Eläkeiän nosto, kenen syy?

Kun on etsit­ty syyl­listä hal­li­tuk­sen päätök­seen nos­taa eläkeikää, syyt­tävä sor­mi on alka­nut kohdis­tua teräskun­toiseen eläkeläiseen, joka Rukalla ohit­ti Mat­ti Van­hasen Val­tavaaran nousussa. 

73 vastausta artikkeliin “Eläkeiän nosto, kenen syy?”

  1. Sinäkö se olit? Tätä menoa kun eläkeikää nos­te­taan, me nuorem­mat emme pääse eläk­keelle koskaan ;).

  2. Maanvil­jeli­jän eläkeikä pitäisi pudot­taa vielä reip­paasti alaspäin. Edel­ly­tyk­senä pitäisi vain olla pistää pel­lot paket­ti­in. Eihän maanvil­jelystä syn­ny kuin kuluja.

    Van­hanen perusteli eläkeiän nos­toa elin­iän­odot­teen nousul­la. Jos jäl­jel­lä ole­vat vuodet tosis­saan määräi­sivät eläk­keelle pääsyn ajanko­hdan, miehillä eläke alka­isi use­am­man vuo­den ennen naisia. Voi nimit­täin ihme­tel­lä sitä, että kun meil­lä naiset, jot­ka elävät melkein kaikkien hyv­in­voin­timittarei­den mukaan keskimäärin miehiä parem­paa elämää, niin näille muutenkin parem­pio­saisille sit­ten luvataan vielä pitem­pi eläkeikä. Sitä pait­si julki­nen raha muutenkin suun­tau­tuu naisille paljon suurem­mas­sa määrin kuin miehille. Han­na Hanhet.

    Ker­ron vielä, mik­si vero­jen alen­nus­ta ei voi elvy­tys­tarkoituk­ses­sa peru­ut­taa. Van­hasen mukaa se tietysti johtuu siitä, että vero­jen alen­t­a­mi­nen on juuri oikean­lainen elvy­tys­toi­mi juuri nyt. 

    Oikeasti se johtuu siitä, että kak­si vuot­ta sit­ten hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa luvat­ti­in alen­taa kaiken­laisia vero­ja. Sit­ten iski tämä lama, ja nämä alen­nuk­set pal­jas­tu­i­v­at yllät­täen elvy­tyk­sek­si. Kyl­lä oli tosi­aan vähin­tään maail­man paras hal­li­tus, kun tiesi jo kak­si vuot­ta sit­ten, että tänä vuon­na pitää elvyttää!

    Nyt se ei voi enää purkaa päätöstään, kos­ka sil­loin hal­li­tuk­sen elvy­tys­toimet eivät enää olisikaan Euroopan, jos ei sit­ten koko maail­man, parhaat.

    Sääli, kos­ka nyt velkaa ote­taan hir­muis­es­ti, meikäläisenkin eläkeikä kiitää kohti horisont­tia ja tule­van pj:n sanoin “ei vieläkään tuulivoimaa” tai muu­takaan kaukonäköistä sat­saus­ta ympäristöön eli ener­giaon­gelmien ratkaisuun.

    Jotenkin käy sää­lik­si Vihre­itä. Ja tänään tulee vielä lisää turpaan.

  3. Sinän­sä eläkeiän nos­tossa ei tain­nut olla mitään ihmeel­listä. Näin 30-vuo­ti­aan näkökul­mas­ta asia oli odotet­tavis­sa ja taide­taan eläkeikää nos­taa vielä muu­ta­maan ker­taan ennenkuin itse eläk­keelle pääsee.

    Oman ikäis­ten kesku­udessa tun­tuu ole­van liik­keel­lä aja­tus­ta, että jos eläket­tä joskus halu­aa saa­da, niin se on rahoitet­ta­va omista säästöistä. Tule­vaisu­us alkaa tun­tu­maan siltä, että yhteiskun­nan tar­joa­ma eläke tulee liian van­hana ja liian pienenä. Tämä ajat­telumalli ei kyl­lä kan­nus­ta mak­samaan nou­se­via eläkemaksuja.

    Muuten, jos ja kun eläkeikää nos­te­taan että yhteiskun­nan rahoi­tus pysyy tas­apain­os­sa, niin mitä ihmettä tehdään elinikäk­er­toimel­la tule­vien sukupolvien eläkeitä leikkaamassa? 

    Eikös tuon elinikäk­er­toimen aja­tus ollut, että kun eletään ja ollaan eläk­keel­lä pidem­pään, niin kuukausit­taista eläket­tä pienen­netään että kokon­aiseläke­sum­ma per henkilö ei kas­va liian isok­si. Nyt on käymässä niin, että eläk­keel­lä olo ajas­ta ei ehkä tulekaan niin pitkää, kun on pakko jak­saa pidem­pään töis­sä. Mik­si siis elinikäk­er­roin pienen­tämässä eläkettä.

  4. Eläkeikä tun­tuu ole­van kolmekymp­pisessä työy­hteisössäni täysin yhden­tekevä asia. Kaik­ki säästävät ja varautu­vat jäämään pois työelämästä jo paljon aikaisemmin. 

    Lähin­nä olemme jälleen ker­ran ihme­telleet min­is­terei­den tyh­myyt­tä ja tök­säyt­te­lyjä. Eläkeiän palaut­tamisen samalle tasolle Ruotsin ja Nor­jan kanssa olisi ehkä voin­ut ilmaista paremminkin.

    Vai onko kyse vain medi­as­ta, joka poimii ne sam­makot lammes­ta, eikä jak­sa pere­htyä vaikeisi­in aiheisi­in? Mik­si paras ja luotet­tavin tieto taloud­es­ta ja poli­ti­ikas­ta tun­tuu löy­tyvän inter­netin foorumeilta?

  5. Eemeli on epäilemät­tä oike­as­sa, mut­ta eikös sil­loin olsi pitänyt puut­tua vil­jeli­jäin “eläkkeisi­in”. erikoinen ter­mi on tämä “uin­u­va eläkeoikeus”, jota olen kuul­lut käytettävän

  6. Se on var­maan ihan hyvä, että maanviljelijät/palomiehet/tanssijat/sotilaat saa­vat varhaisem­man eläk­keen, kun tekevät fyy­sis­es­ti raskas­ta työtä. Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä heil­lä var­maan pitäisi olla korkeam­mat eläkemaksut.

  7. “…syyt­tävä sor­mi on alka­nut kohdis­tua teräskun­toiseen eläkeläiseen, joka Rukalla ohit­ti Mat­ti Van­hasen Val­tavaaran nousussa.””

    Ei maanvil­jeli­jät ole teräskun­toisia ja maanvil­jelys on todel­la kovaa työtä. Enoni kuoli 50-vuo­ti­aana jotakuinkin työn­sä ääreen sydäri­in. Van­hasen ja maanvil­jeli­jöi­den kim­pus­sa ollaan joka tahol­la siinä määrin, että heitä kohtaan alkaa tun­tea sympatiaa.

    Entäö Kataisen kan­nat­ta­ja­joukko­jen liukkaat yrit­täjät, joi­ta on tul­lut näneek­si käräjäoikeudessa ja jot­ka epäilemät­tä ovat pan­neet liivei­hin­sä pen­nin jos toisenkin ja tehneet riksisijoituksia…

    Asi­aan, Van­hanen perusteli lauan­ta­iaa­mun haas­tat­telus­sa, että eläkeiän arvioitu kesto ja kerät­tävä raha on las­ket­tu väärin perustein ja että nyt on tarkoi­tus oikaista tilannetta.

    Mihin puolueisi­in eläkkeisi­in kerät­tyjä raho­ja sijoit­ta­neet mah­ta­vat kuu­lua. Tietämät­tä asi­as­ta sen enem­pää, kuvit­telisin, että kokoomuk­seen ja että eläkeläis­ten raho­ja on riskisi­joitet­tu ja että nyt kutis­tuneet rahas­tot yritetään kor­va­ta tempulla.

    Katainen pääsee kuin koira veräjästä, osaa olla lev­eine teko­hymyi­neen sopi­vasti Van­hasen selän takana. Vas­tuu siir­tyy kuuli­jalle tai tässä tapauk­ses­sa työtoverille.

    Minus­ta tätä eläkeiän nos­toe­hdo­tus­ta pitäisi tarkastel­la myös huven­nei­den rahas­to­jen val­os­sa, kuka ja ketkä ovat vastuussa.

    Se ei päähäni mah­du, että lamaa ei ole osat­tu ennus­taa, eivätkö todel­la kaiken huo­maa­vat toimit­ta­jatkaan. Kait hei­dän näkökykyn­sä on sumen­tanut Van­has-jahti ja Ruususen surkuttelu.

    Van­hasen ja Kataisen tapa toimia on toinen kysymys, samaa­han har­ras­taa Helsin­gin kaupunkikin pienem­mis­sä ja hul­lum­mis­sa asiois­sa, joi­hin ei saa tolkkua mitenkään, etenkään laman aikana.

  8. Ketjus­sa on todet­tu muu­ta­maan ker­taan kolmikymp­pis­ten säästävän itse eläk­keen­sä. Näin osa var­maan tekeekin.

    Ne, joil­la ei ole varaa eivät tietenkään pysty. He elvät köy­hemp­inä, tekevät töitä pidem­pään ja kuol­e­vat nuorempina. 

    Luokkay­hteiskun­nan raja­hau­dat syvenevät.

  9. Tomi:
    “Nyt se ei voi enää purkaa päätöstään, kos­ka sil­loin hal­li­tuk­sen elvy­tys­toimet eivät enää olisikaan Euroopan, jos ei sit­ten koko maail­man, parhaat.”

    Lehti­ti­eto­jen mukaan Suomen val­tio saa lainaa toisek­si edullisim­min Euroopas­sa heti Sak­san jäl­keen. USA ja Sak­sa mak­sa­vat pitk­istä lain­ois­taan karkeasti 3 % korkoa, Suo­mi 4 % ja muut enem­män. Tosin yllät­tävän kallista esim. euri­bor­ei­hin ver­rat­tuna. Tule­via veronalen­nuk­sia / koro­tuk­sia suun­niteltaes­sa kan­nat­ta­nee seu­ra­ta myös korko­jen kehitystä.

  10. “Eemeli on epäilemät­tä oike­as­sa, mut­ta eikös sil­loin olsi pitänyt puut­tua vil­jeli­jäin “eläkkeisi­in”. erikoinen ter­mi on tämä “uin­u­va eläkeoikeus”, jota olen kuul­lut käytettävän”

    Uin­u­va on sitä, että vaimo tai tilan van­hapoi­ka-veli saa eläkepäätök­sen vaik­ka 51-vuo­ti­aana, kun van­hempi kahdes­ta luop­uu. Muut tuon ikäiset koulutet­taisi­in uuteen ammat­ti­in tai nakat­taisi­in kortistoon.

    Tässäpä vielä tau­s­tat tuos­ta vil­jeli­jän varhaiseläkkeestä:

    Eläkeiän nos­to ei siis koske maanvil­jeli­jöitä. Hei­dän eläkeikän­sä on halutes­saan edelleenkin 56 vuot­ta jos maati­lalle löy­tyy jatka­ja lähisuku­lai­sista ja tilal­la tehdään sukupolvenvaihdos.

    Jokaisel­la yrit­täjäl­lä on tietenkin vapaus vali­ta se ajanko­h­ta, jol­loin hän eläköi­tyy. Maat­alousyrit­täjä ei kuitenkaan ole yrit­täjä siinä merk­i­tyk­sessä kuten asia yleen­sä ymmär­retään. Hänen kaik­ki eläk­keen­sä ja muut etun­sa kus­tan­taa valtio. 

    Maat­alousyrit­täjien eläke­laitos Mela ker­too vil­jeli­jän eläke-etuuk­sista näin:

    “Luop­umis­tu­ki

    Luop­umis­tu­ki on yri­tys­toimin­nan ratkaisui­hin sidot­tu eläke. Se tur­vaa maat­alousyrit­täjän toimeen­tu­loa ennen van­hu­useläkeikää sil­loin, kun yrit­täjä toteut­taa sukupol­ven­vai­h­dok­sen tai luovut­taa pel­lot lisämaaksi.”

    Luovu­tus lähisukulaiselle

    Suku­laisu­us määrää, minkä ikäisenä vil­jeli­jä voi aikaisin­taan jäädä luop­umistuelle. Sukupol­ven­vai­h­dos- tai lisä­maalu­ovu­tuk­ses­sa, jos­sa kaik­ki pel­lot luovute­taan lapselle tai muulle lähisuku­laiselle, luop­umistuen voi saa­da 56-vuo­ti­aana. Jos sukupol­ven­vai­h­doslu­ovu­tus tehdään vier­aalle, luop­u­jan pitää olla täyt­tänyt 60 vuotta.

    Lisä­maak­si vieraalle

    Jos pel­to myyti­in lisä­maak­si vier­aalle vuosi­na 2007–2008, luop­umistuelle voiti­in jäädä 57-vuo­ti­aana. Vuosi­na 2009–2010 vier­aalle myyn­ti vaatii vil­jeli­jältä 60 vuo­den ikää. Kuitenkin niil­lä, jot­ka täyt­tivät 57 vuot­ta ennen vuot­ta 2009, luop­umisikä on 57 vuotta.”

    Kaik­ki eivät silti jää eläk­keelle 56–60 ‑vuo­ti­aina, sil­lä eläke ei vas­taa tulo­ja. Vil­jeli­jät eläköi­tyvät keskimäärin 60,8 ‑vuo­ti­aina. Se on mah­dol­lista jo senkin puoles­ta, että vil­jeli­jän työ ei ole vas­toin yleistä käsi­tys­tä fyy­sis­es­ti enää samal­la taval­la kulut­tavaa kuten se oli joskus aiemmin.

    Esimerkik­si lihakar­jati­lat on jo koneel­lis­tet­tu ja jopa automa­ti­soitu eläin­ten ruok­in­taa myöten. Vil­ja- ja kasv­invil­je­lytiloil­la työt pain­ot­tuvat kah­teen sesonki­in talvi­a­jan ollessa läh­es kokon­aan vapaata.

    Edes lyp­sykar­jatiloil­la, joi­ta pide­tään työa­jan ja työn laadun suh­teen raskaimp­ina, ei päivit­täi­nen työai­ka ole pitkä lyhy­itä sesonke­ja luku­un otta­mat­ta. Tyyp­il­lis­es­ti ja pääosan vuot­ta työpäivä on 4–5 tun­nin mit­tainen. Näin peräti MTT:n mukaan.

    Lisäk­si työ ei ole enää niin sito­vaa kuin aiem­min: Suomes­sa työsken­telee val­tion rahoit­ta­mana noin 6000 maat­alous­lomit­ta­jaa. Lomaan oikeutet­tu­ja on 30 000, kaik­ki kar­jati­lal­lisia, joten voi laskea, että noin joka seit­semäs työpäivä tehdään ulkoisel­la työvoimalla. 

    Nois­sa olois­sa voi myös eläk­keen niin kut­sut­tu 4,5 %:n superkart­tuma olla houkut­tel­e­va ja varsinkin jos tilal­la jo työsken­telee sukupol­ven­vai­h­dos­ta odot­ta­va per­illi­nen. Näin­hän on hyvin usein.

    Moni silti käyt­tää tuo­ta mah­dol­lisu­ut­ta eläköi­tyä 56-vuo­ti­aana: täl­lä het­kel­lä luop­umisjär­jeste­ly­jen paris­sa on noin 30 000 vil­jeli­jää odot­ta­mas­sa ansio- tai van­hu­useläk­keelle siir­tymistä. Jär­jestelystä syn­tyy val­ti­olle 140 miljoo­nan euron kus­tan­nus vuosit­tain, noin 60 miljoon­aa euroa vähem­män kuin maatalouslomista.

    Pitää vielä maini­ta, että sukupol­ven­vai­h­dok­seen saa avus­tus­ta 30 000 + 20 000 euro, eläin­suo­jien rak­en­tamiseen 45 %, max 500 000 euroa (jos yksi yrit­täjä) ja esimerkik­si asuin­raken­nuk­sen kun­nos­tamiseen 75 % korkotukilainaa.

    Kiin­teistövero­ja ei ole, maat voi myy­dä verot­ta ja lahjoit­taakin läh­es: on ole­mas­sa lah­javeron­huo­jen­nus noihin.

    Eläke­mak­su on 10,6% ja ker­tymästä 77 % mak­saa val­tio. Yrit­täjä saa päät­tää aika väljis­sä rajois­sa itse, paljonko tule­va eläke on, sil­lä hän­hän saa päät­tää itse val­tion mak­saman Myellin tason.

    “Kan­nat­ta­va sijoitus

    Hyvänä nyrkkisään­tönä voi muis­taa, että myel-vaku­u­tuk­sen työ­tu­lo kan­nat­taa nos­taa niin korkealle kuin pykälät sal­li­vat. Sil­lä varmis­te­taan oikean suu­ru­inen eläke ja muunkin sosi­aal­i­tur­van oikea taso.

    Myel-vaku­u­tus on varsin edullista sosi­aal­i­tur­vaa ja pelkästään eläke­si­joituk­se­na hyvin kan­nat­tavaa. Kun 30 vuot­ta myel-vaku­u­tus­mak­su­ja mak­sanut vil­jeli­jä jää eläk­keelle, hän saa keskimäärin 5–6 vuodessa myel-eläk­keenä takaisin sen, mitä hän on vuosien mit­taan vaku­u­tus­mak­suna maksanut. ”

    http://www.mtk.fi/maatalous/sosiaaliturva/johtamisella_hyvinvointia/tuotannontekija/fi_FI/myel/

    Eihän tässä mitään mieltä ole, tukem­i­nen ei hyödytä: ruo­ka jo kau­pas­sa Euroopan 2. kallein­ta. 3 mil­jar­dia maail­man suur­in­ta maat­alous­tukea päälle veroko­rtin kaut­ta. Ja ruo­ka lie­nee kallein­ta noin parin galak­si etäisyydelle?

  11. Eläkeiän nos­tamisel­la ei ole tietenkään mitään tekemistä sen kanssa, kuin­ka pitkään ihmiset jak­sa­vat olla työelämässä tai mikä on elin­iän odote. Ne tot­takai ovat hyviä argu­ment­te­ja, joil­la se päätös voidaan jälkikä­teen perustella. 

    Varsi­nainen logi­ik­ka on se, että näin eläkeiän alku tyrkätään niin pitkälle, että jokainen kyn­nellekykenevä “pakote­taan” otta­maan itselleen vapaae­htoinen yksilölli­nen eläke­tur­va. Eli efek­ti­ivis­es­ti saadaan se näyt­tävästi pois­tet­tu työ­nan­ta­jan kela-mak­su takaisin siir­ret­tyä kunkin palka­nsaa­jan mak­set­tavak­si. Samal­la liu­den­netaan sitä uut­ta taku­ueläket­tä koske­maan vähän lyhyem­pää ajanjaksoa. 

    Näin kaik­ki näyt­tää ulkois­es­ti parem­mal­ta, vaik­ka lop­ul­ta tilanne on läh­es alku­peräi­nen. Normipoli­ti­ikkaa siis.

    Todel­li­nen pieni net­to­hyö­ty var­maan kuitenkin löy­tyy siitä, että työ­nan­ta­jan veroki­ila vähän pieneni. Vas­taavasti työn­tek­i­jän vas­tuu omas­ta eläkea­jan talousti­lanteestaan suureni.

  12. Kyl­lä se oli EK:n edus­ta­ja, joka hiihteli Matin ohi ja kuiskut­ti kor­vaan jotakin.

    Saat­toi luva­ta samaa kuin eskollekin. 

    Minus­ta tässä nous­taan puuhun väärästä päästä.
    Har­va 50-luvul­la syn­tynyt halu­aa eläk­keelle 62–63-vuotiaana , sen ver­ran noi­ta etu­ja leikataan jos jää alle 65-vuo­ti­aana eläkkeelle.
    Ja kaukana seon 60 5 viimei­sistä palkoista 65-vuo­ti­aanakaan, 50 % on lähempänä totuutta.

    Ja ei eläkeiän nos­to työu­raa piden­nä, vain jos ihmi­nen on työssä eläk­keeseen saakka.

    Mut­ta nuo tyky-asi­at voi tui­ta por­var­i­he­breas­ta myös Suomen kielelle.

    Työtön ikään­tynyt elätetään ansiosi­don­naisen sijas­ta 500 eurol­la ja säästyneet varat ohjataan hänet orjak­seen värväävälle työnantajalle.

    Nyt työn­tek­i­jöille mak­set­ta­va 1,9 mil­jardin etu­us halu­taan jakaa työnantajille.

    Tästä tässä on kysymys

  13. Mihin tarvi­taan yleistä eläkeikää?

    Eikö eläk­keen suu­ru­us vaan voisi riip­pua siitä kuin­ka paljon niitä eläke­mak­su­ja on ehtinyt maksaa.

    Mik­si yleen­sä pitää ter­veen jäädä eläkkeelle? 

    Eikö työtä voisi tehdä vähän ren­nom­min mut­ta kauem­min. Kun nyt taas paine­taan taka­mus tulessa työu­ra ja sit­ten hump­sahde­taan tyhjään eläkeläisen arkeen, jos­ta on autu­us kaukana.

  14. Niin voi saa­da, mut­ta onko joku joskus saanut? Fak­ta vuon­na 2008 on kuitenkin, kaik­ista amm­matiryh­mistä maanvil­jeli­jät jää eläk­keelle van­hima­pana, n. 61 vuotiaana.

  15. Vaik­ka hal­li­tus teki eläikälin­jauk­sen harv­inaisen taita­mat­tomasti ilman pohjus­tus­ta ja PR-suun­nitel­maa, ei itse asia muuk­si muutu:
    Pakko mikä pakko, jos halu­amme edes yrit­tää pitää nykyisen kulutustasomme.
    (Kulu­tus­ta­sos­ta tin­kimisen vält­tämät­tömyys sit­ten on eri mes­sun asia).

    Palka­nsaa­ja­jär­jestö­jen hellyt­tävän yleisöve­toomuk­sen vastapain­ok­si värkkäsin eläkeikälin­jaus­ta kan­nat­ta­van adressin
    http://www.adressit.com/elakeikalinjaus-vahvistettava

  16. Vaik­ka viiskymp­pinen jo olenkin, olen ilmeisen tur­tunut tähän eläke­hui­jauk­seen. Itsel­leni tuli jo 80-luvun lop­ul­la riit­tävä annos, kun opet­ta­jien eläkeikä nos­tet­ti­in kuud­estakymmen­estä min­un tapauk­ses­sani 64,5 vuo­teen — kos­ka en sat­tunut ole­maan kaht­e­na kesäisenä päivän kun­nal­la (vaan val­tion koulus­sa) töissä. 

    Onko tässä maas­sa joskus tehty jokin eläke­poli­it­ti­nen tai muu laa­jo­ja kansalaispi­ire­jä koskenut sosi­aalisen rahan­jaon muu­tos niin, että kär­si­jänä saman­ver­ran tai peräti mui­ta enem­män olisi ollut suuri ikälu­ok­ka? Osku Pajamä­ki on oike­as­sa. Se poruk­ka kyl­lä puris­taa meistä nuorem­mista kaiken irti — eri­tyis­es­ti ensi vuosikymmenel­lä, kun ne Mar­bel­las­ta äänestävät.

    Touko Met­ti­nen

  17. “Fak­ta vuon­na 2008 on kuitenkin, kaik­ista amm­matiryh­mistä maanvil­jeli­jät jää eläk­keelle van­hima­pana, n. 61 vuotiaana.”

    Joh­tu­isiko edel­lä ker­ro­tus­ta: kova kart­tuma, jatka­ja ja konenäöl­lä varustet­tu robot­ti lyp­sää lehmän, jon­ka kyl­jessä on luukku, ja val­tio mak­saa viulut?

  18. “Mik­si yleen­sä pitää ter­veen jäädä eläkkeelle?”

    Mik­si ihmisel­lä ei pitäisi olla mah­dol­lisu­ut­ta edes viime elin­vu­osi­naan hie­man hengähtää ilman kipu­ja ja sairauksia? 

    Ts. mik­si ihmiset pitäisi käyt­tää lop­pu­un työelämässä jonkin muun hyväk­si? Ihmette­len kovin ideaa siitä, että ihmiset oli­si­vat ole­mas­sa jonkin koneis­ton tarpeista.

  19. Minä taval­lise­na pul­li­aise­na olen saanut kansalais­ten asioi­ta koske­vat tärkeät päätök­set tietooni telkkarin uuti­sista ja radiosta. 

    Ennen van­haan telkkaris­sa jopa kuu­lutet­ti­in, että palkat nou­se­vat niin ja niin mon­ta pen­niä per tunti.

    Eikä tuol­loin kukaan tavalli­nen kansalainen paljoa kor­vaansa lotkaut­tanut, mikä tulee ole­maan eläkeikä kunkin kansalaisen tapauksessa.

    Men­ti­in ja porskutet­ti­in sen minkä val­tio soi. Val­tio kaiketi tuol­loin oli sil­loinen ja kul­loinen hallitus.

  20. “Eikö eläk­keen suu­ru­us vaan voisi riip­pua siitä kuin­ka paljon niitä eläke­mak­su­ja on ehtinyt maksaa.

    Mik­si yleen­sä pitää ter­veen jäädä eläkkeelle? ”

    Laskin piru­ut­tani, paljonko tilil­leni olisi ker­tynyt eläke-euro­ja, jos tili olisi henkilöko­hati­nen ja paljonko olisi jäl­jel­lä, kun kuolen .

    Tulos oli häm­mästyt­tävä: Tilil­leni jäisi 5 % korkokan­nal­la 600000 euroa ja ilman korkoakin tilil­lä voisi rahoit­taa koko suvulle ja tutu­ille parin viikon monttubileet

  21. Eläkeiän nos­to on erikoinen veto tilanteessa, jos­sa ihmiset eivät pysy töis­sä edes nykyiseen tap­pi­in asti. 

    Lau­ri Iha­lainen eilen A‑plussassa arveli, että ihmiset viihtyvät mah­dol­lis­es­ti vieläkin heikom­min työelämässä uuden ikära­jan seu­rauk­se­na, kos­ka uupu­vat jo pelkästä ajatuk­ses­ta tehdä töitä 65-vuotiaksi. 

    Kylmä totu­us on myös, että työ­nan­ta­jat eivät halua riesoik­seen yli 60-vuotiaita. 

    Olin aikoinaan mukana selvi­tyk­sessä, jos­sa kar­toitet­ti­in työ­nan­ta­jien ikäasen­tei­ta. Toim­i­tus- ja henkilöstöjo­hta­jien haas­tat­telu­jen tulos oli kiteytet­tynä, että yli 60-vuo­ti­aat koetaan suorit­tavis­sa töis­sä hitaik­si ja saa­mat­tomik­si, johtote­htävis­sä “pois­saole­viksi” ja välin­pitämät­tömik­si ja asi­natun­ti­jate­htävis­sä muun muas­sa jous­ta­mat­tomik­si uusien ideoiden suhteen. 

    Kaik­ki haas­tatelta­vat toki koros­ti­vat, että poikkeuk­si­akin on, mut­ta tämä oli kuitenkin vah­va viesti. Mon­et yri­tyk­sen edus­ta­jat sanoi­vat ihan suo­raan min­ulle, että eläkeput­keen hioste­taan kyl­lä jo noin 56-vuo­ti­aas­ta alka­en, jos vähänkin näyt­tää siltä, että työkyky kehit­tyy ei-suo­tu­isaan suun­taan. Tämä on yri­tyk­sille ihan taloudelli­nen kysymys. 

    Haas­tateltaville taat­ti­in täysi anonymi­teet­ti, en pal­jas­tanut edes yri­tyk­siä, joi­hin olin ottanut yhteyt­tä. Sik­si täl­lainen täysin juh­la­puhei­den ja viral­lis­ten yri­tysstrate­gioiden vas­tainen puhe oli mahdollista.

  22. Eli­na: Entä jos iäkkäi­den palkat seu­raisi­vat tuot­tavu­u­den kehi­tys­tä? Luuletko, että yri­tysjo­hta­jat suh­tau­tu­isi­vat iäkkäisi­in työn­tek­i­jöi­hin yhtä kielteisesti?

  23. Tomi Ahti kir­joit­ti 4.3.2009 kel­lo 14:15: “Maanvil­jeli­jän eläkeikä pitäisi pudot­taa vielä reip­paasti alaspäin. Edel­ly­tyk­senä pitäisi vain olla pistää pel­lot paket­ti­in. Eihän maanvil­jelystä syn­ny kuin kuluja.”

    Ja ruokaa. Maanvil­jelys kan­nat­taa lopet­taa Suomes­sa heti sen jäl­keen kun tääl­lä ei enää asu ketään, tai ihmiset oppi­vat tule­maan toimeen ilman ravintoa.

  24. Janne Holopaisen ketjus­sa ole­van kom­mentin kan­nus­ta­mana tekee mie­leni kysyä, että onko joku jos­sain joskus laskenut, minkälaisia kulu­tus­ta­son lasku­ja tarvit­taisi­in esimerkik­si tuol­lais­es­ta 30 mil­jardin euron ylimääräisen val­tion­ve­lan hoi­dos­ta selviämiseksi?
    Julk­isu­udessa tuol­laisia laskelmia en muista näh­neeni. Olisi sitä pait­si ihmisille hyvä ker­toa, että se kauhea pelät­tävis­sä ole­va katas­trofi tarkoit­taa itse asi­as­sa lähin­nä mate­ri­aal­ista köy­htymistä keskimäärin eikä esimerkik­si totaal­ista ja peru­ut­tam­a­ton­ta maailmanloppua.

  25. Esitän nyt muu­ta­man oikein epäko­r­rek­tin kysymyk­sen, johon toivoisin kuitenkin vas­tauk­sia Osmol­ta ja kaik­il­ta muil­takin, rehellisesti:

    Mik­si esimerkik­si kansaneläk­keen peru­sosan ylimenevän eläk­keen han­kkimista ei jätetä pääsään­töis­es­ti kokon­aan ihmisen itsen­sä vas­tu­ulle? Jos halu­taan sub­ven­toi­da eläkkeitä eläköi­tymisiän mukaan, niin sub­ven­toidaan, mut­ta mik­si eläkeikää pitää säädel­lä yläpäästä karkeil­la ikärajaleikkureilla?

    Miten olisi vaik­ka sel­l­ainen sys­tee­mi, että kansaneläke tulee kaikille vaikka­pa tietyn iän jäl­keen. “Eläke­vaku­u­tus” on mikä tahansa instru­ment­ti, jos­sa rajap­in­nas­ta sisään­menevästä rahas­ta saa verovähen­nysoikeu­den, mut­ta ulostulev­as­ta osas­ta mak­se­taan vero. Ulostule­van veron suu­ru­us voidaan lait­taa riip­pumaan liuku­vasti iästä, jos halu­taan tukea van­hempana eläköi­tymistä. Pros­ent­ti voi olla vaik­ka (hatus­ta vetäen) 4*(x‑70), kuitenkin vähin­tään 0. Päälle tulisi kansaneläke tai vaik­ka paljon par­jat­tu perus­tu­lo. Osa-aikatyöstä ei eläk­keel­lä ran­gais­taisi, vaan eläkeläi­nen saisi itse päät­tää tekeekö työtä ja jos tekee, kuin­ka paljon, ja mihin hin­taan. Työe­htosopimusten kohdal­la joustet­taisi­in ainakin kaikkien 60-vuot­ta täyt­tänei­den kohdal­la, eli olisi lupa tehdä työtä vähän halvemmallakin.

  26. “Ja ruokaa. Maanvil­jelys kan­nat­taa lopet­taa Suomes­sa heti sen jäl­keen kun tääl­lä ei enää asu ketään, tai ihmiset oppi­vat tule­maan toimeen ilman ravintoa.”

    Et ilmeis­es­ti tiedä, että Suomes­sa sato­ta­so on jo puo­let Ruotsin sato­ta­sos­ta. Lisäk­si tuotan­to on tilakoos­ta johtuen muutenkin teho­ton­ta: maitotiloil­la esimerkik­si puo­let Ruot­sista ja sekään ei ole tehokku­u­den kärki­maa. Kol­mas ongel­ma on sadon laatu. Esimerkik­si 2004–2008 vain 20% vehnästä oli myl­lykelpoista. Sok­er­i­ju­urikkaas­ta saadaan vain puo­let valkoista sok­e­ria mui­hin mai­hin näh­den. Ja niin edelleen.

    Arvaat siis, mik­si Arla pystyy tuo­maan maitoa Suomeen? 

    Eli: 1) Euroopan kehnoim­mat kasvuolot seu­rauksi­neen ja 2) jät­ti­tukien seu­rauk­se­na pieni tilakoko ja 3) tukien seu­rauk­se­na ei ole ollut tarvet­ta tehostaa tuotan­toa. Leipä tulee puolek­si tuk­i­na. Tuet ovat maail­man suurim­mat: 3 mil­jar­dia 2,2 miljoon­alle pel­to­he­htaar­ille. Siis 1360 €/ha. Yksikään maa ei pääse lähellekään tuo­ta. Usein mak­se­taan vain 350 €/ha, ton­ni vähemmän. 

    Ja enin tuki mak­se­taan Suomes­ta, se ei tule kul­taruukus­ta sateenkaaren päästä tai EU:sta. Sen päälle ruo­ka on jo kau­pan kas­sal­la Euroopan 2. kalleinta.

  27. Iha­laisen esi­in­tymi­nen eilisessä A‑Studiossa oikein alle­vi­ivasi kuin­ka umpiku­jas­sa pohjim­maisen kysymyk­sen eli työn­tek­i­jöi­den ja etuuk­sien naut­ti­joiden suh­teen kanssa AY-liike on.

    Työl­lisyysas­teen nos­tamista kan­nate­taan ehdot­tomasti, tot­ta kai — mut­ta mikään muu keino kuin se että kai ulkoavaru­ud­es­ta joku tulee ja luovut­taa meille satatuhat­ta kap­palet­ta kuukausi­palkkaista työtä ei tule kuu­loonkaan. No ehkä hyväksytään työvi­ihtyvyyskomitea jos­sa palka­nsaa­jil­la on vah­va edus­tus ja jol­la olisi vuosi, pari aikaa pohtia kon­sen­suk­sel­la sel­l­aisia kaikille sopivia keino­ja joil­la saataisi­in asen­teet muut­tumaan ja työ­paikoille parem­pi mieliala ikäänyneille ja mik­sei kaikillekin. Tulok­se­na on val­tion rahoit­ta­ma “arvos­ta koke­mus­ta” ‑main­oskam­pan­ja joka kestää 3 kuukaut­ta ja sen yhtey­dessä pide­tään kak­si sem­i­naaria mis­sä kolmikan­nan edus­ta­jat jyri­sevät kuin­ka asia on yhteinen ja tärkeä ja kehu­vat kuin­ka hienoa on että on saatu kaik­ki mukaan.

    Ja jos sat­tuu ole­maan voimakas noususuh­danne niin kam­pan­jan tulok­sethan ovat hyviä.

    Osmo Soin­in­vaara on tuonut tois­tu­vasti esille että avain työl­lisyysas­teen nousu­un ja pidem­pi­in työuri­in ikään­tynei­den osalta on se että työu­ran lop­pupäässä päästään pois sadan pros­entin työ­panok­sen ja sadan pros­entin palkan vaatimuksista.

    AY-liik­keelle nämä eivät käy. SATA-komite­as­sa sama laulu. Kipeistä ongelmista huoli­mat­ta rak­en­teel­lisia muu­tok­sia ei saa tehdä. Yhteishenkeä vain, niin kyl­lä se siitä.

    Soin­in­vaar­al­la on luetel­tuna myös liu­ta mui­ta toimen­pide-ehdo­tuk­sia huolto­suh­teen parantamiseen.

    Iha­laisel­la ja kump­paneil­la taas ei ole mitään keino­ja kuten eilen tuli ilmi. Ei niin mitään. Pelkkää vas­tus­tus­ta. Keinok­si kut­su­taan hurskas­ta toivet­ta että “asen­teet” muut­tuvat niin että työ­nan­ta­jat mak­saisi­vatkin ihan mielel­lään ei pelkästään edes samas­sa määrin vaan peräti suh­teessa enem­män lik­saa, koulu­tuk­sia sekä kuntoutuk­sia kuusikymppisille. 

    Iha­lainen on oike­as­sa että pelkkä nimel­lisen eläkeiän nos­to ei ole yksin ratkaisu. Mut­ta tietenkin väärässä siinä, etteikö se olisi yksi askeleista aivan polt­tavien ongelmien ratkaisu­un. Yhteiskun­nan ikärakenne, ihmis­ten elinikä ja työl­lisyysaste eivät ole polit­tisia mielip­iteitä vaan faktoja. 

    AY-liik­keen on pakko, siis aivan pakko, alkaa tar­jo­ta uskot­tavia konkreet­tisia keino­ja huolto­suh­teen hoitoon, vaik­ka se tarkoit­taisi suuria sisäisiä erim­ielisyyk­siä. Ja keino ei ole että “työl­lisyys on painet­ta­va alle 5 pros­entin”, tai että “60–65 ‑vuo­ti­aista on olta­va työelämässä vähin­tään 20%”, vaan keinot ovat tapo­ja mil­lä näistä toiveista voisi tul­la realismia. 

    Jos keino­ja ei ala kuu­lua, niin sel­l­aisil­la tulevil­lakin hal­li­tuk­sil­la jot­ka otta­vat nämä yhteiskun­tamme suuret kysymyk­set vakavasti, ei ole puoluekan­nas­taan riip­pumat­ta oikeas­t­aan muu­ta vai­h­toe­htoa kuin tehdä työelämän rak­en­teel­lisia päätök­siä sotke­mat­ta asioi­hin kolmikantakomiteoita.

  28. “AY-liik­keen on pakko, siis aivan pakko, alkaa tar­jo­ta uskot­tavia konkreet­tisia keino­ja huolto­suh­teen hoitoon, vaik­ka se tarkoit­taisi suuria sisäisiä erimielisyyksiä.”

    Suomes­sa on 100000 työll­sitä enem­män kuin vuon­na 1989 ja silti teemme 11 % vähem­män työ­tun­te­ja kuin vuon­na 1989.

    Ei eläkeiän nos­to lisää tehtyä työtä määrää vaik­ka muodol­lis­es­ti työssäkäyvä väki kasvaa .

    Työn tuot­tavu­us nousee edelleen vauhdil­la ja “yli­jäämävä­ki ” kasvaa.

    lamat uusi­u­tu­vat aina kun näyt­tää syn­tyvän työvoimapula,10–15 vuo­den välein. Olen näh­nyt jo neljä täl­laista syk­liä ja aina on ilmaan­tunut tuol­lainen teitä tuomiopäivän julis­ta­jia ja aina on käynyt niin, että päädytään pienem­pään työmäärään, korkeam­paan bkt:seen ja suurem­paan työttömyyteen.

    Jotain työele­ment­tiä joudu­taan aina pienetämään: Eläkeikää alen­ta­man, koulu­tu­saiko­ja piden­tämään, päivittäistä/viikoittaista työaikaa lyhen­tämään, työt­tömyyt­tä lisäämään.

    Mitä tulee vihreään aat­teeseen niin sehän pyrkii siihen, että kaik­ki ovat köy­hiä lin­tubon­gare­i­ta, jot­ka elävät tois­t­en­sa mak­samil­la veroilla

  29. Edel­liseen kom­ment­ti­in lisäisin, että olisi hyvä alkaa miet­tiä ihan tosis­saan, mik­si Suomes­sa ei jak­se­ta tehdä työtä niin pitkään kuin esimerkik­si pohjo­is­mai­sis­sa naapurimaissamme.

    Suomen brändiä miet­tivän ryh­män jäsen sanoi, että brän­di voi löy­tyä sel­l­ais­es­takin, että olemme pieni pohjoinen OUTO kansa …

    Ruot­sis­sa muu­ta­man vuo­den työssä olleena out­ouden voi nähdä jos­sakin määrin ulkop­uolisen silmin, ei ole täysin kotisokea.

    Out­ous merk­it­see toisi­naan posi­ti­ivisia asioi­ta, esimerkik­si taiteemme oman­laisuute­na tai se voi olla har­mi­ton­ta kum­mallisu­ut­ta kuten esimerkik­si eukonkan­to, mut­ta työ- ja per­he-elämässä, kouluis­sa ja muual­lakin out­ous voi merk­itä ikäviä asioi­ta, mitkä pahim­mil­laan on kiusaamista tai toisaal­ta ohimeneviä ikäviä tilantei­ta. Jotkut ulko­maalaiset ovat kut­suneet meitä maail­man loukkaav­im­mak­si kansak­si. Esimerkik­si jono­tusti­lanteessa pitää olla val­pas, muuten joku pyy­hältää ohi — häpeämät­tä käytöstään, vahvem­man eli röyhkeäm­män oikeudel­la. Nopeat syövät hitaam­mat, taitaa olla mon­en motto.

    Suo­ma­laisu­ut­ta luon­nehdit­ti­in Ruotsin TV:ssä, ohjel­ma oli nor­jalainen, eli 10 % suo­ma­lai­sista häpeää sitä, mitä 90 % tekee. Pros­en­tit ovat tietenkin hihas­ta vedet­tyjä, mut­ta uskoak­seni juuri nämä 10 % joutu­vat kiusaamisen kohteiksi.

    Eli jospa opet­telisimme häpeämään ja opet­telisimme tun­temaan ter­vet­tä syyl­lisyyt­tä ja vielä päälle pyy­det­täisi­in anteeksi.

    Vuorovaiku­tus­taito­ja tarvit­taisi­in eikä vahvem­pi saisi käyt­tää val­taansa väärin.

  30. Tiedemies: Eihän noi oo yhtään epäko­r­rek­te­ja, vaan just niitä kysymyk­siä mitkä pitäis esit­tää. Sen lisäk­si vois vielä kysel­lä, että mik­si meil­lä pitäis olla mitään vapaae­htoista eläket­tä. Jokainen­han on vapaa säästämään jo nyt van­huuten­sa varalle.

    Minä veikkaan, että meil­lä ei ole tuo­ta esit­tämääsi sys­teemiä, kos­ka mei­dän ihmiskäsi­tys on sel­l­ainen, että jen­gi on liian tyh­mää säästääk­seen van­huuten­sa var­alle ja kos­ka nykyi­nen sys­tee­mi on hyvä niille, jot­ka ovat pyra­midi­hui­jauk­sen kär­jessä. (+ tietysti sik­si, että äänestäjät ovat ratio­naalisen tietämät­tömiä talouden toimin­nas­ta, eivätkä siis osaa vaa­tia järkevää politiikkaa.)

  31. Voi har­mi, tää ei yhtään kuu­lu tähän mut­ta en tiedä mis­sä muual­lakaan tämän sanois­in: halu­aisin tot­tavieköön käy­dä kat­so­mas­sa “Liian van­han” blo­gia jos hänel­lä sel­l­ainen on.

  32. Eihän noi oo yhtään epäko­r­rek­te­ja, vaan just niitä kysymyk­siä mitkä pitäis esittää

    Ehkä ovat, mut­ta niitä ei esitetä, kos­ka niitä pide­tään epäko­r­rek­teina. En oikeasti ymmär­rä, mik­si eläke­jär­jestelmän pitäisi toimia niin, että joku jos­sain korkeal­la päät­tää eläk­keestä ja kansalaiset sit­ten otta­vat sen vas­taan kuin man­nan taivaal­ta. Raa­ma­tus­sa muis­taak­seni on jut­tu siitä, että her­ra lupasi ruokkia luvatun kansan päivit­täin anta­mal­la sataa ruokaa taivaal­ta, sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että nämä elävät kädestä suuhun. Kun kansa sit­ten alkoi säästää, her­ra rankaisi heitä.

    Jotenkin tun­tuu, että eläke­jär­jestelmään suh­taudu­taan samal­la tavalla.

    Sen lisäk­si vois vielä kysel­lä, että mik­si meil­lä pitäis olla mitään vapaae­htoista eläket­tä. Jokainen­han on vapaa säästämään jo nyt van­huuten­sa varalle

    Kysymys on sinän­sä vali­di, mut­ta on hyviä syitä olet­taa, että täl­löin ihmiset saat­taisi­vat säästää liian vähän ja/tai liian myöhään. Jos veroko­htelul­la luo­daan kan­nus­timet säästää pikkuhil­jaa ja vähän enem­män, ihmiset ovat vau­raampia eläkeläis­inä. Köy­hyys ja kur­ju­us, vaik­ka oli­si­vat van­hus­ten ja itseai­heutet­tu­ja, ovat yhteiskun­nal­lisia ongelmia yhtä kaikki.

  33. Tiel­lä on aikamoisia kult­tuurisia ja psykol­o­gisia esteitä, mikäli palkkaa las­ke­taan ikään­tyneel­lä työn­tek­i­jäl­lä alen­tuneen tuot­tavu­u­den myötä. 

    Tuot­tavu­us on sitä pait­si kovin vaikea määritel­lä. Asiantun­ti­jay­hteisöis­sä Van­ha Viisas voi olla tutor­mais­es­ti nuorem­pi­en käytet­tävis­sä tietoläh­teenä ja koke­muk­sen välit­täjänä, vaikkei artikke­lia pukkaisikaan entiseen malli­in. Eli hän mah­dol­lis­es­ti nos­taa tois­t­en tuot­tavu­ut­ta läsnäolollaan. 

    Sil­loin, kun tuot­tavu­us on mitattvis­sa yksinker­tais­es­ti suorit­tei­den määräl­lä, niin palkan alen­nus on perusteltavis­sa niin, että työn­tek­i­jäkin sen voi kokea oikeutet­tuna. Heti, kun mukaan tule­vat laatutek­i­jät tai ei vain ole mitään mitat­tavaa, niin hom­ma mutk­istuu kovin. 

    Tiimin osana iäkäs vain saat­taa olla epämääräis­es­ti jar­runa, vaik­ka hoitaisi hom­mansa siinä mis­sä muutkin. Tätä on vain vaikea konkreet­tis­es­ti osoit­taa. Työelämä­tutkimus on osoit­tanut, että muu­tosvas­tar­in­ta on kov­in­ta iäkkäis­sä työn­tek­i­jöis­sä oli kyseessä sit­ten työhuoneen vai­h­to tai organisaatiouudistus. 

    Iäkäs voi väit­tää että hän­tä kiusa­taan, kun hänen nar­i­nansa jätetään huomiotta ja pikku hil­jaa kaik­ki muukin hänen tekemisen­sä tai tekemät­tä jät­tämisen­sä ei enää kiin­nos­ta ketään.
    Pait­si tulos­vas­taavaa, joka voi oikeastikin alkaa savus­taa senioiria ulos talosta. 

    Seurasin ker­ran läheltä täl­laista tapaus­ta ja se oli ikävää kat­seltavaa. Väsähtäneen oloiselle mais­ter­im­iehelle annet­ti­in jatku­vasti vähempiar­voisia leikkaa ja liimaa ‑tehtäviä, kunnes hän pää­tyi lit­teroimaan pro­jek­tin haastatteluja. 

    Ilmeis­es­ti moti­vaa­tio ei enää ollut korkeim­mil­laan, kos­ka bon­gasin tek­stistä mm. seuraavaa. 

    Haas­tatelta­va oli sanonut nauhal­la: [..]ja ensim­mäisek­si jour­nal­is­mista tulee mieleen Aatos Erkko. Liuskalla luki […] ja ensim­mäisek­si jour­nal­is­mista tulee mieleen Aatu-serkku…

    Arvatkaa nau­rat­tiko.… Tyyp­pi pää­tyi sit­ten varhaiseläk­keelle, mut­ta kuoli saman tien. Pelkkää tyhjän pääl­lä speku­loin­tia, mut­ta tuli mieleen oli­vatko raskaat viimeiset vuodet osasyynä äkkikuolemaan.

  34. “Mik­si ihmisel­lä ei pitäisi olla mah­dol­lisu­ut­ta edes viime elin­vu­osi­naan hie­man hengähtää ilman kipu­ja ja sairauksia?”

    Ihmisil­lä pitäisi olla mah­dol­lisu­us hengähtää joka iässä. Siinä määrin mitä halu­aa tin­kiä vau­raud­es­ta vapaa-ajan vuok­si. Ei totaa­li­nen työn lopet­ta­mi­nen ole mitään hengähtämistä vaan luop­umista keskei­sistä elämän rak­en­teista, minkä jäl­keen ale­taan kyhätä uusia pikavauhdil­la kun tyhjyyskään ei niin kivaa ole.

    Ter­veyspalveluyri­tys Mehiläi­nen jou­tui aset­ta­maan ammat­in­har­joit­ta­jilleen yläikära­jak­si 70 vuot­ta, kos­ka osa lääkäreistä vaan ei suos­tu vapaae­htois­es­ti lopet­ta­maan työn­tekoa. Johtolanko­ja työssä viihtymiseen?

    Mik­si tarvi­taan yleinen eläkeikä? Jos joku tietää niin voisi kertoa.

    Eläke­hän on vain nuori his­to­ri­al­lisen sat­tuman luo­mus eikä mikään ain­oa totu­us. Mik­si ihmisen pitää ter­veenä suorit­taa siir­tymä­vai­he pois akti­ivis­es­ta yhteiskun­taelämästä? Onko eläke palk­in­to yksilölle vai vain käytän­nöl­listä muille?

  35. Tiedemies: “Köy­hyys ja kur­ju­us… ovat yhteiskun­nal­lisia ongelmia yhtä kaikki.”

    Toki, mut­ta jos vastapain­ona on rikkaus ja yltäkyl­läisyys jos­sain muus­sa elämän­vai­heessa, niin on vähän vaikea sanoa, että jäädäänkö tästä net­tona miinuk­selle. Voi olla oikeasti ihan järkevää elää nuore­na ja kes­ki-iässä vähän niin kuin viimeistä päivää, jos sil­loin saa eniten iloa irti vau­raud­es­ta ja elää sit­ten myöhem­min köy­hempänä, kun tykkää vaan pilkkiä ja nukkua päiväunia.

  36. Tiedemies: Jos ihmiset huole­hti­si­vat eläkkeistään itse, nämä Oulus­sa kokoon­tu­vat win­cap­i­ta­laiset oli­si­vat menet­täneet pait­si omaisuuten­sa, myös tule­van omaisuuten­sa. Ihmi­nen ei myön­nä tulleen­sa hui­jatuk­si ja vai­h­da suun­taa. Toisaal­ta suurin osa diskont­taa tule­vaisu­ut­ta niin suurel­la ker­toimel­la että se ei täl­lä het­kel­lä kiin­nos­ta piirun ver­taa, pait­si jos voisi tul­la RIKKAAKSI HETI NYT.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+pid%C3%A4tti+lis%C3%A4%C3%A4+wincapitalaisia+8211+tutkintaa+siivitt%C3%A4v%C3%A4t+hurjat+huhut/1135244052164

    Joko löy­ty­isi muuten sitä nim­ilis­taa, johon voisi raa­pus­taa nimen­sä tuke­maan eläkeiän nos­toa vielä nopeam­mal­la aikataul­ul­la kuin tämä Van­hasen hal­li­tuk­sen “leikataan sen jäl­keen kun ite päästään eläkkeelle”?

  37. Eemelin pöytään lyömistä fak­toista päätellen ei voi ajatel­la muu­ta kuin, että Keskustapuoluet­ta äänestävät kaupunki­laiset ovat täy­del­lisiä idioot­te­ja. Kepu ja MTK kuse­vat varsinkin suo­ma­lais­ten köy­hin­tä eli suur­in­ta osu­ut­ta tulois­taan ruokaan kulut­tavaa osaa silmään niin ettei mitään rajaa.

  38. “Mik­si tarvi­taan yleinen eläkeikä? Jos joku tietää niin voisi kertoa.”

    Että on aito ja poisot­tam­a­ton oikeus edes jos­sakin iässä lopet­taa työn­teko, joka voi van­halle ja sairaalle sekä huonokun­toiselle olla liian raskasta. 

    Jos yleistä eläkeikää ei olisi, työelämästä pois­tut­taisi­in vas­ta sit­ten, kun elämästä ei ole taloudel­lista hyö­tyä työ­nan­ta­jalle ja iloa itselle ja läheisille.

  39. Ihmette­len, miten vähälle huomi­olle keskusteluis­sa on jäänyt osa-aikaeläkkei­den huonon­nus, joka sovit­ti­in jo sosi­aal­i­tu­pos­sa kuukausi sit­ten: oa-eläkeiän nos­to 58 vuodes­ta 60 vuo­teen ilman siir­tymäaiko­ja, vuo­den 2011 alus­ta alka­en sekä samal­la kart­tuman heiken­nys niin, että se vaikut­taa lop­ullista eläket­tä selvästi heiken­täväm­min kuin nykysysteemi.

    Pöyristyt­tävää on, että palka­nsaa­ja­jär­jestöt sopi­vat tämän työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen kanssa kaikessa hil­jaisu­udessa. Siis Iha­lainen ja kump­pan­it pila­si­vat yhden keinon piden­tää työuria eli osa-aikaeläke “uud­is­tet­ti­in” tor­sok­si yhtäkkiä,työntekijöiltä mitään kysymät­tä, ilman siir­tymäaiko­ja. Olen 1953 syn­tynyt ja sin­nitel­lyt työelämässä sen tiedon varas­sa että voin parin vuo­den sisäl­lä jäädä osa-aikaeläk­keelle, mut­ta nyt se siir­tyykin vielä 2 vuodel­la juuri kun täytän 58 v. Tämä todel­la masentaa.

    Olen tosi kiukkuinen työn­tek­i­jäjär­jestöille tästä. Tämä eläkeiän nos­ton vas­tus­t­a­mi­nen on nyt suurieleistä draa­maa ja näyt­telemistä. Todel­lisu­udessa toim­i­taan ihan eri lail­la kuin annetaan ymmärtää. Sosi­aal­i­tupon päätök­sistä halu­taan type­r­äl­lä taval­la pitää kiinni.

    Hal­li­tuk­sen esi­tys ei todel­lakaan muu­ta nykysys­teemiä paljonkaan. Nykysys­tee­mi (v. 2005 tehty eläkeu­ud­is­tus) on raken­net­tu niin, että vaik­ka 63 vuo­ti­aana voi jäädä eläk­keelle, niin se ei pieni­palkkaisille kan­na­ta. Esim. oma­l­la kohdal­lani on ns. henkilöko­htainen eläkeikä 64 vuot­ta, johon asti työsken­te­ly vas­ta takaa nor­maalin eläk­keen (60% eläkepalka­s­ta). 63-vuo­ti­aana jäämi­nen leikkaa eläket­tä. Ja kun vuon­na 2010 ale­taan soveltaa eli­naikak­er­roin­ta, se tarkoit­taa lisää leikkaus­ta ja että min­un tulee työsken­nel­lä liki 65 vuo­ti­aak­si, että saisin nor­maalieläk­keen. Nykysys­tee­mis­sä siis on näitä “kan­nus­timia” jo sisääraken­net­tuna. Olen ajatel­lut, että jak­saisin tuonne asti, jos saisin ajois­sa helpo­tus­ta osa-aikaeläk­keen muo­dos­sa. Mut­ta nyt Iha­lainen ja kump­pan­it ovat päät­täneet, etten voi vali­ta itsel­leni sopi­vaa kan­nustin­ta 58 vuo­ti­aana. ‑Anteek­si että tämä on liian pitkä, mut­ta ketut­taa todella.

  40. Raiv­io: Njoo, var­maan nämä win­cap­i­tatyyp­it oli­si­vat kyl­lä hävin­neet aika suuren osan rahois­taan, mut­ta eikös poli­isi ole nyt ainakin jonkun ver­ran onnis­tunut niitä raho­ja jäädyt­tämään, että var­maan niistä jotain jää näille hui­ja­tu­ille. Toinen jut­tu on tietysti se, että jos menee täl­laiseen pyra­midipeli­in mukaan, niin on var­masti vaan ajan kysymys, kun lait­taa ihan lail­lis­es­ti rahansa johonkin täysin idioot­ti­maiseen sijoituk­seen ja häviää kaiken. Näi­den on sit­ten vaan tul­ta­va toimeen sil­lä kansaneläk­keel­lä. Emme­hän me halua rohkaista ihmisiä tekemään type­r­iä sijoituksia.

    eemeli: Kukaan ei siis ole ehdot­ta­mas­sa, että ihmiset eivät saisi vapaae­htois­es­ti säästää eläk­keelle­jään­tiä varten tai, että hei­dän olisi pysyt­tävä töis­sä niin kauan kuin työ­nan­ta­ja halu­aa. Ihmiset saisi­vat siis jäädä eläk­keelle mil­loin halu­aisi­vat ja elää niil­lä säästöil­lä (+kansaneläk­keel­lä) mitä ovat kerän­neet elämän­sä var­rel­la eläket­tä varten.

  41. Onhan se vähän ehkä tyh­mää mak­saa 25% eläke­mak­sua, jot­ta suuret ikälu­okat voivat naut­tia luo­mansa eläke­jär­jestelmän eduista (eläk­keelle keskimäärin 59v; eläke las­ket­tu muu­ta­man parhaan vuo­den ansioista) hyvin vaa­ti­mat­toma­l­la oma­l­la panos­tuk­sel­la. Mak­sa­ja­sukupolvien eläkkeitä sen sijaan leikataan vieläkin “fik­sum­min” kuin hölmöläis­ten peit­toa. Tietysti suo­ma­laiset lam­mas­maisi­na idioot­teina mak­sa­vat myös järkyt­tävän suuria alue­tukia. Oma kuriosi­teet­tin­sa on oikeas­t­aan se, että Suomen rikkain alue saa myös eniten per nup­pi tukea muil­ta alueil­ta. No, toisaal­ta Suomes­sa syr­jitään posi­ti­ivis­es­ti (erit. koulu­tuk­ses­sa) vain niitä, jot­ka men­estyvät sosioekonomis­es­ti muutenkin keskimääräistä paremmin.
    “In Fin­land we have this thing called Reilu meininki”.

  42. Olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että ammat­tiy­hdis­tyk­set ovat tarkoite­tut neu­vot­tele­maan työe­hdoista työ­nan­ta­jien kanssa. Niiden sekaan­tu­mi­nen lain­säädän­töön on tapah­tunut hallituksen/eduskunnan pyynnöstä/suostumuksella. En voi mitenkään käsit­tää näi­den nyt nos­ta­maa äläkkää hal­li­tuk­sen ajatuk­ses­ta eläkeiän nos­tos­ta. Eduskun­ta sen kai viime kädessä päät­tää. Tot­ta kai mielip­i­teet voi ilmaista, mut­ta yleis­lakon vilaut­ta­mi­nen eduskun­nan päätän­tä­val­taan kuu­lu­vas­ta asi­as­ta alkaa haiskah­taa jo kap­inal­ta. Eiköhän seu­raavis­sa vaaleis­sa sit­ten kansa anna tuomion­sa koko jutulle. Jotenkin tun­tuu vähän nau­ret­taval­ta kiukut­telul­ta, kun ay-pomoil­ta ei nyt ihan joka asi­as­ta kysytä. Mikäli hal­li­tus on tehnyt asi­as­sa jotain lain­vas­taista, niin kaiketi oikeuskans­leri siihen puut­tuu. On sit­ten aivan eri asia toimiko hal­li­tus järkevästi. Ehkä joskus kan­nat­taa kuitenkin osoit­taa, kuka nyt mitäkin asi­aa hoitaa.
    Veikkaan kyl­lä melko noloa lop­pua hal­li­tuk­sen tälle jutulle. Odotan mielenkiinnolla.

  43. “Olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että ammat­tiy­hdis­tyk­set ovat tarkoite­tut neu­vot­tele­maan työe­hdoista työ­nan­ta­jien kanssa. Niiden sekaan­tu­mi­nen lain­säädän­töön on tapah­tunut hallituksen/eduskunnan pyynnöstä/suostumuksella. En voi mitenkään käsit­tää näi­den nyt nos­ta­maa äläkkää hal­li­tuk­sen ajatuk­ses­ta eläkeiän nos­tos­ta. Eduskun­ta sen kai viime kädessä päättää. ”

    Eläke­hän on osa palkaa, joten ei sen määrit­te­lyyn lakia ja Eduskun­taa tarvi­ta, sen voi hoitaa työ­sopimuk­sel­la ja/tai työehtosopimuksellakin.

    laki vain antaa yhteäiset ehdot kaikille.

    Esitänkin, että seu­raavis­sa työe­htosopimus­neu­vot­teluis­sa nos­te­taankin ehtoi­hin lisäeläke-etu­us , joka mah­dol­lis­taa eläköi­tymisen esim 55 vuotiaana.

  44. Pitää veilä tode­ta, että sil­loin kun lisäeläke-ehto on työ­sopimuk­seen kir­jat­tu niin Eduskun­ta voi pyyhkäistä sen pois vain 5/6 enem­mistöl­lä (vrt Lilius)

  45. “Onhan se vähän ehkä tyh­mää mak­saa 25% eläke­mak­sua, jot­ta suuret ikälu­okat voivat naut­tia luo­mansa eläke­jär­jestelmän eduista (eläk­keelle keskimäärin 59v; eläke las­ket­tu muu­ta­man parhaan vuo­den ansioista) hyvin vaa­ti­mat­toma­l­la omalla”

    EU:ssa eläke­mak­sut, kun las­ke­taan mukaan kaik­ki: työ­nan­ta­jien mak­sut, työn­tek­i­jöi­den mak­sut, vero­tu­losi­ta rahoitet­ta­vat osu­udet, mak­su­o­su­us pyörii 30–35 % tietämis­sä palkka­sum­mas­ta ja 12–14 % bkt:sta.

    Suo­mi on keskiar­voinen eli n 33 % , kalleimpia ovat Sak­sa ja Ruot­si n 35–36 %.

    Korkein rahas­toin­ti­aste on Hollannissa,2–3 ker­taa korkeampi kuin Suomes­sa, mut­ta ei se tuo mak­sui­hin helpo­tus­ta: 12 % bkt:sta ja 32 % palkkasummasta.

    Ikään­tynei­den työl­lisyys on heiken­tynyt joka laman jäl­keen ja tämä johtuu siitä, että irti­san­omista on helpotet­tu ja moraaliset siteet ovat koko ajan löyhtyneet.
    Joka laman jäl­keen työt­tömyys on tuplaan­tunut ja tehty­jen työ­tun­tien määrä vähen­tynyt vaik­ka työvoima on kasvanut.

    Esim 80-luvul­la työt­tömiä oli keskimäärin 80000, 90-luvul­la 240000 .
    Ja suurin osa pitkäaikaistyöt­tömistä on ikään­tyneitä eivätkä he pääsäsän­töis­es­ti ole ns eläkeputk­i­laisia vaan ovat työmarkkinatuella.

    Se alkkoikin ihme­tyt­tää, sil­lä yleen­säkin työt­tömistä vain 20–30 % saa ansiosi­do­nanista ja lop­ut ei mitään tai perus­päivära­ha-työ­markki­natukea ja siten on vaikea ymmärtää Osmon argu­ment­tia, että pes­ru­tu­loa ei voi­da nos­taa kos­ka se tulisi kaliiksi ???

    Suo

  46. Jos ihmiset huole­hti­si­vat eläkkeistään itse, nämä Oulus­sa kokoon­tu­vat win­cap­i­ta­laiset oli­si­vat menet­täneet pait­si omaisuuten­sa, myös tule­van omaisuutensa

    En kyl­lä mis­sään vai­heessa esit­tänyt, ettei eläkesäästöjär­jestelmää valvot­taisi mitenkään. Yksi syy, mik­si minus­ta eri­laista veroko­htelua tarvi­taan on, että yksi­tyiset ihmiset sor­tu­vat liian herkästi johonkin win­capi­ta-tyyp­pisi­in jut­tui­hin. Sik­si olisi hyvä jos eläkesäästöin­stru­menteille olisi joku ser­ti­fikaat­ti tms. Niis­sä on tietysti riskinä se, että pankit ja sensel­laiset rahas­ta­vat sit­ten “hallinnoin­tiku­luina” use­am­man pros­entin pääo­mas­ta. Suo­rat sijoituk­set ja indek­sir­a­has­tot ovat oikeas­t­aan ain­oa järkevä ris­ki-instru­ment­ti täl­laisi­in. Jol­lain salkun­hoita­jil­la palkkiot syövät kaiken hyö­dyn (ja ylikin) mitä akti­ivisem­mista strate­gioista voi peri­aat­teessa saada.

  47. “Eläke­hän on osa palkaa”

    que?

    ps. mis­sä voi ilmoit­tau­tua yleislakonmurtajiin?

  48. Kuulka­a­pas nyt. Olisin nuore­na AIVAN VARMASTI säästänyt sekä eläke- että sairaus­varaa itsel­leni, mut­ta juuri sil­loin hyv­in­voin­ti­val­tio oli voimis­saan ja vahveni ja kehit­tyi – sen myötä myös verot. Mak­set­ti­in siis huikei­ta vero­ja pienistä palkoista – nimeno­maan sairaus- ja eläke­vaku­u­tus­ta. Että siis mak­se­taan vaan vero­ja mut­ta sen LISÄKSI säästetään itse?

    Olen suo­ras­taan katk­era siitä että min­ut on HUIJATTU ole­maan huole­hti­mat­ta asioista itse.

    Niis­sä mais­sa, jois­sa kansalaiset huole­hti­vat itse omil­la vaku­u­tuk­sil­laan pahas­ta päivästä ja van­hu­ud­es­ta, mak­se­taan vas­taavasti vähem­män veroja.

    Olen aina seu­ran­nut kauhun val­las­sa vero­jen keven­nyk­siä. Mak­san oikein mielel­läni korkei­ta vero­ja, kos­ka niis­sä on tur­va meil­lä, jot­ka eivät juuri niiden korkei­den vero­jen takia kyen­neet tai osan­neet hoitaa itse tur­vaa itselleen. Mut­ta minähän en olekaan rikas; rikkaiden toki pitää päästä ilmaisek­si jos­ta syys­tä verot pois vaan.

    Jätän kan­nan­otot eläkeiän korot­tamis­es­ta niille, joi­ta se kos­kee. Itse pääsen alta pois. Jos ottaisin kan­taa, sanois­in luul­tavasti että palaute­taan tuloverot sille tasolle mil­lä ne korkeim­mil­laan ovat olleet ja optio- ja osinko­tu­lot verolle myös. Ker­ty­isi aika potti.

    Miten niin väärin nuorem­pia kohtaan? Kuten sanoin, olen itse koko nuoruuteni ja kes­ki-iänkin mak­sanut huip­puko­rkei­ta vero­ja pienehköstä palka­s­ta (eikä voin­ut edes unek­sia mis­tään sub­jek­ti­ivi­sista oikeuk­sista mis­sään asiassa).

  49. Ei olisi väärin nuorem­pia kohtaan vaan oiken.
    Äiti­ni mak­soi 70-luvul­la pienehköstä palas­taan ja verois­taan huoli­mat­ta yksi­ty­istä eläke­vaku­u­tus­ta. Kuin­ka kävi? Eläkey­htiö meni konkur­si­in, äiti­ni mah­dol­lis­es­ti mis­sasi jonkun pienen juridis­en ehdon ja menet­ti kaiken. Vai lak­isääteinen eläke jäi.

    Hul­lum­minkin siis voi käy­dä, Anna-Liisa!

  50. Olen aina seu­ran­nut kauhun val­las­sa vero­jen kevennyksiä.

    Tätä en oikein ymmär­rä. Val­tion vero­ker­tymä on kas­vanut koko ajan sitä mukaa kun (palkka)veroja on keven­net­ty. Tätä kauhis­tel­laan ikäänkuin moraalise­na ongel­mana, että on se kauheaa kun ihmisille jää enem­män käteen.

    Mik­si val­tion meno­ja pitäisi koko ajan muka tur­vot­taa? Vero­jen alen­tamisel­la on ainakin mar­gin­aalis­es­ti tur­vat­tu työl­lisyyt­tä ja ostovoiman kasvua. Mik­si raho­jen kier­rät­tämi­nen val­tion kaut­ta jotenkin lisäisi sitä hyö­tyä, mitä niistä saadaan? 

    Minus­ta tämä eläkekauhis­telu on tekopy­hää kaut­ta lin­jan. Siinä kauhis­telus­sa on toki järkeäkin: Van­haselta oli hölmö veto lähteä repimään auki jo sovit­tu­ja (tai sovi­tuk­si koet­tu­ja) rak­en­tei­ta ilman, että neu­vot­telee ensin niiden osa­puolten kanssa, joiden tiedet­ti­in her­mostu­van asi­as­ta. Se haiskah­taa tahal­liselta provokaatiolta.

    Mut­ta itse ongel­maan; elinikäk­er­toimia ja mui­ta rosvouk­sia on tehty nyt viime­vu­osi­na siihen malli­in, että minus­ta näyt­tää täl­lä het­kel­lä itses­tään­selvältä, että ne rahat, joi­ta minäkin mak­se­len “eläke­mak­suina” on juo­tu suurten ikälu­okkien toimes­ta parinkymme­nen vuo­den sisäl­lä. Ker­toimia rukataan siihen suun­taan, että nämä rosvoa­vat sen minkä pystyvät lap­sil­taan kos­ka “mehän ne korkeina veroina mak­soimme”. Demografia voit­taa demokratiassa. 

    Mik­si tämä on väärin nuorem­pia kohtaan? No ei se taval­laan olekaan, kos­ka demokra­ti­as­sa oikein on se, mis­tä enem­mistö päät­tää. Lähivu­osi­na eläköi­tyvä sukupolvi on mak­sanut korkei­ta vero­ja, sil­lä vero­tus oli kireim­mil­lään Suomes­sa joskus 70-luvul­la. Näistä veroista ei kuitenkaan toimitet­tu mitään eläke­mak­su­ja. Niil­lä raken­net­ti­in ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää ja jos­sain määrin koulu­ja. Myöhem­män sukupol­ven hyödyk­si tästä oli lähin­nä koulu­tusjär­jestelmä, ter­vey­den­huolto taitaa olla jo aika kuralla. 

    Voidaan tietenkin esit­tää, että on vain oikein, että nuorem­pi sukupolvi mak­saa van­hempi­en eläk­keet, kos­ka hei­dän verois­taan mak­set­ti­in nuorem­pi­en koulu­tus. Tätä eivät nuorem­mat kuitenkaan itse valin­neet, vaan se “sopimus” oli kyl­lä ihan yksipuolinen. 

    Itse kyynistyin jo muu­ta­ma vuosi sit­ten. Näitä elinikäleikkure­i­ta ja mui­ta tul­laan kyl­lä sovelta­maan seu­raa­van parinkymme­nen­vuo­den aikana niin, että kun min­ul­la on kym­menisen vuot­ta eläkeikään, niin on jo täysin ilmeistä, että julkisen val­lan pus­sista ei tule pen­niäkään ja toden­näköis­es­ti nekin mitä itse on säästänyt, tul­laan taval­la tai toisel­la konfiskoimaan.

  51. Tiedemies: yhtä jalkaa tuloveronkeven­nys­ten kanssa on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa alasajet­tu ja tur­vaverkkoa puret­tu. En minä tiedä mis­tä se johtuu, jos ker­ran yhteiskun­nan tulot ovat samaa jalkaa kas­va­neet, kuten sanot.

    Korkeat verot eivät ole väärin ketään kohtaan sil­loin, kun kaik­ki niitä mak­sa­vat, menivät­pä ne rahat mihin hyvän­sä — tietenkin edel­lyt­täen etteivät mene haaskoon tai jonkun tasku­un, kuten ilmeis­es­ti on käynyt.

    (Kyl­lä se elim­in… eikun eutanasiala­ki vielä tulee, kat­sokaa vaan. Ja mikäs ihanam­paa: ensin hyvä eufori­nen mieli, ihana ramaisu ja ihana nukah­dus jos­ta ei tartte herätä. Pait­si jos halu­taan kostaa, tietenkin, sil­loin se ei var­maan ole ihan niin ihanaa.

    Että mitenkö liit­tyy mihinkään? No kun suuret ikälu­okat pitää saa­da pois päiviltä, ja eihän me sit­ten olla enää mitään pulise­mas­sa kun ollaan sikolät­tien poh­jal­la makaa­mas­sa. Teette lait niin että teil­lä on hyvä.)

  52. Tiedemis:
    “vero­tus oli kireim­mil­lään Suomes­sa joskus 70-luvulla.”

    Miten niin? Kokon­aisveroaste saavut­ti min­un tietääk­seni huip­pun­sa 90-luvun laman aikoi­hin. 70-luvun alus­sa kokon­aisveroaste oli vielä alhainen ja se nousu julkisen sek­torin paisumisen myötä tasais­es­ti aina 80-luvun lop­ulle saak­ka, jos­sa oli pari vuot­ta tasaista ja sit­ten laman piikki.

    Anna-Liisa:
    “yhtä jalkaa tuloveronkeven­nys­ten kanssa on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa alasajet­tu ja tur­vaverkkoa purettu.”

    Höpöhöpö. Esimerkik­si ansiosi­don­naiseen ei ole koskettu.

  53. Sylvesteri on oike­as­sa siinä, että kokon­aisveroaste oli hui­pus­saan tuol­loin. 1970-luvun alus­sa kokon­aisveroaste oli alhainen, kos­ka välil­liset verot oli­vat vielä melko vähäiset. Tuloveroast­eikko oli kuitenkin reaalis­es­ti mitat­tuna kireim­mil­lään vuon­na 1975, so. vuon­na 1975 verot­ta­ja vei palkkat­u­lon ostovoimas­ta suurim­man osan. 

    Se, mis­sä määrin täl­lainen luku on rel­e­vant­ti, on toinen asia. Mut­ta välil­liset verot on siinä mielessä oikeu­den­mukaista laskea pois tässä tarkastelus­sa, kos­ka se ei pure suo­raan säästöi­hin. Eli jos palkkavero on kireä, jää vähem­män laitet­tavak­si sukan var­teen, mut­ta välil­liset verot rokot­ta­vat kulutettaessa. 

    (Ero on tosi­asi­as­sa lähin­nä semant­tista kikkailua, mut­ta se ei tässä kohtaa ole olennaista)

  54. “Höpöhöpö. Esimerkik­si ansiosi­don­naiseen ei ole koskettu”

    Ansiosi­don­naiseen sisäl­lytet­tyä leikkuria ei ole nos­tet­tu inflaa­tion mukana ja niin­pä ansiosi­don­nainen leikkau­tuu aina palkko­jen noustessa

    1. Just nos­tet­ti­in taiteko­h­ta 90 x perus­päivärah­s­ta 105 x perus­päivära­haan, “kos­ka perus­päivära­ha on jäänyt niin pahasti jäl­keen”. Ei tul­lut mieleen nos­taa peruspäivärahaa.

  55. “Höpöhöpö. Esimerkik­si ansiosi­don­naiseen ei ole koskettu”

    Toinen ansiosi­don­aista leikaa­va tek­i­jä on ollut sen saa­jien vähen­e­m­i­nen ehto­jen kiristyessä.

    Ansiosi­don­naista saa enää 20–30 % työt­tömistä ‚70–80 % ei saa mitään tai sit­ten perus­päivära­haa tai työmarkkinatukea

  56. Anna-Liisa
    “Tiedemies: yhtä jalkaa tuloveronkeven­nys­ten kanssa on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa alasajet­tu ja tur­vaverkkoa puret­tu. En minä tiedä mis­tä se johtuu, jos ker­ran yhteiskun­nan tulot ovat samaa jalkaa kas­va­neet, kuten sanot.”

    Ihmisil­lä on nykyään parem­min varaa ostaa tois­t­en­sa tuot­tamia palvelui­ta, kun verot­ta­ja ei vie välistä kuin noin puo­let. Jos halu­taan, että ihmisil­lä on töitä tänä jälki­te­ol­lise­na aikana, on ymmär­ret­tävä että ne ovat suurelta osin palvelu­alan töitä. Jos työn vero­tus­ta nos­tet­taisi­in oleel­lis­es­ti, ihmis­ten kan­nat­taisi yksilö­ta­sol­la tehdä enem­män asioi­ta itse ja ostaa vähem­män palveluita. 

    Yhteiskun­nas­sa tämä aiheut­taisi työt­tömyyt­tä ja korkeam­mat verot kuluisi­vat työt­tömyysko­r­vausten mak­su­un eivätkä riittäisikään. 

    Kos­ka työt­tömyys on edelleen ongel­ma, työn vero­tus­ta kan­nat­taisi edelleen alen­taa ja kerätä vero­tu­lot haitallisia asioi­ta verot­ta­mal­la. Han­kalaa tässä on se, että tuo muu­tos pitäisi tehdä oleel­lisin osin maail­man tai ainakin EU:n laa­juis­es­ti, jot­ta ei annet­taisi vas­tu­ut­tomille hait­taa­jille turhaan kilpailuetua.

  57. “Just nos­tet­ti­in taiteko­h­ta 90 x perus­päivärah­s­ta 105 x perus­päivära­haan, “kos­ka perus­päivära­ha on jäänyt niin pahasti jäl­keen”. Ei tul­lut mieleen nos­taa peruspäivärahaa”

    Käsit­tääk­seni tämä kuu­luu ns sosi­aal­i­tupoon, jon­ka toteu­tu­mis­es­ta ei ole mitään takeita.

  58. Ihmisen henkilöko­htainen koke­mus­maail­ma on häm­men­tävän eri­lainen kuin se maail­ma, mis­tä tilas­tot ja kylmät luvut ker­to­vat. Edel­lä on min­ulle san­ot­tu, että luku­jen mukaan ennen ei ollut mitään eri­tyisen hel­lää hyv­in­voin­ti­val­tio­ta korkeine veroi­neen eivätkä tur­vaverkot ole harventuneet.

    En ole tark­istanut BKT-luku­ja enkä kokon­aisveroast­ei­ta ja puhun vain muis­tiku­vien perus­teel­la. Niiden mukaan tuloveroni oli­vat huimasti korkeam­mat (ja Tiedemies todisti näin olleenkin) kuin nyt. En muista viet­täneeni kulu­tusjuh­laa, vaik­ka välil­liset verot oli­vatkin alhaal­la – asun­to­lainako­rot oli­vat sit­ten sitäkin korkeam­mat, huite­liv­at seit­semän ja yhdek­sän pros­entin välil­lä. Itse asi­as­sa krääsää tun­tuu nyt ole­van paljon enem­män ja halvem­mal­la shop­pail­tavis­sa. Mitä tarkoite­taan kulu­tuk­sel­la — onko se telkkare­i­ta ja pesukonei­ta vai onko se koul­u­laitok­sen ja tei­den ylläpi­toon käytet­tävää rahaa? Viimemaini­tut eivät ainakaan ole nyt parem­pia kuin ennen!

    Edelleen muis­tiku­vieni mukaan 80-luvul­la ja vielä 90-luvul­lakin pääsi ter­veyskeskus­lääkärin vas­taan­otolle aina tarvites­saan. Neu­volankin ruti­inikäyn­te­jä oli tiheään, vau­vo­ja tarkastet­ti­in, koul­ulääkärit toimi­vat. Tästä tuli tur­val­lisu­u­den­tunne, mikä on vai­h­tunut pelok­si tulev­as­ta: nyt tun­nen ole­vani oman onneni nojas­sa. Jos min­ul­la on paljon rahaa yli oman tarpeen, ei hätää. Jos rahaa on vain sen ver­ran että sil­lä elää, se on että voi voi jos sairas­tu­maan sat­tuu, ellei nyt ihan piipaa-autol­la tarvitse viedä teholle.

    Henkilöko­htais­ten mieliku­vieni perus­teel­la min­ulle konkreet­tis­es­ti merk­i­tyk­sel­li­sistä tur­vaverkko­jen sil­mukoista vain lap­sil­isät ja sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus ovat nyt tiuhem­mat kuin ennen.

    Mitä pitäisi ajatel­la siitä, että päät­täjät usko­vat rak­en­ta­vansa hyvää yhteiskun­taa, jon­ka kansalainen kokeekin eri taval­la kuin päät­täjät ovat tarkoit­ta­neet? Että luvut ja tilas­tot ker­to­vat tutk­i­joille yhtä ja kansalainen kokee omas­sa henkilöko­htaises­sa elämässään toista? En mil­lään voi uskoa, että kyse on pelkästä aika-kul­taa-nuoru­us­muis­tot-ilmiöstä, vaik­ka tietenkin sekin vaikuttaa.

    Ovatko yhteiskun­tati­eteil­i­jät tutki­neet päät­täjien ja ala­mais­ten maail­manku­vien kohtaa­mat­to­muut­ta? Tietääkö Elina?

  59. Kir­joitin seu­raavasti valit­taen että AY-liik­keelle ei käy mikään aidosti tep­sivä keino työurien pidentymiseen:

    “No ehkä hyväksytään työvi­ihtyvyyskomitea jos­sa palka­nsaa­jil­la on vah­va edus­tus ja jol­la olisi vuosi, pari aikaa pohtia kon­sen­suk­sel­la sel­l­aisia kaikille sopivia keino­ja joil­la saataisi­in asen­teet muut­tumaan ja työ­paikoille parem­pi mieliala ikäänyneille ja mik­sei kaikillekin. Tulok­se­na on val­tion rahoit­ta­ma “arvos­ta koke­mus­ta” ‑main­oskam­pan­ja joka kestää 3 kuukaut­ta ja sen yhtey­dessä pide­tään kak­si sem­i­naaria mis­sä kolmikan­nan edus­ta­jat jyri­sevät kuin­ka asia on yhteinen ja tärkeä ja kehu­vat kuin­ka hienoa on että on saatu kaik­ki mukaan.”

    Yleis­ra­dio kir­joit­taa tänään kuin­ka hal­li­tus perään­tyy tavoit­teestaan korot­taa yleistä eläkeikää AY-liik­keen vastustuksesta:

    “Hal­li­tus ja työ­markki­na­jär­jestöt ovat sopi­neet, että suo­ma­lais­ten työurien piden­tämiseen haetaan ratkaisua tosissaan.…

    …Tavoit­teen valmis­telua jatke­taan Eläke­tur­vakeskuk­sen toim­i­tusjo­hta­jan Juk­ka Ranta­lan vetämässä työryh­mässä, joka toimii yhteistyössä val­tio­varain­min­is­ter­iön ja sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön edus­ta­jien kanssa. Ryh­mältä odote­taan tulok­sia vuo­den lop­pu­un men­nessä ja lop­ulliset päätök­set tehdään sen jälkeen. ”

  60. Tässä on nyt jotakin mitä en ymmär­rä. Jos olen ymmärtänyt oikein, ihmistyöl­lä ei ole enää juurikaan tekemistä tuot­tavu­u­den kanssa. Mik­si siis työuria pitäisi piden­tää? Mikä ihmeen huoltosuhde?

    Eläke on veronalaista tuloa. Eikö eläk­keelle pitäisi päästä mah­dol­lisim­man nuore­na ja mah­dol­lisim­man korkeal­la eläk­keel­lä, jot­ta tur­vataan siitä saata­va vero­ker­tymä? Täl­lä luo­taisi­in työ­paikko­ja nuorem­mille nyt työt­tömille. Meitä korkeastikin koulutet­tu­ja työt­tömiä on maas­sa tuhan­sit­tain, emmekä me tuo­ta palvelukysyn­tää enem­pää kuin vero­ker­tymääkään, kuten varakkaat eläkeläiset tuot­taisi­vat. Ja mekin tuot­taisimme työl­lis­tet­ty­inä enemmän.

  61. “Juk­ka Ranta­lan vetämässä työryh­mässä, joka toimii yhteistyössä val­tio­varain­min­is­ter­iön ja sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön edus­ta­jien kanssa. Ryh­mältä odote­taan tulok­sia vuo­den lop­pu­un men­nessä ja lop­ulliset päätök­set tehdään sen jälkeen. “

    Onhan se mukavaa, että viimeiset vuodet ennen eläk­keele jään­tä voi viet­tää yhteiskun­nan organosi­mas­sa jumpasa, pääsee ainakin ter­veenä eläkkeelle.
    Työu­ra pite­nee vain jos työan­ta­jat halu­a­vat pitää ikään­tyneitä työssä, mikään tem­pu­tus ei auta

  62. 60- luvul­la reken­nel­tu eläke­jär­jestelmä toi­mi aikansa, mut­ta nyt ikäpyrämi­i­di näyt­tää ihan toisen­laiselta, eikä pienet korjausliikeyritykset
    auta.
    Val­tio­varain­min­is­ter­iön virkamiehet kyl­lä tietävät
    mitä pitäisi tehdä, mut­ta ei löy­dy sel­l­aista poli­ti­ikkoa, joka uskaltaisi sen ääneen lausua.
    Lap­sil­isät ovat kaikille saman­su­u­ruiset, mik­sei eläke, kau­pan hin­nat ovat kaikille samat jeten saman­ver­ran niitä euro­ja tarvitaan.
    Siis tasaeläke eikä tarvi­ta mitään yläeläkerajan
    koro­tus­ta, kos­ka eläke ei ole yhtä houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, kuin täl­lä hetkellä.

  63. Mik­si eläikäu­ud­is­tuk­ses­sa, varsinkin opet­ta­jien, ei huomioitu lainkaan koulu­tuk­seen menevää aikaa? Min­ul­la on FM-tutk­in­to ja siihen päälle 2v opet­ta­jan koulu­tus. Olen 30-vuo­tias ja siir­tymässä vas­ta työhön. Olenko siis 70-vuo­ti­aana vielä töissä?

    Mik­si korkeasti koulute­tut uno­hdet­ti­in eläkeuudistuksessa?

    Ei Suomes­sa kan­na­ta opiskel­la ja jos opiskelee, niin kan­nat­taa lähteä muualle. Palkkaa saa muual­la parem­min ja voi pala­ta takaisin Suomeen naut­ti­maan eläkkeistään aikaisem­min kuin hau­dan partaalla.

    1. Eläke­jär­jestelmämme ei ole val­ti­olli­nen, vaan perus­tuu “yksi­ty­isi­in” eläkey­htiöi­hin. Jot­ta opiskelu­a­jal­ta voisi mak­saa eläket­tä, pitäisi opiske­li­joiden mak­saa eläke­mak­su­ja. Tosi­asi­as­sa eläke­jär­jestelmämme kuitenkin suosii korkeasti koulutet­tu­ja erit­täin paljon, kos­ka nämä pysyvät keskimäärin pidem­pään ter­veinä ja pää­sevät naut­ti­maan supekart­tumas­ta. Lisäk­si he elävät pidem­pään ja siis naut­ti­vat eläket­tä pidempään.

  64. Osmo:
    “Jot­ta opiskelu­a­jal­ta voisi mak­saa eläket­tä, pitäisi opiske­li­joiden mak­saa eläkemaksuja.”

    Itse asi­as­sa vuo­den 2005 eläkeu­ud­is­tuk­sen jäl­keen myös opiskelu­ai­ka ker­ryt­tää eläket­tä (sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että myös valmis­tuu. Max ker­tymä 5 vuot­ta). Toki viidestä vuodes­ta ker­tyvä eläke on vaa­ti­ma­ton (kai jotain n. 40 Eur/kk).

  65. Van­hanen on aina ollut huolis­saan huolto­suh­teesta. Mitä muu­takaan voipi olla kun ei itse ole koskaan tehnyt tuot­tavaa työtä.

    Tehtais­sa on toim­i­henkilöitä ja tuotan­to­henkilöitä. Toim­i­henkilöt ovat kuukausi­pal­ka­lla ja tuotan­to­henkilöt ovat tuntipalkalla.

    Tehtais­sa työn­jo­hto ja tuotan­to­su­un­nit­teli­jat suun­nit­tel­e­vat tuotan­to­työn­tek­i­jöi­den työa­jat ja työvuorot niin, että tilauk­set saadaan tehtyä. He eivät suun­nit­tele tehtaiden toim­intaa työn­tek­i­jöi­den elinikäisen työu­ran vaan päivit­täisen ja viikot­taisen työru­pea­man perusteella.

    Nyt on niin, että, pitkää työu­raa tekevät tyyp­il­lis­es­ti julk­ishallinnon toimis­to­työn­tek­i­jät. Super­eläke kart­tuu. Samaan aikaan korkeasti koulute­tut nuoret ovat kortistossa. 

    Kulut­tavas­sa tuot­tavas­sa työssä ole­vat eivät jak­sa tai pysty paljonkaan pin­nistämään nyky­istä eläkeikää pidemmälle. 

    Jos Van­hasel­la olisi tuotan­to­su­un­nit­teli­ja, hän ottaisi tarvit­taes­sa nuo­ria, tuot­tavia työn­tek­i­jöitä töi­hin kuute­na päivä viikossa. 

    Yhteiskun­nalli­nen tuotan­to­su­un­nitelu vas­taisi työ­tun­teina sitä, että 60-vuo­tias työsken­telisi 80 vuo­ti­aak­si. Kuka uskaltaisi 80-vuo­ti­aan tak­sikuskin kyyti­in. Kuusipäiväistä viikkoa tekevän nelikymp­pisen kyyti­in kylläkin.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.