samalla tavalla kuluttavaa kuten se oli joskus aiemmin.
Esimerkiksi lihakarjatilat on jo koneellistettu ja jopa automatisoitu eläinten ruokintaa myöten. Vilja- ja kasvinviljelytiloilla työt painottuvat kahteen sesonkiin talviajan ollessa lähes kokonaan vapaata.
Edes lypsykarjatiloilla, joita pidetään työajan ja työn laadun suhteen raskaimpina, ei päivittäinen työaika ole pitkä lyhyitä sesonkeja lukuun ottamatta. Tyypillisesti ja pääosan vuotta työpäivä on 4–5 tunnin mittainen. Näin peräti MTT:n mukaan.
Lisäksi työ ei ole enää niin sitovaa kuin aiemmin: Suomessa työskentelee valtion rahoittamana noin 6000 maatalouslomittajaa. Lomaan oikeutettuja on 30 000, kaikki karjatilallisia, joten voi laskea, että noin joka seitsemäs työpäivä tehdään ulkoisella työvoimalla.
Noissa oloissa voi myös eläkkeen niin kutsuttu 4,5 %:n superkarttuma olla houkutteleva ja varsinkin jos tilalla jo työskentelee sukupolvenvaihdosta odottava perillinen. Näinhän on hyvin usein.
Moni silti käyttää tuota mahdollisuutta eläköityä 56-vuotiaana: tällä hetkellä luopumisjärjestelyjen parissa on noin 30 000 viljelijää odottamassa ansio- tai vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Järjestelystä syntyy valtiolle 140 miljoonan euron kustannus vuosittain, noin 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin maatalouslomista.
Pitää vielä mainita, että sukupolvenvaihdokseen saa avustusta 30 000 + 20 000 euro, eläinsuojien rakentamiseen 45 %, max 500 000 euroa (jos yksi yrittäjä) ja esimerkiksi asuinrakennuksen kunnostamiseen 75 % korkotukilainaa.
Kiinteistöveroja ei ole, maat voi myydä verotta ja lahjoittaakin lähes: on olemassa lahjaveronhuojennus noihin.
Eläkemaksu on 10,6% ja kertymästä 77 % maksaa valtio. Yrittäjä saa päättää aika väljissä rajoissa itse, paljonko tuleva eläke on, sillä hänhän saa päättää itse valtion maksaman Myellin tason.
“Kannattava sijoitus
Hyvänä nyrkkisääntönä voi muistaa, että myel-vakuutuksen työtulo kannattaa nostaa niin korkealle kuin pykälät sallivat. Sillä varmistetaan oikean suuruinen eläke ja muunkin sosiaaliturvan oikea taso.
Myel-vakuutus on varsin edullista sosiaaliturvaa ja pelkästään eläkesijoituksena hyvin kannattavaa. Kun 30 vuotta myel-vakuutusmaksuja maksanut viljelijä jää eläkkeelle, hän saa keskimäärin 5–6 vuodessa myel-eläkkeenä takaisin sen, mitä hän on vuosien mittaan vakuutusmaksuna maksanut. ”
http://www.mtk.fi/maatalous/sosiaaliturva/johtamisella_hyvinvointia/tuotannontekija/fi_FI/myel/
Eihän tässä mitään mieltä ole, tukeminen ei hyödytä: ruoka jo kaupassa Euroopan 2. kalleinta. 3 miljardia maailman suurinta maataloustukea päälle verokortin kautta. Ja ruoka lienee kalleinta noin parin galaksi etäisyydelle?
Eläkeiän nostamisella ei ole tietenkään mitään tekemistä sen kanssa, kuinka pitkään ihmiset jaksavat olla työelämässä tai mikä on eliniän odote. Ne tottakai ovat hyviä argumentteja, joilla se päätös voidaan jälkikäteen perustella.
Varsinainen logiikka on se, että näin eläkeiän alku tyrkätään niin pitkälle, että jokainen kynnellekykenevä “pakotetaan” ottamaan itselleen vapaaehtoinen yksilöllinen eläketurva. Eli efektiivisesti saadaan se näyttävästi poistettu työnantajan kela-maksu takaisin siirrettyä kunkin palkansaajan maksettavaksi. Samalla liudennetaan sitä uutta takuueläkettä koskemaan vähän lyhyempää ajanjaksoa.
Näin kaikki näyttää ulkoisesti paremmalta, vaikka lopulta tilanne on lähes alkuperäinen. Normipolitiikkaa siis.
Todellinen pieni nettohyöty varmaan kuitenkin löytyy siitä, että työnantajan verokiila vähän pieneni. Vastaavasti työntekijän vastuu omasta eläkeajan taloustilanteestaan suureni.
Kyllä se oli EK:n edustaja, joka hiihteli Matin ohi ja kuiskutti korvaan jotakin.
Saattoi luvata samaa kuin eskollekin.
Minusta tässä noustaan puuhun väärästä päästä.
Harva 50-luvulla syntynyt haluaa eläkkeelle 62–63-vuotiaana , sen verran noita etuja leikataan jos jää alle 65-vuotiaana eläkkeelle.
Ja kaukana seon 60 5 viimeisistä palkoista 65-vuotiaanakaan, 50 % on lähempänä totuutta.
Ja ei eläkeiän nosto työuraa pidennä, vain jos ihminen on työssä eläkkeeseen saakka.
Mutta nuo tyky-asiat voi tuita porvarihebreasta myös Suomen kielelle.
Työtön ikääntynyt elätetään ansiosidonnaisen sijasta 500 eurolla ja säästyneet varat ohjataan hänet orjakseen värväävälle työnantajalle.
Nyt työntekijöille maksettava 1,9 miljardin etuus halutaan jakaa työnantajille.
Tästä tässä on kysymys
Mihin tarvitaan yleistä eläkeikää?
Eikö eläkkeen suuruus vaan voisi riippua siitä kuinka paljon niitä eläkemaksuja on ehtinyt maksaa.
Miksi yleensä pitää terveen jäädä eläkkeelle?
Eikö työtä voisi tehdä vähän rennommin mutta kauemmin. Kun nyt taas painetaan takamus tulessa työura ja sitten humpsahdetaan tyhjään eläkeläisen arkeen, josta on autuus kaukana.
Niin voi saada, mutta onko joku joskus saanut? Fakta vuonna 2008 on kuitenkin, kaikista ammmatiryhmistä maanviljelijät jää eläkkeelle vanhimapana, n. 61 vuotiaana.
Vaikka hallitus teki eläikälinjauksen harvinaisen taitamattomasti ilman pohjustusta ja PR-suunnitelmaa, ei itse asia muuksi muutu:
Pakko mikä pakko, jos haluamme edes yrittää pitää nykyisen kulutustasomme.
(Kulutustasosta tinkimisen välttämättömyys sitten on eri messun asia).
Palkansaajajärjestöjen hellyttävän yleisövetoomuksen vastapainoksi värkkäsin eläkeikälinjausta kannattavan adressin
http://www.adressit.com/elakeikalinjaus-vahvistettava
Vaikka viiskymppinen jo olenkin, olen ilmeisen turtunut tähän eläkehuijaukseen. Itselleni tuli jo 80-luvun lopulla riittävä annos, kun opettajien eläkeikä nostettiin kuudestakymmenestä minun tapauksessani 64,5 vuoteen — koska en sattunut olemaan kahtena kesäisenä päivän kunnalla (vaan valtion koulussa) töissä.
Onko tässä maassa joskus tehty jokin eläkepoliittinen tai muu laajoja kansalaispiirejä koskenut sosiaalisen rahanjaon muutos niin, että kärsijänä samanverran tai peräti muita enemmän olisi ollut suuri ikäluokka? Osku Pajamäki on oikeassa. Se porukka kyllä puristaa meistä nuoremmista kaiken irti — erityisesti ensi vuosikymmenellä, kun ne Marbellasta äänestävät.
Touko Mettinen
“Fakta vuonna 2008 on kuitenkin, kaikista ammmatiryhmistä maanviljelijät jää eläkkeelle vanhimapana, n. 61 vuotiaana.”
Johtuisiko edellä kerrotusta: kova karttuma, jatkaja ja konenäöllä varustettu robotti lypsää lehmän, jonka kyljessä on luukku, ja valtio maksaa viulut?
“Miksi yleensä pitää terveen jäädä eläkkeelle?”
Miksi ihmisellä ei pitäisi olla mahdollisuutta edes viime elinvuosinaan hieman hengähtää ilman kipuja ja sairauksia?
Ts. miksi ihmiset pitäisi käyttää loppuun työelämässä jonkin muun hyväksi? Ihmettelen kovin ideaa siitä, että ihmiset olisivat olemassa jonkin koneiston tarpeista.
Minä tavallisena pulliaisena olen saanut kansalaisten asioita koskevat tärkeät päätökset tietooni telkkarin uutisista ja radiosta.
Ennen vanhaan telkkarissa jopa kuulutettiin, että palkat nousevat niin ja niin monta penniä per tunti.
Eikä tuolloin kukaan tavallinen kansalainen paljoa korvaansa lotkauttanut, mikä tulee olemaan eläkeikä kunkin kansalaisen tapauksessa.
Mentiin ja porskutettiin sen minkä valtio soi. Valtio kaiketi tuolloin oli silloinen ja kulloinen hallitus.
“Eikö eläkkeen suuruus vaan voisi riippua siitä kuinka paljon niitä eläkemaksuja on ehtinyt maksaa.
Miksi yleensä pitää terveen jäädä eläkkeelle? ”
Laskin piruuttani, paljonko tililleni olisi kertynyt eläke-euroja, jos tili olisi henkilökohatinen ja paljonko olisi jäljellä, kun kuolen .
Tulos oli hämmästyttävä: Tililleni jäisi 5 % korkokannalla 600000 euroa ja ilman korkoakin tilillä voisi rahoittaa koko suvulle ja tutuille parin viikon monttubileet
Eläkeiän nosto on erikoinen veto tilanteessa, jossa ihmiset eivät pysy töissä edes nykyiseen tappiin asti.
Lauri Ihalainen eilen A‑plussassa arveli, että ihmiset viihtyvät mahdollisesti vieläkin heikommin työelämässä uuden ikärajan seurauksena, koska uupuvat jo pelkästä ajatuksesta tehdä töitä 65-vuotiaksi.
Kylmä totuus on myös, että työnantajat eivät halua riesoikseen yli 60-vuotiaita.
Olin aikoinaan mukana selvityksessä, jossa kartoitettiin työnantajien ikäasenteita. Toimitus- ja henkilöstöjohtajien haastattelujen tulos oli kiteytettynä, että yli 60-vuotiaat koetaan suorittavissa töissä hitaiksi ja saamattomiksi, johtotehtävissä “poissaoleviksi” ja välinpitämättömiksi ja asinatuntijatehtävissä muun muassa joustamattomiksi uusien ideoiden suhteen.
Kaikki haastateltavat toki korostivat, että poikkeuksiakin on, mutta tämä oli kuitenkin vahva viesti. Monet yrityksen edustajat sanoivat ihan suoraan minulle, että eläkeputkeen hiostetaan kyllä jo noin 56-vuotiaasta alkaen, jos vähänkin näyttää siltä, että työkyky kehittyy ei-suotuisaan suuntaan. Tämä on yrityksille ihan taloudellinen kysymys.
Haastateltaville taattiin täysi anonymiteetti, en paljastanut edes yrityksiä, joihin olin ottanut yhteyttä. Siksi tällainen täysin juhlapuheiden ja virallisten yritysstrategioiden vastainen puhe oli mahdollista.
Elina: Entä jos iäkkäiden palkat seuraisivat tuottavuuden kehitystä? Luuletko, että yritysjohtajat suhtautuisivat iäkkäisiin työntekijöihin yhtä kielteisesti?
Tomi Ahti kirjoitti 4.3.2009 kello 14:15: “Maanviljelijän eläkeikä pitäisi pudottaa vielä reippaasti alaspäin. Edellytyksenä pitäisi vain olla pistää pellot pakettiin. Eihän maanviljelystä synny kuin kuluja.”
Ja ruokaa. Maanviljelys kannattaa lopettaa Suomessa heti sen jälkeen kun täällä ei enää asu ketään, tai ihmiset oppivat tulemaan toimeen ilman ravintoa.
Janne Holopaisen ketjussa olevan kommentin kannustamana tekee mieleni kysyä, että onko joku jossain joskus laskenut, minkälaisia kulutustason laskuja tarvittaisiin esimerkiksi tuollaisesta 30 miljardin euron ylimääräisen valtionvelan hoidosta selviämiseksi?
Julkisuudessa tuollaisia laskelmia en muista nähneeni. Olisi sitä paitsi ihmisille hyvä kertoa, että se kauhea pelättävissä oleva katastrofi tarkoittaa itse asiassa lähinnä materiaalista köyhtymistä keskimäärin eikä esimerkiksi totaalista ja peruuttamatonta maailmanloppua.
Esitän nyt muutaman oikein epäkorrektin kysymyksen, johon toivoisin kuitenkin vastauksia Osmolta ja kaikilta muiltakin, rehellisesti:
Miksi esimerkiksi kansaneläkkeen perusosan ylimenevän eläkkeen hankkimista ei jätetä pääsääntöisesti kokonaan ihmisen itsensä vastuulle? Jos halutaan subventoida eläkkeitä eläköitymisiän mukaan, niin subventoidaan, mutta miksi eläkeikää pitää säädellä yläpäästä karkeilla ikärajaleikkureilla?
Miten olisi vaikka sellainen systeemi, että kansaneläke tulee kaikille vaikkapa tietyn iän jälkeen. “Eläkevakuutus” on mikä tahansa instrumentti, jossa rajapinnasta sisäänmenevästä rahasta saa verovähennysoikeuden, mutta ulostulevasta osasta maksetaan vero. Ulostulevan veron suuruus voidaan laittaa riippumaan liukuvasti iästä, jos halutaan tukea vanhempana eläköitymistä. Prosentti voi olla vaikka (hatusta vetäen) 4*(x‑70), kuitenkin vähintään 0. Päälle tulisi kansaneläke tai vaikka paljon parjattu perustulo. Osa-aikatyöstä ei eläkkeellä rangaistaisi, vaan eläkeläinen saisi itse päättää tekeekö työtä ja jos tekee, kuinka paljon, ja mihin hintaan. Työehtosopimusten kohdalla joustettaisiin ainakin kaikkien 60-vuotta täyttäneiden kohdalla, eli olisi lupa tehdä työtä vähän halvemmallakin.
“Ja ruokaa. Maanviljelys kannattaa lopettaa Suomessa heti sen jälkeen kun täällä ei enää asu ketään, tai ihmiset oppivat tulemaan toimeen ilman ravintoa.”
Et ilmeisesti tiedä, että Suomessa satotaso on jo puolet Ruotsin satotasosta. Lisäksi tuotanto on tilakoosta johtuen muutenkin tehotonta: maitotiloilla esimerkiksi puolet Ruotsista ja sekään ei ole tehokkuuden kärkimaa. Kolmas ongelma on sadon laatu. Esimerkiksi 2004–2008 vain 20% vehnästä oli myllykelpoista. Sokerijuurikkaasta saadaan vain puolet valkoista sokeria muihin maihin nähden. Ja niin edelleen.
Arvaat siis, miksi Arla pystyy tuomaan maitoa Suomeen?
Eli: 1) Euroopan kehnoimmat kasvuolot seurauksineen ja 2) jättitukien seurauksena pieni tilakoko ja 3) tukien seurauksena ei ole ollut tarvetta tehostaa tuotantoa. Leipä tulee puoleksi tukina. Tuet ovat maailman suurimmat: 3 miljardia 2,2 miljoonalle peltohehtaarille. Siis 1360 €/ha. Yksikään maa ei pääse lähellekään tuota. Usein maksetaan vain 350 €/ha, tonni vähemmän.
Ja enin tuki maksetaan Suomesta, se ei tule kultaruukusta sateenkaaren päästä tai EU:sta. Sen päälle ruoka on jo kaupan kassalla Euroopan 2. kalleinta.
Ihalaisen esiintyminen eilisessä A‑Studiossa oikein alleviivasi kuinka umpikujassa pohjimmaisen kysymyksen eli työntekijöiden ja etuuksien nauttijoiden suhteen kanssa AY-liike on.
Työllisyysasteen nostamista kannatetaan ehdottomasti, totta kai — mutta mikään muu keino kuin se että kai ulkoavaruudesta joku tulee ja luovuttaa meille satatuhatta kappaletta kuukausipalkkaista työtä ei tule kuuloonkaan. No ehkä hyväksytään työviihtyvyyskomitea jossa palkansaajilla on vahva edustus ja jolla olisi vuosi, pari aikaa pohtia konsensuksella sellaisia kaikille sopivia keinoja joilla saataisiin asenteet muuttumaan ja työpaikoille parempi mieliala ikäänyneille ja miksei kaikillekin. Tuloksena on valtion rahoittama “arvosta kokemusta” ‑mainoskampanja joka kestää 3 kuukautta ja sen yhteydessä pidetään kaksi seminaaria missä kolmikannan edustajat jyrisevät kuinka asia on yhteinen ja tärkeä ja kehuvat kuinka hienoa on että on saatu kaikki mukaan.
Ja jos sattuu olemaan voimakas noususuhdanne niin kampanjan tuloksethan ovat hyviä.
Osmo Soininvaara on tuonut toistuvasti esille että avain työllisyysasteen nousuun ja pidempiin työuriin ikääntyneiden osalta on se että työuran loppupäässä päästään pois sadan prosentin työpanoksen ja sadan prosentin palkan vaatimuksista.
AY-liikkeelle nämä eivät käy. SATA-komiteassa sama laulu. Kipeistä ongelmista huolimatta rakenteellisia muutoksia ei saa tehdä. Yhteishenkeä vain, niin kyllä se siitä.
Soininvaaralla on lueteltuna myös liuta muita toimenpide-ehdotuksia huoltosuhteen parantamiseen.
Ihalaisella ja kumppaneilla taas ei ole mitään keinoja kuten eilen tuli ilmi. Ei niin mitään. Pelkkää vastustusta. Keinoksi kutsutaan hurskasta toivetta että “asenteet” muuttuvat niin että työnantajat maksaisivatkin ihan mielellään ei pelkästään edes samassa määrin vaan peräti suhteessa enemmän liksaa, koulutuksia sekä kuntoutuksia kuusikymppisille.
Ihalainen on oikeassa että pelkkä nimellisen eläkeiän nosto ei ole yksin ratkaisu. Mutta tietenkin väärässä siinä, etteikö se olisi yksi askeleista aivan polttavien ongelmien ratkaisuun. Yhteiskunnan ikärakenne, ihmisten elinikä ja työllisyysaste eivät ole polittisia mielipiteitä vaan faktoja.
AY-liikkeen on pakko, siis aivan pakko, alkaa tarjota uskottavia konkreettisia keinoja huoltosuhteen hoitoon, vaikka se tarkoittaisi suuria sisäisiä erimielisyyksiä. Ja keino ei ole että “työllisyys on painettava alle 5 prosentin”, tai että “60–65 ‑vuotiaista on oltava työelämässä vähintään 20%”, vaan keinot ovat tapoja millä näistä toiveista voisi tulla realismia.
Jos keinoja ei ala kuulua, niin sellaisilla tulevillakin hallituksilla jotka ottavat nämä yhteiskuntamme suuret kysymykset vakavasti, ei ole puoluekannastaan riippumatta oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin tehdä työelämän rakenteellisia päätöksiä sotkematta asioihin kolmikantakomiteoita.
“AY-liikkeen on pakko, siis aivan pakko, alkaa tarjota uskottavia konkreettisia keinoja huoltosuhteen hoitoon, vaikka se tarkoittaisi suuria sisäisiä erimielisyyksiä.”
Suomessa on 100000 työllsitä enemmän kuin vuonna 1989 ja silti teemme 11 % vähemmän työtunteja kuin vuonna 1989.
Ei eläkeiän nosto lisää tehtyä työtä määrää vaikka muodollisesti työssäkäyvä väki kasvaa .
Työn tuottavuus nousee edelleen vauhdilla ja “ylijäämäväki ” kasvaa.
lamat uusiutuvat aina kun näyttää syntyvän työvoimapula,10–15 vuoden välein. Olen nähnyt jo neljä tällaista sykliä ja aina on ilmaantunut tuollainen teitä tuomiopäivän julistajia ja aina on käynyt niin, että päädytään pienempään työmäärään, korkeampaan bkt:seen ja suurempaan työttömyyteen.
Jotain työelementtiä joudutaan aina pienetämään: Eläkeikää alentaman, koulutusaikoja pidentämään, päivittäistä/viikoittaista työaikaa lyhentämään, työttömyyttä lisäämään.
Mitä tulee vihreään aatteeseen niin sehän pyrkii siihen, että kaikki ovat köyhiä lintubongareita, jotka elävät toistensa maksamilla veroilla
Edelliseen kommenttiin lisäisin, että olisi hyvä alkaa miettiä ihan tosissaan, miksi Suomessa ei jakseta tehdä työtä niin pitkään kuin esimerkiksi pohjoismaisissa naapurimaissamme.
Suomen brändiä miettivän ryhmän jäsen sanoi, että brändi voi löytyä sellaisestakin, että olemme pieni pohjoinen OUTO kansa …
Ruotsissa muutaman vuoden työssä olleena outouden voi nähdä jossakin määrin ulkopuolisen silmin, ei ole täysin kotisokea.
Outous merkitsee toisinaan positiivisia asioita, esimerkiksi taiteemme omanlaisuutena tai se voi olla harmitonta kummallisuutta kuten esimerkiksi eukonkanto, mutta työ- ja perhe-elämässä, kouluissa ja muuallakin outous voi merkitä ikäviä asioita, mitkä pahimmillaan on kiusaamista tai toisaalta ohimeneviä ikäviä tilanteita. Jotkut ulkomaalaiset ovat kutsuneet meitä maailman loukkaavimmaksi kansaksi. Esimerkiksi jonotustilanteessa pitää olla valpas, muuten joku pyyhältää ohi — häpeämättä käytöstään, vahvemman eli röyhkeämmän oikeudella. Nopeat syövät hitaammat, taitaa olla monen motto.
Suomalaisuutta luonnehdittiin Ruotsin TV:ssä, ohjelma oli norjalainen, eli 10 % suomalaisista häpeää sitä, mitä 90 % tekee. Prosentit ovat tietenkin hihasta vedettyjä, mutta uskoakseni juuri nämä 10 % joutuvat kiusaamisen kohteiksi.
Eli jospa opettelisimme häpeämään ja opettelisimme tuntemaan tervettä syyllisyyttä ja vielä päälle pyydettäisiin anteeksi.
Vuorovaikutustaitoja tarvittaisiin eikä vahvempi saisi käyttää valtaansa väärin.
Tiedemies: Eihän noi oo yhtään epäkorrekteja, vaan just niitä kysymyksiä mitkä pitäis esittää. Sen lisäksi vois vielä kysellä, että miksi meillä pitäis olla mitään vapaaehtoista eläkettä. Jokainenhan on vapaa säästämään jo nyt vanhuutensa varalle.
Minä veikkaan, että meillä ei ole tuota esittämääsi systeemiä, koska meidän ihmiskäsitys on sellainen, että jengi on liian tyhmää säästääkseen vanhuutensa varalle ja koska nykyinen systeemi on hyvä niille, jotka ovat pyramidihuijauksen kärjessä. (+ tietysti siksi, että äänestäjät ovat rationaalisen tietämättömiä talouden toiminnasta, eivätkä siis osaa vaatia järkevää politiikkaa.)
Miltei ajattelin tänään: Todellakin!
Voi harmi, tää ei yhtään kuulu tähän mutta en tiedä missä muuallakaan tämän sanoisin: haluaisin tottavieköön käydä katsomassa “Liian vanhan” blogia jos hänellä sellainen on.
Eihän noi oo yhtään epäkorrekteja, vaan just niitä kysymyksiä mitkä pitäis esittää
Ehkä ovat, mutta niitä ei esitetä, koska niitä pidetään epäkorrekteina. En oikeasti ymmärrä, miksi eläkejärjestelmän pitäisi toimia niin, että joku jossain korkealla päättää eläkkeestä ja kansalaiset sitten ottavat sen vastaan kuin mannan taivaalta. Raamatussa muistaakseni on juttu siitä, että herra lupasi ruokkia luvatun kansan päivittäin antamalla sataa ruokaa taivaalta, sillä edellytyksellä, että nämä elävät kädestä suuhun. Kun kansa sitten alkoi säästää, herra rankaisi heitä.
Jotenkin tuntuu, että eläkejärjestelmään suhtaudutaan samalla tavalla.
Sen lisäksi vois vielä kysellä, että miksi meillä pitäis olla mitään vapaaehtoista eläkettä. Jokainenhan on vapaa säästämään jo nyt vanhuutensa varalle
Kysymys on sinänsä validi, mutta on hyviä syitä olettaa, että tällöin ihmiset saattaisivat säästää liian vähän ja/tai liian myöhään. Jos verokohtelulla luodaan kannustimet säästää pikkuhiljaa ja vähän enemmän, ihmiset ovat vauraampia eläkeläisinä. Köyhyys ja kurjuus, vaikka olisivat vanhusten ja itseaiheutettuja, ovat yhteiskunnallisia ongelmia yhtä kaikki.
Tiellä on aikamoisia kulttuurisia ja psykologisia esteitä, mikäli palkkaa lasketaan ikääntyneellä työntekijällä alentuneen tuottavuuden myötä.
Tuottavuus on sitä paitsi kovin vaikea määritellä. Asiantuntijayhteisöissä Vanha Viisas voi olla tutormaisesti nuorempien käytettävissä tietolähteenä ja kokemuksen välittäjänä, vaikkei artikkelia pukkaisikaan entiseen malliin. Eli hän mahdollisesti nostaa toisten tuottavuutta läsnäolollaan.
Silloin, kun tuottavuus on mitattvissa yksinkertaisesti suoritteiden määrällä, niin palkan alennus on perusteltavissa niin, että työntekijäkin sen voi kokea oikeutettuna. Heti, kun mukaan tulevat laatutekijät tai ei vain ole mitään mitattavaa, niin homma mutkistuu kovin.
Tiimin osana iäkäs vain saattaa olla epämääräisesti jarruna, vaikka hoitaisi hommansa siinä missä muutkin. Tätä on vain vaikea konkreettisesti osoittaa. Työelämätutkimus on osoittanut, että muutosvastarinta on kovinta iäkkäissä työntekijöissä oli kyseessä sitten työhuoneen vaihto tai organisaatiouudistus.
Iäkäs voi väittää että häntä kiusataan, kun hänen narinansa jätetään huomiotta ja pikku hiljaa kaikki muukin hänen tekemisensä tai tekemättä jättämisensä ei enää kiinnosta ketään.
Paitsi tulosvastaavaa, joka voi oikeastikin alkaa savustaa senioiria ulos talosta.
Seurasin kerran läheltä tällaista tapausta ja se oli ikävää katseltavaa. Väsähtäneen oloiselle maisterimiehelle annettiin jatkuvasti vähempiarvoisia leikkaa ja liimaa ‑tehtäviä, kunnes hän päätyi litteroimaan projektin haastatteluja.
Ilmeisesti motivaatio ei enää ollut korkeimmillaan, koska bongasin tekstistä mm. seuraavaa.
Haastateltava oli sanonut nauhalla: [..]ja ensimmäiseksi journalismista tulee mieleen Aatos Erkko. Liuskalla luki […] ja ensimmäiseksi journalismista tulee mieleen Aatu-serkku…
Arvatkaa naurattiko.… Tyyppi päätyi sitten varhaiseläkkeelle, mutta kuoli saman tien. Pelkkää tyhjän päällä spekulointia, mutta tuli mieleen olivatko raskaat viimeiset vuodet osasyynä äkkikuolemaan.
“Miksi ihmisellä ei pitäisi olla mahdollisuutta edes viime elinvuosinaan hieman hengähtää ilman kipuja ja sairauksia?”
Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus hengähtää joka iässä. Siinä määrin mitä haluaa tinkiä vauraudesta vapaa-ajan vuoksi. Ei totaalinen työn lopettaminen ole mitään hengähtämistä vaan luopumista keskeisistä elämän rakenteista, minkä jälkeen aletaan kyhätä uusia pikavauhdilla kun tyhjyyskään ei niin kivaa ole.
Terveyspalveluyritys Mehiläinen joutui asettamaan ammatinharjoittajilleen yläikärajaksi 70 vuotta, koska osa lääkäreistä vaan ei suostu vapaaehtoisesti lopettamaan työntekoa. Johtolankoja työssä viihtymiseen?
Miksi tarvitaan yleinen eläkeikä? Jos joku tietää niin voisi kertoa.
Eläkehän on vain nuori historiallisen sattuman luomus eikä mikään ainoa totuus. Miksi ihmisen pitää terveenä suorittaa siirtymävaihe pois aktiivisesta yhteiskuntaelämästä? Onko eläke palkinto yksilölle vai vain käytännöllistä muille?
Tiedemies: “Köyhyys ja kurjuus… ovat yhteiskunnallisia ongelmia yhtä kaikki.”
Toki, mutta jos vastapainona on rikkaus ja yltäkylläisyys jossain muussa elämänvaiheessa, niin on vähän vaikea sanoa, että jäädäänkö tästä nettona miinukselle. Voi olla oikeasti ihan järkevää elää nuorena ja keski-iässä vähän niin kuin viimeistä päivää, jos silloin saa eniten iloa irti vauraudesta ja elää sitten myöhemmin köyhempänä, kun tykkää vaan pilkkiä ja nukkua päiväunia.
Tiedemies: Jos ihmiset huolehtisivat eläkkeistään itse, nämä Oulussa kokoontuvat wincapitalaiset olisivat menettäneet paitsi omaisuutensa, myös tulevan omaisuutensa. Ihminen ei myönnä tulleensa huijatuksi ja vaihda suuntaa. Toisaalta suurin osa diskonttaa tulevaisuutta niin suurella kertoimella että se ei tällä hetkellä kiinnosta piirun vertaa, paitsi jos voisi tulla RIKKAAKSI HETI NYT.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+pid%C3%A4tti+lis%C3%A4%C3%A4+wincapitalaisia+8211+tutkintaa+siivitt%C3%A4v%C3%A4t+hurjat+huhut/1135244052164
Joko löytyisi muuten sitä nimilistaa, johon voisi raapustaa nimensä tukemaan eläkeiän nostoa vielä nopeammalla aikataululla kuin tämä Vanhasen hallituksen “leikataan sen jälkeen kun ite päästään eläkkeelle”?
Eemelin pöytään lyömistä faktoista päätellen ei voi ajatella muuta kuin, että Keskustapuoluetta äänestävät kaupunkilaiset ovat täydellisiä idiootteja. Kepu ja MTK kusevat varsinkin suomalaisten köyhintä eli suurinta osuutta tuloistaan ruokaan kuluttavaa osaa silmään niin ettei mitään rajaa.
“Miksi tarvitaan yleinen eläkeikä? Jos joku tietää niin voisi kertoa.”
Että on aito ja poisottamaton oikeus edes jossakin iässä lopettaa työnteko, joka voi vanhalle ja sairaalle sekä huonokuntoiselle olla liian raskasta.
Jos yleistä eläkeikää ei olisi, työelämästä poistuttaisiin vasta sitten, kun elämästä ei ole taloudellista hyötyä työnantajalle ja iloa itselle ja läheisille.
Ihmettelen, miten vähälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt osa-aikaeläkkeiden huononnus, joka sovittiin jo sosiaalitupossa kuukausi sitten: oa-eläkeiän nosto 58 vuodesta 60 vuoteen ilman siirtymäaikoja, vuoden 2011 alusta alkaen sekä samalla karttuman heikennys niin, että se vaikuttaa lopullista eläkettä selvästi heikentävämmin kuin nykysysteemi.
Pöyristyttävää on, että palkansaajajärjestöt sopivat tämän työnantajajärjestöjen kanssa kaikessa hiljaisuudessa. Siis Ihalainen ja kumppanit pilasivat yhden keinon pidentää työuria eli osa-aikaeläke “uudistettiin” torsoksi yhtäkkiä,työntekijöiltä mitään kysymättä, ilman siirtymäaikoja. Olen 1953 syntynyt ja sinnitellyt työelämässä sen tiedon varassa että voin parin vuoden sisällä jäädä osa-aikaeläkkeelle, mutta nyt se siirtyykin vielä 2 vuodella juuri kun täytän 58 v. Tämä todella masentaa.
Olen tosi kiukkuinen työntekijäjärjestöille tästä. Tämä eläkeiän noston vastustaminen on nyt suurieleistä draamaa ja näyttelemistä. Todellisuudessa toimitaan ihan eri lailla kuin annetaan ymmärtää. Sosiaalitupon päätöksistä halutaan typerällä tavalla pitää kiinni.
Hallituksen esitys ei todellakaan muuta nykysysteemiä paljonkaan. Nykysysteemi (v. 2005 tehty eläkeuudistus) on rakennettu niin, että vaikka 63 vuotiaana voi jäädä eläkkeelle, niin se ei pienipalkkaisille kannata. Esim. omalla kohdallani on ns. henkilökohtainen eläkeikä 64 vuotta, johon asti työskentely vasta takaa normaalin eläkkeen (60% eläkepalkasta). 63-vuotiaana jääminen leikkaa eläkettä. Ja kun vuonna 2010 aletaan soveltaa elinaikakerrointa, se tarkoittaa lisää leikkausta ja että minun tulee työskennellä liki 65 vuotiaaksi, että saisin normaalieläkkeen. Nykysysteemissä siis on näitä “kannustimia” jo sisäärakennettuna. Olen ajatellut, että jaksaisin tuonne asti, jos saisin ajoissa helpotusta osa-aikaeläkkeen muodossa. Mutta nyt Ihalainen ja kumppanit ovat päättäneet, etten voi valita itselleni sopivaa kannustinta 58 vuotiaana. ‑Anteeksi että tämä on liian pitkä, mutta ketuttaa todella.
Raivio: Njoo, varmaan nämä wincapitatyypit olisivat kyllä hävinneet aika suuren osan rahoistaan, mutta eikös poliisi ole nyt ainakin jonkun verran onnistunut niitä rahoja jäädyttämään, että varmaan niistä jotain jää näille huijatuille. Toinen juttu on tietysti se, että jos menee tällaiseen pyramidipeliin mukaan, niin on varmasti vaan ajan kysymys, kun laittaa ihan laillisesti rahansa johonkin täysin idioottimaiseen sijoitukseen ja häviää kaiken. Näiden on sitten vaan tultava toimeen sillä kansaneläkkeellä. Emmehän me halua rohkaista ihmisiä tekemään typeriä sijoituksia.
eemeli: Kukaan ei siis ole ehdottamassa, että ihmiset eivät saisi vapaaehtoisesti säästää eläkkeellejääntiä varten tai, että heidän olisi pysyttävä töissä niin kauan kuin työnantaja haluaa. Ihmiset saisivat siis jäädä eläkkeelle milloin haluaisivat ja elää niillä säästöillä (+kansaneläkkeellä) mitä ovat keränneet elämänsä varrella eläkettä varten.
Onhan se vähän ehkä tyhmää maksaa 25% eläkemaksua, jotta suuret ikäluokat voivat nauttia luomansa eläkejärjestelmän eduista (eläkkeelle keskimäärin 59v; eläke laskettu muutaman parhaan vuoden ansioista) hyvin vaatimattomalla omalla panostuksella. Maksajasukupolvien eläkkeitä sen sijaan leikataan vieläkin “fiksummin” kuin hölmöläisten peittoa. Tietysti suomalaiset lammasmaisina idiootteina maksavat myös järkyttävän suuria aluetukia. Oma kuriositeettinsa on oikeastaan se, että Suomen rikkain alue saa myös eniten per nuppi tukea muilta alueilta. No, toisaalta Suomessa syrjitään positiivisesti (erit. koulutuksessa) vain niitä, jotka menestyvät sosioekonomisesti muutenkin keskimääräistä paremmin.
“In Finland we have this thing called Reilu meininki”.
Olen ollut siinä käsityksessä, että ammattiyhdistykset ovat tarkoitetut neuvottelemaan työehdoista työnantajien kanssa. Niiden sekaantuminen lainsäädäntöön on tapahtunut hallituksen/eduskunnan pyynnöstä/suostumuksella. En voi mitenkään käsittää näiden nyt nostamaa äläkkää hallituksen ajatuksesta eläkeiän nostosta. Eduskunta sen kai viime kädessä päättää. Totta kai mielipiteet voi ilmaista, mutta yleislakon vilauttaminen eduskunnan päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta alkaa haiskahtaa jo kapinalta. Eiköhän seuraavissa vaaleissa sitten kansa anna tuomionsa koko jutulle. Jotenkin tuntuu vähän naurettavalta kiukuttelulta, kun ay-pomoilta ei nyt ihan joka asiasta kysytä. Mikäli hallitus on tehnyt asiassa jotain lainvastaista, niin kaiketi oikeuskansleri siihen puuttuu. On sitten aivan eri asia toimiko hallitus järkevästi. Ehkä joskus kannattaa kuitenkin osoittaa, kuka nyt mitäkin asiaa hoitaa.
Veikkaan kyllä melko noloa loppua hallituksen tälle jutulle. Odotan mielenkiinnolla.
“Olen ollut siinä käsityksessä, että ammattiyhdistykset ovat tarkoitetut neuvottelemaan työehdoista työnantajien kanssa. Niiden sekaantuminen lainsäädäntöön on tapahtunut hallituksen/eduskunnan pyynnöstä/suostumuksella. En voi mitenkään käsittää näiden nyt nostamaa äläkkää hallituksen ajatuksesta eläkeiän nostosta. Eduskunta sen kai viime kädessä päättää. ”
Eläkehän on osa palkaa, joten ei sen määrittelyyn lakia ja Eduskuntaa tarvita, sen voi hoitaa työsopimuksella ja/tai työehtosopimuksellakin.
laki vain antaa yhteäiset ehdot kaikille.
Esitänkin, että seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa nostetaankin ehtoihin lisäeläke-etuus , joka mahdollistaa eläköitymisen esim 55 vuotiaana.
Pitää veilä todeta, että silloin kun lisäeläke-ehto on työsopimukseen kirjattu niin Eduskunta voi pyyhkäistä sen pois vain 5/6 enemmistöllä (vrt Lilius)
“Onhan se vähän ehkä tyhmää maksaa 25% eläkemaksua, jotta suuret ikäluokat voivat nauttia luomansa eläkejärjestelmän eduista (eläkkeelle keskimäärin 59v; eläke laskettu muutaman parhaan vuoden ansioista) hyvin vaatimattomalla omalla”
EU:ssa eläkemaksut, kun lasketaan mukaan kaikki: työnantajien maksut, työntekijöiden maksut, verotulosita rahoitettavat osuudet, maksuosuus pyörii 30–35 % tietämissä palkkasummasta ja 12–14 % bkt:sta.
Suomi on keskiarvoinen eli n 33 % , kalleimpia ovat Saksa ja Ruotsi n 35–36 %.
Korkein rahastointiaste on Hollannissa,2–3 kertaa korkeampi kuin Suomessa, mutta ei se tuo maksuihin helpotusta: 12 % bkt:sta ja 32 % palkkasummasta.
Ikääntyneiden työllisyys on heikentynyt joka laman jälkeen ja tämä johtuu siitä, että irtisanomista on helpotettu ja moraaliset siteet ovat koko ajan löyhtyneet.
Joka laman jälkeen työttömyys on tuplaantunut ja tehtyjen työtuntien määrä vähentynyt vaikka työvoima on kasvanut.
Esim 80-luvulla työttömiä oli keskimäärin 80000, 90-luvulla 240000 .
Ja suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on ikääntyneitä eivätkä he pääsäsäntöisesti ole ns eläkeputkilaisia vaan ovat työmarkkinatuella.
Se alkkoikin ihmetyttää, sillä yleensäkin työttömistä vain 20–30 % saa ansiosidonanista ja loput ei mitään tai peruspäiväraha-työmarkkinatukea ja siten on vaikea ymmärtää Osmon argumenttia, että pesrutuloa ei voida nostaa koska se tulisi kaliiksi ???
Suo
Jos ihmiset huolehtisivat eläkkeistään itse, nämä Oulussa kokoontuvat wincapitalaiset olisivat menettäneet paitsi omaisuutensa, myös tulevan omaisuutensa
En kyllä missään vaiheessa esittänyt, ettei eläkesäästöjärjestelmää valvottaisi mitenkään. Yksi syy, miksi minusta erilaista verokohtelua tarvitaan on, että yksityiset ihmiset sortuvat liian herkästi johonkin wincapita-tyyppisiin juttuihin. Siksi olisi hyvä jos eläkesäästöinstrumenteille olisi joku sertifikaatti tms. Niissä on tietysti riskinä se, että pankit ja sensellaiset rahastavat sitten “hallinnointikuluina” useamman prosentin pääomasta. Suorat sijoitukset ja indeksirahastot ovat oikeastaan ainoa järkevä riski-instrumentti tällaisiin. Jollain salkunhoitajilla palkkiot syövät kaiken hyödyn (ja ylikin) mitä aktiivisemmista strategioista voi periaatteessa saada.
“Eläkehän on osa palkaa”
que?
ps. missä voi ilmoittautua yleislakonmurtajiin?
Kuulkaapas nyt. Olisin nuorena AIVAN VARMASTI säästänyt sekä eläke- että sairausvaraa itselleni, mutta juuri silloin hyvinvointivaltio oli voimissaan ja vahveni ja kehittyi – sen myötä myös verot. Maksettiin siis huikeita veroja pienistä palkoista – nimenomaan sairaus- ja eläkevakuutusta. Että siis maksetaan vaan veroja mutta sen LISÄKSI säästetään itse?
Olen suorastaan katkera siitä että minut on HUIJATTU olemaan huolehtimatta asioista itse.
Niissä maissa, joissa kansalaiset huolehtivat itse omilla vakuutuksillaan pahasta päivästä ja vanhuudesta, maksetaan vastaavasti vähemmän veroja.
Olen aina seurannut kauhun vallassa verojen kevennyksiä. Maksan oikein mielelläni korkeita veroja, koska niissä on turva meillä, jotka eivät juuri niiden korkeiden verojen takia kyenneet tai osanneet hoitaa itse turvaa itselleen. Mutta minähän en olekaan rikas; rikkaiden toki pitää päästä ilmaiseksi josta syystä verot pois vaan.
Jätän kannanotot eläkeiän korottamisesta niille, joita se koskee. Itse pääsen alta pois. Jos ottaisin kantaa, sanoisin luultavasti että palautetaan tuloverot sille tasolle millä ne korkeimmillaan ovat olleet ja optio- ja osinkotulot verolle myös. Kertyisi aika potti.
Miten niin väärin nuorempia kohtaan? Kuten sanoin, olen itse koko nuoruuteni ja keski-iänkin maksanut huippukorkeita veroja pienehköstä palkasta (eikä voinut edes uneksia mistään subjektiivisista oikeuksista missään asiassa).
Ei olisi väärin nuorempia kohtaan vaan oiken.
Äitini maksoi 70-luvulla pienehköstä palastaan ja veroistaan huolimatta yksityistä eläkevakuutusta. Kuinka kävi? Eläkeyhtiö meni konkursiin, äitini mahdollisesti missasi jonkun pienen juridisen ehdon ja menetti kaiken. Vai lakisääteinen eläke jäi.
Hullumminkin siis voi käydä, Anna-Liisa!
Olen aina seurannut kauhun vallassa verojen kevennyksiä.
Tätä en oikein ymmärrä. Valtion verokertymä on kasvanut koko ajan sitä mukaa kun (palkka)veroja on kevennetty. Tätä kauhistellaan ikäänkuin moraalisena ongelmana, että on se kauheaa kun ihmisille jää enemmän käteen.
Miksi valtion menoja pitäisi koko ajan muka turvottaa? Verojen alentamisella on ainakin marginaalisesti turvattu työllisyyttä ja ostovoiman kasvua. Miksi rahojen kierrättäminen valtion kautta jotenkin lisäisi sitä hyötyä, mitä niistä saadaan?
Minusta tämä eläkekauhistelu on tekopyhää kautta linjan. Siinä kauhistelussa on toki järkeäkin: Vanhaselta oli hölmö veto lähteä repimään auki jo sovittuja (tai sovituksi koettuja) rakenteita ilman, että neuvottelee ensin niiden osapuolten kanssa, joiden tiedettiin hermostuvan asiasta. Se haiskahtaa tahalliselta provokaatiolta.
Mutta itse ongelmaan; elinikäkertoimia ja muita rosvouksia on tehty nyt viimevuosina siihen malliin, että minusta näyttää tällä hetkellä itsestäänselvältä, että ne rahat, joita minäkin makselen “eläkemaksuina” on juotu suurten ikäluokkien toimesta parinkymmenen vuoden sisällä. Kertoimia rukataan siihen suuntaan, että nämä rosvoavat sen minkä pystyvät lapsiltaan koska “mehän ne korkeina veroina maksoimme”. Demografia voittaa demokratiassa.
Miksi tämä on väärin nuorempia kohtaan? No ei se tavallaan olekaan, koska demokratiassa oikein on se, mistä enemmistö päättää. Lähivuosina eläköityvä sukupolvi on maksanut korkeita veroja, sillä verotus oli kireimmillään Suomessa joskus 70-luvulla. Näistä veroista ei kuitenkaan toimitettu mitään eläkemaksuja. Niillä rakennettiin terveydenhuoltojärjestelmää ja jossain määrin kouluja. Myöhemmän sukupolven hyödyksi tästä oli lähinnä koulutusjärjestelmä, terveydenhuolto taitaa olla jo aika kuralla.
Voidaan tietenkin esittää, että on vain oikein, että nuorempi sukupolvi maksaa vanhempien eläkkeet, koska heidän veroistaan maksettiin nuorempien koulutus. Tätä eivät nuoremmat kuitenkaan itse valinneet, vaan se “sopimus” oli kyllä ihan yksipuolinen.
Itse kyynistyin jo muutama vuosi sitten. Näitä elinikäleikkureita ja muita tullaan kyllä soveltamaan seuraavan parinkymmenenvuoden aikana niin, että kun minulla on kymmenisen vuotta eläkeikään, niin on jo täysin ilmeistä, että julkisen vallan pussista ei tule penniäkään ja todennäköisesti nekin mitä itse on säästänyt, tullaan tavalla tai toisella konfiskoimaan.
Tiedemies: yhtä jalkaa tuloveronkevennysten kanssa on hyvinvointiyhteiskuntaa alasajettu ja turvaverkkoa purettu. En minä tiedä mistä se johtuu, jos kerran yhteiskunnan tulot ovat samaa jalkaa kasvaneet, kuten sanot.
Korkeat verot eivät ole väärin ketään kohtaan silloin, kun kaikki niitä maksavat, menivätpä ne rahat mihin hyvänsä — tietenkin edellyttäen etteivät mene haaskoon tai jonkun taskuun, kuten ilmeisesti on käynyt.
(Kyllä se elimin… eikun eutanasialaki vielä tulee, katsokaa vaan. Ja mikäs ihanampaa: ensin hyvä euforinen mieli, ihana ramaisu ja ihana nukahdus josta ei tartte herätä. Paitsi jos halutaan kostaa, tietenkin, silloin se ei varmaan ole ihan niin ihanaa.
Että mitenkö liittyy mihinkään? No kun suuret ikäluokat pitää saada pois päiviltä, ja eihän me sitten olla enää mitään pulisemassa kun ollaan sikolättien pohjalla makaamassa. Teette lait niin että teillä on hyvä.)
Tiedemis:
“verotus oli kireimmillään Suomessa joskus 70-luvulla.”
Miten niin? Kokonaisveroaste saavutti minun tietääkseni huippunsa 90-luvun laman aikoihin. 70-luvun alussa kokonaisveroaste oli vielä alhainen ja se nousu julkisen sektorin paisumisen myötä tasaisesti aina 80-luvun lopulle saakka, jossa oli pari vuotta tasaista ja sitten laman piikki.
Anna-Liisa:
“yhtä jalkaa tuloveronkevennysten kanssa on hyvinvointiyhteiskuntaa alasajettu ja turvaverkkoa purettu.”
Höpöhöpö. Esimerkiksi ansiosidonnaiseen ei ole koskettu.
Sylvesteri on oikeassa siinä, että kokonaisveroaste oli huipussaan tuolloin. 1970-luvun alussa kokonaisveroaste oli alhainen, koska välilliset verot olivat vielä melko vähäiset. Tuloveroasteikko oli kuitenkin reaalisesti mitattuna kireimmillään vuonna 1975, so. vuonna 1975 verottaja vei palkkatulon ostovoimasta suurimman osan.
Se, missä määrin tällainen luku on relevantti, on toinen asia. Mutta välilliset verot on siinä mielessä oikeudenmukaista laskea pois tässä tarkastelussa, koska se ei pure suoraan säästöihin. Eli jos palkkavero on kireä, jää vähemmän laitettavaksi sukan varteen, mutta välilliset verot rokottavat kulutettaessa.
(Ero on tosiasiassa lähinnä semanttista kikkailua, mutta se ei tässä kohtaa ole olennaista)
“Höpöhöpö. Esimerkiksi ansiosidonnaiseen ei ole koskettu”
Ansiosidonnaiseen sisällytettyä leikkuria ei ole nostettu inflaation mukana ja niinpä ansiosidonnainen leikkautuu aina palkkojen noustessa
Just nostettiin taitekohta 90 x peruspäivärahsta 105 x peruspäivärahaan, “koska peruspäiväraha on jäänyt niin pahasti jälkeen”. Ei tullut mieleen nostaa peruspäivärahaa.
“Höpöhöpö. Esimerkiksi ansiosidonnaiseen ei ole koskettu”
Toinen ansiosidonaista leikaava tekijä on ollut sen saajien väheneminen ehtojen kiristyessä.
Ansiosidonnaista saa enää 20–30 % työttömistä ‚70–80 % ei saa mitään tai sitten peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea
Anna-Liisa
“Tiedemies: yhtä jalkaa tuloveronkevennysten kanssa on hyvinvointiyhteiskuntaa alasajettu ja turvaverkkoa purettu. En minä tiedä mistä se johtuu, jos kerran yhteiskunnan tulot ovat samaa jalkaa kasvaneet, kuten sanot.”
Ihmisillä on nykyään paremmin varaa ostaa toistensa tuottamia palveluita, kun verottaja ei vie välistä kuin noin puolet. Jos halutaan, että ihmisillä on töitä tänä jälkiteollisena aikana, on ymmärrettävä että ne ovat suurelta osin palvelualan töitä. Jos työn verotusta nostettaisiin oleellisesti, ihmisten kannattaisi yksilötasolla tehdä enemmän asioita itse ja ostaa vähemmän palveluita.
Yhteiskunnassa tämä aiheuttaisi työttömyyttä ja korkeammat verot kuluisivat työttömyyskorvausten maksuun eivätkä riittäisikään.
Koska työttömyys on edelleen ongelma, työn verotusta kannattaisi edelleen alentaa ja kerätä verotulot haitallisia asioita verottamalla. Hankalaa tässä on se, että tuo muutos pitäisi tehdä oleellisin osin maailman tai ainakin EU:n laajuisesti, jotta ei annettaisi vastuuttomille haittaajille turhaan kilpailuetua.
“Just nostettiin taitekohta 90 x peruspäivärahsta 105 x peruspäivärahaan, “koska peruspäiväraha on jäänyt niin pahasti jälkeen”. Ei tullut mieleen nostaa peruspäivärahaa”
Käsittääkseni tämä kuuluu ns sosiaalitupoon, jonka toteutumisesta ei ole mitään takeita.
Ihmisen henkilökohtainen kokemusmaailma on hämmentävän erilainen kuin se maailma, mistä tilastot ja kylmät luvut kertovat. Edellä on minulle sanottu, että lukujen mukaan ennen ei ollut mitään erityisen hellää hyvinvointivaltiota korkeine veroineen eivätkä turvaverkot ole harventuneet.
En ole tarkistanut BKT-lukuja enkä kokonaisveroasteita ja puhun vain muistikuvien perusteella. Niiden mukaan tuloveroni olivat huimasti korkeammat (ja Tiedemies todisti näin olleenkin) kuin nyt. En muista viettäneeni kulutusjuhlaa, vaikka välilliset verot olivatkin alhaalla – asuntolainakorot olivat sitten sitäkin korkeammat, huitelivat seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä. Itse asiassa krääsää tuntuu nyt olevan paljon enemmän ja halvemmalla shoppailtavissa. Mitä tarkoitetaan kulutuksella — onko se telkkareita ja pesukoneita vai onko se koululaitoksen ja teiden ylläpitoon käytettävää rahaa? Viimemainitut eivät ainakaan ole nyt parempia kuin ennen!
Edelleen muistikuvieni mukaan 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin pääsi terveyskeskuslääkärin vastaanotolle aina tarvitessaan. Neuvolankin rutiinikäyntejä oli tiheään, vauvoja tarkastettiin, koululääkärit toimivat. Tästä tuli turvallisuudentunne, mikä on vaihtunut peloksi tulevasta: nyt tunnen olevani oman onneni nojassa. Jos minulla on paljon rahaa yli oman tarpeen, ei hätää. Jos rahaa on vain sen verran että sillä elää, se on että voi voi jos sairastumaan sattuu, ellei nyt ihan piipaa-autolla tarvitse viedä teholle.
Henkilökohtaisten mielikuvieni perusteella minulle konkreettisesti merkityksellisistä turvaverkkojen silmukoista vain lapsilisät ja subjektiivinen päivähoito-oikeus ovat nyt tiuhemmat kuin ennen.
Mitä pitäisi ajatella siitä, että päättäjät uskovat rakentavansa hyvää yhteiskuntaa, jonka kansalainen kokeekin eri tavalla kuin päättäjät ovat tarkoittaneet? Että luvut ja tilastot kertovat tutkijoille yhtä ja kansalainen kokee omassa henkilökohtaisessa elämässään toista? En millään voi uskoa, että kyse on pelkästä aika-kultaa-nuoruusmuistot-ilmiöstä, vaikka tietenkin sekin vaikuttaa.
Ovatko yhteiskuntatieteilijät tutkineet päättäjien ja alamaisten maailmankuvien kohtaamattomuutta? Tietääkö Elina?
Aika kultaa muistot.
Kirjoitin seuraavasti valittaen että AY-liikkeelle ei käy mikään aidosti tepsivä keino työurien pidentymiseen:
“No ehkä hyväksytään työviihtyvyyskomitea jossa palkansaajilla on vahva edustus ja jolla olisi vuosi, pari aikaa pohtia konsensuksella sellaisia kaikille sopivia keinoja joilla saataisiin asenteet muuttumaan ja työpaikoille parempi mieliala ikäänyneille ja miksei kaikillekin. Tuloksena on valtion rahoittama “arvosta kokemusta” ‑mainoskampanja joka kestää 3 kuukautta ja sen yhteydessä pidetään kaksi seminaaria missä kolmikannan edustajat jyrisevät kuinka asia on yhteinen ja tärkeä ja kehuvat kuinka hienoa on että on saatu kaikki mukaan.”
Yleisradio kirjoittaa tänään kuinka hallitus perääntyy tavoitteestaan korottaa yleistä eläkeikää AY-liikkeen vastustuksesta:
“Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että suomalaisten työurien pidentämiseen haetaan ratkaisua tosissaan.…
…Tavoitteen valmistelua jatketaan Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämässä työryhmässä, joka toimii yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. Ryhmältä odotetaan tuloksia vuoden loppuun mennessä ja lopulliset päätökset tehdään sen jälkeen. ”
Tässä on nyt jotakin mitä en ymmärrä. Jos olen ymmärtänyt oikein, ihmistyöllä ei ole enää juurikaan tekemistä tuottavuuden kanssa. Miksi siis työuria pitäisi pidentää? Mikä ihmeen huoltosuhde?
Eläke on veronalaista tuloa. Eikö eläkkeelle pitäisi päästä mahdollisimman nuorena ja mahdollisimman korkealla eläkkeellä, jotta turvataan siitä saatava verokertymä? Tällä luotaisiin työpaikkoja nuoremmille nyt työttömille. Meitä korkeastikin koulutettuja työttömiä on maassa tuhansittain, emmekä me tuota palvelukysyntää enempää kuin verokertymääkään, kuten varakkaat eläkeläiset tuottaisivat. Ja mekin tuottaisimme työllistettyinä enemmän.
“Jukka Rantalan vetämässä työryhmässä, joka toimii yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. Ryhmältä odotetaan tuloksia vuoden loppuun mennessä ja lopulliset päätökset tehdään sen jälkeen. “
Onhan se mukavaa, että viimeiset vuodet ennen eläkkeele jääntä voi viettää yhteiskunnan organosimassa jumpasa, pääsee ainakin terveenä eläkkeelle.
Työura pitenee vain jos työantajat haluavat pitää ikääntyneitä työssä, mikään temputus ei auta
60- luvulla rekenneltu eläkejärjestelmä toimi aikansa, mutta nyt ikäpyrämiidi näyttää ihan toisenlaiselta, eikä pienet korjausliikeyritykset
auta.
Valtiovarainministeriön virkamiehet kyllä tietävät
mitä pitäisi tehdä, mutta ei löydy sellaista politiikkoa, joka uskaltaisi sen ääneen lausua.
Lapsilisät ovat kaikille samansuuruiset, miksei eläke, kaupan hinnat ovat kaikille samat jeten samanverran niitä euroja tarvitaan.
Siis tasaeläke eikä tarvita mitään yläeläkerajan
korotusta, koska eläke ei ole yhtä houkutteleva vaihtoehto, kuin tällä hetkellä.
Miksi eläikäuudistuksessa, varsinkin opettajien, ei huomioitu lainkaan koulutukseen menevää aikaa? Minulla on FM-tutkinto ja siihen päälle 2v opettajan koulutus. Olen 30-vuotias ja siirtymässä vasta työhön. Olenko siis 70-vuotiaana vielä töissä?
Miksi korkeasti koulutetut unohdettiin eläkeuudistuksessa?
Ei Suomessa kannata opiskella ja jos opiskelee, niin kannattaa lähteä muualle. Palkkaa saa muualla paremmin ja voi palata takaisin Suomeen nauttimaan eläkkeistään aikaisemmin kuin haudan partaalla.
Eläkejärjestelmämme ei ole valtiollinen, vaan perustuu “yksityisiin” eläkeyhtiöihin. Jotta opiskeluajalta voisi maksaa eläkettä, pitäisi opiskelijoiden maksaa eläkemaksuja. Tosiasiassa eläkejärjestelmämme kuitenkin suosii korkeasti koulutettuja erittäin paljon, koska nämä pysyvät keskimäärin pidempään terveinä ja pääsevät nauttimaan supekarttumasta. Lisäksi he elävät pidempään ja siis nauttivat eläkettä pidempään.
Osmo:
“Jotta opiskeluajalta voisi maksaa eläkettä, pitäisi opiskelijoiden maksaa eläkemaksuja.”
Itse asiassa vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen myös opiskeluaika kerryttää eläkettä (sillä edellytyksellä, että myös valmistuu. Max kertymä 5 vuotta). Toki viidestä vuodesta kertyvä eläke on vaatimaton (kai jotain n. 40 Eur/kk).
Vanhanen on aina ollut huolissaan huoltosuhteesta. Mitä muutakaan voipi olla kun ei itse ole koskaan tehnyt tuottavaa työtä.
Tehtaissa on toimihenkilöitä ja tuotantohenkilöitä. Toimihenkilöt ovat kuukausipalkalla ja tuotantohenkilöt ovat tuntipalkalla.
Tehtaissa työnjohto ja tuotantosuunnittelijat suunnittelevat tuotantotyöntekijöiden työajat ja työvuorot niin, että tilaukset saadaan tehtyä. He eivät suunnittele tehtaiden toimintaa työntekijöiden elinikäisen työuran vaan päivittäisen ja viikottaisen työrupeaman perusteella.
Nyt on niin, että, pitkää työuraa tekevät tyypillisesti julkishallinnon toimistotyöntekijät. Supereläke karttuu. Samaan aikaan korkeasti koulutetut nuoret ovat kortistossa.
Kuluttavassa tuottavassa työssä olevat eivät jaksa tai pysty paljonkaan pinnistämään nykyistä eläkeikää pidemmälle.
Jos Vanhasella olisi tuotantosuunnittelija, hän ottaisi tarvittaessa nuoria, tuottavia työntekijöitä töihin kuutena päivä viikossa.
Yhteiskunnallinen tuotantosuunnitelu vastaisi työtunteina sitä, että 60-vuotias työskentelisi 80 vuotiaaksi. Kuka uskaltaisi 80-vuotiaan taksikuskin kyytiin. Kuusipäiväistä viikkoa tekevän nelikymppisen kyytiin kylläkin.